Ikä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen"

Transkriptio

1 Näin hoidan Matti O. Halinen Pitkäkestoisen antikoagulanttihoidon tavallisimpia käyttöaiheita ovat eteisvärinä sekä laskimoveritulpan ja tekoläppäleikkauksen jälkitila. Verenvuodon vaara on iäkkäiden potilaiden antikoagulanttihoidossa huomattava, mutta myös aivohalvauksen riski on heillä suuri. Verenvuotojen ilmaantuvuutta voidaan vähentää monin tavoin. Lääkityksen käyttöaiheen huolellinen selittäminen potilaalle parantaa hoitomyöntyvyyttä. Tulehduskipulääkkeiden samanaikainen käyttö varfariinin kanssa lisää mahaverenvuotojen vaaran kolminkertaiseksi pelkkään varfariinihoitoon verrattuna. Yli 75-vuotiailla esiintyy enemmän verenvuotokomplikaatioita kuin nuoremmilla. Hypertensio ja ylitehokas antikoagulaatio voivat selittää osan iäkkäiden komplikaatioista. Iän myötä varfariinin tarve vähenee, joten vanhuksia hoidettaessa on suositeltavaa käyttää 3 mg:n tabletteja. Kun käytännön lääkäri arvioi antikoagulanttihoidon hyötyä ja haittoja, on oleellista verrata sairauden komplikaatioiden todennäköisyyttä hoidon aiheuttamaan komplikaatiovaaraan ja arvioida saavutettavaa nettohyötyä. Antikoagulanttilääkitykseen liittyviä verenvuotoja voidaan vähentää, kun hoitava lääkäri tiedostaa riskejä aiheuttavat salakarit. Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, joka vähenee lähes 70 % pitkäaikaisella antikoagulanttihoitolla (Anonyymi 1994). Asetyylisalisyylihappo (ASA) vähentää aivohalvauksen vaaraa vain 16 % (Petersen ym. 1989). Potilaan iällä, lääkityksellä ja muilla sairauksilla on suuri merkitys hoidon aiheellisuutta harkittaessa.»viatonta eteisvärinää» sairastavien mutta muutoin täysin terveiden alle 65-vuotiaiden ei ole osoitettu hyötyvän varfariinihoidosta. Sen sijaan vuotiaat hyötynevät varfariinista, mutta ASA on mahdollinen vaihtoehto. Yli 75-vuotiailla kroonista eteisvärinää potevilla on suuri aivohalvauksen vaara, mutta näin iäkkäiden ryhmät ovat olleet ilmeisen heterogeenisia kontrolloiduissa tutkimuksissa. Todella iäkkäitä varfariinilla hoidettaessa on annettava suuri painoarvo verenvuotovaaran ja tromboembolian riskin vertaamiselle. Kuvassa 1 on esitetty eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon yleiset suuntaviivat iän ja vaaratekijöiden mukaisesti (Halperin ja Petersen 1998). Laskimoveritulpan ja keuhkoembolian hoidossa varfariinilääkitys aloitetaan samanaikaisesti hepariinin käytön kanssa. Hepariinihoito voidaan lopettaa, kun molempia lääkkeitä on annettu samanaikaisesti vähintään viisi vuorokautta ja kun INR (international normalized ratio) (Syrjälä 1994, 1998) on ollut vähintään kaksi vuorokautta hoitotasolla eli arvossa 2 3 (Mänttäri 1998). Syvän laskimoveritulpan jälkeen hoidon kesto on vähintään kolme kuukautta ja keuhkoembolian jälkeen kuusi kuukautta, ja uusineen tromboosin jälkeen hoitoa jatketaan koko eliniän, tai kunnes ilmaantuu vakava vasta-aihe (Mänttäri 1998). Mekaanisen tekoläpän saaneita hoidetaan iästä riippumatta varfariinilla siten, että INR-arvon tavoitteena on aorttatekoläppäpotilailla 2 3 ja mitraalitekoläpän saaneilla 2,5 3,5 (Halinen ja Lassila 2000) Duodecim 2001;117: M. O. Halinen

2 Eteisvärinä Kaikki potilaat iästä riippumatta, jos vaaratekijöitä: varfariini, INR-suhde vuotiaat ilman vaaratekijöitä: ASA 250 mg/vrk Alle 65-vuotiaat ilman vaaratekijöitä: Ei hoitoa Vaaratekijöitä ovat: sydämen vajaatoiminta aikaisempi aivohalvaus tai TIA mistraalistenoosi tekoläppä sepelvaltimotauti diabetes hypertensio Kuva 1. Antikoagulanttihoidon ja asetyylisalisyylihapon (ASA) käytön aiheet eteisvärinäpotilailla tromboembolialle altistavien vaaratekijöiden mukaan (Halperin ja Petersen 1998). Suositus ei ota kantaa yli 75-vuotiaisiin potilaisiin, joiden terveydentila on tutkimuksissa ollut heterogeeninen. Erittäin iäkkäisiin, joilla ei ole vaaratekijöitä, voidaan soveltaa vuotiaiden hoitosuositusta varoen erityisesti ylitehokasta hoitoa ja lääkkeiden yhteisvaikutuksia. Iän ja muiden tekijöiden vaikutus verenvuotokomplikaatioiden yleisyyteen Oraalista antikoagulanttilääkitystä käytettäessä hoitomyöntyvyys ja lääkkeen käytön täsmällisyys ovat poikkeuksellisen tärkeitä seikkoja. Lau ym. (1996) selvittivät keskimäärin 79-vuotiaiden potilaiden lääkkeidenkäyttöä Amsterdamissa. Aineiston 157 potilaasta 70 % asui yksin ja 80 huolehti itse lääkityksestään. Kaikista määrätyistä lääkkeistä 2,4 %:a otettiin määrättyä useammin, 14 %:a määrättyä harvemmin ja 5,7 %:a ei käytetty lainkaan. Yli 70-vuotiaiden ryhmässä ikä ei vähentänyt hoitomyöntyvyyttä. Oleellinen hoitomyöntyvyyttä parantava seikka oli se, että potilas tiesi, mihin tarkoitukseen lääke oli tarkoitettu. Lääkkeen käyttötarkoituksesta perillä olevien hoitomyöntyvyys oli neljä kertaa parempi kuin lääkkeen tarpeellisuudesta tietämättömillä. Lääkkeen päivittäisten ottokertojen vähäisyys (enintään kahdesti) lisäsi myös hoitomyöntyvyyden nelinkertaiseksi. Hoitomyöntyvyys oli kymmenkertainen, jos lääkkeen oli määrännyt erikoislääkäri. Käytettyjen lääkkeiden lukumäärällä ei sinänsä ollut vaikutusta hoitomyöntyvyyteen. Ikään liittyvä tylsistyminen huonontaa antikoagulanttihoidon toteuttamismahdollisuuksia. INR-arvo on usein hoitoalueen ulkopuolella, jos potilas selviytyy huonosti yksinkertaisessa dementiaa mittaavassa kyselyssä (Palareti ym. 1997). Ikääntymisen vaikutus lääkkeiden farmakologiaan Maksan kyky metaboloida lääkkeitä vähentyy iän myötä. Maksan koko pienenee 20 vuoden iästä 90 vuoden ikään noin % ja sen metaboliakyky hidastuu kolmanneksen. Maksan metaboliakyky heikkenee myös oleellisesti vaikeiden sairauksien aikana ja vakavien vammojen takia. Sen sijaan maksan mikrosomaalisten mono-oksigenaasien (sytokromi P450 -järjestelmä) samoin kuin konjugoivien entsyymien aktiivisuus säilyy ikääntyessä (Woodhouse 1998). 1657

3 Vakavia verenvuotokomplikaatioita (%/v) 10 Alle 75 v Yli 75 v Kaikki potilaat 3 >3 <3 >3 Lääkkeiden lukumäärä Keskimääräinen INR Kuva 2. Vakavien verenvuotokomplikaatioiden ilmaantuminen sataa potilasvuotta kohden (% vuodessa) alle ja yli 75-vuotiailla potilailla SPAF II tutkimuksessa (1996) sen mukaan, kuinka useaa lääkettä potilas käytti ja kuinka suuri keskimääräinen INR-arvo oli. Varfariini metaboloituu maksassa, ja antikoagulaatioon tarvittava varfariinin annos vähenee iän myötä. Varfariinin keskimääräinen vuorokausiannos on alle 50-vuotiailla 6 7 mg, vuotiailla 5 6 mg, vuotiailla noin 5 mg, vuotiailla 4 5 mg ja yli 80-vuotiailla 3 4 mg (Fihn ym. 1996). Varfariinilla on lukuisia interaktioita, jotka aiheuttava paljon lääkkeitä käyttäville vanhuksille usein ongelmia (Halinen ja Lassila 2000). Verenvuotokomplikaatiot ja ikä Korkean iän ja verenvuotokomplikaatioiden yhteydestä on julkaistu ristiriitaisia tuloksia (Beyth ja Landefeld 1995). Edellisillä vuosikymmenillä tehdyt tutkimukset eivät olleet kontrolloituja ja antikoagulaation taso oli vaihteleva, usein liiankin tehokas, mikä vähentää näiden tutkimusten painoarvoa. SPAF II -tutkimuksessa selvitettiin erityisesti iäkkäiden eteisvärinäpotilaiden varfariini- ja ASA-hoidon vaikutuksia (SPAF II 1994). Suuria verenvuotoja ilmaantui 2,3 %:lle varfariinilla hoidetuista vuodessa (95 %:n luottamusväli 1,7 % 3,2 %). ASA-ryhmässä niitä esiintyi 1,1 %:lla (0,7 % 1,8 %, p = 0,02). Vain potilaan ikä, hänen käyttämiensä lääkkeiden määrä Kallonsisäisiä vuotoja (%/v) 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 SPAF II Alle 75 v Yli 75 v Viiden tutkimuksen yhdistetty aineisto Kuva 3. Kallonsisäisten verenvuotojen poikkeavan suuri ylimäärä yli 75-vuotialilla SPAF II -tutkimuksessa (1996) verrattuna viiden muun kontrolloidun tutkimuksen yhdistettyihin tuloksiin (Connolly 1994). ja antikoagulanttihoidon tehokkuus lisäsivät verenvuodon vaaraa (kuva 2). SPAF II -tutkimuksessa ilmaantui yllättävän paljon kallonsisäisiä vuotoja yli 75-vuotiaille (kuva 3) (SPAF II 1996). Syytä tähän ei ole täysin selvitetty, mutta hypertension on esitetty selittävän osan näistä komplikaatioista. Tämä havainto kallonsisäisistä vuodoista poikkeaa tu M. O. Halinen

4 Kaikki aivohalvaukset (%/v) 6 Iskeemiset aivohalvaukset 5 Kallonsisäiset verenvuodot ASA Varfariini ASA Varfariini Alle 75-vuotiaat Yli 75-vuotiaat Kuva 4. Iskeemisten ja verenvuotojen aiheuttamien aivohalvauksen vaara alle ja yli 75-vuotiailla (SPAF II 1994). loksista, jotka saatiin viidessä varfariinin estovaikutusta aivohalvauksiin selvittäneessä satunnaistetussa tutkimuksessa (kuva 4) (Connolly 1994). SPAF II -tutkimuksen potilaille ilmaantuneiden iskeemisten ja aivoverenvuotojen aiheuttamien aivohalvausten yhteismäärä osoittaa hyvin sen, että antikoagulanttihoitoon liittyvät vakavat verenvuodot voivat vesittää tyystin antitromboottisen hoidon hyödyn (kuva 4). Yli 65-vuotiailla Medicaid-potilailla selvitettiin mahahaavaan liittyvien verenvuotojen aiheuttamia sairaalahoitojaksoja sen mukaan, käyttivätkö potilaat tulehduskipulääkkeitä, antikoagulanttihoitoa, molempia tai ei kumpaakaan. Tulehduskipulääkkeiden säännölliseen käyttöön liittyi yhtä suuri mahaverenvuodon vaara kuin antikoagulanttihoitoon. Näiden kahden hoidon yhdistäminen lisää tunnetusti mahaverenvuodon vaaraa (taulukko 1) (Shorr ym. 1993). Potilaan iän ja antikoagulanttihoitoon liittyvän verenvuotovaaran yhteys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Yli yhdysvaltalaisen potilaan aineistossa ikään sinänsä ei todettu liittyvän lisääntynyttä verenvuodon vaaraa lukuun ottamatta yli 80-vuotiaita (Fihn ym. 1996). Tässä tutkimuksessa oleellisin verenvuodoille altistanut tekijä oli antikoagulaation tason vaihtelevuus. Italialaisissa antikoagulanttiklinikoissa tehdyn tutkimuksen mukaan verenvuotokomplikaation vaara on yli 70-vuotiailla nuorempiin verrattuna 1,7-kertainen (95 %:n luottamusväli 1,2 2,4). Kun INR oli tässä aineistossa yli 4,5, oli verenvuodon vaara erityisen suuri (vaarasuhde 5,96, 95 %:n luottamusväli 3,68 9,67) (Palareti ym. 1996). Tehokkaan antikoagulanttihoidon vähimmäistaso Viidessä kontrolloidussa aivohalvauksen estotutkimuksessa aivohalvauksien määrä todettiin eteisvärinäpotilailla vähäiseksi, kun antikoagulaation taso oli suurempi kuin INR-suhde 2,0. Kuvasta 5 ilmenee, että raja tehokkaan ja riittämättömän antikoagulanttihoidon välillä on liukuva (Hylek ja Singer 1994). Taulukko 1. Sairaalahoitoa vaatineet mahaverenvuodot antikoagulanttihoidon ja tulehduskipulääkkeiden käytön aikana yhdysvaltalaisessa yli 65-vuotiaiden potilaiden aineistossa (Shorr ym. 1993). Potilasvuosia Mahaverenvuotoja Mahaverenvuotoja/ Riskisuhde ja 95 %:n potilasvuotta luottamusväli NSAID -, AK ,1 1,0 (vertailuarvo) NSAID -, AK ,9 4,3 (2,6 7,2) NSAID +, AK ,3 4,0 (3,4 4,8) NSAID +, AK ,3 12,7 (6,3 25,7) NSAID = tulehduskipulääke, AK = antikoagulanttihoito. 1659

5 INR 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1, Aivoinfarktin vaarasuhde ja 95 %:n luottamusvälit Kuva 5. Aivoinfarktin vaara INR:n pienentyessä alle arvon 2,0 (Hylek ja Singer 1994). Pieniannoksinen antikoagulanttihoito (INR on alle 2,0) ei ole tehokas edes ASAan yhdistettynä. SPAF III -tutkimuksen (1996) mukaan tämä yhdistelmä ei ole turvallinen. Kyseisessä tutkimuksessa annettiin 521 potilaalle ASAn (300 mg/vrk) lisäksi varfariinia 0,5 3 mg tavoitteena INR-arvo 1,2 1,5. Verrokeille, joita oli 523, annettiin varfariinia tavoitteena INRarvo 2 3. ASA-antikoagulanttihoidon ryhmässä ilmaantui iskeemisiä aivohalvauksia 7,9 %:lle potilaista vuodessa, mutta tavoitteen INR 2 3 mukaan varfariinia saaneiden ryhmässä näitä tapahtumia esiintyi vain 1,9 %:lla vuodessa. Vakavia verenvuotokomplikaatioita ilmaantui ASA-antikoagulanttihoidon ryhmässä 2,4 %:lle vuodessa ja tehokkaan hoidon ryhmässä 2,1 %:lle. Kallonsisäisiä vuotoja esiintyi edellä mainituissa ryhmissä 0,9 % ja 0,5 %:lla, ja kaikkien kuolemaan johtaneiden tai invalidisoivien aivohalvauksien ilmaantuvuudet olivat 5,6 % ja 1,7 %. Turvallisen antikoagulanttihoidon enimmäistaso Antikoagulanttihoitoon liittyvät verenvuodot ovat harvinaisia, jos antikoagulaation taso on alle INR-suhteen 3,0. Viidessä kontrolloidussa tutkimuksessa, joissa selvitettiin varfariinin tehoa eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen estossa, keskimääräinen INR-suhde oli kallonsisäisen verenvuodon saaneilla yli 3,5 (Albers 1994). Ruoansulatuskanavan tai virtsateiden verenvuodon yhteydessä tulisikin etsiä aina haavaumaa, jos INR-suhde on alle 4,5 verenvuodon ilmaantuessa. Antikoagulanttihoidon aloitus ja annoksen säätäminen Varfariinihoidon aloitusannos voidaan valita kahdesta vaihtoehdosta. Akuutin tromboosin yhteydessä aletaan antaa samanaikaisesti hepariinin kanssa varfariinia 10 mg (iäkkäille, pienikokoisille ja maksasairaille 5 mg) kolmena pe M. O. Halinen

6 Taulukko 2. Antikogualanttihoitoon liittyvää verenvuotovaaraa lisääviä tekijöitä ja keinoja vaaran vähentämiseksi Verenvuodon vaaraa lisääviä tekijöitä Potilaan korkea ikä Useiden lääkkeiden käyttö, joka altistaa interaktioille Huono myöntyvyys lääkehoitoon, syynä esim. vanhuuden tylsistyminen tai tietämättömyys lääkkeen käyttötarkoituksesta ja annoksesta Hypertensio Antikoagulanttihoidon liika tehokkuus (INR-suhde yli 3,0) ja antikoagulaation suuri vaihtelevuus Keinoja verenvuodon vaaran vähentämiseksi Antikoagulanttihoitoa vältetään, jos potilaalla on verenvuodoille altistavia vaaratekijöitä Potilaalle selitetään huolella antikoagulanttihoidon tarkoitus ja annostelun määrityksen periaatteet Pyritään INR-suhteeseen 2 3 Hoidetaan hypertonia hyvin Tarkistetaan interaktiot aina tehtäessä lääkityksen muutoksia varfariinia käyttävälle potilaalle Kaihdetaan tulehduskipulääkkeitä antikoagulanttihoidon aikana Suunnataan hoito esimerkiksi eteisvärinässä suuren riskin potilaille, joita ovat hiljattain aivohalvauksen sairastaneet (aivohalvauksen vaara ilman antikoagulanttihoitoa 12 % vuodessa), diabeetikot, verenpainepotilaat, sydämen vajaatoimintaa sairastavat ja iäkkäät potilaat (aivohalvauksen vaara 4 % vuodessa) (Albers 1994). tie 1998). Tehokkaan antikoagulaation aikaansaamiseen ei mene sen kauemmin kuin käytettäessä edellä mainittuja suurempia annoksia. Etenkin iäkkäille potilaille tulisi varfariini määrätä 3 mg:n tabletteina, jotta annoksen säätäminen vaatisi mahdollisimman vähän tablettien puolittamista ja päästäisiin tarkempiin annoksiin. Lääkäreiden tulisi opetella määräämään potilaalle viikkoannos, joka jaetaan mahdollisimman tasaisesti viikonpäivien mukaan. INRsuhde määritetään hoidon alussa kerran tai kaksi viikossa, kunnes ylläpitoannos on löydetty. Tämän jälkeen INR määritetään kerran kuukaudessa. Varfariinin annosta muutetaan 3 6 mg:lla viikossa, ellei INR ole välillä 2 3 (mitraalitekoläpän saaneilla 2,5 3,5). Jos INR on yli 4,5, pidetään varfariinin käytössä 2 4 vuorokauden tauko. Veren hyytymistasapaino korjaantuu nopeammin, jos potilaalle annetaan 1 2 mg K-vitamiinia suun kautta tai parenteraalisesti. Lopuksi rättäisenä päivänä, minkä jälkeen määritetty INR antaa suunnan tarvittavasta varfariinin annoksesta. Suositeltava menettely etenkin avohoidossa on aloittaa hoito arvioidulla ylläpitoannoksella (3 6 mg vuorokaudessa iän, maksan kunnon, ruokavalion ym. seikkojen mukaan). Pieni aloitusannos on avohoidossakin turvallinen, ja sitä käytettäessä ei luonnollisen antikoagulantin proteiini C:n pitoisuus pienene niin nopeasti kuin 10 mg:n annosta käytettäessä. Varfariinihoidon aloitukseen liittyvän, sinänsä harvinaisen ihonekroosin vaara on vähäisempi pientä aloitusannosta käytettäessä (Williams ja Sut- Antikoagulanttihoitoon liittyy lisääntynyt verenvuodon vaara. Iäkkäillä potilailla tämä vaara on monien iän myötä yleistyvien liitännäistekijöiden ja -sairauksien vuoksi lisääntynyt. Myös tromboembolioiden vaara on iäkkäillä etenkin eteisvärinässä suuri. Tasainen antikoagulanttihoito tavoitteena INR-arvo 2 3, interaktioiden huomioiminen aina uuden lääkkeen käyttöä aloitettaessa ja entistä lääkitystä lopetettaessa sekä tulehduskipulääkkeiden välttäminen ovat turvallisen antikoagulanttihoidon kulmakiviä. Taulukkoon 2 on koottu verenvuodon vaaraa suurentavia tekijöitä ja keinoja vaaran vähentämiseksi. Kirjallisuutta Albers GW. Atrial fibrillation and stroke. Three new studies, three remaining questions. Arch Int Med 1994;154: Anonyymi. Risk factors for stroke and efficacy of antithrombotic therapy in atrial fibrillation. Analysis of pooled data from five randomized controlled trials. Arch Intern Med 1994,154: Beyth RJ, Landefeld CS. Anticoagulants in older patiens. A safety perspective. Drugs Aging 1995;6: Connolly S for the Atrial fibrillation investigators. Lancet 1994;343:1509. Fihn SD, Callahan CM, Martin DC, McDonnell MB, Henikoff JG, White RH for the National Consortium on Anticoagulation Clinics. The 1661

7 risk for and the severity of bleeding complications in elderly patients treated with warfarin. Ann Intern Med 1996;124: Halinen MO, Lassila R. Tekoläppäpotilaan antikoagulanttihoito. Duodecim 2000;116: Halperin JL, Petersen P. Thrombosis in the cardiac chambers: ventricular dysfunction and atrial fibrillation. Kirjassa: Verstraete M, Fuster V, Topol EJ, toim. Cardiovascular thrombosis: Thrombocardiology and thromboneurology. 2. painos. Philadelphia: Lippincott-Rave Publishers, 1998, s Hylek EM, Singer DE. Risk factors for intracranial hemorrhage in outpatients taking warfarin. Ann Intern Med 1994;120: Lau HS, Beuning KS, Postma-Lim E, Klein-Beernink L, de Boer A, Porsius AJ. Non-compliance in elderly people: evaluation of risk factors by longitudinal data analysis. Pharm World Sci 1996;18(2):63 8. Mänttäri M. Syvän laskimotromboosin hoito. Duodecim 1998;114(6):577. Palareti G, Leali N, Coccheri S, ym. Bleeding complications of oral anticoagulant treatment: an inception-cohort, prospective collaborative study (ISCOAT). Lancet 1996;348: Palareti G, Poggi M, Guazzaloca G, Savino A, Coccheri S. Assessment of mental ability in elderly anticoagulated patients: its reduction is associated with a less satisfactory quality of treatment. Blood Coagulation and Fibrinolysis 1997;8: Petersen P, Boysen G, Godtfredsen J, ym. Placebo-controlled, randomised trial of warfarin and aspirin for prevention of thromboembolic complications in chronic atrial fibrillation. The Copenhagen AFA- SAK Study. Lancet 1989;1: Shorr RI, Ray WA, Daugherty JR, Griffin MR. Concurrent use of nonsteroidal anti-inflammatory drugs and oral anticoagulants places eld- erly persons at high risk for hemorrhagic peptic ulcer disease. Arch Intern Med 1993;153: Stroke prevention in atrial fibrillation investigators (SPAF II). Warfarin versus aspirin for prevention of thromboembolism in atrial fibrillation. Stroke prevention in atrial fibrillation II study. Lancet 1994;343: Stroke Prevention in Atrial Fibrillation Investigators (SPAF II). Bleeding during antithrombotic thepary in patients with atrial fibrillation. Arch Intern Med 1996;156: Stroke Prevention in Atrial Fibrillation Investigators (SPAF III). Adjusted dose warfarin versus low-intensity, fixed-dose warfarin plus aspirin or high-risk patients with atrial fibrillation: Stroke prevention in atrial fibrillation III randomised clinical trial. Lancet 1996;348: Syrjälä M. Tromboplastiiniaika, INR-tulostus ja ak-hoitosuositukset. Duodecim 1994;110:171. Syrjälä M. Suositus INR:n käytöstä oraalisen antikoagulanttihoidon laboratorioseurannassa. Duodecim 1998;114(6):573. Williams EC, Suttie JW. Vitamin K antagonists. Kirjassa: Verstraete M, Fuster V, Topol EJ, toim. Cardiovascular thrombosis: Thrombocardiology and thromboneurology. 2. painos. Philadelphia: Lippincott-Rave Publishers, 1998, s Woodhouse K. The Pharmacology of aging. Kirjassa: Tallis R, Fillit H, Brocklehurst JC, toim. Brocklehurst s textbook of geriatric medicine and gerontology. 5 painos, Edinburgh, London, New York, Philadelphia, San Fransisco, Sydney, Toronto: Churchill Livingstone, 1998, s MATTI O. HALINEN, dosentti, ylilääkäri KYS:n päivystysalue PL 1777, Kuopio 1662

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon.

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran

Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran Näin hoidan Matti O. Halinen ja Riitta Lassila Tekoläppiä on käytetty jo 4 vuoden ajan. Ne aiheuttavat merkittävän altistuksen tromboembolisille komplikaatioille. Mekaanisen läpän pinnalle muodostuu ohut

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Matti Halinen KATSAUS Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin riskin kirjo ulottuu 0,5 %:sta yli 10 %:iin vuodessa. Aivoinfarktin

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Tukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila

Tukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila Tromboosi Riitta Lassila Varfariinihoidon toteutumisessa on edelleen parantamisen varaa. INR-arvo on suunnitellulla tasolla vain noin 70 %:lla tässä hoidossa olevista potilaistamme. Vaikka varfariinihoito

Lisätiedot

CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa

CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa Farmakogenetiikka Janne Backman, Lotta Joutsi-Korhonen, Pertti Neuvonen ja Riitta Lassila CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa Varfariinin käyttöä hankaloittavat

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi

Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Katsaus tieteessä Mikko Savontaus dosentti, kardiologian erikoislääkäri TYKS, sydänkeskus mikko.savontaus@tyks.fi Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä.

Tietoa eteisvärinästä. Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet

Lisätiedot

Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!

Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic! Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? Saija Leikola / Kirjoitettu 29.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

Epäsuora vertailu ja verkostometa-analyysit uudet työkalut lääkkeiden suhteellisen tehon ja vaikuttavuuden arviointiin

Epäsuora vertailu ja verkostometa-analyysit uudet työkalut lääkkeiden suhteellisen tehon ja vaikuttavuuden arviointiin Piia Peura, Christian Asseburg, Juha Turunen, Timo Purmonen ja Janne Martikainen Epäsuora vertailu ja verkostometa-analyysit uudet työkalut lääkkeiden suhteellisen tehon ja vaikuttavuuden arviointiin 900

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Chondroitin Sulphate Rovi 400 mg, kovat kapselit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää 400 mg kondroitiinisulfaattia. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hannele Alatalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä EPAK Joulukuu/2009

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015

ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 Antikoagulaatiohoidon kehittäminen Kuopiossa 1/20 SISÄLTÖ TEKIJÄT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO

Lisätiedot

Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta

Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta Alkuperäistutkimus SAARA MÄHÖNEN, PEKKA RIIKONEN, RITVA-LIISA VÄÄTÄINEN JA TERO TIKANOJA Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta Selvitimme lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannan

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,

Lisätiedot

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy 1 Kuka: Erkki Soini Toimitusjohtaja, terveystaloustieteilijä,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini

Lisätiedot

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Kokemuksia INRpikamittareista KYS:n alueella Laadukasta aluetyötä 5..04 Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Pikamittarit Kys:ssä - Sydänlapset n. 0 mittaria vuodesta 996 lähtien - Laboratoriot kpl Rapidpoint

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Additions appear in italics and underlined deletions in italics and strikethrough

Additions appear in italics and underlined deletions in italics and strikethrough LIITE III 1 AMENDMENTS TO BE INCLUDED IN THE RELEVANT SECTIONS OF THE SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS OF NIMESULIDE CONTAINING MEDICINAL PRODUCTS (SYSTEMIC FORMULATIONS) Additions appear in italics

Lisätiedot

Kuka tietää lääkityksesi?

Kuka tietää lääkityksesi? Kuka tietää lääkityksesi? Tunne lääkkeesi valtakunnallinen Lääkehoidon päivä 16.3.2017 Diasarjassa kuvataan Mikä on lääkityslista Miksi ajantasainen lääkityslista on tärkeä Miten ajantasaista lääkitystietoa

Lisätiedot

LIITE. Tieteelliset osat

LIITE. Tieteelliset osat LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200

Lisätiedot

kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista.

kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 1 kalvopäällysteiset tabletit Titrausopas Uptravi-hoidon aloitus Lue oheinen pakkausseloste ennen hoidon aloittamista. 2 3 Sisältö Miten Uptravi otetaan?............................................ 4 Miten

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen Paula Tiili, Mika Lehto, Atte Meretoja, Tuomo Nieminen, Sami Pakarinen, Turgut Tatlisumak ja Jukka Putaala Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen TAUSTA: Varfariinihoito on tehokas

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset

Tieteelliset johtopäätökset LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE 13 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu

MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu on tuotteistanut tilastotiedon helposti hyödynnettävään muotoon. Palvelumme avulla voit valita tilastoon haluamasi lääkkeet, lääkeryhmät, indikaatiot,

Lisätiedot

arviointiraportin ensimmäisten osa-alueiden julkinen kommentointiversio

arviointiraportin ensimmäisten osa-alueiden julkinen kommentointiversio 0 0 0 0 Dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien ehkäisyssä varfariiniin verrattuna arviointiraportin ensimmäisten

Lisätiedot

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin.

Eläimiä koskevat erityiset varotoimet Jos haittavaikutuksia ilmenee, tulee hoito keskeyttää ja ottaa yhteys eläinlääkäriin. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Meloxoral 0,5 mg/ml oraalisuspensio kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Meloksikaami 0,5 mg Apuaine: Natriumbentsoaatti 1,75 mg Täydellinen

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi JULKAISUSARJA 4/2012 DABIGATRAANIN HOIDOLLINEN JA TALOUDELLINEN ARVO ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITONA AIVOHALVAUSTEN JA SYSTEEMISTEN VERITULPPIEN EHKÄISYSSÄ

Lisätiedot

LÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELUSTA APUA LÄÄKITYSHUOLIIN. Charlotta Sandler Farmaseuttinen johtaja, FaT. Apteekkaripäivät

LÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELUSTA APUA LÄÄKITYSHUOLIIN. Charlotta Sandler Farmaseuttinen johtaja, FaT. Apteekkaripäivät LÄÄKITYKSEN TARKISTUSPALVELUSTA APUA LÄÄKITYSHUOLIIN Charlotta Sandler Farmaseuttinen johtaja, FaT Apteekkaripäivät 20.4.2017 19.4.2017 Esittäjän nimi 1 MONI IKÄÄNTYNYT TARVITSEE TUKEA LÄÄKEHOIDON HALLINTAAN

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset Liite IV Tieteelliset johtopäätökset 54 Tieteelliset johtopäätökset 1. - Lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRAC) suositus Taustatietoa Ivabradiini on sykettä alentava aine, jolla on spesifinen

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 110 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi]

Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi] Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi] 1 1 1 1 1 1 Dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?

Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon? Veli-Pekka Harjola NÄIN HOIDAN Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon? Keuhkoemboliapotilaat on maassamme hoidettu vuodeosastoilla riskistä riippumatta, joten no peasti kotiutettavien pienen

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot