Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa
|
|
- Antti Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? Lahti Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1
2 Eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen tai systeemisen embolisaation esto varfariini dabigatraani dabigatraani Pradaxa rivaroksabaani Xarelto apiksabaani Eliquis apiksabaani rivaroksabaani Laskimotukoksen ja keuhkoembolian hoito varfariini LMWH apiksabaani rivaroksabaani 2
3 Mekaaniset tekoläpät varfariini LMWH VARFARIINI K-vitamiinin vastavaikuttaja = häiritsee K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekijöiden synteesiä 6 3
4 VARFARIININ VAIKUTUS HYYTYMISJÄRJESTEL- LUONNOLLISIIN ESTÄJIIN MÄÄN JA SEN proteiini C proteiini S antitrombiini 7 VARFARIINIVAIKUTUKSEN MONITOROINTI: INR INR 8 4
5 INR-kontrolliväli? 9 Varfariiniannoksen merkitseminen Ihanteena merkitsemistapa, joka pysyy samana potilaan siirtyessä terveydehuollon yksiköstä toiseen = valtakunnallinen tai ainakin alueellinen yhtenäinen tapa Sekaannusten välttämiseksi esim. viikkoannos milligrammoina ja päiväannos tabletteina (kokonaisluku/murtoluku esim. 1½), tablettivahvuus näkyviin 5
6 Varfariinihoidon aloitus muista ottaa vuotoanamneesi, erityisesti, jos hoito aloitetaan ilman aikaisempaa tukoshistoriaa varfariinihoito tulisi aloittaa suoraan arvioidulla hoitoannoksella, tyypillisimmin 5 mg/pv aloitusannoksen tulisi olla vielä tätäkin pienempi mikäli potilas on vanha ja pienikokoinen suurempia aloitusannoksia (>5 mg/pv) voidaan käyttää nuorilla ja suurikokoisilla potilailla, joilla vuotoriski on pienempi hoidon alussa INR olisi suositeltavaa mitata 2-3 kertaa viikossa varfariiniherkkien potilaiden löytämiseksi 11 Varfariiniannos ja geneettinen variaatio VKORC1 (vitamin K epoxide reductase complex 1) geneettinen variaatio selittää 25% varfariiniannoksen yksilöllisestä vaihtelusta sytokromi P-450 entsyymi 2C9 (CYP2C9) geneettinen variaatio selittää 6-10% varfariiniannoksen yksilöllisestä vaihtelusta VARO VUOTOJA HOIDON ALUSSA! 12 6
7 Varfariiniresistenssi määritelmä: 5-20 x keskimääräistä suurempi varfariinin tarve melko harvinainen syitä: huono hoitomyöntyvyys interaktiot farmakokineettiset syyt perinnöllinen resistenssi (VKROC1, CYP2C9) varfariinin annostukseen vaikuttavien VKORC1- ja CYP2C9- geenimuutosten DNA-tutkimus on mahdollista ongelmatilanteissa 13 OSUUS AJASTA, JONKA INR TAVOITEALUEELLA Elävä elämä (jos ei panosteta) n 50% Elävä elämä (jos panostetaan) >70% Kliiniset tutkimukset % Valikoitujen potilaiden omaseuranta ad 90 % 14 7
8 Varfariini-hoidon laatu 2016 TTR keski-arvo 76 % - itsesäätelijöillä 84% TTR yli 70 % noin 7/10 potilaasta - itsesäätelijöistä 8/10 Vrt Vantaa 41 %, v. 2013* Aapo Tahkola 2016 * Helin T, Metso T, Holvitie J, ym. TTR kuvastaa varfariinihoidon laatua. Suom Lääkäril 2013;68: Vertailua muualle onko TTR keski-arvo 76 % hyvä? Oulussa 66,4 % (2940 potilasta v ) Conmedic,laatuverkosto 69,6 % (1125 potilasta vuonna 2014) Ruotsissa 76,5 % ( potilasta v. 2011) Muista maista julkaistut TTR-arvot ovat olleet keskimäärin noin 60 % LÄHTEET: 1. Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2013;68(20): Riikka-Leena Leskelä, Matti Schmidt, Päivi Hirsso, Raimo Kettunen ja Tuula Tähtinen 2. Eteisvärinäpotilaiden hoidon laatu ja seurannassa käytettävät indikaattorit. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015;131(20): Klas Winell, Ilona Mikkola, Katariina Korhonen, Hannu Hynninen, Pia Lahtinen, Raija Tuononen, Britt-Mari Bjon, Sakari Ritala, Emil Heinäaho ja Jelena Hartsenko 3. Thromb Haemost Jun;113(6): doi: /TH Epub 2015 Feb 26.. Safety and efficacy of well managed warfarin. A report from the Swedish quality register Auricula. Sjögren V, Grzymala-Lubanski B, Renlund H, Friberg L, Lip GY, Svensson PJ, Själander A1. 4.Steinberg BA, Hellkamp AS, Lokhnygina Y ym. Higher risk of death and stroke in patients with persistent vs. paroxysmal atrial fibrillation: results from the ROCKET-AF Trial. Eur Heart J 2015;36(5): Baker WL, Cios DA, Sander SD ym. Meta-analysis to assess the quality of warfarin control in atrial fibrillation patients in the United States. J Manag Care Pharm 2009;15(3): Aapo Tahkola
9 MUTTA 1.TTR mittaamatta vielä 6/10 potilaista 2.Potilaita, joilla TTR < 60 %: 17 % = 650 potilasta koko JYTE:ssä Aapo Tahkola 2016 Vuoden 2016 tavoitteet 1. TTR mitattu 70 % potilaista 2. TTR alle 60 % < 10 % potilaista Käytännössä: = 260 potilasta pois TTR < 60 % ryhmästä = 5-10 potilasta/lääkäri Systemaattinen puuttuminen huonoon TTR%:iin (ak-kartta) Lisäksi: Varfariini -itsesäätelijöiden kutsuminen potilasta/terveysasema Aapo Tahkola
10 2922 potilasta, 2-5 vuotta 19 Supertiheästä hoidon seurannasta ei etua normaalivälein tapahtuvaan seurantaan verrattuna 20 10
11 VARFARIININ ANNOSMUUTOKSET - Hyvä ohjeistus tärkeää! - Systemaattisuus ohjeistuksen noudattamisessa, tasalaatuisuus - Hoitajavetoinen hoidon säätely hyvä vaihtoehto - Potilaan omasäätely valikoidulle joukolle HYVÄ HOIDON LAATU 21 AK-hoitajien aktiivinen kouluttaminen 11
12 Terveysportti k/ltk/koti?p_haku=eteisvärin ä 12
13 Potilasohjaus! Smith MB et al. Cardiology 2010;116:
14 VARFARIINIHOIDON ONGELMATILANTEISIIN VARAUTUMINEN Vuotovaarallisten tilanteiden ennakointi Varfariinivaikutuksen kumoaminen vuodon tai yliannostuksen yhteydessä Vinkit heittelehtivän hoitotasapainon varalle Lääkeaineinteraktioiden huomioiminen 27 VARFARIINI:TASAPAINOILUA TUKOKSEN JA VUODON VÄLILLÄ TUKOS VUOTO 28 14
15 Varfariinihoitoon liittyvä vuoto varfariinihoidon aikana merkittäviä vuotoja esiintyy 3-5 %:lla potilaista vuosittain vuodot lisääntyvät selvästi kun INR nousee yli 4.5:n (vuotoriski kymmenkertaistuu!!)
16
17 33 Varfariinihoidon sudenkuopat: yleisimmät vuotovaaran tilanteet (=yliannostelun riski) interaktiot hoidon aloitus kotiutusvaihe akuutti sairaus potilaat, joilla pienet ylläpitoannokset 34 17
18 Varfariinihoidon sudenkuopat: tärkeitä tukosvaaran tilanteita mitraalitekoläppä 1. kk akuutin tukoksen jälkeen interaktiot Tarpeeton suurten K- vitamiiniannosten käyttö Hoidon tauotus toimenpiteen vuoksi suuren tromboosiriskin potilaalla ilman siltahoitoa 35 Ketkä ak-hoitoa käyttävistä potilasta ovat suuren tromboosivaaran potilaita? Mekaaninen tekoläppä (lukuunottamatta muuten terveitä potilaita, joilla moderni mekaaninen aorttatekoläppä) Eteisvärinäpotilas, jolla äskettäinen (< 3 kk) TIA tai aivohalvaus tai 5-6 CHADS2-pistettä tai reumaattinen läppävika (mitraalistenoosi) Laskimotukos/keuhkoemboliapotilas, jolla < 3 kk laskimotukoksesta tai keuhkoemboliasta aikaisempi laskimotukos/keuhkoembolia ja vaikea trombofilia (esim. fosfolipidivasta-aineoireyhtymä tai sairastettu sisäelinlaskimotromboosi) 18
19 Varfariinin ja muiden lääkkeiden interaktiot merkittävä ongelma 37 Varfariini ja muut lääkkeet: tunnettuja, kliinisesti merkittäviä interaktioita epilepsialääkkeet (fenytoiini, karbamatsepiini) rytmihäiriölääkkeet (amiodaroni) useat antibiootit sienilääkkeet K-vitamiinia sisältävät monivitamiinivalmisteet ja luontaistuotteet 38 19
20 Potilastapaus 1 81-v. nainen, jolla RA, MCC toistuvien laskimoveritulppien ja keuhkoembolian takia pysyvä varfariinihoito KSH:n INR seurannassa huonon liikuntakykynsä takia huolehtii itse lääkityksestään: Lanzo, Panadol, Furesis, Seloken, Salazopyrin, Marevan Tapio Åman, Kemin tk 39 INR pysyy hyvin hoitotasolla 2-3 noin 30 mg viikkoannoksella hakeutuu päivystykseen kunnon romahtamisen takia: todetaan Hb 56, INR yli 7, mustat ulosteet sairaalassa saa K-vitamiinia, verensiirron, skopiatutkimuksissa ei GI-kanavasta vuodon lähdettä löydy varfariinia päätetään jatkaa korkean trombiriskin takia pienemmällä viikkoannoksella 40 20
21 Miksi näin kävi? sairaalan reumapoliklinikalla vaihdettiin sulfasalatsiinilääkitys leflunomidiin (Arava) 2 viikkoa ennen GI-vuotoa tieto ei saavuttanut KSH:a kuin vasta vuotokomplikaation jälkeen potilas ei osannut ottaa yhteyttä KSH:oon uuden lääkityksen aloitusvaiheessa reumapkl:lla ei huomioitu lääkeinteraktion mahdollisuutta 41 Varfariini ja interaktiot nyrkkisäännöt: pidä lääkeaineinteraktion mahdollisuus mielessä aina kun muutat lääkitystä (vaikka lääkettä ei olisikaan interaktiolistalla). tarkista INR viikon kuluttua aina kun aloitat tai lopetat varfariinihoitoa saavan potilaan lääkityksiä varo myös muulla mekanismilla vuototaipumusta lisääviä lääkkeitä, esim. NSAID, jotka eivät vaikuta INR tasoon MUISTA MYÖS MONIVITAMIINIVALMISTEET JA LUONTAISTUOTTEET!! 42 21
22 Erityisen vaaralliset interaktiot otsikko Gasse Thromb Haemost 2005;94: Erityisen vaaralliset lääkeinteraktiot Thromb Haemost 2005;94:
23 metronidatsoli jos pakko käyttää, vähennä varfariiniannosta metronidatsolihoitoa aloitettaessa 20-50% sienilääkkeet (ketokonatsoli, flukonatsoli VÄLTÄ!!) 45 Luontaistuotteet ja varfariini 46 23
24 Varfariini ja luontaistuotteet 8.8% varfariinihoitoa saavista potilaista käytti sellaisia yrttilääkkeitä, joiden ajatellaan vaikuttavan hoidon tehoon
25 Coenzyme Q10 (koentsyymi Q 10, ubikinoni) Ginger (inkivääriuute) Flexile inkivääriuute voi auttaa nivel- ja lihasvaivoissasi Flexile vaikuttaa lievittävästi nivelkipuihin ja lihasten jäykkyyteen 49 AKUUTISTI SAIRAAN, ERITYISESTI SAIRAALAPOTILAAN K-VITAMIININ VAJAUS 50 25
26 syömättömyys (K-vitamiinin saanti ravinnosta ) laajakirjoinen antibioottihoito (suolistoperäisten bakteerien K- vitamiinin tuotto, osa antibiooteista estää lisäksi K- vitamiini epoksidireduktaasie ntsyymiä) ak-hoito K-vitamiinin vajaus (TT-SPA, APTT) vuotoherkkyys 51 HEITTELEHTIVÄ HOITOTASAPAINO 52 26
27 tyypillinen virhe on tehdä liian suuria muutoksia, jolloin hoitotasapaino helposti heilahtaa toiseen äärimmäisyyteen kun pitkäaikaishoidon annostelua on muutettu, INR-tasoa ei kannata kontrolloida ennen kuin muutoksesta on kulunut vähintään (4-5-)7 vrk:tta interaktiot 53 Varfariini: ongelmana huono hoitotasapaino (= epäloogisesti vaihteleva INR) Potilaasta johtuvat syyt: K-vitamiinin vaihteleva saanti ravinnosta (muista monivitamiinivalmisteet ja luontaistuotteet) huono hoitomyöntyvyys runsas alkoholin käyttö ANAMNEESI!! 54 27
28 Potilastapaus 2 85-v nainen; päiväsairaalassa 1x/vk FA, AVH, MCC, keliakia, osteoporoosi, artroosi, masennus, somatisaatio Tapio Åman, Kemin tk 55 lääkityksenä aluksi Marevan, Digoxin, Seloken, Furesis, Kalinorm, Mevacor, Plavix, Cipramil, Imovane, Burana tarv. Hb 102, ulosteen veri +. Lopetettiin Plavix, Cipramil ja Burana. Gastroskopiassa ei poikkeavaa, kolonoskopiasta tässä vaiheessa luovuttiin Hb nousi 125:een ½ vuodessa, f-veri
29 3 kk aikana Marevan -viikkoannoksen nosto 35 mg à47,5 mg, alkuun asialle ei selitystä anamneesin tarkentamisesta huolimatta INR nousee äkillisesti 4,7:ään, Marevan- viikkoannoksen vähentäminen 32,5 mg tiukennetussa anamneesissa tulee ilmi LadyVita 50+ vitamiinivalmisteen käyttö 3 kk ajan ja sen äkillinen lopettaminen 57 parin kk kuluttua jälleen INR lasku 1,5:een, alkanut käyttää yksityislääkärin määräämää Fortimell -energiajuomaa. Juoman käytön lopettamisen jälkeen INR normaalistui. hakeutuu gynekologille, Flagyl -emätinpuikko- kuuri. Varotoimena Marevan-annosta kevennettiin 20%, INR nousi viikon kuluttua 3,5:een, mutta normaalistui jo seuraavalla viikolla 58 29
30 Nykyisin lääkityksen Marevan, Seloken, Digoxin, Lipitor, Panadol INR pysynyt hoitotasolla 35 mg varfariinin viikkoannoksella 59 Heittelehtivä hoitotasapaino: hoitomahdollisuutena hyvin pieni K-vitamiiniannos Sconce E et al. Vitamin K supplementation can improve stability of anticoagulation for patients with unexplained variability in response to warfarin. Ne potilaat, joilla heittelehtivä hoitotasapaino, saivat merkittävästi vähemmän K-vitamiinia ravinnosta 70 potilasta, joilla huono hoitotasapaino 150 mikrog K-vitamiini po vs placebo, 6 kk 150 microg oral vitamin K or placebo orally for 6 months. Ak-hoidon tasapaino parani 33/35 K-vitamiiniryhmässä, näistä 19 saavutti stabiilin tasapainon Blood Mar 15;109(6):
31 Varfariinivaikutuksen kumoaminen avoterveydenhuollossa lääketauko HIDAS, MUTTA TURVALLISIN K-vitamiini (vaikutuksen ilmaantuminen kestää 6-12 h) pieni annos aiheuttaa erilaisen vasteen kuin suuri annos pieni annos (1-2 mg) korjaa vaikutusta pehmeästi, jolloin hoidon jatkaminen on helpompaa 61 Varfariinivaikutuksen kumoaminen yliannostelun tai vuodon yhteydessä ONGELMA INR < 6 INR 6-10 INR >10 merkittävä vuoto tai huomattava yliannostus TOIMENPIDE pienennä annosta tai pidä tauko anna K-vitamiinia 1-2 mg po, tarkista INR tunnin kuluttua anna K-vitamiinia 2-4 mg po, tarkista INR tunnin kuluttua SAIRAALAAN! anna K-vitamiinia 5-10mg iv ja harkitse jääplasman tai protrombiinikompleksikonsentraatin (Cofact, Octaplex ) antamista Consultative Hemostasis and Thrombosis 62 31
32 Miten annostelen 1-2 mg K-vitamiinia po? Konakion iv-liuosta voi annostella po 1mg ivliuosta vastaa samaa annosta po 63 Varfariinivaikutuksen nopeampi kumoaminen jääplasma protrombiinikompleksivalmisteet (PCC) 64 32
33 Varfariinin kumoaminen: kuinka nopeita eri menetelmät ovat? 65 TÄRKEINTÄ: perusasiat huomioimalla välttää suuren osan ongelmista - ENNAKOINTI varfariinihoidon toteutukseen kannattaa panostaa (hyvä paikallinen, systemaattinen järjestelmä) vuotoja (ja tukoksia) esiintyy antitromboottisen hoidon aikana vaikka hoito toteutettaisiin niin hyvin kuin mahdollista tämä on väistämätön asia, joka täytyy hyväksyä 66 33
34 Mikä INR-taso paras iäkkäälle flimmeripotilaalle? 67 34
Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta?
Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? Lahti 10.112010 LT, kardiologi Pirjo Mustonen, KSKS 5.1.2017 Dos, kardiologi Pirjo Mustonen, KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotSydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa
TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila
ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman
LisätiedotVanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011
Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotVarfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa
Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotAntitromboottinen lääkehoito
Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotUusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi
Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotMihin INR-vieritestiä tarvitaan?
Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotSUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ
SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis
LisätiedotTROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo
TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo
LisätiedotUusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa
LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotUutta eteisvärinän hoidosta
TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotUutta lääkkeistä: Edoksabaani
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,
LisätiedotAivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011
Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotHyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011
Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotAk-hoitajan työ ja sen haasteet
Ak-hoitajan työ ja sen haasteet Th Heli Hilli-Sutinen Palokan terveysasema /JYTE 5.1.2017 05.01.2017 Sairaanhoitajan tehtävät Marevan hoidossa Marevan hoidonohjaus (apuna Sydänliiton Marevan-hoito opas)
LisätiedotHyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.
Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset
LisätiedotINR-vieritestaus ja omahoito
INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita
Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat
LisätiedotLääkevaihtoprojekti Lahdessa
Lääkevaihtoprojekti Lahdessa 1.1.14 31.10.17 Tausta Lahden Omalääkärisi-terveysasemien eteisvärinäpotilaiden hoidon arviointi tapahtui loppuvuodesta 17. Terveysasemilla hoidettuja potilaita oli yhteensä
LisätiedotTromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011
Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotTukostaipumus (2 tapausta)
Tukostaipumus (2 tapausta) Tímea Szántó, LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HUSLAB Yleislääkäripäivät 31.11.2018 Tromboosin vaaratekijät Virchowin mukaan Suoneen seinämän endoteelin alaiset rakenteet
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hannele Alatalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä EPAK Joulukuu/2009
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotLääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia
Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia 6.5.2015 Mikko Niemi Hy/Kliininen farmakologia Potilastapaus 8. 30 v. nainen on lomamatkalla Afrikassa. Hän saa ripulin, johon annetaan
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotAlueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta
Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotMitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat
Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka
LisätiedotFarmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.
Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.2015 Työtehtävät Lääkityksen selvittäminen (potilas, omainen, muut
LisätiedotCYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa
Farmakogenetiikka Janne Backman, Lotta Joutsi-Korhonen, Pertti Neuvonen ja Riitta Lassila CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa Varfariinin käyttöä hankaloittavat
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotHyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla
HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015
ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 Antikoagulaatiohoidon kehittäminen Kuopiossa 1/20 SISÄLTÖ TEKIJÄT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Päivi Pyykönen ASIAKKAIDEN KÄYTTÖKOKEMUKSIA MAREVAN- OMAHOITOPALVELUSTA Opinnäytetyö Joulukuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Joululuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotLotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.
Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito
LisätiedotAntikoagulaatiohoito eteisvärinässä
Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy 1 Kuka: Erkki Soini Toimitusjohtaja, terveystaloustieteilijä,
Lisätiedotkuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry
Lukijalle Monissa sairauksissa tarvitaan veren hyytyvyyttä hillitsevää lääkehoitoa. Tämä opas käsittelee veren hyytymiseen osallistuvien valkuaisaineiden (proteiinien) toimintaan vaikuttavia lääkkeitä.
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä
Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara
LisätiedotMAREVAN TIETOA JA OHJEITA LÄÄKITYKSEN KÄYTTÄJÄLLE. L a p u a n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u s 5/2014. Sairaalantie 3 62100 Lapua
MAREVAN TIETOA JA OHJEITA LÄÄKITYKSEN KÄYTTÄJÄLLE L a p u a n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u s 5/2014 Sairaalantie 3 62100 Lapua Puh. (06) 438 4844 poli.tk@lapua.fi MAREVAN-HOITO Lääkäri on
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon käsikirja
Jaana Puhakka (toim.) Antikoagulaatiohoidon käsikirja Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Jaana Puhakka (toim.) Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotEteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen
Paula Tiili, Mika Lehto, Atte Meretoja, Tuomo Nieminen, Sami Pakarinen, Turgut Tatlisumak ja Jukka Putaala Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen TAUSTA: Varfariinihoito on tehokas
LisätiedotPäivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011
Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon
LisätiedotTromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla
1 (12) Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla Sisällys 1. Syvän laskimoveritulpan ja keuhkoembolian oireet ja diagnosointi... 2 2. Hoito... 3 3. Syöpäpotilaan lääkehoito on ensisijaisesti pienimolekyylinen
LisätiedotINR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016
INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,
LisätiedotLaadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus
Kokemuksia INRpikamittareista KYS:n alueella Laadukasta aluetyötä 5..04 Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Pikamittarit Kys:ssä - Sydänlapset n. 0 mittaria vuodesta 996 lähtien - Laboratoriot kpl Rapidpoint
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotLuentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen
Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)
LisätiedotSydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä
Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen
LisätiedotVarfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka
Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka Hyytymishäiriöt erikoistuvien koulutuspäivä 10.10.2018 Tuukka Helin, LT Kliinisen kemian erikoislääkäri, HUSLAB Aino Lepäntalo, LT Hematologian erikoislääkäri, HUS
LisätiedotOPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO SYVÄ LASKIMOTUKOS Mikä on syvä laskimotukos? Mikä aiheuttaa syvän laskimotukoksen? KEUHKOEMBOLIA Mikä on
LisätiedotETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka
ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotEteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO
Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.
LisätiedotTietoa eteisvärinästä.
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotMR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu
MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu on tuotteistanut tilastotiedon helposti hyödynnettävään muotoon. Palvelumme avulla voit valita tilastoon haluamasi lääkkeet, lääkeryhmät, indikaatiot,
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
LisätiedotETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA
ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA Eveliina Päivä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2016 Tampereen yliopisto
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotSyöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).
1 TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT PÄIVYSTYSAIKANA Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). Syöpäpotilaan
LisätiedotVERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?
VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden
LisätiedotAVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010
AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS
LisätiedotUudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus
Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät
LisätiedotVarfariinihoito haastaa sairaanhoitajan
Varfariinihoito haastaa sairaanhoitajan Havainnointitutkimus INR-poliklinikalle Antikainen, Päivi 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Varfariinihoito haastaa sairaanhoitajan Havainnointitutkimus INR-poliklinikalle
LisätiedotMarevan -potilaan omahoito
Marevan -potilaan omahoito Kokemuksia omasäätelykoulutuksesta ja omasäätelystä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Iisalmen alueella Etta Hänninen Heidi Rahkola Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotEteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio
TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas
LisätiedotPoikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB
Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotTiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta sydänkirurgiselle vuodeosastolle
Tiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta sydänkirurgiselle vuodeosastolle Hellman, Nea Heinänen, Teppo 2016 Laurea Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Tiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta
LisätiedotAlueellinen koulutus Eteisvärinäpotilaiden hoitoprosessi kuntoon. Klas Winell TERVETULOA
Alueellinen koulutus Eteisvärinäpotilaiden hoitoprosessi kuntoon Klas Winell TERVETULOA VALTIMOTAUTIEN EHKÄISY 1. Essote 2. Forssan seutu 3. Hyvinkää 4. Inari 5. Itä-Savo 6. Kauniainen 7. Keski-Satakunta
Lisätiedot