Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa"

Transkriptio

1 Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? Lahti Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1

2 Eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen tai systeemisen embolisaation esto varfariini dabigatraani dabigatraani Pradaxa rivaroksabaani Xarelto apiksabaani Eliquis apiksabaani rivaroksabaani Laskimotukoksen ja keuhkoembolian hoito varfariini LMWH apiksabaani rivaroksabaani 2

3 Mekaaniset tekoläpät varfariini LMWH VARFARIINI K-vitamiinin vastavaikuttaja = häiritsee K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekijöiden synteesiä 6 3

4 VARFARIININ VAIKUTUS HYYTYMISJÄRJESTEL- LUONNOLLISIIN ESTÄJIIN MÄÄN JA SEN proteiini C proteiini S antitrombiini 7 VARFARIINIVAIKUTUKSEN MONITOROINTI: INR INR 8 4

5 INR-kontrolliväli? 9 Varfariiniannoksen merkitseminen Ihanteena merkitsemistapa, joka pysyy samana potilaan siirtyessä terveydehuollon yksiköstä toiseen = valtakunnallinen tai ainakin alueellinen yhtenäinen tapa Sekaannusten välttämiseksi esim. viikkoannos milligrammoina ja päiväannos tabletteina (kokonaisluku/murtoluku esim. 1½), tablettivahvuus näkyviin 5

6 Varfariinihoidon aloitus muista ottaa vuotoanamneesi, erityisesti, jos hoito aloitetaan ilman aikaisempaa tukoshistoriaa varfariinihoito tulisi aloittaa suoraan arvioidulla hoitoannoksella, tyypillisimmin 5 mg/pv aloitusannoksen tulisi olla vielä tätäkin pienempi mikäli potilas on vanha ja pienikokoinen suurempia aloitusannoksia (>5 mg/pv) voidaan käyttää nuorilla ja suurikokoisilla potilailla, joilla vuotoriski on pienempi hoidon alussa INR olisi suositeltavaa mitata 2-3 kertaa viikossa varfariiniherkkien potilaiden löytämiseksi 11 Varfariiniannos ja geneettinen variaatio VKORC1 (vitamin K epoxide reductase complex 1) geneettinen variaatio selittää 25% varfariiniannoksen yksilöllisestä vaihtelusta sytokromi P-450 entsyymi 2C9 (CYP2C9) geneettinen variaatio selittää 6-10% varfariiniannoksen yksilöllisestä vaihtelusta VARO VUOTOJA HOIDON ALUSSA! 12 6

7 Varfariiniresistenssi määritelmä: 5-20 x keskimääräistä suurempi varfariinin tarve melko harvinainen syitä: huono hoitomyöntyvyys interaktiot farmakokineettiset syyt perinnöllinen resistenssi (VKROC1, CYP2C9) varfariinin annostukseen vaikuttavien VKORC1- ja CYP2C9- geenimuutosten DNA-tutkimus on mahdollista ongelmatilanteissa 13 OSUUS AJASTA, JONKA INR TAVOITEALUEELLA Elävä elämä (jos ei panosteta) n 50% Elävä elämä (jos panostetaan) >70% Kliiniset tutkimukset % Valikoitujen potilaiden omaseuranta ad 90 % 14 7

8 Varfariini-hoidon laatu 2016 TTR keski-arvo 76 % - itsesäätelijöillä 84% TTR yli 70 % noin 7/10 potilaasta - itsesäätelijöistä 8/10 Vrt Vantaa 41 %, v. 2013* Aapo Tahkola 2016 * Helin T, Metso T, Holvitie J, ym. TTR kuvastaa varfariinihoidon laatua. Suom Lääkäril 2013;68: Vertailua muualle onko TTR keski-arvo 76 % hyvä? Oulussa 66,4 % (2940 potilasta v ) Conmedic,laatuverkosto 69,6 % (1125 potilasta vuonna 2014) Ruotsissa 76,5 % ( potilasta v. 2011) Muista maista julkaistut TTR-arvot ovat olleet keskimäärin noin 60 % LÄHTEET: 1. Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2013;68(20): Riikka-Leena Leskelä, Matti Schmidt, Päivi Hirsso, Raimo Kettunen ja Tuula Tähtinen 2. Eteisvärinäpotilaiden hoidon laatu ja seurannassa käytettävät indikaattorit. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015;131(20): Klas Winell, Ilona Mikkola, Katariina Korhonen, Hannu Hynninen, Pia Lahtinen, Raija Tuononen, Britt-Mari Bjon, Sakari Ritala, Emil Heinäaho ja Jelena Hartsenko 3. Thromb Haemost Jun;113(6): doi: /TH Epub 2015 Feb 26.. Safety and efficacy of well managed warfarin. A report from the Swedish quality register Auricula. Sjögren V, Grzymala-Lubanski B, Renlund H, Friberg L, Lip GY, Svensson PJ, Själander A1. 4.Steinberg BA, Hellkamp AS, Lokhnygina Y ym. Higher risk of death and stroke in patients with persistent vs. paroxysmal atrial fibrillation: results from the ROCKET-AF Trial. Eur Heart J 2015;36(5): Baker WL, Cios DA, Sander SD ym. Meta-analysis to assess the quality of warfarin control in atrial fibrillation patients in the United States. J Manag Care Pharm 2009;15(3): Aapo Tahkola

9 MUTTA 1.TTR mittaamatta vielä 6/10 potilaista 2.Potilaita, joilla TTR < 60 %: 17 % = 650 potilasta koko JYTE:ssä Aapo Tahkola 2016 Vuoden 2016 tavoitteet 1. TTR mitattu 70 % potilaista 2. TTR alle 60 % < 10 % potilaista Käytännössä: = 260 potilasta pois TTR < 60 % ryhmästä = 5-10 potilasta/lääkäri Systemaattinen puuttuminen huonoon TTR%:iin (ak-kartta) Lisäksi: Varfariini -itsesäätelijöiden kutsuminen potilasta/terveysasema Aapo Tahkola

10 2922 potilasta, 2-5 vuotta 19 Supertiheästä hoidon seurannasta ei etua normaalivälein tapahtuvaan seurantaan verrattuna 20 10

11 VARFARIININ ANNOSMUUTOKSET - Hyvä ohjeistus tärkeää! - Systemaattisuus ohjeistuksen noudattamisessa, tasalaatuisuus - Hoitajavetoinen hoidon säätely hyvä vaihtoehto - Potilaan omasäätely valikoidulle joukolle HYVÄ HOIDON LAATU 21 AK-hoitajien aktiivinen kouluttaminen 11

12 Terveysportti k/ltk/koti?p_haku=eteisvärin ä 12

13 Potilasohjaus! Smith MB et al. Cardiology 2010;116:

14 VARFARIINIHOIDON ONGELMATILANTEISIIN VARAUTUMINEN Vuotovaarallisten tilanteiden ennakointi Varfariinivaikutuksen kumoaminen vuodon tai yliannostuksen yhteydessä Vinkit heittelehtivän hoitotasapainon varalle Lääkeaineinteraktioiden huomioiminen 27 VARFARIINI:TASAPAINOILUA TUKOKSEN JA VUODON VÄLILLÄ TUKOS VUOTO 28 14

15 Varfariinihoitoon liittyvä vuoto varfariinihoidon aikana merkittäviä vuotoja esiintyy 3-5 %:lla potilaista vuosittain vuodot lisääntyvät selvästi kun INR nousee yli 4.5:n (vuotoriski kymmenkertaistuu!!)

16

17 33 Varfariinihoidon sudenkuopat: yleisimmät vuotovaaran tilanteet (=yliannostelun riski) interaktiot hoidon aloitus kotiutusvaihe akuutti sairaus potilaat, joilla pienet ylläpitoannokset 34 17

18 Varfariinihoidon sudenkuopat: tärkeitä tukosvaaran tilanteita mitraalitekoläppä 1. kk akuutin tukoksen jälkeen interaktiot Tarpeeton suurten K- vitamiiniannosten käyttö Hoidon tauotus toimenpiteen vuoksi suuren tromboosiriskin potilaalla ilman siltahoitoa 35 Ketkä ak-hoitoa käyttävistä potilasta ovat suuren tromboosivaaran potilaita? Mekaaninen tekoläppä (lukuunottamatta muuten terveitä potilaita, joilla moderni mekaaninen aorttatekoläppä) Eteisvärinäpotilas, jolla äskettäinen (< 3 kk) TIA tai aivohalvaus tai 5-6 CHADS2-pistettä tai reumaattinen läppävika (mitraalistenoosi) Laskimotukos/keuhkoemboliapotilas, jolla < 3 kk laskimotukoksesta tai keuhkoemboliasta aikaisempi laskimotukos/keuhkoembolia ja vaikea trombofilia (esim. fosfolipidivasta-aineoireyhtymä tai sairastettu sisäelinlaskimotromboosi) 18

19 Varfariinin ja muiden lääkkeiden interaktiot merkittävä ongelma 37 Varfariini ja muut lääkkeet: tunnettuja, kliinisesti merkittäviä interaktioita epilepsialääkkeet (fenytoiini, karbamatsepiini) rytmihäiriölääkkeet (amiodaroni) useat antibiootit sienilääkkeet K-vitamiinia sisältävät monivitamiinivalmisteet ja luontaistuotteet 38 19

20 Potilastapaus 1 81-v. nainen, jolla RA, MCC toistuvien laskimoveritulppien ja keuhkoembolian takia pysyvä varfariinihoito KSH:n INR seurannassa huonon liikuntakykynsä takia huolehtii itse lääkityksestään: Lanzo, Panadol, Furesis, Seloken, Salazopyrin, Marevan Tapio Åman, Kemin tk 39 INR pysyy hyvin hoitotasolla 2-3 noin 30 mg viikkoannoksella hakeutuu päivystykseen kunnon romahtamisen takia: todetaan Hb 56, INR yli 7, mustat ulosteet sairaalassa saa K-vitamiinia, verensiirron, skopiatutkimuksissa ei GI-kanavasta vuodon lähdettä löydy varfariinia päätetään jatkaa korkean trombiriskin takia pienemmällä viikkoannoksella 40 20

21 Miksi näin kävi? sairaalan reumapoliklinikalla vaihdettiin sulfasalatsiinilääkitys leflunomidiin (Arava) 2 viikkoa ennen GI-vuotoa tieto ei saavuttanut KSH:a kuin vasta vuotokomplikaation jälkeen potilas ei osannut ottaa yhteyttä KSH:oon uuden lääkityksen aloitusvaiheessa reumapkl:lla ei huomioitu lääkeinteraktion mahdollisuutta 41 Varfariini ja interaktiot nyrkkisäännöt: pidä lääkeaineinteraktion mahdollisuus mielessä aina kun muutat lääkitystä (vaikka lääkettä ei olisikaan interaktiolistalla). tarkista INR viikon kuluttua aina kun aloitat tai lopetat varfariinihoitoa saavan potilaan lääkityksiä varo myös muulla mekanismilla vuototaipumusta lisääviä lääkkeitä, esim. NSAID, jotka eivät vaikuta INR tasoon MUISTA MYÖS MONIVITAMIINIVALMISTEET JA LUONTAISTUOTTEET!! 42 21

22 Erityisen vaaralliset interaktiot otsikko Gasse Thromb Haemost 2005;94: Erityisen vaaralliset lääkeinteraktiot Thromb Haemost 2005;94:

23 metronidatsoli jos pakko käyttää, vähennä varfariiniannosta metronidatsolihoitoa aloitettaessa 20-50% sienilääkkeet (ketokonatsoli, flukonatsoli VÄLTÄ!!) 45 Luontaistuotteet ja varfariini 46 23

24 Varfariini ja luontaistuotteet 8.8% varfariinihoitoa saavista potilaista käytti sellaisia yrttilääkkeitä, joiden ajatellaan vaikuttavan hoidon tehoon

25 Coenzyme Q10 (koentsyymi Q 10, ubikinoni) Ginger (inkivääriuute) Flexile inkivääriuute voi auttaa nivel- ja lihasvaivoissasi Flexile vaikuttaa lievittävästi nivelkipuihin ja lihasten jäykkyyteen 49 AKUUTISTI SAIRAAN, ERITYISESTI SAIRAALAPOTILAAN K-VITAMIININ VAJAUS 50 25

26 syömättömyys (K-vitamiinin saanti ravinnosta ) laajakirjoinen antibioottihoito (suolistoperäisten bakteerien K- vitamiinin tuotto, osa antibiooteista estää lisäksi K- vitamiini epoksidireduktaasie ntsyymiä) ak-hoito K-vitamiinin vajaus (TT-SPA, APTT) vuotoherkkyys 51 HEITTELEHTIVÄ HOITOTASAPAINO 52 26

27 tyypillinen virhe on tehdä liian suuria muutoksia, jolloin hoitotasapaino helposti heilahtaa toiseen äärimmäisyyteen kun pitkäaikaishoidon annostelua on muutettu, INR-tasoa ei kannata kontrolloida ennen kuin muutoksesta on kulunut vähintään (4-5-)7 vrk:tta interaktiot 53 Varfariini: ongelmana huono hoitotasapaino (= epäloogisesti vaihteleva INR) Potilaasta johtuvat syyt: K-vitamiinin vaihteleva saanti ravinnosta (muista monivitamiinivalmisteet ja luontaistuotteet) huono hoitomyöntyvyys runsas alkoholin käyttö ANAMNEESI!! 54 27

28 Potilastapaus 2 85-v nainen; päiväsairaalassa 1x/vk FA, AVH, MCC, keliakia, osteoporoosi, artroosi, masennus, somatisaatio Tapio Åman, Kemin tk 55 lääkityksenä aluksi Marevan, Digoxin, Seloken, Furesis, Kalinorm, Mevacor, Plavix, Cipramil, Imovane, Burana tarv. Hb 102, ulosteen veri +. Lopetettiin Plavix, Cipramil ja Burana. Gastroskopiassa ei poikkeavaa, kolonoskopiasta tässä vaiheessa luovuttiin Hb nousi 125:een ½ vuodessa, f-veri

29 3 kk aikana Marevan -viikkoannoksen nosto 35 mg à47,5 mg, alkuun asialle ei selitystä anamneesin tarkentamisesta huolimatta INR nousee äkillisesti 4,7:ään, Marevan- viikkoannoksen vähentäminen 32,5 mg tiukennetussa anamneesissa tulee ilmi LadyVita 50+ vitamiinivalmisteen käyttö 3 kk ajan ja sen äkillinen lopettaminen 57 parin kk kuluttua jälleen INR lasku 1,5:een, alkanut käyttää yksityislääkärin määräämää Fortimell -energiajuomaa. Juoman käytön lopettamisen jälkeen INR normaalistui. hakeutuu gynekologille, Flagyl -emätinpuikko- kuuri. Varotoimena Marevan-annosta kevennettiin 20%, INR nousi viikon kuluttua 3,5:een, mutta normaalistui jo seuraavalla viikolla 58 29

30 Nykyisin lääkityksen Marevan, Seloken, Digoxin, Lipitor, Panadol INR pysynyt hoitotasolla 35 mg varfariinin viikkoannoksella 59 Heittelehtivä hoitotasapaino: hoitomahdollisuutena hyvin pieni K-vitamiiniannos Sconce E et al. Vitamin K supplementation can improve stability of anticoagulation for patients with unexplained variability in response to warfarin. Ne potilaat, joilla heittelehtivä hoitotasapaino, saivat merkittävästi vähemmän K-vitamiinia ravinnosta 70 potilasta, joilla huono hoitotasapaino 150 mikrog K-vitamiini po vs placebo, 6 kk 150 microg oral vitamin K or placebo orally for 6 months. Ak-hoidon tasapaino parani 33/35 K-vitamiiniryhmässä, näistä 19 saavutti stabiilin tasapainon Blood Mar 15;109(6):

31 Varfariinivaikutuksen kumoaminen avoterveydenhuollossa lääketauko HIDAS, MUTTA TURVALLISIN K-vitamiini (vaikutuksen ilmaantuminen kestää 6-12 h) pieni annos aiheuttaa erilaisen vasteen kuin suuri annos pieni annos (1-2 mg) korjaa vaikutusta pehmeästi, jolloin hoidon jatkaminen on helpompaa 61 Varfariinivaikutuksen kumoaminen yliannostelun tai vuodon yhteydessä ONGELMA INR < 6 INR 6-10 INR >10 merkittävä vuoto tai huomattava yliannostus TOIMENPIDE pienennä annosta tai pidä tauko anna K-vitamiinia 1-2 mg po, tarkista INR tunnin kuluttua anna K-vitamiinia 2-4 mg po, tarkista INR tunnin kuluttua SAIRAALAAN! anna K-vitamiinia 5-10mg iv ja harkitse jääplasman tai protrombiinikompleksikonsentraatin (Cofact, Octaplex ) antamista Consultative Hemostasis and Thrombosis 62 31

32 Miten annostelen 1-2 mg K-vitamiinia po? Konakion iv-liuosta voi annostella po 1mg ivliuosta vastaa samaa annosta po 63 Varfariinivaikutuksen nopeampi kumoaminen jääplasma protrombiinikompleksivalmisteet (PCC) 64 32

33 Varfariinin kumoaminen: kuinka nopeita eri menetelmät ovat? 65 TÄRKEINTÄ: perusasiat huomioimalla välttää suuren osan ongelmista - ENNAKOINTI varfariinihoidon toteutukseen kannattaa panostaa (hyvä paikallinen, systemaattinen järjestelmä) vuotoja (ja tukoksia) esiintyy antitromboottisen hoidon aikana vaikka hoito toteutettaisiin niin hyvin kuin mahdollista tämä on väistämätön asia, joka täytyy hyväksyä 66 33

34 Mikä INR-taso paras iäkkäälle flimmeripotilaalle? 67 34

Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta?

Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? Lahti 10.112010 LT, kardiologi Pirjo Mustonen, KSKS 5.1.2017 Dos, kardiologi Pirjo Mustonen, KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

Antitromboottinen lääkehoito

Antitromboottinen lääkehoito Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19) ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,

Lisätiedot

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

Ak-hoitajan työ ja sen haasteet

Ak-hoitajan työ ja sen haasteet Ak-hoitajan työ ja sen haasteet Th Heli Hilli-Sutinen Palokan terveysasema /JYTE 5.1.2017 05.01.2017 Sairaanhoitajan tehtävät Marevan hoidossa Marevan hoidonohjaus (apuna Sydänliiton Marevan-hoito opas)

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2. Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset

Lisätiedot

INR-vieritestaus ja omahoito

INR-vieritestaus ja omahoito INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat

Lisätiedot

Lääkevaihtoprojekti Lahdessa

Lääkevaihtoprojekti Lahdessa Lääkevaihtoprojekti Lahdessa 1.1.14 31.10.17 Tausta Lahden Omalääkärisi-terveysasemien eteisvärinäpotilaiden hoidon arviointi tapahtui loppuvuodesta 17. Terveysasemilla hoidettuja potilaita oli yhteensä

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Tukostaipumus (2 tapausta)

Tukostaipumus (2 tapausta) Tukostaipumus (2 tapausta) Tímea Szántó, LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HUSLAB Yleislääkäripäivät 31.11.2018 Tromboosin vaaratekijät Virchowin mukaan Suoneen seinämän endoteelin alaiset rakenteet

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hannele Alatalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä EPAK Joulukuu/2009

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia

Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia 6.5.2015 Mikko Niemi Hy/Kliininen farmakologia Potilastapaus 8. 30 v. nainen on lomamatkalla Afrikassa. Hän saa ripulin, johon annetaan

Lisätiedot

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka

Lisätiedot

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2. Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.2015 Työtehtävät Lääkityksen selvittäminen (potilas, omainen, muut

Lisätiedot

CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa

CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa Farmakogenetiikka Janne Backman, Lotta Joutsi-Korhonen, Pertti Neuvonen ja Riitta Lassila CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa Varfariinin käyttöä hankaloittavat

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015

ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 Antikoagulaatiohoidon kehittäminen Kuopiossa 1/20 SISÄLTÖ TEKIJÄT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Päivi Pyykönen ASIAKKAIDEN KÄYTTÖKOKEMUKSIA MAREVAN- OMAHOITOPALVELUSTA Opinnäytetyö Joulukuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Joululuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy 1 Kuka: Erkki Soini Toimitusjohtaja, terveystaloustieteilijä,

Lisätiedot

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry Lukijalle Monissa sairauksissa tarvitaan veren hyytyvyyttä hillitsevää lääkehoitoa. Tämä opas käsittelee veren hyytymiseen osallistuvien valkuaisaineiden (proteiinien) toimintaan vaikuttavia lääkkeitä.

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara

Lisätiedot

MAREVAN TIETOA JA OHJEITA LÄÄKITYKSEN KÄYTTÄJÄLLE. L a p u a n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u s 5/2014. Sairaalantie 3 62100 Lapua

MAREVAN TIETOA JA OHJEITA LÄÄKITYKSEN KÄYTTÄJÄLLE. L a p u a n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u s 5/2014. Sairaalantie 3 62100 Lapua MAREVAN TIETOA JA OHJEITA LÄÄKITYKSEN KÄYTTÄJÄLLE L a p u a n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u s 5/2014 Sairaalantie 3 62100 Lapua Puh. (06) 438 4844 poli.tk@lapua.fi MAREVAN-HOITO Lääkäri on

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon käsikirja

Antikoagulaatiohoidon käsikirja Jaana Puhakka (toim.) Antikoagulaatiohoidon käsikirja Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Jaana Puhakka (toim.) Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen Paula Tiili, Mika Lehto, Atte Meretoja, Tuomo Nieminen, Sami Pakarinen, Turgut Tatlisumak ja Jukka Putaala Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen TAUSTA: Varfariinihoito on tehokas

Lisätiedot

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon

Lisätiedot

Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla

Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla 1 (12) Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla Sisällys 1. Syvän laskimoveritulpan ja keuhkoembolian oireet ja diagnosointi... 2 2. Hoito... 3 3. Syöpäpotilaan lääkehoito on ensisijaisesti pienimolekyylinen

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Kokemuksia INRpikamittareista KYS:n alueella Laadukasta aluetyötä 5..04 Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Pikamittarit Kys:ssä - Sydänlapset n. 0 mittaria vuodesta 996 lähtien - Laboratoriot kpl Rapidpoint

Lisätiedot

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset

Lisätiedot

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)

Lisätiedot

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen

Lisätiedot

Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka

Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka Hyytymishäiriöt erikoistuvien koulutuspäivä 10.10.2018 Tuukka Helin, LT Kliinisen kemian erikoislääkäri, HUSLAB Aino Lepäntalo, LT Hematologian erikoislääkäri, HUS

Lisätiedot

OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO SYVÄ LASKIMOTUKOS Mikä on syvä laskimotukos? Mikä aiheuttaa syvän laskimotukoksen? KEUHKOEMBOLIA Mikä on

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä.

Tietoa eteisvärinästä. Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu

MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu on tuotteistanut tilastotiedon helposti hyödynnettävään muotoon. Palvelumme avulla voit valita tilastoon haluamasi lääkkeet, lääkeryhmät, indikaatiot,

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA

ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN ANTIKOAGULAATIOHOIDON TOTEUTUMINEN TAYS ENSIAPU ACUTASSA Eveliina Päivä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2016 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). 1 TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT PÄIVYSTYSAIKANA Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). Syöpäpotilaan

Lisätiedot

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden

Lisätiedot

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS

Lisätiedot

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Varfariinihoito haastaa sairaanhoitajan

Varfariinihoito haastaa sairaanhoitajan Varfariinihoito haastaa sairaanhoitajan Havainnointitutkimus INR-poliklinikalle Antikainen, Päivi 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Varfariinihoito haastaa sairaanhoitajan Havainnointitutkimus INR-poliklinikalle

Lisätiedot

Marevan -potilaan omahoito

Marevan -potilaan omahoito Marevan -potilaan omahoito Kokemuksia omasäätelykoulutuksesta ja omasäätelystä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Iisalmen alueella Etta Hänninen Heidi Rahkola Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas

Lisätiedot

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Tiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta sydänkirurgiselle vuodeosastolle

Tiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta sydänkirurgiselle vuodeosastolle Tiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta sydänkirurgiselle vuodeosastolle Hellman, Nea Heinänen, Teppo 2016 Laurea Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Tiivistetty potilasohje Marevan-hoidosta

Lisätiedot

Alueellinen koulutus Eteisvärinäpotilaiden hoitoprosessi kuntoon. Klas Winell TERVETULOA

Alueellinen koulutus Eteisvärinäpotilaiden hoitoprosessi kuntoon. Klas Winell TERVETULOA Alueellinen koulutus Eteisvärinäpotilaiden hoitoprosessi kuntoon Klas Winell TERVETULOA VALTIMOTAUTIEN EHKÄISY 1. Essote 2. Forssan seutu 3. Hyvinkää 4. Inari 5. Itä-Savo 6. Kauniainen 7. Keski-Satakunta

Lisätiedot