Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran"

Transkriptio

1 Näin hoidan Matti O. Halinen ja Riitta Lassila Tekoläppiä on käytetty jo 4 vuoden ajan. Ne aiheuttavat merkittävän altistuksen tromboembolisille komplikaatioille. Mekaanisen läpän pinnalle muodostuu ohut ja jatkuvasti vaihtuva proteiinikerros, johon tarttuu verihiutaleita ja valkosoluja. Biologisista materiaaleista valmistettujen läppien pinnalle kasvaa fibroosikerros, joka vähitellen peittyy potilaan omalla endoteelilla. Bioläppien endotelisoituminen ei kuitenkaan ole täydellistä, ja antikoagulaatio voi olla tarpeellinen. Antikoagulanttihoito on yleensä tarpeellinen tekoläppäleikkauksen jälkeen. Usein tarvitaan myös verihiutaleiden tarttuvuutta vähentävää lääkettä. Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran suuruus riippuu tekoläpän paikasta ja rakenteellisista ominaisuuksista. Aorttaläpän paikalla oleviin tekoläppiin on kuvattu ilmaantuvan.5 trombosoitumaa sataa potilasvuotta kohden ja mitraalitekoläppiin 3. Myös embolisten komplikaatioiden määrä riippuu tekoläpän paikasta: aorttaläpissä ilmaantuvuus on 4 sataa läppää ja vuotta kohden ja mitraaliläpissä (Butchart 1998) Aorttatekoläpän pintoihin kohdistuu suuri virtaushankaus, mikä aktivoi verihiutaleita lisäten tromboosin vaaraa. Mitraaliläpässä puolestaan virtaus on hidasta, mikä lisää laskimoille tyypillisen löyhän fibriinitrombin kehittymisen vaaraa. Eteisvärinään tai läpän suureen paineeroon liittyvä veren lammikoituminen vasempaan eteiseen suurentaa erityisesti mitraaliläpän trombosoitumisen vaaraa. Myös potilaalla itsellään voi olla tekoläpästä riippumatta tromboosille altistavia tekijöitä. Hankinnainen, esimerkiksi tulehduksen laukaisema, tai perinnöllinen lisääntynyt hyytymistaipumus edistää läpän trombosoitumista. Tekoläpän rakenne vaikuttaa merkittävästi trombosoitumisen vaaraan. Palloläppiin liittyi jopa 4.6 tromboembolista komplikaatiota sataa potilasvuotta kohden. Nykyisiä liuskaläppiä käytettäessä tromboemboliavaara on noin 2/ 1. Kaikki nykyiset kaksiliuskaiset tekoläpät eivät ole valitettavasti osoittautuneet tromboembolioiden suhteen onnistuneiksi. Antikoagulanttihoidon tehokkuus onkin sovitettava läpän sijainnin ja tyypin mukaan. Antikoagulaation tavoitetason määrittäminen suhteessa tromboembolioihin ja verenvuotoihin Kuvasta 1 ilmenee tromboembolisten komplikaatioiden väheneminen antikoagulaation tehostuessa potilailla, joille on asennettu eräs tavallisimmista tekoläpistä, kaksiliuskainen St Jude -tekoläppä. Kun antikoagulaatiota tehostetaan, lisääntyvät samalla verenvuotokomplikaatiot. Antikoagulaation tavoitetason määrittämiseksi lasketaan tromboemboliset komplikaatiot ja verenvuotokomplikaatiot yhteen. Tavoitealueeksi on valittu INR-arvojen (international normalized ratio) välialue, jolla komplikaatioiden yhteismäärä on pienin. Piperin ym. aineistossa ilmaantui St. Jude -aorttatekoläppää käytettäessä vähiten komplikaatioita, kun INR-arvo oli alueella Vastaavat arvot mitraaliproteesille olivat Näin alue on käytännössä mielekäs. Ennen kuin antikoagulaation hoitotaso alettiin ilmoittaa INR-yksikköinä, oli tekoläppäpotilaiden antikoagulaation aste kovin vaihteleva käytettyjen reagenssien herkkyyserojen vuoksi. Duodecim 2; 116:

2 A Tapahtumat / 1 potilasvuotta 8 Tromboemboliat Vuotokomplikaatiot 6 B Tapahtumat / 1 potilasvuotta 12 Tromboemboliat 1 Vuotokomplikaatiot INR-arvo INR-arvo Kuva 1. Tromboembolisten komplikaatioiden ja verenvuotojen ilmaantuvuus sataa potilasvuotta kohden St Jude -tekoläpän saaneilla potilailla suhteutettuna antikoagulaation tasoon: A) aorttatekoläpät, B) mitraalitekoläpät (Piper ym. 1995). Tromboemboliat / 1 potilasvuotta INR-alue Kuva 2. Tromboembolioiden ilmaantuvuus useiden tutkimusten meta-analyysin mukaan suhteutettuna antikoagulaation tasoon (Coulshed ym. 1995). Eri potilaisaineistoissa ja tekoläppätyypeissä ei antikoagulanttihoidon tehostaminen yllättävästi vähennäkään tromboembolisia komplikaatioita (kuva 2). Sen sijaan vuotokomplikaatioita ilmaantuu sitä enemmän, mitä tehokkaampaa antikoagulaatio on (kuva 3). Kaikki tekoläppäpotilaiden aivoverenkiertohäiriöt eivät suinkaan aiheudu tekoläpän trombosoitumisesta ja siitä lähtevästä emboluksesta. Tämä selittänee sen, että tehokaskaan antikoagulanttihoito ei estä kaikkia tromboembolisia komplikaatioita. Ikä, eteisvärinä, sepelvaltimoahtaumat, aortan ateroskleroottiset muutokset, hypertensio, diabetes, vasemman kammion hypertrofia ja tupakointi lisäävät toisistaan riippumatta aivoverenkierron häiriön vaaraa. Etenkin aorttatekoläppäleikkauksen jälkeen tromboembolisen komplikaation vaara liittyy pääasias- 158 M. O. Halinen ja R. Lassila

3 sa em. riskitekijöihin ja vähemmän antikoagulaation tasoon. On siis tärkeätä vähentää mahdollisuuksien mukaan kaikkia tromboosille alistavia tekijöitä tasaisen ja tehokkaan antikoagulanttihoidon ohella. Antikoagulaation tavoitetaso tekoläppäpotilailla Suositeltava INR-arvo on siis , kun potilaalla on liuskaläppä. Antikoagulaatiovaikutus suojaa yleensä tällä arvolla tekoläpän tromboosilta ja potilaan embolioilta. Suositus perustuu tapausselostuksiin sekä satunnaistamattomiin ja satunnaistettuihin tutkimuksiin, joissa sekä verenvuoto- että tromboemboliset komplikaatiot on huomioitu. Taulukosta 1 ilmenevät yksilölliset sekä läppään ja sen paikkaan liittyvät suositukset, jotka kardiologin pitäisi antaa potilaalle tämän kotiutuessa läppäleikkauksen jälkeen. Pienintä tehokasta INR-tasoa ei ole voitu määrittää. Reumaattista mitraaliläppävikaa sairastavista tiedetään kuitenkin, että INR-arvon ylittäessä 3. ei uutta läppätromboosia enää kehity ja trombi liukenee fysiologisen fibrinolyysin vaikutuksesta. Tällä perusteella suositellaan antikoagulaatiossa vähintään INR-arvoa 3. hoidettaessa tekoläppäpotilasta, jolla on eteisvärinä, suuri vasen eteinen tai suuri gradientti mitraaliläpässä (Butchart 1998). Huomattavan Verenvuotokomplikaatiot / 1 potilasvuotta Turpie ym Saour ym. 199 INR-arvon tavoitealue Altman ym Kuva 3. Verenvuotokomplikaatioiden ilmaantuvuus kolmessa tutkimuksessa suhteutettuna antikoagulaation tasoon (Coulshed ym. 1995). tromboosivaarallisen tekoläpän (esim. Starr Edwards, Björk Shiley-standardiläppä) saaneille suositellaan INR-arvoa riippumatta tekoläpän sijainnista (Gohlke-Bärwolf ym. 1995, Butchart 1998). Tehostettu antikoagulanttihoito, jossa tavoitteena on INR-arvo , ei kuitenkaan estä nopean virtauksen alueelta lähteviä, verihiutaleiden aktivaation seurauksena kehittyviä trombooseja ja embolioita. Taulukko 1. Suositeltu antikoagulaatiohoidon taso tekoläpän tyypin ja sijainnin mukaan. (Stein ym. 1998). Tekoläpän tyyppi Suositeltu INR-arvo Nykyiset liuskatyyppiset tekoläpät, joihin liittyy pieni tromboosivaara Aorttaläppä, potilaalla sinusrytmi ja vasen kammio normaali Aorttaläppä, potilaalla eteisvärinä. Mitraaliläppäpotilailla aina Bioproteesit Aortta- ja mitraaliläppäpotilailla antikoagulanttihoito voidaan lopettaa 3 kk:n kuluttua läppäleikkauksesta ja aloittaa asetyylisalisyylihappolääkitys annoksin 1 25 mg/vrk, jos ei ole antikoagulanttihoitoa vaativia tromboosin vaaratekijöitä 1 Trikuspidaaliläppäpotilailla 2 1 Eteisvärinä, vasemman kammion pumppauskyky huonontunut ai läpässä huomattava gradientti tai suuri eteinen tai leikkauksessa todettu trombi eteisessä. 2 Trikuspidaaliläpän proteesilla on suuri taipumus trombosoitua, minkä vuoksi pysyvä antikoagulanttihoito on aiheellinen. Kirjallisuudessa ei ole suosituksia antikoagulaation tasosta; tuore suositus ehdottaa kaikille läppäpotilaille INR-arvoa

4 Antikoagulanttihoidon aloittaminen läppäleikkauksen jälkeen Tromboosi alkaa jo leikkauksen yhteydessä, kun veren hyytymistaipumus lisääntyy. Trombogeeninen kudostekijä ja tekoläpän materiaali aktivoivat hyytymisjärjestelmän, alkaa muodostua trombiinia, ja verihiutaleet aktivoituvat. Trombiini aktivoi tehokkaasti verihiutaleita valtimoissa, ja tämän verihiutalevaikutuksen estämiseen tarvitaan viisi kertaa tehokkaampi antitrombiinivaikutus kuin trombiinin fibrinogeenivaikutuksen estämiseen. Sekä veren hyytyvyyden estäminen että verihiutaleiden aggregaation esto ovat todennäköisesti tarpeen läppätromboosin ehkäisemiseksi leikkauksen jälkeen. Ommeltuun läppärenkaaseen kehittyvän trombosyyttitrombin eston kannalta on suositeltavaa aloittaa antitromboottinen hoito jo ennen leikkausta ja jatkaa sitä leikkauksen jälkeen. Leikkauksen jälkeen nenä-mahaletkun kautta annettua 16 mg:n annosta asetyylisalisyylihappoa (ASA) ja subkutaanista hepariinihoitoa kuusi tuntia leikkauksen jälkeen aloitettuna on suositeltu läpän tromboosin estämiseksi (Chesebro ja Fuster 1998). Tästä menettelystä ei kuitenkaan ole tutkimustuloksia, eikä se ole yleisessä käytössä Suomessa. Varfariini häiritsee K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekijöiden (protrombiini, tekijät VII, IX, X) ja antikoagulanttien proteiini C:n ja S:n muodostumista maksassa. Sen vaikuttaessa muodostuvat hyytymistekijät eivät sitoudu solukalvoihin eivätkä sido kalsiumia ja hyytymisreaktio heikkenee olennaisesti. Varfariinihoito aloitetaan tunnin kuluttua läppäleikkauksen jälkeen. Arvioidulla ylläpitoannoksella (yleensä 5 mg/vrk) saadaan antikoagulaatiovaikutus aikaan yhtä nopeasti kuin suurilla aloitusannoksilla. Perusteena on se, että nopeasti puoliintuva FVII vaikuttaa suuresti mitattavaan protrombiiniaikaan, kun taas hitaasti puoliintuvien FII:n ja FX:n vaikutus on vähäisempi. Sekä FII että FX ovat suonensisäisessä hyytymistapahtumassa olennaisia. Tästä syystä hepariinihoitoa on annettava vähintään 4 5 vuorokauden ajan yhdessä varfariinilääkityksen kanssa jatkuvan antikoagulaatiovaikutuksen aikaansaamiseksi. Hepariinin anto lopetetaan vasta, kun INR-arvo on ollut kahden vuorokauden ajan tavoitealueella. Hepariinihoito ei ole rutiinikäytössä useimmissa Suomen sairaaloissa. Antikoagulaatiovasteen seuranta Vasteen seurannassa käytetään kansainvälistä vakioitua suhdelukua INR, jolla eri testeillä määritetyt protrombiiniajat muunnetaan vertailukelpoisiksi. Tällöin antikoagulanttivaikutusta voidaan seurata vertailukelpoisesti reagensseista riippumatta potilaan muuttaessa paikkakuntaa tai maasta toiseen. Kaikki antikoagulanttihoidon kansainväliset suositukset on annettu INRyksikköinä. ISI potilaan protrombiiniaika INR = ( reagenssin vertailuaika ) ISI (international sensitivity index) kuvaa käytetyn reagenssin herkkyyttä, joka suhteutetaan WHO:n standardireagenssiin. Tämän reagenssin herkkyys (ISI) on yksi. Epäherkillä reagensseilla ISI on suurempi kuin yksi. Laboratorioiden tulisi käyttää herkkyydeltään lähellä yhtä olevia reagensseja menetelmän tasalaatuisuuden saavuttamiseksi. Yksilöllisen oraalisen antikoagulanttihoidon toteutus helpottuu, kun laboratoriot ilmoittavat hyytymisaktiivisuuden INRarvoina ja kun lääkärit ovat opetelleet käyttämään niitä. INR:n perusteita ja käyttöä on kuvattu aiemmin yksityiskohtaisesti tässä lehdessä (Syrjälä 1998). Aikaisemmin käytettiin antikoagulaatiotason ilmoittamiseen suureita P-TT-TT ja P-TT-SPA. Lyhenne P-TT tarkoittaa kotimaisessa termistössä tromboplastiiniaikaa, jonka nimitys on kansainvälisessä termistössä protrombiiniaika, TT ja SPA ovat käytettyjä kaupallisia reagensseja. P-TT-TT:n terapeuttinen alue on 5 15 % ja P-TT-SPA:n 1 25 %. Nämä viitealueet ovat suhteellisia, eikä kirjallisuudessa ole annettu yksilöllisiä suosituksia SPA- ja TT-arvoiksi tekoläppäpotilaiden hoitoon. Varfariinia annetaan viikonpäivien mukaan siten, että potilaalle määrätään hoidonseurantavihkoon viikonpäiväkohtainen annos. Tavallisin 16 M. O. Halinen ja R. Lassila

5 keskimääräinen tarve on 3 5 mg vrk. INR-arvon saamiseksi halutulle tasolle vähennetään tai lisätään varfariinin annosta mg 1 3:na päivänä viikossa. Subkutaaninen hepariinihoito on aiheellinen vain poikkeustilanteissa, erittäin suuren tromboosivaaran potilailla (sydämen vaikea vajaatoiminta, mitraalivuoto, eteisvärinä ja suuri vasen eteinen). Jos INR-arvo ylittää 4.5, on varfariinilääkityksessä suositeltavaa pitää kaksi vuorokautta taukoa, jatkaa pienennetyllä annoksella ja määrittää viikon kuluessa INRarvo uudelleen. Hoidon aloitusvaiheessa määritetään INR kaksi tai kolme kertaa viikossa. Stabiilin antikoagulaatiohoidon aikana riittää yleensä määritys kerran kuukaudessa tai kahdessa. Ruokavaliosta saatavan K-vitamiinin merkitys antikoagulanttihoidon aikana Ihminen saa suurimman osan K-vitamiinista ravinnon fyllokinoneina. Päivittäinen K-vitamiinin tarve on 1 µg/kg. K-vitamiini imeytyy hyvin, ja se kulkeutuu maksaan kylomikroneissa. Jo.5 mg ravinnon K-vitamiinia estää tehokkaasti oraalisten antikoagulanttien vaikutusta. Ravinnon rasvojen huomattava vähentäminen tai niiden imeytymisen häiriö heikentävät K-vitamiinin imeytymistä ja tehostavat siten antikoagulanttivaikutusta. K-vitamiinia on runsaasti (2 8 µg/1 g), vihreissä vihanneksissa, salaatinlehdissä, omenankuorissa, kaalissa, parsakaalissa, ruusukaalissa, pinaatissa ja basilikassa sekä joissakin pavuissa. Vaikka teenlehdissä ja kahvipavuissa on runsaasti K-vitamiinia, ei niistä valmistetuissa juomissa ole merkittävää määrää K-vitamiinia. Appelsiineissa on hyvin vähän K-vitamiinia, alle.5 µg/1 g. Mansikoiden ja muiden marjojen ja hedelmien K-vitamiinipitoisuus on myös vähäinen, alle 8 µg/1 g. Avokadossa on hedelmistä eniten K-vitamiinia, 25 µg/1 g. Ruokavalio muuttuu eri vuodenaikoina saatavien vihannesten ja hedelmien mukaan. Järkevämpää kuin kieltää potilaalta runsaasti K-vitamiinia sisältävien ravintoaineiden käyttö on ohjata hänet käyttämään vuodenajoittain vaihtuvaa mutta suunnilleen samantyyppisiä ruoka-aineita päivittäin sisältävää ravintoa. Varfariinin annosta lisätään tai vähennetään INR-arvon mukaan. Yhteisvaikutukset Antikoagulanttihoitoon liittyy runsaasti mahdollisuuksia lääkeaineiden yhteisvaikutuksiin, jotka perustuvat eri mekanismeihin. lnteraktiot ovat useimmiten farmakokineettisiä. Varfariinin imeytymisen voi estää resiinien vaikutus, varfariini saattaa syrjäytyä albumiinisidoksestaan proteiineihin voimakkaasti sitoutuvien lääkkeiden vaikutuksesta (sulfiinipyratsoni), ja varfariinin metabolia voi kiihtyä entsyymi-induktion vaikutuksesta, jolloin hoidon teho vähenee, tai hidastua entsyymi-inhibition vaikutuksesta, jolloin vaikutus tehostuu. Vuotovaara voi suurentua mahan limakalvossa paikallisten yhteisvaikutusten vuoksi (ASA ja muut tulehduskipulääkkeet). Omepratsoli ja simvastatiini tehostavat varfariinin vaikutusta. Verihiutaleita estävän lääkityksen käyttö Verihiutaleita estävä lääkitys ilman antikoagulanttihoitoa ei ehkäise riittävästi tromboembolioita tekoläppäpotilailla. Verihiutaleita estävän lääkityksen liittäminen antikoagulanttihoitoon on patofysiologisesti perusteltua läpän pinnalla tapahtuvan verihiutaleiden aktivaation vuoksi. Lisäaihe ASAn käytölle on sepelvaltimosairaus tai muu aterotromboottinen tauti, jotka ovat tavallisia tekoläppäpotilaiden ikäryhmissä (Gohlke-Bärwolf ym. 1995). ASAn ja antikoagulanttihoidon samanaikainen käyttö lisää kuitenkin maha-suolikanavan verenvuotovaaraa. Riski on suhteessa ASAn annokseen. Yli 6-vuotiailla verenvuotoriski ilman antikoagulanttihoitoa on % vuodessa ja tekoläppäpotilailla tavallisimmin 1 3 % vuodessa. Kontrolloiduissa tutkimuksissa ASAn ja dipyridamolin on todettu vähentävän tromboembolisia komplikaatioita (kuva 4) (Turpie ym. 1993, Butchart 1998). Edellä mainittujen tulosten perusteella voidaan verihiutaleiden toimintaa estävää lääkitystä suositella, jos potilaalla on suuri tromboemboliavaara esimerkiksi mitraalitekoläpän, sy- 161

6 Komplikaatiot / 1 1 potilasvuotta Tromboemboliat, lääke Tromboemboliat, verrokit Verenvuodot, lääke 8 Verenvuodot, verrokit Dipyridamoli ASA 5 mg/vrk ASA 1 mg/vrk Kuva 4. Tromboembolisten komplikaatioiden ja verenvuotojen ilmaantuvuus antikoagulanttia ja verihiutaleita estävää lääkitystä saaneilla (lääkeryhmä) ja verrokkitekoläppäpotilailla, joita hoidettiin antikoagulantilla ilman verihiutaleita estävää lääkitystä (Coulshed ym. 1995). Verrokkipotilaiden verenvuotojen erilaisen määrän vuoksi ei ASA-annoksia ja vuotovaaraa voida tässä kuvassa suhteuttaa toisiinsa. dämen vajaatoiminnan, eteisvärinän, aikaisemman tromboembolian, trombogeeniseksi tiedetyn tekoläpän tai kahden tekoläpän vuoksi. Pieneenkin ASA-annokseen (1 mg/vrk) liittyy lievästi lisääntynyt verenvuodon vaara, joten ASA ei ole kaikkien tekoläppäpotilaiden rutiinilääke. Tekoläppäpotilaiden antikoagulanttihoito yleiskirurgian yhteydessä Yleiskirurgia lisää laskimotulppien mutta ei valtimopuolen hyytymien ja embolisaatioiden vaaraa. INR on syytä määrittää viikkoa ennen suunniteltua toimenpidettä. Antikoagulanttihoitoa voidaan jatkaa INR-arvolla 2 3, jos toimenpiteeseen liittyvä verenvuotovaara on hyvin vähäinen. Antikoagulanttihoito voidaan keskeyttää leikkauksen ajaksi, jos kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvä verenvuodon vaara on huomattava. INR-arvon ollessa alle 1.5 on antikoagulaation taso turvallinen suhteessa vuotoriskiin. Ilman antikoagulanttihoitoa tekoläppään liittyvä tromboemboliavaara arvioidaan 22 tapaukseksi sataa potilasvuotta kohti mitraalitekoläpissä ja 12 tapaukseksi aorttatekoläpissä mutta jopa 9 %:ksi, jos potilaalla on kaksi tekoläppää (Stein ym. 1998). Viikon antikoagulanttitaukoon liittyvä vaara on siten.2.4 %, jos potilaalla on yksi tekoläppä. Todellisuudessa vaara voi olla suurempi antikoagulanttihoidon lopettamiseen liittyvän trombogeenisen tilan vuoksi. Taulukossa 2 esitetään menettely antikoagulanttihoidon suhteen leikkausten ja endoskooppisten biopsioiden yhteydessä. Päivystys- ja hätäleikkauksen yhteydessä voidaan antikoagulanttivaikutus kumota tarpeen mukaan jääplasmalla tai hyytymistekijöillä (protrombiinikompleksi). Antikoagulanttihoidon kotiseuranta Antikoagulanttihoidon kotiseuranta on nykyisin mahdollista aivan kuten verenglukoosipitoisuuden mittaaminen (Virjo, tässä numerossa). Laitteet antavat kohtalaisen tarkan tuloksen hoitoalueella, ja tiheämmän seurannan ja tehokkaan potilasopetuksen myötä päästäneen parempaan antikoagulanttihoidon tasoon kuin 162 M. O. Halinen ja R. Lassila

7 käyttäen rutiinilaboratoriotestejä (Hirsh ym. 1998). Erityisesti kotisairaanhoidossa ja toimittaessa olosuhteissa, joissa luotettavaa laboratoriota ei ole käytettävissä, voi näistä laitteista olla hyötyä. Laitteita on huollettava säännöllisesti, ja niiden toimintaa on valvottava yhteistyössä laboratorion kanssa säännöllisesti. Antikoagulanttihoito raskauden ja imetyksen aikana Taulukko 2. Varfariinihoito suunniteltujen leikkausten ja endoskooppisten biopsioiden yhteydessä. Määritä INR viikkoa ennen suunniteltua leikkausta Lopeta varfariinihoito 1 5 vuorokautta ennen leikkausta. Jos potilaan tromboemboliavaara on erityisen suuri, anna subkutaanisesti pienimolekyylistä hepariinia hoitoannoksina. Hepariinin vaikutustehoa voidaan seurata mittaamalla FXa:n estovaikutusta, jolloin tehokas hoitotaso on.3.7 anti- FXa-aktiivisuusyksikköä/ml. Varfariinihoidon tauon pituus on suhteessa INR-arvoon. Lopeta varfariinilääkitys ennen leikkausta: 5 päivää aikaisemmin, jos INR > päivää aikaisemmin, jos INR = päivää aikaisemmin, jos INR = 2 3 Määritä suurta leikkausta edeltävänä iltana INR. Jos arvo on yli 1.8, anna laskimoon tai suun kautta.5 1. mg fytomenadionia (K 1 -vitamiinia). Harkitse leikkauspäivänä fraktioimattoman hepariini-infuusion tai profylaktisen pienimolekyylisen hepariiniannoksen tarpeellisuus Jatka mahdollisesti aloitettua ihonalaista hepariinihoitoa 5 7 vuorokauden ajan yhtä aikaa aloitetun varfariinilääkityksen kanssa. Aloita varfariinihoito ylläpitoannoksin pienen leikkauksen jälkeen leikkauspäivän iltana ja suuren leikkauksen jälkeen silloin, kun potilas alkaa saada ravintoa suun kautta. Raskausviikkojen 6 12 aikana varfariinihoitoon liittyy varfariini-embryopatian riski: vaarana ovat nenän hypoplasia sekä nenäluiden ja rustojen laikuittaiset kehityshäiriöt (chondrodysplasia punctata). Varfariinin on kuvattu aiheuttavan raskauden keskikolmanneksella sikiön keskushermoston poikkeavuuksia, dorsaalista tai ventraalista dysplasiaa, joka johtaa corpus callosumin kehityshäiriöön tai näköhermon atrofiaan. Epämuodostumia on esiintynyt paljon Yhdysvalloissa, kun käytettiin epäherkkien reagenssien vuoksi poikkeavan suuria varfariiniannoksia. Britanniassa ja Intiassa ei ole todettu varfariinin aiheuttamia epämuodostumia, mutta keskenmenoja sattuu siellä jopa 8 %:ssa raskauksista. Keskenmenon vaara on suhteessa äidin sydänsairauden aiheuttamaan haitta-asteeseen. Edellä mainitut erot epämuodostumien ilmaantuvuudessa voivat liittyä käytettyihin varfariiniannoksiin. Riski on pieni, jos annos on enintään 5 mg/vrk. Kun tavoitteena on INRarvo , on odottavan äidin verenvuotovaara vähäinen. Käytetäänkö raskauden aikana varfariinia vai subkutaanista hepariinia, riippuu siitä, painotetaanko äidin tekoläpän trombosoitumisen vaaraa vai sikiön turvallista kehittymistä. Eurooppalaiset suositukset ovat varfariinin kannalla (Gohlke-Bärwolf ym. 1995). Yhdysvalloissa myönnetään eurooppalaiset perusteet hyviksi, mutta juridisista syistä siellä on otettu varovainen kanta varfariinin käyttöön (Ginsberg ja Hirsh 1998). Organogeneesin aikana on sikiön kannalta turvallisempaa käyttää hepariinia, joka ei pääse istukasta sikiön verenkiertoon. Fraktioimatonta hepariinia annetaan ihon alle hoitoannoksina, tavoitteena pidentää APTT-aikaa (aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika) kertaa yli viitealueen ylärajan. Subkutaaniseen fraktioimattomaan hepariinihoitoon on kuvattu liittyvän läppätrombooseja raskauden aikana, fraktioimattoman hepariinin farmakokinetiikka on epävarmaa ja hoito aiheuttaa osteoporoosia pitkäaikaiskäytössä. Koko raskauden kestävä hepariinihoito on ollut yleisimmin käytössä Suomessa. Siirtyminen varfariiniin aikavälillä raskausviikosta 36. viikkoon on osoittautunut turvalliseksi sekä äidille että lapselle. Tähän käytäntöön ollaan siirtymässä useissa sairaaloissa. Pienimolekyylisten hepariinien annoksesta, tehosta ja turvallisuudesta tekoläppäpotilaiden raskaudenaikaisessa hoidossa ei toistaiseksi ole tutkimustuloksia. Ratkaisu varfariinin käytöstä raskauden aikana tehdään yksilöllisesti potilaan ja lääkärin välisen neuvottelun jälkeen. Äidin turvallisuus ja varfariinin käyttömukavuus puoltavat varfariinin käyttöä ainakin raskauden loppuvaiheeseen saakka. Raskauden edettyä 36. raskausviikkoon on hyvä siirtyä hepariinihoitoon lapsen verenvuotovaaran vuoksi, ja synnytys käyn- 163

8 nistetään raskausviikolla. Varfariini ei erity äidinmaitoon, joten se ei estä imettämistä. Verenvuotokomplikaatioiden hoito antikoagulanttihoidon aikana Verenvuotokomplikaation sattuessa määritetään INR. Jos arvo on hoito-alueella, vuodolle etsitään spesifistä syytä. Maha-suolikanavan vuotojen yhteydessä tulee selvittää haavaisen sairauden ja kasvaimen mahdollisuus. Aivoinfarktin yhteydessä antikoagulanttihoito lopetetaan kolmeksi vuorokaudeksi ja aloitetaan sen jälkeen uudelleen, jos potilaalle ei ole kehittynyt vakavaa aivoverenvuotoa. Vuototapauksessa antikoagulanttihoito keskeytetään ja sitä jatketaan vasta vuodon lakattua ja mahdollisen syyn tultua hoidetuksi. Antikoagulanttivaikutus voidaan lopettaa nopeasti antamalla jääplasmaa tai plasmakonsentraatteja, joissa on runsaasti K-vitamiinista riippuvia hyytymistekijöitä II, VII, IX ja X. Jos vuoto ei ole hengenvaarallinen, lopetetaan antikoagulanttihoito ja varfariinivaikutus kumotaan K- vitamiinilla, jonka vaikutus alkaa kahdeksan tunnin kuluttua. K-vitamiinia annetaan.5 1 mg laskimoon, ihon alle tai suun kautta. Jos antikoagulanttihoitoa on tarkoitus jatkaa, annetaan K-vitamiinia vain pieni annos (.5 1 mg) suun kautta tai parenteraalisesti. Jos vuoto ei ole vaarallinen ja INR-arvo on vain lievästi hoitoalueen ulkopuolella, voidaan varfariinihoidossa pitää muutaman vuorokauden tauko seuraten potilasta huolella. Pienehköt paikalliset verenvuodot voidaan hoitaa fibriiniliimalla, jossa on virusinaktivoitua fibrinogeenia. Usein toistuvaan käyttöön soveltuu naudan trombiinin sijaan ihmisperäinen trombiini. Esimerkiksi hammastoimenpiteet sujuvat sekä potilaan että hammaslääkärin kannalta sen avulla mukavasti. Tämä hoito soveltuu myös tahdistimen asennuksen yhteydessä tahdistintaskun verenvuodon hoitoon. Bioläppien erityiskysymykset Bioläppiä valmistettaessa niiden kudosten endoteeli tuhoutuu. Se korvautuu vähitellen fibroottisella tupella ja osittain endotelisoituu. Ompelurenkaan endotelisoitumiseen kuluu kolme kuukautta, ja täksi ajaksi suositellaan antikoagulanttihoitoa edellä kuvattuihin hoitotasoihin pyrkien. Antikoagulanttihoito lopetetaan kolmen kuukauden kuluttua, jos potilaalla on sinusrytmi ja sydän on muutoinkin normaali. Antikoagulanttihoidon lopettamisen jälkeen suositellaan jatkuvaa ASA-lääkitystä annoksin 1-25 mg/vrk (Stein ym. 1998). Jatkuvaa antikoagulanttihoitoa suositellaan, jos potilaalla on eteisvärinä, pumppauskyvyltään heikentynyt vasen kammio, vasemman eteisen trombi tai jos hänellä on ollut embolinen komplikaatio. Lopuksi tulee suunnitella yksilöllisesti heti leikkauksen jälkeen siten, että otetaan huomioon tavoitteena oleva INR-arvo, mahdollinen trombosyyttien estolääkitys sekä potilaan tromboosille ja verenvuodoille altistavat tekijät. Potilaalle tulee mahdollisuuksien mukaan selvittää hoidon tavoitteet, ja lääkeannosten määrittämisen perusteet sekä ruokavalion periaatteet. Vuotokomplikaation ilmaantuessa on merkittävää, että vuoto voi johtua esimerkiksi ruoansulatuskanavan syövän aiheuttamasta haavautumasta, joka antikoagulaatiohoidon aikana saattaa vuotaa verta jo varhaisvaiheessa. Kirjallisuutta Altman R, Rouvier J, Gurfinkel E, ym. Comparison of two levels of anticoagulant therapy in patients with substitute heart valves. J Thorac Cardiovasc Surg 1991;11: Butchart EG. Prosthetic heart valves. Kirjassa: M Verstraete, V Fuster, EJ Topol, toim. Cardiovascular thrombosis: thrombocardiology and thromboneurology. 2. painos. Philadelphia: Lippincott-Raven Publishers, 1998 s Chesebro JH, Fuster V. Valvular heart disease and prosthetic heart valves. Kirjassa: M Verstraete, V Fuster and EJTopol, toim. Cardiovascular thrombosis: thrombocardiology and thromboneurology. 2. painos. Philadelphia: Lippincott-Raven Publishers, 1998 s Coulshed S, Fitzpatrick MA, Lee CH. Drug treatment associated with heart valve replacement. Drugs 1995;49: M. O. Halinen ja R. Lassila

9 Ginsberg JS, Hirsh J. Use of antithrombotic agents during pregnancy. Chest 1998;114:524S 3S. Gohlke-Bärwolf C, Acar J, Oakley C, ym. (Study Group of the Working Group on valvular heart disease of the European Society of Cardiology). Guidelines for prevention of thromboembolic events in valvular heart disease. Eur Heart J 1995;16: Hirsh J, Dalen JE, Anderson DR, Poller L, ym. Oral anticoagulants. Mechanism of action, clinical effectiveness, and optimal therapeutic range. Chest 1998;114:445S 69S. Piper C, Hagen D, Schulte HD, Hortskotte D. Optimization of oral anticoagulation for patients with mechanical heart valve prosthesis. J Heart Valve Dis 1995;4: MATTI O. HALINEN, dosentti, ylilääkäri Päivystysalue, Kuopion yliopistollinen sairaala PL 1777, 7211 Kuopio Saour JN, Sieck JO, Mamo LA, ym. Trial of different intensities of anticoagulation in patients with prosthetic heart valves. N Engl J Med 199;322: Stein PD, Alpert JS, Dalen JE, Horstkotte D, Turpie A. Antithrombotic therapy in patients with mechanical and biological prosthetic heart valves. Chest 1998;114:62S 1S. Syrjälä M. Suositus INR:n käytöstä oraalisen antikoagulanttihoidon laboratorioseurannassa. Duodecim 1998;114: Turpie AGG, Gent M, Laupacis A, ym. A comparison of aspirin with placebo in patients treated with warfarin after heart-valve replacement. N Engl J Med 1993;329: RIITTA LASSILA, dosentti Wihurin tutkimuslaitos Kalliolinnantie 4 14 Helsinki 165

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2. Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset

Lisätiedot

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon.

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia

Tromboosiprofylaksia Tromboosiprofylaksia Pirjo Säynäjäkangas Tromboosiprofylaksia on vähentänyt leikkausten ja sydäninfarktin komplikaatioina syntyvien keuhkoembolioiden määrää oleellisesti. Profylaksian käytön tarve sekä

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta

Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta Alkuperäistutkimus SAARA MÄHÖNEN, PEKKA RIIKONEN, RITVA-LIISA VÄÄTÄINEN JA TERO TIKANOJA Lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseuranta Selvitimme lasten oraalisen antikoagulanttihoidon kotiseurannan

Lisätiedot

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Läppäleikkauksen jälkeiset ongelmat ja seuranta

Läppäleikkauksen jälkeiset ongelmat ja seuranta LUKU 9 Läppäleikkauksen jälkeiset ongelmat ja seuranta ANU TURPEINEN PANU TASKINEN Tiivistelmä Oikein ajoitettu läppäleikkaus on merkittävien läppävikojen hoidon kulmakivi. Onnistunutkaan leikkaus ei kuitenkaan

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Konakion Novum 10 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Konakion Novum 10 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Konakion Novum 10 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Injektioneste sisältää fytomenadionia (synteettistä K 1 -vitamiinia) 10 mg/ml. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN

Lisätiedot

Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli

Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli TEEMA TROMBOOSI LUKU 4 Antitromboottinen hoito ja toimenpide KYS:n malli MATTI HALINEN eteisvärinä ja aikaisempi tromboembolinen komplikaatio HANNU KOKKI Tiivistelmä Tämä ohje käsittelee leikkaukseen tulevien

Lisätiedot

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

ANTIKO-hoitajan työ ja sen haasteet

ANTIKO-hoitajan työ ja sen haasteet ANTIKO-hoitajan työ ja sen haasteet LMEP sh Fariba Pishehgar Palokan ta-vo /JYTE 30.3.2016 31.03.2016 Sairaanhoitajan tehtävät, Marevan hoidossa Potilaan Marevan hoidon ohjaus hoidon tarkoitus, yhteistietojen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Cofact 500 IU

VALMISTEYHTEENVETO. Cofact 500 IU 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Cofact 250 IU, injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten. Cofact 500 IU, injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Lisätiedot

VARFARIINI JA SEN VERENVUOTORISKIÄ LISÄÄVÄT YHTEISVAIKUTUKSET

VARFARIINI JA SEN VERENVUOTORISKIÄ LISÄÄVÄT YHTEISVAIKUTUKSET VARFARIINI JA SEN VERENVUOTORISKIÄ LISÄÄVÄT YHTEISVAIKUTUKSET Hanna Vuorikari Pro gradu -tutkielma Proviisorin koulutusohjelma Itä Suomen yliopisto, farmasian laitos Huhtikuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ It s in our nature EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ EQ EVERYDAY sisältää tuotteet Lifeforce ja Vitastrong. Tuotteet on kehitetty täydentämään toisiaan ja varmistamaan kehosi K2-vitamiinin, omega-3-rasvahappojen,

Lisätiedot

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon ETT Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ikääntyminen Ikääntyneet käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tromboembolisten komplikaatioiden estohoito keinoläppäpotilailla INR 2,5 3,5. Muut indikaatiot INR 2,0 3,0.

VALMISTEYHTEENVETO. Tromboembolisten komplikaatioiden estohoito keinoläppäpotilailla INR 2,5 3,5. Muut indikaatiot INR 2,0 3,0. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Marevan 3 mg tabletti Marevan forte 5 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 3 mg tai 5 mg varfariininatriumia. Apuaine, jonka

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Octaplex-valmiste koostuu ihmisen protrombiinikompleksia

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hannele Alatalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä EPAK Joulukuu/2009

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Potilasohjeet Pradaxa -lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä. Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa -hoito

Potilasohjeet Pradaxa -lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä. Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa -hoito Potilasohjeet Pradaxa -lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa -hoito Hoitava lääkärisi on määrännyt sinulle Pradaxa -nimistä lääkettä.

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Chondroitin Sulphate Rovi 400 mg, kovat kapselit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää 400 mg kondroitiinisulfaattia. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Potilasohjeet Pradaxa -lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä. Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa -hoito

Potilasohjeet Pradaxa -lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä. Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa -hoito Potilasohjeet Pradaxa -lääkkeen käytöstä eteisvärinässä (flimmerissä) ja aivoinfarktin ehkäisyssä Sinulle, jolle on määrätty Pradaxa -hoito Hoitava lääkärisi on määrännyt sinulle Pradaxa -nimistä lääkettä.

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,

Lisätiedot

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

Uutta eteisvärinän hoidosta

Uutta eteisvärinän hoidosta TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emätinemulsiovoidetta sisältää estriolia 0,1 mg. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carprofelican vet 50 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Karprofeeni Apuaineet: Bentsyylialkoholi

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa.

Tästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa. 24.10.2011 Helsinki TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA HÄDENSA -PERÄPUIKOISTA Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Terpeenijohdoksia sisältävien peräpuikkojen käyttö on vastaaiheista alle 2½-vuotialla lapsilla

Lisätiedot