Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran"

Transkriptio

1 Näin hoidan Matti O. Halinen ja Riitta Lassila Tekoläppiä on käytetty jo 4 vuoden ajan. Ne aiheuttavat merkittävän altistuksen tromboembolisille komplikaatioille. Mekaanisen läpän pinnalle muodostuu ohut ja jatkuvasti vaihtuva proteiinikerros, johon tarttuu verihiutaleita ja valkosoluja. Biologisista materiaaleista valmistettujen läppien pinnalle kasvaa fibroosikerros, joka vähitellen peittyy potilaan omalla endoteelilla. Bioläppien endotelisoituminen ei kuitenkaan ole täydellistä, ja antikoagulaatio voi olla tarpeellinen. Antikoagulanttihoito on yleensä tarpeellinen tekoläppäleikkauksen jälkeen. Usein tarvitaan myös verihiutaleiden tarttuvuutta vähentävää lääkettä. Tekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran suuruus riippuu tekoläpän paikasta ja rakenteellisista ominaisuuksista. Aorttaläpän paikalla oleviin tekoläppiin on kuvattu ilmaantuvan.5 trombosoitumaa sataa potilasvuotta kohden ja mitraalitekoläppiin 3. Myös embolisten komplikaatioiden määrä riippuu tekoläpän paikasta: aorttaläpissä ilmaantuvuus on 4 sataa läppää ja vuotta kohden ja mitraaliläpissä (Butchart 1998) Aorttatekoläpän pintoihin kohdistuu suuri virtaushankaus, mikä aktivoi verihiutaleita lisäten tromboosin vaaraa. Mitraaliläpässä puolestaan virtaus on hidasta, mikä lisää laskimoille tyypillisen löyhän fibriinitrombin kehittymisen vaaraa. Eteisvärinään tai läpän suureen paineeroon liittyvä veren lammikoituminen vasempaan eteiseen suurentaa erityisesti mitraaliläpän trombosoitumisen vaaraa. Myös potilaalla itsellään voi olla tekoläpästä riippumatta tromboosille altistavia tekijöitä. Hankinnainen, esimerkiksi tulehduksen laukaisema, tai perinnöllinen lisääntynyt hyytymistaipumus edistää läpän trombosoitumista. Tekoläpän rakenne vaikuttaa merkittävästi trombosoitumisen vaaraan. Palloläppiin liittyi jopa 4.6 tromboembolista komplikaatiota sataa potilasvuotta kohden. Nykyisiä liuskaläppiä käytettäessä tromboemboliavaara on noin 2/ 1. Kaikki nykyiset kaksiliuskaiset tekoläpät eivät ole valitettavasti osoittautuneet tromboembolioiden suhteen onnistuneiksi. Antikoagulanttihoidon tehokkuus onkin sovitettava läpän sijainnin ja tyypin mukaan. Antikoagulaation tavoitetason määrittäminen suhteessa tromboembolioihin ja verenvuotoihin Kuvasta 1 ilmenee tromboembolisten komplikaatioiden väheneminen antikoagulaation tehostuessa potilailla, joille on asennettu eräs tavallisimmista tekoläpistä, kaksiliuskainen St Jude -tekoläppä. Kun antikoagulaatiota tehostetaan, lisääntyvät samalla verenvuotokomplikaatiot. Antikoagulaation tavoitetason määrittämiseksi lasketaan tromboemboliset komplikaatiot ja verenvuotokomplikaatiot yhteen. Tavoitealueeksi on valittu INR-arvojen (international normalized ratio) välialue, jolla komplikaatioiden yhteismäärä on pienin. Piperin ym. aineistossa ilmaantui St. Jude -aorttatekoläppää käytettäessä vähiten komplikaatioita, kun INR-arvo oli alueella Vastaavat arvot mitraaliproteesille olivat Näin alue on käytännössä mielekäs. Ennen kuin antikoagulaation hoitotaso alettiin ilmoittaa INR-yksikköinä, oli tekoläppäpotilaiden antikoagulaation aste kovin vaihteleva käytettyjen reagenssien herkkyyserojen vuoksi. Duodecim 2; 116:

2 A Tapahtumat / 1 potilasvuotta 8 Tromboemboliat Vuotokomplikaatiot 6 B Tapahtumat / 1 potilasvuotta 12 Tromboemboliat 1 Vuotokomplikaatiot INR-arvo INR-arvo Kuva 1. Tromboembolisten komplikaatioiden ja verenvuotojen ilmaantuvuus sataa potilasvuotta kohden St Jude -tekoläpän saaneilla potilailla suhteutettuna antikoagulaation tasoon: A) aorttatekoläpät, B) mitraalitekoläpät (Piper ym. 1995). Tromboemboliat / 1 potilasvuotta INR-alue Kuva 2. Tromboembolioiden ilmaantuvuus useiden tutkimusten meta-analyysin mukaan suhteutettuna antikoagulaation tasoon (Coulshed ym. 1995). Eri potilaisaineistoissa ja tekoläppätyypeissä ei antikoagulanttihoidon tehostaminen yllättävästi vähennäkään tromboembolisia komplikaatioita (kuva 2). Sen sijaan vuotokomplikaatioita ilmaantuu sitä enemmän, mitä tehokkaampaa antikoagulaatio on (kuva 3). Kaikki tekoläppäpotilaiden aivoverenkiertohäiriöt eivät suinkaan aiheudu tekoläpän trombosoitumisesta ja siitä lähtevästä emboluksesta. Tämä selittänee sen, että tehokaskaan antikoagulanttihoito ei estä kaikkia tromboembolisia komplikaatioita. Ikä, eteisvärinä, sepelvaltimoahtaumat, aortan ateroskleroottiset muutokset, hypertensio, diabetes, vasemman kammion hypertrofia ja tupakointi lisäävät toisistaan riippumatta aivoverenkierron häiriön vaaraa. Etenkin aorttatekoläppäleikkauksen jälkeen tromboembolisen komplikaation vaara liittyy pääasias- 158 M. O. Halinen ja R. Lassila

3 sa em. riskitekijöihin ja vähemmän antikoagulaation tasoon. On siis tärkeätä vähentää mahdollisuuksien mukaan kaikkia tromboosille alistavia tekijöitä tasaisen ja tehokkaan antikoagulanttihoidon ohella. Antikoagulaation tavoitetaso tekoläppäpotilailla Suositeltava INR-arvo on siis , kun potilaalla on liuskaläppä. Antikoagulaatiovaikutus suojaa yleensä tällä arvolla tekoläpän tromboosilta ja potilaan embolioilta. Suositus perustuu tapausselostuksiin sekä satunnaistamattomiin ja satunnaistettuihin tutkimuksiin, joissa sekä verenvuoto- että tromboemboliset komplikaatiot on huomioitu. Taulukosta 1 ilmenevät yksilölliset sekä läppään ja sen paikkaan liittyvät suositukset, jotka kardiologin pitäisi antaa potilaalle tämän kotiutuessa läppäleikkauksen jälkeen. Pienintä tehokasta INR-tasoa ei ole voitu määrittää. Reumaattista mitraaliläppävikaa sairastavista tiedetään kuitenkin, että INR-arvon ylittäessä 3. ei uutta läppätromboosia enää kehity ja trombi liukenee fysiologisen fibrinolyysin vaikutuksesta. Tällä perusteella suositellaan antikoagulaatiossa vähintään INR-arvoa 3. hoidettaessa tekoläppäpotilasta, jolla on eteisvärinä, suuri vasen eteinen tai suuri gradientti mitraaliläpässä (Butchart 1998). Huomattavan Verenvuotokomplikaatiot / 1 potilasvuotta Turpie ym Saour ym. 199 INR-arvon tavoitealue Altman ym Kuva 3. Verenvuotokomplikaatioiden ilmaantuvuus kolmessa tutkimuksessa suhteutettuna antikoagulaation tasoon (Coulshed ym. 1995). tromboosivaarallisen tekoläpän (esim. Starr Edwards, Björk Shiley-standardiläppä) saaneille suositellaan INR-arvoa riippumatta tekoläpän sijainnista (Gohlke-Bärwolf ym. 1995, Butchart 1998). Tehostettu antikoagulanttihoito, jossa tavoitteena on INR-arvo , ei kuitenkaan estä nopean virtauksen alueelta lähteviä, verihiutaleiden aktivaation seurauksena kehittyviä trombooseja ja embolioita. Taulukko 1. Suositeltu antikoagulaatiohoidon taso tekoläpän tyypin ja sijainnin mukaan. (Stein ym. 1998). Tekoläpän tyyppi Suositeltu INR-arvo Nykyiset liuskatyyppiset tekoläpät, joihin liittyy pieni tromboosivaara Aorttaläppä, potilaalla sinusrytmi ja vasen kammio normaali Aorttaläppä, potilaalla eteisvärinä. Mitraaliläppäpotilailla aina Bioproteesit Aortta- ja mitraaliläppäpotilailla antikoagulanttihoito voidaan lopettaa 3 kk:n kuluttua läppäleikkauksesta ja aloittaa asetyylisalisyylihappolääkitys annoksin 1 25 mg/vrk, jos ei ole antikoagulanttihoitoa vaativia tromboosin vaaratekijöitä 1 Trikuspidaaliläppäpotilailla 2 1 Eteisvärinä, vasemman kammion pumppauskyky huonontunut ai läpässä huomattava gradientti tai suuri eteinen tai leikkauksessa todettu trombi eteisessä. 2 Trikuspidaaliläpän proteesilla on suuri taipumus trombosoitua, minkä vuoksi pysyvä antikoagulanttihoito on aiheellinen. Kirjallisuudessa ei ole suosituksia antikoagulaation tasosta; tuore suositus ehdottaa kaikille läppäpotilaille INR-arvoa

4 Antikoagulanttihoidon aloittaminen läppäleikkauksen jälkeen Tromboosi alkaa jo leikkauksen yhteydessä, kun veren hyytymistaipumus lisääntyy. Trombogeeninen kudostekijä ja tekoläpän materiaali aktivoivat hyytymisjärjestelmän, alkaa muodostua trombiinia, ja verihiutaleet aktivoituvat. Trombiini aktivoi tehokkaasti verihiutaleita valtimoissa, ja tämän verihiutalevaikutuksen estämiseen tarvitaan viisi kertaa tehokkaampi antitrombiinivaikutus kuin trombiinin fibrinogeenivaikutuksen estämiseen. Sekä veren hyytyvyyden estäminen että verihiutaleiden aggregaation esto ovat todennäköisesti tarpeen läppätromboosin ehkäisemiseksi leikkauksen jälkeen. Ommeltuun läppärenkaaseen kehittyvän trombosyyttitrombin eston kannalta on suositeltavaa aloittaa antitromboottinen hoito jo ennen leikkausta ja jatkaa sitä leikkauksen jälkeen. Leikkauksen jälkeen nenä-mahaletkun kautta annettua 16 mg:n annosta asetyylisalisyylihappoa (ASA) ja subkutaanista hepariinihoitoa kuusi tuntia leikkauksen jälkeen aloitettuna on suositeltu läpän tromboosin estämiseksi (Chesebro ja Fuster 1998). Tästä menettelystä ei kuitenkaan ole tutkimustuloksia, eikä se ole yleisessä käytössä Suomessa. Varfariini häiritsee K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekijöiden (protrombiini, tekijät VII, IX, X) ja antikoagulanttien proteiini C:n ja S:n muodostumista maksassa. Sen vaikuttaessa muodostuvat hyytymistekijät eivät sitoudu solukalvoihin eivätkä sido kalsiumia ja hyytymisreaktio heikkenee olennaisesti. Varfariinihoito aloitetaan tunnin kuluttua läppäleikkauksen jälkeen. Arvioidulla ylläpitoannoksella (yleensä 5 mg/vrk) saadaan antikoagulaatiovaikutus aikaan yhtä nopeasti kuin suurilla aloitusannoksilla. Perusteena on se, että nopeasti puoliintuva FVII vaikuttaa suuresti mitattavaan protrombiiniaikaan, kun taas hitaasti puoliintuvien FII:n ja FX:n vaikutus on vähäisempi. Sekä FII että FX ovat suonensisäisessä hyytymistapahtumassa olennaisia. Tästä syystä hepariinihoitoa on annettava vähintään 4 5 vuorokauden ajan yhdessä varfariinilääkityksen kanssa jatkuvan antikoagulaatiovaikutuksen aikaansaamiseksi. Hepariinin anto lopetetaan vasta, kun INR-arvo on ollut kahden vuorokauden ajan tavoitealueella. Hepariinihoito ei ole rutiinikäytössä useimmissa Suomen sairaaloissa. Antikoagulaatiovasteen seuranta Vasteen seurannassa käytetään kansainvälistä vakioitua suhdelukua INR, jolla eri testeillä määritetyt protrombiiniajat muunnetaan vertailukelpoisiksi. Tällöin antikoagulanttivaikutusta voidaan seurata vertailukelpoisesti reagensseista riippumatta potilaan muuttaessa paikkakuntaa tai maasta toiseen. Kaikki antikoagulanttihoidon kansainväliset suositukset on annettu INRyksikköinä. ISI potilaan protrombiiniaika INR = ( reagenssin vertailuaika ) ISI (international sensitivity index) kuvaa käytetyn reagenssin herkkyyttä, joka suhteutetaan WHO:n standardireagenssiin. Tämän reagenssin herkkyys (ISI) on yksi. Epäherkillä reagensseilla ISI on suurempi kuin yksi. Laboratorioiden tulisi käyttää herkkyydeltään lähellä yhtä olevia reagensseja menetelmän tasalaatuisuuden saavuttamiseksi. Yksilöllisen oraalisen antikoagulanttihoidon toteutus helpottuu, kun laboratoriot ilmoittavat hyytymisaktiivisuuden INRarvoina ja kun lääkärit ovat opetelleet käyttämään niitä. INR:n perusteita ja käyttöä on kuvattu aiemmin yksityiskohtaisesti tässä lehdessä (Syrjälä 1998). Aikaisemmin käytettiin antikoagulaatiotason ilmoittamiseen suureita P-TT-TT ja P-TT-SPA. Lyhenne P-TT tarkoittaa kotimaisessa termistössä tromboplastiiniaikaa, jonka nimitys on kansainvälisessä termistössä protrombiiniaika, TT ja SPA ovat käytettyjä kaupallisia reagensseja. P-TT-TT:n terapeuttinen alue on 5 15 % ja P-TT-SPA:n 1 25 %. Nämä viitealueet ovat suhteellisia, eikä kirjallisuudessa ole annettu yksilöllisiä suosituksia SPA- ja TT-arvoiksi tekoläppäpotilaiden hoitoon. Varfariinia annetaan viikonpäivien mukaan siten, että potilaalle määrätään hoidonseurantavihkoon viikonpäiväkohtainen annos. Tavallisin 16 M. O. Halinen ja R. Lassila

5 keskimääräinen tarve on 3 5 mg vrk. INR-arvon saamiseksi halutulle tasolle vähennetään tai lisätään varfariinin annosta mg 1 3:na päivänä viikossa. Subkutaaninen hepariinihoito on aiheellinen vain poikkeustilanteissa, erittäin suuren tromboosivaaran potilailla (sydämen vaikea vajaatoiminta, mitraalivuoto, eteisvärinä ja suuri vasen eteinen). Jos INR-arvo ylittää 4.5, on varfariinilääkityksessä suositeltavaa pitää kaksi vuorokautta taukoa, jatkaa pienennetyllä annoksella ja määrittää viikon kuluessa INRarvo uudelleen. Hoidon aloitusvaiheessa määritetään INR kaksi tai kolme kertaa viikossa. Stabiilin antikoagulaatiohoidon aikana riittää yleensä määritys kerran kuukaudessa tai kahdessa. Ruokavaliosta saatavan K-vitamiinin merkitys antikoagulanttihoidon aikana Ihminen saa suurimman osan K-vitamiinista ravinnon fyllokinoneina. Päivittäinen K-vitamiinin tarve on 1 µg/kg. K-vitamiini imeytyy hyvin, ja se kulkeutuu maksaan kylomikroneissa. Jo.5 mg ravinnon K-vitamiinia estää tehokkaasti oraalisten antikoagulanttien vaikutusta. Ravinnon rasvojen huomattava vähentäminen tai niiden imeytymisen häiriö heikentävät K-vitamiinin imeytymistä ja tehostavat siten antikoagulanttivaikutusta. K-vitamiinia on runsaasti (2 8 µg/1 g), vihreissä vihanneksissa, salaatinlehdissä, omenankuorissa, kaalissa, parsakaalissa, ruusukaalissa, pinaatissa ja basilikassa sekä joissakin pavuissa. Vaikka teenlehdissä ja kahvipavuissa on runsaasti K-vitamiinia, ei niistä valmistetuissa juomissa ole merkittävää määrää K-vitamiinia. Appelsiineissa on hyvin vähän K-vitamiinia, alle.5 µg/1 g. Mansikoiden ja muiden marjojen ja hedelmien K-vitamiinipitoisuus on myös vähäinen, alle 8 µg/1 g. Avokadossa on hedelmistä eniten K-vitamiinia, 25 µg/1 g. Ruokavalio muuttuu eri vuodenaikoina saatavien vihannesten ja hedelmien mukaan. Järkevämpää kuin kieltää potilaalta runsaasti K-vitamiinia sisältävien ravintoaineiden käyttö on ohjata hänet käyttämään vuodenajoittain vaihtuvaa mutta suunnilleen samantyyppisiä ruoka-aineita päivittäin sisältävää ravintoa. Varfariinin annosta lisätään tai vähennetään INR-arvon mukaan. Yhteisvaikutukset Antikoagulanttihoitoon liittyy runsaasti mahdollisuuksia lääkeaineiden yhteisvaikutuksiin, jotka perustuvat eri mekanismeihin. lnteraktiot ovat useimmiten farmakokineettisiä. Varfariinin imeytymisen voi estää resiinien vaikutus, varfariini saattaa syrjäytyä albumiinisidoksestaan proteiineihin voimakkaasti sitoutuvien lääkkeiden vaikutuksesta (sulfiinipyratsoni), ja varfariinin metabolia voi kiihtyä entsyymi-induktion vaikutuksesta, jolloin hoidon teho vähenee, tai hidastua entsyymi-inhibition vaikutuksesta, jolloin vaikutus tehostuu. Vuotovaara voi suurentua mahan limakalvossa paikallisten yhteisvaikutusten vuoksi (ASA ja muut tulehduskipulääkkeet). Omepratsoli ja simvastatiini tehostavat varfariinin vaikutusta. Verihiutaleita estävän lääkityksen käyttö Verihiutaleita estävä lääkitys ilman antikoagulanttihoitoa ei ehkäise riittävästi tromboembolioita tekoläppäpotilailla. Verihiutaleita estävän lääkityksen liittäminen antikoagulanttihoitoon on patofysiologisesti perusteltua läpän pinnalla tapahtuvan verihiutaleiden aktivaation vuoksi. Lisäaihe ASAn käytölle on sepelvaltimosairaus tai muu aterotromboottinen tauti, jotka ovat tavallisia tekoläppäpotilaiden ikäryhmissä (Gohlke-Bärwolf ym. 1995). ASAn ja antikoagulanttihoidon samanaikainen käyttö lisää kuitenkin maha-suolikanavan verenvuotovaaraa. Riski on suhteessa ASAn annokseen. Yli 6-vuotiailla verenvuotoriski ilman antikoagulanttihoitoa on % vuodessa ja tekoläppäpotilailla tavallisimmin 1 3 % vuodessa. Kontrolloiduissa tutkimuksissa ASAn ja dipyridamolin on todettu vähentävän tromboembolisia komplikaatioita (kuva 4) (Turpie ym. 1993, Butchart 1998). Edellä mainittujen tulosten perusteella voidaan verihiutaleiden toimintaa estävää lääkitystä suositella, jos potilaalla on suuri tromboemboliavaara esimerkiksi mitraalitekoläpän, sy- 161

6 Komplikaatiot / 1 1 potilasvuotta Tromboemboliat, lääke Tromboemboliat, verrokit Verenvuodot, lääke 8 Verenvuodot, verrokit Dipyridamoli ASA 5 mg/vrk ASA 1 mg/vrk Kuva 4. Tromboembolisten komplikaatioiden ja verenvuotojen ilmaantuvuus antikoagulanttia ja verihiutaleita estävää lääkitystä saaneilla (lääkeryhmä) ja verrokkitekoläppäpotilailla, joita hoidettiin antikoagulantilla ilman verihiutaleita estävää lääkitystä (Coulshed ym. 1995). Verrokkipotilaiden verenvuotojen erilaisen määrän vuoksi ei ASA-annoksia ja vuotovaaraa voida tässä kuvassa suhteuttaa toisiinsa. dämen vajaatoiminnan, eteisvärinän, aikaisemman tromboembolian, trombogeeniseksi tiedetyn tekoläpän tai kahden tekoläpän vuoksi. Pieneenkin ASA-annokseen (1 mg/vrk) liittyy lievästi lisääntynyt verenvuodon vaara, joten ASA ei ole kaikkien tekoläppäpotilaiden rutiinilääke. Tekoläppäpotilaiden antikoagulanttihoito yleiskirurgian yhteydessä Yleiskirurgia lisää laskimotulppien mutta ei valtimopuolen hyytymien ja embolisaatioiden vaaraa. INR on syytä määrittää viikkoa ennen suunniteltua toimenpidettä. Antikoagulanttihoitoa voidaan jatkaa INR-arvolla 2 3, jos toimenpiteeseen liittyvä verenvuotovaara on hyvin vähäinen. Antikoagulanttihoito voidaan keskeyttää leikkauksen ajaksi, jos kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvä verenvuodon vaara on huomattava. INR-arvon ollessa alle 1.5 on antikoagulaation taso turvallinen suhteessa vuotoriskiin. Ilman antikoagulanttihoitoa tekoläppään liittyvä tromboemboliavaara arvioidaan 22 tapaukseksi sataa potilasvuotta kohti mitraalitekoläpissä ja 12 tapaukseksi aorttatekoläpissä mutta jopa 9 %:ksi, jos potilaalla on kaksi tekoläppää (Stein ym. 1998). Viikon antikoagulanttitaukoon liittyvä vaara on siten.2.4 %, jos potilaalla on yksi tekoläppä. Todellisuudessa vaara voi olla suurempi antikoagulanttihoidon lopettamiseen liittyvän trombogeenisen tilan vuoksi. Taulukossa 2 esitetään menettely antikoagulanttihoidon suhteen leikkausten ja endoskooppisten biopsioiden yhteydessä. Päivystys- ja hätäleikkauksen yhteydessä voidaan antikoagulanttivaikutus kumota tarpeen mukaan jääplasmalla tai hyytymistekijöillä (protrombiinikompleksi). Antikoagulanttihoidon kotiseuranta Antikoagulanttihoidon kotiseuranta on nykyisin mahdollista aivan kuten verenglukoosipitoisuuden mittaaminen (Virjo, tässä numerossa). Laitteet antavat kohtalaisen tarkan tuloksen hoitoalueella, ja tiheämmän seurannan ja tehokkaan potilasopetuksen myötä päästäneen parempaan antikoagulanttihoidon tasoon kuin 162 M. O. Halinen ja R. Lassila

7 käyttäen rutiinilaboratoriotestejä (Hirsh ym. 1998). Erityisesti kotisairaanhoidossa ja toimittaessa olosuhteissa, joissa luotettavaa laboratoriota ei ole käytettävissä, voi näistä laitteista olla hyötyä. Laitteita on huollettava säännöllisesti, ja niiden toimintaa on valvottava yhteistyössä laboratorion kanssa säännöllisesti. Antikoagulanttihoito raskauden ja imetyksen aikana Taulukko 2. Varfariinihoito suunniteltujen leikkausten ja endoskooppisten biopsioiden yhteydessä. Määritä INR viikkoa ennen suunniteltua leikkausta Lopeta varfariinihoito 1 5 vuorokautta ennen leikkausta. Jos potilaan tromboemboliavaara on erityisen suuri, anna subkutaanisesti pienimolekyylistä hepariinia hoitoannoksina. Hepariinin vaikutustehoa voidaan seurata mittaamalla FXa:n estovaikutusta, jolloin tehokas hoitotaso on.3.7 anti- FXa-aktiivisuusyksikköä/ml. Varfariinihoidon tauon pituus on suhteessa INR-arvoon. Lopeta varfariinilääkitys ennen leikkausta: 5 päivää aikaisemmin, jos INR > päivää aikaisemmin, jos INR = päivää aikaisemmin, jos INR = 2 3 Määritä suurta leikkausta edeltävänä iltana INR. Jos arvo on yli 1.8, anna laskimoon tai suun kautta.5 1. mg fytomenadionia (K 1 -vitamiinia). Harkitse leikkauspäivänä fraktioimattoman hepariini-infuusion tai profylaktisen pienimolekyylisen hepariiniannoksen tarpeellisuus Jatka mahdollisesti aloitettua ihonalaista hepariinihoitoa 5 7 vuorokauden ajan yhtä aikaa aloitetun varfariinilääkityksen kanssa. Aloita varfariinihoito ylläpitoannoksin pienen leikkauksen jälkeen leikkauspäivän iltana ja suuren leikkauksen jälkeen silloin, kun potilas alkaa saada ravintoa suun kautta. Raskausviikkojen 6 12 aikana varfariinihoitoon liittyy varfariini-embryopatian riski: vaarana ovat nenän hypoplasia sekä nenäluiden ja rustojen laikuittaiset kehityshäiriöt (chondrodysplasia punctata). Varfariinin on kuvattu aiheuttavan raskauden keskikolmanneksella sikiön keskushermoston poikkeavuuksia, dorsaalista tai ventraalista dysplasiaa, joka johtaa corpus callosumin kehityshäiriöön tai näköhermon atrofiaan. Epämuodostumia on esiintynyt paljon Yhdysvalloissa, kun käytettiin epäherkkien reagenssien vuoksi poikkeavan suuria varfariiniannoksia. Britanniassa ja Intiassa ei ole todettu varfariinin aiheuttamia epämuodostumia, mutta keskenmenoja sattuu siellä jopa 8 %:ssa raskauksista. Keskenmenon vaara on suhteessa äidin sydänsairauden aiheuttamaan haitta-asteeseen. Edellä mainitut erot epämuodostumien ilmaantuvuudessa voivat liittyä käytettyihin varfariiniannoksiin. Riski on pieni, jos annos on enintään 5 mg/vrk. Kun tavoitteena on INRarvo , on odottavan äidin verenvuotovaara vähäinen. Käytetäänkö raskauden aikana varfariinia vai subkutaanista hepariinia, riippuu siitä, painotetaanko äidin tekoläpän trombosoitumisen vaaraa vai sikiön turvallista kehittymistä. Eurooppalaiset suositukset ovat varfariinin kannalla (Gohlke-Bärwolf ym. 1995). Yhdysvalloissa myönnetään eurooppalaiset perusteet hyviksi, mutta juridisista syistä siellä on otettu varovainen kanta varfariinin käyttöön (Ginsberg ja Hirsh 1998). Organogeneesin aikana on sikiön kannalta turvallisempaa käyttää hepariinia, joka ei pääse istukasta sikiön verenkiertoon. Fraktioimatonta hepariinia annetaan ihon alle hoitoannoksina, tavoitteena pidentää APTT-aikaa (aktivoitu partiaalinen tromboplastiiniaika) kertaa yli viitealueen ylärajan. Subkutaaniseen fraktioimattomaan hepariinihoitoon on kuvattu liittyvän läppätrombooseja raskauden aikana, fraktioimattoman hepariinin farmakokinetiikka on epävarmaa ja hoito aiheuttaa osteoporoosia pitkäaikaiskäytössä. Koko raskauden kestävä hepariinihoito on ollut yleisimmin käytössä Suomessa. Siirtyminen varfariiniin aikavälillä raskausviikosta 36. viikkoon on osoittautunut turvalliseksi sekä äidille että lapselle. Tähän käytäntöön ollaan siirtymässä useissa sairaaloissa. Pienimolekyylisten hepariinien annoksesta, tehosta ja turvallisuudesta tekoläppäpotilaiden raskaudenaikaisessa hoidossa ei toistaiseksi ole tutkimustuloksia. Ratkaisu varfariinin käytöstä raskauden aikana tehdään yksilöllisesti potilaan ja lääkärin välisen neuvottelun jälkeen. Äidin turvallisuus ja varfariinin käyttömukavuus puoltavat varfariinin käyttöä ainakin raskauden loppuvaiheeseen saakka. Raskauden edettyä 36. raskausviikkoon on hyvä siirtyä hepariinihoitoon lapsen verenvuotovaaran vuoksi, ja synnytys käyn- 163

8 nistetään raskausviikolla. Varfariini ei erity äidinmaitoon, joten se ei estä imettämistä. Verenvuotokomplikaatioiden hoito antikoagulanttihoidon aikana Verenvuotokomplikaation sattuessa määritetään INR. Jos arvo on hoito-alueella, vuodolle etsitään spesifistä syytä. Maha-suolikanavan vuotojen yhteydessä tulee selvittää haavaisen sairauden ja kasvaimen mahdollisuus. Aivoinfarktin yhteydessä antikoagulanttihoito lopetetaan kolmeksi vuorokaudeksi ja aloitetaan sen jälkeen uudelleen, jos potilaalle ei ole kehittynyt vakavaa aivoverenvuotoa. Vuototapauksessa antikoagulanttihoito keskeytetään ja sitä jatketaan vasta vuodon lakattua ja mahdollisen syyn tultua hoidetuksi. Antikoagulanttivaikutus voidaan lopettaa nopeasti antamalla jääplasmaa tai plasmakonsentraatteja, joissa on runsaasti K-vitamiinista riippuvia hyytymistekijöitä II, VII, IX ja X. Jos vuoto ei ole hengenvaarallinen, lopetetaan antikoagulanttihoito ja varfariinivaikutus kumotaan K- vitamiinilla, jonka vaikutus alkaa kahdeksan tunnin kuluttua. K-vitamiinia annetaan.5 1 mg laskimoon, ihon alle tai suun kautta. Jos antikoagulanttihoitoa on tarkoitus jatkaa, annetaan K-vitamiinia vain pieni annos (.5 1 mg) suun kautta tai parenteraalisesti. Jos vuoto ei ole vaarallinen ja INR-arvo on vain lievästi hoitoalueen ulkopuolella, voidaan varfariinihoidossa pitää muutaman vuorokauden tauko seuraten potilasta huolella. Pienehköt paikalliset verenvuodot voidaan hoitaa fibriiniliimalla, jossa on virusinaktivoitua fibrinogeenia. Usein toistuvaan käyttöön soveltuu naudan trombiinin sijaan ihmisperäinen trombiini. Esimerkiksi hammastoimenpiteet sujuvat sekä potilaan että hammaslääkärin kannalta sen avulla mukavasti. Tämä hoito soveltuu myös tahdistimen asennuksen yhteydessä tahdistintaskun verenvuodon hoitoon. Bioläppien erityiskysymykset Bioläppiä valmistettaessa niiden kudosten endoteeli tuhoutuu. Se korvautuu vähitellen fibroottisella tupella ja osittain endotelisoituu. Ompelurenkaan endotelisoitumiseen kuluu kolme kuukautta, ja täksi ajaksi suositellaan antikoagulanttihoitoa edellä kuvattuihin hoitotasoihin pyrkien. Antikoagulanttihoito lopetetaan kolmen kuukauden kuluttua, jos potilaalla on sinusrytmi ja sydän on muutoinkin normaali. Antikoagulanttihoidon lopettamisen jälkeen suositellaan jatkuvaa ASA-lääkitystä annoksin 1-25 mg/vrk (Stein ym. 1998). Jatkuvaa antikoagulanttihoitoa suositellaan, jos potilaalla on eteisvärinä, pumppauskyvyltään heikentynyt vasen kammio, vasemman eteisen trombi tai jos hänellä on ollut embolinen komplikaatio. Lopuksi tulee suunnitella yksilöllisesti heti leikkauksen jälkeen siten, että otetaan huomioon tavoitteena oleva INR-arvo, mahdollinen trombosyyttien estolääkitys sekä potilaan tromboosille ja verenvuodoille altistavat tekijät. Potilaalle tulee mahdollisuuksien mukaan selvittää hoidon tavoitteet, ja lääkeannosten määrittämisen perusteet sekä ruokavalion periaatteet. Vuotokomplikaation ilmaantuessa on merkittävää, että vuoto voi johtua esimerkiksi ruoansulatuskanavan syövän aiheuttamasta haavautumasta, joka antikoagulaatiohoidon aikana saattaa vuotaa verta jo varhaisvaiheessa. Kirjallisuutta Altman R, Rouvier J, Gurfinkel E, ym. Comparison of two levels of anticoagulant therapy in patients with substitute heart valves. J Thorac Cardiovasc Surg 1991;11: Butchart EG. Prosthetic heart valves. Kirjassa: M Verstraete, V Fuster, EJ Topol, toim. Cardiovascular thrombosis: thrombocardiology and thromboneurology. 2. painos. Philadelphia: Lippincott-Raven Publishers, 1998 s Chesebro JH, Fuster V. Valvular heart disease and prosthetic heart valves. Kirjassa: M Verstraete, V Fuster and EJTopol, toim. Cardiovascular thrombosis: thrombocardiology and thromboneurology. 2. painos. Philadelphia: Lippincott-Raven Publishers, 1998 s Coulshed S, Fitzpatrick MA, Lee CH. Drug treatment associated with heart valve replacement. Drugs 1995;49: M. O. Halinen ja R. Lassila

9 Ginsberg JS, Hirsh J. Use of antithrombotic agents during pregnancy. Chest 1998;114:524S 3S. Gohlke-Bärwolf C, Acar J, Oakley C, ym. (Study Group of the Working Group on valvular heart disease of the European Society of Cardiology). Guidelines for prevention of thromboembolic events in valvular heart disease. Eur Heart J 1995;16: Hirsh J, Dalen JE, Anderson DR, Poller L, ym. Oral anticoagulants. Mechanism of action, clinical effectiveness, and optimal therapeutic range. Chest 1998;114:445S 69S. Piper C, Hagen D, Schulte HD, Hortskotte D. Optimization of oral anticoagulation for patients with mechanical heart valve prosthesis. J Heart Valve Dis 1995;4: MATTI O. HALINEN, dosentti, ylilääkäri Päivystysalue, Kuopion yliopistollinen sairaala PL 1777, 7211 Kuopio Saour JN, Sieck JO, Mamo LA, ym. Trial of different intensities of anticoagulation in patients with prosthetic heart valves. N Engl J Med 199;322: Stein PD, Alpert JS, Dalen JE, Horstkotte D, Turpie A. Antithrombotic therapy in patients with mechanical and biological prosthetic heart valves. Chest 1998;114:62S 1S. Syrjälä M. Suositus INR:n käytöstä oraalisen antikoagulanttihoidon laboratorioseurannassa. Duodecim 1998;114: Turpie AGG, Gent M, Laupacis A, ym. A comparison of aspirin with placebo in patients treated with warfarin after heart-valve replacement. N Engl J Med 1993;329: RIITTA LASSILA, dosentti Wihurin tutkimuslaitos Kalliolinnantie 4 14 Helsinki 165

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

Ikä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen

Ikä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen Näin hoidan Matti O. Halinen Pitkäkestoisen antikoagulanttihoidon tavallisimpia käyttöaiheita ovat eteisvärinä sekä laskimoveritulpan ja tekoläppäleikkauksen jälkitila. Verenvuodon vaara on iäkkäiden potilaiden

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus

Laadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Kokemuksia INRpikamittareista KYS:n alueella Laadukasta aluetyötä 5..04 Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Pikamittarit Kys:ssä - Sydänlapset n. 0 mittaria vuodesta 996 lähtien - Laboratoriot kpl Rapidpoint

Lisätiedot

ANTIKO-hoitajan työ ja sen haasteet

ANTIKO-hoitajan työ ja sen haasteet ANTIKO-hoitajan työ ja sen haasteet LMEP sh Fariba Pishehgar Palokan ta-vo /JYTE 30.3.2016 31.03.2016 Sairaanhoitajan tehtävät, Marevan hoidossa Potilaan Marevan hoidon ohjaus hoidon tarkoitus, yhteistietojen

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

INR-vieritestaus ja omahoito

INR-vieritestaus ja omahoito INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI PAUSANOL 0,1 mg/g -emätinemulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emätinemulsiovoidetta sisältää estriolia 0,1 mg. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset

Lisätiedot

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä

u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u Mitä jokainen voi tehdä Esityksen sisältö TURVALLINEN LÄÄKEHOITO -yhteinen tavoite Keravan Vammaisneuvosto ja Vanhusneuvosto 8.9.2016 u Millaista on turvallinen lääkehoito u Turvallisen lääkehoidon erityiskysymyksiä/kohtia u

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia.

Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Vedrop 50 mg/ml oraaliliuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia. Apuaineet:

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla Marke Kinnunen, sairaanhoitaja/tiimivastaava 22.9.2016/Sairaanhoitajakoulutusta 120-vuotta Oulussa -juhlakonferenssi INR INR-termi tulee englanninkielen

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Pantoprazole Teva 40 mg enterotabletit. pantopratsoli

PAKKAUSSELOSTE. Pantoprazole Teva 40 mg enterotabletit. pantopratsoli PAKKAUSSELOSTE 40 mg enterotabletit pantopratsoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1

VALMISTEYHTEENVETO 1 VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Gyno-Daktarin 2 % emätinvoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mikonatsolinitraatti 20 mg/g Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: bentsoehappo, butyylihydroksianisoli.

Lisätiedot

Tulehduskipulääkkeet tänään

Tulehduskipulääkkeet tänään Tulehduskipulääkkeet tänään Klaus Olkkola Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskipulääkkeiden vaikutukset Kipua lievi6ävä eli analgee8nen vaikutus Kuume6a alentava eli an:pyree8nen vaikutus Tulehdusta lievi6ävä

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Myös itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia - Sic!

Myös itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2012 TEEMAT Myös itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia Annikka Kalliokoski / Julkaistu 4.4.2012 Itsehoitovalmisteet voivat aiheuttaa yhteisvaikutuksia muiden

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio

Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1

VALMISTEYHTEENVETO 1 VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Gyno-Daktarin 400 mg emätinpuikko, kapseli, pehmeä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mikonatsolinitraatti 400 mg/emätinpuikko Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fragmin 2 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 10 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin cum conservans 10 000 IU anti-xa/ml injektioneste,

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

P-TT-INR-NÄYTTEEN SÄILYVYYS KOKOVERENÄ NÄYTTEENOTTO- PUTKESSA HUONEENLÄMMÖSSÄ

P-TT-INR-NÄYTTEEN SÄILYVYYS KOKOVERENÄ NÄYTTEENOTTO- PUTKESSA HUONEENLÄMMÖSSÄ P-TT-INR-NÄYTTEEN SÄILYVYYS KOKOVERENÄ NÄYTTEENOTTO- PUTKESSA HUONEENLÄMMÖSSÄ Maija Heiska Erika Liimatainen Opinnäytetyö Syyskuu 2015 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. 1 gramma sisältää:

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. 1 gramma sisältää: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI GastroGard 370 mg/g oraalipasta hevoselle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 gramma sisältää: Vaikuttava aine Omepratsoli 370 mg Apuaineet Keltainen rautaoksidi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Paracetamol B. Braun 10 mg/ml infuusioneste, liuos 22.10.2014, versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Parasetamolia

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Täydellisen parenteraalisen ravitsemuksen täydennyksenä vesiliukoisten vitamiinien päivittäisen tarpeen tyydyttämiseksi.

VALMISTEYHTEENVETO. Täydellisen parenteraalisen ravitsemuksen täydennyksenä vesiliukoisten vitamiinien päivittäisen tarpeen tyydyttämiseksi. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Soluvit infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Soluvit-injektiopullo sisältää: Yksi pullo sisältää vaikuttavia aineita:

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut.

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Metomotyl vet 2,5 mg/ml injektioneste, liuos kissoille ja koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra sisältää: Vaikuttava aine: metoklopramidi (hydrokloridimonohydraattina)

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Efient 5 mg kalvopäällysteinen tabletti 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää prasugreelihydrokloridia, joka vastaa 5 mg prasugreelia.

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Ak-hoitajan työ ja sen haasteet

Ak-hoitajan työ ja sen haasteet Ak-hoitajan työ ja sen haasteet Th Heli Hilli-Sutinen Palokan terveysasema /JYTE 5.1.2017 05.01.2017 Sairaanhoitajan tehtävät Marevan hoidossa Marevan hoidonohjaus (apuna Sydänliiton Marevan-hoito opas)

Lisätiedot

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT

Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Fragmin 12 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 25 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Fragmin 12 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 25 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fragmin 12 500 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos Fragmin 25 000 IU anti-xa/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 12 500 IU anti-xa/ml

Lisätiedot

INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus)

INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus) INR mittaustavat: perinteinen laboratoriomittaus ja pikamittaus (vieritestaus) 5.1.2017 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue 1 Sisältö Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä

Aivokasvainkoulutus Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Aivokasvainkoulutus 8.3.16 Hoidonsuunnittelija Johanna Hyyppä Pre.oper. kirjallinen info / ohjausmateriaali: Polilta ns. jonokirje (sisältää yleistä tietoa / ohjeita leikkausjonoon asetetulle potilaalle)

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015

ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 Antikoagulaatiohoidon kehittäminen Kuopiossa 1/20 SISÄLTÖ TEKIJÄT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO

Lisätiedot

MAREVAN -LÄÄKEHOITO KOTIHOIDOSSA. - Ikääntyvän asiakkaan tiedot Marevan -lääkehoidostaan ja kokemukset siihen liittyvästä lääkehoidon ohjauksesta

MAREVAN -LÄÄKEHOITO KOTIHOIDOSSA. - Ikääntyvän asiakkaan tiedot Marevan -lääkehoidostaan ja kokemukset siihen liittyvästä lääkehoidon ohjauksesta Elina Matero & Jonna Seppänen MAREVAN -LÄÄKEHOITO KOTIHOIDOSSA - Ikääntyvän asiakkaan tiedot Marevan -lääkehoidostaan ja kokemukset siihen liittyvästä lääkehoidon ohjauksesta Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa

CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa Farmakogenetiikka Janne Backman, Lotta Joutsi-Korhonen, Pertti Neuvonen ja Riitta Lassila CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa Varfariinin käyttöä hankaloittavat

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus 2.2.2017 Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen komplikaatioita Ripuli Syy sopimaton valmiste, valmisteen osmolaalisuus, bakteerikontaminaatio,

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Lääkkeet ja ravitsemus. ETT, dosentti Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija

Lääkkeet ja ravitsemus. ETT, dosentti Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ravitsemus ETT, dosentti Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ikääntyminen Ikääntyneet käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä, mikä johtuu iän mukanaan tuomista

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot