Antitromboottinen lääkehoito
|
|
- Annikki Sala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9, (CYP1A2, CYP3A4) Vaikutus vakiintuu hitaasti (ad viikko), yksilöllinen laboratorioseurantaan perustuva annostelu Pyrittävä mahdollisimman tasaiseen annosteluun 2/3 INR-mittauksista useimmissa aineistoissa pysyy hoitoalueella INR tulee olla vähintään 3 vkoa hoitoalueella ennen yli 48 t kestäneen eteisvärinän kardioversiota Pienenkin riskin potilailla varfariinihoitoa jatketaan väh. 4 vkoa kardioversion jälkeen, suuren riskin potilailla pysyvästi Päivä INR Annos* * Avohoidossa pienikokoisilla potilailla, vanhuksilla, liuotushoidon jälkeen ja potilailla, joiden INR on spontaanisti > 1.2, käytetään aloitusannoksena 3 mg varfariinia ja tutkitaan INR jo 3. päivänä (suluissa annostelusuositukset 3 mg:n aloitusannosta käytettäessä). Pyritään aina mahdollisimman tasaiseen vuorokausiannokseen. Annosmuutokset tehdään pienin portain, ja niissä otetaan huomioon varfariinin hidas farmakokinetiikka. Pieni annostarve viittaa hidastuneeseen metaboliaan. Jos potilaalla on verenvuotoriski, mutta painava varfariinin indikaatio, suositellaan farmakogeneettistä annosmääritystä. 1 Vuoto-ongelmat tyypillisimpiä haittoja, vuotoriski tulee olla hallittavissa ja tukosriskiä pienempi 2 3 < 2.0 Varfariinihoidon vasta-aiheita: (2.) > 4.0 < > (1.) 2. (välipäivä tai 1.) 1. (välipäivä) Välipäivä 10 () 7. (3) (2.) 4. (1.) 3 (1.) Välipäivä, sitten 1. mg (välipäivä, sitten 1. mg) 2 välipäivää, sitten 1. mg (2 välipäivää, sitten 1. mg) Suurenna viikkoannosta 20 % Tuore aivoverenvuoto tai massiivinen aivohalvaus Hallitsematon hypertonia Maksakirroosi, ruokatorven laskimolaajentumat Tuore ulkus, koliitti, GI-maligniteetti Raskaus (ainakin 6-12 vk ja loppuraskaus) Hoitamaton anemia, merkittävä trombosytopenia ym vuototaipumus Huono ko-operaatio Toistuvat kaatumistapaturmat Suurenna viikkoannosta 10 % Sama viikkoannos Pienennä viikkoannosta 10 % > 4. Tauko, kunnes INR < 4., jatka 20 % pienennetyllä annoksella Lääkärin käsikirja
2 Korkean vuotoriskin potilailla farmakogeneettinen määritys mahdollinen CYP2C9*3-kantajat Käypä hoito: Eteisvärinä, Higashi et al JAMA 2002 Dabigatraani (Pradaxa) Suora trombiiniestäjä (F-IIa), p.o. annostelu Tyypillinen hoitoannos 10 mg x 2 Eliminoituu pääosin munuaisten kautta Teho eteisvärinän embolisaatioden estossa vähintään varfariinin luokkaa, käytetään myös tromboosiprofylaksiana ortopediassa Etuna vakioannostelu, ei laboratorioseurantaa (poislukien munuaisfunktion seuranta), varfariinia laajempi terapeuttinen leveys Duodecim 2012:128: Dabigatraani tulee olla käytetty säännöllisesti 4 vkoa hoitoannoksella ennen yli 48 t kestäneen eteisvärinän kardioversiota (Käypä hoito: Eteisvärinä, ) Vähemmän kokemusta, ei vakiintunutta farmakodynaamista mittaria kuten INR Ei vakiintunutta tapaa kumota vaikutus ongelmatilanteissa Rajoitetusti peruskorvattava, varfariini tulee olla kokeiltu Dabigartaanihoidon vasta-aiheita: vaikea läppävika (tekoläppä, mitraalistenoosi) vuotoriski on suurempi kuin tukosvaara egrf < 30 ml/min ALAT > 2 x normaalin yläraja voimakkaiden P-glykoproteiinin inhibiittoreiden (systeemisesti käytetty ketokonatsoli, siklosporiini, itrakonatsoli ja takrolimuusi) ja dronedaronin yhtäaikainen käyttö. Rivaroksabaani (Xarelto) Hyytymistekijän Xa estäjä, p.o. annostelu Tyypillinen hoitoannos 20 mg x 1 Eliminoituu metaboloitumalla ja munuaisten kautta Teho eteisvärinän embolisaatioden estossa varfariinin luokkaa, käytetään myös tromboosiprofylaksiana ortopediassa sekä syvän laskimotukoksen hoidossa Etuna vakioannostelu, ei laboratorioseurantaa (poislukien munuaisfunktion seuranta), varfariinia laajempi terapeuttinen leveys Ei vakiintunutta käytäntöä kardioversioiden suhteen 2
3 Vähemmän kokemusta, ei vakiintunutta farmakodynaamista mittaria kuten INR, kalibroitua anti-fxa mittaria kehitellään Ei vakiintunutta tapaa kumota vaikutus ongelmatilanteissa, protrombiinikompleksikonsentraatista jonkin verran näyttöä (Eerenberg et al 2011) Eteisvärinän suhteen rajoitetusti peruskorvattava, varfariini tulee olla kokeiltu Rivaroksabaanihoidon vasta-aiheita: vaikea läppävika (tekoläppä, mitraalistenoosi) vuotoriski on suurempi kuin tukosvaara egrf < 1 ml/min vaikea maksasairaus voimakkaiden CYP3A4 ja P-glykoproteiinin estäjien yhteiskäyttö. Käypä hoito: Eteisvärinä, Lääkevaihdot varfariinin kanssa Varfariini > Dabigatraani: Varfariini lopetetaan ja dabigatraani aloitetaan heti kun INR laskenut alle 2.0 Dabigartaani > Varfariini: Varfariini aloitetaan 3 (GFR >0) tai 2 (GFR 30-0) päivää ennen dabigartaanin lopetusta (Pradaxa; valmisteyhteenveto 7/2012) Varfariini > Rivaroksabaani: Varfariini lopetetaan ja rivaroksabaani alotetaan heti kun INR laskenut alle 2. (SLT) tai 3.0 (FA) Rivaroksabaani > Varfariini: Varfariinia annetaan 2 päivää tavanomaisella aloitusannoksella, sitten INRn mukaisella annostuksella. Rivaroksabaani lopetetaan kun INR on yli 2.0 (Xarelto; valmisteyhteenveto /2012) INR ei voi tulkita ennen kuin 1/2 päivää on kulunut rivaroksabaanin/dabigatraanin viimeisestä annoksesta Apiksabaani (Eliquis) Hyytymistekijän Xa estäjä, p.o. annostelu Tyypillinen hoitoannos 2. mg x 2 Eliminoituu metaboloitumalla ja munuaisten kautta Käyttöaiheena Suomessa toistaiseksi tromboosiprofylaksia ortopedisissa leikkauksissa, jatkossa todennäköisesti myös aivohalvausten esto eteisvärinässä Vähemmän kokemusta, ei vakiintunutta farmakodynaamista mittaria kuten INR Ei vakiintunutta tapaa kumota vaikutus ongelmatilanteissa Apiksabaanihoidon vasta-aiheita: vuotoriski on suurempi kuin tukosvaara egrf < 1 ml/min maksasairaus johon liittyy hyytymishäiriö voimakkaiden CYP3A4 ja P-glykoproteiinin estäjien yhteiskäyttö Antitromboottinen lääkitys keuhkoembolisaatiossa ja syvässä laskimotukoksessa Varfariinihoito aloitetaan yhdessä pienimolekylaarisen hepariinin (LMWH) kanssa. LMHW voidaan lopettaa kun INR ollut yli 2 pv hoitotasolla (2-3), hoidetaan kuitenkin ainakin pv kombinaatiolla Mikäli potilaan vointi on erityisen labiili tai vuotoriski suuri aloitetaan hoito pelkällä LMWH:lla 3
4 LMWH Hyytymistekijä Xa estäjiä Annostellaan tyypillisesti sc, myös iv mahdollinen Vaikutus saavutetaan varfariinia nopeammin Huippupitoisuus muutamassa tunnissa sc annoksesta, puoliintumisajat luokkaa 4-7 t Enoksapariini (Klexane) hoitoannostus: 1 mg / kg x 2 sc Daltepariini (Fragmin) hoitoannostus: 100 IU / kg x 2 sc Tromboosiprofylaksiassa esim. 40 mg / 000 IU x 1 sc Tintsapariini (Innohep): 17 IU / kg x 1 sc Sopii paremmin munuaisten vajaatoimintapotilaille, vakioannostus kun GFR > 20 ml/min Vaikutusta voidaan mitata: anti-fxa, tavoite 10 t sc annoksesta U/ml hoitotasolla (enoksapariini ja daltepariini) Useimmilla munuaisfunktio vaikuttaa merkittävästi kinetiikkaan Hepariinin indusoima trombosytopenia (HIT) Hepariini-verihiutaletekijäkompleksia kohtaan syntyneet vasta-aineet aktivoivat trombosyyttejä Tromboosialttius kasvaa, trombosyyttien kulutus Riski LMWH-hoidossa 0.1-1% luokkaa, hepariinihoidossa > 1 % Seulontaan ELISAn perustuva menetelmä, varmistukseen funktionaalinen testi Hepariini / LMWH on korvattava vaihtoehtoisella antikoagulantilla Trombolyysihoito syvässä laskimotukoksessa ja keuhkoemboliassa Syvä laskimotukos, paikallisliuotus Vaikeat oireet, kesto alle 2 viikkoa Alaraajassa korkea trombi, yläraajan SLT Ennustenäyttöä ei juuri ole Keuhkoembolisaatio, systeeminen liuotushoito Massiivi / submassiivi embolisaatio, oikean puolen kuormitus, labiili hemodynamiikka Saattaa parantaa ennustetta massiivisissa tukoksissa Danaparoidi (Orgaran), anti-fxa, erityislupavalmiste Fondaparinuuksi (Arixtra), anti-fxa Alteplaasi Rekombinantti plasminogeeniaktivaattori Keuhkoembolisaatio on yksi virallisista käyttöaiheista 10 mg bolus i.v. > 90 mg jatkuvana infuusiona 2 t LMWH aloitetaan yhdessä liuotushoidon kanssa Antikoagulaatiohoito normaalien periaatteiden mukaan akuuttivaiheen jälkeen Käypä hoito: Laskimotukos ja keuhkoembolia,
5 Käypä hoito: Laskimotukos ja keuhkoembolia, Duodecim 2000;116(2):17-16 Varfariinihoidon ongelmakohtia INR vaihtelu ja vaikeus pysyä hoitoalueella: Epätasainen annostelu Ruokavalion muutokset (K-vitamiini) Akuutit sairaudet Hoitokomplianssi Lääkeaineinteraktiot Varfariinin pitoisuutta nostavia lääkkeitä mm. metronidatsoli, triatsoliryhmän sienilääkkeet esim. flukonatsoli Varfariinin pitoisuutta laskevia lääkkeitä mm. rifampisiini, kolestyramiini, karbamatsepiini, fenytoiini (pitkäaikaiskäytössä) Varfariinin kanssa käytettynä vuotoriskiä lisää myös mm. ASA, tulehduskipulääkkeet (myös COX-2 selektiiviset), trombosyyttiestäjät esim. klopidorgeeli, SSRI-lääkkeet, omega-3- rasvahappovalmisteet, muut antikoagulantit Varfariinihoidon tauotus vuotoalttiiden toimenpiteiden yhteydessä vrk aiemmin jos INR > 4,0 3 vrk aiemmin jos INR = 3,0-4,0 2 vrk aiemmin jos INR = 2,0-3,0 (Marevan; valmisteyhteenveto) Korkean riskin potilailla siltahoito LMWH Useimmat toimenpiteet mahdollisia kun INR alle Duodecim kuvatietokanta
6 Varfariinin vaikutuksen kumoaminen, ei verenvuodon merkkejä K-vitamiinin anto, 2. (10) mg po / iv (Konakion), vaikutus tulee vasta usean tunnin kuluttua Huomattava että syntyy resistenssiä varfariinihoidolle jopa ad 2 viikkoa K-vitamiinin annon jälkeen Jos INR vain maltillisesti koholla eikä suurta vuotoriskiä muuten, riittää usein varfariinilääkityksen tauottaminen INRn yllättävän nousun / heittelyn syy tulee pyrkiä selvittämään Duodecim kuvatietokanta Varfariinin vaikutuksen kumoaminen, akuutti vuotokomplikaatio Hyytymistekijäsubstituutio yhdessä K-vitamiinin kanssa Protrombiinikompleksi (Cofact / Octaplex), INRn ja painon mukaisella annostuksella Jos tarvetta myös volyymikorvaukselle niin lääkeplasman (Octaplas) anto on käytännöllistä, huomioi ABO-yhteensopivuus Jatkossa LMWH-lääkitys ennen varfariinin uudestaan aloitusta Tukos varfariinihoidon aikana Onko INR pysynyt hoitotasolla? Onko ajankohtaisia selvästi tukokselle altistavia tekijöitä Hyytymishäiriö (fosfolipidisyndrooma, maligniteetti ym) Ongelmatapauksissa hematologin konsultaatio Jatkossa LMWH-hoito (esim. syöpä, fosfolipidisdr.)? Antitromboottinen lääkitys akuutissa sepelvaltimotautikohtauksessa ST-nousuinfarkti, trombolyysihoito Rintakivun kesto alle 3-6 t, ei vasta-aiheita, ei mahdollisuutta välittömään pallolaajennukseen Trombosyyttiestäjät: ASA 20 mg + klopidogreeli redusoitu latausannos 300 mg LMWH Enoksapariini 30 mg i.v. + 1 mg/kg s.c. liuotuksen jälkeen Trombolyysi Reteplaasi ( yks, 30 min välein), Tenekteplaasi (painonmukainen kertabolus) tai Alteplaasi (100 mg infuusio 90 min aikana yli 6 kg:lle, alkubolus) Hoitovaste tulee kontrolloida (esim. ST-nousun puolittuminen 90 min kuluessa, 1/3:lla hoito epäonnistuu) 6
7 ST-nousuinfarkti, päivystyksellinen pallolaajennushoito Tulisi tehdä 2 t kuluessa ensikontaktista. Trombosyyttiestäjät ASA 20 mg + ensisijaisesti prasugreeli 60 mg latausannos Prasugreelia saaneita ei hoideta trombolyysillä Prasugreelin etuna klopidogreeliin nähden nopeampi vaikutuksen alku ja parempi teho Vuotoriski on suurempi LMWH Enoksapariini 30 mg i.v. Epävakaa angina pectoris ja ei-st-nousuinfarkti Trombosyyttiestäjät ASA 20 mg + HUS-alueella ensisijaisesti tikagrelori 180 mg latausannos (HUS-Kardiologia ACS-ohje ) Klopidogreeliä käytetään jos tikagreloria ei ole saatavilla, 600 mg latausannos Tikagrelorin etuna klopidogreeliin nähden parempi teho LMWH Enoksapariini 1 mg/kg s.c., ei aloiteta jos potilaalla on käytössä varfariini ja se on hoitoalueella Tuolloin varfariinia jatketaan tiheiden INR-kontrollien kanssa Vaihtoehtoisesti epävakaissa tilanteissa LMWH-kaksipistoshoito aloitetaan kun INR alle hoitotason Muu AK-hoito tauotetaan ja korvataan LMWH:lla Sepelvaltimotautikohtauksen antitromboottinen jatkolääkitys Trombosyyttiestäjät ASA 100 mg x 1 pysyvästi, ASA-allergisille klopidogreeli 7 mg x 1 ADP-estäjistä prasugreeli (10 mg x 1), tikagrelori (90 mg x 2) tai klopidogreeli (7 mg x 1) ASAn rinnalla ad vuosi kohtauksen jälkeen STEMI-potilailla joilla vuotoriski on kohonnut, vaihdetaan prasugreelista klopidogreeliin jatkohoidossa (tarvitsee vaihdossa latausannoksen) Antikoagulaatiohoidossa olevat potilaat 1-6 kk ASA + ADP-estäjä + varfariini, 6 kk ADP-estäjä + varfariini, sitten pelkkä varfariini Lääkityssuunnitelma riippuu alkuvaiheen toimenpiteestä (stentin laatu) ja vuotoriskistä Duodecim 2012:128:
Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotTROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo
TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotVarfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa
Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.
LisätiedotSUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ
SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä
LisätiedotHyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011
Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotHyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla
HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotPoikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB
Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,
LisätiedotTromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011
Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotPradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet
Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-
LisätiedotUutta lääkkeistä: Edoksabaani
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet
LisätiedotVanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011
Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila
ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman
LisätiedotSyöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).
1 TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT PÄIVYSTYSAIKANA Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). Syöpäpotilaan
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO
LisätiedotTromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla
1 (12) Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla Sisällys 1. Syvän laskimoveritulpan ja keuhkoembolian oireet ja diagnosointi... 2 2. Hoito... 3 3. Syöpäpotilaan lääkehoito on ensisijaisesti pienimolekyylinen
LisätiedotSEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO
24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä
Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara
LisätiedotVarfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa
Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään
LisätiedotAVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010
AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotSydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä
Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen
LisätiedotPRADAXA JA PRAXBIND Käytännön tietoa terveydenhuollon ammattilaiselle Uutta:
PRADAXA JA PRAXBIND Käytännön tietoa terveydenhuollon ammattilaiselle Uutta: www.yhdessapotilaankanssa.fi www.eteisvärinä.fi *ei-läppäperäinen eteisvärinä Praxbind-lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Eteisvärinä
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotOPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO SYVÄ LASKIMOTUKOS Mikä on syvä laskimotukos? Mikä aiheuttaa syvän laskimotukoksen? KEUHKOEMBOLIA Mikä on
LisätiedotUudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus
Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät
LisätiedotPäivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011
Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita
Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotSydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa
TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotKysymyksiä: Tromboosin preventio ja hoito: Antitromboottiset lääkeaineet. Antitromboottien vaikutusmekanismeja. Hyytymisjärjestelmä
Kysymyksiä: Sydän- ja verisuonisairauksien kliinistä farmakologiaa: Antitromboottinen lääkehoito 5. ja 7.3. 2013 Prof. Janne Backman Kliinisen farmakologian yksikkö Mitkä ovat keskeiset patogeneettiset
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
LisätiedotTukostaipumus (2 tapausta)
Tukostaipumus (2 tapausta) Tímea Szántó, LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HUSLAB Yleislääkäripäivät 31.11.2018 Tromboosin vaaratekijät Virchowin mukaan Suoneen seinämän endoteelin alaiset rakenteet
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotLääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia
Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia 6.5.2015 Mikko Niemi Hy/Kliininen farmakologia Potilastapaus 8. 30 v. nainen on lomamatkalla Afrikassa. Hän saa ripulin, johon annetaan
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Tässä lääkkeen määrääjän oppaassa annetut suositukset viittaavat Pradaxan käyttöön ainoastaan laskimotromboembolioiden
LisätiedotApuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.
LisätiedotApuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan
LisätiedotUusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa
LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,
LisätiedotIäkkään aivoverenkiertohäiriöt
Porin perusturvan meeting 24.9.2015 Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotMITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ
PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN
LisätiedotTietoa eteisvärinästä.
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotLääkevaihtoprojekti Lahdessa
Lääkevaihtoprojekti Lahdessa 1.1.14 31.10.17 Tausta Lahden Omalääkärisi-terveysasemien eteisvärinäpotilaiden hoidon arviointi tapahtui loppuvuodesta 17. Terveysasemilla hoidettuja potilaita oli yhteensä
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos VTE
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotLYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa?
LisätiedotVUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB
VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Erikoislääkärikoulutus Hyytymishäiriöt 10.10.2018 AGENDA Veren hyytyminen
LisätiedotMitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat
Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
LisätiedotVERENHYYTYMISEEN VAIKUTTAVAT LÄÄKKEET. Jouni Ahonen, proviisori, FaT, LHKA-erityispätevyys Lääkekoulutus ja konsultaatio Jouni Ahonen Oy ja KYS
VERENHYYTYMISEEN VAIKUTTAVAT LÄÄKKEET Jouni Ahonen, proviisori, FaT, LHKA-erityispätevyys Lääkekoulutus ja konsultaatio Jouni Ahonen Oy ja KYS Jyväskylä 9.9.2016 ESIMERKKI 1. 82v. rouva, jolla krea 131
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon käsikirja
Jaana Puhakka (toim.) Antikoagulaatiohoidon käsikirja Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Jaana Puhakka (toim.) Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotAk-hoitajan työ ja sen haasteet
Ak-hoitajan työ ja sen haasteet Th Heli Hilli-Sutinen Palokan terveysasema /JYTE 5.1.2017 05.01.2017 Sairaanhoitajan tehtävät Marevan hoidossa Marevan hoidonohjaus (apuna Sydänliiton Marevan-hoito opas)
LisätiedotINR-vieritestaus ja omahoito
INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8
LisätiedotLuentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen
Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)
LisätiedotEpiduraalianalgesian hyöty
Epiduraalinen kivunhoito milloin ei ja mitä tilalle? Epiduraalianalgesian hyöty Anestesiakurssi 2010 Jouko Jalonen Epiduraalinen kivunhoito vs. ennuste Epi + GA + postop epi analgesia? Meta-analyysi 11
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti)
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotKäypä hoito - päivitys
LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 28.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti)
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotEHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas
EHRA KESKEISET OHJEET Eteisvärinä Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas www.escardio.org/ehra Erityiskiitokset Bayer HealthCare Pharmaceuticals
LisätiedotApuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä
LisätiedotVeren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016
Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi
LisätiedotVeren hyytyminen ja sen kliininen merkitys
Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotMitä on hyvä tietää varfariinihoidosta?
Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? Lahti 10.112010 LT, kardiologi Pirjo Mustonen, KSKS 5.1.2017 Dos, kardiologi Pirjo Mustonen, KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa
Lisätiedot