Antitromboottinen lääkehoito

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antitromboottinen lääkehoito"

Transkriptio

1 Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9, (CYP1A2, CYP3A4) Vaikutus vakiintuu hitaasti (ad viikko), yksilöllinen laboratorioseurantaan perustuva annostelu Pyrittävä mahdollisimman tasaiseen annosteluun 2/3 INR-mittauksista useimmissa aineistoissa pysyy hoitoalueella INR tulee olla vähintään 3 vkoa hoitoalueella ennen yli 48 t kestäneen eteisvärinän kardioversiota Pienenkin riskin potilailla varfariinihoitoa jatketaan väh. 4 vkoa kardioversion jälkeen, suuren riskin potilailla pysyvästi Päivä INR Annos* * Avohoidossa pienikokoisilla potilailla, vanhuksilla, liuotushoidon jälkeen ja potilailla, joiden INR on spontaanisti > 1.2, käytetään aloitusannoksena 3 mg varfariinia ja tutkitaan INR jo 3. päivänä (suluissa annostelusuositukset 3 mg:n aloitusannosta käytettäessä). Pyritään aina mahdollisimman tasaiseen vuorokausiannokseen. Annosmuutokset tehdään pienin portain, ja niissä otetaan huomioon varfariinin hidas farmakokinetiikka. Pieni annostarve viittaa hidastuneeseen metaboliaan. Jos potilaalla on verenvuotoriski, mutta painava varfariinin indikaatio, suositellaan farmakogeneettistä annosmääritystä. 1 Vuoto-ongelmat tyypillisimpiä haittoja, vuotoriski tulee olla hallittavissa ja tukosriskiä pienempi 2 3 < 2.0 Varfariinihoidon vasta-aiheita: (2.) > 4.0 < > (1.) 2. (välipäivä tai 1.) 1. (välipäivä) Välipäivä 10 () 7. (3) (2.) 4. (1.) 3 (1.) Välipäivä, sitten 1. mg (välipäivä, sitten 1. mg) 2 välipäivää, sitten 1. mg (2 välipäivää, sitten 1. mg) Suurenna viikkoannosta 20 % Tuore aivoverenvuoto tai massiivinen aivohalvaus Hallitsematon hypertonia Maksakirroosi, ruokatorven laskimolaajentumat Tuore ulkus, koliitti, GI-maligniteetti Raskaus (ainakin 6-12 vk ja loppuraskaus) Hoitamaton anemia, merkittävä trombosytopenia ym vuototaipumus Huono ko-operaatio Toistuvat kaatumistapaturmat Suurenna viikkoannosta 10 % Sama viikkoannos Pienennä viikkoannosta 10 % > 4. Tauko, kunnes INR < 4., jatka 20 % pienennetyllä annoksella Lääkärin käsikirja

2 Korkean vuotoriskin potilailla farmakogeneettinen määritys mahdollinen CYP2C9*3-kantajat Käypä hoito: Eteisvärinä, Higashi et al JAMA 2002 Dabigatraani (Pradaxa) Suora trombiiniestäjä (F-IIa), p.o. annostelu Tyypillinen hoitoannos 10 mg x 2 Eliminoituu pääosin munuaisten kautta Teho eteisvärinän embolisaatioden estossa vähintään varfariinin luokkaa, käytetään myös tromboosiprofylaksiana ortopediassa Etuna vakioannostelu, ei laboratorioseurantaa (poislukien munuaisfunktion seuranta), varfariinia laajempi terapeuttinen leveys Duodecim 2012:128: Dabigatraani tulee olla käytetty säännöllisesti 4 vkoa hoitoannoksella ennen yli 48 t kestäneen eteisvärinän kardioversiota (Käypä hoito: Eteisvärinä, ) Vähemmän kokemusta, ei vakiintunutta farmakodynaamista mittaria kuten INR Ei vakiintunutta tapaa kumota vaikutus ongelmatilanteissa Rajoitetusti peruskorvattava, varfariini tulee olla kokeiltu Dabigartaanihoidon vasta-aiheita: vaikea läppävika (tekoläppä, mitraalistenoosi) vuotoriski on suurempi kuin tukosvaara egrf < 30 ml/min ALAT > 2 x normaalin yläraja voimakkaiden P-glykoproteiinin inhibiittoreiden (systeemisesti käytetty ketokonatsoli, siklosporiini, itrakonatsoli ja takrolimuusi) ja dronedaronin yhtäaikainen käyttö. Rivaroksabaani (Xarelto) Hyytymistekijän Xa estäjä, p.o. annostelu Tyypillinen hoitoannos 20 mg x 1 Eliminoituu metaboloitumalla ja munuaisten kautta Teho eteisvärinän embolisaatioden estossa varfariinin luokkaa, käytetään myös tromboosiprofylaksiana ortopediassa sekä syvän laskimotukoksen hoidossa Etuna vakioannostelu, ei laboratorioseurantaa (poislukien munuaisfunktion seuranta), varfariinia laajempi terapeuttinen leveys Ei vakiintunutta käytäntöä kardioversioiden suhteen 2

3 Vähemmän kokemusta, ei vakiintunutta farmakodynaamista mittaria kuten INR, kalibroitua anti-fxa mittaria kehitellään Ei vakiintunutta tapaa kumota vaikutus ongelmatilanteissa, protrombiinikompleksikonsentraatista jonkin verran näyttöä (Eerenberg et al 2011) Eteisvärinän suhteen rajoitetusti peruskorvattava, varfariini tulee olla kokeiltu Rivaroksabaanihoidon vasta-aiheita: vaikea läppävika (tekoläppä, mitraalistenoosi) vuotoriski on suurempi kuin tukosvaara egrf < 1 ml/min vaikea maksasairaus voimakkaiden CYP3A4 ja P-glykoproteiinin estäjien yhteiskäyttö. Käypä hoito: Eteisvärinä, Lääkevaihdot varfariinin kanssa Varfariini > Dabigatraani: Varfariini lopetetaan ja dabigatraani aloitetaan heti kun INR laskenut alle 2.0 Dabigartaani > Varfariini: Varfariini aloitetaan 3 (GFR >0) tai 2 (GFR 30-0) päivää ennen dabigartaanin lopetusta (Pradaxa; valmisteyhteenveto 7/2012) Varfariini > Rivaroksabaani: Varfariini lopetetaan ja rivaroksabaani alotetaan heti kun INR laskenut alle 2. (SLT) tai 3.0 (FA) Rivaroksabaani > Varfariini: Varfariinia annetaan 2 päivää tavanomaisella aloitusannoksella, sitten INRn mukaisella annostuksella. Rivaroksabaani lopetetaan kun INR on yli 2.0 (Xarelto; valmisteyhteenveto /2012) INR ei voi tulkita ennen kuin 1/2 päivää on kulunut rivaroksabaanin/dabigatraanin viimeisestä annoksesta Apiksabaani (Eliquis) Hyytymistekijän Xa estäjä, p.o. annostelu Tyypillinen hoitoannos 2. mg x 2 Eliminoituu metaboloitumalla ja munuaisten kautta Käyttöaiheena Suomessa toistaiseksi tromboosiprofylaksia ortopedisissa leikkauksissa, jatkossa todennäköisesti myös aivohalvausten esto eteisvärinässä Vähemmän kokemusta, ei vakiintunutta farmakodynaamista mittaria kuten INR Ei vakiintunutta tapaa kumota vaikutus ongelmatilanteissa Apiksabaanihoidon vasta-aiheita: vuotoriski on suurempi kuin tukosvaara egrf < 1 ml/min maksasairaus johon liittyy hyytymishäiriö voimakkaiden CYP3A4 ja P-glykoproteiinin estäjien yhteiskäyttö Antitromboottinen lääkitys keuhkoembolisaatiossa ja syvässä laskimotukoksessa Varfariinihoito aloitetaan yhdessä pienimolekylaarisen hepariinin (LMWH) kanssa. LMHW voidaan lopettaa kun INR ollut yli 2 pv hoitotasolla (2-3), hoidetaan kuitenkin ainakin pv kombinaatiolla Mikäli potilaan vointi on erityisen labiili tai vuotoriski suuri aloitetaan hoito pelkällä LMWH:lla 3

4 LMWH Hyytymistekijä Xa estäjiä Annostellaan tyypillisesti sc, myös iv mahdollinen Vaikutus saavutetaan varfariinia nopeammin Huippupitoisuus muutamassa tunnissa sc annoksesta, puoliintumisajat luokkaa 4-7 t Enoksapariini (Klexane) hoitoannostus: 1 mg / kg x 2 sc Daltepariini (Fragmin) hoitoannostus: 100 IU / kg x 2 sc Tromboosiprofylaksiassa esim. 40 mg / 000 IU x 1 sc Tintsapariini (Innohep): 17 IU / kg x 1 sc Sopii paremmin munuaisten vajaatoimintapotilaille, vakioannostus kun GFR > 20 ml/min Vaikutusta voidaan mitata: anti-fxa, tavoite 10 t sc annoksesta U/ml hoitotasolla (enoksapariini ja daltepariini) Useimmilla munuaisfunktio vaikuttaa merkittävästi kinetiikkaan Hepariinin indusoima trombosytopenia (HIT) Hepariini-verihiutaletekijäkompleksia kohtaan syntyneet vasta-aineet aktivoivat trombosyyttejä Tromboosialttius kasvaa, trombosyyttien kulutus Riski LMWH-hoidossa 0.1-1% luokkaa, hepariinihoidossa > 1 % Seulontaan ELISAn perustuva menetelmä, varmistukseen funktionaalinen testi Hepariini / LMWH on korvattava vaihtoehtoisella antikoagulantilla Trombolyysihoito syvässä laskimotukoksessa ja keuhkoemboliassa Syvä laskimotukos, paikallisliuotus Vaikeat oireet, kesto alle 2 viikkoa Alaraajassa korkea trombi, yläraajan SLT Ennustenäyttöä ei juuri ole Keuhkoembolisaatio, systeeminen liuotushoito Massiivi / submassiivi embolisaatio, oikean puolen kuormitus, labiili hemodynamiikka Saattaa parantaa ennustetta massiivisissa tukoksissa Danaparoidi (Orgaran), anti-fxa, erityislupavalmiste Fondaparinuuksi (Arixtra), anti-fxa Alteplaasi Rekombinantti plasminogeeniaktivaattori Keuhkoembolisaatio on yksi virallisista käyttöaiheista 10 mg bolus i.v. > 90 mg jatkuvana infuusiona 2 t LMWH aloitetaan yhdessä liuotushoidon kanssa Antikoagulaatiohoito normaalien periaatteiden mukaan akuuttivaiheen jälkeen Käypä hoito: Laskimotukos ja keuhkoembolia,

5 Käypä hoito: Laskimotukos ja keuhkoembolia, Duodecim 2000;116(2):17-16 Varfariinihoidon ongelmakohtia INR vaihtelu ja vaikeus pysyä hoitoalueella: Epätasainen annostelu Ruokavalion muutokset (K-vitamiini) Akuutit sairaudet Hoitokomplianssi Lääkeaineinteraktiot Varfariinin pitoisuutta nostavia lääkkeitä mm. metronidatsoli, triatsoliryhmän sienilääkkeet esim. flukonatsoli Varfariinin pitoisuutta laskevia lääkkeitä mm. rifampisiini, kolestyramiini, karbamatsepiini, fenytoiini (pitkäaikaiskäytössä) Varfariinin kanssa käytettynä vuotoriskiä lisää myös mm. ASA, tulehduskipulääkkeet (myös COX-2 selektiiviset), trombosyyttiestäjät esim. klopidorgeeli, SSRI-lääkkeet, omega-3- rasvahappovalmisteet, muut antikoagulantit Varfariinihoidon tauotus vuotoalttiiden toimenpiteiden yhteydessä vrk aiemmin jos INR > 4,0 3 vrk aiemmin jos INR = 3,0-4,0 2 vrk aiemmin jos INR = 2,0-3,0 (Marevan; valmisteyhteenveto) Korkean riskin potilailla siltahoito LMWH Useimmat toimenpiteet mahdollisia kun INR alle Duodecim kuvatietokanta

6 Varfariinin vaikutuksen kumoaminen, ei verenvuodon merkkejä K-vitamiinin anto, 2. (10) mg po / iv (Konakion), vaikutus tulee vasta usean tunnin kuluttua Huomattava että syntyy resistenssiä varfariinihoidolle jopa ad 2 viikkoa K-vitamiinin annon jälkeen Jos INR vain maltillisesti koholla eikä suurta vuotoriskiä muuten, riittää usein varfariinilääkityksen tauottaminen INRn yllättävän nousun / heittelyn syy tulee pyrkiä selvittämään Duodecim kuvatietokanta Varfariinin vaikutuksen kumoaminen, akuutti vuotokomplikaatio Hyytymistekijäsubstituutio yhdessä K-vitamiinin kanssa Protrombiinikompleksi (Cofact / Octaplex), INRn ja painon mukaisella annostuksella Jos tarvetta myös volyymikorvaukselle niin lääkeplasman (Octaplas) anto on käytännöllistä, huomioi ABO-yhteensopivuus Jatkossa LMWH-lääkitys ennen varfariinin uudestaan aloitusta Tukos varfariinihoidon aikana Onko INR pysynyt hoitotasolla? Onko ajankohtaisia selvästi tukokselle altistavia tekijöitä Hyytymishäiriö (fosfolipidisyndrooma, maligniteetti ym) Ongelmatapauksissa hematologin konsultaatio Jatkossa LMWH-hoito (esim. syöpä, fosfolipidisdr.)? Antitromboottinen lääkitys akuutissa sepelvaltimotautikohtauksessa ST-nousuinfarkti, trombolyysihoito Rintakivun kesto alle 3-6 t, ei vasta-aiheita, ei mahdollisuutta välittömään pallolaajennukseen Trombosyyttiestäjät: ASA 20 mg + klopidogreeli redusoitu latausannos 300 mg LMWH Enoksapariini 30 mg i.v. + 1 mg/kg s.c. liuotuksen jälkeen Trombolyysi Reteplaasi ( yks, 30 min välein), Tenekteplaasi (painonmukainen kertabolus) tai Alteplaasi (100 mg infuusio 90 min aikana yli 6 kg:lle, alkubolus) Hoitovaste tulee kontrolloida (esim. ST-nousun puolittuminen 90 min kuluessa, 1/3:lla hoito epäonnistuu) 6

7 ST-nousuinfarkti, päivystyksellinen pallolaajennushoito Tulisi tehdä 2 t kuluessa ensikontaktista. Trombosyyttiestäjät ASA 20 mg + ensisijaisesti prasugreeli 60 mg latausannos Prasugreelia saaneita ei hoideta trombolyysillä Prasugreelin etuna klopidogreeliin nähden nopeampi vaikutuksen alku ja parempi teho Vuotoriski on suurempi LMWH Enoksapariini 30 mg i.v. Epävakaa angina pectoris ja ei-st-nousuinfarkti Trombosyyttiestäjät ASA 20 mg + HUS-alueella ensisijaisesti tikagrelori 180 mg latausannos (HUS-Kardiologia ACS-ohje ) Klopidogreeliä käytetään jos tikagreloria ei ole saatavilla, 600 mg latausannos Tikagrelorin etuna klopidogreeliin nähden parempi teho LMWH Enoksapariini 1 mg/kg s.c., ei aloiteta jos potilaalla on käytössä varfariini ja se on hoitoalueella Tuolloin varfariinia jatketaan tiheiden INR-kontrollien kanssa Vaihtoehtoisesti epävakaissa tilanteissa LMWH-kaksipistoshoito aloitetaan kun INR alle hoitotason Muu AK-hoito tauotetaan ja korvataan LMWH:lla Sepelvaltimotautikohtauksen antitromboottinen jatkolääkitys Trombosyyttiestäjät ASA 100 mg x 1 pysyvästi, ASA-allergisille klopidogreeli 7 mg x 1 ADP-estäjistä prasugreeli (10 mg x 1), tikagrelori (90 mg x 2) tai klopidogreeli (7 mg x 1) ASAn rinnalla ad vuosi kohtauksen jälkeen STEMI-potilailla joilla vuotoriski on kohonnut, vaihdetaan prasugreelista klopidogreeliin jatkohoidossa (tarvitsee vaihdossa latausannoksen) Antikoagulaatiohoidossa olevat potilaat 1-6 kk ASA + ADP-estäjä + varfariini, 6 kk ADP-estäjä + varfariini, sitten pelkkä varfariini Lääkityssuunnitelma riippuu alkuvaiheen toimenpiteestä (stentin laatu) ja vuotoriskistä Duodecim 2012:128:

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.

Lisätiedot

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo

Lisätiedot

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset

Lisätiedot

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). 1 TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT PÄIVYSTYSAIKANA Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). Syöpäpotilaan

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian

Lisätiedot

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO

SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO 24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta

Lisätiedot

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään

Lisätiedot

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat

Lisätiedot

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa

Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

Kysymyksiä: Tromboosin preventio ja hoito: Antitromboottiset lääkeaineet. Antitromboottien vaikutusmekanismeja. Hyytymisjärjestelmä

Kysymyksiä: Tromboosin preventio ja hoito: Antitromboottiset lääkeaineet. Antitromboottien vaikutusmekanismeja. Hyytymisjärjestelmä Kysymyksiä: Sydän- ja verisuonisairauksien kliinistä farmakologiaa: Antitromboottinen lääkehoito 5. ja 7.3. 2013 Prof. Janne Backman Kliinisen farmakologian yksikkö Mitkä ovat keskeiset patogeneettiset

Lisätiedot

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia

Lisätiedot

Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia

Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia Lääkehoidon yhteisvaikutukset ja ongelmatilanteet: potilastapauksia 6.5.2015 Mikko Niemi Hy/Kliininen farmakologia Potilastapaus 8. 30 v. nainen on lomamatkalla Afrikassa. Hän saa ripulin, johon annetaan

Lisätiedot

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Tässä lääkkeen määrääjän oppaassa annetut suositukset viittaavat Pradaxan käyttöön ainoastaan laskimotromboembolioiden

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa?

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,

Lisätiedot

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Porin perusturvan meeting 24.9.2015 Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä.

Tietoa eteisvärinästä. Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos VTE

Lisätiedot

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos

Lisätiedot

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka

Lisätiedot

Ak-hoitajan työ ja sen haasteet

Ak-hoitajan työ ja sen haasteet Ak-hoitajan työ ja sen haasteet Th Heli Hilli-Sutinen Palokan terveysasema /JYTE 5.1.2017 05.01.2017 Sairaanhoitajan tehtävät Marevan hoidossa Marevan hoidonohjaus (apuna Sydänliiton Marevan-hoito opas)

Lisätiedot

Epiduraalianalgesian hyöty

Epiduraalianalgesian hyöty Epiduraalinen kivunhoito milloin ei ja mitä tilalle? Epiduraalianalgesian hyöty Anestesiakurssi 2010 Jouko Jalonen Epiduraalinen kivunhoito vs. ennuste Epi + GA + postop epi analgesia? Meta-analyysi 11

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin

Lisätiedot

VERENHYYTYMISEEN VAIKUTTAVAT LÄÄKKEET. Jouni Ahonen, proviisori, FaT, LHKA-erityispätevyys Lääkekoulutus ja konsultaatio Jouni Ahonen Oy ja KYS

VERENHYYTYMISEEN VAIKUTTAVAT LÄÄKKEET. Jouni Ahonen, proviisori, FaT, LHKA-erityispätevyys Lääkekoulutus ja konsultaatio Jouni Ahonen Oy ja KYS VERENHYYTYMISEEN VAIKUTTAVAT LÄÄKKEET Jouni Ahonen, proviisori, FaT, LHKA-erityispätevyys Lääkekoulutus ja konsultaatio Jouni Ahonen Oy ja KYS Jyväskylä 9.9.2016 ESIMERKKI 1. 82v. rouva, jolla krea 131

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon käsikirja

Antikoagulaatiohoidon käsikirja Jaana Puhakka (toim.) Antikoagulaatiohoidon käsikirja Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Jaana Puhakka (toim.) Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen

Lisätiedot

INR-vieritestaus ja omahoito

INR-vieritestaus ja omahoito INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8

Lisätiedot

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

EHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas

EHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas EHRA KESKEISET OHJEET Eteisvärinä Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas www.escardio.org/ehra Erityiskiitokset Bayer HealthCare Pharmaceuticals

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 28.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä

Lisätiedot

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi

Lisätiedot

Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta?

Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? Lahti 10.112010 LT, kardiologi Pirjo Mustonen, KSKS 5.1.2017 Dos, kardiologi Pirjo Mustonen, KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Varfariinihoito haastaa sairaanhoitajan

Varfariinihoito haastaa sairaanhoitajan Varfariinihoito haastaa sairaanhoitajan Havainnointitutkimus INR-poliklinikalle Antikainen, Päivi 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Varfariinihoito haastaa sairaanhoitajan Havainnointitutkimus INR-poliklinikalle

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 102,86 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Eliquis 5 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 5,0 mg apiksabaania. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

innohep Päivämäärä: , Versio 5 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

innohep Päivämäärä: , Versio 5 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO innohep Päivämäärä: 27.2.2017, Versio 5 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Käyttöaihe: veritulppien hoito Jalkojen isoissa

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Eliquis 2,5 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 2,5 mg apiksabaania. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia

Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 110 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 110 mg dabigatraanieteksilaattia

Lisätiedot

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Tenecteplase Boehringer Ingelheim Pharma KG 6000 U Injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Tenecteplase

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin olisi hyvä tietää uusista antitromboottisista lääkkeistä

Mitä jokaisen lääkärin olisi hyvä tietää uusista antitromboottisista lääkkeistä Pirjo Mustonen ja Marja Puurunen KATSAUS Mitä jokaisen lääkärin olisi hyvä tietää uusista antitromboottisista lääkkeistä Antitromboottinen lääkehoito kehittyy voimakkaasti ja muuttuu yksilöllisemmäksi.

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Chondroitin Sulphate Rovi 400 mg, kovat kapselit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää 400 mg kondroitiinisulfaattia. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Yhä useampi sairaalahoitoon joutuva. Töölön sairaalan ohjeet. Uusia oraalisia antikoagulantteja ja trombosyyttiestäjiä

Yhä useampi sairaalahoitoon joutuva. Töölön sairaalan ohjeet. Uusia oraalisia antikoagulantteja ja trombosyyttiestäjiä Minna Ilmakunnas LT, erikoislääkäri HYKS, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto HYKS, Hyytymishäiriöyksikkö, Meilahden kolmiosairaala minna.ilmakunnas[a]hus.fi Tomi Niemi dosentti, osastonylilääkäri

Lisätiedot

Liite II. Tieteelliset päätelmät

Liite II. Tieteelliset päätelmät Liite II Tieteelliset päätelmät 32 Tieteelliset päätelmät Enoksapariininatrium on pienimolekyylinen hepariini, jota on saatavana kauppanimellä Lovenox ja muilla kauppanimillä. Tätä antikoagulanttia käytetään

Lisätiedot

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito LUKU 2 Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito MIKA LEHTO AINO LEPÄNTALO Tiivistelmä Antikoaguloidun potilaan toimenpiteeseen valmistautuessa on arvioitava sekä toimenpiteeseen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Efient 5 mg kalvopäällysteinen tabletti 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää prasugreelihydrokloridia, joka vastaa 5 mg prasugreelia.

Lisätiedot

MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu

MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu on tuotteistanut tilastotiedon helposti hyödynnettävään muotoon. Palvelumme avulla voit valita tilastoon haluamasi lääkkeet, lääkeryhmät, indikaatiot,

Lisätiedot

Laskimotukos ja keuhkoembolia

Laskimotukos ja keuhkoembolia Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 4.3.2016, päivitetty kohdennetusti 16.12.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja

Lisätiedot

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry

kuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry Lukijalle Monissa sairauksissa tarvitaan veren hyytyvyyttä hillitsevää lääkehoitoa. Tämä opas käsittelee veren hyytymiseen osallistuvien valkuaisaineiden (proteiinien) toimintaan vaikuttavia lääkkeitä.

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT TADEM-TALK: KOVETIOAALISTE LÄÄKKEIDE VAIKUTUSMEKAISMIT TAPAUSESIMERKEI Professori Janne Backman ja LT Pauliina Molander Post graduate -koulutus 12.-13.5.2016 ämeenlinna Tiopuriinit Atsatiopriini ja 6-merkaptopuriini

Lisätiedot

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Eliquis 2,5 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 2,5 mg apiksabaania. Apuaineet:

Lisätiedot