Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita
|
|
- Hilja Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat estämällä suoraan joko trombiinia (dabigatraani) tai hyytymistekijä Xa:ta (rivaroksabaani). Uusien oraalisten antikoagulanttien etuja ovat peroraalinen vakioitu annos, säännöllisen laboratorioseurannan tarpeettomuus ja vähäiset lääkeaineinteraktiot. Lisäksi ne näyttävät aiheuttavan varfariiniin verrattuna vähemmän vuotokomplikaatioita. Sekä dabigatraanin että rivaroksabaanin ainoa käyttöindikaatio on tällä hetkellä laskimotukoksen esto elektiivisen tekonivelkirurgian yhteydessä. Toisin kuin varfariinin, uusien oraalisten antikoagulanttien vaikutusta ei voi mitata TT- tai APTT-määrityksillä eikä vaikutusta voi myöskään kumota jääplasmalla tai protrombiinikompleksikonsentraatilla, mikä vaikeuttaa hoitoa vuotokomplikaatioiden tai leikkauksen yhteydessä. Edellä mainittujen syiden lisäksi mm. hinta ja pitkä käyttökokemus puoltavat toistaiseksi varfariinin asemaa ensisijaisena antikoagulanttina. Veren liialliseen hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet eli antikoagulantit (hepariini ja varfariini) ovat jo kymmeniä vuosia vanhoja, mikä on nykyisessä lääkekehityksessä hyvin pitkä aika. Veren hyytymismekanismien ymmärrys ja kohdennettu pitkäjänteinen lääkekehitystyö ovat alkaneet kuitenkin vihdoin tuottaa tulosta. Uusien oraalisten antikoagulanttien kehitystyön tavoitteena on ollut löytää varfariinille turvallinen, tehokas ja mahdollisimman kohdespesifinen vaihtoehto (suora estäjä). Uusien molekyylien hyytymisjärjestelmän lukuisista kohteista pääasiallisiksi ovat muodostuneet trombiini ja hyytymistekijä Xa (FXa) (Kuva 1). Varfariiniin verrattuna näiden uusien lääkkeiden vahvuus on suun kautta otettava vakioitu annos, ja siten säännöllisen laboratorioseurannan tarpeettomuus. Toisin kuin varfariinilla, uusien antikoagulanttien lääkevaikutus muuttuu vain harvoin muiden lääkkeiden yhteydessä, eikä ruokailu häiritse lääkevastetta. Ensimmäinen myyntiluvan saanut suora peroraalinen trombiinin estäjä oli ksimelagatraani, joka jouduttiin juuri sen tultua markkinoille vetämään pois maksatoksisuuden vuoksi. Ksimelagatraani ja muut trombiininestäjät lepirudiini, argatrobaani ja bivalirudiini ovat kerryttäneet kokemusta trombiinin eston hyödyistä. Näiden mainittujen trombiininestäjien indikaatiot ovat kuitenkin olleet suhteellisen lyhytaikaisia, invasiivisen kardiologian ja hepariinin indusoiman trombosytopenian (HIT) yhteydessä, ja valmisteet ovat suonensisäisesti annosteltavia. Dabigatraanieteksilaatti 1 on toinen myyntiluvan saavuttanut peroraalinen suora trombiiniestäjä (4/2008 kauppanimellä Pradaxa, Boehringer Ingelheim). Rivaroksabaani 1 (Xarelto, Bayer Health Care), suora FXa-estäjä, lanseerattiin noin puoli vuotta myöhemmin. Molempien lääkkeiden nykyinen ainoa käyttöindikaatio on laskimotukoksen esto elektiivisen lonkka- (28 35 vrk) ja polvitekonivelkirurgian (10 4 vrk) yhteydessä. Tutkimusnäyttö perustuu dabigatraanilla yli 4000 ja rivaroksabaanilla yli 9500 em. ortope- FINNANEST 2010, 43 (1) 41
2 disen potilaan satunnaistettuihin asetelmiin, joissa enoksapariini on ollut vertailulääkkeenä. Alustavat tromboosiprofylaksikokemukset ovat olleet positiivisia, kunhan annettuja ohjeita on seurattu. Molemmat antikoagulantit eliminoituvat munuaisten kautta, joten munuaisten vaikeaa vajaatoimintaa sairastaville potilaille ne eivät sovellu. Kummallakin uudella lääkkeellä on käynnissä erittäin laaja tutkimusohjelma, joka kattaa antikoagulaatiohoidon pääosa-alueet. Monia muitakin antikoagulantteja sekä trombiinin, mutta erityisesti FXa:n estäjiä on kehitteillä, ja ne ovat jo ehtineet faasi II/III tutkimusvaiheisiin. Dabigatraani Kuva 1. Antikoagulaatiohoito ANTIKOAGULAATIOHOITO Koagulaation vaiheet Dabigatraanista on käytettävissä kahden tärkeän tutkimuslinjan tulokset: RELY 2 eli aivohalvauksen tai systeemiembolisaation esto eteisvärinässä 2 v seuranta-aikana, ja RECOVER 3 eli akuutin syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian esto 6 kk seuranta-aikana. Elokuun viimeisenä päivänä julkaistiin RELYtutkimuksen 2 lupaavat tulokset, jossa dabigatraania tutkittiin avoimesti toteutettua varfariinihoitoa (INR-tavoite 2,0 3,0) vastaan kahdella eri annoksella 110 mg ja 150 mg kahdesti päivässä. Tutkimukseen osallistui yli potilasta; n potilasta tutkimuksen kussakin haarassa. Dabigatraani osoittautui todellisuutta vastaavasti toteutettua varfariinihoitoa (INR 64 % ajasta hoitotavoitteessa) tehokkaammaksi suuremmalla annoksella vakavien päätetapahtumien suhteen; aivoinfarktit ja systeemiset embolisaatiot vähenivät 34 %. Pienemmän annoksen teho näiden estossa oli yhtä hyvä kuin varfariinin. Myönteisenä yllätyksenä pelättyjä aivoverenvuotoja oli molemmilla annoksilla selvästi vähemmän, 0,10 % ja 0,12 % verrattuna 0,38 %:iin varfariiniryhmässä. Hemorrhagisetkin infarktit vähenivät. Myös muita suuria verenvuotoja oli vähemmän 110 mg 2 dabigatraanihoidon aikana, eivätkä ne lisääntyneet 150 mg 2 annoksella. Poikkeuksena kuitenkin GI-kanavan verenvuodot lisääntyivät suuremmalla annoksella. Dabigatraanin sivuvaikutuksena 11 % potilaista koki vatsaärsytystä, mutta aiemmasta ksimelagatraanista poiketen maksahaittoja ei havaittu. Dabigatraanihoidon keskeytti viidennes potilaista, mikä oli enemmän kuin varfariiniryhmässä. Lopputulos oli, että 150 mg 2 annos oli edullinen sekä tehon että turvallisuuden suhteen GI-verenvuotoja lukuun ottamatta. 110 mg 2 annos saavutti Hyytymistekijät Initiaatio Propagaatio Trombiinin aktiivisuus X Hepariinit Fondaparinuksi AT Danaparoidi HCII fibrinogeeni TF/FVIIa IX IXa VIIIa Xa Va II IIa fibriini Varfariini DXaI, suorat FXa estäjät DTI, suorat trombiininestäjät Lyhenteet kuvassa AT = antitrombiini HCII = hepariinikofaktori II DXaI = direct Fxa inhibitor DTI = direct thrombin inhibitor 42 FINNANEST 2010, 43 (1)
3 selkeästi tutkimushypoteesin eli ei ollut varfariinia heikompi teholtaan, mutta vähensi kuitenkin vakavien verenvuotojen määrää. Satunnaistetussa RECOVER-kaksoissokkotutkimuksessa 3 verrattiin yli 2000 laskimotukospotilaan aineistossa dabigatraanin tehoa varfariiniin syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian hoidossa. Alkuun käytettiin 5 11 vrk ajan hepariinia, ja sitten jatkettiin joko dabigatraanilla tai varfariinilla 6 kk hoitojakso. Dabigatraani annosteltiin 150 mg 2 ja varfariinin INR-tavoite oli 2 3. Turvallisuusmääreinä seurattiin verenvuotoja, sepelvaltimotapahtumia ja maksafunktiota. Laskimotukos tai keuhkoembolia esiintyi seuranta-aikana dabigatraaniryhmässä 30 (2,4 %) ja varfariiniryhmässä 27 (2,1 %) potilaalla. Sivuvaikutustenkaan suhteen ei tullut esiin merkittävää eroa. Tutkimuksen päätelmänä todettiin, että dabigatraani oli yhtä tehokas ja turvallinen laskimotukosten hoidossa kuin varfariini, eikä laboratoriomonitorointia tarvita. On syytä huomioida, että dabigatraani on kontraindisoitu munuaisten vajaatoiminnassa (kreatiniinipuhdistuma <30 ml/min) ja tutkimuksessa oli runsaasti muitakin poissulkukriteereitä verenvuotojen välttämiseksi (Taulukko 1). Näiden tunteminen on tärkeää, jotta on selvillä millä potilasryhmillä lääkettä ei ole katsottu turvalliseksi käyttää. Keskustelussa on esillä dabigatraanin hinta, jota eteisvärinän tai laskimotukoksen hoitoindikaatioon ei vielä ole määritelty, sekä kysymys verenvuotokomplikaatioiden hoitostrategioista ja päivystystoimenpiteiden menettelytavoista. Rivaroksabaani TAULUKKO 1. DABIGATRAANIN POISSULKUKRITEERIT RELY-TUTKIMUKSESSA Taulukko 1. Dabigatraanin poissulkukriteerit rely-tutkimuksessa Suuri kirurginen tp < 1 kk Suunniteltu kirurgia 3 kk kuluessa ICH, intraokulaari-, spinaali-, retroperitoneaali-, atraumaattinen nivelvuoto GI vuoto < 1 v Ulcus < 1 kk Vuototaipumus Uusi suora FXa-estäjä, rivaroksabaani, on toinen lupaava lääke laskimotukosten estossa ja hoidossa. EINSTEIN-DVT annosmääritystutkimuksessa 4 kerran vuorokaudessa annosteltu rivaroksabaani osoittautui yhtä hyväksi kuin standardihoito (LMWH/varfariini) kaikissa testatuissa annosryhmissä 3 kk seuranta-aikana. Faasin III tutkimukset ovat kesken. Alustavia tuloksia on käytettävissä myös EINSTEIN-EXTEND-tutkimuksesta 5. Tutkimuksessa verrattiin kerran vuorokaudessa annosteltavaa rivaroksabaania (20 mg) lumelääkkeeseen laskimotukosten sekundaaripreventiossa noin 1000 potilaalla 6 12 kk antikoagulaatiohoitojakson jälkeen (vertailussa joko tavanomaisen käytännön mukainen varfariinihoito tai edeltävä osallistuminen EINSTEIN-VTE-tutkimusohjelmaan 3 ). Tutkimuksen kesto oli 6 12 kk, jota seurasi vielä kuukauden lisäjakso. Laskimotukoksia esiintyi 1,3 %:lla rivaroksabaaniryhmässä ja 7,1 %:lla lumeryhmässä. Merkittäviä verenvuotoja esiintyi rivaroksabaaniryhmäsä 0,7 %:lla potilaista. Valtimotukostapahtumia oli molemmissa ryhmissä yhtä paljon (0,7 %). Lumelääkeryhmässä oli kaksi kuolemantapausta (keuhkoembolia, syöpä) ja rivaroksabaaniryhmässä yksi (epäselvä syy, keuhkoemboliaa ei voitu poissulkea). Maksatoksisuutta ei todettu. Rivaroksabaaniryhmän relatiivinen laskimotukosriski väheni 82 % (absoluuttinen riskin vähennys oli 5,8 %). USA:n lääkeviranomainen tarkastelee rivaroksabaanin verenvuotokomplikaatioiden esiintymistä tähän mennessä kerty- Muu AK:n indikaatio Fibrinolyyttinen hoito <48 h Kontrolloimaton hypertensio (180/100 mmhg) Tuore maligniteetti /sädehoito < 6 kk Munuaisten vaikea vajaatoiminta <30 ml/min) Infektiivinen endokardiitti Aktiivi maksasairaus Anemia tai trombosytopenia < 100 FINNANEST 2010, 43 (1) 43
4 neen kokemuksen valossa, eikä rivaroksabaania ole toistaiseksi hyväksytty USA:ssa. Parannettua varfariinihoitoa Varfariini löytyi 1940-luvulla vahingossa, kun karja söi pilaantunutta heinää ja sai kuolemaan johtaneita verenvuotoja, erityisesti kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä. Verenvuodon aiheuttajaksi osoittautui mädäntyneen heinän aiheuttama rasvaliukoisen Koagulaatio- eli K-vitamiinin estovaikutus. Tämän seurauksena maksan tuottamien K- vitamiinista riippuvien hyytymistekijöiden muodostus kärsii ja veren hyytyminen estyy. Varfariinin vaikutusmekanismi on epätäsmällinen ja monille vaikutteille altis. Tällä hetkellä varfariinia käyttää 1,2 % väestöstä ja sairaalahoitoon joutuvista potilaista jopa yli 20 %. Muutama prosentti varfariinin käyttäjistä joutuu vuosittain sairaalahoitoon antikoagulantin sivuvaikutuksena syntyvän vakavan verenvuodon vuoksi. Näiden potilaiden tarkastelussa on huomattu, että jopa neljäsosalla on kaksi tai useampia vasta-aiheita antikoagulaatiohoidolle. Tämä johtuu vanhoista hoitokäytännöistä, joita ei ole kriittisesti arvioitu yksilötasolla. Kliinikon avuksi ovat tulleet farmakogenetiikka ( (HUSLAB: CYP2C9 ja VKORC-1 entsyymit, B-varfaD) ja vieritestaus, johon viime vuoden lopulla Labquality antoi laaduntarkkailua varten ohjeistusta. Näiden työkalujen oikein suunnatulla käytöllä voidaan säästyä komplikaatioilta, joista vaarallisimmat ovat vakavat verenvuodot. Yhteneväiset linjaukset toimenpiteiden yhteydessä (esim. siltahoito, Lääkärin käsikirja) tuovat tukea arjen ongelmiin varfariinia käyttävillä leikkauspotilailla. Haasteellisimpia ovat suuren tukosriskin potilaat ja suuren vuotoriskin toimenpiteet. 6, 7 Käytännön pohdintaa Uudet peroraaliset antikoagulantit ovat tervetullut vaihtoehto varfariinille. Etuina ovat yksinkertainen annostelu ja lääkevaikutuksen monitoroinnilta välttyminen. Keskustelua herättää kuitenkin erityisesti uusien antikoagulanttien pitkä puoliintumisaika antidootin puuttuessa. Verenvuotokomplikaatioiden hoitoon kaivataan keinoja ja ohjeita, kun K-vitamiinista tai jääplasmasta ei ole hyötyä. Eräässä tutkimuksessa on testattu aktiivihiilen kykyä adsorboida dabigatraania in vitro -systeemissä 8. Tämä alustava tutkimus osoitti aktiivihiilen tehokkaasti poistavan lääkeaineen vesiliuoksesta ja plasmasta, ja voisi olla kehityskelpoinen menetelmä myrkytystapauksien hoitoon. Koe-eläintöissä antidootteina on testattu aktivoitua protrombiinikompleksikonsentraattia (Feiba ) tai aktivoitua hyytymistekijä VII:ä (NovoSeven ), mutta nämä ovat erittäin kalliita valmisteita, eikä niiden turvallisesta käytöstä tässä yhteydessä ole nykyisellään mitään näkemystä. Kliinikko hyötyisi myös laboratoriomonitoroinnin menetelmistä komplikaatioiden ja muiden erityistilanteiden varalle, kun P-TT/INR tai APTT eivät kuvaa luotettavasti antikoagulaatiovaikutusta. Dabigatraanin vaikutus näkyy trombiiniajan pidentymisenä ja rivaroksabaani puolestaan vaikuttaa anti-fxa tasoon. Standardoituja monitorointimenetelmiä ei toistaiseksi ole saatavilla, mutta niiden kehitystyö on käynnissä. TAULUKKO 2. ANTIKOAGULAATIOHOIDON VASTA- JA VAROAIHEITA Taulukko 2. Antikoagulaatiohoidon vasta- ja varoaiheita VW-tauti, hemofilia, muu yleistynyt hemostaasihäiriö/ hematologinen sairaus Kudosvika amyloidoosi, kollagenoosi, hemangiomat, aivometastaasit Aikaisempi vakava vuoto, fibrinolyysi <4h Tuore kirurgia/uusintaleikkaus Munuaisten vajaatoiminta GFR ml/min Maksan vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta - maksastaasi Vanhus (nainen) ja alipaino Anemia (hematokriitti <30%) Trombosytopenia (<100x10 9 /l) Verenvuodolle altistavat lääkkeet: SSRI, omega3, ASA, klopidogreeli, varfariini (INR yli 1.5), eräät syöpä- ja biologiset lääkkeet Hypertensio Useampi riskitekijä potentoi vuotovaaran, 1+1 > 2 Suuri vuotoriski >4 pistettä 44 FINNANEST 2010, 43 (1)
5 Vanhat tutut valmisteet, hepariinit ja varfariini, tulevat edelleen puoltamaan paikkaansa pitkän käyttökokemuksen ja monien hyviksi havaittujen etujensa suhteen. Hepariinit ovat osoittautuneet erityisen hyödyllisiksi syöpäpotilaiden tukosten hoidossa ja tromboosiprofylaksissa. Raskaana olevien potilaiden antikoagulaatiohoito toteutuu tällä hetkellä parhaiten hepariinien avulla. Tintsapariini on uusi tulokas Suomessa. Sen etuna on maksan kautta tapahtuva eliminaatio, joten munuaisten vajaatoimintaa potevat ja iäkkäät potilaat hyötyvät tintsapariinista. Uusien lääkkeiden vertailua hepariineihin kaivataan eri potilasryhmissä. Varfariinihoitoon tulee panostaa erityisesti tehostamalla potilasohjausta, jonka on osoitettu vähentävän kuolleisuutta. Uusien valmisteiden käyttöä tulee harkita tarkkaan potilaskohtaisesti ja pitäytyä ainoastaan hyväksytyissä indikaatioissa. Antikoagulaatiohoitoa aloitettaessa potilaan vuotoriskit tulee huomioida tarkasti (Taulukko 2). K-vitamiinin eston alueellakin on tapahtumassa uutta. EmbraceAC-tutkimuksessa 9 testattiin uuden K-vitamiinin estäjän tecarfariinin (Aryx Therapeutics) kykyä saavuttaa INR-tavoite verrattuna varfariiniin. Tecrafiinin todettiin olevan varfariinia merkittävästi parempi. Tecarfariinilla ei ole myöskään CYP-välitteisiä interaktioita. Erityisen pulmallisia ovat tilanteet, joissa veren hyytymistä estävää lääkettä käyttävä potilas saa esimerkiksi pään vamman altistuen siten aivoverenvuodon riskille, tai kun tarvitaan välitöntä leikkaushoitoa. Varfariinin välittömän kumoamisen mahdollisuus on kiistaton turvallisuustekijä. Varfariinin antidootin (protrombiinikompleksikonsentraatti PCC; Cofact tai Octaplex ) kaltaista välittömästi toimivaa estäjää ei ainakaan toistaiseksi ole tiedossa dabigatraanille tai rivaroksabaanille. Toivottavasti antidootteja kehitetään nopeasti. Tällä hetkellä ainoana antidoottina on aika mutta lääkevaikutuksen poistumista täytyy odotella vähintään pari vuorokautta esimerkiksi dabigatraanin kaksi kertaa päivässä tapahtuvan annostelun tai munuaisten äkillisen vajaatoiminnan yhteydessä. Uusien lääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksista arveluttavat mahdolliset hyytymisjärjestelmän ja tulehdusten puolustusmekanismien muutokset. Terveydenhuollon tehtävänä on parantaa nykyisen antikoagulaatiohoidon laatua ja luoda tähän yhteneviä suosituksia ja apukeinoja. Potilaiden suorittama varfariinihoidon omaseuranta ja sen toteutus oikein valikoiduissa tapauksissa tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon uusille tulokkaille. Eräät käyttöaiheet, kuten keinoläppä-sydänleikkausten jälkitilat, tulevat olemaan vielä pitkään yksinomaan varfariinin kenttää. Uusista lääkkeistä opitaan vain käytännön kautta. Tarvitaankin nopeasti kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijaverkostoja, jotka keskittyvät positiivisten ja negatiivisten kokemusten keruuseen, objektiiviseen tiedottamiseen ja rakentavaan ohjaukseen kaikkien eduksi. Lähteet: 1. Garcia D, Libby E, Crowther MA. The new oral anticoagulants. Blood 2010; 115: Connolly SJ, Ezekowitz MD, Yusuf S, ym. RE-LY Steering Committee and Investigators. Dabigatran versus warfarin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2009; 361: Schulman S, Kearon C, Kakkar AK, ym. RE-COVER Study Group. Dabigatran versus warfarin in the treatment of acute venous thromboembolism. N Engl J Med 2009; 361: Buller HR, Lensing AW, Prins MH, ym. Einstein-DVT Dose-Ranging Study investigators. A dose-ranging study evaluating oncedaily oral administration of the factor Xa inhibitor rivaroxaban in the treatment of patients with acute symptomatic deep vein thrombosis: the Einstein-DVT Dose-Ranging Study. Blood 2008; 112: Buller HR. Once-Daily Oral Rivaroxaban versus Placebo in the Long-Term Prevention of Recurrent Symptomatic Venous Thromboembolism. The Einstein-Extension Study. Blood (ASH Annual Meeting Abstracts) 2009; 114: LBA Garcia D, Ageno W, Bussey H, ym. Prevention and treatment of bleeding complications in patients receiving vitamin K antagonists, Part 1: Prevention. Am J Hematol 2009; 84: Ageno W, Garcia D, Aguilar MI, ym. Prevention and treatment of bleeding complications in patients receiving vitamin K antagonists, Part 2: Treatment. Am J Hematol 2009; 84: van Ryn J, Sieger P, Kink-Eiband M, ym. Adsorption of Dabigatran Etexilate in Water or Dabigatran in Pooled Human Plasma by Activated Charcoal in Vitro. Blood (ASH Annual Meeting Abstracts) 2009; 114: Garcia D, Milner PG, Canafax DM, Ellis DJ. Results of the EmbraceAC Trial: A Head-to-Head Comparison of Warfarin with Tecarfarin, A New Anticoagulant. Blood (ASH Annual Meeting Abstracts) 2009; 114: Elina Armstrong LT, erikoislääkäri anna-elina.armstrong[a]hus.fi Riitta Lassila dos, erikoislääkäri riitta.lassila[a]hus.fi Hyytymishäiriöyksikkö, HYKS Meilahden sairaala ja HUSLAB FINNANEST 2010, 43 (1) 45
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotTromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011
Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotHyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011
Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotAVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010
AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS
LisätiedotUudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus
Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotAntitromboottinen lääkehoito
Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotUusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi
Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotUutta lääkkeistä: Edoksabaani
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,
LisätiedotMitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat
Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka
LisätiedotVanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011
Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo
LisätiedotPäivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011
Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila
ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman
LisätiedotSUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ
SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotYhä useampi sairaalahoitoon joutuva. Töölön sairaalan ohjeet. Uusia oraalisia antikoagulantteja ja trombosyyttiestäjiä
Minna Ilmakunnas LT, erikoislääkäri HYKS, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto HYKS, Hyytymishäiriöyksikkö, Meilahden kolmiosairaala minna.ilmakunnas[a]hus.fi Tomi Niemi dosentti, osastonylilääkäri
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotUusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa
LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,
LisätiedotMitä jokaisen lääkärin olisi hyvä tietää uusista antitromboottisista lääkkeistä
Pirjo Mustonen ja Marja Puurunen KATSAUS Mitä jokaisen lääkärin olisi hyvä tietää uusista antitromboottisista lääkkeistä Antitromboottinen lääkehoito kehittyy voimakkaasti ja muuttuu yksilöllisemmäksi.
LisätiedotHYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
LisätiedotPoikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB
Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,
LisätiedotPradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet
Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-
LisätiedotUusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto
KATSAUS TIETEESSÄ RIITTA LASSILA dosentti, sisätautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, hyytymishäiriöyksikkö, Suomen Angiologiayhdistys riitta.lassila@hus.fi ELINA ARMSTRONG LKT, hematologian erikoislääkäri
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Tässä lääkkeen määrääjän oppaassa annetut suositukset viittaavat Pradaxan käyttöön ainoastaan laskimotromboembolioiden
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista Fimealle: www.fimea.fi tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotEHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas
EHRA KESKEISET OHJEET Eteisvärinä Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas www.escardio.org/ehra Erityiskiitokset Bayer HealthCare Pharmaceuticals
LisätiedotVarfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa
Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään
LisätiedotDabigatraani ja vatsakalvotulehduspotilaan päivystysleikkaus
Minna Ilmakunnas, Johanna Louhimo ja Riitta Lassila TAPAUSSELOSTUS Dabigatraani ja vatsakalvotulehduspotilaan päivystysleikkaus Dabigatraani on otettu Suomessakin käyttöön eteisvärinäpotilaiden aivohalvauksen
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä
Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara
LisätiedotHyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla
HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotAivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011
Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015
ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 Antikoagulaatiohoidon kehittäminen Kuopiossa 1/20 SISÄLTÖ TEKIJÄT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO
LisätiedotTROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo
TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotINR-vieritestaus ja omahoito
INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8
LisätiedotVarfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?
TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon.
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotSydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa
TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos
LisätiedotPienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito
LUKU 2 Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito MIKA LEHTO AINO LEPÄNTALO Tiivistelmä Antikoaguloidun potilaan toimenpiteeseen valmistautuessa on arvioitava sekä toimenpiteeseen
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet
LisätiedotTukostaipumus (2 tapausta)
Tukostaipumus (2 tapausta) Tímea Szántó, LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HUSLAB Yleislääkäripäivät 31.11.2018 Tromboosin vaaratekijät Virchowin mukaan Suoneen seinämän endoteelin alaiset rakenteet
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,
LisätiedotMR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu
MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu on tuotteistanut tilastotiedon helposti hyödynnettävään muotoon. Palvelumme avulla voit valita tilastoon haluamasi lääkkeet, lääkeryhmät, indikaatiot,
LisätiedotETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka
ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten
LisätiedotMilloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?
Veli-Pekka Harjola NÄIN HOIDAN Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon? Keuhkoemboliapotilaat on maassamme hoidettu vuodeosastoilla riskistä riippumatta, joten no peasti kotiutettavien pienen
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin
LisätiedotHyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.
Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset
LisätiedotLeikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pradaxa 75 mg kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kova kapseli sisältää dabigatraanieteksilaattimesilaattia, joka vastaa 75
LisätiedotVuotokomplikaatioiden hoito antikoagulaation aikana
LUKU 12 Vuotokomplikaatioiden hoito antikoagulaation aikana ANNE KUITUNEN ELINA ARMSTRONG Tiivistelmä Antikoagulanttihoitoihin liittyvien verenvuotojen, erityisesti vakavien ja henkeä uhkaavien, hoito
LisätiedotELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA
ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä
LisätiedotApuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi 2,5 mg:n kalvopäällysteinen tabletti sisältää 51,43 mg laktoosia (ks. kohta 4.4).
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista.
LisätiedotVUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB
VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Erikoislääkärikoulutus Hyytymishäiriöt 10.10.2018 AGENDA Veren hyytyminen
LisätiedotTromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla
1 (12) Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla Sisällys 1. Syvän laskimoveritulpan ja keuhkoembolian oireet ja diagnosointi... 2 2. Hoito... 3 3. Syöpäpotilaan lääkehoito on ensisijaisesti pienimolekyylinen
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotLYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA
LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA EI AIHEESEEN LIITTYVIÄ SIDONNAISUUKSIA SIDONNAISUUDET Selvitettiin VTE esiintyvyyttä ja kuolleisuutta väestössä
LisätiedotMihin INR-vieritestiä tarvitaan?
Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Octaplex-valmiste koostuu ihmisen protrombiinikompleksia
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotLIITE I VALMISTEYHTEENVETO
LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotVuotokomplikaatioiden hoito antikoagulaation aikana
LUKU 12 Vuotokomplikaatioiden hoito antikoagulaation aikana ANNE KUITUNEN ELINA ARMSTRONG Tiivistelmä Antikoagulanttihoitoihin liittyvien verenvuotojen, erityisesti vakavien ja henkeä uhkaavien, hoito
LisätiedotPRADAXA JA PRAXBIND Käytännön tietoa terveydenhuollon ammattilaiselle Uutta:
PRADAXA JA PRAXBIND Käytännön tietoa terveydenhuollon ammattilaiselle Uutta: www.yhdessapotilaankanssa.fi www.eteisvärinä.fi *ei-läppäperäinen eteisvärinä Praxbind-lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Eteisvärinä
LisätiedotLotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.
Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito
LisätiedotNational experience on DOACs
National experience on DOACs 27.3.2018 Taru Kuittinen, Md, Phd., adjunct professor Internal specialist, haematologist Kuopio University Hospital Clot Platelet Plug Anti- Coagulant Fibrin Lysis DOAC use
LisätiedotKriittisesti sairailla potilailla on suuri riski
Syvien laskimotukosten ehkäisy tehohoitopotilailla Anne Kuitunen Tehohoitopotilailla on suuri vaara syviin laskimotukoksiin. Laskimotukosriskin tiedostaminen ja lähes universaalinen profylaktisen antikoagulaation
LisätiedotLYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos
LisätiedotVerenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016
Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?
Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista
Lisätiedot