Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB
|
|
- Heikki Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB
2 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: sisätaudit, hallinto hematologia hematologia - HUSLAB hybridi KLINIKKA Bedside Sairaudet/lääkitys LABORATORIO Suora vuorovaikutus dynaaminen prosessi MONIALAISUUS Trombofilia-hemofilia Akuutti sairaus TUTKIMUS Soveltava perustutkimus Kehitystyö, koulutus, jatkuvuus
3 Huolenaiheet Usein samat potilaat, joilla on tukosriski on myös verenvuotoriski Hypertensio Diabetes Munuaisten vajaatoiminta Verenvuoto tromboosin hoidon yhteydessä on merkittävä kuolleisuuden aiheuttaja Anemia/trombosytopenia ovat uusien antitromboottien tutkimuksissa vain relatiivisia verenvuodon riskin aiheuttajia (poissulkukriteerit vaihtelevat ) Poissulkukriteerinä tutkimuksissa on toisaalta high bleeding risk joka perustuu subjektiiviseen arvioon Ei hyviä verenvuotoriskin mittareita (bleeding risk index)
4 Poikkeavan vuotoalttiuden tunnistaminen Spontaani, runsas, pitkittynyt, toistuva tai viivästynyt jälkivuoto Paikallinen vai yleistynyt Aiemmat vuotoriskitilanteet; toimenpiteet Negatiivisella anamneesilla merkitystä Onko potilaalla vasta-aihe tai varoaihe antitromboottiselle hoidolle? Veri Suonenseinämä Virtaus
5 Kliininen arvio Vuotoanamneesi Aikaisemmat vuoto-ongelmat Raudanpuuteanemia, verensiirrot Vuoto kirurgisten toimenpiteiden, hampaanpoiston, trauman, synnytyksen yhteydessä Menstruaation laatu Ruokavalio, antibioottien käyttö (K vit) Lääkitys, luontaistuotteet, vitamiinit Hankinnainen vai perinnöllinen, sukuanamneesi Status ja laboratoriokokeet
6 PRIMAARI HEMOSTAASI HYYTYMIS- JÄRJESTELMÄ FIBRINOLYYSI fibrin
7 Laboratorio PRIMAARI HEMOSTAASI HYYTYMIS- JÄRJESTELMÄ FIBRINOLYYSI fibrin Trombosyytit Hematokriitti Fibrinogeeni:viskositeetti P-TT/INR APTT D-dimeeri FII, X, VII, IX V, VIII, XI, XII, fibrinogeeni FXIII
8 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo Dipyridamoli (Persantin R ) Klopidogreeli (Plavix R ) Prasugreeli (Efient R ) Tikagrelori (Brilinta R ) Varfariini (Marevan R ) UFH ja LMWH (Fragmin R, Innohep R, Klexane R ) Bivalirudiini (Angiox R ), argatrobaani(novastan R ) Fondaparinuksi (Arixtra R ) Dabigatraani(Pradaxa R ) Rivaroksabaani (Xarelto R ) fibrin
9 Primaarihemostaasi VERIHIUTALEET Verivirtaus: -hematokriitti -virtausnopeus -suonen koko -ADP -TxA2 -trombiini -adrenaliini vwf LAASTARI GPIIb/IIIa kollageeni RISKITEKIJÖITÄ - anemia - trombosytopenia (<50-100x10 9 /l) - von Willebrandin tauti - trombosyyttien funktiohäiriöt - uremia, anemia - lääkkeet: -antitrombootit -NSAID -SSRI/SNRI -.omega 3 yhteiskäyttö muiden hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden kanssa
10 Potilasvahinko 35-vuotias diabeetikko nainen, useita taudin komplikaatioita, ei aterotromboosin ilmentymiä ASA 100 mg primaaripreventiona, tromb 90 x10 9 /l Tehtiin gastroskopia ylävatsavaivojen vuoksi ASA:a ei tauotettu Useita biopsioita Hallitsematon verenvuoto Viesti: Toimenpide ASA:n aikana vaatii muutoin intaktin hemostaasin
11 Ennakkosuunnitelma Tarkista tukos/vuotoanamneesi Mittaa verenpaine ja hoida tavoitteeseen Tauota tilapäisesti toimenpiteen kannalta epäolennaiset lääkkeet (NSAID, SSRI, omega3, E-vitamiini, ym..) PVK, INR varfariinin käyttäjällä, P-TT ja P-APTT Korjaa mahdollinen K-vitamiinin vajaustila varfariinia käyttämättömällä: Konakion R po/iv Varfariinin yhteydessä siltahoito LMWH:lla tarvittaessa (kun suuri tukosriski ja verenvuodosta vakavat seuraukset) Korjaa anemia ja trombosytopenia (konsultaatio) Pohdi antitromboottisen lääkityksen jatko päivittäin suhteutettuna laboratoriotuloksiin ja kliiniseen tilaan Korvaushoito, sen tavoitteet ja laboratorioseuranta verenvuototaudissa
12 SSRI/SNRI ja verenvuotoriski SSRI/SNRI = Serotonin and Noradrenalin Reuptake Inhibitors / depressioon Huonontavat verihiutaleiden toimintaa Verenvuotoriski 2-4 X (ylä) GI ja gynekologiset verenvuodot 2-3 X yhdistettynä varfariiniin 5-7 X yhdistettynä ASA X yhdistettynä NSAID Yli 3 X lisäys leikkauksen jälkeisiin verenvuotoihin ja verensiirtoihin» Movig et al Arch Int Med 2003, Dalton et al CND Drug 2006, Hauta-aho et al Ann Med 2009
13 PVK + P-TT + P-APTT PVK: Hematokriitti 30% usein kriittinen Trombosyytit x 10 9 /l TT ja APTT Normaalit VWF?FXIII? APTT (s) - Hepariini, DTI?, DXai? -FV, X, II, VIII, IX, XI -FXII -Lupus antikoagulantti TT( %) - K-vitamiinistatus - varfariini - Maksa? FVII? FX,II? -DIC, DTI?, DXaI? TT ja APTT - Epänormaalit - Vaikea maksan vajaatoiminta -Vaikea DIC
14 Terve kudos Puhtaat haavapinnat Kirurginen hemostaasi Hyytymistekijät P-TT ja APTT Fibrinolyysin kontrolli ph, lämpötila Ca 2 +, Mg 2 + punasolut trombosyytit Hkr 30%, tromb100x10 9 /l
15 Tukosprofylaksin haasteita Tromboosiprofylaksi on alikäytettyä (n. 50%) Endorse, Lancet 2008 Suomalainen otos, 600 sairaalapotilasta 16-25%:lla! potilaista varfariinihoito niistä potilaista, joilla suuri tukosriski eikä AK-hoitoa, n % (kons-oper) sai profylaksin tehostettavaa: infektio-, keuhkosairaudet kun kirurginen potilas muuttuukin konservatiiviseksi Virtanen L ym. Suomen Angiologiayhdistyksen työryhmä. Lääkärilehti,
16 Tromboosiprofylaksin indikaatiot Kirurgia ortopedia alaraajan suurenergiset vammat monivammat, ruhjeet lantion, selkärangan murtumat lantion ja mahan kirurgia, erityisesti syöpäpotilaalla tehohoito ja palovamma, yksilöllinen harkinta Sisätaudit vuodelepoon johtava infektio inflammaatio (IBD) neurologinen, keuhkoja sydänsairaus ellei ole pysyvä antikoagulaatiohoito (varfariini tai LMWH) tai vasta-aihe / verenvuoto (ASCO)
17 Potilastapaus 25-vuotias mies saa nilkkamurtuman, kipsihoito Seuraa pohkeen syvä laskimotukos, 3 kk varfariinihoito 10 v myöhemmin appendisiitti Appendikektomia, daltepariini 2500 U x 1 2 vrk 1 viikon kuluttua massiivi mensenteriaalitromboosi ja keuhkoembolisaatio
18 Tukosriskipisteet suuri vaara >3 pistettä 5 aikaisempi trombi suuri tukosalttius, trombofiliat ET, PV, PNH, myelooma hematologin kons syöpäsairaus: aktiivinen,<5v, adjuvanttihoidot monivamma, tuore selkäydinvamma 3 immobilisaatio/paralyysi/kipsi raskaus lapsivuode klotsapiinilääkitys 1 infektio ikä yli 60v BMI >30 tupakointi e-pillerit, HRT IBD, nefroottinen sdr, sydän-tai laskimoinsuffisienssi
19 Kenellä on tukostaipumus? Indikaatiot trombofiliatutkimuksille Tukos nuorella iällä (<40 v) Toistuva idiopaattinen tukos/tukos vähäisen provokaation jälkeen Positiivinen sukuanamneesi Sekä laskimo- että valtimotukos Tukos ja keskenmeno, sikiökuolema Tukos epätyypillisessä paikassa (myeloproliferaatio, syöpä) Hiljattainen tukos, yleensä 3kk aiemmin Tukosresidiivien ilmaantuvuus suurinta n.1-3 kk AK hoidon lopettamisen jälkeen (D-dimeeri)
20 Verenvuotoriski ja sen arviointi VW-tauti, hemofilia, muu yleistynyt hemostaasihäiriö/ hematologinen sairaus Kudosvika amyloidoosi, kollagenoosi, hemangiomat, aivometastaasit Aikaisempi vakava vuoto, fibrinolyysi <48t Tuore kirurgia/uusintaleikkaus Munuaisten vajaatoiminta GFR ml/min Maksan vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta - maksastaasi Vanhus (nainen) ja alipaino Anemia (hematokriitti <30%) Trombosytopenia (<100x10 9 /l) Verenvuodolle altistavat lääkkeet: SSRI, NSAID,omega3, ASA, klopidogreeli, varfariini (INR yli 1.5), eräät syöpä- ja biologiset lääkkeet Hypertensio Usea riskitekijä potentoi vuotovaaran, 1+1 > 2 Suuri vuotoriski >4 pistettä
21 Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridgingtherapy) tarkoitetaan varfariinintilallakäytettävää pre-japostoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima antikoagulaatiotauko rajoitetaan mahdollisimman lyhyeksi. Tauko tarvitaan, kun kyseessä on suuritoimenpide tai toimenpide, johon liittyy ilmeinen vuototaipumus tai vuodosta on vakavat seuraukset. Toimenpiteestä vastaava yksikkö suunnittelee siltahoidon toteutuksen. Lääkärin käsikirja; Armstrong ym.
22 Pienen tukosriskin* potilaiden antikoagulaatiohoidon tauotuksen periaatteet 3-5 vrk ennen toimenpidettä 1-3 vrk ennen toimenpidettä Toimenpidepäivänä Toimenpiteen jälkeen Keskeytä varfariinihoito Jos INR > , anna tarv. 1-2mg K-vitamiinia p.o./i.v. K-vitamiini voidaan antaa po Konakion ampullasta liuotettuna esim. veteen. Jos INR < **, toimenpide voidaan suorittaa Jos INR > , siirretään toimenpidettä tai se tehdään varfariinin kumoamisen jälkeen (Octaplex /Cofact ja/tai Octaplas ) erillisen arvion mukaan Varfariini aloitetaan kotiannoksella, kun potilas voi ottaa suun kautta ja hemostaasi on varmistettu tai LMWH*** profylaksia, jos toimenpiteeseen liittyy tukosvaara (esim. ortopedia, syöpäkirurgia, mahan ja lantion alueen leikkaus)tai jos toipuminen viivästyy (esim. infektio) *Esim. flimmeri tai mekaaninen aortaläppä ilman muuta sydänsairautta ja/tai tromboembolisia tapahtumia **INR tavoite määräytyy toimenpiteen aiheuttaman vuotoriskin mukaan (esim. neurokirurgia vs. appendikektomia). ***Enoksapariini (Klexane ) 40mg x1 s.c. tai daltepariini (Fragmin ) 5000 yks x1 s.c.
23 K = koagulaatiovitamiini K-vitamiinin annosta on hyötyä Verenvuodon yhteydessä varfariinipotilaallaja erityisesti operaatiosta toivuttaessa Vuodon loputtua AK-hoito turvataan alkuun LMWH:lla Vuotoherkässä tilanteessa on syytä normalisoida maksan K-vitamiiniriippuvaiset hyytymistekijät Varfariiniinpalataan vasta, kun ei ole uusintaoperaation riskiä tai hoitoa vaikeuttavia lääkeinteraktioita tai suoliston toimintahäiriöitä Annos yleensä Konakion1-5 mg (10mg) iv /po K-vit vrk-tarve on mg
24 Varhainen fataali verenvuoto AK:n aikana RIETE registry akuuttia SLT/KE potilasta 546 vakavaa verenvuotoa (2.2%), 135 fataalia vuotoa (0.55%) 3kk kuluessa hoidon alusta GI 40% ja ICH 25% Metastaattinen syöpätauti 3.80 Hiljattainen vakava vuoto (<3 kk) 2.64 Ikä > 75 v 2.16 GFR<30 ml/min 2.27 Tromb < 100 x 10 9 /l 2.23 Poikkeava P-TT 2.09 Anemia 1.54» Nieto et al J Thromb Haemost 2010
25 2-kk kuolleisuus varfariinin aiheuttamissa verenvuodoissa 101 merkittävää verenvuotoa varfariinin aikana 50 potilasta INR > potilasta INR pv mortaliteetti: 26%kun INR >4.5 10% kun INR 2-3 mortaliteetti varfariini > UFH/LMWH siltaterapia mortaliteetti liittyi paitsi INR-arvoon, ICH ja syöpään Koo et al. Arch Int Med 2004;164:
26 Varfariininvuotoriski-indeksi 1. ikä >65 v 2. aikaisempi aivohalvaus 3. aikaisempi GI vuoto 4. hiljattainen (<1-3 kk) AMI ja sydämen vajaatoiminta 5. hematokriitti < 30% 6. huonontunut munuaisfunktio (GFR < 30 ml/min) 7. diabetes mellitus 1 piste kustakin kliinisesti merkittävä vuoto%/v 0 VÄHÄINEN RISKI KOHTALAINENI SUURI 10.6 Aspinall et al. Bleeding risk index in an anticoagulation clinic assessment by indication and implications for care. J Gen Intern Med 2005;20:1008
27
28 ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITYS Jorpes Hepariinin -kliininen käyttö 1937 Link Varfariini 1948 Pienimolekyylinen hepariini 1970 Uudet vs vanhat AK Rivaroksabaani -Suora FXa estäjä DXaI McLean 1916 Hepariini Haas 1926 Iilimadot ja ensimmäinen dialyysi Dabigatraani Suora trombiinin estäjä DTI
29 Avoimia kysymyksiä uudet AK hoidot hallittu käyttöönotto Antikoagulaatiohoidon indikaatiot ja kontraindikaatiot Farmakologiset ominaisuudet: dabigatraani, rivaroksabaani ja apiksabaani Nykyantikoagulanttien pääedut ja päähaitat, kansallinen varfariinikortti Uusien antikoagulanttien pääedut ja päähaitat Uusien antikoagulanttien poissulkukriteerit Potilasvalinta ja seuranta /AK klinikka Päivystykselliset ongelmatilanteet, hätäleikkaus, vakava verenvuoto komplianssi, esim. tajuton potilas, lääkkeen keskeytys, oksentelu tukos AKhoidon aikana Verenvuotokomplikaation kirjaaminen sairauskertomukseen ja haittatapahtumailmoitus FIMEAlle Laboratoriomonitorointi erityistilanteissa
30 Antitromboottiseen hoitoon liittyvä verenvuoto Kirjaaminen ICD-10 D68.3 Kiertävistä antikoagulanteista johtuva verenvuoto Haittavaikutusilmoitus FiMea Tiedonkeruu on tärkeää, jotta opimme komplikaatioista, niiden hoidosta ja tuloksista
31 Johannes Vermeer, , A woman holding a balance
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotPoikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB
Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB 28.8.2012 Tromboosi Potilastapaus MASSIIVI ALARAAJATROMBI 21-vuotias nuori nainen Selkärankareuma E-pillerit,
LisätiedotSUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ
SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotTromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011
Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotVanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011
Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo
LisätiedotPäivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011
Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti 7.10.2011 1 Hätätilanteet päivystyksessä Vakava verenvuoto Välitön toimenpide tarpeen - verenvuodon
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotVerenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016
Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,
LisätiedotTROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo
TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila
ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman
LisätiedotAVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010
AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 13.10.2010 1 TEHO Invasiiviset toimenpiteet Antidootti Muut vaikeat sairaudet syöpä ja infektio TURVALLISUUS
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 4.12.2012 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotVUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB
VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Erikoislääkärikoulutus Hyytymishäiriöt 10.10.2018 AGENDA Veren hyytyminen
LisätiedotMitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat
Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat Lotta Joutsi-Korhonen dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Osastonylilääkäri HUSLAB Naantali 22.3.2013 Hemostaasijärjestelmä Hyytymisnäytteiden preanalytiikka
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotHyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla
HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina
LisätiedotHyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset
Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Hyytymishäiriöpotilas klinikassa Kliiniset
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotAntitromboottinen lääkehoito
Antitromboottinen lääkehoito L6S 2012 Mikko Holmberg Käypä hoito: Eteisvärinä, 10.1.2012 Varfariini (Marevan) K-vitamiiniantagonisti, estää hyytymistekijöiden VII, IX ja X synteesiä Metaboloituu CYP2C9,
LisätiedotVUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA
30.11.2018 VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA Elina Lehtinen, Dos, el Hyytymishäiriöyksikkö Hematologian klinikka HUSLAB HYKS Syöpäkeskus 30.11.2018 HEMOSTAASI Veri Virtausolosuhteet Suonen seinämä 1 30.11.2018
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =
LisätiedotUudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus
Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät
LisätiedotVeren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016
Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotVeren hyytyminen ja sen kliininen merkitys
Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016 Hyytymishäiriöiden opetus Tromboosiseminaari Ryhmäopetukset: Hemostaasi
LisätiedotHyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.
Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB Labquality-päivät 6.2.2014 Sidonnaisuudet Työsuhteet Helsingin kaupunki, HUSLAB Matka-avustukset
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotTukostaipumus (2 tapausta)
Tukostaipumus (2 tapausta) Tímea Szántó, LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöyksikkö HUSLAB Yleislääkäripäivät 31.11.2018 Tromboosin vaaratekijät Virchowin mukaan Suoneen seinämän endoteelin alaiset rakenteet
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotSyöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).
1 TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT PÄIVYSTYSAIKANA Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5). Syöpäpotilaan
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita
Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat
LisätiedotVeren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 28.2.2013
Veren hyytyminen ja poikkeava vuototaipumus Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB 28.2.2013 Hyytymishäiriöyksikkö HYYTYMISHÄIRIÖYKSIKKÖ Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto
LisätiedotVarfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka
Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka Hyytymishäiriöt erikoistuvien koulutuspäivä 10.10.2018 Tuukka Helin, LT Kliinisen kemian erikoislääkäri, HUSLAB Aino Lepäntalo, LT Hematologian erikoislääkäri, HUS
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotHYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
LisätiedotLeikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon
LisätiedotUusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi
Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa
LisätiedotINR-vieritestaus ja omahoito
INR-vieritestaus ja omahoito Labquality Days 9.2.2017 Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, HUSLAB Varfariini Käytetyin suun kautta annosteltava antikoagulantti Suomessa varfariinin käyttäjiä noin 1,8
LisätiedotLuentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen
Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)
LisätiedotUudet antikoagulantit
Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin
LisätiedotTromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla
1 (12) Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla Sisällys 1. Syvän laskimoveritulpan ja keuhkoembolian oireet ja diagnosointi... 2 2. Hoito... 3 3. Syöpäpotilaan lääkehoito on ensisijaisesti pienimolekyylinen
LisätiedotINR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016
INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,
LisätiedotPradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet
Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Juha Hyyryläinen Sairaala-apteekin luennot 26.10.2017 Sisältö Johdanto Hyytymisjärjestelmä Laskimo-
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotMihin INR-vieritestiä tarvitaan?
Mihin INR-vieritestiä tarvitaan? OYS Pitkäkestoinen antikoagulanttihoito (varfariini) noin 1 % väestöstä saa suun kautta otettavaa antikoagulanttihoitoa eteisvärinä laskimoveritulppa tekoläppäleikkauksen
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON Tässä lääkkeen määrääjän oppaassa annetut suositukset viittaavat Pradaxan käyttöön ainoastaan laskimotromboembolioiden
LisätiedotLYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos
LisätiedotPradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS
Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS Suositukset viittaavat ainoastaan seuraaviin käyttöaiheisiin: aivohalvausten ehkäisy eteisvärinäpotilaille syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian
LisätiedotVarfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa
Mitä on hyvä tietää varfariinihoidosta? 30.3.2016 Lahti 10.112010 Dos, LT, kardiologi Pirjo Pirjo Mustonen, KSKS KSKS 1 Varfariinihoidon hyvään toteutukseen kannattaa edelleen panostaa 1 Eteisvärinään
LisätiedotSydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä
Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon käsikirja
Jaana Puhakka (toim.) Antikoagulaatiohoidon käsikirja Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Jaana Puhakka (toim.) Ohjeistus varfariinihoidon toteutuksesta Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO
LisätiedotMIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos VTE
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotVarfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa
Ohje henkilökunnalle KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1(5) Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa Terveyskeskus voi valita toteutetaanko antikoagulanttihoidon seuranta hoitaja- vai lääkärivetoisesti.
LisätiedotOPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO SYVÄ LASKIMOTUKOS Mikä on syvä laskimotukos? Mikä aiheuttaa syvän laskimotukoksen? KEUHKOEMBOLIA Mikä on
LisätiedotTromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?
Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen
LisätiedotSEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO
24.9.2015 SEPELVALTIMOTAUTIKOHTAUSPOTILAAN HOITO Ohjeistus Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle sepelvaltimotautikohtauspotilaan riskinarviosta, invasiivisen tutkimuksen tarpeellisuudesta, antitromboottisesta
LisätiedotAngiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet
Sivu 1/5 Angiografiat ja endovaskulaariset hoitotoimenpiteet Ajanvaraus / kiireelliset tutkimukset... 1 Ei-kiireelliset tutkimukset... 1 Kiireelliset tutkimukset... 1 Angiografioita ja toimenpiteitä tekevät
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
ks i Lääkkeen määrääjän opas LIXIANA (edoksabaani) YLEISKATSAUS TÄMÄ LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LIITTYY ERITYISESTI LIXIANAN (EDOKSABAANIN) KÄYTTÖÖN. SE SISÄLTÄÄ TIETOJA SEURAAVISTA: Käyttöaiheet Annostusohjeet
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 28.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
Lisätiedotkuttaa merkittävästi veren hyytymiseen, joten näiden muutoksista on aina syytä keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Suomen Sydänliitto ry
Lukijalle Monissa sairauksissa tarvitaan veren hyytyvyyttä hillitsevää lääkehoitoa. Tämä opas käsittelee veren hyytymiseen osallistuvien valkuaisaineiden (proteiinien) toimintaan vaikuttavia lääkkeitä.
LisätiedotEHRA. Eteisvärinä KESKEISET OHJEET. Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas
EHRA KESKEISET OHJEET Eteisvärinä Suorat oraaliset antikoagulantit ei-läppäperäisessä eteisvärinässä EHRA:n Käytännön hoito-opas www.escardio.org/ehra Erityiskiitokset Bayer HealthCare Pharmaceuticals
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotLotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.
Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito
LisätiedotMITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ
PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN
LisätiedotUusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa
LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotLääkkeen määrääjän opas
Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa?
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Octaplex, 500 IU, infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Octaplex-valmiste koostuu ihmisen protrombiinikompleksia
LisätiedotObstetrisen verenvuodon erityispiirteitä
Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä - taustaa - hemostaasi, trombosyytit - fibrinolyysi - fibrinogeeni - vinkkejä - yhteenveto Lappeenranta 18.03.2016 jouni.ahonen@hus.fi HUS HYKS Kätilöopiston sairaala
LisätiedotYhä useampi sairaalahoitoon joutuva. Töölön sairaalan ohjeet. Uusia oraalisia antikoagulantteja ja trombosyyttiestäjiä
Minna Ilmakunnas LT, erikoislääkäri HYKS, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto HYKS, Hyytymishäiriöyksikkö, Meilahden kolmiosairaala minna.ilmakunnas[a]hus.fi Tomi Niemi dosentti, osastonylilääkäri
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
LisätiedotPienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito
LUKU 2 Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito MIKA LEHTO AINO LEPÄNTALO Tiivistelmä Antikoaguloidun potilaan toimenpiteeseen valmistautuessa on arvioitava sekä toimenpiteeseen
LisätiedotPYSYVÄ VERENVUOTOTAIPUMUS
PYSYVÄ VERENVUOTOTAIPUMUS Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Tämän esitteen tavoitteena on jakaa olennaista tietoa ja toimintaohjeita verenvuototautipotilaiden yleisimpiä ongelmatilanteita varten:
LisätiedotTAIPUMUS SAADA VERITULPPA
TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen
LisätiedotMASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT
INDIKAATIOT MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT Hannu Manninen Toimenpideradiologian professori, KYS l Hemodynamiikkaa uhkaava embolia ja kontraindikaatio trombolyysille TAI Massiivi embolia
LisätiedotSelkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
Lisätiedot