Työterveyshuolto työn kuormittavuuden arvioijana. Psykososiaalinen kuormitus työssä Jyväskylä

Transkriptio

1 Työterveyshuolto työn kuormittavuuden arvioijana Psykososiaalinen kuormitus työssä Jyväskylä

2 Terveyskeskuslääkärien työn kuormittavuuden selvitys keväällä 2013 Leila Aho Kehittämiskonsultti Työterveys Aalto Maire Laaksonen ylilääkäri Työterveys Aalto

3 Mistä lähdettiin? Lääkäreiden esille tuoma huoli työkuormituksesta ja uhka sen lisääntymisestä liittyen tulossa oleviin toiminnan muutoksiin Henkilöstöjohdon ja terveyspalvelujen johdon aloite selvityksen tekemiseen Henkilöstökyselyissä yms. selvityksissä tämän ammattiryhmän työhön ja sen sisältöön liittyvät kuormitustekijät eivät nousseet esille Lääkäreiden luottamus johdon kykyyn ottaa kuormittuminen huomioon toiminnallisissa ratkaisuissa oli murentunut

4 Mitä tehtiin? Johdon tapaaminen Taustan selvitys, taustamateriaaliin tutustuminen Suunnitelma toimenpiteistä Suunnitelman hyväksyminen Kuormituksen selvittäminen pienryhmähaastatteluin Yhteenveto Palaute johdolle Yhteinen palaute johdolle ja lääkäreille, toimenpiteistä sopiminen Seuranta

5 Mikä selvityksessä oli keskeistä? Luottamuksen rakentaminen kumpaankin suuntaan Kokemus kuulluksi tulemisesta oli tärkeää sekä lääkäreille että johdolle Selvitys toi esille konkreettisia toiminnan järjestämiseen, työn sujumiseen ja eri henkilöstöryhmien väliseen yhteistyöhön ja toisen työn ymmärtämiseen liittyviä asioita Omat henkilökohtaiset keinot oman jaksamisen tukemiseen olivat jo käytössä Liikunta yms harrastukset, vapaiden/ lomien jaksottaminen, virkavapaat Kuormitus ei näy välttämättä työsuorituksessa (ammatillisuus), mutta perhe näkee

6 Mikä selvityksessä oli keskeistä? Toiminnan muutos on väistämätöntä Muutoksessa koettua uhkaa lievittää se, että yhdessä lähdetään hakemaan ratkaisuja keskeisiksi koettuihin toiminnan häiriöihin rakennetaan luottamusta Työn hallinnan tunteeseen vaikuttavat asiat olivat konkreettisia työn organisointiin ja myös resurssointiin liittyviä asioita Ne tulivat selvityksen myötä näkyväksi ja yhteisen suunnittelun pohjaksi

7 Kohdennettuna työpaikkaselvityksenä toteutettu kuormittumisen arviointi työterveyshuollon työnä Työajan käyttö/ 2 työterveyshuollon ammattilaista Neuvottelu/ käynnistys 2h Haastattelujen suunnittelu, haastatteluaineiston purku, palautteen valmistelu 5h Haastattelut 2h/ ryhmä Palaute johdolle 2 h Yhteinen palaute lääkäreille ja johdolle 2h Työ kannattaa, jos sillä säästetään yksikin työuupumukseen liittyvä sairauspoissolo, vaikutetaan lääkäreiden pysyvyyteen parannetaan mahdollisuuksia rekrytointiin ja ennen kaikkea vaikutetaan työn sujuvuuteen ja työhyvinvointiin ASIAKAS HYÖTYY

8 Erikoissairaanhoidon yksikön työn kuormittavuuden selvitys (2012) osana monivaiheista toiminnan muutosprosessia Tarja Alakoski, palvelupäällikkö ja Maire Laaksonen, ylilääkäri

9 Mistä lähdettiin? Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan (2012) kuului yksikön työpaikkaselvitys toukokuulle. Sen yhteyteen oli suunniteltu työhyvinvointitapaamiset koko henkilöstölle Ennen työpaikkaselvitystä työterveyshuoltoon oli tullut viestejä henkilöstön kuormittumisesta Maaliskuussa johdon pyyntö ylilääkärille kartoittaa yksikön yhden ammattiryhmän työtä muutostilanteessa ja yhdessä heidän ja yksikön johdon kanssa löytää yhteinen tavoite muutoksessa Yksilöhaastattelut ko. ammattiryhmälle ja yhteenvedon ja jatkosuunnitelman käsittely Keskeiset asiat selvityksestä tiedoksi työterveystiimille

10 Mitä tehtiin? Työpaikkaselvitys, johon osallistui henkilöstö ja työsuojelu, mutta ei yksikön johto Työpaikkaselvityksen raportti kirjallisena yksikköön Työhyvinvointitapaamiset toteutettiin rinnalla; tehtiin työterveyshoitajien yhteistyönä Samanaikaisesti: Avin työsuojelutarkastus 6/2012 Psykososiaalinen kuormitus nousi esille jatkotoimenpiteitä edellytettiin Ulkopuolinen asiantuntijaselvitys yksikön työstä

11 Työterveyshuollon toimenpiteet ja arvio Työhyvinvointitapaamisissa selvitettiin työssä jaksamista tukevia ja sitä verottavia tekijöitä Jokainen laati oman työhyvinvointisuunnitelmansa. Tarvittaessa työntekijä ohjattiin työterveyspsykologin tai lääkärin jatkoselvittelyyn. Työhyvinvointitapaamisista laadittiin yksiköittäin yhteenveto Työhyvinvointitapaamisten havainnot kuormitustekijöistä olivat samansuuntaisia. Havainnoissa todetuista kuormitustekijöistä on esimerkkinä yhden yksikön tarkastusten koosteen kuvaus

12 MIKÄ VEROTTAA JAKSAMISTA Työn organisointi ja kehittäminen Kehittämisen suunnasta on epäselvyyttä; mitä muutoksia ja millä aikataululla; suunnitelmallisuus puuttuu Koetaan, ettei henkilöstöä kuulla tarpeeksi eikä osallisteta keskustelun kautta Epämääräinen, taitamaton ja autoritaarinen ote työn organisoinnissa Viestintä Epävarmuus, ei selkeitä ohjeita tai ohjeita, joista ei mitään todellista hyötyä; tiheästi vaihtuvat ohjeet ja käytännöt Tiedotus ja viestintä poukkoilevaa; tänään yhtä ja huomenna toista Työyhteisön toimivuus Erittäin huono työilmapiiri johdon ja työntekijöiden välillä, molemminpuolinen epäluottamus Kiusaaminen, sekavuus ja joidenkin työntekijöiden epäreilu ja epäasiallinen kohtelu johdon taholta Painostavaksi ja uhkaavaksi koettu toiminta henkilöstöä kohtaan Vähäinen tuki henkilöstölle Henkilöstön vaihtuvuus Kokeneen, ammattitaitoisen henkilöstön siirtyminen muihin tehtäviin, potilaiden siirtyminen kollegoille; perehtyminen vie aikaa; hoidon jatkuvuuden turvaaminen; kuormittaa jäljelle jääneitä; aiheuttaa kiirettä ja ylitunteja kertyy Muuta Koettu potilaiden luottamuspula

13 KOOSTE TYÖNTEKIJÖIDEN KIRJAAMISTA TYÖHYVINVOINTISUUNNTELMISTA Toivotaan iän huomioimista työn tekemisessä, työaikajärjestelyt Ilmapiirin toivotaan paranevan; raamit kuntoon, selkeä toimintasuunnitelma Muutokset johdossa henkilökunnan voimaantuminen /elpyminen tai työkierto/vuorotteluvapaa jaksamisen tukemiseksi Johdon asennemuutos: kunnioittaminen, toisen työn arvostus, luottamuksen löytyminen; jatkuvan kritiikin ja epävarmuuden loppuminen Lisäkoulutus Säännöllinen työnohjaus Vastuutehtävien rajaus Ergonominen työvuorosuunnittelu

14 Mikä oli keskeistä? Työterveyshuollon yhteistyö HR:n, työsuojelun, esimiesten ja henkilöstön kanssa muutosprosessissa Palaute työhyvinvointitapaamisten tuloksista toimialajohdolle (2) ja henkilöstölle Sopimukset yhteydenpidosta / seurannasta Luottamus Työterveystiimin moniammatillinen pohdinta prosessin kestäessä; oltiin selvillä prosessin etenemisestä, osattiin tukea henkilöstöä Osa toimintasuunnitelman mukaista toimintaa, johon tuli lisäelementtejä tilanteen vaikeuden vuoksi

15 Maatalousyrittäjät Tiina Vaaja, työterveyshoitaja Leena Toivonen, työhyvinvointisuunnittelija Työterveyshuoltoon kuuluminen vapaaehtoista Terveystarkastukset kahden vuoden välein Tilakäynnit neljän vuoden välein Yhteydenotto puhelimitse vähintään kerran vuodessa

16 Työpaikka omalla kotitilalla Työyhteisö ja esimiestuki puuttuu Puoliso = Työkaveri Roolit, työ omalla kotitilalla Sosiaalisen tuen puute Lomittajat, eläinlääkärit, neuvojat, EUtarkastajat Työaikaa ei ole, työtä tehdään 24/7 Vuosilomaa 26 päivää vuodessa

17 Huolenaiheita Iso työmäärä, oma jaksaminen Uskaltaako investoida Irrottautuminen tilan asioista loman aikana, huolena miten lomittaja selviytyy Maatalouspolitiikan aiheuttama epävarmuus

18 Terveystarkastukset Varataan aikaa 2 tuntia Mittaukset Ohjaus ja neuvontatyökyvyn tukena Työterveyshoitajan rooli; kuuntelija ja tuki Ilmenee tarve työn kuormittavuuden ja siitä palautumisen mittaukseen

19 KOHDERYHMÄNÄ MAATALOUSYRITTÄJIÄ HANKASALMEN JA KONNEVEDEN ALUEILTA Terveystarkastuksen yhteydessä mahdollisuus kuormituksen ja palautumisen arviointiin sykevariaatiomittauksella (Firstbeat Technologies Oy) Mittausajankohta loka-marraskuu 2011 Ryhmän koko 31 (N 14, M 17), mittauksia 32 Ikä, keskiarvo ja vaiht.väli 50,2 (29 60) BMI keskiarvo 26,5 (21,4 36,3) Mittausjakso 3 vrk Työpäivän pituus keskimäärin 11;35 h, max 14 h L Toivonen, Työterveys Aalto

20 MAATALOUSYRITTÄJIEN PALAUTUMISEN JA KUORMITTUMISEN MITTAUSKÄYTÄNTÖ 3 vrk:n mittaus Firstbeat Technologies Oy:n Bodyguard- mittalaitteella ( Menetelmä antoi tietoa syketasosta, työn fyysisestä kuormittavuudesta, kuormituksen ja palautumisen tasosta, energiankulutuksesta, liikunnan vaikutuksesta Jokaiselle henkilökohtainen palautetilaisuus (n. 45 min) Tarvittaessa jatkotoimenpiteitä Seurantamittaus puolen vuoden kuluttua Seuraava terveystarkastus kahden vuoden kuluttua viimeistään, tarvittaessa aikaisemmin. L Toivonen, Työterveys Aalto

21 FYYSINEN JA PSYKOSOSIAALINEN KUORMITUS MAATALOUS- VÄESTÖN TYÖSSÄ arvioituna Firstbeatin sykemittausmenetelmällä L Toivonen, Työterveys Aalto

22 TYÖN FYYSINEN KUORMITUS: viljelijöiden (naiset 14 ja miehet 17) tyypillinen työvuorokauden työaika lepokaudella. L Toivonen, Työterveys Aalto

23 STRESSI JA PALAUTUMINEN TYÖAJALLA JA KOKO TYÖVUORO- KAUDEN AIKANA työaika koko vrk L Toivonen, Työterveys Aalto

24 HYVÄÄN PALAUTUMISEEN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA (UNI) Syke rauhoittui suurimmalla osalla mitatuista yöunen aikana lepotasolle. Palautumisen laatu (autonomisen hermoston säätelyn mukaan arvioituna) ei kuitenkaan ollut kaikilla riittävä. L Toivonen, Työterveys Aalto

25 HYVÄÄN PALAUTUMISEEN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA (LIIKUNTA) Työterveyslaitoksen ohjeistus: Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen Maatalousyrittäjä, huolehdi hyvin itsestäsi: - lepää ja virkistäydy - syö monipuolisesti - liiku ja kuntoile - huolehdi, että elämääsi mahtuu muutakin kuin työ. L Toivonen, Työterveys Aalto

26 ESIMERKKEJÄ: voimakas kuormittuminen Mies 56 v, Bmi 29,4 leposyke 55, korkein havaittu syketaso 125 Työn fyysinen kuorm. 16 % L Toivonen, Työterveys Aalto

27 ESIMERKKEJÄ: voimakas kuormittuminen L Toivonen, Työterveys Aalto

28 ESIMERKKEJÄ: voimakas kuormittuminen Tulkintaa: Työn fyysinen kuormitus 16 % arvioidusta maksimitasosta Ei liikuntasuorituksia Huomioitavaa: terveydentila, mahdolliset lääkitykset henkilön omat tuntemukset työtilanne väliaikainen/pysyvä tila seuranta L Toivonen, Työterveys Aalto

29 YHTEENVETOA MAATALOUSYRITTÄJIEN SYKEMITTAUKSESTA Uusintamittausmahdollisuutta käytti 10 henkilöä. Alkukesän kiireinen aika oli yleinen syy mittauksesta poisjäämiselle Mittausprosessia pidettiin kiinnostavana ja hyödyllisenä Huomion kiinnittäminen omaan jaksamiseen ja palautumisen riittävyydestä huolehtimiseen tehostui L Toivonen, Työterveys Aalto