1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi seuraavin tarkistuksin:

Transkriptio

1 417/ Talous- ja toimintasuunnitelma Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää (1) hyväksyy talous- ja toimintasuunnitelman kokouksessa esitetyin tarkistuksin; (2) talousarvion vuodelle 2015 puheenjohtajan esityksen ja siihen kokouksessa mahdollisesti tehdyin tarkistuksin. Päätös Seurakuntaneuvosto 1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi seuraavin tarkistuksin: Tavoite kasvattaa jumalanpalvelusosallistujien määrää muutettiin koko suunnitelmakautta koskevaksi tavoitteeksi saavuttaa vuosittain yhä laajempi joukko ihmisiä seurakunnan alueella. 2) hyväksyi talousarvioehdotuksen vuodelle 2015 seuraavilla talouden tasapainottamisen keinoilla: 1) Kalervonkadun ja Pukkilantien kerhohuoneista luovutaan vuoden 2015 alkuun mennessä. 2) Lastenohjaajien henkilömäärää tarkistetaan eläkkeelle siirtymisten myötä. 3) Testamenttivaroista tuloutamme euroa käytettäväksi lähetyksen ja diakonian suunnitellun toiminnan ja talousarvion kattamiseksi. Tasapainotuskeinoista liitteenä kokouksessa jaettu puheenjohtajan esitys. 3) päätti talous- ja toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä tehdä pitkän tähtäimen tuloutussuunnitelman seurakunnan käytössä oleville testamenttirahastoille. Tuloutussuunnitelma tehdään kuluvan vuoden loppuun mennessä.

2 Selostus Helsingin seurakuntayhtymän vuosien kehysbudjetin laadinnassa on otettu huomioon yleisen taloudellisen tilanteen kehitysarviot ja niiden vaikutus verotulojen kehitykseen kuluvana vuonna ja suunnittelukaudella. Seurakuntayhtymän tulevien vuosien talouden edellytyksiä arvioitaessa on jäsenmäärän kehityksellä keskeinen merkitys. Tiedossa on myös, että kirkon yhteisövero-osuus muuttuisi vuonna 2016 valtionavuksi hautaustoimeen. Taantuman aikana Helsingin seurakuntayhtymässä käyttötalouden menot kasvoivat verotulojen laskusta huolimatta. Tähän vaikuttivat erityisesti palkkojen yleiskorotukset. Kehityskulku aiheutti epätasapainoa talouteen, kun käyttötalouden toimintakatteen jälkeen verotuloista ei jää pitkällä tähtäimellä tarvittavaa määrää investointien ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen. Vuoden 2014 talousarviossa vuosikate ei riitä suunnitelman mukaisten poistojen tekemiseen. Talousarviokehystä valmisteltaessa on tavoitteeksi otettu, että suunnittelukaudella vuosikate riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin, mikä on tasapainossa olevan seurakuntatalouden lähtökohta. Käyttötalousosan kehys Kehyksessä on vuodelle 2015 seurakuntayhtymän yksiköiden ja seurakuntien määrärahoja laskettu 1,5 % vuoden 2014 talousarviokehyksen tasosta. Määrärahojen alennus on 1 % vuodelle Vuoden 2017 määräraha tullee pysymään vuoden 2016 tasolla. Laskelmiin sisältyy epävarmuustekijöitä. Kehyslaskelmassa oleva vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa olennaisesti ansioverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Myös kirkon yhteisövero-osuuden määräytymiseen saattaa tulla muutoksia. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy puolestaan epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Vuokria ja tilamäärärahaa on nostettu vuodelle 2015 kustannustason nousun vuoksi ja siksi, että vuokrat paremmin vastaisivat tiloista aiheutuvia todellisia menoja. Seurakunnallisen toiminnan määrärahan määrittäminen vuodelle 2015 Seurakunnallisen toiminnan määrärahan jakoperusteet ovat muuttuneet vuoden 2011 alussa. Laskenta-perusteet ovat seuraavat:

3 1) ruotsinkielisten seurakuntien osuus on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. 2) ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä 3) suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne ) 4) kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Määrärahan jaon muutoksen siirtymäkausi on Määrärahan enimmäisvähennys on edellisen vuoden määrärahaan verrattuna vuosina %. Oulunkylän seurakunnan budjetti vuodelle 2015 Oulunkylän seurakunnan osalta kehysmäärärahan muutokset tarkoittavat euron menetystä kehysmäärärahassa vuosina 2015 ja Lisäksi haasteena on tasapainottaa seurakunnan budjetin rakenteellisia ongelmia, jotka johtuvat siitä, että suhteessa taloustilanteeseemme palkka- ja kiinteistökustannukset ovat liian suuret. Tilanteeseen on puututtu vuonna 2013 vähentämällä virkoja / toimia. Kun vuoden 2013 budjettialijäämä olisi ollut , josta edellisen vuoden säästöt kattoivat , saimme toteutuneilla henkilöstövähennyksillä pienennettyä vuoden 2013 ennakoidun alijäämään eurosta euroon. Kuluvalle vuodelle 2014 seurakunnan budjetti on suunniteltu euroa alijäämäiseksi. Tämänhetkisen tilanteen mukaan pysymme budjetin rajoissa. Vuoden 2014 ennakoitu alijäämä yhdistettynä vuoden 2013 alijäämään tarkoittaa sitä, että lähtötilanne vuoden 2015 budjettisuunnitteluun on euroa alijäämäinen. Esityslistan liitteenä on budjettiehdotus vuodelle Laadintaan ovat osallistuneet työtiimit. Budjettityön pohjana on käytetty aiempien vuosien toteumia ja ensi vuoden toiminnallisia suunnitelmia. Käsillä oleva budjetti on lähtökohtaisesti vajaat euroa alijäämäinen. Tämä yhdistettynä euroon tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 päättyessä alijäämämme on noin euroa. Yhtymän ohjeistuksen mukaan alijäämä on katettava suunnitelmakauden aikana. Alijäämäisen budjetin yhteydessä on annettava selvitys alijäämän kattamisesta. Alle 4 % alijäämällä riittää selvitys TTS:n sanallisessa osiossa. Tämä teimme viime vuonna euron kokonaisalijäämä puolestaan on lähes 6% kehysmäärärahasta, joten se edellyttää erillistä suunnitelmaa, joka annetaan talousarvioesityksen yhteydessä ja toimitetaan yhtymään erillisenä liitteenä. Esityslistan liitteenä olevaa budjettiehdotusta voidaan tasapainottaa noin ilman merkittävää haittaa perustyölle. Tämän suuremmat

4 budjettimuutokset edellyttävät selkeitä muutoksia olemassa olevien toiminnoille tai henkilövähennyksiä yt-neuvottelujen ja irtisanomis(t)en kautta. Vaihtoehtoisesti voimme aiempaa suuremmassa mittakaavassa tulouttaa testamenttivarantoja palkka- ja toimintamenojen kattamiseksi ja alijäämän pienentämiseksi. Testamenttituloutukset tarjoavat ensiavun, mutta eivät ole kestävä tapa ratkaista alijäämäongelmaa. Seurakunnallamme on realistiset keinot tasapainottaa taloutta ja kattaa alijäämää vuosina , jolloin lähes neljäsosa seurakunnan työntekijöistä saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän. Tämän pohjalta ei ole täysin mahdotonta esittää alijäämäbudjettia, johon on yhdistetty sekä (a) testamenttien tuloutusta, (b) tila- ja toimintamenojen tarkistus noin euron verran sekä (c) erillisselvitys henkilöstövähennyksistä vuoden aikana (puheenjohtajan ehdotus vaihtoehtoisista malleista jaetaan kokouksessa). Liitteet 1 TAE 2015 Kehyksen hajautuspohja 2 TAE 2015 Työalakohtainen arvio 3 TAE 2015 Tililajikohtainen arvio 4 TTS 2015 Tilasto ja tunnuslukuosa 5 TTS kirjallinen osio 6 TTS perustelut 7 Talouden tasapainottaminen

5