Ympäristön tila alkuvuonna 2013
|
|
- Marja Aurora Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa vesistöjen tilaa kolmen maakunnan alueella (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa). Seurantaan kuuluu sekä jokia, järviä että rannikkovesiä. Vesistöjen tilaa seurataan sekä perinteisen veden laadun että biologisen seurannan (esim. kalat ja pohjaeläimet) avulla. ELY-keskuksen oman seurannan lisäksi vesistöjen tilaa seurataan myös esimerkiksi jätevesipuhdistamoiden, turvetuotannon tai vesistörakennushankkeiden velvoitetarkkailuissa. 1. Rannikot Rannikkovesien tilaa kuvataan seuraavassa Kokkolan, Maksamaan ja Bergön edustan ulkosaaristoa edustavien havaintopaikkojen sekä Revöfjärdenin (Raippaluoto) sisäsaaristoa kuvaavan paikan avulla. Revöfjärdeniltä ei talvella ollut näytteitä. Suolaisuus Suolaisuus eli saliniteetti laskee Pohjanlahdella etelästä pohjoiseen siirryttäessä. Korkeimmillaan se on etelässä Bergön edustalla ja alimmillaan pohjoisessa Kokkolan edustalla. Kuvan luvut kuvaavat pintaveden suolaisuutta. Syvemmällä vesi on jonkun verran suolaisempaa, koska raskaampana suolaisempi vesi painuu pohjalle. Ajallisia vaihteluja suolaisuuteen aiheuttavat mm. tuuliolot, meriveden korkeus ja makean veden osuus. Suolapitoisuus määrää monen kasvi- ja eläinlajin levinnäisyyden pohjois- tai etelärajan. Kokkolan edustalla Perämerellä suolapitoisuudessa esiintyi suurta vaihtelua. Merivesi oli poikkeuksellisen alhaalla, minkä vuoksi makean jokiveden osuus kasvoi. tämä näkyi alhaisena suolapitoisuutena maalishuhtikuussa. Perämerenen eteläosissa suolapitoisuus vaihteli 3 tuntumassa. Myös Merenkurkun eteläpuolella suolapitoisuus vaihteli jonkun verran merivedenkorkeudesta johtuen, pysytellen kuitenkin koko ajan 5, tuntumassa.
2 6 Suolapitoisuus/salinitet o/oo Kokkola/ Karleby Maksamaa/ Maxmo Revöfj Bergö Suolapitoisuus rannikkovesissä alkuvuonna 213. Fosfori Fosfori on typen ohella toinen pääravinteista, joiden pitoisuudet määräävät vesistön rehevyystason. Suuret ravinnemäärät näkyvät mm. veden samentumisena ja leväkukintoina. Rannikkovesien talviset fosforipitoisuudet olivat selvästi korkeimpia Kokkolan edustalla. Alhaalla ollut merivesi edes auttoi ravinteisen jokiveden ja Kokkolan jätevesien leviämistä, mikä näkyi korkeina fosforipitoisuuksina. Meriveden pinnan noustua normaalitasolla, myös fosforipitoisuudet laskivat. Muilla havaintopaikoilla pitoisuudet olivat selvästi alhaisempia, ollen n µg/l tuntumassa. Pitoisuudet vastaavat ajankohdan keskimääräisiä arvoja. 7 6 Kok/Tot. P µg/l Kokkola/ Karleby Maksamaa/M axmo Revöfj Bergö Fosforipitoisuus rannikkovesissä alkuvuonna
3 Typpi Typpi on fosforin ohella toinen pääravinteista, joiden pitoisuudet määräävät vesistön rehevyystason. Suuret ravinnemäärät näkyvät mm. veden samentumisena ja leväkukintoina. Kuten fosforinkin kohdalla, mitattiin korkeimmat typpipitoisuudet Perämerellä Kokkolan edustalla. Poikkeuksellisen korkeat typpipitoisuudet maalis-huhtikuussa selittyvät niin ikään alhaisella meriveden pinnankorkeudella. Etelään päin mentäessä typpipitoisuudet laskivat, kuten yleensä. Kokkolan edustaa lukuun ottamatta havaintopaikkojen typpipitoisuudet edustivat ajankohdalle tyypillisiä arvoja Kok./Tot. N µg/l Kokkola/ Karleby Maksamaa/ Maxmo Revöfj Bergö Typpipitoisuus rannikkovesissä alkuvuonna Järvet Järvien tilaa kuvataan Isojoen Kangasjärven, Kuortaneenjärven, Lappajärven ja Lestijärven veden laadun avulla. Järvet edustavat erilaisia järvityyppejä: Kangasjärvi on pieni kangasmaiden kirkasvetinen järvi, Kuortaneenjärvi runsashumuksinen (syvä) järvi, Lappajärvi suuri humusjärvi ja Lestijärvi suurehko matala humusjärvi. Valumaalueen koko ja maaperä sekä järven koko ja syvyys vaikuttavat siihen, minkälainen on kunkin järven veden laatu, kasvillisuus ja eliöstö luonnontilassa. Kangasjärveltä ei maaliskuun loppuun mennessä ollut näytteitä. Fosfori Fosfori on typen ohella toinen pääravinteista, joiden pitoisuudet määräävät vesistön rehevyystason. Suuret ravinnemäärät näkyvät mm. runsaana vesikasvillisuutena, veden samentumisena ja leväkukintoina. Myös Lappajärven talven ja kevään pitoisuudet olivat melko korkeat. Vähiten fosforia oli Lestijärvessä ja Kangasjärvessä. Kuortaneenjärven ja Kangasjärven fosforipitoisuudet olivat vuodenaikaan nähden keskimääräisellä tasolla. Sen sijaan Lestijärven ja varsinkin Lappajärven pitoisuudet olivat keskimääräistä korkeammat. Lappajärven pitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat ajankohtaan nähden. Lappajärvessä ja Lestijärvessä vesi vaihtuu hitaasti ja korkeat pitoisuudet selittyvätkin pitkälti viime vuoden runsailla sateilla, jotka huuhtoivat valuma-alueelta runsaasti fosforia järviin. 3
4 6 5 Kok/Tot. P µg/l Kangasjärvi Kuortaneen järvi Lappajärvi Lestijärvi Fosforipitoisuus järvissä alkuvuonna 213. Typpi Typpi on fosforin ohella toinen pääravinteista, joiden pitoisuudet määräävät vesistön rehevyystason. Suuret ravinnemäärät näkyvät mm. veden samentumisena ja leväkukintoina. Korkeimmat pitoisuudet olivat rehevässä ja melko runsaasti kuormitetussa Kuortaneenjärvessä. Lappajärven ja Lestijärven pitoisuudet olivat selvästi alempia ja kaikkein alhaisimpia pitoisuudet olivat Kangasjärvessä. Toisin kuin fosforilla, typen kohdalla pitoisuudet eivät juuri poikenneet ajankohdan keskimääräisistä arvoista Kok/Tot. N µg/l Kangasjärvi Kuortaneen järvi Lappajärvi Lestijärvi Typpipitoisuus järvissä alkuvuonna 213. Happi Happi on myös vesieliöille välttämätöntä. Happi esiintyy vedessä liuenneessa muodossa ja se liukenee veteen sitä paremmin, mitä kylmempää vesi on. Talven aikana jääkansi estää hapen liukenemisen veteen. Kuollut or- 4
5 gaanien aines kuluttaa hajotessaan happea, minkä vuoksi kuormitetuissa järvissä happipitoisuus laskee ja toisinaan happi voi loppua kokonaan aiheuttaen esimerkiksi kalakuolemia. Syvänteiden lopputalven happipitoisuus oli varsin heikko sekä Kuortaneenjärvellä että Lappajärvellä. Kummankin järven syvänteet ovat melko pienialaisia, minkä vuoksi happi kuluu näistä nopeasti vähiin. Järvien rehevyys pahentaa tilannetta, sillä se lisää pohjalle kertyvän happea kuluttavan aineksen määrää. Veden laadultaan paremmassa Lestijärvessä pohjanläheinen happitilanne olikin selvästi parempi. Sen sijaan Kangasjärven tilanne oli yllättävän heikko, mikä johtuu järven pohjanläheisen veden suhteellisen korkeasta lämpötilasta. Happitilanne syvänteissä oli ajankohdalle varsin tyypillinen O2 mg/l Kangasjärvi Kuortaneen järvi Lappajärvi Lestijärvi Happipitoisuus järvissä alkuvuonna 213. Väri Suomen järvet ovat tyypillisesti usein melko ruskeavetisiä. Ruskea väri on peräisin pääasiassa soiden ja metsien humuksesta. Myös rehevöityminen aiheuttama sameus lisää veden väriä. Kirkasvetiset järvet ovat tyypillisesti joko isoja tai pohjavesivaikutteisia sijaiten esimerkiksi harjujen yhteydessä. Veden värillä on suuri merkitys järvien lämpö- ja happitalouden sekä ekologian kannalta. Tumminta vesi oli alkuvuonna runsashumuksisessa Kuortaneenjärvessä. Lappajärven ja Lestijärven väriarvot olivat samaa luokkaa ja kirkkainta vesi oli pohjavesivaikutteisessa Kangasjärvessä. Kuortaneenjärven väriarvot olivat ajankohtaan nähden keskimääräisiä, joskin korkeahkoja. Sen sijaan kaikkien muiden järvien, myös Kangasjärven, väriarvot olivat selvästi tavanomaista korkeampia. Luonnossa tämä näkyy selvästi tummempana värinä ja alentuneena näkösyvyytenä. Selitys kohonneisiin arvoihin on viime vuoden runsaissa sateissa, jotka ovat huuhtoneet runsaasti humusaineita järviin. 5
6 25 2 väri Kangasjärvi Kuortaneen järvi Lappajärvi Lestijärvi Veden väri järvissä alkuvuonna Joet Alueemme jokien tilaa kuvataan suurten mereen laskevien jokien avulla, joista tässä on huomioitu etelästä pohjoiseen Lapväärtin-Isojoki, Kyrönjoki, Lapuanjoki, Perhonjoki ja Lestijoki. Kaikkia näitä joki luonnehtivat alajuoksulla ja jokivarressa peltolakeudet, yläjuoksulla metsät ja suot. Paikat kuvaavat vedenlaatua jokien alajuoksulla, pl. Lestijoki, joka tässä edustaa yläjuoksun suhteellisen luonnontilaista osuutta. Virtaama Pohjanmaan jokien valuma-alueilla on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyvin vähän järviä ja toisaalta valuma-alueen suot ja pellot ovat tehokkaasti ojitettuja ja peruskuivatettuja. Tämän vuoksi virtaaman vaihtelut ovat suuria ja nopeita. Virtaamalla on suuri merkitys jokien vedenlaatuun: tulvien aikana huuhtoutuminen on voimakasta, vesi on sameaa, ravinteikasta ja jokien alajuoksuilla tyypillisesti hapanta. Alivirtaamatilanteessa taas korostuu jätevesien vaikutus mm. happiongelmina ja hygieenisinä haittoina. Tammikuun alussa Kyrönjoen virtaama kävi yli 5 m 3 /s, mutta laski kuun lopussa alle 2 m 3 /s:n. Talvella ei juuri suojasäitä esiintynyt ja niinpä virtaama pysytteli reilun 1 m 3 /s tuntumassa aina huhtikuun puoliväliin saakka, jolloin alkoi kevättulva. Tulvan aikana virtaama nousi suurimmillaan yli 4 m 3 /s:n. Tulvahuippu saavutettiin huhtikuun loppupuolella, jonka jälkeen virtaamat kääntyivät laskuun. Toukokuun alussa virtaama oli vielä yli 15 m 3 /s, mutta laski kuun loppuun mennessä reiluun 1 m 3 /s:n Virtaama (m 3 /s) Kyrönjoen alajuoksulla Skatilassa. 6
7 Fosfori Fosfori on typen ohella toinen pääravinteista, joiden pitoisuudet määräävät vesistön rehevyystason. Joissa ravinnepitoisuuksien, merkitys tilaa määräävänä tekijänä on pienempi, kuin järvissä tai merellä, koska veden sameus ja kova virtaus estää kasviplanktonin ja kasvillisuuden biologista tuotantoa. Jokien kuljettamat ravinteet rehevöittävät kuitenkin myös alapuolisia vesistöjä, jokisuita ja Itämerta. Lestijoen yläjuoksun fosforipitoisuudet olivat koko alkuvuoden alhaisia. Lapuanjoen ja Kyrönjoen pitoisuudet olivat talvella melko lähellä toisiaan n. 6-8 µg/l. Perhonjoen fosforipitoisuudet olivat 6 µg/l tuntumassa ja Lapväärtinjoen 4-5 µg/l. Tulvien aikana fosforipitoisuudet kasvoivat kaikissa joissa Lestijokea lukuun ottamatta. Lapväärtinjoella ja Kyrönjoella mitattiin todella korkeita fosforipitoisuuksia tulvahuippujen aikana. Tulvahuippujen aikana fosforin ainevirtaama olikin luultavasti suurempi kuin joidenkin vuosien koko vuoden ainevirtaama. Lapuanjoella ja Perhonjoella tulvahuippujen aikaiset fosforipitoisuudet jäivät jonkin verran alemmiksi. Tulvien jälkeen toukokuussa fosforipitoisuudet palasivat talvisiin lukemiin tai jopa näiden alapuolelle kok./tot. P ug/l Perhonj/ Perho å Lapuanj/ Lappo å Kyrönj/ Kyrö elv Lestij ylä/övre Lapväärtinj/L appfjärds å Fosforipitoisuus joissa alkuvuonna 213. Typpi Typpi on fosforin ohella toinen pääravinteista, joiden pitoisuudet määräävät vesistön rehevyystason. Joissa ravinnepitoisuuden merkitys tilaa määräävänä tekijänä on pienempi kuin järvissä tai merellä, koska veden sameus ja kova virtaus estää kasviplanktonin ja kasvillisuuden biologista tuotantoa. Jokien kuljettamat ravinteet rehevöittävät kuitenkin myös alapuolisia vesistöjä, jokisuita ja Itämerta. Lestijoen yläjuoksun typpipitoisuudet pysyttelivät koko alkuvuoden melko alhaisina. Lapväärtinjoen typpipitoisuudet olivat myös suhteellisen alhaisia. Muiden jokien pitoisuudet olivat selvästi suurempia, korkeimmat typpipitoisuudet olivat Kyrönjoessa loppukeväällä. Kohonneet typpipitoisuudet heijastavat ravinnekuormitusta. Jokien typpipitoisuudet eivät ole niin suoraan tulviin yhdistettäviä, kuin fosforipitoisuudet. Fosfori on pääosin kiintoainekseen sitoutunutta, kun taas typpi on suurelta osin liukoisessa muodossa ja päätyy vesistöihin esim. salaojien kautta. 7
8 kok/tot. N ug/l Perhonj/ Perho å Lapuanj/ Lappo å Kyrönj/ Kyrö elv Lestij ylä/övre Lapväärtinj/La ppfjärds å Typpipitoisuus joissa alkuvuonna 213. Kiintoaine Kiintoaineella tarkoitetaan jokiveden mukana kulkeutuvaa kiinteää ainesta, joka voi olla sekä orgaanista eli eloperäistä ainesta että toisaalta elotonta mineraaliainesta. Kiintoaineen kulkeutuminen jokiverkostossa on osa luonnollista geologista kiertokulkua, mutta korkeat pitoisuudet kertovat yleensä eroosiosta, kuormituksesta ja valumaalueen voimakkaasta maankäytöstä. Järvialtaat vähentävät kiintoaineen määrää selvästi, sillä kiintoaine laskeutuu järvien pohjalle virtauksen hidastuessa. Kaikkien jokien kiintoainepitoisuudet pysyttelivät talvella melko alhaisina. Alhaisimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin Lestijoessa, jonka pitoisuuksia yläpuolinen Lestijärvi tehokkaasti laskee. Kevättulvan aikana kiintoainepitoisuus nousi kaikissa joissa, mutta erityisen selvästi Lapväärtinjoessa ja Kyrönjoessa. Näissä joissa pitoisuudet tulvahuippujen aikana olivat erittäin korkeita, mikä kertoo voimakkaasta huuhtoutumisesta ja kuormituksesta. Tulvien aikana kulkeutuva kiintoaine leviää ja sedimentoituu laajoille alueille jokien tulva-alueille, jokisuistoihin ja suistojen edustan rannikolle. Kiintoaine/Fast substans mg/l Perhonj/ Perho å Lapuanj/ Lappo å Kyrönj/ Kyrö elv Lestij ylä/övre Lapväärtinj/L appfjärds å Kiintoainepitoisuus joissa alkuvuonna
9 Happamuus Happamuus on Pohjanmaan vesien pahin vedenlaatuongelma. Humusvedet ovat luontaisesti lievästi happamia (ph 5,5-6,5). Suurin syy happamuuteen löytyy kuitenkin jokien alajuoksujen runsaasti rikkiä sisältävissä maissa. Näiden ns. sulfaattimaiden kuivatus esimerkiksi peltoviljelyyn vapauttaa huomattavat määrät happamia yhdisteitä ja haitallisia metalleja, jotka heikentävät selvästi jokien ja jokisuistojen vedenlaatua ja ekologista tilaa. Happamoittavien yhdisteiden huuhtoutuminen keskittyy tulvakausiin. Talvella jokien ph pysytteli 6-6,5 lukemissa. Kevättulvan aikana ph-arvot laskivat Lapuanjoella ja Kyrönjoella jonkin verran ja Perhonjoella hiukan. Alimmat ph-arvot mitattiin, kuten yleensä, toukokuussa tulvan ollessa laskussa. Lapväärtinjoella ph vaihteli ollen välillä varsin korkea yli 7,, mutta välillä laskien alle 6,:n. Toukokuun loppua kohden happamuustilane mttui parempaan suuntaan. Kaikkien jokien osalta keväinen happamuus jäi selvästikin tavanomaista lievemmäksi. Itse asiassa keväiset ph-minimiarvot suurilla joilla olivat koko 2-lvun korkeimpia. Syynä tähän on pitkän sateisen jakson korkealla pitämä pohjavesi. Kun pohjavesi pysyy korkealla, ei maaperän happamuuden synnylle välttämätöntä maankuivamista juurikaan esiinny. Tämän vuoksi myös happamien yhdisteiden huuhtoutuminen jäi keskimääräistä kevättä pienemmäksi. ph 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 Perhonj/ Perho å Lapuanj/ Lappo å Kyrönj/ Kyrö elv Lestij ylä/övre Lapväärtinj/La ppfjärds å Happamuus joissa alkuvuonna 213. Lisätietoja Oiva: Pintavesien laatuluokitus: Pintavesien ekologinen tila: 9
10 . NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 YMPÄRISTÖN TILA ALKUVUONNA 213 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Luontoympäristöyksikkö Taitto:Åsa Teir-Bäckström Kuvat:Anssi Teppo
Ympäristön tila kesällä 2013
NÄKYMIÄ KESÄ 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila kesällä 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa vesistöjen
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotRAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA
Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotKATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014
Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotLyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta
Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden
LisätiedotPohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa
Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotTK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2
LisätiedotHumusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotRavinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotKokkolan merialueen yhteistarkkailu
Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015
Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja metsätalous
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat
LisätiedotHAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
LisätiedotHAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA
HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU
22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin
LisätiedotSATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä
SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotTEERNIJÄRVEN TULOKSET JA
Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotUudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013
RAPORTTEJA 92 2014 Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013 SIRPA PENTTILÄ MIKAELA AHLMAN LAURA FORSSTRÖM Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 2013 SIRPA PENTTILÄ
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotHIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015
SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotMustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.
Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotUUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 2011
UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 211 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Sirpa Penttilä, Mikaela Ahlman ja Jaana Marttila 24.4.212
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 307/2013 11.01.03 40 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ
UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja
1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotEri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus
TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2014 Hanna Turkki 24.11.2015 Nro 116-15-7857 2 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 3 (61) Sisällys
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin
LisätiedotSaarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi
Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
Lisätiedot