VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU"

Transkriptio

1 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen Kirje nro Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien vedenlaatua tutkittiin vuonna 2009 talvella ja kesällä Tampereen kaupungin toimeksiannosta. Näytteet otettiin talvella maaliskuussa ja kesällä elokuussa. Tutkimustulokset on esitetty liitteessä SÄÄ- JA VESIOLOT Järvet jäätyivät vuonna 2008 normaalia myöhemmin lauhan syyssään takia. Pienempiin järviin jääpeite muodostui joulukuun puolivälissä. Isot vesistöt eivät jäätyneet tässä vaiheessa tai sulivat uudelleen. Jääpeite muodostui kuitenkin kuun lopulla. Sade tuli joulukuussa pääosin vetenä. Valumat pysyivät sateiden takia suurina. Joulukuun lopulla oli pakkaskausi, joka jäädytti suuremmatkin selkävedet. Tammikuun puolivälissä sää lauhtui ja vettä sateli sulattaen vähäistä lumipeitettä. Valumat ojiin lisääntyivät selvästi varsinkin vesistöalueen eteläosissa. Helmikuussa saatiin lumipeite. Talvi jatkui normaalina koko kuukauden. Maaliskuu oli myös normaali talvikuukausi. Lämpimiä jaksoja ei ollut ja lumipeite säilyi kuun lopulle. Sää lämpeni huhtikuun puolivälissä. Lumet sulivat nopeasti ja joet virtasivat vuolaana. Jäät lähtivät huhtikuun lopulla. Toukokuu oli aurinkoinen ja varsin vähäsateinen. Valumat hiipuivat siten varsin nopeasti eikä kevättulvia ollut. Toukokuun lopulla oli muutama hellepäivä. Sen jälkeen sää viileni ja matalapaine toi runsaita sateita kesäkuun alussa. Myös tuuli oli voimakas. Kesäkuu oli säätyypiltään epävakaa. Sateet olivat melko runsaita ja virtaamat pysyivät ojissa kohtalaisina. Paikoin esiintyi sinilevää jo kesäkuussa, etenkin Vanajan reitin alaosalla, Pyhäjärvessä. Heinäkuun alussa oli viikon hellejakso, jolloin pintavedet lämpenivät voimakkaasti. Sadanta oli normaalia luokkaa ja paikalliset kuurot lisäsivät ajoin virtaamaa selvästi. Elokuussa sää jatkui epävakaisena, mutta hellepäiviä ei juuri ollut. Leväkukinnat pysyivät vähäisinä keskikesällä, mutta elokuun puolella sinilevä runsastui paikoin selvästi. Osoite Postiosoite Puhelin Sähköposti Hatanpäänkatu 3 B PL 265 (03) Tampere Tampere Telekopio www-sivut (03)

2 2 Sadanta väheni syyskuussa ja ojat kuivuivat lähes täysin sään ollessa poikkeuksellisen lämpimän. Aivan kuun lopulla satoi hieman ja samalla sää viileni tuntuvasti. Lokakuun alussa oli jo yöpakkasia ja sateet oivat vähäisiä. Virtaamat olivat edelleen normaalin alapuolella. Pintavedet viilenivät nopeasti ja lämpötilat olivat järvivesissä selvästi alle normaalin. mm Tampere, Pirkkala 0 Tammi Helmi M aalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka M arras Joulu Kuva 1. Sademäärä Tampereella kuukausittain vuosina 2008 ja 2009 sekä vuosien pitkänajan keskiarvona. 3. VEDENLAATU 3.1 AHVENISJÄRVI Ahvenisjärvi on pienikokoinen, mutta suhteellisen syvä järvi. Valuma-alue on voimakkaasti luonnontilasta muuttunut. Valuma-alueelta tulevien hulevesien vaikutus näkyy luonnontasosta kohonneena sähkönjohtavuutena. Peruslaadultaan vesi on lievästi ruskeaa ja melko vähähumuksista. Vuonna 2009 humusleima vaihteli kohtalaisesta vahvaan. Happamuustaso oli sekä talvella että kesällä normaalilla tasolla, ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli erittäin hyvä. Kesällä pintaveden ph oli kohonnut lievästi emäksiseksi levien perustuotannon seurauksena. Happitilanne oli heikentynyt voimakkaasti talvella ja se oli kokonaisuutena välttävä. Pintavedessä happea todettiin 2,5 mg/l. Syvemmissä vesikerroksissa ei todettu happea lainkaan. Myöhemmin talvella happitilanne on voinut heiketä jopa huonoksi. Sisäinen kuormitus oli käynnistynyt hapettomien olosuhteiden takia, ja etenkin fosforipitoisuus oli kohonnut pohjan lähellä erittäin korkeaksi. Myös kokonaistyppi-, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet. Happitilanne on ollut säännöllisesti talvisin välttävä tai jopa huono. Sisäinen kuormitus on etenkin fosforin osalta erittäin voimakasta. Kesällä vesimassa oli kerrostunut lämpötilan mukaan jyrkästi. Alusvesi oli viileää ja viittasi kevättäyskierron jääneen lyhyeksi ja epätäydelliseksi. Happitilanne oli kokonaisuutena kesälläkin vain välttävällä tasolla, sillä vesi oli jo neljän metrin syvyydeltä lähtien hapetonta. Vastaavaa on todettu myös muina kesinä. Pintavedessä happipitoisuus oli luonnollisesti hyvä. Sisäinen kuormitus oli kesällä samaa tasoa kuin talvella. Fosforipitoisuus oli kohonnut pohjan lähellä lähes 19-kertaiseksi pintaveteen nähden. Ravinnetaso oli pintavedessä talvella reheville ja kesällä lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuus vaihteli µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella jopa erittäin reheville vesille ominaisesti. Yleensä Ahvenisjärven rehevyystaso indikoi kesäisin rehevyyttä ja talvisin rehevyystaso kohoaa jopa erittäin reheville vesille ominaiseksi sisäisen kuormituk-

3 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN- 3 sen takia. Hygieeninen vedenlaatu oli talvella moitteeton. Kesällä hygieeninen laatu oli heikentynyt välttäväksi, sillä vedessä todettiin lämpökestoisia koliformisia bakteereja 150 kpl/dl. Ahvenisjärven vedenlaatu oli vuonna 2009 välttävä erittäin voimakkaiden happitalouden häiriöiden ja luonnontasosta voimakkaasti kohonneen rehevyystason takia. Kesällä myös hygieeninen laatu oli välttävää tasoa. 3.2 ALASJÄRVI (ALASENJÄRVI) Alasjärvi on perustyypiltään lievästi ruskeavetinen. Humusleima vaihtelee valumien mukaan. Vuonna 2009 humusleima oli vahva. Happamuustaso oli talvella lievästi hapan, mutta järvivesien normaalilla tasolla. Kesällä levien perustuotanto oli kohottanut veden ph:n lievästi emäksiseksi. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli erittäin hyvä. Veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat selvästi luonnontasosta kohonneet. Happitilanne oli talvella välttävällä tasolla. Pintavedessä todettiin selvää happivajetta, sillä hapen kyllästysaste oli 45 %. Viiden metrin syvyydeltä lähtien vesimassa oli täysin hapeton. Kesällä pintaveden happitilanne oli hyvä, mutta talven tavoin vesimassa oli hapeton viiden metrin syvyydestä lähtien. Hapettomuuden takia rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet voimakkaasti pintaveteen nähden sekä talvella että kesällä. Pohjan läheisissä vesikerroksissa todettiin näytteenoton yhteydessä selvä tai lievä rikkivedyn haju. Sisäinen kuormitus oli voimakasta etenkin kesällä, jolloin fosforipitoisuus kohosi pohjan lähellä yli 20-kertaiseksi pintaveteen nähden. Happitalouden ongelmat ovat Alasjärvessä hyvin tavanomaisia ja happitilanne on vaihdellut tyydyttävästä jopa huonoon. Talvisin hapen kuluminen on jään alla voimakasta ja ajoittain vesimassa on muodostunut kokonaan vähähappiseksi. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat sekä talvella että kesällä lievästi reheville vesille ominaiset. Fosforipitoisuus vaihteli µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti. Järvessä on todettu aiemmin limalevää. Syksyllä 2009 Alasjärvessä todettiin erittäin runsas sinileväkukinta (Aphanizomenon sp.). Ravinnepitoisuudet vaihtelevat Alasjärvessä varsin voimakkaasti. Fosforipitoisuudet ovat olleet alimmillaan lähes karujen vesien tasoa, ja enimmillään ne ovat kohonneet lähelle erittäin rehevien vesien raja-arvoa (50 µg/l). Alasjärven vedenlaatu oli vuonna 2009 kokonaisuutena tyydyttävällä tasolla. Vedenlaatua heikentävät voimakkaat happitalouden häiriöt sekä luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. Vedenlaatu on vaihdellut eri tutkimusajankohtina voimakkaasti ollen ajoittain lähellä hyvää laatuluokkaa ja ajoittain vain välttävällä tasolla. 3.3 HALIMASJÄRVI Halimasjärven vesi on erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Etenkin talvella 2009 vesi oli voimakkaasti ruskistunut. Veden happamuustaso laski alle 6,0, jota voidaan pitää esimerkiksi rapujen kannalta kriittisenä rajana. Kesällä veden ph oli kohonnut ollen vain lievästi hapan ja järvivesien normaalilla tasolla. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli sekä talvella että kesällä vain välttävä, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso ja valumien runsaus määrittelee Halimasjärven happamuustason. Pintaveden sähkönjohtavuus oli happamille suovesille tyypillisesti varsin alhainen. Valuma-alueella sijaitsevien asutusalueilta järveen mahdollisesti kohdistuvien hulevesien vaikutuksia ei ollut veden sähkönjohtavuudessa todettavissa. Happitilanne oli talvella tyydyttävä tai jopa välttävä. Pintavedessäkin happivaje oli selvä, sillä hapen kyllästysaste oli 55 %. Syvimmät vesikerrokset olivat täysin hapettomat. Sisäinen kuormitus oli hapettomuuden takia erittäin voimakasta. Fosforipitoisuus vaihteli syvimmissä vesikerroksissa µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Myös rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet voimakkaasti. Kesällä Halimasjärvessä todettiin erittäin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus. Alusvesi oli erittäin viileää, mikä

4 4 viittasi kevättäyskierron jääneen epätäydelliseksi. Myös alusveden pintaveteen nähden kohonnut sähkönjohtavuus tuki tätä käsitystä. Halimasjärvi onkin sijainniltaan suojainen, joten tuulet eivät pääse sekoittamaan vesimassaa tehokkaasti. Tilanne oli heikentynyt vielä talvesta ollen kesällä välttävällä tasolla. Vesimassa oli jo 5 metrin syvyydeltä saakka hapetonta. Sisäinen kuormitus oli kesällä vieläkin voimakkaampaa kuin talvella. Pintaveden fosfori- ja typpipitoisuuden perusteella Halimasjärvi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Myös levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen. Halimasjärven vedenlaatu oli vuonna 2009 välttävä. Vedenlaatua heikentävät alusvedessä todetut happitalouden ongelmat, lievästi luonnontasosta kohonnut rehevyystaso, runsashumuksisuus ja veden hapahko luonne. 3.4 IIDESJÄRVI Iidesjärvi on perustyypiltään matala ja voimakkaasti rehevöitynyt järvi. Humusleima vaihtelee kemiallisen hapenkulutuksen perusteella heikosta vahvaan. Vedenlaatu vaihteleekin Iidesjärvessä eri vuodenaikoina varsin voimakkaasti veden nopean vaihtuvuuden seurauksena. Vedessä todettiin lievä ruskea värisävy. Talvella veden ph oli lähellä neutraalia, ja kesällä levien perustuotanto kohotti veden ph:n voimakkaan emäksiseksi. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli erittäin hyvä. Veden sähkönjohtavuus oli luonnontasoon nähden yli kaksinkertainen valuma-aluetekijöistä johtuen. Myös kloridipitoisuus oli luonnontasoa suurempi. Valuma-alueelta kohdistuu Iidesjärveen kuormitusta mm. asutusalueiden hulevesistä ja pelloilta tulevasta hajakuormituksesta. Talvi oli järvien happitalouden kannalta helppo myöhäisen jäätymisen seurauksena. Happitilanne oli kuitenkin heikentynyt varsin heikoksi ollen välttävän ja huonon laatuluokan rajalla. Pintavedessä happea todettiin vain 2,7 mg/l ja pohjan lähellä 0,27 mg/l. Edellistalveen verrattuna happitilanne oli siten selvästi heikompi. Hapen kuluminen on ollut talvisin jään alla säännöllisesti voimakasta, ja järvessä on todettu voimakkaita happitalouden häiriöitä. Kesäisin happitilanne ei muodostu ongelmalliseksi järven mataluuden ja veden nopean vaihtuvuuden takia. Kesällä 2009 vesimassassa ei todettu merkittävää lämpötilakerrosteisuutta ja happitilanne oli siten hyvä pinnasta pohjaan. Pintavedessä todettiin selvää hapen ylikyllästystä levien perustuotannon takia. Iidesjärven rehevyystaso oli talvella melko alhainen. Fosforipitoisuus oli pintavedessä 23 µg/l ollen siten vain lievästi rehevien vesien tasoa. Kesällä fosforipitoisuus oli kohonnut yli kuusinkertaiseksi talveen verrattuna. Fosforipitoisuus (140 µg/l) oli kesällä ylireheville vesille ominainen. Myös levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella ylireheville vesille ominaisesti. Klorofyllipitoisuus oli peräti 85 µg/l. Leväkukinnan seurauksena vesi oli voimakkaan sameaa. Iidesjärvessä on todettu aiemmin sinileväkukintoja. Kesällä 2009 järvestä ei otettu levähaittanäytettä. Hygieeninen vedenlaatu oli sekä talvella että kesällä erinomainen. Vedenlaadultaan Iidesjärvi oli vuonna 2009 välttävässä laatuluokassa. Vedenlaatua heikentävät erittäin voimakas rehevyys ja talvella todettu happitalouden häiriö. Iidesjärven virkistyskäyttöarvoa heikentävät lisäksi runsas vesikasvillisuus ja järven mataluus. 3.5 ISO VIROLAINEN (VIROLAINEN) Ison Virolaisen vesi on peruslaadultaan lievästi sameaa ja ruskeasävytteistä sekä melko runsashumuksista. Humusleima oli vuonna 2008 kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahva. Happamuustaso oli normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli tyydyttävä. Sähkönjohtavuus oli alhainen, mikä kertoo valuma-alueen olevan pääosin luonnontilainen.

5 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN- 5 Happitilanne oli talvella vain tyydyttävä, sillä koko vesimassassa todettiin selvä happivaje. Hapen kyllästysaste oli pintavedessäkin vain 47 % ja pohjan lähellä todettiin happikato. Kesällä happitilanne oli selvästi heikompi ja sitä voitiin pitää jopa välttävänä. Vesimassassa todettiin erittäin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus. Pohjan läheinen vesikerros oli erittäin viileää, mikä viittaa kevättäyskierron jääneen epätäydelliseksi. Pintavedessä sekä happipitoisuus että hapen kyllästysaste olivat hyvät, mutta jo 5 metrin syvyydellä happi oli kulunut vähiin. 10 metrin syvyydeltä lähtien happi oli kulunut kokonaan loppuun. Happikato ei rajoittunut siten vain syvimpään vesikerrokseen. Sisäinen kuormitus oli käynnistynyt ja näkyi kohonneina ravinnepitoisuuksina sekä korkeina rauta- ja mangaanipitoisuuksina. Talvella sisäinen kuormitus jäi selvästi vähäisemmäksi. Ravinnetaso vaihteli karujen ja lievästi rehevien vesien luokissa. Fosforipitoisuudet vaihtelivat µg/l ja typpipitoisuudet µg/l. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella vain vähän. Levän määrä oli karuille vesille ominainen. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen sekä talvella että kesällä. Kesällä vedessä todettiin kuitenkin pieni määrä lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Vedenlaatu oli vuonna 2009 hyvän ja tyydyttävän luokan rajalla. Vedenlaatua heikentävät melko runsas humuksen määrä, lievästi luonnontasosta kohonnut ravinnetaso sekä kerrosteisuuskausien lopulla todetut happitalouden häiriöt. 3.6 KALLIOJÄRVI (SORILANJOKI) Kalliojärven vesi on peruslaadultaan kirkasta, lähes väritöntä ja vähähumuksista. Vesi on kuitenkin melko hapanta, mikä heikentää veden soveltuvuutta ravuille ja kalastolle. Kalliojärveä ei voida kuitenkaan luokitella happamoituneeksi. Veden ph vaihteli eri syvyyksillä talvella 5,9-6,2 ja kesällä 5,9-6,3. Alhaisimmillaan veden ph laski siten tason 6,0 alapuolelle, jota pidetään rapujen kannalta kriittisenä rajaarvona. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli heikko. Ravinnetaso on karuille vesille ominainen, sillä fosforipitoisuus pysyy reilusti alle 12 µg/l. Vuonna 2009 fosforipitoisuus oli pintavedessä vain 8 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Myös levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella varsin vähän. Klorofyllipitoisuuskin oli karuille vesille ominainen. Hygieeninen vedenlaatu oli moitteeton. Kalliojärven happitilanne oli talvella kokonaisuutena tyydyttävä, sillä vaikka happivaje oli varsin selvä koko vesipatsaassa. Pintavedessäkin happivaje oli tuntuva, sillä hapen kyllästysaste oli 60 %. Happipitoisuutta voitiin pitää kuitenkin melko hyvänä. Pohjan lähellä todettiin happikato, joka rajoittui kuitenkin syvimpään vesikerrokseen. Kesälläkin pohjan lähellä todettiin happikato ja happitilanne oli kokonaisuutena tyydyttävä. Kesällä vesimassa oli kerrostunut lämpötilan mukaan erittäin jyrkästi ja alusvesi oli viileää, mikä kertoi kevättäyskierron jääneen lyhyeksi ja epätäydelliseksi. Kalliojärven vedenlaatu oli vuonna 2009 hyvä, sillä vesi oli kirkasta, lähes väritöntä ja vähäravinteista. Lievä happitalouden häiriö rajoittui syvimpään vesikerrokseen, eikä se merkittävästi heikentänyt virkistyskäyttöä. 3.7 KALLIOJÄRVI (PALOVESI) Kalliojärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa ja runsashumuksista. Vuonna 2009 humusleima oli kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahva. Talvella vesi oli varsin hapanta, ja kesälläkin veden ph jäi alhaiseksi. Veden ph vaihteli 5,2-6,0. Veden ph oli laskenut siten alle 6,0, jota voidaan pitää esimerkiksi rapujen kannalta kriittisenä rajana. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli heikko. Sähkönjohtavuus oli suovesille tyypillisesti alhainen.

6 6 Ravinnetaso oli sekä talvella että kesällä karujen vesien tasoa. Fosforipitoisuudet vaihtelivat pintavedessä 7-10 µg/l ja typpipitoisuudet µg/l. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti. Hygieeninen vedenlaatu oli sekä talvella että kesällä erinomainen. Kalliojärven happitilanne oli talvella tyydyttävää, sillä happi oli kulunut vähiin pohjan läheisestä vesikerroksesta. Pintavedessä happipitoisuus oli melko hyvä, mutta kyllästysaste oli laskenut 62 %. Humuksen runsas määrä voimistaa hapen kulumista. Sisäinen kuormitus oli käynnistynyt, mutta se oli varsin vähäistä. Kesällä vesimassassa todettiin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus. Alusvesi oli viileää, mikä viittasi kesäkerrosteisuuden aikaiseen muodostumiseen. Happitilanne oli havaintoajankohtana silti hyvä, mutta happivaje oli pintavettä lukuun ottamatta koko vesimassassa tuntuva. Kalliojärven vedenlaatu oli vuonna 2009 tyydyttävällä tasolla. Vedenlaatua heikentävät voimakas happamuus, runsashumuksisuus ja veden ruskea värisävy. Lisäksi talvella todettiin lievä happitalouden häiriö. 3.8 KAUKAJÄRVI Kaukajärven vesi on peruslaadultaan kirkasta, väritöntä ja vähähumuksista. Veden hitaasta vaihtuvuudesta johtuen vedenlaatukin vaihtelee vuodenajoittain ja eri vuosien kesken vain vähän. Kaukajärven pintavesi oli vuonna 2009 sekä talvella että kesällä väritöntä ja erittäin vähähumuksista. Humusleima oli kemiallisen hapenkulutuksen perusteella erittäin vähäinen. Vesi oli lisäksi pinnasta pohjaan kirkasta. Happamuustaso oli normaali. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli erinomaisen hyvä. Ravinnetaso oli vuonna 2009 erittäin alhainen. Fosforipitoisuus vaihteli pintavedessä 9-10 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Myös levän määrä oli klorofyllipitoisuuden perusteella alhainen. Kaukajärvi voitiin luokitella edelliskesän tavoin sekä fosforipitoisuuden että klorofyllipitoisuuden perusteella karuksi. Kesäisin veden fosforipitoisuudet ovat kohonneet aiemmin lievästi reheville vesille ominaisiksi, mutta viime vuosina pitoisuudet ovat pysyneet kesäisinkin karuille vesille ominaisena. Järven pitkästä viipymästä johtuen Kaukajärvi kestää vain heikosti siihen kohdistuvaa kuormitusta ja siksi kuormitus tulisikin pyrkiä minimoimaan. Suhteellisen pienikin kuormitus voi heikentää järven kuntoa merkittävästi ja aiheuttaa mm. leväkukintoja. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen. Happitilanne oli talvella kokonaisuutena erittäin hyvä. Hapen kuluminen oli pohjan lähelläkin suhteellisen vähäistä alhaisen rehevyystason ja heikon humusleiman ansiosta. Kesällä todettiin erittäin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus. Pohjan läheinen vesikerros oli viileää, mikä viittasi kevättäyskierron jääneen lyhyeksi. Happitilanne oli siitä huolimatta erittäin hyvä, sillä pohjan läheisenkin veden happipitoisuus oli 3,1 mg/l. Karusta luonteesta johtuen Kaukajärvessä ei ole todettu kovin voimakkaita happitalouden häiriöitä. Kaukajärven vedenlaatu oli vuonna 2009 erinomainen. Vesi oli kirkasta, väritöntä ja vähähumuksista. 3.9 KOUKKUJÄRVI Koukkujärven vesi on peruslaadultaan erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Vuonna 2009 humusleima oli kemiallisen hapenkulutuksen perusteella voimakas. Talvella vesi oli varsin hapanta, mutta kesällä veden happamuustaso kohosi pintavedessä levien perustuotannon ansiosta lähelle neutraalia. Pohjan lähellä vesi pysyi kesälläkin varsin happamena. Talvella veden ph oli laskenut alle 6,0, jota voidaan pitää esimerkiksi rapujen kannalta kriittisenä rajana. Puskurikyky happamoitumista vastaan on välttävä. Sähkönjohtavuus oli suovesille tyypillisesti alhainen. Ravinnetaso oli sekä talvella että kesällä lievästi rehevien vesien tasoa. Fosforipitoisuudet vaihtelivat pintavedessä µg/l ja typpipitoisuudet µg/l. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella erittäin reheville vesille ominaisesti. Klorofyllipitoisuutta on voinut kohottaa limalevien esiintymi-

7 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN- 7 nen. Limalevät viihtyvät erityisen hyvin runsashumuksisissa ja ruskeavetisissä järvissä. Limalevillä on myös mahdollisuus säädellä esiintymissyvyyttään valon määrän ja ravinnemäärän mukaan. Hygieeninen vedenlaatu oli sekä talvella että kesällä erinomainen. Koukkujärven happitilanne oli talvella tyydyttävää tai jopa välttävää tasoa, sillä happivaje oli voimakas koko vesimassassa. Pintavedessä hapen kyllästysaste oli 56 % ja pohjan lähellä todettiin happikato. Merkittävää sisäistä kuormitusta ei vielä todettu, joskin rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat selvästi kohonneet pintaveteen verrattuna. Kesällä todettiin loiva lämpötilakerrosteisuus järven mataluudesta huolimatta. Kokonaisuutena happitilanne oli heikentynyt tyydyttäväksi, sillä pohjan läheltä happi oli kulunut vähiin. Kerrosteisuus ei kuitenkaan ole kesäisin vakaa, vaan tuulet pääsevät ajoittain sekoittamaan vesimassan. Koukkujärven vedenlaatu oli vuonna 2009 tyydyttävällä tai jopa välttävällä tasolla. Vedenlaatua heikentävät luonnontasosta kohonnut rehevyystaso, voimakas humusleima ja talvella todettu voimakas happitalouden häiriö. Järven pienuus ja mataluus heikentävät lisäksi järven virkistyskäyttöarvoa KURJENJÄRVI Kurjenjärven vesi on peruslaadultaan lievästi ruskeaa ja melko vähähumuksista. Humusleima oli vuonna 2009 kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kohtalainen. Talvella vesi oli kirkasta, ja kesälläkin vain lievästi sameaa. Happamuustaso oli normaali, ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Sähkönjohtavuus oli järvivesille normaalilla tasolla. Ravinnetaso oli sekä talvella että kesällä luonnontilaisille järvivesille ominainen. Fosforipitoisuus vaihteli pintavedessä 8-11 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Fosforipitoisuus pysyi siten karujen vesien rajaarvon (12 µg/l) alapuolella. Levää todettiin melko vähän. Levän määrä ylitti kuitenkin klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevien vesien raja-arvon (3 µg/l). Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen sekä talvella että kesällä. Kurjenjärven happitilanne oli talvella hyvä. Happipitoisuus oli pintavedessä normaali. Muissa syvyyksissä todettiin selvää happivajetta. Happipitoisuus oli kuitenkin pohjan lähelläkin vielä lähes 2 mg/l. Kesällä happitilanne oli heikompi kuin talvella, sillä pohjan lähellä todettiin happikato. Kokonaisuutena happitilannetta voitiin pitää kesällä tyydyttävänä. Sisäinen kuormitus oli käynnistynyt, sillä pohjan lähellä todettiin selvästi pintavettä suuremmat rauta- ja mangaanipitoisuudet. Ravinnekuormitus jäi kuitenkin vielä varsin vähäiseksi. Kurjenjärven vedenlaatu oli vuonna 2009 erinomainen, sillä vesi oli melko kirkasta, vähähumuksista ja vähäravinteista. Kesällä todettu lievä happitalouden häiriö rajoittui syvimpään vesikerrokseen, eikä se merkittävästi heikentänyt virkistyskäyttöä LAHDESJÄRVI Lahdesjärven vesi on peruslaadultaan kirkasta, väritöntä ja melko vähähumuksista. Humusleima oli vuonna 2009 kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kohtalainen. Happamuustaso oli normaali, ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Sähkönjohtavuus oli järvivesille normaalilla tasolla. Ravinnetaso oli sekä talvella että kesällä luonnontilaisille järvivesille ominainen. Fosforipitoisuus vaihteli pintavedessä 7-10 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Fosforipitoisuus pysyi siten karujen vesien rajaarvon (12 µg/l) alapuolella. Levää todettiin varsin vähän. Levän määrä ylitti kuitenkin klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevien vesien raja-arvon (3 µg/l). Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen, vaikka kesällä vedessä todettiin pieni määrä lämpökestoisia koliformisia bakteereja.

8 8 Lahdesjärven happitilanne oli sekä talvella että kesällä erinomainen. Hapen kuluminen on hidasta talvella jään alla alhaisen rehevyystason sekä vähäisen humusleiman ansiosta. Kesäisin vesimassa ei kerrostu lämpötilan mukaan järven mataluuden takia, joten koko vesimassa saa happitäydennystä ilmakehästä. Lahdesjärven vedenlaatu oli vuonna 2009 erinomainen, sillä vesi oli väritöntä, melko vähähumuksista ja vähäravinteista, eikä happitalouden ongelmia esiintynyt LIKOLAMMI Likolammi on pienikokoinen lampi, jonka valuma-alue on voimakkaasti luonnontilasta muuttunut. Vesi oli vuonna 2009 melko ruskeaa ja runsashumuksista. Humusleimaa voitiin luonnehtia vahvaksi. Vuoteen 2007 verrattuna humusleima oli voimistunut. Happamuustaso oli normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli erittäin hyvä. Sähköjohtavuus oli järvivesille normaalilla tasolla. Happitilanne oli heikentynyt aiempaan tapaan talvella välttäväksi. Pintavedessä hapen kyllästysaste oli vain 15 % ja 3 metrin syvyydellä 3 %. Pohjan lähellä vesi oli täysin hapetonta. Sisäinen kuormitus oli käynnistynyt, mutta kovin voimakasta se ei ollut. Kesällä vesimassassa todettiin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus. Pohjan läheinen vesikerros oli aiempien kesien tavoin viileää, mikä viittasi kevättäyskierron jääneen epätäydelliseksi. Päällysvedessä happitilanne oli hyvä. Vesi oli muodostunut vähähappiseksi jo 3 metrin syvyydellä ja pohjan lähellä todettiin happikato. Sisäinen kuormitus oli kesällä voimakkaampaa kuin talvella. Ravinnetaso oli vuonna 2009 talvella lievästi reheville vesille ominainen. Kesällä ylittyi rehevien vesien raja-arvo (30 µg/l). Pohjan lähellä ravinnepitoisuudet olivat suuremmat sisäisen kuormituksen seurauksena. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella erittäin runsaasti. Lammessa on todettu aiemmin sinilevää. Likolammia on kunnostettu talvella 2002, jolloin ravinnetasoa pyrittiin alentamaan kemiallisen saostuksen avulla. Vesi olikin kunnostustoimenpiteiden jälkeen kirkasta ja vähäravinteista, mutta tilanne on sittemmin heikentynyt kunnostusta edeltävälle tasolle. Kunnostustoimenpiteiden vaikutukset jäivät siten valitettavan lyhytaikaisiksi. Yksi merkittävä ongelma on säännöllisesti esiintyvät happitalouden häiriöt, joiden takia sisäinen kuormitus on erittäin voimakasta. Likolammin vedenlaatu oli vuonna 2009 tyydyttävän ja välttävän laatuluokan rajalla. Vedenlaatu on vaihdellut Likolammissa voimakkaasti. Parhaimmillaan vedenlaatu on ollut kunnostustoimenpiteiden ansiosta jopa hyvällä tasolla. Heikoimmillaan vedenlaatu on ollut viime vuosinakin vain välttävä, sillä happitalouden häiriöt ovat edelleen voimakkaita ja rehevyystaso on luonnontasosta selvästi kohonnut LÖYTÄNÄNJÄRVI Löytänänjärven vesi on perustyypiltään lievästi ruskeaa ja melko runsashumuksista. Humusleima vaihteli vuonna 2009 kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kohtalaisesta vahvaan. Happamuustaso oli normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli tyydyttävä. Sähkönjohtavuus oli valumaalueen peltovaltaisuudesta huolimatta luonnontilaisille järville ominainen. Valuma-alueen peltovaltaisuus näkyi ravinnetasossa, joka oli lievästi luonnontasosta kohonnut. Fosforipitoisuus vaihteli pintavedessä µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella Löytänänjärvi voitiin luokitella lievästi reheväksi. Vuoteen 2006 verrattuna rehevyystaso oli siten alhaisempi. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella reheville vesille ominaisesti, joskin rehevien vesien raja-arvo (10 µg/l) ylittyi vain hiukan. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen sekä talvella että kesällä. Löytänänjärvi happitilanne oli kokonaisuutena sekä talvella että kesällä tyydyttävällä tasolla. Talvella happi oli kulunut vähiin pohjan läheisestä vesikerroksesta. Kesällä pohjan lähellä todettiin happikato.

9 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN- 9 Sisäinen kuormitus oli kesällä selvästi voimakkaampaa kuin talvella. Fosforipitoisuus kohosi kesällä pohjan lähellä yli 10-kertaiseksi pintaveteen nähden. Löytänänjärven vedenlaatu oli vuonna 2009 hyvä. Vedenlaatua heikentävät todetut happitalouden häiriöt ja lievästi luonnontasosta kohonnut rehevyystaso PAALIJÄRVI Paalijärven vesi on peruslaadultaan kirkasta, lähes väritöntä ja vähähumuksista. Yläpuolisten järvien tavoin vesi on kuitenkin varsin hapanta, mikä heikentää veden soveltuvuutta ravuille ja kalastolle. Happamuustaso ei laske yhtä alhaiseksi kuin yläpuolisissa järvissä, eikä Paalijärveä voida luokitella happamoituneeksi. Paalijärveä kalkittiin 1980-luvun alussa veden happamuuden vähentämiseksi. Talvisin happamuustaso laskee edelleen voimakkaasti. Kesäisin happamuustaso pysyy hiukan korkeampana. Kesällä 2009 veden happamuustaso oli pintavedessä järvivesien normaalilla tasolla, mutta syvemmissä vesikerroksissa veden ph oli laskenut jopa alle tason 6,0. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli heikko. Ravinnetaso on karuille vesille ominainen, sillä fosforipitoisuus pysyy reilusti alle 12 µg/l. Kesällä 2009 fosforipitoisuus oli pintavedessä vain 6 µg/l ja typpipitoisuus 290 µg/l. Myös levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella varsin vähän, joskin lievästi rehevien vesien raja-arvo (3,0 µg/l) ylittyi. Ravinnetasossa ei ole tapahtunut pitkällä aikavälillä muutosta. Järveen ei näyttäisi siten kohdistuvan merkittävää kuormitusta rannoilla sijaitsevilta loma-asunnoilta. Paalijärvessä todettiin selvä lämpötilakerrosteisuus kesällä Happitilanne oli silti erittäin hyvä, sillä pohjan lähelläkin happipitoisuus oli 3,3 mg/l. Päällysvedessä happipitoisuus oli normaalilla tasolla. Kesäisin happitilanne onkin ollut poikkeuksetta hyvä usein varsin jyrkästä lämpötilakerrosteisuudesta huolimatta. Talvisin hapen kuluminen on ollut alusvedessä melko voimakasta ja happitilanne on ollut kokonaisuutena vain tyydyttävällä tasolla. Aivan loppuun happi ei ole kuitenkaan kulunut syvimmästäkään vesikerroksesta. Päällysveden happipitoisuus on ollut talvisin jääpeitteen alla hyvä. Paalijärven vedenlaatu oli tavanomaista virkistyskäyttöä ajatellen kesällä 2009 erinomaisella tasolla. Vesi on kirkasta, lähes väritöntä ja vähäravinteista. Kaiken kaikkiaan Paalijärven vedenlaatu on kuitenkin lähempänä hyvää laatuluokkaa, sillä talvisin veden happamuustaso laskee edelleen melko happamaksi. Lisäksi talvisin alusvedessä on todettu selvää happivajetta. Etenkin kalataloutta ajatellen alhainen happamuustaso aiheuttaa ongelmia PELTOLAMMI Peltolammi on perustyypiltään lievästi ruskeavetinen, melko runsasravinteinen järvi. Humusleima vaihteli vuonna 2009 kohtalaisesta vahvaan. Humusleiman on todettu vaihtelevan voimakkaasti valumaalueelta tulevien huuhtoumien mukaan. Happamuustaso oli normaali. Puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä, mikä vähentää happamuustason vaihteluita. Talvi 2009 oli edellistalvien tavoin järvien happitalouden kannalta helppo, ja happitilanne olikin erittäin hyvä. Alusvedessä todettiin maaliskuussa kuitenkin selvää happivajetta. Kesällä vesimassassa todettiin loiva lämpötilakerrosteisuus, ja hapen kuluminen oli pohjan lähellä varsin voimakasta. Kokonaisuutena happitilanne oli kuitenkin vielä hyvä. Happitilanne oli parempi kuin edelliskesänä, jolloin happi kului pohjan läheltä vähiin. Peltolammi on melko matala järvi, ja veden vaihtuvuus on nopeaa, mikä helpottaa happitilannetta. Ravinnetaso oli sekä talvella että kesällä lievästi reheville vesille ominainen. Kesällä veden fosforipitoisuus kohosi kuitenkin lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Levämäärä indikoi klorofyllipitoisuuden perusteella niin ikään lievää rehevyyttä. Olosuhteet eivät olleet kesällä levätuotannolle erityisen

10 10 otolliset. Peltolammissa todettiin silti heinäkuussa runsas sinileväkukinta. Elokuun puolella sinileväkukinta oli hävinnyt, ja valtalajiksi olivat vaihtuneet limalevät, piilevät ja kultalevät. Peltolammissa on todettu aiemminkin limalevää. Hygieeninen laatu oli erinomainen, vaikka vedessä todettiin pieni määrä lämpökestoisia koliformisia bakteereja sekä talvella että kesällä. Vedenlaadultaan Peltolammi oli vuonna 2009 hyvät ja tyydyttävän laatuluokan rajalla. Vedenlaatua heikentävät luonnontasosta lievästi kohonnut rehevyystaso sekä kesällä todettu sinileväkukinta ja limalevän esiintyminen PIKKU-NIIHAMA (NIIHAMANJÄRVI) Pikku-Niihaman vesi on peruslaadultaan erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Humusleima vaihtelee valumien mukaan. Vuonna 2009 humusleima oli kemiallisen hapenkulutuksen perusteella voimakas. Happamuustaso oli laskenut talvella varsin alhaiseksi, vaikka puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä. Talvella veden ph oli 6,1, joka oli esimerkiksi rapujen kannalta hyvin lähellä kriittistä raja-arvoa (ph 6,0). Kesällä veden happamuustaso oli kohonnut selvästi ollen lievästi emäksinen levien perustuotannon ansiosta. Veden sähkönjohtavuus oli järville normaalilla tasolla. Talvella 2009 Pikku-Niihamassa todettiin talven 2007 tavoin happikato. Vesimassa oli 1 metrin syvyydellä täysin hapeton. Sisäinen ravinnekuormitus ei ollut silti kovin voimakasta, sillä esimerkiksi fosforipitoisuus oli 43 µg/l ja typpipitoisuus 1900 µg/l. Kesäisin Pikku-Niihamassa ei esiinny happitalouden ongelmia mataluuden vuoksi. Kesällä 2009 happitilanne oli metrin syvyydellä erinomaisen hyvä. Talvella Pikku-Niihaman fosforipitoisuus oli reheville vesille ominainen. Kesällä fosforipitoisuus oli kohonnut erittäin reheville vesille ominaiseksi. Pikku-Niihamassa todettiin erittäin runsas leväkukinta. Levää oli klorofyllipitoisuuden perusteella ylireheville vesille ominaisesti. Levälajistoa ei kesällä 2009 tutkittu, mutta aiemmin Pikku-Niihamassa on todettu sinilevää. Talvella hygieeninen vedenlaatu oli moitteeton. Kesällä vedessä todettiin pieni määrä lämpökestoisia koliformisia bakteereja, mutta hygieenistä laatua voitiin silti pitää erinomaisena. Pikku-Niihaman vedenlaatu oli vuonna 2009 huono. Vedenlaatua heikentävät talvella todettu happikato sekä kesäajan erittäin korkea rehevyystaso ja erittäin runsas leväkukinta PIKKU VIROLAINEN Pikku Virolaisen vesi on peruslaadultaan lievästi sameaa, ruskeasävytteistä ja melko runsashumuksista. Humusleima vaihteli vuonna 2009 kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahvasta voimakkaaseen. Talvella veden happamuustaso oli hapahko, mutta kesällä veden ph oli kohonnut normaalille tasolle. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli tyydyttävä, joten merkittävää happamoitumisen vaaraa ei ole. Sähkönjohtavuus oli alhainen, mikä kertoo valuma-alueen olevan pääosin luonnontilainen. Happitilanne oli talvella välttävä tai jopa huono, sillä pintaveden hapen kyllästysaste oli vain 11 % ja pohjan lähellä todettiin happikato. Sisäinen kuormitus ei ollut merkittävää, sillä ravinnepitoisuudet olivat kohonneet pohjan lähellä vain lievästi. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet voimakkaammin. Mataluudesta huolimatta vesimassassa todettiin kesällä lämpötilakerrosteisuus. Happitilanne oli tyydyttävä. Pohjan lähellä happi oli kulunut loppuun, mutta pintavedessä happipitoisuus oli luonnollisesti hyvä. Kesällä ravinnepitoisuudet kohosivat pohjan lähellä enemmän kuin talvella sisäisen kuormituksen ja myös aineiden sedimentaation seurauksena. Pikku Virolaisen ravinnetaso oli talvella lievästi reheville vesille ominainen. Kesällä fosforipitoisuus kohosi reheville vesille ominaiseksi, ja levää todettiin peräti erittäin reheville vesille ominaisesti. Suuri klorofyllipitoisuus saattoi selittyä limalevän esiintymisellä. Tietoa levälajistosta ei ole kuitenkaan käytettävissä. Fosforipitoisuus vaihteli vuonna µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Rehevyystaso

11 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN- 11 oli siten selvästi kahta edellistä tutkimusajankohtaa suurempi. Hygieeninen vedenlaatu oli sekä talvella että kesällä erinomainen. Vedenlaatu oli vuonna 2009 välttävä. Vedenlaatua heikentävät todetut voimakkaat happitalouden häiriöt, runsashumuksisuus sekä luonnontasosta kohonnut rehevyystaso SUOLIJÄRVI Suolijärven vesi on peruslaadultaan melko kirkasta, lähes väritöntä ja melko vähähumuksista. Humusleima oli kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kohtalainen. Happamuustaso oli normaalilla tasolla. Vedessä todettiin puskurikykyä happamoitumista vastaan runsaasti, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Sähkönjohtavuus oli pintavedessä järvivesille normaalilla tasolla. Pohjan lähellä todettiin sen sijaan kohonnut sähkönjohtavuus sekä talvella että kesällä. Myös kloridipitoisuus oli hiukan luonnontasoa suurempi. Ravinnetaso oli sekä talvella että kesällä luonnontilaisille järville ominainen. Fosforipitoisuus vaihteli pintavedessä 8-10 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Pitoisuudet suurenivat syvemmälle siirryttäessä aineiden sedimentaation ja kesällä myös sisäisen kuormituksen seurauksena. Suolijärven ravinnetaso on talvisin yleensä karu, mutta on kohonnut melko säännöllisesti kesäisin lievästi reheväksi. Tilanne oli siten kesällä 2009 pintavedessä tavanomaista parempi. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti. Hygieeninen vedenlaatu oli sekä talvella että kesällä erinomainen, vaikka vedessä todettiin kesällä pieni määrä lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Happitilanne oli talvella melko hyvä, vaikka selvää happivajetta todettiinkin koko vesimassassa. Kesällä vesimassa oli kerrostunut jyrkästi lämpötilan mukaan. Alusvesi oli varsin viileää, mikä viittasi kevättäyskierron jääneen lyhyeksi. Pintavedessä happipitoisuus oli hyvä, mutta jo 5 metrin syvyydeltä lähtien vesimassa oli vähähappista tai hapetonta. Happitilanne oli siten kokonaisuutena vain välttävää tasoa. Hapettomuuden seurauksena sedimentistä oli vapautunut rautaa ja mangaania. Myös ravinnepitoisuudet olivat kohonneet selvästi pintaveteen verrattuna. Fosforipitoisuus oli pohjan lähellä 3-kertainen ja typpipitoisuus lähes 4-kertainen pintaveteen nähden. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta happitilanne on ollut tutkittuina ajankohtina Suolijärvessä hyvä, joten kesä 2009 oli poikkeuksellisen heikko. Suojaisesta sijainnista johtuen kevät- ja syystäyskierrot voivat jäädä lyhyeksi, eikä vesimassa ehdi hapettua kunnolla, mikä altistaa Suolijärven happitalouden ongelmille. Kokonaisuutena Suolijärven vedenlaatu oli vuonna 2009 hyvä, sillä vesi oli lähes väritöntä, vähähumuksista ja vähäravinteista. Vedenlaatua heikensi kuitenkin kesällä todettu varsin voimakas happitalouden häiriö, minkä vuoksi Suolijärvi olisi voitu luokitella myös tyydyttäväksi SÄRKIJÄRVI Särkijärven vesi on peruslaadultaan kirkasta, väritöntä ja vähähumuksista. Humusleima vaihteli vuonna 2009 kemiallisen hapenkulutuksen perusteella heikosta kohtalaiseen. Happamuustaso oli sekä pintavedessä että alusvedessä normaalilla tasolla. Vedessä todettiin puskurikykyä happamoitumista vastaan tyydyttävästi, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Sähkönjohtavuus oli järvivesille normaalilla tasolla. Ravinnetaso oli vuonna 2009 sekä talvella että kesällä luonnontilaisille järvivesille ominainen. Fosforipitoisuus vaihteli pintavedessä 5-6 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella erittäin vähän. Särkijärvi voitiin luokitella sekä fosforipitoisuuden että klorofyllipitoisuuden perusteella karuksi. Fosforipitoisuudet ovat pysyneet muinakin vuosina sekä talvella että kesällä karuille vesille ominaisena. Hygieeninen laatu oli erinomainen. Alhaisen rehevyystason ja heikon humusleiman ansiosta hapen kuluminen on Särkijärvessä hidasta. Happitilanne olikin talvella erittäin hyvä. Kesällä vesimassa oli kerrostunut lämpötilan mukaan melko

12 12 jyrkästi, ja alusvesi oli melko viileää. Särkijärvi oli siten todennäköisesti kerrostunut aikaisin keväällä. Happitilanne oli silti kesälläkin hyvä, vaikka alusvedessä happivaje oli selvä. Kokonaisuutena Särkijärven vedenlaatu oli vuonna 2008 erinomainen, sillä vesi oli väritöntä, vähähumuksista ja vähäravinteista TESOMAJÄRVI Tesomajärven vesi on melko väritöntä ja vähähumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima oli vuonna 2008 kohtalainen. Veden happamuustaso oli normaali, ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli erinomaisen hyvä. Veden sähkönjohtavuus oli normaalilla tasolla, eikä valumaalueelta tulevien hulevesien vaikutuksia ollut siten nähtävissä. Ravinnetaso oli sekä talvella että kesällä lievästi rehevien vesien tasoa. Edellistalveen verrattuna fosforipitoisuus oli talvella selvästi suurempi, vaikka maaliskuu ei ollut erityisen runsasvalumainen. Fosforipitoisuus oli kesällä pintavedessä 14 µg/l ja typpipitoisuus 500 µg/l. Pohjan lähellä ravinnepitoisuudet olivat kesällä selvästi korkeammat sedimentaation ja sisäisen kuormituksen seurauksena. Levää todettiin vain vähän. Klorofyllipitoisuuden perusteella levämäärä oli karuille vesille ominainen. Sääolosuhteet eivät olleet levätuotannolle erityisen otolliset. Hygieeninen vedenlaatu oli talvella erinomainen. Kesälläkin sitä voitiin pitää hyvänä, vaikka vedessä todettiin pieni määrä lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Happitilanne oli kokonaisuutena tyydyttävä. Talvella happivaje oli pohjan lähellä tuntuva, ja myös pintavedessä todettiin happivajetta. Hapen kyllästysaste oli pintavedessä vain 63 %. Kesällä pohjan läheisessä vesikerroksessa todettiin happikato. Kesällä sisäinen kuormitus oli selvästi todettavissa. Esimerkiksi fosforipitoisuus kohosi pohjan lähellä viisinkertaiseksi pintaveteen nähden. Myös rautaa ja mangaania todettiin runsaasti. Tesomajärvi oli vuonna 2009 vedenlaadultaan hyvä. Vesi on melko väritöntä ja vähähumuksista. Lisäksi rehevyystaso on vain lievästi luonnontasosta kohonnut. Vedenlaatua heikentää sekä talvella että kesällä todetut happitalouden häiriöt. Tavanomaiseen virkistyskäyttöön pohjan lähellä todettu happivaje vaikuttaa vain vähän TOHLOPPI Tohlopin vesi on peruslaadultaan väritöntä ja vähähumuksista. Veden happamuustaso oli vuonna 2009 sekä talvella että kesällä normaali, ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli erinomaisen hyvä. Veden sähkönjohtavuus oli normaalilla tasolla, eikä valuma-alueelta tulevien hulevesien vaikutuksia ollut siten nähtävissä. Ravinnetaso on karuille vesille ominainen. Fosforipitoisuus oli vuonna 2009 pintavedessä 9-12 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella Tesomajärvi voitiin luokitella karuksi sekä talvella että kesällä. Typpipitoisuus oli luonnontilaisille järvivesille ominainen. Levää todettiin erittäin vähän. Klorofyllipitoisuudenkin perusteella Tohloppi voitiin luokitella karuksi. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen. Kesällä vedessä todettiin pieni määrä lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Alhaisen rehevyystason ja humuksen vähyyden ansiosta hapen kuluminen on talvella hidasta. Happitilanne olikin talvella erinomainen pinnasta pohjaan. Kesällä vesimassa oli kerrostunut lämpötilan mukaan melko jyrkästi, ja pohjan lähellä todettiin selvää happivajetta. Kokonaisuutena happitilannetta voitiin pitää kuitenkin kesälläkin hyvänä. Tohlopin vedenlaatu oli vuonna 2009 erinomainen, sillä vesi oli kirkasta, vähähumuksista ja vähäravinteista, eikä happitalouden ongelmia esiintynyt.

13 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN TORITUNJÄRVI Toritunjärvi on perustyypiltään ruskeavetinen ja melko runsashumuksinen. Happamuustaso oli talvella 2009 lievästi hapan, mutta järvivesien normaalilla tasolla. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli erittäin hyvä. Veden sähkönjohtavuus oli selvästi luonnontasosta kohonnut. Happitilanne oli talvella välttävällä tasolla, sillä koko vesimassassa todettiin voimakas happivaje. Pintavedessä hapen kyllästysaste oli 27 % ja pohjan lähellä 10 %. Kesäisin Toritunjärvessä ei todennäköisesti todeta merkittäviä happitalouden ongelmia järven mataluuden ansiosta. Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat lievästi reheville vesille ominaiset. Fosforipitoisuus oli 20 µg/l ja typpipitoisuus 1190 µg/l. Typen pitoisuus oli siten kohonnut luonnontasosta voimakkaammin. Hygieeninen laatu oli erinomainen, vaikka vedessä todettiin pieni määrä lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Toritunjärven vedenlaatu oli talvella 2009 tyydyttävällä tasolla. Vedenlaatua heikentävät voimakas happitalouden häiriö sekä luonnontasoa suurempi rehevyystaso. Järven mataluus ja pieni koko rajoittavat myös järven virkistyskäyttöarvoa TUHKURINJÄRVI Tuhkurinjärvi on peruslaadultaan kirkas, mutta erittäin ruskeavetinen humusjärvi. Talvella 2009 humusleima oli kemiallisen hapenkulutuksen perusteella voimakas. Happamuustaso oli laskenut talvella alhaiseksi, sillä veden ph oli vain 5,7. Veden ph oli laskenut siten alle 6,0, jota pidetään esimerkiksi rapujen kannalta kriittisenä raja-arvona. Veden sähkönjohtavuus oli happamille suovesille ominaisesti melko alhainen. Voimakkaan humusleiman vuoksi hapen kuluminen on Tuhkurinjärvessä nopeaa. Happivaje olikin talvella 2009 voimakas koko vesimassassa. Pintavedessä hapen kyllästysaste oli 40 % ja pohjan lähellä vain 13 %. Kokonaisuutena happitilanne oli tyydyttävän ja välttävän rajalla. Kesäisin Tuhkurinjärvessä ei todennäköisesti esiinny happitalouden ongelmia järven mataluuden vuoksi. Pintaveden fosforipitoisuus oli talvella µg/l ja typpipitoisuus 880 µg/l. Molemmat pitoisuudet ylittivät luonnontason lievästi. Fosforipitoisuus oli kohonnut kuitenkin lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l), ja onkin todennäköistä, että fosforipitoisuus on kesäisin reheville vesille ominainen. Tuhkurinjärven vedenlaatu oli talvella 2009 tyydyttävä. Vedenlaatua heikentävät veden hapahko luonne, runsashumuksisuus sekä luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. Myös happitaloudessa todettiin ongelmia UKAANJÄRVI Ukaanjärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa ja runsashumuksista. Valuma-alueella sijaitsevien suoalueiden vaikutuksesta humusleima oli kesällä 2009 kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahva. Veden happamuustaso oli pintavedessä normaalilla tasolla levien perustuotannon ansiosta. Alusvedessä happamuustaso oli hiukan happaman puolella. Kovin alhaiseksi veden ph ei ollut laskenut. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli tyydyttävällä tasolla, joten merkittävää happamoitumisriskiä ei näiden tulosten valossa voida nähdä. Ravinnetaso oli pintavedessä lievästi luonnontasosta kohonnut. Fosforipitoisuus oli 21 µg/l ja typpipitoisuus 560 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella Ukaanjärvi voitiin luokitella lievästi reheväksi. Lähivaluma-alueella sijaitsevan maatalouden vaikutus oli siten tuloksissa nähtävissä. Myös levän määrä indikoi klorofyllipitoisuuden perusteella lievää rehevyyttä. Hygieeninen vedenlaatu oli moitteeton.

14 14 Vesimassassa todettiin kesällä 2009 erittäin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus. Pohjan läheinen vesi oli erittäin viileä, mikä viittasi kevättäyskierron jääneen epätäydelliseksi. Vesimassa oli muodostunut jo 5 metrin syvyydeltä lähtien hapettomaksi. Kokonaisuutena happitilanne oli välttävällä tasolla. Pohjan läheisessä vesikerroksessa todettiin merkkejä sisäisestä kuormituksesta, sillä veden rauta-, mangaani- ja ravinnepitoisuudet olivat kohonneet. Pohjan läheisen vesikerros oli lisäksi erittäin sameaa. Talvisin happitalouden ongelmia ei ole todettu. Ukaanjärven vedenlaatu oli kesällä 2009 tyydyttävä. Vedenlaatua heikentävät luonnontasosta lievästi kohonnut ravinnetaso, runsashumuksisuus sekä todettu voimakas happitalouden häiriö VAAKKOLAMMI Vaakkolammen vesi on peruslaadultaan sameaa, lievästi ruskeaa ja melko vähähumuksista. Humusleima vaihteli vuonna 2009 heikosta kohtalaiseen. Valuma-alueelta tulevien hulevesien sekä aikaisemman jätevesikuormituksen seurauksena veden sähkönjohtavuus on luonnontasosta kohonnut. Veden happamuustaso on normaali, ja puskurikyky happamoitumista vastaan on erinomaisen hyvä. Veden ph oli kesällä 2009 selvästi emäksinen levien perustuotannon seurauksena. Happitilanne oli heikentynyt talvella voimakkaasti ollen tyydyttävän ja välttävän laatuluokan rajalla. Pintavedessä hapen kyllästysaste oli 47 %, ja pohjan lähellä vesi oli lähes hapetonta. Vesi oli pohjan lähellä erittäin sameaa sisäisen kuormituksen takia. Sisäinen kuormitus oli kohottanut erittäin voimakkaasti veden rauta- ja mangaanipitoisuuksia, ja myös typpipitoisuus oli selvästi kohonnut pintaveteen verrattuna. Fosforipitoisuus oli tilanteeseen nähden sen sijaan edellisvuoden tavoin epätavallisen pieni. Happitilanne on heikentynyt melko säännöllisesti talvisin välttäväksi tai jopa huonoksi. Kesällä vesimassassa todettiin vain loiva lämpötilakerrosteisuus. Happivaje oli silti pohjan lähellä selvä, mutta kokonaisuutena happitilanne oli hyvä. Kesäisin lämpötilakerrosteisuus ei muodostu erityisen vakaaksi lammen mataluuden ansiosta, mikä helpottaa kesäajan happitaloutta. Fosforipitoisuudet vaihtelivat vuonna 2009 pintavedessä µg/l ja typpipitoisuudet µg/l. Ravinnetaso oli siten lievästi rehevien vesien luokassa sekä talvella että kesällä. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella myös lievästi reheville vesille ominaisesti. Edellisvuoteen verrattuna rehevyystaso oli hiukan alhaisempi. Hygieeninen vedenlaatu oli sekä talvella että kesällä erinomainen. Vaakkolammen vedenlaatu oli vuonna 2009 tyydyttävä. Vedenlaatua heikensivät talvinen happitalouden häiriö ja luonnontasosta lievästi kohonnut rehevyystaso VAAVUNJÄRVI Vaavunjärven vesi on yläpuolisen Paalijärven tavoin peruslaadultaan kirkasta, lähes väritöntä ja vähähumuksista. Vaavunjärven happamuustaso on aavistuksen korkeampi kuin Paalijärven. Vaavunjärven happamuustasoa voitiin pitää kesällä 2009 jopa normaalina, vaikka se lievästi happaman puolella olikin. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli vain välttävällä tasolla. Ravinnetaso on erittäin alhainen. Fosforipitoisuus oli kesällä 2009 pintavedessä 6 µg/l ja typpipitoisuus 330 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella Vaavunjärvi voidaan luokitella karuksi. Klorofyllipitoisuus oli lievästi reheville vesille ominainen. Levän määrää voitiin pitää silti melko vähäisenä. Ravinnetasossa ei ole tapahtunut pitkällä aikavälillä muutosta. Järveen ei näyttäisi siten kohdistuvan merkittävää kuormitusta valuma-alueelta. Vaavunjärvessä todettiin selvä lämpötilakerrosteisuus kesällä Päällysvedessä happipitoisuus oli normaalilla tasolla, mutta pohjan läheisissä vesikerroksissa todettiin happikato. Kokonaisuutena happitilanne oli tyydyttävällä tai jopa välttävällä tasolla. Pohjan lähellä todettiin merkkejä sisäisestä kuormituksesta, sillä rauta-, mangaani ja ravinnepitoisuudet olivat kohonneet.

15 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN- 15 Vaavunjärven vedenlaatu oli kesällä 2009 hyvä. Vesi on kirkasta, lähes väritöntä ja melko vähähumuksista. Erinomaisesta laatuluokasta Vaavunjärven heikentävät veden hapahko luonne sekä todettu happikato VELAATANJÄRVI Velaatanjärvi on lievästi ruskeavetinen ja melko runsashumuksinen. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima oli kesällä 2009 vahva. Humuleima vaihtelee kuitenkin valumien mukaan. Esimerkiksi kesällä 2006 se oli vain kohtalainen. Happamuustaso oli normaalilla tasolla. Pintavedessä levien perustuotanto oli nostanut veden ph:n lievästi emäksisen puolelle. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Sähkönjohtavuus oli alhainen. Ravinnetaso oli kohonnut kesällä 2009 pintavedessä lievästi luonnontasosta. Fosforipitoisuus oli 19 µg/l ja typpipitoisuus 530 µg/l. Harppauskerroksen alapuolella todettiin fosforiminimi. Pienimmilläänkin fosforipitoisuus oli lievästi reheville vesille ominainen. Talvisin Velaatanjärven fosforipitoisuudet ovat olleet karuille vesille ominaisia, mutta kesäisin ne kohoavat lievästi rehevien vesien raja-arvon (12 µg/l) yläpuolelle. Levän määrä indikoi fosforipitoisuuden tavoin lievää rehevyyttä. Sääolosuhteet eivät olleet kesällä 2009 levätuotannolle erityisen otolliset, ja ajoittain Velaatanjärvessä onkin todettu selvästi enemmän levää. Velaatanjärvessä todettiin kesällä 2009 jyrkkä lämpötilakerrosteisuus, mutta happitilanne oli silti vielä kokonaisuutena hyvällä tasolla. Pintavedessä happipitoisuus oli normaalilla tasolla ja alusvedessä todettiin selvää happivajetta, mutta happipitoisuus oli pohjan lähelläkin vielä 2,7 mg/l. Pohjan läheisen vesikerroksen korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet viittasivat sedimentin olevan osin hapeton, vaikka syvimmässä vesikerroksessa happea vielä todettiinkin. Pohjan läheinen vesikerros on muodostunut melko säännöllisesti vähähappiseksi kerrosteisuuskausien lopulla. Vedenlaatu oli Velaatanjärvessä kesällä 2009 hyvä. Vedenlaatua heikentää lievästi luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. Myös happitaloudessa on todettu ajoittain lieviä häiriöitä VUOREKSENLAMPI Vuoreksenlammen vesi on peruslaadultaan väritöntä ja vähähumuksista. Veden happamuustaso oli vuonna 2009 sekä talvella että kesällä normaali, ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli erittäin hyvä. Happamoitumisen vaaraa ei siten ole. Veden sähkönjohtavuus oli järvivesien normaalilla tasolla. Ravinnetaso oli sekä fosforin että typen osalta alhainen. Fosforipitoisuus vaihteli vuonna 2009 pintavedessä 5-7 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella Vuoreksenlampi voitiin luokitella karuksi. Myös typpipitoisuus oli luonnontilaisille järvivesille ominainen. Levää todettiin erittäin vähän. Klorofyllipitoisuuden perusteella levämäärä oli ravinnepitoisuuksien tavoin karuille vesille ominainen. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen sekä talvella että kesällä. Alhaisen rehevyystason ja humuksen vähyyden ansiosta hapen kuluminen on hidasta. Happitilanne oli talvella erittäin hyvä. Pohjan lähelläkin todettiin happea 2,8 mg/l. Kesällä vesimassassa todettiin erittäin jyrkkä lämpötilakerrosteisuus, mikä viittasi kevättäyskierron jääneen epätäydelliseksi. Pohjan läheinen vesikerros ei ollut siten hapettunut täysin kierron aikana. Alusvedessä todettiinkin selvää happivajetta, sillä pohjan läheinen vesikerros oli lähes hapeton. Kokonaisuutena happitilanne oli tyydyttävä. Vuoreksenlammen vedenlaatu oli vuonna 2009 erinomainen, sillä vesi oli väritöntä, vähähumuksista ja vähäravinteista. Lievä happitalouden häiriö rajoittui syvimpään vesikerrokseen, eikä se merkittävästi heikentänyt virkistyskäyttöä.

16 VÄHÄJÄRVI Vähäjärven vesi on peruslaadultaan melko kirkasta ja vähäravinteista. Veden väriluku vaihteli vuonna 2009 valumien mukaan lievästi ruskeasta ruskeaan ja humusleima kohtalaisesta vahvaan. Veden happamuustaso oli sekä talvella että kesällä normaali, ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli tyydyttävä. Happamoitumisen vaaraa ei siten ole. Veden sähkönjohtavuus oli järvivesien normaalilla tasolla. Ravinnetaso oli sekä fosforin että typen osalta alhainen. Fosforipitoisuus vaihteli vuonna 2009 pintavedessä 7-10 µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella Vähäjärvi voitiin luokitella karuksi. Myös typpipitoisuus oli luonnontilaisille järvivesille ominainen. Levää todettiin lievästi reheville vesille ominaisesti. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen sekä talvella että kesällä. Talvella hapen kuluminen oli koko vesimassassa varsin voimakasta, sillä humuksen hajoaminen kuluttaa happea. Kokonaisuutena happitilannetta voitiin pitää vielä tyydyttävänä, mutta se oli heikentynyt lähelle välttävää tasoa. Pintavedessäkin happivaje oli tuntuva, sillä hapen kyllästysaste oli 56 %. Pohjan läheltä happi oli kulunut vähiin. Kesällä vesimassassa todettiin lämpötilakerrosteisuus järven mataluudesta huolimatta. Pintavedessä happitilanne oli normaali, mutta pohjan läheltä happi oli kulunut talven tavoin vähiin. Vaikka pohjan läheinen vesikerros ei ollut kerrosteisuuskausien lopulla aivan hapeton, sedimentti oli muodostunut osittain hapettomaksi, sillä pohjan läheisessä vesikerroksessa oli merkkejä sisäisen kuormituksen käynnistymisestä. Selvimmin vaikutukset näkyivät mangaani- ja rautapitoisuuksissa. Kesällä vesi oli myös voimakkaan sameaa. Vähäjärven vedenlaatu oli vuonna 2009 hyvä, sillä vesi oli melko kirkasta ja vähäravinteista. Vedenlaatua heikensivät kuitenkin todetut happitalouden häiriöt. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Toiminnanjohtaja Limnologi Reijo Oravainen Limnologi Marika Paakkinen Liitteet: Vedenlaatutulokset Järvien laatuluokat vuonna 2009

17 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Liite 2 JÄRVIEN LAATULUOKAT VUONNA 2009 Järvi Ahvenisjärvi Alasjärvi (Alasenjärvi) Halimasjärvi Iidesjärvi Iso Virolainen (Virolainen) Kalliojärvi (Palovesi) Kalliojärvi (Sorilanjoki) Kaukajärvi Koukkujärvi Kurjenjärvi Lahdesjärvi Likolammi Löytänänjärvi Niihamanjärvi (Pikku-Niihama) Paalijärvi Peltolammi Pikku Virolainen Suolijärvi Särkijärvi Tesomajärvi Tohloppi Toritunjärvi Tuhkurinjärvi Ukaanjärvi Vaakkolammi Vaavunjärvi Velaatanjärvi Vuoreksenlampi Vähäjärvi Laatuluokka välttävä tyydyttävä välttävä välttävä hyvä/tyydyttävä tyydyttävä hyvä erinomainen tyydyttävä/välttävä erinomainen erinomainen tyydyttävä/välttävä hyvä huono erinomainen/hyvä hyvä/tyydyttävä välttävä hyvä/tyydyttävä erinomainen hyvä erinomainen tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä hyvä hyvä erinomainen hyvä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. HYDROLOGISET TIEDOT... 1 3. VEDEN LAADUN ARVOSTELUPERUSTEET... 2 4. JÄRVILAUSUNNOT... 4 4.1 HÄMEENLINNAN A (35.233)...

Lisätiedot

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset

SISÄLTÖ. LIITTEET: Tarkkailutulokset SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TULOSTEN TARKASTELU... 3 3.1 Mommilanjärvi... 3 3.2 Ansionjärvi... 4 3.3 Koiranvuolle... 4 3.4 Kolmilammi, pohjoinen... 5 3.5 Kolmilammi,

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA

KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA KETTULAN JÄRVIEN NYKYTILA KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA LYHENNELMÄ Kettulan järvien ystävät ry Joki-Heiskala, Päivi Toukokuu 2005 Salon Järvitutkimus SALON JÄRVITUTKIMUS 2

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN VALUMA- ALUEEN, VEDEN LAADUN JA KASVIPLANKTONIN PERUSTILASELVITYS VUONNA 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN VALUMA- ALUEEN, VEDEN LAADUN JA KASVIPLANKTONIN PERUSTILASELVITYS VUONNA 2004 1 th Hell 15.10.2004 Kirje no 671 KARHOISMAJAN VESIREITTIEN KUNNOSTUSYHDISTYS RY KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN VALUMA- ALUEEN, VEDEN LAADUN JA KASVIPLANKTONIN PERUSTILASELVITYS VUONNA 2004 SISÄLLYSLUETTELO:

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Kokemäen kaupunki Rakennustoimisto Tulkkilantie 2, 32800 Kokemäki Osastopäällikkö, kaupungininsinööri Markus Virtanen puh. 040 488 6190 fax. (02)

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 11.9.2012 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2012 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 11.9.2012 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2012

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

SISÄLTÖ. VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Vesinäytteenoton tulokset vuodelta 2014

SISÄLTÖ. VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Vesinäytteenoton tulokset vuodelta 2014 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. NÄYTTEENOTTO... 1 3. TULOKSET... 3 3.1 Valkjärven vedenlaatu... 3 3.2 Kivenpuulammin vedenlaatu... 4 3.3 Levätilanne... 4 3.4 Ojavedet ja kuormitus... 5 3.5 Kuormituslähteiden

Lisätiedot

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Kovelanjärven eli Myllyjärven tilasta Yleiskuvaus Kovelanjärvi sijaitsee melko lähellä Nummen taajamaa Pitkäjärven länsipuolella. Sen pinta-ala on noin

Lisätiedot

Iskmosundenin luonnontaloudellinen esiselvitys ja kunnostussuunnitelma 2014 UPI

Iskmosundenin luonnontaloudellinen esiselvitys ja kunnostussuunnitelma 2014 UPI Iskmosundenin luonnontaloudellinen esiselvitys ja kunnostussuunnitelma 2014 UPI Olli-Matti Kärnä, FM 21.8.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Lyhyesti järvien rehevöitymisestä... 4 2. Tutkimusalueen

Lisätiedot

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 2011

UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 2011 UUDENMAAN VESISTÖJEN JA RANNIKKOVESIEN TILA VUONNA 211 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Sirpa Penttilä, Mikaela Ahlman ja Jaana Marttila 24.4.212

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Inkoon järvitutkimukset. Tulosvertailu vuosien 2013-2014 ja 1980- ja 1990-lukujen välillä

Inkoon järvitutkimukset. Tulosvertailu vuosien 2013-2014 ja 1980- ja 1990-lukujen välillä Inkoon järvitutkimukset. Tulosvertailu vuosien 2013-2014 ja 1980- ja 1990-lukujen välillä Inkoon kunta, ympäristönsuojelu Eeva Ranta Mari-Anna Närhi Tutkimusraportti 511/2015 Laatija: Eeva Ranta, Mari-Anna

Lisätiedot

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2006. Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2006. Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 26 Heli Vahtera, Kirsti Lahti ja Jani Pieksemä 17.1.27 Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 26 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 1.1. Taustaa vedenlaatuaineiston

Lisätiedot

Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä vuosina 1997-2008

Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä vuosina 1997-2008 Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä vuosina 1997-1/1 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja Talviaikainen happitilanne eräissä Pohjois-Savon järvissä

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI VARVOJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI VARVOJÄRVEN UIMARANTA 1 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot Salon kaupunki / Liikuntapalvelut Reino

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY Järvien biologiset tutkimukset kesällä 2012: Kasviplankton Pohjaeläimet Verkkokoekalastukset Kalojen metallipitoisuudet

TALVIVAARA SOTKAMO OY Järvien biologiset tutkimukset kesällä 2012: Kasviplankton Pohjaeläimet Verkkokoekalastukset Kalojen metallipitoisuudet JÄRVIEN BIOLOGISET TUTKIMUKSET 16UEC0005.720L1 5.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Järvien biologiset tutkimukset kesällä 2012: Kasviplankton Pohjaeläimet Verkkokoekalastukset Kalojen metallipitoisuudet Talvivaara

Lisätiedot

Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma

Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 27:4 ISSN 78-32 Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kuormituslähteet

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013 RAPORTTEJA 92 2014 Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013 SIRPA PENTTILÄ MIKAELA AHLMAN LAURA FORSSTRÖM Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 2013 SIRPA PENTTILÄ

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI TOIVOLANSAAREN LEIRINTÄALUEEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI TOIVOLANSAAREN LEIRINTÄALUEEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI TOIVOLANSAAREN LEIRINTÄALUEEN UIMARANTA 1 UIMAVESIPROFIILI TOIVOLANSAAREN LEIRINTÄALUEEN UIMARANTA 2011 Mikko Ahokas, kaupunginpuutarhuri, Ikaalisten kaupunki Teijo Jokinen, ympäristönsuojelusihteeri,

Lisätiedot

TUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 2009

TUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 2009 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B 425 Kerava TUUSULANJÄRVEN HAPETTAMINEN VUONNA 29 Kuopiossa 8.2.21 Anneli Heitto Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Yrittäjäntie 12

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 21/11/1 Dnro PSAVI/81/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 21/11/1 Dnro PSAVI/81/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 PÄÄTÖS Nro 21/11/1 Dnro PSAVI/81/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 1 ASIA HAKIJA Yli-Kitkajärven Kesälahden happitilanteen parantaminen, Kuusamo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta PL 117

Lisätiedot

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella Johdanto Vesien hoidon ympäristötavoitteena on estää vesien tilan heikkeneminen ja parantaa heikossa tilassa olevia vesiä. Keinoina tavoitteiden saavuttamisessa

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2014 Hanna Turkki 24.11.2015 Nro 116-15-7857 2 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 3 (61) Sisällys

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo

Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo 8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI LOKKISAARI Valtimo Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo Kuva: TimoKarreinen UIMAVESIPROFIILI Lokkisaaren uimaranta Valtimo 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Oyj:n toimeksiannosta

Oyj:n toimeksiannosta Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue)

Lisätiedot