Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Transkriptio

1 1 / 1 LÄHETE Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto Lähetämme ohessa Kangaslammin jätevedenpuhdistamon purkuvesistön vuosiyhteenvedon Jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun vastuu siirtyy Savo-Karjalan Ympäristötutkimuksella Miika Sarpakunnakselle vuoden 2016 alusta. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Miika Sarpakunnas tutkija, FM Minna I Kukkonen tutkija, FL Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 1407 VARKAUDEN KAUPUNKI KANGASLAMMIN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDIS- TAMON PURKUVESISTÖN TARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2015 KUOPIO MIIKA SARPAKUNNAS

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 VARKAUDEN KAUPUNKI A 1407 Tiivistelmä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti Kangaslammin jätevedenpuhdistamon purkuvesistön velvoitetarkkailun vuonna Tarkkailuohjelman mukaisesti vesistönäytteet otettiin lopputalvella (maaliskuu) ja loppukesällä (elokuu). Puhdistamon kuormitus on pysynyt lupaehtojen mukaisena. Fosfori- ja typpikuorma on vähentynyt viime vuosina. Aseman Särkilahti 184 vesimassa oli maaliskuussa hapettimen toiminnasta johtuen lämpötilakerrostumaton. Happitilanne oli hyvä eikä sisäisestä kuormituksesta ollut merkkejä. Vesi oli tasalaatuista koko vesipatsaassa. Elokuussa Särkilahden vesimassa oli elokuun havaintohetkellä heikosti lämpötilakerrostunut. Happitilanne oli heikentynyt, mutta happea riitti yhä alusveteen. Vesi oli lähes tasalaatuista vesipatsaassa. Päällysveden happipitoisuus oli hyvä. Särkilahti luokittui kokonaisravinnepitoisuuksien ja levätuotantoa kuvaavan klorofylli-a-pitoisuuden perusteella reheväksi. Bakteeritiheys oli matala ja vesi oli hygieeniseltä laadultaan hyvää. Äimisveden havaintoasemien 1 (259), 2 (260) ja 3 (261) päällysvesi oli maaliskuussa hapekasta ja hyvälaatuista. ph-arvo lähes neutraali ja sähkönjohtokyky luonnontilaisella tasolla. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesialue luokittui karuksi. Kokonaistyppipitoisuus oli Äimisveden asemilla tavanomainen. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita ei tavattu ja veden hygieeninen laatu oli kaikilla asemilla moitteeton. Vesi oli kaikilla asemilla selvästi lämpökerrostunut. Alusveden happipitoisuus oli asemilla tavanomaista parempi. Äimisveden asemilla 1 (259) ja 3 (261) oli hyvin lievää ainesten kertymistä alusveteen. Elokuussa Äimisveden päällysveden laatu asemien Äimisvesi 1 (259), 2 (260) ja 3 (261) välillä vaihteli jonkin verran. Päällysveden happitilanne oli hyvä ja pharvo neutraali. Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Kokonaisravinnepitoisuudet kuvastivat niukkaravinteista vettä lukuun ottamatta asemaa Äimisvesi 2, missä kokonaisfosforipitoisuus oli tavanomaista korkeampi (20 µg/l). a-klorofyllipitoisuudet olivat verrattain saman suuruisia ja viittasivat lievästi rehevään veteen. Hygieenistä laatua heikentävien bakteerien määrä oli matala ja veden hygieeninen laatu Äimisveden asemilla hyvä. Vesi oli Äimisvedellä karumpaa kuin Särkilahdessa. Äimisveden havaintoasemilla Äimisvesi 1 (259), 2 (260) ja 3 (261) vesipatsaat olivat lämpötilakerrostuneita. Pohjan läheinen happitilanne oli jo 10 metrin syvyydessä heikentynyt. Kaikilla asemilla riitti happea alusveteen, joskin hyvin niukasti. Alusveteen oli kerrostunut ravinne- ja elektrolyyttipitoista vettä. Alusveden heikentyminen on kasvanut viime vuosina asemalla 1. Heikko happitilanne ja lievä sisäinen kuormitus nostivat selvimmin sähkönjohtavuutta Äimisveden asemilla 2 ja 3. Äimisveden alusveden tilanne oli Särkilahtea heikompi.

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 1. JO H D A NTO Kangaslammin jätevedet siirrettiin lokakuussa 1995 uutta purkuputkea pitkin Äimisveteen. Uuden purkupaikan vaikutusten tarkkailu aloitettiin Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen tammikuussa 1994 laatiman ja Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin kirjeellään 0593A273/121 tietyin muutoksin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna Puhdistamo sai jatkoluvan toiminnalleen ja jätevesien johtamiseen Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamassa ympäristölupapäätöksessä Dnro PSA Y Lupamääräykset tarkastettiin syksyllä 2009 ja uusi päätös, Dnro PSA2009- Y , annettiin Lupamääräysten tarkastuksen jälkeen uusi tarkkailuohjelma on lähetetty viranomaisille Nyt raportoidaan Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen laatiman ja päivätyn tarkkailuohjelman mukaiset tulokset vuodelta 2014 ja tarkastellaan vesistömuutoksia. 2. S ÄÄO L O T 2. 1 S äätila Tarkkailuvuoden 2015 sääoloja Etelä-Savossa on arvioitu Punkaharjulla havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat 1 ja 2). Vuonna 2015 talvikuukaudet olivat keskimääräistä lämpimämpiä, kun taas kesä oli koleampi. Sateita tuli vaihtelevasti, eniten touko-, kesä- ja joulukuussa. Tiedot ovat Etelä-Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuva 1. Punkaharjun kuukausittainen keskilämpötila 2015 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon.

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 Kuva 2. Punkaharjun kuukausittainen sademäärä 2015 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tamm iku u ssa lämpötila vaihteli nopeasti hyvin kylmästä aina nollakeliin. H elm iku u n keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna selvästi korkeampi. Lumipeite pieneni jo useana päivänä, kun lämpötila oli plussan puolella. M aalisku u ssa päivät olivat lämpimiä ja öisin lämpötila laski kuitenkin pakkasen puolelle. Lumipeite alkoi hiljalleen sulaa. H u htiku u ssakin keskilämpötila oli Etelä-Savossa pitkän ajan keskiarvoa hieman korkeampi. Loputkin lumet sulivat huhtikuun aikana ja sateita tuli keskimääräistä enemmän. Lumien esiintyminen tammi-huhtikuussa 2015 on esitetty kuvassa 3. Tou koku u ssalämpötila oli keskimäärin pitkän ajan keskiarvon lähettyvillä, sateita tuli hieman keskiarvoa enemmän. Kuva 3. Lumen esiintyminen tammi-huhtikuussa Kesäku u alkoi keskiarvoja viileämmällä säällä. Sateita tuli melko tasaisesti koko alkukuun ajan, paikallisesti sateet saattoivat olla rankkojakin. Kovat tuulet katkoivat paikoin puita ja aiheuttivat Itä-Suomessa jonkun verran sähkökatkoja. H einäku u oli hieman keskiarvoja viileämpi ja sateisempi. E loku u alkoi heinäkuun tapaan keskiarvoja viileämpänä, mutta puolen välin kieppeillä sää hieman lämpeni. Sateita ja ukkosia esiintyi paikallisesti, mutta keskimääräistä vähemmän. S yysku u n alku oli keskimääräisen lämpötilojen mukainen mutta kuun edetessä lämpötilat pysyivät korkeina ja lämpötilat olivat normaaliin nähden korkeammat. Sademäärä oli alle pitkän ajan keskiarvon.

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 L okaku u ssa Valio-myrsky aiheutti Itä-Suomen alueella paikoin jopa muutaman päivän sähkökatkoja. Lämpötila kävi lokakuun alusta keskiarvoja matalammalla ja ensimmäiset yöpakkaset saapuivat. Kuun puolta väliä kohti lämpeni jälleen pikkuhiljaa. Sademäärä oli noin puolet keskimääräisestä. M arrasku u n loppupuolella lumi kävi jo maassa, mutta se suli miltei heti pois. Kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärältään tavanomainen Jou lu ku u ssa lunta satoi jo muutamaan kerran, mutta ne sulivat jälleen sateiden myötä. Vuoden vaihteessa suuressa osassa Etelä-Savoa oli vain muutama sentti lunta. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa vuonna 2015 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa V irtaam atja vesivarat Etelä-Savon järvien jäänpaksu u d etolivat tammikuun alussa melko lähellä keskiarvoja ja jäät vahvistuivat loppukuuta kohden. Helmikuun alkupuolella jäät olivat vielä vahvistuneet, mutta loppukuusta ja maaliskuussa vesisateet ja leudot säät haurastuttivat jäiden kantavuutta. Jäät lähtivät huhtikuussa. Loppuvuodesta suurin osa Etelä-Savon järvistä jäätyi joulukuun loppupuolella. Vuosi alkoi keskiarvoa korkeammilla järvien pinnankorkeuksilla. Toukokuun puolessa välissä S aim aan pinta oli 40 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus oli hitaassa noususuunnassa toukokuulle saakka, jolloin nousu hieman kiihtyi. Vedenpinta kääntyi taas hitaaseen laskuun heinäkuussa ja laskua jatkui aina joulukuulle saakka. Joulukuussa vedenpinnat nousivat hieman. Joulukuun puolessa välissä Saimaan vedenpinnan korkeus oli 10 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. P ohjaved en pinnatolivat alkuvuoden ajan keskiarvoja korkeampia, pinnat kääntyivät laskuun touko-kesäkuussa. Viileä kesä hidasti ajankohdalle tyypillistä pohjaveden pintojen laskua, mutta paikoin pinnat laskivat jopa keskiarvon alle. Marras-joulukuussa pohjavesien pinnat kääntyivät jälleen nousuun ja vuoden vaihteessa oltiin lähellä keskiarvolukemia.

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 3. VES IS TÖN KUO RM ITUS Kuvassa 5 on esitetty puhdistamolta lähtevän veden ainekuormat, pitoisuudet ja pitoisuuksien lupaehdot vuosina Pitoisuudet on esitetty puolivuosikeskiarvoina, joita lupaehdotkin koskevat. Orgaanisen aineksen osalta puhdistustulos on koko tarkastelujaksolla ollut hyvä, ja lupaehto on täytetty selkeästi. Fosforin osalta pitoisuuden puolivuosikeskiarvo on täyttänyt lupaehdon tarkastelujaksolla. Kaikilta vuosilta ei jaksotason tietoja ole käytettävissä. Kokonaistypen vesistökuorma on pysytellyt melko tasaisena. Kuva 5. Kangaslammen jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vuosina VES IS TÖTUTKIM UKS ET 4. 1 N äytteid en otto, analysointija tu lostu s Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti näytteenoton tarkkailuohjelman mukaisesti lopputalvella ja loppukesällä. Varkaudessa vesistöalueella sijaitsevat havaintopaikat näkyvät kuvassa 6.

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 Kaikki näytteet tutkittiin yhtiön laboratoriossa akkreditoiduin menetelmin ja tulokset kommentteineen toimitettiin heti niiden valmistuttua asianosaisille. Määritystulokset on esitetty liitteessä 1. maanmittauslaitos lupa nro 123/MML/12 Kuva 6. Näytteenottopaikkojen ja puhdistamon purkuputken pään sijainti Vesistön tila Äimisvedellä ei m aalisku u ssa ollut selviä merkkejä jätevesivaikutuksesta tulosten perusteella ollut havaittavissa. A sem an S ärkilahti18 4 vesimassa oli hapettimen toiminnasta johtuen lämpökerrostumaton ja happitilanne pinnasta pohjaan hyvä. Eroja pinnan ja pohjanläheisen veden laadussa ei juuri ilmennyt. Kokonaisravinnepitoisuudet luokittivat veden lievästi reheväksi. Vesi oli lievästi hapanta ja sähkönjohtavuus oli luonnontilaisen vesistön tasolla. Hygieeninen laatu oli hyvä. Äimisveden päällysveden laatu oli asem ien 1 (259), 2 (260)ja 3 (261)välillä lähes samanlaatuista. Päällysveden happitilanne oli erinomainen ja ph-arvo lähes neutraali.

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesialue luokittui karuksi. Kokonaistyppipitoisuus oli Äimisveden asemilla tavanomainen. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita ei tavattu ja veden hygieeninen laatu oli kaikilla asemilla moitteeton. Äimisveden kaikilla havaintoasemilla 1 (259), 2 (260) ja 3 (261) vesi oli selvästi lämpökerrostunut. Alusveden happipitoisuus oli asemilla tavanomaista parempi. Äimisveden asemilla 1 (259) ja 3 (261) oli hyvin lievää ainesten kertymistä alusveteen. Äimisveden havaintoasemilla ei ollut eloku u n havaintokerran tuloksissa havaittavissa jätevesivaikutuksia. Äimisveden asemien alusveden happitilanne oli keskimääräistä heikompi ja alusvedessä oli korkeita kokonaisfosforipitoisuuksia. Aseman S ärkilahti1 8 4 vesimassa oli elokuun havaintohetkellä heikosti lämpötilakerrostunut. Happitilanne oli heikentynyt, mutta happea riitti yhä alusveteen. Vesi oli lähes tasalaatuista vesipatsaassa. Päällysveden happipitoisuus oli hyvä. Särkilahti luokittui kokonaisravinnepitoisuuksien ja levätuotantoa kuvaavan klorofylli-a-pitoisuuden perusteella reheväksi. Vesi oli lähes neutraalia ja veden sähkönjohtavuus oli luonnontilaisen vesistöveden tasolla. Bakteeritiheys oli matala ja vesi oli hygieeniseltä laadultaan hyvää. Äim isved en päällysveden laatu asemien Äimisvesi 1 (259), 2 (260) ja 3 (261) välillä vaihteli jonkin verran. Päällysveden happitilanne oli hyvä ja ph-arvo neutraali. Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Kokonaisravinnepitoisuudet kuvastivat niukkaravinteista vettä lukuun ottamatta asemaa Äimisvesi 2, missä kokonaisfosforipitoisuus oli tavanomaista korkeampi (20 µg/l). a-klorofyllipitoisuudet olivat verrattain samansuuruisia ja viittasivat lievästi rehevään veteen. Hygieenistä laatua heikentävien bakteerien määrä oli matala ja veden hygieeninen laatu Äimisveden asemilla hyvä. Vesi oli Äimisvedellä karumpaa kuin Särkilahdessa. Äimisveden havaintoasemilla Äimisvesi 1 (259), 2 (260) ja 3 (261) vesipatsaat olivat lämpötilakerrostuneita. Pohjan läheinen happitilanne oli jo 10 metrin syvyydessä heikentynyt. Kaikilla asemilla riitti happea alusveteen, joskin hyvin niukasti. Alusveteen oli kerrostunut ravinne- ja elektrolyyttipitoista vettä. Alusveden heikentyminen on kasvanut viime vuosina asemalla 1 (kuva 1). Heikko happitilanne ja lievä sisäinen kuormitus nosti selvimmin sähkönjohtavuutta Äimisveden asemilla 2 ja 3. Äimisveden alusveden tilanne oli Särkilahtea heikompi.

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 P aikka: 1407 /1; näyte: 0-2 Klorof. -a P aikka: 1407 /ÄIM IS 1; näyte: 0-2 Klorof. -a µg/l Maks. Mediaani Keskiarvo Min. µg/l 12 11, ,5 10 9,5 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 Maks. Mediaani Keskiarvo Min P aikka: 1407 /ÄIM IS 2; näyte: 0-2 Klorof. -a P aikka: 1407 /ÄIM IS 3; näyte: 0-2 Klorof. -a µg/l Maks. Mediaani Keskiarvo Min. µg/l 10,5 10 9,5 9 8,5 8 7,5 7 6,5 Maks. Mediaani Keskiarvo Min , Kuva 7. Loppukesän klorofylli-a-pitoisuudet havaintoasemilla vuosina SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Miika Sarpakunnas, FM Liite 1. Tutkimustulokset

11 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Kangaslammin jv-puhdistamon purkuvesistön tarkk. (1407) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Kok. N Kok. P E. kokit Klorof.-a E. colic oc mg/l Kyll % ms/m µg/l µg/l pmy/100ml µg/l MPN/100 ml / 1 Äimisvesi Särkilahti 184 Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. 3 C-ast; 1 0,60 12,1 84 6,5 4, ,0 0,60 12,2 85 6,4 4, / ÄIMIS1 Äimisvesi 259 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Jää 50 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 4 /8; 1 0,40 13,5 93 6,8 4, ,6 11, ,0 2,4 7,7 56 6,3 4, / ÄIMIS2 Äimisvesi 260 Näk.syv. 1,9 m; Jää 0 cm; Lumi 40 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. 3 C-ast; 1 0,60 13,3 92 6,8 4, ,4 11, ,8 2,0 10,5 76 6,5 4, / ÄIMIS3 Äimisvesi 261 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Jää 50 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 4 /8; 1 0,60 13,2 92 6,8 4, ,8 11, ,0 2,0 8,1 58 6,4 4, / 1 Äimisvesi Särkilahti 184 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 18,8 7,2 77 6,7 3, ,0 16,4 4,4 45 6,4 3, / ÄIMIS1 Äimisvesi 259 Kok.syv. 19,2 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 19,2 8,8 96 7,1 4, ,8 3, ,2 7,4 2,7 22 6,5 4, , / ÄIMIS2 Äimisvesi 260 Kok.syv. 19,2 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 19,2 8,8 96 7,2 4, ,2 3, ,2 6,4 2,0 16 6,7 5, , / ÄIMIS3 Äimisvesi 261 Kok.syv. 18,2 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja Jukka Hartikainen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.; 1 19,2 8,1 88 7,1 4, ,1 3, ,2 10,4 1,1 9,8 6,6 5, ,0

12 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT 1407 / 1 = Äimisvesi Särkilahti / ÄIMIS1 = Äimisvesi / ÄIMIS2 = Äimisvesi / ÄIMIS3 = Äimisvesi 261 MÄÄRITYKSET Kok.syv. = Kokonaissyvyys (m) Näk.syv. = Näkösyvyys (m) Ilm.lt. = Ilman lämpötila (ast-c) Pilv. = Pilvisyys (0-8) Tuulnop. = Tuulen nopeus (m/s) Tuulsuunt. = Tuulen suunta (ast.) Jää = Jään paksuus (cm) Lumi = Lumen paksuus (cm) Lämpöti = Lämpötila Happi = SFS-EN ( ) Happi% = Kyllästys%, laskennallinen suure ph = SFS 3021 ( ), muunneltu Sähkönj. = SFS-EN (1994),korj. 25oC, mittaus huon.lämpöt. Kok. N = Sisäinen FIA-menetelmä, modif. SFS-EN ISO (301198) Kok. P = SFS-EN ISO (2005) E. kokit = SFS-EN ISO ( ), varmistetut Klorof.-a = SFS 5772 ( ) E. colic = SFS-EN ISO :2014 MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.