KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA"

Transkriptio

1 KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010 (tämä tutkimus). Näytteistä on mitattu lämpötila, happipitoisuus, ph, alkaliniteetti, sekä kokonaisfosforin ja -typen pitoisuudet metrin syvyydestä pinnasta ja noin 0,5 metriä pohjasta. Lisäksi on määritetty levämäärää kuvaavan a-klorofyllin määrä 0-2 metriä (Kaiturissa 0-1 metriä) pinnasta otetusta kokoomanäytteestä sekä näkösyvyyden arvo. Näytteenoton ja analysoinnin on tehnyt vuosina 2006 ja 2007 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Heinäkuussa 2010 näytteenoton ja happianalyysit on tehnyt Päivi Joki-Heiskala ja kaikki muut analyysit on tehty Lounais- Suomen vesi- ja ympäristö Oy:ssä. Näiden edellä mainittujen analyysien tulokset sekä vuosien 2004 ja 2005 tutkimusten tuloksia (Joki-Heiskala 2005) soveltuvin osin on koottu liitteeseen 1 ja raportin lopussa oleviin kuviin; tämän raportin päätelmät on tehty näiden tulosten perusteella. Heinäkuun 2010 tutkimustulokset ovat järvittäin liitteessä 2. Tulosten yhteenveto Tehtyjen vedenlaadun mittausten perusteella voidaan tehdä päätelmiä järvien rehevyystasosta (luokkarajat samat kuin esim. Vogt ja Joki-Heiskala 2002), happitilanteesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä ongelmista, kirkkaudesta vain näkösyvyyden perusteella, happamoitumiseen liittyvistä mahdollisista ongelmista sekä määrittää vanhan luokituksen perusteella yleinen käyttökelpoisuus (katso rajat: Kaituri Kaiturin kokonaisfosforipitoisuus (30 µg/l) luokittelisi järven rehevien järvien tuotantotyyppiin ja kasviplanktonin määrää kuvastavan a-klorofyllipitoisuus lievästi reheviin järviin. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli samaa tasoa, mutta a- klorofyllipitoisuus oli hieman alhaisempi. Heinäkuussa 2010 näkösyvyys oli 0,80 metriä eli samaa suuruusluokkaa kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Näkösyvyys on melko alhainen (0,5-1,0 metriä), mihin vaikuttaa etenkin se, että vedessä on runsaasti ruskeaa humusainesta. Heinäkuussa 2010 päällysveden ph-arvo oli 6,4 ja alkaliniteetti oli 0,09 mmol/l. Vesi on ruskeille järville tyypillisesti melko hapanta, ph-arvot ovat vaihdelleet aiemmissa tutkimuksissa välillä ph 5, Veden puskurikyky happaman laskeuman neutralisoimiseksi on ollut hyvä- tyydyttävä (0,08-0,14 mmol/l). Heinäkuussa 2010 happitilanne oli kohtalainen koko vesimassassa eikä happikatoa esiintynyt. Tämän matalan järven vesi ei useinkaan kerrostu kesällä lämpötilan mukaan, jolloin tuuli pystyy sekoittamaan vettä antaen happitäydennystä myös alusveteen. Kaiturin ongelma näyttää olevan se, että koko vesimassasta saattaa loppua talvella lähes happi kokonaan. Näin on käynyt talvella 2006, jolloin metrin syvyydestä mitatussa näytteessä oli happea vain 0,8 mg/l (6 %). Tämä tarkoittaa pitoisuutta, jossa vain harvat kalat pystyvät selviytymään. Tilanne oli hyvin samankaltainen myös talvella 2005 (Joki-Heiskala 2005).

2 Kaituri luokitellaan käyttökelpoisuudeltaan luokkaan tyydyttävä (luokat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko). Luokitusta alentaa heikko happitilanne talvella, alhainen näkösyvyys ja runsas leväpitoisuus kesällä (limalevä?). Heinäkuussa 2010 tehdyn tutkimuksen perusteella vedenlaadussa ei ole tapahtunut mitään selvästi havaittavaa muutosta verrattuna aiempiin vuosina tehtyihin tutkimuksiin. Oksjärvi Heinäkuussa 2010 näkösyvyys oli 1,7 metriä. Järvestä mitattujen näkösyvyyden arvojen (0,9-1,7 metriä) perusteella vesi on melko kirkasta. Näkösyvyys on ollut talvella alempi kuin kesällä. Heinäkuussa 2010 mitattu, levämäärää kuvastavan a-klorofyllin arvo oli samaa tasoa kuin elokuussa 2004 ja luokittelee Oksjärven lievästi rehevien järvien tuotantotyyppiin kuten myös päällysveden kokonaisfosforin- ja typen pitoisuudet. Oksjärven tuotantotyyppi on ollut samanlainen myös useimmissa aiemmissa tutkimuksissa. Ainoastaan heinäkuussa 2007 päällysveden a-klorofylliarvo oli poikkeuksellisen korkea (21 µg/l), mikä olisi luokitellut järven jopa reheviin järviin; arvo oli 4 kertaa korkeampi kuin heinäkuussa 2005 (Joki-Heiskala 2005) ja 5 kertaa korkeampi kuin heinäkuussa Mahtoikohan syynä olla limalevä, joka nostaa a-klorofyllipitoisuuksia normaalia korkeammaksi ja tekee luokitteluun virhettä? Kesällä 2010 päällysveden ph-arvo oli 6,6 ja alkaliniteetti 0,08 mmol/l. Happaman laskeuman neutraloimiseksi vedessä oli vain tyydyttävästi puskurikykyä. ph-arvo oli normaali tällaiselle järvivedelle kuten myös aiemmissa tutkimuksissa, jolloin arvot ovat vaihdelleet välillä ph 6-6,7. Vaikka järven puskurikyky happamalle laskeumalle onkin alhainen, happamoitumisuhkaa ei Etelä-Suomen järvissä tällä hetkellä kuitenkaan tutkijoiden mukaan ole, koska päästörajoitusten aikaansaama happaman laskeuman väheneminen on pysäyttänyt happamoitumiskehityksen. On kuitenkin huomioitava, että tällaisessa heikosti puskuroidussa järvessä lumen sulamisvedet saattavat hetkellisesti alentaa veden ph-arvoa hyvinkin alas, millä saattaa olla joillekin kalalajeille ja ravuille haitallinen vaikutus. Oksjärven happitilanne oli kesällä 2010 erinomainen: happea oli myös aivan pohjanläheisissä vesikerroksissa runsaasti (4,2 mg/l; 34 %). Alusveden kokonaisfosforipitoisuus (19 µg/l) oli vain 1,5 kertaa suurempi kuin päällysvedessä (12 µg/l) eli ravinteiden liukeneminen pohjasedimentistä eli ns. sisäinen kuormitus oli erittäin vähäistä. Aiemmissa tutkimuksissa, esim. lopputalvella 2004 ja 2006, pohjan läheisen veden happitilanne oli melko heikko, mutta täydellistä happikatoa ei ole havaittu; muulloin happitilanne on ollut vuosien tutkimuksissa hyvä koko vesimassassa. Oksjärvi luokitellaan kesän 2010 tutkimuksen perusteella käyttökelpoisuudeltaan luokkaan hyvä (luokat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko). Heinäkuussa 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan Oksjärvessä ei ollut havaittavissa rehevyyden lisääntymistä verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Eri vuosien säätiloilla saattaa kuitenkin olla vaikutusta asiaan: kesä 2010 oli lämmin ja vähäsateinen, jolloin järveen on tullut poikkeuksellisen vähän ravinnepitoisia valumia.

3 Kylänalanen Kylänalanen voidaan luokitella rehevien - erittäin rehevien järvien tuotantotyyppiin kuuluvaksi heinäkuussa 2010 analysoitujen veden leväpitoisuutta mittaavan a- klorofyllin sekä kokonaisfosforin pitoisuuden perusteella kuten aiemmissakin tutkimuksissa. Kuivan kesän seurauksena järveen tulevat valumat ympäröivältä valumaalueelta ovat olleet vähäiset, millä lienee vaikutusta mm. poikkeuksellisen alhaiseen veden kokonaistyppipitoisuuteen: veden kokonaistyppipitoisuus (760 µg/l) oli heinäkuussa 2010 vain noin puolet aiemmin mitatusta ( µg/l) ja olisi luokitellut järven vain lievästi rehevien järvien tuotantotyyppiin kuuluvaksi. Kesällä 2004 tehdyssä tutkimuksessa a-klorofyllipitoiuus oli erittäin korkea (214 µg/l), minkä jälkeen järvestä mitatut arvot kuvastavat erittäin rehevän järven arvoja, mutta ovat vain noin neljäsosa tästä. Heinäkuussa 2010 veden ph-arvo oli ph 7,2. ph-arvot ovat olleet normaalit tällaiselle järvivedelle ja vaihdelleet välillä ph 6,3-7,2. Vedessä on riittävästi puskurikykyä happaman laskeuman neutraloimiseksi. Kylänalasen näkösyvyys on veden ruskeasta väristä ja veden sisältämästä runsaasta orgaanisen aineen määrästä johtuen melko alhainen (0,8-0,9 metriä) ja se on pysynyt hyvin samalla tasolla kaikissa mittauksissa. Myös heinäkuussa 2010 näkösyvyys oli 0,9 metriä. Järven happitilanne oli heinäkuussa 2010 hyvä: happea oli riittävästi koko vesimassassa eikä voimakkaan levätuotannon aikaansaamaa hapen ylikyllästeisyyttä esiintynyt päällysvedessä. Happitilanne on ollut loppukesällä aiemmissa tutkimuksissa heikko: heinäkuussa 2006 ja 2004 pohjan läheisestä vedessä vallitsi täydellinen happikato. Samaan aikaan päällysvedessä on esiintynyt hapen ylikyllästeisyyttä. Kylänalanen luokitellaan käyttökelpoisuudeltaan luokkaan välttävä (luokat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko). Lukitusta heikentää vähäinen näkösyvyyden arvo sekä veden sisältämät runsaat ravinne- ja levämäärät sekä ajoittainen heikko happitilanne. Heinäkuussa 2010 kylänalaisen vedenlaatu oli happitilanteen perusteella hieman parempi kuin aiempina tutkimuskesinä samoin veden sisältämä typpimäärä oli alhaisempi. Muiden muuttujien avulla mitattuna vedenlaadussa ei ole ollut havaittavissa muutoksia aiempiin tutkimuksiin verrattuna.

4 Iso-Torava Iso-Torava voidaan luokitella veden leväpitoisuutta mittaavan kokonaisfosforin ja - typen pitoisuuksien perusteella lievästi rehevien järvien tuotantotyyppiin, mutta levämäärää mittaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella rehevien järvien tuotantotyyppiin kuuluvaksi; loppukesällä mitatut a-klorofyllipitoisuudet ovat kasvaneet vuodesta 2004 (7,4 µg/l) vuoteen 2010 (12 µg/l). Heinäkuussa 2010 näkösyvyys oli 1,8 metriä. Näkösyvyyden perusteella vesi on melko kirkasta, kun kirkkauden rajana pidetään 2 metrin näkösyvyyttä. Näkösyvyys on vaihdellut aiemmissa tutkimuksissa välillä 1,0-2,2 metriä. Heinäkuussa 2010 päällysveden ph-arvo oli hieman kohollaan (ph 7,4), mikä kuvastaa vedessä olevaa leväkukintaa. ph-arvot ovat vaihdelleet aiemmissa tutkimuksissa välillä 6,8-7,6. ph-arvojen kohoaminen loppukesällä leväkukinnan seurauksena on huolestuttavaa, sillä jos ph kohoaa yli arvoon ph 8, alkaa fosforia vapautua pohjasta myös hapellisilta matalan veden alueilta. Tämä kiihdyttää levän kasvua ja lisää rehevöitymistä. Happaman laskeuman neutraloimiseksi vedessä on ollut riittävästi puskurikykyä sekä kesällä 2010 että aiemmissakin tutkimuksissa. Heinäkuussa 2010 happitilanne oli hyvä, sillä syvänteessäkin aivan pohjalla asti oli happea (18 %). Iso-Toravan pohjanläheisen veden happitilanne muodostuu ajoittain heikoksi sekä lopputalvella että loppukesällä. Täydellistä happikatoa ei kuitenkaan ole havaittu yhdessäkään tutkimuksessa. Vaikka happitilanne oli hyvä heinäkuussa 2010, alusveden ravinnepitoisuudet olivat 4-kertaa korkeammat kuin päällysveden, mikä on huolestuttavaa ja kuvastaa pohjalta liukenevaa ns. sisäistä ravinnekuormitusta. Kokonaisfosforiarvot ovat olleet aiemmissakin tutkimuksissa alusvedessä 2-4 kertaa päällysveden arvoja korkeammat. Happitilanne on ollut talvella 2005 ja 2006 sekä kesällä 2006 heikompi kuin tässä tutkimuksessa. Iso-Torava luokitellaan käyttökelpoisuudeltaan luokkaan tyydyttävä - hyvä (luokat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko). a-klorofyllipitoisuus eli vedessä oleva levämäärä alentaa veden käyttökelpoisuusluokitusta. Näiden tutkimusten mukaan Iso-Toravan on havaittavissa rehevyyden ja levämäärän lisääntymistä verrattuna vuosien 2010 tuloksia järvestä aiemmin tehtyihin vedenlaadun tutkimuksiin. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet eivät ole vastaavasti kohonneet, joten samalla ravinnemäärällä tuotetaan yhä enemmän levää. Tämä saattaa olla merkkinä vinoutuneesta kalastorakenteesta, jossa eläinplanktonia syöviä pikkukaloja on liikaa. Järvellä saattaisi olla tarvetta hoitokalastukseen ja petokalaistutuksiin. Tätä hoitomuotoa tulisi pohtia kala-asiantuntijan kanssa.

5 Pikku-Torava Pikku-Toravan vesi voidaan luokitella veden leväpitoisuutta mittaavan a-klorofyllin ja kokonaisfosforin pitoisuuksien perusteella rehevien järvien tuotantotyyppiin kuuluvaksi. Heinäkuussa 2010 Pikku-Toravan a-klorofyllipitoisuuden perusteella mitattu veden levämäärä oli kuitenkin alhaisempi kuin kertaakaan aiemmissa tutkimuksissa. Kesällä 2006 mitattu korkea a-klorofyllimäärä (41 µg/l) olisi luokitellut järven jopa erittäin rehevien järvien tuotantotyyppiin kuuluvaksi. Heinäkuussa 2010 näkösyvyys (1,2 m) oli hieman korkeampi kuin edellisissä kesätutkimuksissa (0,9-1,1 m). Korkein näkösyvyyden arvo (1,8 m) on mitattu elokuussa Näkösyvyys on ollut talvella alempi kuin kesällä. Päällysveden ph-arvo oli hieman kohollaan (ph 7,2), mikä kuvastaa runsasta levien tai kasvien tuotantoa. ph-arvojen kohoaminen yli arvoon ph 8 ei ole suotavaa, sillä tällöin fosforia alkaa liueta myös hapellisten alueiden pohjilta. Tällä olisi rehevöitymistä kiihdyttävä vaikutus. ph-arvot ovat aiemmissa tutkimuksissa olleet normaalit tällaiselle järvivedelle ja vaihdelleet välillä 6,5-6,9. Happaman laskeuman neutraloimiseksi vedessä on kaikissa tutkimuksissa ollut riittävästi puskurikykyä. Pikku-Toravan happitilanne oli heinäkuussa 2010 hyvä, sillä happea oli riittävästi koko vesimassassa. Päällysvedessä oli havaittavissa lievää hapen ylikyllästeisyyttä, mikä kuvastaa runsasta levien tai kasvien tuotantoa. Happitilanne näyttäisi aiempien tutkimusten perusteella muodostuvan järvessä etenkin talvella heikoksi: tämän matalan järven happi on kulunut loppuun lähes koko vesimassasta vuosina 2004 ja 2005 tehdyissä lopputalven tutkimuksissa. Pikku-Torava luokitellaan heinäkuun 2010 tutkimusten perusteella käyttökelpoisuudeltaan luokkaan tyydyttävä (luokat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko). Pikku-Toravan tilassa ei ole tapahtunut mainittavaa muutosta verrattuna kesällä 2010 tehtyjä tutkimuksia aiempiin tutkimuksiin: veden näkösyvyys ja happitilanne olivat hieman paremmat. On kuitenkin huomioitava, että tämän matalan järven tilaan, jonka vesi vaihtuu nopeasti, vaikuttavat suuresti säätilat eri vuosina ja vuodenaikoina.

6 Kirjallisuus: Joki-Heiskala, P Kettulan järvien nykytila- Kaituri, Oksjärvi, Kylänalanen, Iso-Torva ja Pikku- Torava. Kettulan järvien ystävät ry. Salon Järvitutkimus. 87 s. Vogt, H. & Joki-Heiskala, P Kiskonjoen vesistön 65 järven tutkimus, Osa X. Kiskon- Kurkelanjoen vesistön järvien tila ja hoito. Salon Seudun Kehittämiskeskus kuntayhtymä Päällysveden kokonaisfosfori Iso-Torava Pikku- Torava Kaituri Kylänalanen Oksjärvi µg/l karu kesä 04 talvi 05 talvi 06 kesä 06 talvi 07 kesä 07 kesä 10 erittäin rehevä rehevä lievästi rehevä

7 a-klorofylli eli levämäärä kesä.04 µg/l kesä.06 kesä kesä erittäin rehevä rehevä lievästi rehevä Iso-Torava Pikku-Torava Kaituri Kylänalanen Oksjärvi karu

8 Pohjan happitilanne Iso-Torava Pikku-Torava Kaituri Kylänalanen Oksjärvi 0 10 kesä 04 talvi 05 hapen kyll. % talvi 06 kesä 06 talvi 07 kesä 07 kesä

9 Näkösyvyys 0 Iso-Torava Pikku-Torava Kaituri Kylänalanen Oksjärvi 2004 kesä 2005 talvi 2006 talvi 0, kesä 2007 talvi kesä kesä.10 metriä 1,5 2 2,5 kirkas 3 3,5

10 Liite 1. Kok. P, pinta kok. P, pohja ns happi, pinta happi, pohja a-klorofylli kok. N, pinta ph alkaliniteetti µg/l µg/l m O 2 % O 2 % µg/l µg/l mmo/l Iso-Torava , , ,8 0, , ,7 0, ,8 0, , , ,4 0, , ,7 0, , ,6 0, , ,4 0,2 Pikku-Torava , ,8 0, , ,9 0, , ,6 0, , ,9 0, , ,5 0, , ,9 0, , ,2 0,23 Kaituri , ,8 0, , ,5 0, , ,9 0, , ,4 0, ,8 0, , ,3 0, , ,4 0,09 Kylänalanen , ,7 0, , ,7 0, , ,4 0, ,8 102 < ,1 0, , ,3 0, , ,8 0, , ,2 0,2

11 Oksjärvi , , ,5 0, , ,2 0, , , ,7 0, , , , ,6 0, , , ,6 0,08

12 Liite 2. Kesän 2010 tutkimustulokset Kaituri kokonaissyvyys 1,5 m; näkösyvyys 0,8 m +30 o C, tyyntä, aurinkoista Näytteenottaja Päivi Joki-Heiskala syvyys Lämpötila happi happi ph alkaliniteetti Kok.P kok.n a-klorofylli m o C mg/l % mmo/l µg/l µg/l µg/l ,3 5,7 65 6,4 0, ,5 22,3 5,4 62 Oksjärvi kokonaissyvyys 10,5 m; näkösyvyys 1,7 m Näytteenottaja Päivi Joki-Heiskala aurinkoista, +27 o C, tyyntä, aurinkoista syvyys Lämpötila happi happi ph alkaliniteetti Kok.P kok.n a-klorofylli m o C mg/l % mmo/l µg/l µg/l µg/l 0-2 6,7 1 23,5 8,0 94 6,6 0, , ,2 6,4 55 9,8 7,1 4, ,5 (s) 6,8 <1 <1

13 Kylänalanen kokonaissyvyys 3,6 m; näkösyvyys 0,85 m +29 o C, tyyntä, pilvistä Näytteenottaja Päivi Joki-Heiskala syvyys Lämpötila happi happi ph alkaliniteetti Kok.P kok.n a-klorofylli m o C mg/l % mmo/l µg/l µg/l µg/l ,9 7,8 94 7,2 0, ,8 19,5 2, Iso-Torava kokonaissyvyys 20,0 m; näkösyvyys 1,8 m +29 o C, tyyntä, aurinkoista Näytteenottaja Päivi Joki-Heiskala syvyys Lämpötila happi happi ph alkaliniteetti Kok.P kok.n a-klorofylli m o C mg/l % mmo/l µg/l µg/l µg/l ,2 8,4 96 7,4 0, ,1 5, ,2 6, ,2 5,7 2,

14 Pikku-Torava kokonaissyvyys 3,0 m; näkösyvyys 1,2 m +30 o C, tyyntä, aurinkoista Näytteenottaja Päivi Joki-Heiskala syvyys Lämpötila happi happi ph alkaliniteetti Kok.P kok.n a-klorofylli m o C mg/l % mmo/l µg/l µg/l µg/l ,8 8, ,2 0, ,5 20, ,0 (s) 19,1 1,

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA

KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA KETTULAN JÄRVIEN NYKYTILA KAITURI, OKSJÄRVI, KYLÄNALANEN, ISO- TORAVA JA PIKKU-TORAVA LYHENNELMÄ Kettulan järvien ystävät ry Joki-Heiskala, Päivi Toukokuu 2005 Salon Järvitutkimus SALON JÄRVITUTKIMUS 2

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä 13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013

KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään

Lisätiedot

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014

Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014 7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka

Selvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014

Tammelan järvitutkimukset vuosina 2013-2014 Tammelan järvitutkimukset vuosina 13-1 Nab Labs Oy - Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Tutkimusraportti / 1 Arja Palomäki 1 1 JOHDANTO Tammelan kunnan alueella sijaitsevien 3 järven veden laatua tutkittiin

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven

Lisätiedot

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017

Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk

Lisätiedot

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.10.2007 Kirje nro 651 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010

KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 2010 Vesistöosasto/RO 7.3.214 Kirjenumero 229/14 PIRKKALAN KUNTA Vesa Vanninen Suupantie 11 3396 PIRKKALA KESKISENKULMAN PIKKUJÄRVIEN VEDENLAATU VUONNA 21 1. JOHDANTO Keskisenkulman järvet ovat ketjussa olevia

Lisätiedot

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 LUVY/108 22.3.2012 Erkki Selin Kirkkonummi/ympäristönsuojelu KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS TALVELLA 2012 Kirkkonummen järvitutkimus perustuu kunnan ympäristönsuojeluyksikön toimeksiannosta tehtävään, joka

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 23.3.2009 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 Sivu 1/9 Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu 3.3.9 1. Tutkimus Toteutettujen

Lisätiedot

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 1 Elina Meriluoto 24.9. Kirje no 692 HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY Jätevesilaitos Paroistentie 7 136 HÄMEENLINNA ALAJÄRVEN - VIRALANJÄRVEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 1. JOHDANTO Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy

Lisätiedot

Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat

Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat Liesjärven vedenlaadun muutokset, nykytila ja ulkoiset kuormittajat Annukka Korja 2016 Mitä eri vedenlaadun muuttujat tarkoittavat? Happipitoisuus Veden happipitoisuus on merkittävin järven tilaan vaikuttavista

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon

Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon Savon Voima Oy A 1077.15 Juha Räsänen PL 1024 70781 KUOPIO 6.5.2016 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Lähetämme oheisena Nurmijoen reitin vesistötarkkailun vuosiyhteenvedon 2015. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA

TEERNIJÄRVEN TULOKSET JA Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors

HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi. 23.10.2013 Helka Sillfors HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2013 Heinolan kaupunki, ympäristötoimi 23.10.2013 Helka Sillfors 1. Johdanto Heinolan kaupungin ympäristötoimi tutki vesistöjen tilaa kesällä 2013

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.03.2009 Kirje nro 145 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2008 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto

Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto 1 / 1 LÄHETE 2.1.215 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 7821 VARKAUS Tiedoksi: A147 Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017

Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017

Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3.

1 JOHDANTO 1 2 SÄÄOLOT 1 3 VEDENLAADUSTA KERTOVAT TEKIJÄT 2. 3.1 Lämpötilakerrostuneisuus ja happiolot 2. 3.2 Rehevyys 3. 3. TIIVISTELMÄ Vuoden 2008 vesistötutkimuksessa oli mukana yhteensä 39 Hartolan, Heinolan ja Sysmän kuntien alueella sijaitsevaa vesistöä. Tutkituista vesistöistä 33 oli järviä, 5 ojia ja yksi lähde. Vuoden

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Nurmijärven järvien veden laatu 2011

Nurmijärven järvien veden laatu 2011 Nurmijärvi 2012 Nurmijärven järvien veden laatu 2011 Etuherunen elokuussa 2011. Kuva Liisa Garcia Ympäristölautakunta m ISBN 978-952-67747-0-1 (nid.) ISBN 978-952-67747-1-8 (PDF) Painopaikka: Nurmijärven

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014

KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014 LUVY/108 11.8.2014 Kirkkonummen kunta/ympäristönsuojelu ymparistonsuojelu@kirkkonummi.fi KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS 2014 Kirkkonummen järvien vedenlaatututkimus perustuu kunnan lakisääteiseen velvoitteeseen

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot