HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015"

Transkriptio

1 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Lappeenrannassa 2. päivänä maaliskuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Johanna Kaarlampi tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

2 2(16) HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Yleistä Hiitolanjoki, josta käytetään myös nimeä Kokkolanjoki, on Etelä-Karjalassa sijaitseva Simpelejärven laskujoki. Joki virtaa pienen Kivijärven läpi ennen Simpeleen tehdasaluetta. Silamusjoesta Hiitolanjoki saa merkittävän lisävirtauksen. Joki virtaa Ritakosken, Lahnasenkosken ja Kangaskosken voimalaitosten kautta Venäjän puolelle ja lopulta Laatokkaan. Hiitolanjokea kuormittavat Metsä Board Oyj Simpeleen tehtaiden sekä Rautjärven kunnan Simpeleen taajaman puhdistetut jätevedet. Joen Suomen puoleiselle alaosalle kohdistuu ajoittain myös voimakasta hajakuormitusta. Hiitolanjoen tarkkailu perustuu Metsä Board Oyj Simpeleen tehtaan ympäristölupaan Dnro ESAVI/324/0408/ ja Rautjärven kunnan Simpeleen taajaman jätevedenpuhdistamon ympäristölupaan KAS-2009-Y Joen fysikaalis-kemiallinen tarkkailu on ollut samankaltainen jo vuodesta Tarkkailua on tihennetty aiemmasta neljästä kerrasta kuuteen kertaan vuodessa vuonna Tarkkailua tehdään Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n tekemän yhteistarkkailuohjelman (nro 688/12/ps) mukaisesti. Rautjärven kunnan jätevedenpuhdistamo eli paikallisesti Vihviläsuon jätevedenpuhdistamo valmistui vuonna 1975 ja saneerattiin perusteellisesti vuonna Saneerauksen jälkeen laitoksessa on käsitelty ainoastaan Simpeleen taajaman jätevesiä. Simpeleen tehtaiden eli nykyisen Metsä Board Simpeleen biologinen jätevedenpuhdistamo valmistui vuonna Nykyisin kartongin tuotantoon keskittyvän tehtaan prosessijätevedet käsitellään tässä puhdistamossa. Puhdistamolle johdetaan myös Konkamäen kaatopaikan suodosvedet. Europaeus 2012, Vuoden 2015 sää- ja hydrologiset olosuhteet Vuoden 2015 tammikuun ja huhtikuun välinen jakso oli vuosien keskiarvoon verrattuna lämpimämpi Kouvolan Anjalan havaintoasemalla (taulukko 1). Touko-heinäkuun keskilämpötilat pysyttelivät kuitenkin keskiarvojen alapuolella. Elo-syyskuu jakso oli jälleen keskiarvoa lämpimämpi, kun lokakuussa jäätiin jälleen keskiarvon alapuolelle. Anjalan havaintoasemalla keskimääräiset sademäärät ylittivät pidemmän aikavälin keskiarvot tammi-heinäkuun aikana poikkeuksetta. Elolokakuussa sademäärät jäivät kuitenkin huomattavasti keskiarvon alapuolelle. Huhtikuussa satoi keskiarvoa enemmän. Heinä-lokakuun jaksolla pidemmän aikavälin sademäärän keskiarvot alittuivat huomattavasti. Marraskuu ja joulukuu olivat keskiarvoon nähden selvästi lämpimämpiä ja sademäärät olivat pienempiä. Vuosi 2015 oli keskimääräistä lämpimämpi ja hieman kuivempi.

3 3(16) Taulukko 1. Kouvolan Anjalan havaintoaseman tammi-joulukuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2015 sekä vuosien keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen sääasemien arkisto) Sademäärä (mm) Anjala Anjala Tammikuu -3,2-6, Helmikuu -0,8-7, Maaliskuu 1,3-2, Huhtikuu 4,9 3, Toukokuu 9,6 10, Kesäkuu 13,5 14, Heinäkuu 15,7 17, Elokuu 16,3 15, Syyskuu 12,2 10, Lokakuu 4,5 5, Marraskuu 3,9-0, Joulukuu 1,6-4, Keskiarvo 6,6 4, Vuoden 2015 tammikuu oli lauha ja vähäluminen. Sadanta oli keskimääräistä runsaampaa ja näin ollen myös vedenpinnannousua ja virtaamien kasvua oli havaittavissa. Jääpeitteet olivat alkuvuodesta huomattavasti tavanomaista ohuempia ja roudan määrä vähäistä. Sadannan määrä oli keskimääräistä runsaampaa tai tavanomaista vuoden alusta aina heinäkuulle asti. Sadanta oli keskimääräistä niukempaa elokuussa ja erittäin vähäistä lokakuun aikana. Lumet sulivat tavallista aikaisemmin. Maaliskuun yöpakkaset hidastivat pitkälle edennyttä lumen sulamista osassa maata. Routamaksimi saavutettiin epätavallisesti jo helmikuussa ja huhtikuussa routaa esiintyikin enää paikoitellen. Jäät sulivat osasta Suomea jo maaliskuussa ja niiden paksuudet olivat huomattavasti keskimääräistä alhaisempia. Marras-joulukuu oli tavallista vähälumisempi ja maan etelä-osissa routaa oli vain paikoitellen hieman. Syksyllä vesistöt jäätyivät selvästi tavallista myöhemmin. Kevättulvahuippu saavutettiin harvinaisen aikaisin maaliskuussa. Tämä aiheutti vedenpintojen nousun normaalia aiemmin. Virtaamat puolestaan olivat keskimääräistä pienempiä. Huhtikuun vesisateet nostivat hetkellisesti virtaamia. Toukokuussa vedenpinnat ja virtaamat olivat suuressa osassa maata keskimääräisellä tasolla. Vedenpinnankorkeudet kääntyivät kuitenkin laskuun kesäkuun puolella, jolloin myös virtaamat pienenivät. Sama kehitys jatkui myös heinä-elokuussa. Syyskuun sateiden myötä vedenpinnat nousivat, mutta kääntyivät jälleen laskuun lokakuussa. Marraskuussa ja joulukuussa vedenpinnat nousivat jälleen. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuodesta laskussa. Huhtikuussa pohjavesien pinnat olivat kuitenkin korkealla viileän ja kostean kevään vuoksi. Sama kehitys jatkui heinäkuun loppuun asti, jolloin mitattiin jopa ennätyslukemia. Elokuun lämmin jakso käänsi kuitenkin pohjaveden korkeuden laskuun. Marraskuussa pohjavesien pinnankorkeudet lähtivät jälleen nousuun. Pintavesien lämpötilat puolestaan olivat toukokuulle asti tyypillisellä tasolla. Viileän kesän vuoksi lämpötilat jäivät

4 4(16) kuitenkin keskiarvojen alapuolelle kesä-heinäkuussa. Elokuun lämmin jakso lämmitti pintavesiä voimakkaasti ja niiden lämpötilat pysyivät keskimääräistä korkeammalla aina joulukuulle asti. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan havaintoaseman tietoihin sekä Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsauksiin. 3 Hiitolanjokeen kohdistuva jätevesikuormitus vuosina Metsä Board Simpeleen tehtaiden puhdistamon kuormitus on vuosina ollut taulukon 2 mukainen. Fosfori- ja typpikuormitukset ovat pysyneet keskimäärin melko tasaisina vuosien välisenä aikana (taulukko 2). Paperintuotanto loppui Simpeleeltä vuoden 2010 lopussa. Tämän jälkeen laitoksella on käsitelty vain kartonkitehtaan prosessivedet. Kiintoaineen ja BOD:n (biologinen hapenkulutus) päästöt vesistöön ovat vaihdelleet jonkin verran tarkastelujakson aikana. Vuonna 2015 kiintoainekuormitus oli keskiarvoa suurempi ja typpikuormitus keskiarvoa pienempi. Fosforin ja BOD:n osalta kuormitukset olivat keskimääräisellä tasolla. Taulukko 2. Metsä Board Simpeleen tehtaiden jätevedenpuhdistamon kuormitus vuosina (Metsä Board, 2016) fosfori kg/vrk typpi kg/vrk kiintoaine kg/vrk BOD7 kg/vrk , , , , , , , , , , Rautjärven kunnan Simpeleen taajaman Vihviläsuon jätevedenpuhdistamon kuormitus on ollut vuosina taulukon 3 mukainen. Vuoden 2015 Simpeleen jätevedenpuhdistamon keskimääräiset vesistöön kohdistuvat kuormitusarvot ovat olleet pienemmät, kuin keskimäärin vuosina Suurimmat kuormitusarvot ovat keskimäärin olleet vuonna 2010.

5 5(16) Taulukko 3. Simpeleen taajaman jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus vuosina (ympäristöhallinnon VAHTI-järjestelmä) fosfori kg/vrk typpi kg/vrk kiintoaine kg/vrk BOD7 kg/vrk ,15 30,4 5,7 3, ,19 27,1 8,7 5, ,26 24,3 6,8 7, ,17 25,0 5,9 5, ,35 27,9 10,7 8, ,25 25,5 7,4 5, ,19 24,8 5,9 5, ,15 28,6 4,7 5, ,12 21,4 5,3 3, ,07 13,6 2,2 1,6 4 Vesistötarkkailu vuonna 2015 Hiitolanjoen vesinäytteet otetaan tarkkailuohjelman mukaisesti viideltä eri näytepisteeltä kuusi kertaa vuodessa (tammi-, maalis-, touko-, heinä-, syys- ja marraskuu) (havaintopaikkakartta liitteenä 1). Näytepisteinä ovat Kivijärvestä tuleva vesi, tehtaan yläpuolella (009), tehtaan alapuoli (007), Uudensillankoski (006), Ritakoski (004) ja Kangaskoski (003) (taulukko 4). Kaikilta näytepisteiltä analysoidaan happi, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, ph, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn), kokonaistyppi (kok.n), kokonaisfosfori (kok.p) ja enterokokit (alustava). Fysikaalis-kemiallisen tarkkailun lisäksi Hiitolanjoen tarkkailuohjelmaan kuuluu pohjasedimenttitutkimus viiden vuoden välein (seuraavaksi vuonna 2016), pohjaeläintutkimus (seuraavaksi vuonna 2016), piilevätutkimus (seuraavaksi vuonna 2016) sekä kalastotutkimus (seuraavaksi vuonna 2019), joka sisältää kalojen elohopeatutkimuksen sekä aistinvaraisen arvioinnin. Taulukko 4. Vesistötarkkailun näytteenottopisteet TUNNUS PISTE SIJAINTI KOORDINAATIT (KKJ) 009 Kokkolanjoki 009 Tehtaan yläpuoli, Kivijärvestä tuleva vesi 007 Kokkolanjoki 007 Tehtaan alapuoli Kokkolanjoki 006 Uudensillankoski Kokkolanjoki 004, Ritakoski voimalaitos 003 Kokkolanjoki 003 Kangaskoski

6 6(16) 4.1 Vesistötarkkailun tulokset vuonna 2015 (SVYT) haki sekä analysoi vuoden 2015 fysikaaliskemialliset tarkkailunäytteet viideltä näytepisteeltä. Näytteet haettiin 7.1., 25.3., 20.5., 6.7., ja Vuonna 2015 Kivijärvestä tuleva vesi, tehtaan yläpuolisella näytepisteellä (009) oli keskimäärin lievästi humusaineiden värjäämää ja ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevällä tasolla (taulukko 5, tulokset liitteenä 2). Tehdasjätevedet vaikuttivat tehtaan alapuolisella näytepisteellä (007) fosfori- ja typpipitoisuuksiin sekä veden sähkönjohtavuuteen. Pitoisuudet nousivat keskimäärin kuitenkin vain vähän. Silamusjoen liittymän jälkeen näytepisteellä (006) sähkönjohtavuus hieman laski, mutta hieman nousseesta humuspitoisuudesta johtuen vesi myös tummeni. Myös typpipitoisuus nousi lievästi. Ritakoskella (004) Simpeleen taajaman puhdistetut jätevedet näkyivät veden laadussa kohonneina bakteerien määränä ja typpipitoisuutena. Kangaskoskelle (003) mentäessä hajakuormitus nosti sameutta, kiintoaineen määrää sekä fosforipitoisuutta. Veden hygieeninen laatu kuitenkin keskimäärin parani hieman. Taulukko 5. Hiitolanjoen näytepisteiden vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvot vuodelta Lämpöti C 8,5 9, ,8 O 2 mg/l O 2 % % Sameus FTU 1,4 1,5 1,5 1,4 2,1 K-aine mg/l 2 2 1,6 1,9 3,4 Sähkönj ms/m 9, ph 7,5 7,5 7,5 7,4 7,3 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l 5,1 5,6 6,6 6,6 6,7 Kok.N µg/l Kok-P µg/l Enter.al pmy/100ml 2 2,5 4, Veden laadun kehitys vuosina Veden kokonaislaatua on tarkasteltu matemaattisen laatuluokitusmallin mukaan (Saukkonen, Vesitalous 6/91 ja 3/92). Hiitolanjoen veden laatumallissa ovat mukana seuraavat veden laatuparametrit, parametrin jälkeen on ilmoitettu indeksilukua 1,00 = erinomainen vastaava pitoisuus: kokonaisfosfori 8 µg/l, kokonaistyppi 400 µg/l, väriluku 10 mgpt/l, COD Mn 4,4 mg/l, sameus 1,00 FTU, kiintoaine 2,0 mg/l, sähkönjohtavuus 11,0 ms/m ja enterokokit 0 kpl/100 ml. Jäteveden vaikutusta veden laatuun on tarkasteltu kartonkitehtaan yläpuolisen ja alapuolisen vesinäytteiden pitoisuuksien eroilla. Kangaskosken näytepiste on viimeinen Suomen puolella oleva tarkkailupiste, joka antaa eräänlaisen kokonaiskuvan kaikesta Suomen puolelta tulevasta kuormituksesta, pistemäisestä sekä hajakuormituksesta.

7 7(16) Kokonaisfosfori (kok.p) Kokonaisfosfori on vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinne. Hiitolanjoella kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran tarkastelujakson välisenä aikana lähinnä tehtaan alapuolisilla jokipisteillä 007 ja 003 (kuva 1). Pienimmät fosforipitoisuudet ovat olleet kartonkitehtaan yläpuolisella tarkkailupisteellä Kivijärvestä tulevassa vedessä (009). Tällä näytepisteellä fosforipitoisuuden vaihtelut ovat olleet myös vähäisempiä ja pitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin melko samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan. Tehtaan alapuolisilla näytepisteillä fosforipitoisuudet ovat taas hieman laskeneet. 60 Fosfori (kok.p) µg/l '009 '007 ' Kuva 1. Hiitolanjoen keskimääräiset fosforipitoisuudet vuosina Kokonaistyppi (kok.n) Kokonaistyppi on vesien tuotannon ja joskus rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinne. Typpipitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran kaikilla kolmella näytepisteillä tarkastelujakson aikana, kuitenkin eniten vaneritehtaan alapuolisella jokiosuudella (kuva 2). Suurimmat kokonaistypenpitoisuudet on mitattu Kangaskosken (003) näytepisteellä ja pienimmät Kivijärvestä tulevasta vedestä. Typpipitoisuudet ovat keskimäärin hieman kasvaneet 2000-luvun aikana.

8 8(16) µg/l Typpi (kok.n) '009 '007 '003 Kuva 2. Hiitolanjoen keskimääräiset typpipitoisuudet vuosina Sameus Sameuden arvot ovat keskimäärin kasvaneet hieman Hiitolanjoen kaikilla näytepisteillä vuosien aikana (kuva 3). Kangaskosken näytepisteen (003) sameusarvot ovat vaihdelleet voimakkaasti vuoden 2003 jälkeen, mikä on ajoittain voimakkaan hajakuormituksen seurausta. Keskimäärin suurimmat sameusarvot on myös mitattu tällä näytepisteellä. Selvästi korkein sameusarvo on ollut vuonna Muutoin sameusarvot ovat olleet lähes samalla tasolla toisiinsa nähden. FTU Sameus '009 '007 '003 Kuva 3. Hiitolanjoen keskimääräiset typpipitoisuudet vuosina

9 9(16) Kiintoaine Kiintoainepitoisuuteen vaikuttavat oleellisesti runsaista sateista sekä sulamisvesistä johtuvat valumat, mitkä lisäävät eroosiota. Lisäksi kiintoainepitoisuutta lisäävät jätevesikuormitus sekä runsastunut biomassa, kuten levät. Kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran tarkastelujakson aikana lähinnä tehtaan alapuolisella jokiosuudella (kuva 4). Kangaskoskella ajoittain voimakas hajakuormitus näkyy sameuden tapaan myös kohonneina kiintoainepitoisuuksina, joista korkein mitattu arvo on ollut myös vuonna Keskimäärin alhaisimmat kiintoainepitoisuudet ovat olleet Kivijärveltä tulevassa vedestä tehtaan yläpuolisella näytepisteellä (009). mg/l Kiintoaine '009 '007 '003 Kuva 4. Hiitolanjoen keskimääräiset kiintoaine pitoisuudet vuosina Väri Veden väriarvo kuvastaa veden ruskeutta eli lähinnä humusleimaa. Hiitolanjoessa veden väri on hieman tummentunut vuosien välisenä aikana (kuva 5). Tumminta vesi on ollut Kangaskosken (003) näytepisteellä. Tehtaan yläpuolisen (009) ja alapuolisen näytepisteen (007) väriarvot eivät ole keskimäärin juuri poikenneet toisistaan vuoden 2003 jälkeen.

10 10(16) 60 Väri mg/l Pt '009 '007 ' Kuva 5. Hiitolanjoen keskimääräiset väriarvot vuosina Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) Kemiallinen hapenkulutus kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä. Analyysi mittaa mm. humusyhdisteiden määrää. Värin tavoin Hiitolanjoen COD-pitoisuudet ovat nousseet tehtaan yläpuolella (009) sekä Kangaskoskella (003) vuosien aikana. Tehtaan alapuolella (007) COD-arvot ovat kuitenkin pysyneet keskimäärin lähes samalla tasolla. Pienimmät arvot on mitattu tehtaan yläpuolisella näytepisteellä (009) ja lähes aina suurimmat arvot Kangaskosken näytepisteellä (003). Pitoisuuserot ovat pienentyneet näytepisteiden 007 ja 009 välillä viimevuosien aikana. 10 Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l '009 '007 '003 Kuva 6. Hiitolanjoen keskimääräiset COD Mn-pitoisuudet vuosina

11 11(16) Bakteerien määrä Enterokokit ilmaisevat suolistoperäisten bakteerien määrää. Bakteerien määrä on vaihdellut paljon kaikilla näytepisteillä vuosien aikana (kuva 7). Keskimäärin suurimmat bakteeripitoisuudet on kuitenkin mitattu Kangaskosken näytepisteellä (003). Kartonkitehtaan yläpuolisen ja alapuolisen näytepisteen veden hygieeninen laatu on ollut keskimäärin melko lähellä toisiaan. Veden hygieeninen laatu on hieman parantunut viime vuosina. 70 Enterokokit (enter.al) 60 pmy/100ml '009 '007 '003 0 Kuva 7. Hiitolanjoen keskimääräiset bakteeripitoisuudet vuosina Veden laatuluokitus Hiitolanjoen veden kokonaislaadun määrittämiseen on käytetty matemaattista vedenlaatumallia (Saukkonen, Vesitalous 6/91 ja 3/92). Hiitolanjoen osalta mallissa erinomaista (indeksiluku 1) veden laatua vastaavat seuraavat vedenlaatuarvot: kokonaisfosfori 8 µg/l, kokonaistyppi 400 µg/l, COD Mn 4,4 mg/l, sähkönjohtavuus 11 ms/m, kiintoaine 2 mg/l ja bakteerit 0 pmy/100 ml. Hiitolanjoen veden laatu on ollut veden laatuluokituksen mukaan keskimäärin huonointa kartonkitehtaan alapuolisella näytepisteellä (007) sekä Kangaskosken näytepisteellä (003) (kuva 8). Selvästi parempi laatuista se on taas ollut tehtaan yläpuolella (009). Kartonkitehtaan yläpuolisen ja alapuolisen jokiosuuden veden laadulliset erot ovat kuitenkin alkaneet kaventua 2000-luvun aikana. Kivijärvestä tulevan veden (009) laatu on hieman huonontunut ja tehtaan alapuolisen näytepisteen (007) vesi on keskimäärin hieman parantunut vuosien aikana. Uudensillankosken alapuolisen (006), Lahnasen voimalan (004) ja Kangaskosken veden laatu on luokituksen mukaan pysynyt keskimäärin samanlaisena.

12 12(16) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Vedenlaatuluokitus '009 '007 '003 '006 '004 Kuva 8. Hiitolanjoen vedenlaatuindeksit vuosina Kartonkitehtaan yläpuoli, näytepiste 009 Kivijärvestä Hiitolanjokeen tuleva vesi (009) on ollut useimpina vuosina laadultaan hyvää, joskus jopa erinomaista (kuva 8). Veden laatua ovat heikentäneet lähinnä hajakuormituksesta johtunut lievä hygieeninen likaantuminen sekä runsassateisina aikoina sameuden ja kiintoainepitoisuuden nousu. Vuonna 2015 Kivijärvestä tulevan veden laatu oli keskimääräistä hieman parempi veden laatuindeksin ollessa 1,57 (hyvä/erinomainen). Kartonkitehtaan alapuoli, näytepiste 007 Jätevesien vaikutusta veden laatuun on tarkasteltu kartonkitehtaan yläpuolisen (009) ja alapuolisen (007) veden välisillä laatueroilla. Tehdasjätevedet ovat vaikuttaneet liuenneiden ionien kokonaismäärästä kertovan sähkönjohtavuuden ja COD-pitoisuuden lisäksi erityisesti ravinteisiin. Vuoden 2003 kesällä tehtaan alapuolelta mitattiin poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus (170 µg/l), mikä nosti vuosikeskiarvoa merkittävästi. Viime vuosina kokonaisfosforin kasvu on ollut vähäisempää. Typpipitoisuuserot näytepisteiden välillä ovat vaihdelleet melko paljon vuosien välillä (kuva 3). Vuonna 2005 ero oli tähän asti pienin, ainoastaan 27 µg/l. Vuonna 2015 jätevesien laskennallinen vaikutus Hiitolanjoen typpipitoisuuteen oli 90 µg/l, mikä on keskimääräisellä tasolla. Kiintoainepitoisuuksien erot ovat olleet melko pieniä vuosia 1997 ja 1998 lukuun ottamatta (kuva 4). Tämän jälkeen kiintoainepitoisuuksien erot ovat olleet enimmillään 1,1 mg/l. Usein eroa ei ole ollut juuri ollenkaan.

13 13(16) Muihin vedenlaatuparametreihin tehdasjätevedet ovat vaikuttaneet keskiarvona 2000-luvulla seuraavasti: sähkönjohtavuus +2,7 ms/m, COD +0,91 mg/l, sameus +0,20 FTU, väriluku +2,5 mgpt/l ja enterokokit +6 kpl/100 ml. Jätevesien vaikutus jokivedenlaatuun on vähentynyt tehdasalueen jälkeen (pisteiden 7 ja 9 indeksien erotus) vuosien välisenä aikana (taulukko 6). Keskimäärin vedenlaatuluokitus on heikentynyt 0,83 indeksiyksikköä. Viimeisen kolme vuoden aikana muutos on ollut pieni, alle 0,4 indeksi yksikköä. Taulukko 6. Veden laadun heikkeneminen eri ajanjaksoina tehdasalueen alapuolella veden laatuindeksin kuvaamana ajanjakso indeksin kasvu , , , , , , , , , , ,36 Vuoden keskimääräinen veden laatuluokitus on tehtaan alapuolella ollut hyvän ja tyydyttävän välillä (kuva 8). Parhaimmillaan laatuluokitus on ollut vuonna 2014 jolloin se oli 2,02 (hyvä) ja huonoimmillaan 2003 (3,02, tyydyttävä). Vuonna 2015 laatuluokitus oli 2,04 (hyvä). Uudensillankoski, näytepiste 006 Silamusjoen liittymän jälkeen sähkönjohtavuus on aina pienentynyt. Lisäksi fosforipitoisuus on usein pienentynyt. Humusaineet ovat kuitenkin lisänneet veden COD-pitoisuutta ja tummuutta. Veden laatu on ollut parhaimmillaan hyvä ja heikoimmillaan tyydyttävä (kuva 8). Vuonna 2015 vedenlaatuindeksi oli 2,05 (hyvä) eli selvästi keskimääräistä parempi. Simpeleen taajaman purkupaikan jälkeinen näytepiste, Ritakoski, näytepiste 004 Jos verrataan Uudensillankosken näytepisteen 006 ja puhdistamon purkupaikan jälkeisen näytepisteen 004 veden laatua keskenään, havaitaan, että Simpeleen asumajätevesien puhdistamon purkuvedet ovat nostaneet veden typpipitoisuutta ja heikentäneet veden hygieenistä laatua. Muiden veden laatuparametrien muutokset ovat olleet vähäisempiä.

14 14(16) Taulukko 7. Veden laatumuutokset näytepisteiden 006 ja 004 välillä aikajakso kokonaistyppi µg/l enterokokit kpl/100 ml Kokonaistyppipitoisuuden kasvussa näytepisteiden 006 ja 004 välillä ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia (taulukko 7). Viimeisenä kolmena vuotena typpipitoisuuden kasvu on ollut keskitasoa pienempi. Veden hygieeninen laatu on heikentynyt lähes aina yhdyskuntajätevesien vaikutuksesta. Hygieeninen likaantuminen ei kuitenkaan ole ollut erityisen voimakasta. Vuosina enterokokkien tiheyksien kasvu oli vertailuaikajaksoista pienin. Veden laatuindeksillä mitattuna veden laatu heikkeni näytepisteiden 006 ja 004 välillä vuonna ,17 yksikköä. Kangaskoski, näytepiste 003 Alimmalla Kangaskosken näytepisteelle vaikuttaa jätevesien lisäksi myös hajakuormitus, joka sateisina aikoina voi olla erittäin voimakasta. Kangaskosken fosforipitoisuus on ollut keskimäärin rehevälle vesialueelle ominainen, ajoittain jopa huomattavan korkea (kuva 1). Elokuussa 2003 mitattiin 110 µg/l ja toukokuussa µg/l fosforipitoisuudet, mitkä nostivat selvästi vuosikeskiarvoa. Keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut korkein vuonna µg/l. Vuonna 2015 fosforipitoisuus oli 26 µg/l, eli keskimääräistä hieman korkeampi. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut 430 µg/l:n ja 650 µg/l:n välillä (kuva 2), eli pitoisuuksissa on ollut jokin verran vaihtelua. Vuonna 2015 typpipitoisuus oli hieman keskimääräistä alhaisempi, 545 µg/l. Kangaskosken kiintoainepitoisuus on osittain virtaamista johtuen vaihdellut huomattavasti (kuva 4). Keväällä 2005 Kangaskoskella kiintoainepitoisuus oli erittäin suuri (33 mg/l) suuren savimäärän takia ja tämä vaikutti myös merkittävästi vuosikeskiarvoon (10 mg/l). Vuoden 2005 jälkeen kiintoainepitoisuus on ollut koholla vuonna 2012 (5,9 mg/l). Vuonna 2015 kiintoainepitoisuus oli keskimääräisellä tasolla, 3,4 mg/l. COD-pitoisuus, joka mittaa orgaanista aineen määrää ja luonnonvesissä lähinnä humuspitoisuutta on vaihdellut Kangaskoskella keskimäärin n. 6-9,5 mg/l välillä (kuva 6). Vuonna 2012 on mitattu suurin keskimääräinen pitoisuus 9,5 mg/l. Pitkällä aikavälillä COD-pitoisuus vaikuttaisi olevan lievässä kasvusuunnassa.

15 15(16) Kangaskosken vesi on ollut hygieenisesti likaantunutta, joskus selvästikin. Suurimmat hygieniabakteerien pitoisuudet on mitattu vuosina 2003 ja 2011 (kuva 7). Vuonna 2015 veden hygieeninen laatu oli tavanomaista parempi. Simpelejärvestä tuleva vesi on yleensä kirkasta, mutta Kangaskoskella vesi on jo värjääntynyttä. Vesi on ollut selvästi tummenemassa (kuva 5). Vuosina 2005 ja 2012 on mitattu suurimmat väriluvun arvot. COD-pitoisuuden tavoin myös väriluku on ollut selvästi kasvussa tarkastelujakson aikana. Kangaskosken vesi on ollut sameahkoa. Sameus on useimpina vuosina vaihdellut välillä 1,1 3,3 FTU (kuva 3). Keväällä 2005 ollut suuri kiintoainepitoisuus vaikutti myös selvästi sameuteen. Kaiken kaikkiaan vesi on ollut vuoden 2004 jälkeen sameampaa kuin aiemmin. Muutamana viime vuotena sameus on kuitenkin ollut alhaisempi. Ennen Kangaskoskea jokeen kohdistuu hajakuormitusta, koska veden laatu on lähes säännöllisesti ollut huonompi kuin näytepisteellä 004. Sameus, kiintoainepitoisuus ja ravinnepitoisuudet ovat kasvaneet tällä jokiosuudella. Veden laatu on vaihdellut lähes aina hyvän ja tyydyttävän välillä (kuva 8). Vuonna 2005 laatuluokitusindeksi oli kuitenkin 3,38 (tyydyttävä/välttävä), mikä on heikoin luokitus koko tarkkailuaikana. Vuonna 2015 veden laatu oli keskimääräistä parempi (2,36 hyvä/tyydyttävä). 6 Yhteenveto veden laadun kehityksestä Kivijärvestä Hiitolanjokeen tuleva vesi on ollut laadultaan keskimäärin hyvää. Simpelejärveen verrattuna vesi on kuitenkin ollut vähän tummempaa, sameampaa ja ravinteikkaampaa. Tehdasalue on lisännyt joen ravinnepitoisuuksia, orgaanisen aineen pitoisuutta ja liuenneiden ionien kokonaismäärästä kertovaa sähkönjohtavuutta. Joen kiintoainepitoisuuteen ei jätevesillä ole viime vuosina ole juurikaan ollut vaikutusta. Muihin veden laatutekijöihin vaikutus on ollut hyvin pieni. Jätevesien vaikutus on keskimäärin pienentynyt 2000-luvun aikana. Vuonna 2015 veden laatu oli tehtaan alapuolella hyvä. Silamusjoesta Hiitolanjokeen virtaa tummempia humuspitoisia vesiä, mutta sähkönjohtavuus ja yleensä myös fosforipitoisuus pieneni Silamusjoen liittymän jälkeen. Simpeleen taajaman puhdistetut jätevedet näkyvät lähinnä typpipitoisuudessa ja hygieenisessä laadussa. Viime vuosina vaikutukset typpipitoisuuteen ovat hieman pienentyneet. Ennen Kangaskoskea jokeen kohdistuu hajakuormitusta, joka runsaiden sateiden aikana voi olla voimakasta. Kangaskosken vesi on ollut selvästi tummenemassa ja orgaanisen aineen pitoisuus on kasvanut. Myös sameus on hieman noussut. Vuonna 2015 veden laatu kuitenkin parantui viime vuosiin nähden. VIITTEET Europaeus, Mikko 2012: Hiitolanjoki latvavesiltä Laatokalle. Etelä-Karjala-instituutti ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tammerprint Oy, Tampere. LIITTEET Havaintopaikkakartta Tutkimustulokset vuodelta 2015

16 16(16) JAKELU Metsä Board, Simpele Rautjärven kunta/tekninen toimisto Imatran seudun ympäristötoimi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

17 RAUTJÄRVEN HIITOLANJOEN TARKKAILUN VEDENLAATUNÄYTEPISTEET Kivijärvestä tuleva vesi 007 tahtaan alapuoli 006 Uudensillankoski 004 Ritakosken voimalaitos 003 Kangaskoski Sisältää Maanmittauslaitoksen maastokartta aineistoa 2015

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Sari Koivunen 18.11.214 Nro 15-14-7614 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Nina Leino 26.3.212 Nro 238-12-1412 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (211)

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 258/2015 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 258/2015

Lisätiedot

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006 HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 87/27 Marja Anttila-Huhtinen SISÄLLYS sivu Sisällys 1

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 240/2014 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2014 Hanna Turkki 24.11.2015 Nro 116-15-7857 2 (61) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS (2014) 3 (61) Sisällys

Lisätiedot

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen 1 / 1 Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 6.1.214 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen vesitarkkailujen vuosiyhteenvedon

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset

HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN VESISTÖTARKKAILUYHTEENVETO VUODELTA 2011

ETELÄ-SAIMAAN VESISTÖTARKKAILUYHTEENVETO VUODELTA 2011 No 1/1/ps SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA ETELÄ-SAIMAAN VESISTÖTARKKAILUYHTEENVETO VUODELTA 11 Lappeenrannassa 3.1.1 SAIMAAN VESI- JA

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas

Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas Metsä Tissue Oyj Mäntän tehdas MÄNTÄN SEUDUN ALAPUOLISEN VESISTÖN TARKKAILU VUONNA 213 Marika Paakkinen 213 ISSN 781-8645 Julkaisunro 76 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE JA SEN HYDROLOGISET TIEDOT...

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014

PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEEN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 246/2015 Viivi Mänttäri ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 134/2005 Erkki Jaala & Jukka Mankki ISSN 1458-8064 SISÄLLYS Tiivistelmä 1 Johdanto 1

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan

Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Vesien laadun tarkastajien yhteinen ilmoitus rajavesistöissä vuoden 213 tammikuun ja joulukuun välisenä aikana

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2011 UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE

TARKKAILUSUUNNITELMA TAMMERVOIMA OY:N JÄTEVOIMALAN HULE- JA POHJAVESILLE SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. PINTA- JA POHJAVESIEN NYKYINEN TILA... 1 3. ENNAKKOTARKKAILU... 2 3.1 Ojavedet... 2 3.2 Ojasedimentit... 3 3.3 Ennakkotarkkailun jatkaminen... 3 4. TARKKAILUSUUNNITELMA... 3

Lisätiedot

Oyj:n toimeksiannosta

Oyj:n toimeksiannosta Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue)

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka 18.12.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU

RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 157/29 Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas Raahen Vesi Oy RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 28 Osa I: Vesistötarkkailu LUONNOS ii PL 96, 9611 ROVANIEMI Vesistötarkkailun raportti vuodelta 28 157/29 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013

VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2013 Lauri Heitto 18.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...6 2.

Lisätiedot