HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015"

Transkriptio

1 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Lappeenrannassa 2. päivänä maaliskuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Johanna Kaarlampi tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

2 2(16) HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Yleistä Hiitolanjoki, josta käytetään myös nimeä Kokkolanjoki, on Etelä-Karjalassa sijaitseva Simpelejärven laskujoki. Joki virtaa pienen Kivijärven läpi ennen Simpeleen tehdasaluetta. Silamusjoesta Hiitolanjoki saa merkittävän lisävirtauksen. Joki virtaa Ritakosken, Lahnasenkosken ja Kangaskosken voimalaitosten kautta Venäjän puolelle ja lopulta Laatokkaan. Hiitolanjokea kuormittavat Metsä Board Oyj Simpeleen tehtaiden sekä Rautjärven kunnan Simpeleen taajaman puhdistetut jätevedet. Joen Suomen puoleiselle alaosalle kohdistuu ajoittain myös voimakasta hajakuormitusta. Hiitolanjoen tarkkailu perustuu Metsä Board Oyj Simpeleen tehtaan ympäristölupaan Dnro ESAVI/324/0408/ ja Rautjärven kunnan Simpeleen taajaman jätevedenpuhdistamon ympäristölupaan KAS-2009-Y Joen fysikaalis-kemiallinen tarkkailu on ollut samankaltainen jo vuodesta Tarkkailua on tihennetty aiemmasta neljästä kerrasta kuuteen kertaan vuodessa vuonna Tarkkailua tehdään Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n tekemän yhteistarkkailuohjelman (nro 688/12/ps) mukaisesti. Rautjärven kunnan jätevedenpuhdistamo eli paikallisesti Vihviläsuon jätevedenpuhdistamo valmistui vuonna 1975 ja saneerattiin perusteellisesti vuonna Saneerauksen jälkeen laitoksessa on käsitelty ainoastaan Simpeleen taajaman jätevesiä. Simpeleen tehtaiden eli nykyisen Metsä Board Simpeleen biologinen jätevedenpuhdistamo valmistui vuonna Nykyisin kartongin tuotantoon keskittyvän tehtaan prosessijätevedet käsitellään tässä puhdistamossa. Puhdistamolle johdetaan myös Konkamäen kaatopaikan suodosvedet. Europaeus 2012, Vuoden 2015 sää- ja hydrologiset olosuhteet Vuoden 2015 tammikuun ja huhtikuun välinen jakso oli vuosien keskiarvoon verrattuna lämpimämpi Kouvolan Anjalan havaintoasemalla (taulukko 1). Touko-heinäkuun keskilämpötilat pysyttelivät kuitenkin keskiarvojen alapuolella. Elo-syyskuu jakso oli jälleen keskiarvoa lämpimämpi, kun lokakuussa jäätiin jälleen keskiarvon alapuolelle. Anjalan havaintoasemalla keskimääräiset sademäärät ylittivät pidemmän aikavälin keskiarvot tammi-heinäkuun aikana poikkeuksetta. Elolokakuussa sademäärät jäivät kuitenkin huomattavasti keskiarvon alapuolelle. Huhtikuussa satoi keskiarvoa enemmän. Heinä-lokakuun jaksolla pidemmän aikavälin sademäärän keskiarvot alittuivat huomattavasti. Marraskuu ja joulukuu olivat keskiarvoon nähden selvästi lämpimämpiä ja sademäärät olivat pienempiä. Vuosi 2015 oli keskimääräistä lämpimämpi ja hieman kuivempi.

3 3(16) Taulukko 1. Kouvolan Anjalan havaintoaseman tammi-joulukuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2015 sekä vuosien keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen sääasemien arkisto) Sademäärä (mm) Anjala Anjala Tammikuu -3,2-6, Helmikuu -0,8-7, Maaliskuu 1,3-2, Huhtikuu 4,9 3, Toukokuu 9,6 10, Kesäkuu 13,5 14, Heinäkuu 15,7 17, Elokuu 16,3 15, Syyskuu 12,2 10, Lokakuu 4,5 5, Marraskuu 3,9-0, Joulukuu 1,6-4, Keskiarvo 6,6 4, Vuoden 2015 tammikuu oli lauha ja vähäluminen. Sadanta oli keskimääräistä runsaampaa ja näin ollen myös vedenpinnannousua ja virtaamien kasvua oli havaittavissa. Jääpeitteet olivat alkuvuodesta huomattavasti tavanomaista ohuempia ja roudan määrä vähäistä. Sadannan määrä oli keskimääräistä runsaampaa tai tavanomaista vuoden alusta aina heinäkuulle asti. Sadanta oli keskimääräistä niukempaa elokuussa ja erittäin vähäistä lokakuun aikana. Lumet sulivat tavallista aikaisemmin. Maaliskuun yöpakkaset hidastivat pitkälle edennyttä lumen sulamista osassa maata. Routamaksimi saavutettiin epätavallisesti jo helmikuussa ja huhtikuussa routaa esiintyikin enää paikoitellen. Jäät sulivat osasta Suomea jo maaliskuussa ja niiden paksuudet olivat huomattavasti keskimääräistä alhaisempia. Marras-joulukuu oli tavallista vähälumisempi ja maan etelä-osissa routaa oli vain paikoitellen hieman. Syksyllä vesistöt jäätyivät selvästi tavallista myöhemmin. Kevättulvahuippu saavutettiin harvinaisen aikaisin maaliskuussa. Tämä aiheutti vedenpintojen nousun normaalia aiemmin. Virtaamat puolestaan olivat keskimääräistä pienempiä. Huhtikuun vesisateet nostivat hetkellisesti virtaamia. Toukokuussa vedenpinnat ja virtaamat olivat suuressa osassa maata keskimääräisellä tasolla. Vedenpinnankorkeudet kääntyivät kuitenkin laskuun kesäkuun puolella, jolloin myös virtaamat pienenivät. Sama kehitys jatkui myös heinä-elokuussa. Syyskuun sateiden myötä vedenpinnat nousivat, mutta kääntyivät jälleen laskuun lokakuussa. Marraskuussa ja joulukuussa vedenpinnat nousivat jälleen. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuodesta laskussa. Huhtikuussa pohjavesien pinnat olivat kuitenkin korkealla viileän ja kostean kevään vuoksi. Sama kehitys jatkui heinäkuun loppuun asti, jolloin mitattiin jopa ennätyslukemia. Elokuun lämmin jakso käänsi kuitenkin pohjaveden korkeuden laskuun. Marraskuussa pohjavesien pinnankorkeudet lähtivät jälleen nousuun. Pintavesien lämpötilat puolestaan olivat toukokuulle asti tyypillisellä tasolla. Viileän kesän vuoksi lämpötilat jäivät

4 4(16) kuitenkin keskiarvojen alapuolelle kesä-heinäkuussa. Elokuun lämmin jakso lämmitti pintavesiä voimakkaasti ja niiden lämpötilat pysyivät keskimääräistä korkeammalla aina joulukuulle asti. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan havaintoaseman tietoihin sekä Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsauksiin. 3 Hiitolanjokeen kohdistuva jätevesikuormitus vuosina Metsä Board Simpeleen tehtaiden puhdistamon kuormitus on vuosina ollut taulukon 2 mukainen. Fosfori- ja typpikuormitukset ovat pysyneet keskimäärin melko tasaisina vuosien välisenä aikana (taulukko 2). Paperintuotanto loppui Simpeleeltä vuoden 2010 lopussa. Tämän jälkeen laitoksella on käsitelty vain kartonkitehtaan prosessivedet. Kiintoaineen ja BOD:n (biologinen hapenkulutus) päästöt vesistöön ovat vaihdelleet jonkin verran tarkastelujakson aikana. Vuonna 2015 kiintoainekuormitus oli keskiarvoa suurempi ja typpikuormitus keskiarvoa pienempi. Fosforin ja BOD:n osalta kuormitukset olivat keskimääräisellä tasolla. Taulukko 2. Metsä Board Simpeleen tehtaiden jätevedenpuhdistamon kuormitus vuosina (Metsä Board, 2016) fosfori kg/vrk typpi kg/vrk kiintoaine kg/vrk BOD7 kg/vrk , , , , , , , , , , Rautjärven kunnan Simpeleen taajaman Vihviläsuon jätevedenpuhdistamon kuormitus on ollut vuosina taulukon 3 mukainen. Vuoden 2015 Simpeleen jätevedenpuhdistamon keskimääräiset vesistöön kohdistuvat kuormitusarvot ovat olleet pienemmät, kuin keskimäärin vuosina Suurimmat kuormitusarvot ovat keskimäärin olleet vuonna 2010.

5 5(16) Taulukko 3. Simpeleen taajaman jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus vuosina (ympäristöhallinnon VAHTI-järjestelmä) fosfori kg/vrk typpi kg/vrk kiintoaine kg/vrk BOD7 kg/vrk ,15 30,4 5,7 3, ,19 27,1 8,7 5, ,26 24,3 6,8 7, ,17 25,0 5,9 5, ,35 27,9 10,7 8, ,25 25,5 7,4 5, ,19 24,8 5,9 5, ,15 28,6 4,7 5, ,12 21,4 5,3 3, ,07 13,6 2,2 1,6 4 Vesistötarkkailu vuonna 2015 Hiitolanjoen vesinäytteet otetaan tarkkailuohjelman mukaisesti viideltä eri näytepisteeltä kuusi kertaa vuodessa (tammi-, maalis-, touko-, heinä-, syys- ja marraskuu) (havaintopaikkakartta liitteenä 1). Näytepisteinä ovat Kivijärvestä tuleva vesi, tehtaan yläpuolella (009), tehtaan alapuoli (007), Uudensillankoski (006), Ritakoski (004) ja Kangaskoski (003) (taulukko 4). Kaikilta näytepisteiltä analysoidaan happi, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, ph, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn), kokonaistyppi (kok.n), kokonaisfosfori (kok.p) ja enterokokit (alustava). Fysikaalis-kemiallisen tarkkailun lisäksi Hiitolanjoen tarkkailuohjelmaan kuuluu pohjasedimenttitutkimus viiden vuoden välein (seuraavaksi vuonna 2016), pohjaeläintutkimus (seuraavaksi vuonna 2016), piilevätutkimus (seuraavaksi vuonna 2016) sekä kalastotutkimus (seuraavaksi vuonna 2019), joka sisältää kalojen elohopeatutkimuksen sekä aistinvaraisen arvioinnin. Taulukko 4. Vesistötarkkailun näytteenottopisteet TUNNUS PISTE SIJAINTI KOORDINAATIT (KKJ) 009 Kokkolanjoki 009 Tehtaan yläpuoli, Kivijärvestä tuleva vesi 007 Kokkolanjoki 007 Tehtaan alapuoli Kokkolanjoki 006 Uudensillankoski Kokkolanjoki 004, Ritakoski voimalaitos 003 Kokkolanjoki 003 Kangaskoski

6 6(16) 4.1 Vesistötarkkailun tulokset vuonna 2015 (SVYT) haki sekä analysoi vuoden 2015 fysikaaliskemialliset tarkkailunäytteet viideltä näytepisteeltä. Näytteet haettiin 7.1., 25.3., 20.5., 6.7., ja Vuonna 2015 Kivijärvestä tuleva vesi, tehtaan yläpuolisella näytepisteellä (009) oli keskimäärin lievästi humusaineiden värjäämää ja ravinnepitoisuuksiltaan lievästi rehevällä tasolla (taulukko 5, tulokset liitteenä 2). Tehdasjätevedet vaikuttivat tehtaan alapuolisella näytepisteellä (007) fosfori- ja typpipitoisuuksiin sekä veden sähkönjohtavuuteen. Pitoisuudet nousivat keskimäärin kuitenkin vain vähän. Silamusjoen liittymän jälkeen näytepisteellä (006) sähkönjohtavuus hieman laski, mutta hieman nousseesta humuspitoisuudesta johtuen vesi myös tummeni. Myös typpipitoisuus nousi lievästi. Ritakoskella (004) Simpeleen taajaman puhdistetut jätevedet näkyivät veden laadussa kohonneina bakteerien määränä ja typpipitoisuutena. Kangaskoskelle (003) mentäessä hajakuormitus nosti sameutta, kiintoaineen määrää sekä fosforipitoisuutta. Veden hygieeninen laatu kuitenkin keskimäärin parani hieman. Taulukko 5. Hiitolanjoen näytepisteiden vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvot vuodelta Lämpöti C 8,5 9, ,8 O 2 mg/l O 2 % % Sameus FTU 1,4 1,5 1,5 1,4 2,1 K-aine mg/l 2 2 1,6 1,9 3,4 Sähkönj ms/m 9, ph 7,5 7,5 7,5 7,4 7,3 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l 5,1 5,6 6,6 6,6 6,7 Kok.N µg/l Kok-P µg/l Enter.al pmy/100ml 2 2,5 4, Veden laadun kehitys vuosina Veden kokonaislaatua on tarkasteltu matemaattisen laatuluokitusmallin mukaan (Saukkonen, Vesitalous 6/91 ja 3/92). Hiitolanjoen veden laatumallissa ovat mukana seuraavat veden laatuparametrit, parametrin jälkeen on ilmoitettu indeksilukua 1,00 = erinomainen vastaava pitoisuus: kokonaisfosfori 8 µg/l, kokonaistyppi 400 µg/l, väriluku 10 mgpt/l, COD Mn 4,4 mg/l, sameus 1,00 FTU, kiintoaine 2,0 mg/l, sähkönjohtavuus 11,0 ms/m ja enterokokit 0 kpl/100 ml. Jäteveden vaikutusta veden laatuun on tarkasteltu kartonkitehtaan yläpuolisen ja alapuolisen vesinäytteiden pitoisuuksien eroilla. Kangaskosken näytepiste on viimeinen Suomen puolella oleva tarkkailupiste, joka antaa eräänlaisen kokonaiskuvan kaikesta Suomen puolelta tulevasta kuormituksesta, pistemäisestä sekä hajakuormituksesta.

7 7(16) Kokonaisfosfori (kok.p) Kokonaisfosfori on vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinne. Hiitolanjoella kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran tarkastelujakson välisenä aikana lähinnä tehtaan alapuolisilla jokipisteillä 007 ja 003 (kuva 1). Pienimmät fosforipitoisuudet ovat olleet kartonkitehtaan yläpuolisella tarkkailupisteellä Kivijärvestä tulevassa vedessä (009). Tällä näytepisteellä fosforipitoisuuden vaihtelut ovat olleet myös vähäisempiä ja pitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin melko samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan. Tehtaan alapuolisilla näytepisteillä fosforipitoisuudet ovat taas hieman laskeneet. 60 Fosfori (kok.p) µg/l '009 '007 ' Kuva 1. Hiitolanjoen keskimääräiset fosforipitoisuudet vuosina Kokonaistyppi (kok.n) Kokonaistyppi on vesien tuotannon ja joskus rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinne. Typpipitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran kaikilla kolmella näytepisteillä tarkastelujakson aikana, kuitenkin eniten vaneritehtaan alapuolisella jokiosuudella (kuva 2). Suurimmat kokonaistypenpitoisuudet on mitattu Kangaskosken (003) näytepisteellä ja pienimmät Kivijärvestä tulevasta vedestä. Typpipitoisuudet ovat keskimäärin hieman kasvaneet 2000-luvun aikana.

8 8(16) µg/l Typpi (kok.n) '009 '007 '003 Kuva 2. Hiitolanjoen keskimääräiset typpipitoisuudet vuosina Sameus Sameuden arvot ovat keskimäärin kasvaneet hieman Hiitolanjoen kaikilla näytepisteillä vuosien aikana (kuva 3). Kangaskosken näytepisteen (003) sameusarvot ovat vaihdelleet voimakkaasti vuoden 2003 jälkeen, mikä on ajoittain voimakkaan hajakuormituksen seurausta. Keskimäärin suurimmat sameusarvot on myös mitattu tällä näytepisteellä. Selvästi korkein sameusarvo on ollut vuonna Muutoin sameusarvot ovat olleet lähes samalla tasolla toisiinsa nähden. FTU Sameus '009 '007 '003 Kuva 3. Hiitolanjoen keskimääräiset typpipitoisuudet vuosina

9 9(16) Kiintoaine Kiintoainepitoisuuteen vaikuttavat oleellisesti runsaista sateista sekä sulamisvesistä johtuvat valumat, mitkä lisäävät eroosiota. Lisäksi kiintoainepitoisuutta lisäävät jätevesikuormitus sekä runsastunut biomassa, kuten levät. Kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran tarkastelujakson aikana lähinnä tehtaan alapuolisella jokiosuudella (kuva 4). Kangaskoskella ajoittain voimakas hajakuormitus näkyy sameuden tapaan myös kohonneina kiintoainepitoisuuksina, joista korkein mitattu arvo on ollut myös vuonna Keskimäärin alhaisimmat kiintoainepitoisuudet ovat olleet Kivijärveltä tulevassa vedestä tehtaan yläpuolisella näytepisteellä (009). mg/l Kiintoaine '009 '007 '003 Kuva 4. Hiitolanjoen keskimääräiset kiintoaine pitoisuudet vuosina Väri Veden väriarvo kuvastaa veden ruskeutta eli lähinnä humusleimaa. Hiitolanjoessa veden väri on hieman tummentunut vuosien välisenä aikana (kuva 5). Tumminta vesi on ollut Kangaskosken (003) näytepisteellä. Tehtaan yläpuolisen (009) ja alapuolisen näytepisteen (007) väriarvot eivät ole keskimäärin juuri poikenneet toisistaan vuoden 2003 jälkeen.

10 10(16) 60 Väri mg/l Pt '009 '007 ' Kuva 5. Hiitolanjoen keskimääräiset väriarvot vuosina Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) Kemiallinen hapenkulutus kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä. Analyysi mittaa mm. humusyhdisteiden määrää. Värin tavoin Hiitolanjoen COD-pitoisuudet ovat nousseet tehtaan yläpuolella (009) sekä Kangaskoskella (003) vuosien aikana. Tehtaan alapuolella (007) COD-arvot ovat kuitenkin pysyneet keskimäärin lähes samalla tasolla. Pienimmät arvot on mitattu tehtaan yläpuolisella näytepisteellä (009) ja lähes aina suurimmat arvot Kangaskosken näytepisteellä (003). Pitoisuuserot ovat pienentyneet näytepisteiden 007 ja 009 välillä viimevuosien aikana. 10 Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) mg/l '009 '007 '003 Kuva 6. Hiitolanjoen keskimääräiset COD Mn-pitoisuudet vuosina

11 11(16) Bakteerien määrä Enterokokit ilmaisevat suolistoperäisten bakteerien määrää. Bakteerien määrä on vaihdellut paljon kaikilla näytepisteillä vuosien aikana (kuva 7). Keskimäärin suurimmat bakteeripitoisuudet on kuitenkin mitattu Kangaskosken näytepisteellä (003). Kartonkitehtaan yläpuolisen ja alapuolisen näytepisteen veden hygieeninen laatu on ollut keskimäärin melko lähellä toisiaan. Veden hygieeninen laatu on hieman parantunut viime vuosina. 70 Enterokokit (enter.al) 60 pmy/100ml '009 '007 '003 0 Kuva 7. Hiitolanjoen keskimääräiset bakteeripitoisuudet vuosina Veden laatuluokitus Hiitolanjoen veden kokonaislaadun määrittämiseen on käytetty matemaattista vedenlaatumallia (Saukkonen, Vesitalous 6/91 ja 3/92). Hiitolanjoen osalta mallissa erinomaista (indeksiluku 1) veden laatua vastaavat seuraavat vedenlaatuarvot: kokonaisfosfori 8 µg/l, kokonaistyppi 400 µg/l, COD Mn 4,4 mg/l, sähkönjohtavuus 11 ms/m, kiintoaine 2 mg/l ja bakteerit 0 pmy/100 ml. Hiitolanjoen veden laatu on ollut veden laatuluokituksen mukaan keskimäärin huonointa kartonkitehtaan alapuolisella näytepisteellä (007) sekä Kangaskosken näytepisteellä (003) (kuva 8). Selvästi parempi laatuista se on taas ollut tehtaan yläpuolella (009). Kartonkitehtaan yläpuolisen ja alapuolisen jokiosuuden veden laadulliset erot ovat kuitenkin alkaneet kaventua 2000-luvun aikana. Kivijärvestä tulevan veden (009) laatu on hieman huonontunut ja tehtaan alapuolisen näytepisteen (007) vesi on keskimäärin hieman parantunut vuosien aikana. Uudensillankosken alapuolisen (006), Lahnasen voimalan (004) ja Kangaskosken veden laatu on luokituksen mukaan pysynyt keskimäärin samanlaisena.

12 12(16) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Vedenlaatuluokitus '009 '007 '003 '006 '004 Kuva 8. Hiitolanjoen vedenlaatuindeksit vuosina Kartonkitehtaan yläpuoli, näytepiste 009 Kivijärvestä Hiitolanjokeen tuleva vesi (009) on ollut useimpina vuosina laadultaan hyvää, joskus jopa erinomaista (kuva 8). Veden laatua ovat heikentäneet lähinnä hajakuormituksesta johtunut lievä hygieeninen likaantuminen sekä runsassateisina aikoina sameuden ja kiintoainepitoisuuden nousu. Vuonna 2015 Kivijärvestä tulevan veden laatu oli keskimääräistä hieman parempi veden laatuindeksin ollessa 1,57 (hyvä/erinomainen). Kartonkitehtaan alapuoli, näytepiste 007 Jätevesien vaikutusta veden laatuun on tarkasteltu kartonkitehtaan yläpuolisen (009) ja alapuolisen (007) veden välisillä laatueroilla. Tehdasjätevedet ovat vaikuttaneet liuenneiden ionien kokonaismäärästä kertovan sähkönjohtavuuden ja COD-pitoisuuden lisäksi erityisesti ravinteisiin. Vuoden 2003 kesällä tehtaan alapuolelta mitattiin poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus (170 µg/l), mikä nosti vuosikeskiarvoa merkittävästi. Viime vuosina kokonaisfosforin kasvu on ollut vähäisempää. Typpipitoisuuserot näytepisteiden välillä ovat vaihdelleet melko paljon vuosien välillä (kuva 3). Vuonna 2005 ero oli tähän asti pienin, ainoastaan 27 µg/l. Vuonna 2015 jätevesien laskennallinen vaikutus Hiitolanjoen typpipitoisuuteen oli 90 µg/l, mikä on keskimääräisellä tasolla. Kiintoainepitoisuuksien erot ovat olleet melko pieniä vuosia 1997 ja 1998 lukuun ottamatta (kuva 4). Tämän jälkeen kiintoainepitoisuuksien erot ovat olleet enimmillään 1,1 mg/l. Usein eroa ei ole ollut juuri ollenkaan.

13 13(16) Muihin vedenlaatuparametreihin tehdasjätevedet ovat vaikuttaneet keskiarvona 2000-luvulla seuraavasti: sähkönjohtavuus +2,7 ms/m, COD +0,91 mg/l, sameus +0,20 FTU, väriluku +2,5 mgpt/l ja enterokokit +6 kpl/100 ml. Jätevesien vaikutus jokivedenlaatuun on vähentynyt tehdasalueen jälkeen (pisteiden 7 ja 9 indeksien erotus) vuosien välisenä aikana (taulukko 6). Keskimäärin vedenlaatuluokitus on heikentynyt 0,83 indeksiyksikköä. Viimeisen kolme vuoden aikana muutos on ollut pieni, alle 0,4 indeksi yksikköä. Taulukko 6. Veden laadun heikkeneminen eri ajanjaksoina tehdasalueen alapuolella veden laatuindeksin kuvaamana ajanjakso indeksin kasvu , , , , , , , , , , ,36 Vuoden keskimääräinen veden laatuluokitus on tehtaan alapuolella ollut hyvän ja tyydyttävän välillä (kuva 8). Parhaimmillaan laatuluokitus on ollut vuonna 2014 jolloin se oli 2,02 (hyvä) ja huonoimmillaan 2003 (3,02, tyydyttävä). Vuonna 2015 laatuluokitus oli 2,04 (hyvä). Uudensillankoski, näytepiste 006 Silamusjoen liittymän jälkeen sähkönjohtavuus on aina pienentynyt. Lisäksi fosforipitoisuus on usein pienentynyt. Humusaineet ovat kuitenkin lisänneet veden COD-pitoisuutta ja tummuutta. Veden laatu on ollut parhaimmillaan hyvä ja heikoimmillaan tyydyttävä (kuva 8). Vuonna 2015 vedenlaatuindeksi oli 2,05 (hyvä) eli selvästi keskimääräistä parempi. Simpeleen taajaman purkupaikan jälkeinen näytepiste, Ritakoski, näytepiste 004 Jos verrataan Uudensillankosken näytepisteen 006 ja puhdistamon purkupaikan jälkeisen näytepisteen 004 veden laatua keskenään, havaitaan, että Simpeleen asumajätevesien puhdistamon purkuvedet ovat nostaneet veden typpipitoisuutta ja heikentäneet veden hygieenistä laatua. Muiden veden laatuparametrien muutokset ovat olleet vähäisempiä.

14 14(16) Taulukko 7. Veden laatumuutokset näytepisteiden 006 ja 004 välillä aikajakso kokonaistyppi µg/l enterokokit kpl/100 ml Kokonaistyppipitoisuuden kasvussa näytepisteiden 006 ja 004 välillä ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia (taulukko 7). Viimeisenä kolmena vuotena typpipitoisuuden kasvu on ollut keskitasoa pienempi. Veden hygieeninen laatu on heikentynyt lähes aina yhdyskuntajätevesien vaikutuksesta. Hygieeninen likaantuminen ei kuitenkaan ole ollut erityisen voimakasta. Vuosina enterokokkien tiheyksien kasvu oli vertailuaikajaksoista pienin. Veden laatuindeksillä mitattuna veden laatu heikkeni näytepisteiden 006 ja 004 välillä vuonna ,17 yksikköä. Kangaskoski, näytepiste 003 Alimmalla Kangaskosken näytepisteelle vaikuttaa jätevesien lisäksi myös hajakuormitus, joka sateisina aikoina voi olla erittäin voimakasta. Kangaskosken fosforipitoisuus on ollut keskimäärin rehevälle vesialueelle ominainen, ajoittain jopa huomattavan korkea (kuva 1). Elokuussa 2003 mitattiin 110 µg/l ja toukokuussa µg/l fosforipitoisuudet, mitkä nostivat selvästi vuosikeskiarvoa. Keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut korkein vuonna µg/l. Vuonna 2015 fosforipitoisuus oli 26 µg/l, eli keskimääräistä hieman korkeampi. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut 430 µg/l:n ja 650 µg/l:n välillä (kuva 2), eli pitoisuuksissa on ollut jokin verran vaihtelua. Vuonna 2015 typpipitoisuus oli hieman keskimääräistä alhaisempi, 545 µg/l. Kangaskosken kiintoainepitoisuus on osittain virtaamista johtuen vaihdellut huomattavasti (kuva 4). Keväällä 2005 Kangaskoskella kiintoainepitoisuus oli erittäin suuri (33 mg/l) suuren savimäärän takia ja tämä vaikutti myös merkittävästi vuosikeskiarvoon (10 mg/l). Vuoden 2005 jälkeen kiintoainepitoisuus on ollut koholla vuonna 2012 (5,9 mg/l). Vuonna 2015 kiintoainepitoisuus oli keskimääräisellä tasolla, 3,4 mg/l. COD-pitoisuus, joka mittaa orgaanista aineen määrää ja luonnonvesissä lähinnä humuspitoisuutta on vaihdellut Kangaskoskella keskimäärin n. 6-9,5 mg/l välillä (kuva 6). Vuonna 2012 on mitattu suurin keskimääräinen pitoisuus 9,5 mg/l. Pitkällä aikavälillä COD-pitoisuus vaikuttaisi olevan lievässä kasvusuunnassa.

15 15(16) Kangaskosken vesi on ollut hygieenisesti likaantunutta, joskus selvästikin. Suurimmat hygieniabakteerien pitoisuudet on mitattu vuosina 2003 ja 2011 (kuva 7). Vuonna 2015 veden hygieeninen laatu oli tavanomaista parempi. Simpelejärvestä tuleva vesi on yleensä kirkasta, mutta Kangaskoskella vesi on jo värjääntynyttä. Vesi on ollut selvästi tummenemassa (kuva 5). Vuosina 2005 ja 2012 on mitattu suurimmat väriluvun arvot. COD-pitoisuuden tavoin myös väriluku on ollut selvästi kasvussa tarkastelujakson aikana. Kangaskosken vesi on ollut sameahkoa. Sameus on useimpina vuosina vaihdellut välillä 1,1 3,3 FTU (kuva 3). Keväällä 2005 ollut suuri kiintoainepitoisuus vaikutti myös selvästi sameuteen. Kaiken kaikkiaan vesi on ollut vuoden 2004 jälkeen sameampaa kuin aiemmin. Muutamana viime vuotena sameus on kuitenkin ollut alhaisempi. Ennen Kangaskoskea jokeen kohdistuu hajakuormitusta, koska veden laatu on lähes säännöllisesti ollut huonompi kuin näytepisteellä 004. Sameus, kiintoainepitoisuus ja ravinnepitoisuudet ovat kasvaneet tällä jokiosuudella. Veden laatu on vaihdellut lähes aina hyvän ja tyydyttävän välillä (kuva 8). Vuonna 2005 laatuluokitusindeksi oli kuitenkin 3,38 (tyydyttävä/välttävä), mikä on heikoin luokitus koko tarkkailuaikana. Vuonna 2015 veden laatu oli keskimääräistä parempi (2,36 hyvä/tyydyttävä). 6 Yhteenveto veden laadun kehityksestä Kivijärvestä Hiitolanjokeen tuleva vesi on ollut laadultaan keskimäärin hyvää. Simpelejärveen verrattuna vesi on kuitenkin ollut vähän tummempaa, sameampaa ja ravinteikkaampaa. Tehdasalue on lisännyt joen ravinnepitoisuuksia, orgaanisen aineen pitoisuutta ja liuenneiden ionien kokonaismäärästä kertovaa sähkönjohtavuutta. Joen kiintoainepitoisuuteen ei jätevesillä ole viime vuosina ole juurikaan ollut vaikutusta. Muihin veden laatutekijöihin vaikutus on ollut hyvin pieni. Jätevesien vaikutus on keskimäärin pienentynyt 2000-luvun aikana. Vuonna 2015 veden laatu oli tehtaan alapuolella hyvä. Silamusjoesta Hiitolanjokeen virtaa tummempia humuspitoisia vesiä, mutta sähkönjohtavuus ja yleensä myös fosforipitoisuus pieneni Silamusjoen liittymän jälkeen. Simpeleen taajaman puhdistetut jätevedet näkyvät lähinnä typpipitoisuudessa ja hygieenisessä laadussa. Viime vuosina vaikutukset typpipitoisuuteen ovat hieman pienentyneet. Ennen Kangaskoskea jokeen kohdistuu hajakuormitusta, joka runsaiden sateiden aikana voi olla voimakasta. Kangaskosken vesi on ollut selvästi tummenemassa ja orgaanisen aineen pitoisuus on kasvanut. Myös sameus on hieman noussut. Vuonna 2015 veden laatu kuitenkin parantui viime vuosiin nähden. VIITTEET Europaeus, Mikko 2012: Hiitolanjoki latvavesiltä Laatokalle. Etelä-Karjala-instituutti ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tammerprint Oy, Tampere. LIITTEET Havaintopaikkakartta Tutkimustulokset vuodelta 2015

16 16(16) JAKELU Metsä Board, Simpele Rautjärven kunta/tekninen toimisto Imatran seudun ympäristötoimi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

17 RAUTJÄRVEN HIITOLANJOEN TARKKAILUN VEDENLAATUNÄYTEPISTEET Kivijärvestä tuleva vesi 007 tahtaan alapuoli 006 Uudensillankoski 004 Ritakosken voimalaitos 003 Kangaskoski Sisältää Maanmittauslaitoksen maastokartta aineistoa 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 14 2014 1 Yleistä Hiitolanjoki, josta käytetään myös nimeä Kokkolanjoki, on Etelä-Karjalassa sijaitseva

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 621/16 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA 1985-2015

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 2(13) VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 1985 2014 1 Ylesitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 26.6.2008 Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

No 1650/17 URPALANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

No 1650/17 URPALANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA No 1650/17 URPALANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2003-2016 Lappeenrannassa 21. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

No 1301/17 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2016 SEKÄ YHTEENVETO VUOSILTA Lappeenrannassa 29. päivänä toukokuuta 2017

No 1301/17 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2016 SEKÄ YHTEENVETO VUOSILTA Lappeenrannassa 29. päivänä toukokuuta 2017 No 1301/17 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2016 SEKÄ YHTEENVETO VUOSILTA 1985-2016 Lappeenrannassa 29. päivänä toukokuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 1 2 PUHDISTAMOTARKKAILUN

Lisätiedot

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1(7) IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1986-2014 1 Yleistä Imatran Immalanjärvi on Vuoksen kautta Laatokkaan laskevan Unterniskan vesistön

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY. No 1947/16 ETELÄ-SAIMAAN TARKKAILU KEVÄÄLLÄ Lappeenrannassa 27. päivänä heinäkuuta 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY. No 1947/16 ETELÄ-SAIMAAN TARKKAILU KEVÄÄLLÄ Lappeenrannassa 27. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 1947/16 ETELÄ-SAIMAAN TARKKAILU KEVÄÄLLÄ 2016 Lappeenrannassa 27. päivänä heinäkuuta 2016 SAIMAAN

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

No 362/17 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

No 362/17 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA No 362/17 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2016 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1975-2016 Lappeenrannassa 27 päivänä helmikuuta 2017 Matti Vaittinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Sari Koivunen 18.11.214 Nro 15-14-7614 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA

Lisätiedot

MIKKELIN (RISTIINAN) YÖVEDEN VEDEN LAATU VUONNA 2015 JA VEDEN LAA- DUN KEHITYS VUOSINA

MIKKELIN (RISTIINAN) YÖVEDEN VEDEN LAATU VUONNA 2015 JA VEDEN LAA- DUN KEHITYS VUOSINA SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 488/16 MIKKELIN (RISTIINAN) YÖVEDEN VEDEN LAATU VUONNA 2015 JA VEDEN LAA- DUN KEHITYS VUOSINA 1990-2015

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO 2.4.2015 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014 1 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi

Lisätiedot

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016

Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016 JULKAISU 109 28.9.2016 Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016 Lounais-Suomen Osoite Puhelin Sähköposti / www-sivu ALV rek. vesiensuojeluyhdistys ry Telekatu 16 vesiensuojeluyhdistys@lsvsy.fi

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Nina Leino 26.3.212 Nro 238-12-1412 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (211)

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 258/2015 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 258/2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006

HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 2006 HOLLOLAN HAMMONJOEN KALATALOUDELLISEEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄ VESISTÖTARKKAILU LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 87/27 Marja Anttila-Huhtinen SISÄLLYS sivu Sisällys 1

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot