SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

Transkriptio

1 1642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 211 LAPIN VESITUTKIMUS OY

2 i Siikajoen yhteistarkkailu 211 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 211 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Satu Ojala, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO VESISTÖALUE HYDROLOGISET OLOSUHTEET KUORMITUS TARKKAILUN TOTEUTUS Intensiivinen tarkkailu Alueellinen tarkkailu... 8 Siikajoki... 9 Lamujoki... 9 Siikajoki... 9 Lamujoki Näytteenoton ajoittuminen VUOSITTAIN TAPAHTUVAN TARKKAILUN TULOKSET Vedenlaatu tarkkailukohteittain Lamujoki Uljuan tekojärvi Siikajoki Ohtuanoja ja Luohuanjoki Vedenlaadun vaihtelu Talvi Kevät Kesä Syksy VUOSINA 28 JA 211 TOTEUTETTAVAN TARKKAILUN TULOKSET Siikajoen pääuoma ja sivujokien suut Kevät Kesä Sivujoet ja uomat Lamujoen Uljuan yläpuolinen alue, Kortteinen ja Viitaoja Järvet Iso-Lamujärvi Pyhännänjärvi Siikajoen edusta MINIMIRAVINNETARKASTELU HABITAATTITARKKAILU VEDEN LAADUN YLEINEN KEHITYS VUOSINA KUORMITUKSEN VAIKUTUS VEDENLAATUUN Uljuan altaan vaikutus Siikajoen alaosan vedenlaatuun Uljuan tekoallas Uljua aiheuttama vesistökuormitus Uljuan vaikutus Siikajoen alaosaan Kortteisen aiheuttama vesistökuormitus ja vaikutus Lamujokeen Pistekuormittajien vaikutus Yleistä kuormituksen kehityksestä Taajamien vedenlaatumallitarkastelu Pitoisuuslisäysarviot Siikalatvan keskuspuhdistamo Siikajoen puhdistamo Ruukin puhdistamo AINEVIRTAAMAT Sivujokien laskennalliset ainevirtaamat ALUEELLA SUORITETTAVAT ERILLISTARKKAILUT... 77

3 ii Siikajoen yhteistarkkailu Siikalatvan keskuspuhdistamon vesistövaikutukset Turvetuotannon vesistövaikutukset Kuntien uimarantojen vedenlaadun tarkkailu Leväseuranta Pohjaeläintarkkailu Kalataloustarkkailu TARKKAILUOHJELMAN TOIMIVUUS YHTEENVETO LIITTEET VIITTEET Pohjakartat copyright Maanmittauslaitos lupa 16/MML/11

4 1 Siikajoen yhteistarkkailu JOHDANTO Siikajoen vesistötarkkailua toteutettiin vuoteen 27 saakka vuosille laaditun ohjelman (PSV - Maa ja Vesi Oy 24a) ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (nyk ELY- keskus) hyväksymiskirjeen ( , PPO-27-Y ) mukaisesti. Siikalatvan keskuspuhdistamo otettiin käyttöön vuoden 27 aikana, joten uusi ohjelma oli tarkoituksenmukaista laatia alkamaan vuodesta 28 (Kippola ym. 27). Uudessa ohjelmassa on eroavaisuuksia aiempaan mm. siitä tä, että turvetuottajat siirtyivät tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia oman, erillisen, tarkkailuohjelmansa mukaisesti (Vapo Oy ym. 27). Vuosi 211 oli edellisvuodesta poiketen ns. laaja vuosi. Vesistötarkkailu koostuu joka vuosi toteutettavasta intensiivisestä tarkkailusta sekä määrävuosin toteutettavasta laajemmasta tarkkailusta, joka sisältää varsin kattavan alueellisen vedenlaadun tarkkailun sekä erilaisia biologisen tarkkailun menetelmiä. Jokavuotisella intensiivisellä tarkkailulla tuotetaan muutamalta edustavalta havaintopaikalta tilastollisesti luotettavaa tietoa, jonka perusteella arvioidaan vesistön veden laadun kehittymistä ja ainevirtaamia. Lisäksi intensiivisen tarkkailun tuottaman aineiston avulla arvioidaan Uljuan altaan vaikutuksia alapuolisen vesistön veden laatuun ja ainevirtaamiin. Alueellisen tarkkailun perusteella saadaan käsitys veden laadun alueellisista eroista. Siikajoen vesistöalueen käyttö- ja kuormitustarkkailu, vesistötarkkailu, sekä kalatalous- ja pohjaeläintarkkailut raportoidaan erillisinä kokonaisuuksina. Tässä raportissa esitetään vuoden 211 laajan vesistötarkkailun tulokset. 2 VESISTÖALUE Siikajoki alkaa Pyhännän kunnan alueella useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja virtaa Kestilän, Pulkkilan, Rantsilan ja Ruukin kuntien kautta laskien Siikajoen kunnan alueella Perämereen (liite 1). Siikajoen valuma-alueen pinta-ala (F) on 4318 km 2 ja järvi (L) 2,2 %. Suurin sivu-uoma on Lamujoki, jonka valuma-alueen pinta-ala (F) on 979 km 2 ja järvi (L) 3,7 % (Ekholm 1993). Siikajoen vesistöön on rakennettu kaksi tekoallasta: Uljua ja Kortteinen. Kortteisessa säännöstely aloitettiin vuonna 1977 ja Uljuassa 197. Uljuaan (28 km 2 ) vesi johdetaan Siikajoen pääuomasta Lämsänkosken yläpuolelta ja Uljuasta vesi lasketaan Lamujoen alaosalle. Kortteinen (7 km 2 ) sijaitsee Lamujoen keskiosalla. Tekoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala muodostaa 37 % vesistöalueen järvipintaalasta. Molempien tekoaltaiden rakentaminen on liittynyt vesistötöihin, joiden tavoitteena on ollut ehkäistä tulvia, parantaa kuivatusta ja edistää voimataloutta. Uljuan altaan säännöstely vaikuttaa oleellisesti alapuolisen Siikajoen virtaamiin ja veden laatuun. Siikajoen alaosalla on kaksi voimalaitosta (Pöyry ja Ruukinkoski). Siikajoen valuma-alueesta noin puolet on metsäisiä turvemaita ja avosoita. Fosforia sisältävää vivianiittia eli rautafosfaattia esiintyy yleisesti koko Siikajokilaakson alueella. Myös Siikajoen vesistöalueen alaosilla on happamia sulfaattimaita, jotka ajoittain sadantaolosuhteista riippuen aiheuttavat voimakasta veden ph-arvojen laskua Siikajoen sivu-uomissa ja pääuomassakin. Viljeltyä peltopinta-alaa Siikajoen vesistöalueella on yhteensä noin 31 ha (PSV Maa ja Vesi Oy 24). Maatalous on keskittynyt jokivarsille. Vesistöön kohdistuu pistemäistä kuormitusta taajamista, teollisuudesta ja turvetuotannosta sekä hajakuormitusta maa- ja metsätaloudesta ja jokivarren asutuksesta.

5 2 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Siikajoen vedenlaatuun vaikuttavat myös tekoaltaat. Siikajoen vesi on laadultaan erittäin rehevää ja humuspitoista. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskusten (nyk. ELY-keskus) 29 laatimassa Oulujoen Iijoen vesienhoito-alueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 215 raportissa Siikajoen ja Lamujoen pääuomat on luokiteltu ekologisilta tiloiltaan tyydyttäviksi. Uljuan ja Kortteisen tekoaltaat (myös Siikajoen vanha uoma, Uljua yläkanava ja Lamujoen alaosa välillä Uljua-Siikajoki) on nimetty keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi vesistöiksi ja Iso-Lamujärvi ekologiselta tilaltaan hyväksi. Siikajoen sivu-uomista kaikki luokitellut vesistöt (Mulkuanjoki, Neittävänjoki, Kärsämänjoki, Vuolunoja) on luokiteltu ekologisilta tiloiltaan välttäviksi. Kemialliselta tilaltaan kaikki vesistöalueen luokitellut vesistöt on luokiteltu hyviksi. Uljuan tekoallas ja Kortteisen tekoallas on nimetty keinotekoisiksi vesimuodostumiksi. Niiden tila on luokiteltu tyydyttäväksi suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Siikajoen vanha uoma, Uljuan yläkanava (Lämsänkoski-Uljua) ja Lamujoki välillä Uljua-Siikajoki on puolestaan nimetty välttäviksi. Vuosina 29 ja 21 Siikajoen pääuomalla on toteutettu kalataloudellisia kunnostustöitä lukuisilla kohteilla ja töitä jatkettiin edelleen vuonna 211. Vuoden 29 kunnostukset kohdistuivat Ruukin ja jokisuun väliselle alueelle, sekä Siikajoen vanhalle uomalle Pulkkilassa. Vuoden 21 kohteet sijaitsivat vastaavasti Rantsilassa välillä Lamujoki-Rantsilan kuntakeskus ja vuonna 211 töitä jatkettiin Rantsila-Paavola välisellä jokialueella vesitilanteen mukaan. Ajoittain sateisesta stä ja syksystä johtuen Uljuan juoksutuksia säädeltiin kunnostustöiden mahdollistamiseksi - ja kuussa siten, että viikonloppuina juoksutukset olivat normaalia runsaampia ja viikolla vähäisempiä. Tämä pyritään ottamaan tarkkailuraportissa tulosten tulkinnassa huomioon, samoin kuin kunnostuksista aiheutuvat samennukset. 3 HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 211 hydrologiset tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin, Lamujoen ja Siikajoen virtaamahavaintoihin sekä Ilmatieteen laitoksen Siikajoen Revonlahden havaintoaseman (542) lämpötila- ja sadantatietoihin (kuva 1). Virtaamatietoja oli alueelta käytettävissä Lamujoen alaosalta Jylhänrannasta, Uljuan juoksutuksista ja Lämsänkosken ohijuoksutuksesta sekä Siikajoen Harjunnivasta ja Länkelästä. Virtaamamittauspaikkojen sijainti käy ilmi liitteestä 1 ja virtaamat kuvasta 2. Vuosi 211 kuusta kuuhun oli pääosin lämpötiloiltaan hyvin tavanomainen, paitsi kuu oli Siikajoen vesistöalueella keskimääräistä (1971-2) jonkin verran kylmempi. Tammi- ja kuu olivat tavanomaista jonkin verran sateisempia, kun taas -, - ja kuu olivat keskimääräistä kuivempia. Lamujoella ja Siikajoella kevään tulvahuiput ajoittuivatkin hieman normaalia aiempaan (15. ja 17.4). Lumikuormasta ja suhteellisen nopeasta lämpötilan kohoamisesta johtuen kevään maksimivirtaamat olivat edellisvuoden tavoin suhteellisen suuria, joskaan eivät mitenkään poikkeuksellisia. Lamujoen ja Siikajoen virtaamat laskivat vähitellen kohti n alivirtaamakautta. Kesäkuu oli sateisuudeltaan hyvin tavanomainen ja jokien virtaamat pienenivät edelleen. Kesäkuu oli keskimääräistä lämpimämpi. Myös kuu oli Siikajoen vesistöalueella edelleen varsin lämmin ja tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden keskilämpötila kohosi Revonlahden havaintoasemalla 18, C:een. Heinäkuu oli keskimääräistä kuivempi ja Lamujoen ja Siikajoen virtaamat olivat alhaisia. Elokuun oli edelleen Siikajoen alueella lämmin, mutta tavanomaista sateisempi. Siikajoen vesistöalueella satoi paikoin runsaasti, mikä nostatti ajoittain virtaamia Lamujoessa ja Siikajoessa. Syys- ja kuu olivat edelleen sääoloiltaan keskimääräistä lämpimämpiä ja sateisempia. Lokakuussa Lamujoella ja Siikajoella mitattiinkin jälleen virtaamahuiput, jotka olivat kuitenkin jonkin verran kevään tulvahuippuja alhaisempia.

6 3 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Siikajoella virtaamat vaihtelivat - ja kuussa myös kalataloudellisten kunnostusten vuoksi. Koska kunnostustyöt tehtiin pääosin arkipäivinä, painotettiin Uljuan juoksutuksia viikonloppuihin (Pohjois- Pohjanmaan ELY- keskus 211). Tämä on nähtävissä alla kuvan 2 virtaamakuvaajista. Lokakuun jälkeen virtaamat palautuivat varsin nopeasti normaalille tasolleen pitkän aikavälin keskiarvojen tuntumaan. Marras- ja kuu olivat keskimääräistä selvästi lämpimämpiä. Marraskuu oli tavanomaista selvästi kuivempi, kun taas kuu oli lähes puolta keskimääräistä sateisempi. Lamujoen ja Siikajoen virtaamat noudattelivat jokseenkin pitkän aikavälin keskiarvoja, mutta nousivat hieman kuun loppua kohden runsaampien sateiden vuoksi. Kuva 1. Kuukauden sadanta ja keskilämpötila Ruukissa vuosina sekä vertailujaksolla Lähde: Ilmatieteenlaitos.

7 4 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Kuva 2. Virtaamat Lamujoen Jylhänrannalla, Uljuan juoksutukset + Lämsänkosken ohijuoksutukset, virtaamat Siikajoen Harjunnivassa ja Länkelässä vuosina sekä vuosien virtaamien päivittäiset keskiarvot.

8 5 Siikajoen yhteistarkkailu KUORMITUS Siikajoen vesistöalueen teollisuuden ja taajamien kuormitustarkkailun tulokset vuodelta 211 raportoidaan erillisessä kuormitustarkkailuraportissa (Maikkula ja Vaaramaa-Hiltunen 212). Myös turvetuotannon kuormitustarkkailujen tulokset raportoidaan erikseen omassa raporttikokonaisuudessaan (Anttila ja Nikula 212) ja kaatopaikkojen tarkkailujen tulokset omissa erillisissä yhteenvedoissaan. Näistä esitetään kuitenkin yhteenvedot myös em. Siikajoen yhteistarkkailun kuormitustarkkailuraportissa. Taulukkoon 1 on koottu yhteenveto Siikajoen vesistöalueen taajamien, teollisuuden ja turvetuotannon kuormituksesta. Alueen jätevesien puhdistusta on keskitetty voimakkaasti ja tästä tä tarkkailussa on mukana enää kolme jätevedenpuhdistamoa. Teollisuuden osalta tarkkailussa on mukana Profood Oy:n (ent. Ravintoraisio Oy) Vihannin tehdas. Turvetuotannon osalta taulukossa esitetään nettokuormitus, jonka tarkemmat laskentaperusteet ilmenevät turvetuotannon yhteistarkkailuraportista. Taulukko 1. Siikajoen vesistöalueen pistemäisten kuormittajien aiheuttama vesistökuormitus vuonna 211 (Maikkula ja Vaaramaa-Hiltunen 212). Kuormitus, kg/d Kuormittaja BOD 7 Kok.P Kok.N Ruukki jvp 3,2,2 23 Siikajoki jvp,8,5 6,5 Siikalatvan keskusp. 12,2 24 jvp yhteensä 16,45 53,5 Profood Oy, jvp 6,2,6 3,4 Profood Oy, lietekenttä 2,9,6,8 turvetuotanto - 1,75 53 Jätevedenpuhdistamoiden ja Profood Oy:n yhteenlaskettu kuormitus jatkui tarkastelujakson ( ) keskimääräiseen tasoon nähden vähäisenä. Turvetuotannon osalta kuormitus riippuu merkittävästi vuoden sääoloista ja tuotantoalojen muutoksista. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille (Osa 2 Vesienhoitoalueen eteläiset vesistöt) on esitetty arviot vuosien keskimääräisistä haja-asutuksen, maa- ja metsätalouden, laskeuman sekä luonnonhuuhtouman aiheuttamista kuormituksista Siikajokeen. Fosforin osalta arvio on n. 87 t/a (n. 24 kg/d) ja typen osalta n. 1 1 t/a (n. 3 t/d). Tähän nähden pistekuormittajien kuormitus on häviävän vähäistä, joskin paikallista merkitystä niillä on. 5 TARKKAILUN TOTEUTUS Vuoden 211 tarkkailu toteutettiin Siikajoella tarkkailuohjelman mukaisesti laajemman tarkkailun muodossa, mikä sisältää intensiivisen ja alueellisen tarkkailun. Edeltävä laaja tarkkailu suoritettiin vuonna 28. Tarkkailussa olivat mukana intensiivinen tarkkailu Uljuan ylä- ja alakanavissa ja Lamujoella, Siikalatvan keskuspuhdistamon vaikutustarkkailu, Uljuan ja Ohtuanojan tarkkailut. Lisäksi Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan (VHS havaintopaikat) tulokset esitetään ja hyödynnetään tässä raportissa. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan Iso-Lamujärven syvännepisteeltä ei enää vuodesta 21 ole otettu näytteitä. Alueellista tarkkailua vuonna 211 suoritettiin Siikajoella, Lamujoella, sivuojilla ja Siikajoen edustalla sekä järvillä Kortteinen ja Pyhännänjärvi.

9 6 Siikajoen yhteistarkkailu Intensiivinen tarkkailu Jokavuotisella intensiivisellä tarkkailulla tuotetaan muutamalta edustavalta havaintopaikalta tilastollisesti luotettavaa aineistoa, jonka perusteella arvioidaan vesistön veden laadun kehitystä. Lisäksi intensiivisen tarkkailun tuottaman tiedon avulla arvioidaan Uljuan altaan vaikutuksia alapuolisen vesistön veden laatuun ja laajan tarkkailun vuosina myös Lamujoen ja Siikajoen ainevirtaamia ja Uljuan vaikutuksia niihin. Intensiivisen tarkkailun näytepisteet on esitetty taulukossa 2 ja liitteessä 1 ja näytteenottoajankohdat taulukossa 3. Vuonna 211 tarkkailu toteutui tältä osin ohjelman mukaisesti. Taulukko 2. Intensiivisen tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Uljuan yläkanava Uy Siikalatva Uljuan alakanava Ua Siikalatva Lamujoki, Piippola Lam Siikalatva Lamujoki, Jylhänranta Lam Siikalatva Taulukko 3. Intensiivisen tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Uljuan yläkanava Uy Uljuan alakanava Ua Lamujoki, Piippola Lam Lamujoki, Jylhänranta Lam Uljuan tekoaltaan tarkkailua toteutettiin ylä- ja alakanavan lisäksi kolmelta näytepisteeltä, jotka on esitetty taulukossa 4 ja liitteessä 1. Uljuan pisteiden näytteenottoaikataulu on esitetty taulukossa 5. Altaan säännöstely vaikuttaa voimakkaasti havaintopaikkakohtaisiin näytemääriin. Uljuan vedenkorkeuden vaihteluväli on keväällä allasta täytettäessä useita (5-6) metrejä. Taulukko 4. Vuosittain toteutettavan Uljuan tekoaltaan tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Uljuan syvänne U Siikalatva Uljua, Mäntymäki 2 U4 U Siikalatva Uljua, Paakkurinkangas U5 U Siikalatva Taulukko 5. Vuosittain toteutettavan Uljuan tekoaltaan tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Uljuan syvänne U Uljua, Mäntymäki 2 U Uljua, Paakkurinkangas U Ohtuanoja laskee etelästä Siikajokeen Ruukin ja Revonlahden välillä. Sen vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain kolmelta havaintopaikalta liittyen sen yläosilla sijaitsevan Profood Oy:n tehtaan jätevedenpuhdistamon ja lietekentän tarkkailuun. Ohtuanojan näytepisteiden tiedot on esitetty taulukossa 6 ja vastaavat näytteenottoajankohdat taulukossa 7. Tarkkailu toteutui suunnitellusti.

10 7 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Taulukko 6. Vuosittain toteutettavan Ohtuanojan (Profood Oy) tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Ohtuanoja,Rukkisenp. Oh Vihanti Ohtuanoja, Kurikka Oh Siikajoki Vuolunoja 812 Oh Siikajoki Taulukko 7. Vuosittain toteutettavan Ohtuanojan (Profood Oy) tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Ohtuanoja,Rukkisenp. Oh Ohtuanoja, Kurikka Oh Vuolunoja 812 Oh Siikalatvan uuden keskuspuhdistamon tarkkailua toteutetaan kaikkiaan viidellä havaintopaikalla. Levänojan näytepiste sijaitsee puhdistamon vesienjohtamisreitillä ja loput neljä Siikajoen pääuomassa. Kaksi Siikajoen näytepisteistä sijaitsee virtaussuunnassa Levänojan yläpuolella ja kaksi sen alapuolella. Tarkkailupisteiden tiedot on esitetty taulukossa 8 ja näytteenottoajankohdat taulukossa 9. Vuonna 211 tarkkailu toteutui suunnitellusti. Taulukko 8. Vuosittain toteutettavan Siikalatvan keskuspuhdistamon tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Siikajoki Rantsila Si Siikalatva Siikajoki Rantsila ap 1,4 km Si Siikalatva Levänoja Alapää Lev Siikalatva Siikajoki Hautala Si Siikalatva Siikajoki Mehtälä Si Siikalatva Taulukko 9. Vuosittain toteutettavan Siikalatvan keskuspuhdistamon tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Siikajoki Rantsila Si Siikajoki Rantsila ap 1,4 km Si Levänoja Alapää Lev Siikajoki Hautala Si Siikajoki Mehtälä Si Yhteistarkkailuraportissa hyödynnetään ohjelman mukaisesti myös Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan tulokset VHS-havaintopaikoilta. Tähän liittyen näytteitä otettiin yhdeltä Lamujoen ja kahdelta Siikajoen pääuoman havaintopaikalta (taulukko 1) kaikkiaan neljä kertaa vuoden 211 aikana (taulukko 11). Tarkkailu toteutui myös tältä osin suunnitellusti. Taulukko 1. Vuosittain toteutettavan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan havaintopaikat. havaintopaikka tunnus koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Siikajoki Lämsänkoski Si Siikalatva Siikajoki 4-tien silta Si Siikalatva Lamujoki Pulkka p 2,5 km Lam Siikalatva

11 8 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Taulukko 11. Vuosittain toteutettavan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat. havaintopaikka tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI yht. Siikajoki Lämsänkoski Si Siikajoki 4-tien silta Si Lamujoki Pulkk ap 2,5 km Lam Tarkkailussa hyödynnetään myös ympäristöhallinnon ja muiden ympäristöalan konsulttiyritysten ottamien näytteiden tulokset. Tarkasteluun otettiin mukaan taulukon 12 mukaiset näytepisteet, joiden näytteenotto toteutui taulukon 13 mukaisina ajankohtina. Taulukko 12. Tarkasteluun mukaan otettujen viranomaisseurannan ja muiden tarkkailujen piirissä olevien näytepisteiden sijainnit. havaintopaikka koordinaatit vesistö- (YK) alue kunta Siikajoki 8-tien s Siikajoki Siikajoki 86-tien silta Siikajoki Siikajoki Saarikoski Siikajoki Siikajoki Ruukki vanhas Siikajoki Lamujoki Pulkk yp 1,5 km Siikalatva Luohuanjoki Mikkolan s Siikajoki Taulukko 13. Viranomaisseurannan ja muiden tarkkailujen näytepisteiden toteutuneet näytteenottoajankohdat 211. havaintopaikka I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Siikajoki 8-tien s Siikajoki 86-tien silta Siikajoki Saarikoski Siikajoki Ruukki vanhas Lamujoki Pulkk yp 1,5 km Luohuanjoki Mikkolan s Alueellinen tarkkailu Vuosina 28 ja 211 toteutettavan alueellisen tarkkailun havaintopaikat on esitetty taulukossa 14 sekä liitteessä 1. Alueellisen tarkkailun näytteenottoaikataulut on esitetty taulukossa 15.

12 9 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Taulukko 14. Alueellisen tarkkailun havaintopaikat vuosina 28 ja 211. (Koordinaatit ja syvyystiedot ympäristöhallinnon Hertta tietojärjestelmästä.) Havaintopaikka Tunnus Syvyys Koordinaatit YK Vesistöalue Kunta nro Siikajoki Siikajoki Haarala Si155, Pyhäntä 63 Siikajoki Kestilä kk Si12 2, Kestilä 247 Siikajoki Sipola Si91 1, Rantsila 682 Siikajoki Lippopaikka Si Siikajoki 748 Lamujoki Lamujoki Kortteisen yp Lam57, Pyhäntä 63 Lamujoki Niemi Lam1, Rantsila 682 Sivujoet Pyhännänjoki alapää s Pyh1, Pyhäntä 63 Mulkuanjoki Mu Mu3, Kestilä 247 Viitaoja 4-tien silta Vi Pulkkila 617 Kurranoja 4-tien silta Ku, Rantsila 682 Leuanoja le Le, Rantsila 682 Iso-Oja (Mankilankanava) Ma, Rantsila 682 Roppolanoja alapää Ro1, Siikajoki 748 Järvet Kortteinen Kort 2, Piippola 63 Pyhännänjärvi silta Pyhä, Pyhäntä 63 Siikajoen edusta Siikajoen ed S18 S18 7, Siikajoki 748 Siikajoen ed S19 S19 9, Siikajoki 748 Taulukko 15. Alueellisen tarkkailun näytteenottoajankohdat vuosina 28 ja 211. Havaintopaikka Tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Yht. Siikajoki Siikajoki Haarala Si Siikajoki Kestilä kk Si Siikajoki Sipola Si Siikajoki Lippopaikka Si Lamujoki Lamujoki Kortteisen yp Lam Lamujoki Niemi Lam Sivujoet Pyhännänjoki alapää s Pyh Mulkuanjoki Mu Mu Viitaoja 4-tien silta Vi Kurranoja 4-tien silta Ku Leuanoja le Le Iso-Oja (Mankilankanava) Ma Roppolanoja alapää Ro Järvet Kortteinen Kort Pyhännänjärvi silta Pyhä Siikajoen edusta Siikajoen ed S18 S Siikajoen ed S19 S

13 1 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus seurasi vuonna 211 veden laatua taulukon 16 mukaisilla havaintopaikoilla kyseisinä näytteenottoajankohtina. Taulukko 16. Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen suorittaman tarkkailun havaintopaikat ja näytteenottoaikataulu vuonna 211 Havaintopaikka Tunnus Syvyys Koordinaatit YK Vesistöalue Kunta nro Siikajoki 8-tien s , Siikajoki 748 Havaintopaikka Tunnus I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Yht. Siikajoki 8-tien s Ympäristöhallinnon seurannan analyysivalikoima saattaa poiketa velvoitetarkkailun analyysivalikoimasta. Lisäksi ympäristökeskuksen seurannan havaintopaikat ja analyysivalikoima voivat muuttua tarkkailukauden aikana. Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen aloitteesta näytteitä otettiin Kortteisen alapuolella sijaitsevalta Lamujoen näytepisteeltä Lam 49 vuonna 211. LVT Oy otti kyseiset näytteet 9.3., ja Alueellinen tarkkailu tehtiin vuonna 211 tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus seurasi Siikajoen vedenlaatua 8-tien sillan kohdalla tarkkailuohjelmasta hieman poiketen. Helmikuussa ei otettu näytteitä. Huhtikuussa otettiin 1 ylimääräinen näyte, kun taas -, -, kuussa jäi 1 näyte ottamatta. 5.3 Näytteenoton ajoittuminen Vuonna 211 näytteenotto Siikajoen Länkelässä kattoi kohtalaisen hyvin koko kevättulvan. Lokakuun virtaamahuipun aikaan otettiin myös näytteitä. Lamujoella kevään tulvahuippu ja kuun lievempi virtaamapiikki jäivät näytteenoton ulkopuolelle eikä virtaaman nousuvaiheessakaan otettu näytteitä. Virtaaman laskiessa kevättulvan jälkeen ä kohden näytteitä kuitenkin otettiin useampia. Uljuan juoksutuksiin nähden näytteenotto ajoittui sen sijaan varsin kattavasti. (Kuva 3.)

14 11 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Virtaama (m³/s) Lamujoki Näytteenotto Virtaama (m³/s) Uljua + Siikajoki Länkelä Näytteenotto Näytteenotto PPO Kuva 3. Näytteenoton ajoittuminen virtaamatilanteeseen vuonna 211 Lamujoen Jylhänrannalla, Uljuan alapuolella sekä Siikajoen Länkelässä. 6 VUOSITTAIN TAPAHTUVAN TARKKAILUN TULOKSET Vuosi 211 oli Siikajoen yhteistarkkailun osalta ns. laajan tarkkailun vuosi ja ohjelman mukaisesti tuloksia käsitellään ns. suppeaa vuotta laajemmin. Tulokset käsitellään pääsääntöisesti ylävirrasta alaspäin siirtyen. Toteutuneen tarkkailun analyysitulokset ovat kokonaisuudessaan raportin liitteinä Vedenlaatu tarkkailukohteittain Lamujoki Lamujoen vedenlaadun tarkasteluun on otettu mukaan intensiivisen tarkkailun näytepisteet Lam 45 (Piippola) ja Lam 6 (Jylhänranta). Näiden väliin jäävät Pulkkilan kuntakeskuksen ylä- ja alapuoliset pisteet Lam 18 (n. 1,5 km Pulkkilan yläpuolella) ja Lam 11 (n. 2,5 km Pulkkilan alapuolella). Näistä piste Lam18 kuuluu Siikajoen alueen turvetuottajien tarkkailuun ja piste Lam 11 vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan näytepisteisiin. Tarkkailutulokset on esitetty taulukoissa 17 ja 18 ja osin kuvissa 4-7.

15 12 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Lisäksi kappaleessa 7.2 on tarkasteltu kokonaisuutena intensiiviseen tarkkailuun kuuluvien Lamujoen näytepisteiden Lam 6, Lam 11 ja Lam 45 sekä alueelliseen tarkkailuun kuuluvien näytepisteiden Lam 1 ja Lam 57 vedenlaatua. Kappaleessa 7.2 käsitellään myös ELY- keskuksen tilaamien näytepisteen Lam 49 lisänäytteenottojen vedenlaatua. Happitilanne oli näytepisteillä pääosin vuonna 211 virtavesille tyypilliseen tapaan hyvä. Heikoimmillaan happitilanne (45-5 %) oli - ja kuun näytekerroilla Lamujoen näytepisteellä Lam 45. Tällöin happitilanne voitiin luokitella välttäväksi. Sameusarvoja määritettiin vain Pulkkilan kuntakeskuksen läheiseltä näytepisteeltä Lam 11 ja ne olivat rehevälle virtavedelle tyypillisiä. Jokivesi oli sameimmillaan kuun ja kuun näytekerroilla, mikä todennäköisesti johtui ainakin osittain kuun sateisuudesta ja n leväsamennuksesta. Aiempien vuosien tavoin jokiveden väriluvut ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot viittasivat Lamujoella erittäin humuspitoiseen vedenlaatuun ja arvot pääsääntöisesti kasvoivat Piippolan näytepisteeltä alavirtaan siirryttäessä. Jokivesi oli myös hyvin rautapitoista vuonna 211. Korkeimmillaan jokiveden rautapitoisuus (4 3 µg/l) oli kuun näytekerralla Pulkkilan alapuolisella näytepisteellä Lam 11. Humusvesille tyypilliseen tapaan Lamujoen vesi oli vuonna 211 edellisvuosien tavoin lievästi hapanta. Ajoittain jokivesi oli näytepisteillä suhteellisen hapanta, kuten kevään ylivirtaaman aikaan. Happamimmillaan (ph 5,8) Lamujoen vesi oli kuitenkin kuun näytekerralla Pulkkilan yläpuolisella näytepisteellä Lam 18. Elokuun näytekerralla Lamujoen alkaliniteetti oli kuitenkin hyvällä tasolla. Alkaliniteetti määritettiin vain pisteeltä Lam 11 ja se oli kaikilla näytekerroilla vähintäänkin tyydyttävä. Jokivesille tyypilliseen tapaan Lamujoen kiintoainepitoisuudet vaihtelivat vuoden mittaan varsin runsaasti. Vaihtelua jokiveden kiintoainepitoisuudessa aiheuttavat mm. sadannan ja valumien vaihtelut. Kokonaisuutena tarkastellen Lamujoen vesi oli kiintoainepitoisinta - kuussa, mikä todennäköisesti johtui kevään ylivirtaamasta. Jylhänrannan vesi näytepisteellä Lam 6 oli keskimäärin näytepisteistä kiintoainepitoisinta. Lamujoen sähkönjohtavuudet olivat vuonna 211 alhaisia ja pintavesille tyypillisiä. (Taulukko 17.)

16 13 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Taulukko 17. Lamujoen näytepisteiden analyysituloksia vuodelta 211. näyte- väri- sähk. alkali- kiintopvm O piste 2 O 2 sameus ph COD luku joht. niteetti Mn aine Fe mg/l % FTU mgpt/l ms/m mmol/l mgo 2/l mg/l µg/l Lam , ,6 6, ,4 2 7 Lam ,2 6, ,4 3 4 Lam ,4 23 5,6 6,57, ,5 4 3 Lam , ,6 6, , 3 2 Lam ,7 6, ,4 3 9 Lam , ,1 6,3 18 3, 1 3 Lam ,5 6, Lam ,3 6, Lam ,5 6, Lam , ,6 6,56 2 4,5 1 7 Lam , ,2 6, Lam ,6 82 6, 2 4, 6,8 22 6,2 2 9 Lam , ,5 6, ,2 1 7 Lam , ,1 6, Lam , 77 6,1 25 4,4 6, ,5 3 9 Lam , ,8 6, ,6 2 5 Lam ,2 81 6,5 18 4,1 6,9 14,5 4 Lam , ,6 6, ,5 3 6 Lam , ,7 6, , 2 7 Lam ,5 92 6,1 29 3,7 6,72, ,3 3 9 Lam , ,8 6, ,3 3 8 Lam ,4 73 8,2 2 3,7 5, Lam ,6 6, , 1 5 Lam ,9 25 3,4 6,47,1 32 5,8 2 2 Lam ,5 6, ,3 2 2 Kuva 4. Lamujoen tarkkailupisteiden veden väriluvut vuonna 211.

17 14 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Kuva 5. Lamujoen tarkkailupisteiden veden ph-arvot vuonna 211. Edellisvuoden tavoin Lamujoen kokonaisravinnepitoisuudet pääsääntöisesti kasvoivat Piippolasta alavirtaan Pulkkilaan ja edelleen Jylhänrantaan siirryttäessä. Kokonaisuutena tarkastellen Lamujoki voitiin vuoden 211 ravinnetulosten perusteella luokitella pääosin reheväksi, joskin ylimmällä tarkkailupisteellä Lam 45 pitoisuudet olivat ajoittain lievästi rehevälle vedelle ominaisia. Ajoittain typen epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat jonkin verran koholla. Aiempien tarkkailutulosten mukaan Lamujoki on ollut vielä ylempänä Iso-Lamujärven läheisyydessä rehevyystasoltaan lievästi rehevä. Kesä-kuussa määritetyt klorofyllipitoisuudet kuvasivat pääosin lievästi rehevää tai rehevää vedenlaatua. Elokuun näytekerralla Lamujoen vesi oli kuitenkin klorofylli-a:n pitoisuuksien (21-33 µg/l) perusteella erittäin rehevää. Edeltävinä vuosina näytepisteen Lam 45 klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain alempia näytepisteitä korkeampia, kuten vuoden 211 kuun näytekerralla. Pisteen Lam 11 suolistoperäisten indikaattoribakteerien määrät olivat myös vuonna 211 ajoittain korkeita. Runsaimmin lämpökestoisia koliformisia bakteereja (24 pmy/1 ml) havaittiin kuun näytekerralla, jolloin veden hygieeninen taso oli vain välttävä. (Taulukko 18, kuvat 6 ja 7.)

18 15 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Taulukko 18. Lamujoen näytepisteiden analyysituloksia vuodelta 211. näyte- lämpökestoiset kolipvm kok.n NO piste 3+2 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P chl-a formiset bakteerit µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml Lam ,3 Lam Lam Lam Lam Lam Lam Lam ,1 Lam Lam Lam Lam ,1 Lam ,7 12 Lam Lam ,5 Lam Lam ,5 24 Lam Lam Lam Lam , Lam ,4 Lam ,2 Lam Lam Kuva 6. Lamujoen tarkkailupisteiden veden kokonaistyppipitoisuudet vuonna 211.

19 16 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Kuva 7. Lamujoen tarkkailupisteiden veden kokonaisfosforipitoisuudet vuonna Uljuan tekojärvi Uljuan tekojärven vedenlaadun tarkastelussa käytetään hyväksi järven ylä- ja alakanavan (Uy1 ja Ua), sekä allasalueen kolmen havaintopaikan (Uljuan syvänne U3, Mäntymäki U4 ja Paakkurinkangas U5) tarkkailutuloksia. Ylä- ja alakanavan tarkkailupisteet kuuluvat vuosittaiseen intensiiviseen tarkkailuun ja allasalueen pisteet Uljuan erillistarkkailuun. Helmi- ja kuun näytteenottokerroilla seurattiin allasalueen pisteillä pelkästään happitilannetta. Uljuan tarkkailupisteiden happitilannetta on havainnollistettu kuvassa 8 ja väriarvoja kuvassa 9. Analyysitulokset on koottu taulukoihin 19 ja 2. Uljuan tekojärven vesi oli lämpötilakerrostunut - ja kuun näytekerroilla, mikä osaltaan heikensi tekojärven happitilannetta. Uljuan näytepisteiden happitilanne on ollut säännöllisesti kevättalvisin heikko ja tilanne oli tämänkaltainen myös alkuvuodesta 211. Tammikuun näytekerralla pintaveden happitilanne tekojärvessä oli pääosin välttävällä tasolla, mutta tilanne heikkeni pohjaan päin mentäessä. Tammikuun näytekerralla tekojärven pohjan läheisessä alusvedessä happitilanne oli huono ja Mäntymäen syvännenäytepisteellä alusvesi oli hapetonta. Pintaveden happitilanne heikkeni kuun näytekerralla, mutta happitilanne pysyi pintavedessä tällöin edelleen välttävällä tasolla. Alusveden happitilanne oli edelleen huono kuun näytekerralla ja Mäntymäen syvännepisteellä alusvesi oli edelleen hapetonta. Maaliskuun näytekerralla alusvesi oli näytepisteillä ylempiä vesikerroksia ravinnepitoisempaa, rautapitoisempaa, sameampaa ja kiintoainepitoisempaa sekä väriltään tummempaa. Erityisen korkeita kyseiset pitoisuudet olivat Mäntymäen syvännepisteellä, jossa alusvesi oli hapetonta. Hapettomuudesta usein aiheutuu ravinteiden ja raudan vapautumista pohjasedimentistä vesifaasiin (ns. sisäinen kuormitus), mikä oli havaittavissa kuun näytekerralla kyseisellä näytepisteellä. Myös ammoniumtypen selvästi nitraatti-nitriittityppeä suurempi pitoisuus kertoi alusveden hapen puutteesta. Tammi- ja kuussa seurattiin tekojärven lisäksi Uljuan ylä- ja alakanavan vedenlaatua. Kokonaisuutena tarkastellen vesi oli ylä- ja alakanavan näytepisteillä hyvin samankaltaista näytekerroilla, mutta muutamia eroavaisuuksia vedenlaadussa havaittiin. Alakanavan veden kemiallinen hapenkulutus oli näytekeroilla yläkanavaa selvästi suurempi, vaikkakaan väriarvoissa ei havaittu merkittävää eroa. Lisäksi alakanavan vesi oli hieman typpipitoisempaa, kun taas fosforipitoisuudet olivat yläkanavan näytepistettä alhaisemmat. Tammikuun näytekerralla yläkanavan kiintoainepitoisuus oli koholla, mikä osaltaan nostatti myös fosfori- ja rautapitoisuutta. Sekä ylä-, että alakanavan vesi oli suhteellisen humuspitoista ja rehevää, kuten edeltävinäkin vuosina.

20 17 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Tammikuun näytekerralla yläkanavan happitilanne oli tyydyttävä ja alakanavan välttävä, mutta hapen pitoisuuserot eivät olleet suuria. Maaliskuun näytekerralla alakanavan veden happitilanne oli selvästi yläkanavaa heikompi, mikä todennäköisesti heijastui altaan huonosta happitilanteesta. Huhtikuun näytekerralla Uljua syvännepisteellä U3 happitilanne oli sekä pintavedessä että alusvedessä välttävällä tasolla. Happitilanne oli kuitenkin hieman parantunut kuun näytekerrasta. Paakkurinkankaan näytepisteen U5 happitilanne puolestaan oli tyydyttävällä tasolla kuun näytekerralla. Huhtikuun näytekerralla myös Uljua alakanavalla happitilanne oli yläkanavaa jonkin verran heikompi, vaikka happitilanne kummallakin näytepisteellä voitiin luokitella välttäväksi. Toukokuun näytekerralla ylä- ja alakanavan happitilanne parani ollen heikoimmillaankin hyvällä tasolla. Edeltävien näytekertojen tavoin alakanavan vesi oli - ja kuussa hieman typpipitoisempaa, kun taas fosforipitoisuudet vaihtelivat näytekerrasta riippuen. Yläkanavan puolella havaittiin ajoittain alakanavaa jonkin verran korkeampia kiintoainepitoisuuksia, mikä nostatti osaltaan fosforipitoisuutta näytepisteellä. Kiintoainepitoisuudet kohosivat yleisesti talvikuukausista. Yläkanavan veden väriarvot ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat pääosin -kuussa hieman alakanavan veden vastaavia suurempia. Tämä voi johtua osaltaan mm. avovesikauden aikaisista valumien eroista ja Uljuan lyhytaikaissäännöstelystä luopumisesta. Sulan maan aikana valumavesien vaikutus näkyy virtavesissä nopeasti kun taas suhteellisen laajalla allasalueella humusainekset voivat kerääntyä samoille alueille ja sedimentoitua/konsentroitua pohjalle virtavesiä helpommin. Myös alueelliset erot altaan eri puolilla voivat olla merkittäviä. Siikajoki virtailee Uljuan yläpuolisilla alueilla pääosin peltomaiden halki, jolloin valuman mukana vesistöön kulkeutuu runsaasti väriarvoja kasvattavia aineksia. Muuten vedenlaatu ei merkittävästi eronnut -kuussa ylä- ja alakanavan näytepisteillä. kuun näytekerralla tutkittiin myös klorofylli-a;n pitoisuudet, joiden mukaan vesi ylä- ja alakanavan näytepisteillä oli erittäin rehevää. Heinä- kuun näytekerroilla happitilanne oli Uljuan syvännepisteellä U3 pääsääntöisesti hyvä, mutta kuun näytekerralla happitilanne heikkeni pinnasta pohjaan ollen alusvedessä välttävällä tasolla. Alusveden heikko happitilanne nostatti todennäköisesti myös pohjan läheisen veden ravinnepitoisuutta, rautapitoisuutta ja sameutta, jolloin alusvesi oli myös väriltään muita vesikerroksia tummempaa. Heinä- kuussa yläkanavan vesi oli edelleen alakanavaa hieman humuspitoisempaa. Ajoittain ravinnepitoisuudet olivat alakanavan näytepisteellä hieman yläkanavaa korkeammat, mutta pitoisuuserot eivät olleet suuria. Klorofylli-a:n pitoisuudet vaihtelivat -kuussa yläkanavan näytepisteellä välillä 5-21 µg/l ja alakanavan näytepisteellä välillä 4-5 µg/l. Korkein pitoisuus havaittiin kuun näytekerralla alakanavan näytepisteellä, mikä kuvasti erittäin rehevää vedenlaatua. Heinäkuun näytekerralla klorofyllipitoisuus osoitti allasalueen nostaneen selvästi veden kasviplanktonin ja levien määrää alakanavan alueella. Toisaalta kuun näytekerralla klorofyllipitoisuus oli selvästi korkeampi yläkanavan näytepisteellä. Uljuan alakanavan ja Lamujoen Jylhänrannan näytepisteiden vedenlaaduissa ei vuoden 211 näytteenottohetkillä ollut kovin merkittäviä eroja. Veden väri ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat jokseenkin samalla tasolla, mutta ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeampia Uljuan alakanavassa. Uljuasta juoksutetun veden laatu ei siten todennäköisesti juuri nostanut Lamujoen mukana edelleen Siikajokeen virtaavan veden pitoisuustasoja. Uljuan ylä- ja alakanavan välillä pitoisuuseroja esiintyi, joskin pitoisuusmuutoksia tapahtuisi vaikka vesistöreitin vedet virtaisivat kokonaisuudessaan vanhaa uomaa pitkin Uljuan pohjoispuolella.

21 18 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Taulukko 19. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden analyysituloksia vuodelta 211. näyte- väri- sähk. kiintopvm syvyys O piste 2 O 2 sameus ph COD luku joht. Mn aine Fe m mg/l % FTU mgpt/l ms/m mgo 2/l mg/l µg/l Uy , ,7 6, Ua , 9, ,8 6, ,4 2 9 U , 4,3 3 U , 2,2 15 U , 8,6 6 U ,5 4,8 35 U ,,2 1, U , 9, 62 U ,7 3,5 25 Uy ,2 9, ,1 6,77 9,7 2, 4 1 U , 4, ,5 6, ,4 5 1 U , 4,9 34 4, 32 5,3 6, ,3 3 2 U , 1,3 9, ,8 6, ,6 6 1 U ,,2 1, ,6 6, U , 6,2 43 3,4 31 4, 6, ,8 2 9 U ,5 4,4 32 5,3 34 4,5 6,2 27 4,2 3 7 Ua 16.3.,4 2, ,6 6, ,8 4 4 U , 7,3 51 U ,2 6,2 44 U , Uy , ,5 6, Ua 13.4.,3 6, ,7 6, Uy , ,8 6, Ua , , 6, Uy ,5 8, ,4 6, Ua , 9, ,7 6, ,3 1 4 Uy ,3 8, ,8 6, ,9 2 5 Ua 15.6.,5 7, ,1 6, U , 8, 95 3,7 16 3, 6, ,2 1 7 U , 6,3 69 2,9 15 3, 6, ,2 1 8 U , 3,7 39 6, 19 3,2 6, ,8 3 Uy ,4 7, ,8 6, ,3 4 2 Ua 12.7.,3 7, ,4 6, ,7 3 1 Uy1 3.8.,4 6, ,7 6, ,3 3 9 Ua 3.8.,5 7, ,9 6,5 29 9,3 3 6 U , 8,2 87 3,6 21 3,2 6,7 25 4,5 48 U , 8,1 86 3,5 21 3,2 6, ,2 48 U , 8,1 86 3,5 21 3,2 6,7 26 4,3 48 Uy , ,6 6, , 2 8 Ua 25.1., ,5 6, ,3 2 9

22 19 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Kuva 8. Uljuan allasalueen havaintopisteiden happitilanteet vuonna 211.

23 2 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Kuva 9. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden veden väriluvut vuonna 211.

24 21 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Taulukko 2. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden ravinne- ja klorofyllipitoisuudet vuonna 211. näytepiste pvm syvyys kok.n NO 3+2 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P chl-a m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Uy , Ua , U , U , , U , U , U , , U , Uy , Ua 16.3., Uy , Ua 13.4., Uy , Ua , Uy , Ua , Uy , Ua 15.6, U , U , U , Uy , Ua 12.7., ,9 Uy1 3.8., ,3 Ua 3.8., U , U , U , Uy , Ua , ,7 64 4

25 22 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Kuva 1. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden veden kokonaistyppipitoisuudet vuonna 211. Kuva 11. Uljuan tekojärven alueen havaintopisteiden veden kokonaisfosforipitoisuudet vuonna Siikajoki Siikajoen pääuoman osalta vedenlaadun tarkasteluun otettiin mukaan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toiminnallisen seurannan kaksi tarkkailupistettä, joista ylempi (Si 111) sijaitsee Uljuan yläkanavan suulla ja alempi (Si 95) Siikajoen vanhalla uomalla Terskanperällä ennen sen yhtymistä Uljuasta ja Lamujoesta virtaavaan veteen. Mukana olivat myös Siikalatvan keskuspuhdistamon neljä tarkkailupistettä (Si 73, Si 72, Si 71 ja Si 69), turvetuottajien tarkkailun piste Si5 (Saarikoski), sekä pisteet 86-tien silta (86-tien s), Ruukki vanha silta (Ru vs) ja ympäristöhallinnon seurantapiste 8-tien sillan kohdalla (116). (Liite 1.) Tammikuussa pääuoman vedenlaatua tarkkailtiin vain joen alajuoksulla sijaitsevalla 8-tien sillan havaintopaikalla 116. Analyysituloksissa ei kuun näytekerralla havaittu mitään poikkeuksellista, vaan Siikajoen alaosan vedenlaatu oli hyvin humuksista ja rehevää.

26 23 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Maaliskuun näytekerralla veden sameus, kiintoainepitoisuus tai rautapitoisuus eivät merkittävästi poikenneet näytepisteiden kesken. Vesi oli kuitenkin hieman sameampaa ja rautapitoisempaa ylemmillä näytepisteillä. Edellisvuoden tavoin typpipitoisuudet kasvoivat alavirran suuntaan ja fosforipitoisuudet taas laskivat. Ravinnepitoisuudet eivät merkittävästi vaihdelleen Siikalatvan jätevedenpuhdistamon näytepisteillä. Ammoniumtyppipitoisuus oli kuitenkin lievästi korkeampi puhdistamon alapuolisilla näytepisteillä. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja havaittiin näytepisteillä Si1111 ja Si95 muutamia kuun näytekerralla, mutta veden hygieeninen laatu oli edelleen erinomainen. Pääuoman vedenlaatu ei merkittävästi eronnut alkuvuonna Uljuan altaan vedenlaatua. (Kuvat 12-14,taulukot 21 ja 22.) Huhtikuusta kuun puoliväliin näytteitä otettiin pääosin vain 8-tien sillan näytepisteeltä 116 ja näytepisteeltä 86-tien silta. Veden sameus- ja kiintoainepitoisuudet sekä väriarvot kohosivat tuolloin jonkin verran suurimman virtaamahuipun aikaan palautuen kuitenkin jakson loppupuolella aiemmalle tasolleen. Myös rautapitoisuudet olivat ajoittain näytepisteillä koholla. Valumavesien vaikutuksista on selvästi havaittavissa myös veden ph-arvojen lasku kuun loppupuolella. Näytepisteiden rehevyystaso oli -kuussa aiempaa korkeampi, joten myös ravinnepitoisuuksissa on nähtävissä jonkinasteista valumavesien pitoisuuksia nostavaa vaikutusta. Kesäkuun näytekerralla turvetuottajien tarkkailun pisteeltä Si5 (Saarikoski) tutkittiin myös klorofylli-a:n pitoisuus, jonka perusteella vesi voitiin luokitella reheväksi. Kuvia tarkasteltaessa on otettava huomioon näytteenottotiheys todennäköisesti myös muiden näytepisteiden vedenlaatu vaihteli näytteenottojen välillä ainakin osin pisteen 116 tavoin. (Kuvat 12-14,taulukot 21 ja 22.) Heinäkuussa vesi oli keskimäärin sameinta ja kiintoainepitoisinta Saarikosken näytepisteellä, mutta väriltään tumminta ja rautapitoisinta ylimmällä näytepisteellä Si111. Happitilanne heikkeni hieman virtaussuunnassa alemmaksi tullessa, mutta oli heikoimmillaankin Saarikosken näytepisteellä välttävällä tasolla. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi oli erittäin rehevää. Rehevintä vesi oli Saarikosken näytepisteellä, mutta myös ylimmän näytepisteen Si111 vesi oli jonkin verran muita pisteitä korkeampi. Näytepisteiden klorofyllipitoisuudet olivat pääosin rehevän rehevyystasoluokan alarajoilla. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat paikoin koholla tai korkeita. Runsaimmin suolistoperäisiä indikaattoribakteereja havaittiin ylemmillä näytepisteillä Si111 ja Si95, joiden veden hygieeninen laatu oli välttävä. Elokuussa veden sameus- ja väriarvot, kemiallisen hapenkulutuksen arvot ja kiintoainepitoisuudet vaihtelivat kohtuullisen paljon ilmeisesti sadannasta riippuen. Vesi olikin kokonaisuutena tarkastellen keskimäärin hieman kuuta humupitoisempaa, sameampaa ja kiintoainepitoisempaa sekä väriltään tummempaa. Väriltään tumminta, rautapitoisinta ja humuspitoisinta vesi oli pääosin ylimmillä näytepisteillä. Ylimpien ja alimpien pisteiden vesi oli pääosin suhteellisen hapanta ja ph- arvot vaihtelivat näillä näytepisteillä välillä 6,3-6,5. Vesi oli kuussa hieman kuuta fosforipitoisempaa, mutta typpipitoisuudet olivat kuussa keskimäärin alhaisempia, paitsi ylemmillä näytepisteillä typpipitoisuudet olivat hieman kuuta korkeammat.. Kokonaisfosforipitoisuuksien ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella vesi oli kuussa pääosin erittäin rehevää. Lisäksi suolistoperäisiä indikaattoribakteereja havaittiin kaikilla tutkituilla näytepisteillä. Runsaimmin suolistoperäisiä indikaattoribakteereja havaittiin näytepisteellä Si69. Vesi oli hygieeniseltä laadultaan tällöin välttävä. (Kuvat 12-14,taulukot 21 ja 22.) Loppuvuoden aikana veden humus- ja kiintoainepitoisuudet heilahtelivat edelleen sateista riippuen ja vesi oli edelleen paikoin melko hapanta. Kokonaisuutena tarkastellen vesi oli näytepisteillä ä hieman sameampaa ja rautapitoisempaa. Ravinnepitoisuudet eivät merkittävästi eronneet stä. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi oli pääosin edelleen erittäin rehevää. Ravinnepitoisinta vesi oli näytepisteellä Si95, kun taas runsaimmin lämpökestoisia koliformisia bakteereja havaittiin ylimmällä näytepisteellä Si111. Veden hygieeninen laatu oli heikoimmillaankin hyvä. Kalataloudellisten kunnostuskohteiden sijainti ja töiden ajoittuminen eivät arvion mukaan vaikuttaneet näytepisteiden analyysituloksiin. Uljuan juoksutusten painottuminen kuussa viikonloppuihin ei myöskään näy tuloksissa, sillä näytteenotto oli kuussa hyvin vähäistä. (Kuvat 12-14,taulukot 21 ja 22.)

27 24 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Väri 4 Si111 Si95 Si73 Si72 Si71 Si69 Si5 86-tien s mgpt/l Kuva 12. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden veden väriluvut vuonna 211. Taulukko 21. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden analyysituloksia vuodelta 211. näyte- väri- sähk. alkalini- kiintopvm O piste 2 O 2 sameus ph COD luku joht. teetti Mn aine Fe mg/l % FTU/FNU mgpt/l ms/m mmol/l mgo 2/l mg/l µg/l ,3 78 5,8 2 4,8 6,3, , ,7 67 6,2 24 5,2 6,3, ,7 3 7 Si ,8 6,58,41 1 4, 4 Si ,4 6,65, ,9 5 6 Si ,5 58 5,9 32 4,5 6,45 3,6 3 6 Si ,4 58 5,8 33 4,5 6,43 4,8 3 6 Si ,8 53 6,2 33 4,7 6,37,2 4, 3 7 Si ,4 51 6,3 33 4,8 6,41 3, , ,6 6,4, , , ,4 6,3, tien s , 6,1, , ,2 5,7, , ,2 5,8, tien s ,6 5,9, tien s ,2 6,3, , ,2 6,1, tien s ,2,88 Ru vs ,2 85 7,8 27 4,8 6,6, , tien s ,8 6,, , ,2 6,3, tien s ,4 6,3, , ,4 6,4, tien s ,3,86 4, 2 4 Si ,9 85 5, ,2 6,7 22 7,8 2 7 Si ,6 83 6,1 27 4,5 6,72,

28 25 Siikajoen yhteistarkkailu 211 Si ,4 69 4,2 24 4,2 6,54, , 3 3 Si ,2 71 4,6 25 5,1 6,69 5,5 3 5 Si ,3 73 5,1 25 4,9 6,66 5,6 3 4 Si ,5 75 4,7 25 5, 6,77,21 5, 3 5 Si ,5 74 5, 25 4,9 6,72 5,5 3 4 Si , , 6, Si ,2 85 5,4 37 3,7 6,41, Si ,1 8 6,4 37 4, 6,42, , 3 3 Si ,6 87 5,4 25 3,7 6,79 7,7 2 8 Si ,2 92 6,9 27 3,4 6, Si ,1 91 5,6 24 3,4 6,76, Si ,1 89 4,9 24 3,6 6,7 8, 2 8 Si , ,2 6, tien s ,4 6,3, , , , 6,5, tien s ,2 6,5, ,7 85 8,9 27 5,2 6,7, , , 6,7, Ru vs ,2 85 7,8 3 4,8 6,6, , tien s , Si ,3 27 3,5 6,48, ,3 2 9 Si ,2 33 5,5 6,36,13 4 4, 2 8 Si , 27 4,4 7,1,11 6, ,5 91 9,1 22 5,6 6,2,98 3 7, tien s ,2 6,5, , ,8 6,6, , ,9 6,5, Taulukko 22. Siikajoen pääuoman havaintopisteiden ravinne- ja klorofyllipitoisuudet vuonna 211. näyte- lämpökest. kolipvm kok.n NO piste 3+2 NH 4 kok.p PO 4 chl-a formiset bakteerit µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml Si Si Si Si Si Si Ru vs Si ,9 Si Si Si ,1 82