Oyj:n toimeksiannosta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oyj:n toimeksiannosta"

Transkriptio

1

2

3

4 Liite 1 1(5) Yhteenveto jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 1 Selvityksen peruste Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto ( alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue) on antamassaan päätöksessään nro 104/09/2 vahvistanut UPM-Kymmene Oyj:lle Kajaanin paperitehtaan toiminnan lopettamista ja sen jälkeisiä toimia koskevat velvoitteet. Korkein hallinto-oikeus antamassaan päätöksessä muutti valituksenalaisia tarkkailujaa ja kalatalousvelvoitetta koskeviaa lupamääräyksiä 4 ja 7 edellyttäen UPM-Kymmene Oyj:tä esittämäänn Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle selvityksen jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta mennessä. 2 Selvitys jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta 2.1 Selvityksen pohjana käytetyt tutkimukset Oulujärvellä on tehty t vesistötarkkailua pitkään teollisuuden jaa Kajaanin kaupungin yhteistarkkailuna. Tarkkailun tuloksista nähdään vesistönn tilan kehittyminen pitkältä ajalta. Normaalien vuosittaisten n tarkkailujen lisäksi UPM-Kymmene Oyj:n toimeksiannosta tutkittiin vuonna 2010 tehdyssä laajassa tutkimuksessa Kajaaninjoen pohjasedimenttien vaikutusta veden laatuun. Vuonna 2013 tehdyssä vesistötutkimuksessa selvitettiin erityisesti sedimentin mahdollisia vaikutuksia veden laatuun analysoimallaa erikseen veden laatuaa pinnalla jaa pohjalla sedimentin s välittömässä läheisyydessä. Oulujärven kalataloudellistaa tarkkailuaa on tehty vuodesta v 1986 alkaen.. Kajaanin tehtaan lopettamislupaan liittyen tarkkailua täydennettiin analysoimalla kalanäytteistä (hauki ja ahven) haitallisia aineitaa vuonna 2013 Kainuun ELY- vielä keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Lisäksi analysoitiin Nuasjärvestä (vertailualue) otetut kalanäytteet. Liitteenä olevaan Pöyry Finland Oy:n julkaisemaan raporttiin UPM- Kymmene Oyj Kajaanin paperitehtaan lopettamisen jälkeiset vesistövaikutukset

5 Liite 1 2(5) Kajaaninjoessa ja j Oulujärvessä on tilanteesta vuonna koottu yhteenveto vesistön ja kalaston 2.2 Vesistön tilan kehitys Veden laadun kehitys Voimalaitosrakentamisella voimakkaastii muutettu KajaaninjokK ki laskee Nuasjärvestä Oulujärveen, ja se on osaa Sotkamon reittiä. OulujärvenO n, Kajaaninjoen ja Paltajärven ekologinen tilaa on hyvä, samoin yläpuolisen Nuasjärven. Sokajär- omalta ven ekologinen luokka on tyydyttävä, ja sen tilaan vaikuttavat selvästi valuma-alueelta tuleva kuormitus ja sisäinen kuormitus. Vuoden 2013 tarkkailussa ei todettu merkittäviä välittömiä jätevesien vaikutuksia, vaan vesistön tila oli vakaa. Veden laadun vaihtelu tarkkailualueella on pienentynyt viime vuosina. Kajaaninjoessa ravinnepito isuudet kasvavat nykyisen jätevesikuormituksen (mm. Kajaanin kaupunginn jätevesikuormitus) johdosta hieman, mutta pitoisuudet jäävät melko alhaisiksi. Fosforin pitoisuus on noin 15 µg/l ja typen µg/l eli enintään lievästi rehevällä tasolla. Kajaaninjoen, Paltaselän jaa Ärjänselän happitilanne oli pääosin hyvä. Paltase- oli välttävä ja alusvedessä happi oli lopussa ja vedenn laatu oli muutoinkin huonompi län alusvedessä oli lievää happivajetta talvella ja kesällä. k Sokajärven happitilanne kuin muulla tarkkailualueella.. Paltajärven happitilanne on selvästi parantunut 1980-luvun tilanteesta,, ja myös Paltaselän talvinen happitilanne on parantunut pitkällä p aikavälillä. Sokajärven happitilanne on jatkunut entisenlaisena, eli alusvedessä syntyy hapettomuutta niin talvellaa kuin kesälläkin. Paltajärven fosforipitoisuus on laskenut tasolle 20 µg/l ja typpipitoisuus on vakiintunut tasolle µg/ /l. Paltaselän ravinnepitoisuudet ovat pitkällä aikavälillä laskussa ja ravinnetaso on alempi a kuin Paltajärvessä, fosfori 15 µg/l ja typpi 400 µg/l. Fosfori- ja typpipitoisuudet tarkkailualueella SokajärveäS ä lukuun ottamatta olivat melko alhaiset, lähinnä karuille tai lievästi rehevillee vesille tyypillisellä tasolla. Klorofyllipitoisuudenn perusteella osa Paltaselkää ja Paltajärvi olivat reheviä ja Sokajärvi erittäin rehevä, muun alueenn ollessa lievästi rehevää. Kasviplanktonbiomassan mukaan Paltajärven ja Paltaselän ekologinen tila oli hyvä ja Ärjänselän erinomainen. Kasviplanktonlajisto oli tyypillinenn hieman rehevöityneille humusvesille, ja sinilevien osuus lajistossa oli melko vähäinen. Kasviplanktonmäärässä ja lajistossa ei ollut merkittäviä eroja edelliseen tutkimuskertaan, joka oli v Vesistön tila on pitkällää aikavälillä kehittynyt myönteisesti. Vesistön happitilanne on parantunut, ravinnetaso on ollut o laskussa ja vedenlaadun vaihtelu on tasaantunut. Lähde: Pöyry Finland Oy:n julkaisemaa raportti UPM-Kymmene Oyj Kajaanin paperitehtaan lopettamisen jälkeiset vesistövaikutukset Kajaaninjoessa ja Oulujärvessä, sivut

6 Liite 1 3(5) Kajaaninjoen sedimenttikerrostuma ja sen vaikutus vesistön kuormitukseen 2.3 Vuonna 2010 Kajaaninjoe en sedimenttikerrostuman laatuu tutkittiin laajasti. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan: Tämän ja aikaisempien tutkimusten perusteella sedimentti ei nykyisessä tilassaann aiheuta kuormitusta, joka vaikuttaisi oleellisesti vesistön tilaan taii sen käyttökelpoisuuteen. Jokiympäristön (veden viipymä lyhyt, happitilanne hyvä) ja sedimentin laadun perusteella sedimentistä ei tapahdu sisäistä kuormitusta eli haitta-aineiden tai ravinteiden merkittävää liukenemista veteen. Lähde: Pöyry Finland Oy 2010b. UPM-Kymmene sedimenttitutkimus. Raportti, 16WWE0191, sivu 27. Sedimentin mahdollisen sisäisen kuormituksen vaikutuksia selvitettiin vielä kesällä 2013 Kajaaninjoen lisänäytteenotolla. Tällä pyrittiin selvittämään, irtoaako sedimentistä mahdollisesti ravinteita tai muita aineita veteen. Tihisenniemen alapuolisten pisteiden keskiarvojen valossa muussa veden laadussa pinnann ja pohjan välillä oli hyvin pientä eroaa siten, että pohjassa arvot a olivat korkeammat, esim. typpipitoisuudessa muutamaa μg/l, kiintoaineessaa 0,3 mg/l. Fosforin osalta tätäkään eroa ei todettu. Pisteellä 3 ammoniumty ypen pitoisuus oli pohjassa 100 μg/l ja pinnassa 65 μg/l, mutta ero ei ollut todettavissa enää ä alemmilla paikoilla. Muita merkittäviä eroja tai poikkeavia tuloksia ei todettu. Pintaveden typpipitoisuus Tihisenniemen yläpuolella oli 400 μg/l ja alapuolella 530 μg/l ja fosforipitoisuus vastaavasti 13 μg/l ja 18 μg/l, mikä johtuu alueelle johdettavasta jätevesikuormituksesta (Kajaanin kaupungin jätevesikuormitus), joen virtaaman ollessa pieni. Tuloksista voidaan päätellä, että Kajaaninjoenn sedimenttikerrostumasta ei irronnut tutkimushetkellä vesistöä kuormittavi ia ravinteita tai kiintoainesta. Pinnann ja pohjan välillää havaittiin vain pieni vedenlaatuero, jollainen vesistöissä yleensäkin vallitsee. Nykyinen jätevesikuormitus (mm. Kajaanin kaupungin jätevesikuormitus) ) nosti ravinnepitoisuuksia paikallisesti. Lähde: Pöyry Finland Oy:n julkaisemaa raportti UPM-Kymmene Oyj Kajaanin paperitehtaan lopettamisen jälkeiset vesistövaikutukset Kajaaninjoessa ja Oulujärvessä, sivut 15 ja 30. Kalojen haitta-ainepitoisuudet sekä kalasto ja kalastuss Oyj, Kajaaninjoen Pohjois-Suomen ympäristölu upaviraston antamassa päätöksessä Nro 104/09/ /2 toiminnan lopettamiseen liittyvien määräysten vahvistamisesta, sen määräyksissä on annettu seuraava velvoite (määräyss 4): Oulujärven kalataloustarkkailuun on kertaluontoisesti lisättävä eri kalalajien haitta-ainepitoisuuksien kartoittaminenn Kajaaninjoen alueella Kainuun ELY keskuksen kanssa sovittavallas a tavalla. Kainuun ELY:n hyväksymän ohjelman mukaisesti kesällä suoritettiin tutkimus kalojen haitta-ainepitoisuuksista. Kalojen (hauki ja ahven) haitta-ainepitoisuuksia tutkittiin Kajaaninjoen alaosan alueeltaa ja vertailualueelta Nuasjärvestä. Kadmiumia ei todettuu kaloissa lainkaan ja lyijyä todettiin pienenä pitoisuutena yhdessä Kajaaninjoen näytteessä.

7 Liite 1 4(5) 3 Yhteenveto Nuasjärven haukinäytteissä elohopeaa oli keskimäärin enemmän (0,45 mg/kg) kuin Kajaaninjoen näytteissä (0,31 mg/kg). Suurin pitoisuus oli 0,56 mg/kg, joka on selvästi elintarvikkeille sallittua enimmäispitoisuutta 1,0 mg/kg pienempi. Kajaaninjoen ahvenissa elohopeaa oli keskimäärin enemmän (0,37 mg/kg) kuin Nuasjärven ahvenissa (0,18 mg/kg). Suurin pitoisuus oli 0,44 mg/kg, joten ahvenen enimmäispitoisuus 0,5 mg/kg ei ylittynyt. Ympäristönlaatunormi 0,22 mg/kg ylittyi yhdessä Nuasjärven ja neljässä Kajaaninjoen ahvenessa. Tehtyjen analyysien perusteella alueen kalat ovat ravinnoksi kelvollisia. Koska haukien elohopeapitoisuudet vertailualueella olivat hieman korkeammat kuin Kajaaninjoessa ja ahvenen elohopeapitoisuudet puolestaan Kajaaninjoessa hieman korkeammat kuin vertailualueella, voidaan todeta, että tuloksissa ei ole osoitettavissa merkitsevää eroa Kajaaninjoen ja vertailualueen välillä. Tutkittujen orgaanisten aineiden (PCB, PAH, terpeenit) pitoisuudet kaloissa jäivät erittäin pieniksi niin Kajaaninjoessa kuin Nuasjärvessäkin. Pitoisuudet olivat menetelmien määritysrajoja pienemmät ja PCB:n ja PAH:n osalta pienempiä kuin ravintona käytettävän kalan enimmäispitoisuudet. Terpeeneille ei ole olemassa enimmäispitoisuuksia. Oulujärven kalataloudellista tarkkailua on tehty vuodesta 1986 alkaen. Raportissa esitetään yhteenveto tarkkailutulosten perusteella Oulujärven Paltaselän osalta, johon Kajaanissa sijaitsevan teollisuuden vaikutukset lähinnä ovat aiemmin kohdistuneet. Tarkkailutulosten mukaan v Paltaselällä oli noin 900 kotitarvekalastajaa ja 13 ansiokalastajaa. Kokonaissaalis Paltaselällä oli v noin 120 t, josta kuhaa oli 43 %, haukea 29 % ja ahventa 15 %. Muita merkittäviä saalislajeja olivat muikku, siika ja made. Kokonaissaalis on ollut v melko vakaa, vaihdellen välillä t vuodessa. Etenkin ammattikalastus on keskittynyt kuhan pyyntiin, jonka saalis on kasvanut voimakkaasti luvulla. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä kalastajat pitivät vesistön säännöstelyä ja pyydysten likaantumista. Paltaselän kalataloudellinen tila on kokonaisuutena pysynyt hyvänä jo pitkään. Lähde: Pöyry Finland Oy:n julkaisema raportti UPM-Kymmene Oyj Kajaanin paperitehtaan lopettamisen jälkeiset vesistövaikutukset Kajaaninjoessa ja Oulujärvessä, sivut Vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä todetaan mm.: Yhteenvetona voidaan todeta, että vesistön tilanne Kajaanin tehtaan lopettamisen jälkeen on jatkanut myönteistä kehitystä ja vakiintunut. Tämä on ollut odotettavissakin, koska vesi vaihtuu Oulujärvessä kerran vajaassa vuodessa, ja on näin ollen vaihtunut tehtaan kuormituksen loppumisen jälkeen jo viiteen kertaan. Läntisellä Paltaselällä veden viipymä on noin kuukausi. Pohjasedimenteistäkään ei tutkimusten mukaan aiheudu merkittävää kuormitusta, joka voisi aiheuttaa vaikutuksia veteen tai kalastoon. Näin ollen tehtyjen tutkimusten perusteella ei voida osoittaa enää mitään merkittäviä vaikutuksia Kajaanin tehtaan aikaisemman kuormituksen seurauksena vesistössä tai kalastossa. Lähde: Pöyry Finland Oy:n julkaisema raportti UPM-Kymmene Oyj Kajaanin paperitehtaan lopettamisen jälkeiset vesistövaikutukset Kajaaninjoessa ja Oulujärvessä, sivu 31.

8 Liite 1 5(5) Tehtyjen seurantojen ja selvitysten perusteella voidaan selkeästi todeta, että: 1. Vesistön veden laatu on parantunut jo pitkällä aikavälillä tehtaiden lopettamisen (Kajaani Oy:n sulfiittisellutehdas jo v. 1982) ja jätevesien puhdistuksen tehostumisen johdosta. Tilanne on vakiintunut Kajaanin paperitehtaan pysäyttämisen jälkeen (v. 2008). Kehitys on luonnollista jo siitäkin syystä, että vesi Oulujärvessä on vaihtunut tähän mennessä (2014) jo noin kuuteen kertaan tehtaan kuormituksen loppumisen jälkeen. 2. Kajaaninjoen pohjasedimentistä ei aiheudu sellaista kuormitusta, joka voisi aiheuttaa vaikutuksia veteen tai kalastoon. Sedimentin fosforipitoisuus on keskimäärin alhaisempi kuin vertailualueen, Nuasjärven sedimentin fosforipitoisuus. Sedimentissä ei ole merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia. 3. Kalojen haitta-ainepitoisuudet ovat alhaiset, elohopeapitoisuuksissakaan ei ole mainittavaa eroa yläpuoliseen vesistöön verrattuna ja kalat ovat käyttökelpoisia. Saadut tulokset ovat linjassa niiden päätelmien kanssa, joita on tehty vastaavien paperitehtaiden lopetusten jälkeisistä vaikutuksista ja niiden kestosta muualla Suomessa. FM Harri Jussila UPM Environment and Responsibility Liite 2: Pöyry Finland Oy UPM-Kymmene Oyj, Kajaanin paperitehtaan lopettamisen jälkeiset vesistövaikutukset Kajaaninjoessa ja Oulujärvessä. Raportti, 16X Liite 3: Pöyry Finland Oy 2010b. UPM-Kymmene Oyj, Kajaaninjoen sedimenttitutkimus. Raportti, 16WWE0191.

9 RAPORTTI 16X UPM-KYMMENE OYJ Kajaanin paperitehtaan lopettamisen jälkeiset vesistövaikutukset Kajaaninjoessa ja Oulujärvessä

10

11 1 UPM-Kymmene Oyj Kajaanin paperitehtaan lopettamisen jälkeiset vesistövaikutukset Sisältö 1 TAUSTATIEDOT VESISTÖN YLEISKUVAUS JA HYDROLOGISET TIEDOT Yleiskuvaus Sää ja hydrologia SELVITYKSESSÄ KÄYTETTY AINEISTO Oulujärven kuormitus- ja vesistötarkkailu Lisänäytteenotto Kajaaninjoesta kesällä Oulujärven kalataloudellinen tarkkailu Kalojen haitta-ainetutkimus Kajaaninjoen pohjasedimentti VESISTÖN TILA JA SEN KEHITTYMINEN Kuormituksen kehittyminen Vedenlaatu vuonna Kajaaninjoen lisänäytteenotto heinäkuussa Vedenlaadun kehitys v Kajaaninjoki Paltajärvi Sokajärvi Läntinen Paltaselkä Kasviplanktontutkimus v Tulokset Yhteenveto Kalojen haitta-ainepitoisuudet Kajaaninjoen pohjasedimentti OULUJÄRVEN PALTASELÄN KALASTO JA KALASTUS YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Liitteet Liite 1 Sijaintikartta Liite 2 Vesistötarkkailun havaintopaikat Liite 3 Kajaaninjoen lisänäytteet v. 2013, havaintopaikat Liite 4 Vesistötarkkailutulokset v Liite 5 Kajaaninjoen lisänäytteet v. 2013, tulokset Liite 6 Kalojen haitta-aineiden tutkimustulokset Copyright Pöyry Finland Oy

12 2 Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy MMM Lasse Rantala FM Eero Taskila FM Eeva-Leena Anttila Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti Copyright Pöyry Finland Oy

13 1 1 TAUSTATIEDOT UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin paperitehdas lopetti toimintansa vuonna 2008 ja seuraavana vuonna loppuivat myös tehtaan jätevesipäästöt purkuvesistönä toimivaan Kajaaninjokeen. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto (nykyisin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue) on antanut päätöksen (104/09/2) koskien tehtaan lopettamista. Päätöksessä määrättiin yhtiö osallistumaan toistaiseksi Oulujärven yhteistarkkailuun sekä maksamaan kalatalousmaksua myös vuodesta 2010 eteenpäin. Päätöksestä valitettiin ja Korkein hallinto-oikeus antamallaan päätöksellä (1113/1/12 ja 1263/1/12) säilytti tarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat lupamääräykset sellaisenaan, tarkentaen kuitenkin määräyksiä niin, että UPM-Kymmene Oyj:n on esitettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle selvitys jätevesien vaikutusalueen tilasta ja kalastosta mennessä. Aluehallintoviraston on selvityksen johdosta päätettävä, aiheutuuko pohjasedimenteistä edelleen sellaista haittaa, että tarkkailun jatkamiseen on edellytyksiä tai onko tarkkailua muutoin muutettava joltakin osin. Sama tarkennus koski myös kalatalousmaksua. Perusteluissaan hallinto-oikeus totesi, että toiminnan lakattua velvoitteita ei ole perusteltua määrätä olemaan voimassa toistaiseksi, vaan luvassa annetun määräajan kuluessa tehdyn selvityksen jälkeen on arvioitava aiheutuuko pohjasedimenteistä edelleen sellaista haittaa, että tarkkailua ja kalatalousmaksun maksamista on edelleen jatkettava. UPM-Kymmene Oyj on päättänyt laatia vaaditun selvityksen sekä esityksen velvoitteista vapautumiseksi vuoden 2013 syksyllä, kun kuluvan vuoden tarkkailujen tulokset ja kalojen haitta-ainetutkimukset ovat valmistuneet. Tässä raportissa esitetään vesistön tila viimeisimpien tarkkailutulosten valossa, veden laadun kehittyminen, yhteenveto Kajaaninjoen pohjasedimenttitutkimuksesta, tiedot kalaston ja kalastuksen osalta sekä kalojen haitta-ainetutkimuksen tulokset. 2 VESISTÖN YLEISKUVAUS JA HYDROLOGISET TIEDOT 2.1 Yleiskuvaus Oulujärvi jakautuu kolmeen suureen altaaseen: Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään (Kuva 1, Liite 2). Paltaselälle laskee kaksi suurta reittivesistöä: Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti. Myös Sotkamon reitin viimeisiä järviä Sokajärveä ja Paltajärveä voidaan pitää Oulujärven osa-alueina. Lisäksi Oulujärveen laskee useita pienempiä jokia ja puroja. Suurista virtaamista johtuen Oulujärven viipymä on verrattain lyhyt, 329 päivää. Läntisen Paltaselän vesimassa vaihtuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Copyright Pöyry Finland Oy

14 2 Oulujoki Hyrynsalmen reitti Niskanselkä O U L U J Ä R V I Ärjänselkä Paltaselkä KAJAANI Sotkamon reitti km Kuva 1 Oulujärven alue. Oulujärven vedenkorkeuden säännöstelyväli on 2,70 m. Järven tilavuus Soka- ja Paltajärvi poislukien on km 3, kun vedenkorkeus on tasolla NN + 122,30 m. Oulujärven pinta-ala on säännöstelyn ylärajalla 944 km 2 ja alarajalla 778 km 2. Oulujärven keskivedenkorkeutta on säännöstelyn myötä laskettu hieman alle 0,5 m. Säännöstelty vedenpinta saavuttaa luonnontilaisen korkeuden keskimäärin syyskuussa, minkä jälkeen sen taso laskee taas alle luonnontilaisen korkeuden. UPM-Kymmene Oy:n Kajaanin paperitehdas sijaitsi Kajaaninjoen varrella Tihisenniemellä Kajaanin keskustan läheisyydessä (Liite 1). Kajaaninjoki laskee Nuasjärvestä Oulujärveen, ja se on osa Sotkamon reittiä. Kajaaninjoen pituus on noin 9,5 kilometriä. Joessa on Kainuun Voima Oy:n omistamat voimalaitokset Koivukoskessa ja Ämmänkoskessa (Koivukoski I III). Oulujärvi on pintavesityypiltään suuri humusjärvi (Sh), ja sen ekologinen tila on hyvä (Kuva 2). Kajaaninjoki on suuri kangasmaiden joki (Sk), ja se on voimalaitosrakentamisen takia nimetty voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Kajaaninjoen ekologinen tila on hyvä. Paltajärvi on pintavesityypiltään hyvin lyhytviipymäinen järvi (Lv), ja sen ekologinen tila on hyvä. Sokajärvi on keskikokoinen humusjärvi, ja sen ekologinen tila on tyydyttävä. Nuasjärvi on suuri humusjärvi (Sh), ja sen ekologinen tila on hyvä (Vesien tila -karttakäyttöliittymä ja , ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). Copyright Pöyry Finland Oy

15 3 Kuva 2 Kajaaninjoen ja lähivesistöjen ekologinen tila. Kajaaninjoki on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi (Vesien tila -karttakäyttöliittymän aineisto tekijän muokkauksin). 2.2 Sää ja hydrologia Vuoden keskimääräinen sademäärä on Kajaanissa ollut vertailujaksolla keskimäärin 556 mm. Vuosi 2012 oli huhtikuulta elokuulle saakka selvästi tavanomaista sateisempi (Kuva 3), ja koko vuoden sademäärä oli 763 mm. Runsaiden sateiden takia Oulujoen valuma-alueella esiintyi loppukesällä tulvia ja monien järvien pinta nousi poikkeuksellisen korkealle. Vuosi 2013 on ollut selvästi vähäsateisempi kuin edeltävä vuosi. Tammi-syyskuun 2013 sademäärä oli 396 mm, kun vertailujaksolla tammisyyskuun sademäärä on ollut keskimäärin 428 mm. Kuukauden keskilämpötila on vuosina ollut Kajaanissa keskimäärin 2 C. Vuonna 2012 keskilämpötila oli 1,6 C, eli vuosi oli keskimäärin hieman tavanomaista kylmempi. Vuonna 2013 tammi-helmikuu ja touko-kesäkuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, mutta maaliskuu oli selvästi tavanomaista kylmempi kuukausi. Copyright Pöyry Finland Oy

16 C Lämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 3 Kuukauden keskilämpötila ja sadanta Kajaanissa vuosina 2012 ja 2013 sekä vuosina keskimäärin (Pirinen ym. 2012, Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaukset tammikuu-syyskuu 2013) Kajaaninjoen vuosien 2012 ja 2013 virtaama sekä keskimääräinen virtaama vuosina on esitetty kuvassa (Kuva 4). Kesä 2012 oli hyvin sateinen, ja joen virtaama oli ajoittain selvästi tavanomaista suurempi. Koko vuoden keskivirtaama oli 133 m 3 /s, kun jaksolla keskivirtaama on ollut 89 m 3 /s. Vuonna 2013 tammi-syyskuun keskivirtaama oli 71 m 3 /s. Pitkän ajan keskivirtaama samalla ajanjaksolla on 92 m 3 /s, eli vuonna 2013 virtaama on ollut selvästi tavallista pienempi. Lupaehtojen mukaisesti joen juoksutus Kajaanin kaupungin kohdalla on vähintään 25 m 3 /s. Kajaaninjoki vesi virtaa pääosin Nuasjärvestä. Nuasjärven Rehjanselän vedenkorkeus vuosina 2012 ja 2013 on esitetty kuvassa (Kuva 5). m 3 /s Kuva 4 Kajaaninjoen virtaama Koivukoskessa vuosina 2012 ja 2013 sekä jaksolla keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). Copyright Pöyry Finland Oy

17 N60 + m 138, ,0 137,5 137, , , , Kuva 5 Nuasjärven Rehjanselän vedenkorkeus Äkälänniemen länsipuolella vuosina 2012 ja 2013 sekä jaksolla keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). NN + m 123,5 123,0 122,5 122,0 121,5 121,0 120,5 120, säännöstelyraja Kuva 6 Oulujärven Melalahden vedenkorkeus vuosina 2012 ja 2013 sekä jaksolla keskimäärin (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu ). Vuonna 2012 Oulujärven vedenpinta nousi yli säännöstelyrajan (Kuva 6), minkä jälkeen aloitettiin ohijuoksutukset kaikilla Oulujoen voimalaitoksilla. Oulujärven vedenkorkeus laski säännöstelyrajan alle Sotkamon reitillä vedenkorkeuden nousu oli paikoin vähäisempää kuin muualla Oulujoen valuma-alueella, mutta elokuussa myös Ontojärven ja Kiimasjärven vedenpinta oli selvästi tavanomaista korkeammalla (Fortum Oyj:n tiedotteet ). Vuonna 2013 talvella vedenkorkeus noudatteli pitkänajan keskiarvoja ja pysyi säännöstelyrajojen sisällä. Loppukesästä ja alkusyksystä vedenpinta oli keskimääräistä alempana. Copyright Pöyry Finland Oy

18 3 SELVITYKSESSÄ KÄYTETTY AINEISTO Oulujärven kuormitus- ja vesistötarkkailu Oulujärven alueen kuormittajien kuormitus ja vesistötarkkailua on suoritettu pitkään kuormittajakohtaisesti ja tulokset on raportoitu vuosittain yhteistarkkailuna. Vesistötarkkailu on 2000-luvulla tehty yhteistarkkailuna vuonna 2000 laaditun ohjelman PSV- Maa ja Vesi 2000) mukaisesti. Ohjelma on kattanut koko Oulujärven alueen Kajaanin yläpuolelta Vaalaan, ja UPM-Kymmene on toteuttanut sitä yhdessä Kainuun Voiman ja Kajaanin Veden kanssa. Tulokset on raportoitu vuosittain yhdessä muiden Oulujärven kuormittajien kanssa. Tarkkailuohjelma on uusittu vuodesta 2013 alkaen (Pöyry Finland Oy 2013a). Uuden ohjelman mukaan vesinäytteitä otettiin Kajaaninjoesta, Paltajärvestä ja Paltaselältä (Liite 2) huhtikuussa ja heinäkuussa. Oulujärven biologista tarkkailua jatkettiin vuonna 2013 kasviplanktonin osalta tutkimalla näytteet kolmesta pisteestä. Näytteet otettiin heinäkuussa havaintopaikoilta Paltajärvi Ouj7, Paltaselkä Oyj16 ja Ärjänselkä Oyj Lisänäytteenotto Kajaaninjoesta kesällä 2013 Mikäli pohjasedimentti lisäisi merkittävästi Kajaaninjoen ravinteisuutta, pitäisi ravinnepitoisuuksien kasvaa veden virratessa sedimentin yli. Tätä ilmiötä selvitettiin ottamalla lisänäytteitä heinäkuun tarkkailukierroksella lähtien Kajaaninjoesta jäteveden purkupaikkojen yläpuolelta Paltajärvelle saakka (Liite 3). Näytteet otettiin 1 m pinnasta ja 1 m pohjasta kuudesta pisteestä, joista määritettiin kokonaisfosfori ja fosfaattifosfori sekä kokonaistyppi, typpijakeet, kiintoaine, sameus, ph, väri, sähkönjohtavuus. 3.3 Oulujärven kalataloudellinen tarkkailu Oulujärven säännöstelyluvan tarkkailuvelvoitteesta johtuvaa kalataloustarkkailua on toteutettu Oulujärvellä jo 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Tarkkailuun ovat osallistuneet 1990-luvun alkupuolelta lähtien myös muut alueen kuormittajat ja tarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna. Kalataloustarkkailun tulokset on raportoitu vuosittain. Viimeisin Oulujärven kalataloustarkkailuohjelma on laadittu vuosille (Pöyry Finland Oy 2010a). Kalataloudelliseen yhteistarkkailuun ovat osallistuneet Fortum Power and Heat Oy, UPM-Kymmene Oyj, Kajaanin kaupunki, Paltamon kunta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kainuun kalantutkimus. Tarkkailu on kattanut koko Oulujärven, ja tarkkailun tulokset on esitetty erikseen Palta-, Ärjän- ja Niskanselän osalta. 3.4 Kalojen haitta-ainetutkimus Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään Nro 104/09/2, koskien Kajaanin paperitehtaan toiminnan lopettamista, määrännyt UPM-Kymmene Oyj:n tekemään kertaluonteisen selvityksen kalojen haitta-ainepitoisuuksista Kajaaninjoen alueella Kainuun ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt kirjeellään UPM-Kymmene Oyj:n tekemän esityksen selvityksen toteuttamisesta. Selvitystä laajennettiin myöhemmin ottamalla mukaan Nuasjärvi vertailualueena. Kalojen haitta-ainepitoisuuksien kartoitus tehtiin vuonna 2013 hankkimalla kalanäytteet tehtaan jäteveden purkupaikan alapuolelta Kajaaninjoen alaosalta/paltajärveltä sekä vertailunäytteet voimalaitosten yläpuolelta Nuasjärveltä. Voimalaitokset estävät kalojen nousun Kajaaninjoen alaosalta Nuasjärven puolelle. Kalanäytteiksi hankittiin noin g painoisia ahvenia ja noin 0,6-1,5 kg painoisia haukia. Molemmilta alueilta määri- Copyright Pöyry Finland Oy

19 tettiin viidestä ahvenesta ja viidestä hauesta Hg, Cd, Pb sekä kahdesta kokoomanäytteestä (hauki ja ahven) orgaaniset yhdisteet, PCB, PAH ja terpeenit. Kokoomanäytteet muodostettiin alueittain viidestä hauesta ja kymmenestä ahvenesta. Analyysien valinta perustuu sellu- ja paperitehtaan päästöjen mukana aikanaan vesistöön mahdollisesti joutuneisiin aineisiin sekä aineisiin, joilla on raja-arvot (enimmäispitoisuudet) käytettäessä kaloja elintarvikkeena. Analyysit tehtiin Ahma ympäristö Oy:n laboratoriossa T131 Rovaniemellä. Metallit (Hg, Cd, Pb) analysoitiin ICP-tekniikalla standardin SFS EN ISO (Water Quality, application of inductively coupled plasma mass spectrometry (ICP-MS) Part2: Determination of 62 elements) mukaisesti. Esikäsittelynä oli mikroaaltouuniavusteinen märkäpoltto (standardi, EPA 3051, HNO3). PAH, PCB ja THC analysoitiin GC-MStekniikalla laboratorion sisäisin menetelmin (ISO modifikaatio), Ahma ympäristö Oy (Rovaniemi) T Kajaaninjoen pohjasedimentti Kajaaninjoen pohjassa olevasta kuitulietteestä on tehty vuonna 2010 tutkimus (Pöyry 2010b), jonka yhteydessä on referoitu ja hyödynnetty myös aiemmat, vuosina 1986 ja 1990, alueella tehdyt sedimenttitutkimukset. Vuonna 2010 tehtaan alapuoliselta Kajaaninjoen alueelta otettiin näytteet 5 pisteestä sedimenttikerroksen eri tasoilta. Vertailunäyte otettiin Nuasjärven puolelta. Sedimenttinäytteistä tutkittiin laajasti eri aineiden pitoisuudet, mm. ravinteet, hapenkulutustekijät, metallit, dioksiinit, PCB- ja PAHyhdisteet, terpeenit ja muita orgaanisia yhdisteitä. 4 VESISTÖN TILA JA SEN KEHITTYMINEN 4.1 Kuormituksen kehittyminen Oulujärveen kohdistuva teollisuus- ja taajamakuormitus on jatkuvasti pienentynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana johtuen pääosin Kajaani Oy:n sulfiittiselluloosatehtaan lopettamisesta vuonna 1982 ja jätevesien puhdistuksen tehostumisesta. UPM Kymmene Oy:n Kajaanin paperitehdas lopetti toimintansa joulukuussa 2008, ja tehtaalta Kajaaninjokeen purkautuvaa kuormitusta tarkkailtiin vielä vuoden 2009 aikana, jolloin tehtaan lopetukseen liittyvien puhdistustoimien aikana jätevesikuormitusta vielä vähäisessä määrin syntyi. Vesistöön johdettava kuormitus putosi olennaisesti tammikuun 2009 jälkeen ja loppuvuodesta lähtevät pitoisuudet lähestyivät raakaveden pitoisuuksia. Nykyisin suurin osa Oulujärveen kohdistuvasta pistekuormituksesta on peräisin taajamista (Kuva 7). Lisäksi alueelle tulee turvetuotannon ja kalankasvatuksen kuormitusta sekä hajakuormitusta. 7 Copyright Pöyry Finland Oy

20 8 t/d BOD 7 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, kg/d 25 Kokonaisfosfori kg/d 600 Kokonaistyppi UPM - Kymmene Oyj Transtech Oy Taajamat Kuva 7 Oulujärven ympäristön taajamien ja teollisuuden vesistökuormituksen kehitys vuosina Vedenlaatu vuonna 2013 Uudistetun tarkkailuohjelman (Pöyry Finland 2013a) mukaisesti vedenlaadun tarkkailunäytteet otettiin huhtikuussa ja heinäkuussa 2013 kahdeksalta näytteenottopaikalta. Tulokset on esitetty liitteessä 4. Huhtikuussa Paltajärveltä (Ouj7) ei saatu näytettä huonon jäätilanteen takia. Lisäksi huhtikuussa Paltaselältä (Ouj18) viiden metrin syvyydeltä ja Ärjänselältä (Ouj139) 29 metrin syvyydeltä otetut happinäytepullot olivat rikkoutuneet, joten hapen määrää ei pystytty määrittämään näistä syvyyksistä. Heinäkuussa rikkoutuivat näytteenottopaikan Ouj18 viiden metrin ja näytteenottopaikan Ouj metrin happinäytepullot, joten happituloksia ei saatu näiltä syvyyksiltä. Copyright Pöyry Finland Oy

21 Kevättalvi Huhtikuussa 2013 Kajaaninjoen ja läntisen Paltaselän happipitoisuudet olivat pääosin hyvää tasoa, mutta talvitilanteessa veden hapenkyllästeisyysarvot olivat alentuneita kaikilla näytteenottopaikoilla (Taulukko 1, Kuva 8). Paltaselällä syvimmillä pisteillä alusvedessä havaittiin happipitoisuuden laskua. Sokajärven päällysveden happitilanne oli välttävä ja alusvedestä happi oli kulunut loppuun. Itäisellä Ärjänselällä (Ouj139) päällysveden happitilanne oli hyvä ja alusvedessä happea oli melko runsaasti (8,7 mg/l). Taulukko 1 Vedenlaatu Kajaaninjoessa, Paltajärvessä, Sokajärvessä ja Oulujärven eri osa-alueilla 1 m syvyydellä (happi myös 1 m pohjasta) huhtikuussa ja heinäkuussa Osa-aluejako käy ilmi liitteestä 2. 9 Happi Happi ph S-joht. Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 + NH 4 -N a-kloro- Entero- 1m pohja - 1m NO 3 -N fylli kokit kyll. % kyll. % ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml Huhtikuu Kajaaninjoki yläp. 75 6,1 2, Kajaaninjoki, telakka 74 6,6 2, # Paltajärvi Ei näytettä huonon jäätilanteen takia. Sokajärvi 57 < 1 6,2 3, # Länt. Paltaselkä (II) ,5 2, It. Ärjänselkä (III) ,6 2, Heinäkuu Kajaaninjoki yläp. 84 6,8 3, < ,8 13 Kajaaninjoki, telakka 80 6,8 3, < ,3 Paltajärvi ,8 3, < ,9 1 Sokajärvi ,9 3, < 5 < 5 36,4 Länt. Paltaselkä (II) ,9 2, < ,5 < 1 It. Ärjänselkä (III) 83 ## 7,0 2, < ,0 #Uusintamittaus, viiveaika ylittyi ## Näytepullo rikkoutui, ei tulosta Huhtikuussa veden ph-taso oli kaikilla näytteenottopaikoilla neutraalin alapuolella (ph 6,1 6,6). Väriarvojen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) määrän perusteella vedessä oli humusta. Kajaaninjoessa vesi oli joen yläosalla jonkin verran tummempaa ja sameampaa kuin joen alaosalla, ja myös hapenkulutuksen määrä oli yläjuoksulla selvästi suurempi kuin alajuoksulla. Tumminta vesi oli Kajaaninjoen yläosalla ja Sokajärvessä ja vaaleinta Kajaaninjoen alaosalla (Kuva 8). Sähkönjohtavuus- ja sameusarvot olivat pääosin alhaisia. Sokajärven alusvedessä havaittiin huonon happitilanteen lisäksi selvästi kohollaan olevia sähkönjohtavuus-, väri-, sameus- ja COD Mn -arvoja. Kajaaninjoessa ja Oulujärvessä kokonaistyppipitoisuudet olivat huhtikuussa pääosin tasoa µg/l (Kuva 10) eli suhteellisen matalia. Sokajärven alusveden huonon happitilanteen seurauksena sedimentistä vapautui ravinteita takaisin veteen, mikä nosti pohjan läheisen vesikerroksen kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet korkeiksi. Sokajärven päällysvedessä havaittiin myös jonkin verran enemmän typpeä kuin muilla havaintopaikoilla. Kajaaninjoessa ja Oulujärvessä epäorgaanisen typen pitoisuudet jäivät selvästi pienemmiksi kuin Sokajärven alusvedessä. Sokajärveä lukuun ottamatta typen määrässä havaitut syvyyssuuntaiset erot olivat pieniä. Itäisellä Ärjänselällä, Kajaaninjoessa ja läntisen Paltaselän näytteenottopaikoilla Ouj11 ja Ouj18 kokonaisfosforipitoisuudet olivat pääosin tasoa µg/l (Kuva 11). Paltaselän keskiosan näytteenottopaikalla (Ouj16) havaittiin hieman kohonneita fosforipitoisuuksia kolmen metrin ja 9 17 metrin syvyydellä. Sokajärvessä kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 26 µg/l ja alusvedessä sisäisestä kuormituksesta johtuen jopa 650 µg/l. Kajaaninjoen yläosalla kokonaisfosforia mitattiin jonkin verran enemmän kuin joen alaosalta. Fosfaattifosforia mitattiin jonkin verran kaikilta näytteenottopaikoilta ja Copyright Pöyry Finland Oy

22 kaikilta syvyyksiltä. Sokajärvessä fosfaattifosforia esiintyi kuitenkin selvästi enemmän kuin muilla näytteenottopaikoilla. 10 Kuva 8 Veden happitilanne Oulujärven havaintopaikoilla huhtikuussa Copyright Pöyry Finland Oy

23 11 Kuva 9 Veden väriarvot Oulujärven havaintopaikoilla huhtikuussa Kuva 10 Veden typpipitoisuus Oulujärven havaintopaikoilla huhtikuussa Tumma pylväs kuvaa typen kokonaismäärää ja vaalea pylväs epäorgaanisen typen (NO 2 +NO 3 +NH 4 -N) määrää. Copyright Pöyry Finland Oy

24 12 Kuva 11 Veden fosforipitoisuus Oulujärven havaintopaikoilla huhtikuussa Tumma pylväs kuvaa fosforin kokonaismäärää ja vaalea pylväs fosfaattifosforin (PO 4 -P) määrää. Kesä Heinäkuussa 2013 päällysveden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa kaikilla näytteenottopaikoilla. Alusveden happitilanne oli hyvä Paltajärvessä (Ouj7) ja läntisen Paltaselän kaakkoisosassa (Ouj11) sekä kohtalainen läntisen Paltaselän näytteenottopaikoilla Ouj16 ja Ouj18. Sokajärvessä (Ouj9) alusvesi oli lähes hapetonta (Taulukko 1, Kuva 12). Ärjänselän näytteenottopaikalta Ouj139 alusveden (25 m) happitulos puuttuu, mutta 15 metrin syvyydellä happipitoisuus oli hyvä. Päällysveden ph oli kaikilla näytteenottopaikoilla neutraalin paikkeilla (ph 6,8 7,0), ja ph-arvot laskivat hieman syvyyden kasvaessa. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnontilaisille vesille tyypillistä, alhaista tasoa. Väriarvojen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) määrän perusteella vedessä oli humusta kaikilla näytteenottopaikoilla. Päällysveden väriarvot olivat lähes samaa tasoa kaikilla näytteenottopaikoilla, ja useilla näytteenottopaikoilla arvot kasvoivat hiukan syvyyden kasvaessa (Kuva 13). Silminnähtävää sameutta ei havaittu millään näytteenottopaikalla, mutta Sokajärvessä ja Paltajärvessä sameusarvot olivat hiukan korkeampia kuin Kajaaninjoessa tai Oulujärven pääaltaassa. Sokajärven alusvedessä happitilanne oli huono, mistä johtuen sekä ravinnepitoisuudet olivat koholla ja muukin veden laatu huono, Itäisellä Ärjänselällä (Ouj139) ja läntisellä Paltaselällä päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli µg/l (Kuva 14) eli karun ja keskiravinteisen rehevyysluokan rajalla Forsbergin ja Rydingin (1980) rehevyystasoluokittelun mukaan. Kajaaninjoessa, Sokajärvessä ja Paltajärvessä päällysveden kokonaistyppipitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Epäorgaanista typpeä esiintyi jonkin verran kaikilla näytteenottopaikoilla ja kaikissa syvyyksissä. Korkeiksi epäorgaanisen typen pitoisuudet nousivat Copyright Pöyry Finland Oy

25 kuitenkin vain Sokajärven alusvedessä. Typpipitoisuudet nousivat useimmilla näytteenottopaikoilla hieman syvyyden kasvaessa, mutta merkittäviä syvyyssuuntaisia pitoisuuseroja ei havaittu muualla kuin Sokajärvellä. Kajaaninjoessa, läntisellä Paltaselällä (Ouj11, Ouj16, Ouj18) ja Ärjänselän itäosassa (Ouj139) päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli 15 µg/l tai vähemmän (Kuva 15), eli karuille vesille tyypillistä tasoa. Paltajärvessä (Ouj7) päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli 19 µg/l eli keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Sokajärvessä päällysvedessä oli fosforia 32 µg/l, mikä viittasi runsasravinteisuuteen. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan (2 µg/l) tai sen tuntumassa. Suurimmillaan fosfaattifosforin määrä oli Sokajärven alusvedessä 33 µg/l, ja jonkin verran (8 µg/l) fosfaattifosforia esiintyi myös Ärjänselän alusvedessä. Ärjänselän itäosassa (Ouj139), Kajaaninjoessa ja läntisen Paltaselän näytteenottopaikoilla Ouj18 ja Ouj16 klorofylli-a-pitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Paltaselän näytteenottopaikalla Ouj11 ja Paltajärvellä klorofyllipitoisuus viittasi rehevyyteen. Sokajärvessä klorofylli-a-pitoisuus oli 36,4 µg/l eli reheville vesille tyypillinen. Enterokokkibakteerien tiheys määritettiin heinäkuussa 2013 Kajaaninjoesta, Paltajärvestä ja läntiseltä Paltaselältä (Ouj11, Ouj16) otetuista näytteistä. Kajaaninjoessa bakteeritiheydet jäivät alhaisiksi, mutta yläjuoksulla bakteeritiheys (13 mpn/100 ml) oli hieman korkeampi kuin alajuoksulla (1 mpn/100 ml). Paltaselällä bakteereita ei ollut. 13 Kuva 12 Veden happitilanne Oulujärven havaintopaikoilla heinäkuussa Copyright Pöyry Finland Oy

26 14 Kuva 13 Veden väriarvot Oulujärven havaintopaikoilla heinäkuussa Kuva 14 Veden typpipitoisuus Oulujärven havaintopaikoilla heinäkuussa Tumma pylväs kuvaa typen kokonaismäärää ja vaalea pylväs epäorgaanisen typen (NO 2 +NO 3 +NH 4 -N) määrää. Copyright Pöyry Finland Oy

27 15 Kuva 15 Veden fosforipitoisuus Oulujärven havaintopaikoilla heinäkuussa Tumma pylväs kuvaa fosforin kokonaismäärää ja vaalea pylväs fosfaattifosforin (PO 4 -P) määrää. 4.3 Kajaaninjoen lisänäytteenotto heinäkuussa 2013 Heinäkuussa 2013 Kajaaninjoesta tehdyssä lisänäytteenotossa havaintopaikkoja oli 6 kpl Tihisenniemen yläpuolelta Paltaniemelle saakka. Vesisyvyys alueella oli 8,5 13,5 m ja näytteet otettiin syvyyksiltä 1 m ja 1 m pohjasta. Näytteet otettiin 16.7., jolloin Kajaaninjoen virtaama oli 25 m 3 /s. Tulokset on esitetty liitteessä 5. Lämpötila oli tasainen vesikerroksessa (17,7 18,5 C). ph ja sähkönjohtavuus olivat samat pinnassa ja pohjassa. Tihisenniemen alapuolisten pisteiden keskiarvojen valossa muussa veden laadussa pinnan ja pohjan välillä oli hyvin pientä eroa siten, että pohjassa arvot olivat korkeammat, esim. typpipitoisuudessa muutama µg/l, kiintoaineessa 0,3 mg/l. Fosforin osalta tätäkään eroa ei todettu. Pisteellä 3 ammoniumtypen pitoisuus oli pohjassa 100 µg/l ja pinnassa 65 µg/l, mutta ero ei ollut todettavissa enää alemmilla paikoilla. Muita merkittäviä eroja tai poikkeavia tuloksia ei todettu. Pintaveden typpipitoisuus Tihisenniemen yläpuolella oli 400 µg/l ja alapuolella 530 µg/l ja fosforipitoisuus vastaavasti 13 µg/l ja 18 µg/l, mikä johtuu alueelle johdettavasta jätevesikuormituksesta, joen virtaaman ollessa pieni. Tuloksista voidaan päätellä, että Kajaaninjoen sedimenttikerrostumasta ei irronnut tutkimushetkellä vesistöä kuormittavia ravinteita tai kiintoainesta. Pinta- ja pohjanläheisen veden välillä havaittiin vain pieni vedenlaatuero, jollainen vesistöissä yleensäkin vallitsee. Copyright Pöyry Finland Oy

28 4.4 Vedenlaadun kehitys v Kajaaninjoki Kajaaninjoen vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu ympäristöhallinnon OIVAtietopalvelusta ( ) saatujen vuosien maalis-huhtikuun ja kesäelokuun vedenlaadun tarkkailutietojen perusteella. Tulosten perusteella jokiveden hapenkyllästeisyysarvot ovat tarkastelujaksolla olleet kesällä pääosin selvästi korkeampia kuin keväällä kummallakin Kajaaninjoen näytteenottopaikalla (Kuva 16). Kemiallisen hapenkulutus (COD Mn ) on ajoittain ollut keväällä suurempaa kuin kesällä, mutta ero vuodenaikojen välillä on ollut melko pieni. Ravinteiden määrissä ei ole havaittavissa säännönmukaisia eroja vuodenaikojen välillä. % Hapenkyllästeisyys mg/l COD Mn µg/l Kok.P µg/l Kok.N maalis-huhti maalis-huhti kesä-elo kesä-elo Kuva 16 Vedenlaatu Kajaaninjoen yläosalla (Petäisenniska 12100) ja joen alaosalla (Kajaaninjoki 12200) maalis-huhtikuussa ja kesä-elokuussa (ympäristöhallinnon OIVAtietopalvelu ). Kesäaikaan Kajaaninjoen alaosalla (12200) happipitoisuudet ovat olleet ajoittain jonkin verran matalampia kuin joen yläosalla (12100), mutta talvella näytteenottopaikkojen välillä ei ole havaittavissa merkittäviä eroja. Kemiallisen hapenkulutuksen määrässä vuodenajasta johtuvat erot ovat olleet pääosin suurempia kuin näytteenottopaikkojen väliset erot. Kokonaisravinteiden määrä on ollut Kajaaninjoen alaosalla jonkin verran suurempi kuin joen yläosalla, mikä johtuu alueelle tulevasta jätevesikuormituksesta. Copyright Pöyry Finland Oy

29 Happipitoisuuksissa tai hapenkulutuksen määrässä ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa vuosina kummallakaan näytteenottopaikalla. Kokonaisfosforin pitoisuuksissa havaittu vaihtelu on kuitenkin ollut vuosina selvästi pienempää kuin aikaisemmin. Myös kokonaistypen pitoisuusvaihtelu on tasaantunut vuosina aikaisempaan tilanteeseen verrattuna Paltajärvi Paltajärven vedenlaadun kehitystä vuosina on tarkasteltu Oulujärven velvoitetarkkailun huhtikuun ja heinä-elokuun vedenlaatutietojen perusteella. Paltajärveen tulevan, happea kuluttavan kuormituksen pienenemisen myötä järven pohjanläheisen vesikerroksen kesäaikainen happitilanne on ollut selvästi parempi 1980-luvun lopulta lähtien kuin tätä ennen (Kuva 17). Huhtikuussa alusveden happitilanne on ollut koko tarkkailujakson ajan pääsääntöisesti parempi kuin heinä-elokuussa, vaikka hapenkyllästeisyysarvoissa on esiintynyt jonkin verran vaihtelua. Päällysveden happitilanne on ollut heinä-elokuussa pääosin hyvä, huhtikuussa hieman huonompi. Viime vuosina kevättalven näytteenotto on usein jäänyt huonojen jääolosuhteiden takia tekemättä, joten kehitystä on vaikea arvioida. Paltajärven päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet laskussa, mutta pitoisuusvaihtelu on viime vuosinakin ollut voimakasta. Kajaaninjokeen kohdistuvan jätevsikuormituksen pieneneminen laskee osaltaan Paltajärven fosforipitoisuutta. Nykyiset fosforipitoisuudet ovat tasolla µg/l. Kokonaistyppipitoisuuksissa on esiintynyt 1980-luvulla melko suurta vaihtelua, mutta 2000-luvulla sekä huhtikuun että heinäelokuun kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet tasoa µg/l. Paltajärven kevätaikaiset COD Mn -arvot ovat olleet pääosin laskussa 1980-luvulta lähtien. Heinä-elokuun arvoissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa, mutta vuosina arvot ovat olleet poikkeavan korkeita. Copyright Pöyry Finland Oy

30 18 Kyll. % Happi, 1 m Kyll. % Happi, pohja - 1 m µg/l Kok.P, 1 m µg/l Kok.N, 1 m mg/l O COD Mn, 1 m Huhtikuu Heinä-elokuu Kuva 17 Paltajärven (näytteenottopaikka Ouj7) happitilanteen, ravinnepitoisuuksien ja kemiallisen hapenkulutuksen kehitys huhtikuussa ja heinä-elokuussa vuosina Sokajärvi Sokajärven vedenlaadun kehitystä vuosina on tarkasteltu Oulujärven velvoitetarkkailun huhtikuun ja heinä-elokuun vedenlaatutietojen perusteella. Copyright Pöyry Finland Oy

31 Sokajärven veden laatuun vaikuttaa paitsi järven oma valuma-alue ja sisäinen kuormitus, myös Paltajärvestä virtaava vesi. Virtaus Paltajärvestä tapahtuu pääasiassa keväisin, kun Oulujärven pinta nousee voimakkaasti. Sokajärven (Ouj9) pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on ollut etenkin kevättalvella erittäin huono, ja happi on kulunut usein kokonaan loppuun (Kuva 18). Vuonna 2010 näytteet otettiin vasta toukokuussa huhtikuun sijasta, mikä näkyy tuloksissa poikkeavan hyvänä hapenkyllästeisyysarvona. Erittäin alhaisia hapenkyllästysasteita on havaittu Sokajärven alusvedessä myös kesäaikana. Kevättalvella myös pintakerroksessa todetaan edelleen selvää hapen vajausta, kyllästysasteen ollessa noin 60 %. Sokajärven fosforipitoisuudet laskivat 1990-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen selvää kehityssuuntaa ei ole enää ollut havaittavissa, ja pitoisuuksissa havaittu vuosittainen vaihtelu on ollut melko voimakasta. Nykyinen fosforipitoisuus on noin 30 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olleet pääosin melko tasaisesti tasoa µg/l, eikä selkeää kehityssuuntaa ole havaittavissa. COD Mn -arvoissa on esiintynyt melko suurta vaihtelua eikä selkeää kehityssuuntaa ole havaittavissa. 19 Copyright Pöyry Finland Oy

32 20 Kyll. % Happi, 1 m Kyll. % Happi, pohja - 1 m µg/l Kok.P, 1 m µg/l Kok.N, 1 m mg/l O COD Mn, 1 m Huhtikuu Heinä-elokuu Kuva 18 Sokajärven (näytteenottopaikka Ouj9) happitilanteen, ravinnepitoisuuksien ja kemiallisen hapenkulutuksen kehitys huhtikuussa ja heinä-elokuussa vuosina Läntinen Paltaselkä Läntisen Paltaselän vedenlaadun kehitystä vuosina on tarkasteltu Oulujärven velvoitetarkkailun huhtikuun ja heinä-elokuun vedenlaatutietojen perusteella. Copyright Pöyry Finland Oy

33 Oulujärveen kohdistuvan jätevesikuormituksen pienentyessä läntisen Paltaselän (havaintopisteet Ouj11, Ouj16, Ouj18) kevättalviset alusveden happipitoisuudet ovat olleet hienoisessa nousussa koko tarkastelujakson ajan (Kuva 19). Heinä-elokuun happipitoisuudet alusvedessä vaikuttaisivat sen sijaan hieman huonontuneen 1980-luvun tilanteeseen verrattuna. Happitilanne on alusvedessä melko hyvä niin talvella kuin kesälläkin (kyllästysaste %). Heinä-elokuussa päällysveden happitilanne on ollut koko tarkastelujakson erinomainen tai hyvä, mutta arvot ovat hieman heikentyneet 1990-luvun tilanteeseen verrattuna. Läntisen Paltaselän ravinnepitoisuudet näyttäisivät olevan laskussa, mutta pitoisuusvaihtelua on ollut viime vuosinakin ollut. Fosforipitoisuus on nykyisin noin 15 µg/l ja typpipitoisuus noin 400 µg/l. COD Mn -arvoissa on esiintynyt vaihtelua eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. 21 Copyright Pöyry Finland Oy

34 22 Kyll. % Happi, 1 m Kyll. % Happi, pohja - 1 m µg/l Kok.P, 1 m µg/l Kok.N, 1 m mg/l O COD Mn, 1 m Huhtikuu Heinä-elokuu Kuva 19 Läntisen Paltaselän (näytteenottopaikat Ouj11, Ouj16, Ouj18) happitilanteen, ravinnepitoisuuksien ja kemiallisen hapenkulutuksen kehitys huhtikuussa ja heinä-elokuussa vuosina Kasviplanktontutkimus v Oulujärven kasviplanktonyhteisön tilaa tutkittiin ottamalla näytteet Paltajärvestä (Ouj7) ja Oulujärven Paltaselältä (Ouj16) ja Ärjänselältä (Ouj139). Näytteenottopaikkojen perustiedot on esitetty taulukossa (Taulukko 2). Copyright Pöyry Finland Oy

35 Taulukko 2 Kasviplanktontutkimuksen näytteenottopaikkojen perustiedot Tulokset näytepaikka OIVAtietopalvelussa näytesyvyys m pvm koordinaatit (ykj) Vesistöalueen numero näytepiste Paltajärvi 7 Ouj Paltaselkä 138 Ouj Ärjänselkä 139 Oyj Kasviplanktonnäytteiden laskennasta ja laskentatulosten viemisestä ympäristöhallinnon kasviplanktonrekisteriin vastasi Sanna Kankainen (Tmi Sanna Kankainen). Näytteiden mikroskopoinnissa noudatettiin Järvisen ym. (2011) ohjeistusta. Käytetty laskentamenetelmä oli laaja kvantitatiivinen analyysi, ja kasviplanktonin biomassan laskennassa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen (2012) määrittelemiä solutilavuuksia. Kasviplanktontutkimuksen tulosten tulkinnassa käytettiin apuna Mitikan ym. (2001) rehevyystasoluokittelua sekä ympäristöhallinnon (Aroviita ym. 2012) koostamia ekologisen luokituksen luokkarajoja tarkasteltaessa kasviplanktonin biomassamäärää ja näytteessä esiintyvien haitallisten sinilevien määrää. Lisäksi näytteestä laskettiin määritystulosten perusteella TPI-indeksitulokset. TPI-indeksi (trofiskt planktonindex, kasviplanktonin trofiaindeksi), joka kuvaa rehevien ja vähäravinteisten indikaattorilajien suhteellista esiintymistä näytteessä (Naturvårdsverket 2007, Willén 2007, Aroviita ym. 2012). Laskentaa on täydennetty suomalaisilla indikaattorilajeilla (Aroviita ym. 2012), ja indeksitulokset lasketaan automaattisesti y mpäristöhallinnon kasviplanktonrekisterissä, kun näytteen tiedot on sinne tallennettu. Kasviplanktonnäytteiden laskentatulokset esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2013 velvoitarkkailuraportissa. Ympäristöhallinnon tyypittelyn mukaan Oulujärvi on pintavesityypiltään suuri humusjärvi (Sh). Järven ekologinen ja kemiallinen tila on hyvä. Paltajärvi on hyvin lyhytviipymäinen järvi (Lv), jonka ekologinen ja kemiallista tila on hyvä (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu). Heinäkuussa 2013 otettujen kasviplanktonnäytteiden biomassa oli Paltajärvessä (Ouj7) 1,08 mg/l, Paltaselällä (Ouj16) 0,68 mg/l ja Ärjänselällä (Ouj139) 0,42 mg/l (Kuva 20). Paltajärvellä ja Paltaselällä biomassan määrä viittasi lievään rehevyyteen ja Ärjänselällä alkavaan rehevöitymiseen. Biomassamäärän perusteella Paltajärven ja Paltaselän ekologinen tila oli hyvä ja Ärjänselän tila erinomainen (Taulukko 3). TPI-indeksitulokset viittasivat Paltajärvellä ja Ärjänselällä tyydyttävään ekologiseen tilaan ja Paltaselällä hyvään ekologiseen tilaan. Copyright Pöyry Finland Oy

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

Vesistötarkkailu vuonna 2012

Vesistötarkkailu vuonna 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 1641 OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU OULUJOEN ALAOSAN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU VUONNA 212 Copyright Ahma ympäristö Oy 16.4.213 Satu Ojala Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 214 Sari Koivunen 3.12.215 Nro 32-15-8348 2 (14) LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS (214) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY Järvien biologiset tutkimukset kesällä 2012: Kasviplankton Pohjaeläimet Verkkokoekalastukset Kalojen metallipitoisuudet

TALVIVAARA SOTKAMO OY Järvien biologiset tutkimukset kesällä 2012: Kasviplankton Pohjaeläimet Verkkokoekalastukset Kalojen metallipitoisuudet JÄRVIEN BIOLOGISET TUTKIMUKSET 16UEC0005.720L1 5.11.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY Järvien biologiset tutkimukset kesällä 2012: Kasviplankton Pohjaeläimet Verkkokoekalastukset Kalojen metallipitoisuudet Talvivaara

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 KALATALOUSTARKKAILU 2014 16WWE1933 16.3.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2014 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2014 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

Kakarin vedenlaatututkimus 2016

Kakarin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016

Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto

Kan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto 1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1(7) IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1986-2014 1 Yleistä Imatran Immalanjärvi on Vuoksen kautta Laatokkaan laskevan Unterniskan vesistön

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 248/2015 Anne Åkerberg ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot