SAVITAIPALEEN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Transkriptio

1 SAVITAIPALEEN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Kuntaorganisaation henkilöstömäärä Henkilöstömäärän kehitys suhteessa kuntalaisten määrän kehitykseen Savitaipaleen kunnan organisaatio ja henkilöstömäärä osastoittain Henkilöstön sukupuolijakautuma Henkilöstön ikärakenne Päätoimisuus Sopimusala Henkilöstön rekrytointi Työaikamuodot Eläköityminen PALKAT JA MUUT HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkka- ja henkilöstökustannukset Keskiansio POISSAOLOT Henkilöstön poissaolot Henkilöstön sairauspoissaolot Vuosilomat PANOSTUKSET HENKILÖSTÖÖN (Henkilöstövoimavarojen kehittäminen) Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön aikaansaannoskyky Työhyvinvointikysely Vaikutukset toimintaan ja tuloksiin...21 LIITE 1: Savitaipaleen kunnan henkilöstön ammattinimikkeet LIITE 2: Savitaipaleen kunnan henkilötyövuodet 2018

3 2 1. JOHDANTO Savitaipaleen kunnan vuoden 2018 henkilöstöraportti kartoittaa monipuolisesti kunnan henkilöstötietoja. Savitaipaleen kunnassa otettiin vuonna 2016 käyttöön uusi henkilöstötietojärjestelmä Personec F. Henkilöstöraportin tiedot on koottu tästä tietojärjestelmästä. Järjestelmävaihdoksen vuoksi raportin luvuissa voi esiintyä pientä vaihtelua edellisvuosiin verrattuna liittyen järjestelmien raportointitekniikkaan. Eläketietojen osalta raportissa käytetään kunnallisen eläkelaitoksen tilastoja ja Kuntien eläkevakuutuksen vuosiraporttia. Henkilöstöraportin tilastointipäivämäärä on Savitaipaleen kunnan henkilöstömäärä tilastointipäivänä oli 180 henkilöä, kolme vähemmän kuin edellisenä vuotena. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Siinä kuvataan henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, kehittämistoimenpiteitä ja näiden vaikutusta henkilöstöön, toimintaan ja talouteen. Perinteisesti henkilöstöraportointi on painottunut määrä- ja kustannustietoihin. KT Kuntatyönantajien v laatiman suosituksen mukaisen henkilöstöraportoinnin tavoitteena on arvioida kunnan onnistumista tehtävissään useasta eri näkökulmasta (vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus, asiakaskohtaamisten laatu, prosessien toimivuus sekä henkilöstön aikaansaannoskyky). Savitaipaleen kunnan toimintakuluista vuonna 2018 oli henkilöstökuluja 28,3 % (28,3 % v. 2017). Henkilöstökulujen osuus on laskettu kunnan ulkoisista toimintamenoista. Henkilöstöstä aiheutuneet kustannukset ovat merkittävä osa kunnallisten yhteisöjen käyttömenoja ja henkilöstökulujen muodostumisella sekä seurannalla tulee olla merkittävä rooli kunnallisessa päätöksenteossa. Savitaipaleen kunnan strategiaohjelma on hyväksytty kvalt Savitaipaleen kunnassa on organisaatiota muutettu vuoden 2014 alusta lähtien siten, että hallinto-osasto ja sivistysosasto on eriytetty omiksi osastoiksi. Hallinto-osastoon kuuluva lomituspalvelut esitetään raportissa omana tietonaan.

4 3 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2.1 Kuntaorganisaation henkilöstömäärä Kunnan henkilöstön määrä vuoden 2018 viimeisenä päivänä oli 180 (183 v. 2017). Henkilöstön määrään ei ole laskettu mukaan kansalaisopiston tuntiopettajia ja kansalaisopiston siivoojia 40 henkilöä, (v henkilöä). Vuoteen 2017 verrattuna henkilöstön määrä on laskenut kolmella henkilöllä (henkilöstötilinpäätös 2016: laskenut kuudella henkilöllä). Koko henkilöstön määrästä vakinaisen henkilöstön osuus vuoden 2018 lopussa oli 157 henkilöä (v ) eli 87,2 prosenttia (81,4 %). Määräaikaisessa työsuhteessa kunnassa oli 22 henkilöä (v ) eli 12,2 prosenttia (18,8 %). Kunnan palveluksessa oli yksi työllistetty henkilö. Koko vuoden aikana työllistettyjä oli yhteensä yhdeksän henkilöä. Kunnan henkilöstö ammattinimikkeittäin on liitteenä 3. Kuvio 1. Henkilöstön määrä yhteensä, v Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt

5 4 Kuvio 2: Palvelussuhdejakautuma, v Määräaikaiset 13% Vakinaiset viranhaltijat 29% Vakinaiset työsuhteiset 58% 2.2 Henkilöstömäärän kehitys suhteessa kuntalaisten määrän kehitykseen Savitaipaleen kunnan väkiluku oli yhteensä (3 483) henkilöä. Kunnallisten palvelujen suhteen vaatimuksia asettavat sekä lisääntyneet lakisääteiset tehtävät että kunnan väestön voimakas ikääntyminen. Kuntalaisista 39,5 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Kuviossa 3 on verrattu kunnan asukasluvun kehitystä kunnan palveluksessa olevien määrän kehitykseen vuosina Vuoden 2018 lopussa Savitaipaleen kunnan palveluksessa olevaa kohti oli asukkaita 19,1 (v ,0). Kuvio 3: Kuntalaisten ja kunnan henkilökunnan määrän kehitys vuosina Kuntalaisten ja kunnan henkilökunnan määrän kehitys vv asukasluku henkilöstö Väkiluku Henkilöstö

6 5 2.3 Savitaipaleen kunnan organisaatio ja henkilöstömäärä osastoittain Henkilöstön määrä jaettuna Hallinto-, sivistys- ja tekniseen osastoon sekä lomituspalveluihin on kuvattu kuviossa 4. ja henkilöstökulujen jakaantuminen em. osastojaolla v ilmenee kuviossa 5. Kuvio 4: Savitaipaleen kunnan henkilöstö osastoittain 2018 Tekninen 13% Yleishallinto 10% Lomituspalvelut 27% Sivistys 50% Kuvio 5: Henkilöstökulut osastoittain 2018 Tekninen 11,3 % Hallinto 16,9 % Hallinto Lomituspalvelut Sivistys Tekninen Lomituspalvelut 21,6 % Sivistys 50,2 % Määrällisesti eniten henkilöstöä oli sivistysosastolla eli 51 prosenttia (v sivistysosastolla 51 %) koko kunnan henkilöstömäärästä, henkilöstökuluista suurimman osan muodosti sivistysosasto 50,2 % (v sivistys 48 %). Sivistysosaston henkilöstömäärä oli 91, lomituspalveluiden 48, hallinnon 18 ja teknisen toimen 23 henkilöä.

7 6 Kuvio 6: Henkilöstömäärä osastoittain v Hallinto Lomituspalvelut Sivistys Tekninen Henkilöstön sukupuolijakautuma Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli 77,8 prosenttia (76,5 %). Vuoden 2018 lopussa kuntaorganisaatiossa työskenteli 140 naista (140) ja 40 miestä (43). Sukupuolijakautumat osastoittain ovat seuraavat: hallinto kolme miestä ja 15 naista, sivistys 13 miestä ja 78 naista, lomituspalvelut 11 miestä ja 37 naista sekä tekninen 13 miestä ja 10 naista. Kuvio 7: Henkilöstön sukupuolijakautuma, v Miehet Naiset

8 7 2.5 Henkilöstön ikärakenne Koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopulla 48,3 v (v ,9 v ). Naisten keskiikä oli 47,7 v ja miesten 50,3 v. Koko henkilöstöllä tarkoitetaan sekä vakinaista että määräaikaista henkilöstöä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli: naiset 49,8 v ja miehet 51,1 v. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli: naiset 38,8 v ja miehet 42,8 v. Kuntatyönantajien tekemän tilaston mukaan henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Vuonna 2017 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,8 vuotta. Määräaikainen henkilöstö on vakituista henkilöstöä selvästi nuorempaa. Kuvio 8: Koko henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikärakenne Lkm

9 8 Kuvio 9: Koko henkilöstön ikäprofiili, v Kuvio 10: Koko henkilöstön ikäprofiili, miehet ja naiset erikseen Naiset

10 9 2.6 Päätoimisuus Savitaipaleen kunnan työntekijöistä kokoaikaisessa työsuhteessa oli 132 työntekijää, osa-aikaisessa työsuhteessa 46, sivutoimessa kaksi. Osa-aikaeläkkeellä oli yksi ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä myös yksi työntekijä. 2.7 Sopimusala Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) Lääkärien virkaehtosopimus (LS) Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Muusikoiden virka- ja työehtosopimus Näyttelijöiden työehtosopimus Savitaipaleen kunnan työntekijöistä KVTES:n piirissä oli työntekijää, OVTES:n 42 työntekijää, TS:n yhdeksän työntekijää ja TTEs:n yksi työntekijä. 2.8 Henkilöstön rekrytointi Vuoden 2018 aikana Savitaipaleen kunnan palvelukseen rekrytoitiin neljä vakinaista työntekijää työ- tai virkasuhteessaan lopettaneiden henkilöiden tilalle virassaan aloitti kiinteistöpäällikkö, virkaan tuli yhteensä seitsemän hakemusta. Kesäkuun alussa Savitaipaleen kunnassa aloitti uusi rakennustarkastaja. Tähän virkaan hakeneita oli kolme tehtävässään aloitti teknisellä osastolla palvelusihteeri, joka valittiin 22:n tehtävää hakeneen joukosta. Uusi sivistystoimenjohtaja aloitti virassaan Virkaan tuli yhteensä 15 hakemusta. 2.9 Työaikamuodot Kunta-alalla työaikoihin liittyvistä kysymyksistä on sovittu suurelta osin kunnallisissa virkaja työehtosopimuksissa. Joiltain osin niissä viitataan työaikalain määräyksiin. Työajaksi luetaan se aika, joka käytetään työntekoon ja jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Suurin osa henkilöstöstä on seuraavien yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisten työaikamuotojen piirissä: - yleistyöaika - toimistotyöaika - jaksotyöaika - säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa Muun muassa opettajilla, lääkäreillä, perhepäivähoitajilla sekä osalla palo- ja pelastuslaitoksen henkilöstöä on erityismääräyksiä työajoista. Lisäksi sopimuksissa on määräyksiä kaksi- ja kolmivuorotyöstä. Savitaipaleen kunnan työntekijöiden työaikamuodot tilanteen mukaan olivat: toimistotyöaika 24 työntekijää, yleistyöaika 96, jaksotyö 15, perhepäivähoitajat neljä, opetustyö 40, ja yksi työntekijä, jolla ei ole työaikasäädöstä.

11 Eläköityminen Kevan ennusten mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana kunta-alalta jää eläkkeelle vajaat henkilöä, mikä on miltei kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä. Ammattiryhmien välillä on eläköitymisessä isoja eroja. Vanhuuseläkkeelle jäädään eniten kunnalla opetusalan johtajien, osastonhoitajien ja ylilääkärien ammattiryhmissä. Täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä puolestaan alkaa erityisesti sosiaalialan hoitajilla, maatalouslomittajilla, kehitysvammaisten hoitajilla ja henkilökohtaisilla avustajilla. Lähivuosina Kevan mukaan eläkkeelle siirtyy vuosittain reilut työntekijää, eli reilut kolme prosenttia työntekijöistä. Näistä 71 % siirtyy vanhuuseläkkeelle, 16 % täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ja 13 % aloittaa osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Mallissa ei oteta huomioon työntekijöiden vaihtuvuutta ts. eläkkeelle jäävien korvautumista uusilla työntekijöillä. Kuntatyönantajien selvityksen mukaan 2000-luvulla kunta-alan eläköitymisessä on tapahtunut isoja muutoksia. Vanhuuseläkkeiden alkavuus on yli kaksinkertaistunut. Toisaalta työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on vähentynyt ja muuttunut osatyökyvyttömyyseläkepainotteiseksi. Lisäksi eläkkeelle siirrytään myöhemmässä vaiheessa työuraa kuin 2000-luvun alussa. Etenkin osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä on aiempaa lähempänä varsinaista eläkeikää. Hyvästä kehityksestä huolimatta sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset aiheuttavat kunta-alalla vuosittain 2 miljardin euron kustannukset, mikä vastaa kahden kuntaveroprosenttiyksikön tuottoa koko maassa. Hyvän kehityksen säilyttäminen on myös tulevaisuudessa entistä vaikeampaa. Tämän vuoksi tarvitaan vaikuttavaa työkykyjohtamista. Henkilöstöpulaa helpottamaan tarvitaan kaikki keinot, joilla työssä jaksamista eläkeikään saakka lisätään ja poissaoloja vähennetään. Myös toimialan vetovoimaisuudesta työnantajana on huolehdittava siten, että sillä on tasavertaiset mahdollisuudet kilpailla työvoimasta muiden sektoreiden kanssa. Arvioitu eläköityminen vuosina eläkelajeittain on esitetty alla olevassa kuviossa. Vuoden 2017 lopussa vakuutetuista kuntatyöntekijöistä arvioidaan vuoteen 2038 mennessä jäävän eläkkeelle n. 59%. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain..

12 Eläköitymisennuste Savitaipaleen osalta 11

13 12 Eläkkeelle siirtyneiden määrä Savitaipaleen osalta 3. PALKAT JA MUUT HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 3.1 Palkka- ja henkilöstökustannukset Palkkakustannuksilla tarkoitetaan työnantajan palvelussuhteessa olevalle henkilöstölle maksamaa korvausta tehdystä työstä. Niihin sisältyvät säännöllinen ansio, lisä- ja ylityökorvaukset, lomaraha, lomapalkat, palkalliset poissaoloajan palkkakustannukset sekä muut tehtyyn työhön liittyvät palkkakustannukset. Vuonna 2018 palkkakustannukset olivat 6,3 miljoonaa euroa (6,2). Palkkakustannuksiin sisältyvät luottamushenkilöiden kokouspalkkiot euroa (35 800). Henkilöstökustannukset yhteensä olivat 8,1 miljoonaa euroa, josta henkilösivukulujen osuus on noin 1,9 miljoonaa euroa. Hallinnon henkilöstökulut sisältävät n euroa Eksotelle siirtyneiden työntekijöiden KuEL-eläkemenoperusteisia eläkevastuita. Tämä osuus laskutetaan Eksotelta eikä se aiheuta nettomenoa tältä osin Savitaipaleen kunnalle.

14 13 Henkilöstökustannukset laskettuna kunnan asukasta kohden olivat vuonna euroa (v euroa). Eri kuntien asukaskohtaisten palkkakustannusten vertailtavuutta vaikeuttavat erot kuntien palvelutarjonnassa ja palvelujen rakenteessa. Savitaipaleen kunnan henkilöstökustannuksia nostavat palvelut, joita tarjoamme myös naapurikuntien asukkaille, hallinto-osastolla maatalouslomitus ja sivistysosastolla eri koulutuspalvelut (lukio, yläaste ja kansalaisopisto). Asukaskohtaisia tunnuslukuja laskettaessa jakajana on käytetty vain Savitaipaleen kunnan asukaspohjaa, mikä nostaa asukaskohtaisia kuluja. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) on toimeenpanijana lomituspalveluissa. Melan ja Savitaipaleen kunnan välillä on tehty toimeksiantosopimus, jonka mukaan Savitaipale hallinnoi lomituspalveluita Lappeenrannan kaupungin, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien alueella. Palkkauskustannukset lomituksen osalta vuonna 2018 olivat n. 1,75 miljoonaa euroa (v n.1,80). Henkilösivukulujen osuus kokonaissummasta oli n. 0,47 miljoonaa euroa. 3.2 Keskiansio Savitaipaleen kunnan kokoaikaisen työntekijän tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo vähintään kuuden työntekijän ammattinimikeryhmissä Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaiset lisät (mm. työkokemuslisät, henkilökohtaiset lisät, vuorotyölisät). ammattinimike keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka /kk Koulunkäynninohjaaja (v ) Lastenhoitaja (v ) Lastentarhanopettaja (v ) Lehtori (v ) Luokanopettaja (v ) Maatalouslomittaja (v ) Palvelusihteeri (v ) Siivooja (v )

15 14 Kuvio 15: Palkat ja palkkiot, v Palkat ja palkkiot milj Kuvio 16: Henkilöstökulut v Henkilöstökulut milj

16 15 Kuvio 17: Henkilöstökustannukset asukasta kohden, vv Henkilöstökustannukset / asukas vv Asukasta Euroa Asukasluku Henkilöstökulut /as

17 16 4. POISSAOLOT 4.1 Henkilöstön poissaolot Oheiseen taulukkoon on kuvattu poissaolopäivien lukumäärä poissaolosyittäin työpäivinä. Taulukossa on mukana vakinaisten, määräaikaisten ja työllistettyjen poissaolot. Sairauspoissaolopäiviin sisältyvät myös työtapaturmista johtuvat poissaolot. Lakisääteisiin poissaoloihin on laskettu äitiys- ja isyyslomat, lomautukset, hoitovapaat ja tilapäiset hoitovapaat, opintovapaat, kuntoutuspoissaolot sekä aykoulutuspäivät. Muissa poissaoloissa ovat säästövapaista, yksityisistä asioista ja vuorotteluvapaasta aiheutuneet poissaolot. Savitaipaleen kunnassa on vuodesta 2000 lähtien yhtenä talouden sopeutustoimena myönnetty henkilöstölle säästövapaita. Henkilö voi hakea vähintään neljä (4) palkatonta työloma- tai virkavapauspäivää ja saa sen lisäksi yhden (1) palkallisen vapaapäivän (bonuspäivän). Vuonna 2018 edellä mainitun kaltaista säästövapaata piti 28 henkilöä ja saatu säästö oli n euroa. Kuvio 18: Poissaolot v Työpäiviä Poissaolot v Sairaus/työtapaturmapoissaolot Lakisääteiset Muut poissaolot

18 Henkilöstön sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja oli työpäivää vuonna 2018 (v tpv) ja keskimäärin 12,5 päivää henkilöä kohti (10,7), sairauspoissaolot ovat lisääntyneet hieman edellisestä vuodesta. Keskimääräiset poissaolot on laskettu kaikkien Savitaipaleen kunnassa vuonna 2018 työskennelleiden poissaoloista ja verrattu tätä vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärään. Tämän vuoksi todellinen keskimääräisten poissaolopäivien määrä henkilöä kohden on hieman tässä esitettyä pienempi. Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2016 oli (9,4) (10,7) ja vuonna (9,6). Työkunnosta saadun selvityksen mukaan pitkät sairauslomat aiheuttivat nousupiikin sairauspoissaoloihin. Osastoittain tarkasteltuna sairauspoissaoloja oli vuonna 2018 henkilöä kohti eniten teknisellä osastolla, keskimäärin 19,0 päivää/henkilö. Vähiten sairauspoissaoloja oli hallinto-osastolla, keskimäärin 6,6 päivää/henkilö. Kuviosta 19 näkyvät keskimääräisten henkilöä kohti laskettujen sairauspoissaolopäivien määrä osastoittain. Kuvio 19: Sairauspoissaolot osastoittain, työpäivää / henkilö, v Sairaus- ja työtapaturmapoissaolot osastoittain pv / hlö, vv Hallinto Lomituspalvelut Sivistys Tekninen , ,5 19, ,0 6, ,4 6,4 1, ,5 19,5 17, Vuosilomat Savitaipaleen kunnan työntekijöiden yhteenlaskettu vuosilomapäivien määrä vuonna 2018 oli työpäivää (v tpv). 6,6

19 18 5. PANOSTUKSET HENKILÖSTÖÖN (Henkilöstövoimavarojen kehittäminen) 5.1 Henkilöstön kehittäminen Luottamus ja yhteistyö Luottamusta ja yhteistyötä pyritään parantamaan vahvistamalla työyhteisön toimivuutta, työn mielekkyyttä sekä johtamis- ja esimiestyötä. Savitaipaleen kunnan eri työyksiköissä pidetään säännöllisesti osasto- ja yksikköpalavereja sekä tarvittaessa virastopalavereita. Yhteistoiminta Työnantajan ja henkilöstön yhteistyöelimenä toimii yhteistyötoimikunta, johon on yhdistetty aikaisemmin erillisenä toiminut työsuojelutoimikunta. Yhteistyötoimikunnassa käsitellään kaikki tärkeimmät organisaatioiden ja toimintojen kehittämistä sekä taloutta koskevat asiat, joilla on merkitystä kunnan palveluksessa olevan henkilöstön asemaan ja työolosuhteisiin. Aluehallintoviraston tarkastuksia tehtiin 10 kpl. Yhteistyötoimikunta vastaa myös työsuojelusta, tyky-, tyhy- ja virkistystoiminnasta. Innovointi ja tuloksellisuus Savitaipaleen kunnan strategiaa on valmisteltu yhteistyössä asiantuntijapalveluita tuottavan BDO:n kanssa. Strategiaprosessiin on osallistettu keskeiset sidosryhmät. Strategian valmistelussa ovat olleet mukana kunnanvaltuusto, kunnan johtoryhmä ja esimiehet, paikalliset järjestöt ja yrittäjät. Lisäksi kaikilla kuntalaisilla on ollut mahdollisuus vastata kuntastrategiaa koskevaan kyselyyn. Savitaipaleen kunnan strategiaohjelma vuosille on hyväksytty kunnanvaltuuston kokouksessa Uudistettu kuntastrategia on jatkoa vuonna 2016 Savitaipaleen Salaisuudeksi kutsutulle strategiamallille. Sen kunnan sloganiksi muodostuneet osa-alueet Sydämellä, Sovussa, Sisulla muodostavat toimintaa ohjaavan arvoperustan, jotka ilmenevät kunnan päätöksenteossa, johtamisessa ja kehittämisessä ohjaavina periaatteina. Strategian tavoitteet valtuustokaudelle ovat: 1) Hyvinvoivat asukkaat ja monipuoliset vapaa-ajan palvelut 2) Kuntalaisten osallisuus ja yhteisöllisyys 3) Taloudellisesti kestävä kehitys 4) Aktiivinen elinkeinoelämän kehittäminen ja kunnan vetovoiman turvaaminen Tuloksellisuutta ja innovointia voidaan parantaa yhteisillä tavoitteilla, vaikutusmahdollisuuksia parantamalla sekä kehittämällä palkitsemisjärjestelmää.

20 19 Osaava työvoima Työvoiman osaamista kehitetään lähinnä perehdyttämisellä ja koulutuksella. Kehityskeskustelut ovat osa johtamista, työn kehittämistä ja työhyvinvointia. Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Kunnanhallitus/puheenjohtajisto käy kehityskeskustelun kunnanjohtajan kanssa. Esimiehet käyvät alaistensa kanssa kehityskeskusteluja, joiden tuloksia ja toteutumista tulee seurata myös jatkossa. Osastopäälliköt toimittavat raportin käydyistä kehityskeskusteluista kunnanjohtajalle vuosittain. Työntekijöiden jaksamisesta ja osaamispääoman turvaamisesta huolehditaan ylläpitämällä motivoivaa työilmapiiriä sekä kannustamalla kouluttautumiseen ja itsensä kehittämiseen. Vuonna 2018 kunnan koulutusmäärärahat käytettiin pääasiassa ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja ajankohtaiskoulutukseen. Kunnassa käytettiin koulutusmäärärahoja yhteensä euroa (v ) mistä kertyy laskennallisesti 124 euroa työntekijää kohti (126). Työnantajan järjestämään koulutukseen käytettiin 204 tpv. (v ) ja koulutuspäiviä työntekijää kohden vuonna 2017 oli laskennallisesti 1,1 (v ,4). Opintovapaalla tapahtuvaan koulutukseen käytettiin 188 päivää. Kunnan koulutusmäärärahat sisältävät vain kurssimaksukustannukset. Lisäksi koulutuksista syntyi vuonna 2018 matka- ja majoituskustannuksia sekä päivärahoja yhteensä (v ) euroa. Savitaipaleella järjestetyn koulutuksen luennoitsijapalkkiot eivät sisälly koulutusmäärärahoihin. Vuonna 2018 on laadittu KT Kuntatyönantajien suosituksen mukainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Koulutuskustannuksiin on mahdollista hakea koulutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastosta. Vuoden 2018 osalta korvausta saadaan (v euroa). Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on hyväksytty yhteistyötoimikunnassa. Työhyvinvointi ja terveys Työntekijöille tulee tarjota aktiivista tukea sekä tarvittaessa puuttua ongelmatilanteisiin. Työterveyshuoltopalvelut ostetaan Etelä-Karjalan Työkunto Oy:ltä ja työterveyshuoltoon liittyvät näönhuoltopalvelut Savis Optiikalta. Vuosittain pidetään suunnittelupalaveri, jossa valmistellaan yhteistyössä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Työterveyshuollon toteutuksessa noudatettiin voimassa olevaa suunnitelmaa, johon kuului terveystarkastuksia, rokotustehosteita, työpaikkakäyntejä ja sairaanhoitoa. Lisäksi työfysioterapeutti on tehnyt työpisteen ergonomiakartoituksia. Työnantaja ilmoittaa yli 30 päivän sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon, jotta työntekijän työkyky arvioidaan. 30 päivän sairauspoissaolon ei tarvitse olla yhtäjaksoinen. Työkykyä ylläpitävässä kuntoutuksessa on käynyt vuoden 2018 aikana kaksi henkilöä. Työterveyshuollon lääkärin vastaanotto Savitaipaleen toimipisteessä kahtena päivänä viikossa, työterveyshoitaja on paikalla päivittäin. Työterveyslääkärin vastaanotto ei ole toteutunut sopimuksen mukaisesti. Tarvittaessa henkilökunta on voinut käyttää myös Savitaipaleen Hyvinvointiaseman palveluja sekä Työkunto Oy:n muita palvelupisteitä.

21 20 Kunta panostaa henkilöstön työkykyä ylläpitävään toimintaan mm. tarjoamalla ilmaisen liikuntatalon kuntosalin käytön sekä osallistumalla avantouinnin ja Toimintakeskus Suvannon uimalippujen kustannuksiin. Kuntosalivuoroja on tarjolla joka päivä ja osallistujia on ollut runsaasti. Kunnantalon alakertaan sekä uuteen koulukeskukseen on sijoitettu kuntosalilaitteita, jotta kuntoiluun olisi mahdollisuus myös työpäivän yhteydessä. Henkilöstön työpaikkaruokailu on järjestetty kouluilla, päiväkodissa ja terveysaseman ruokalassa. Kuntaa yli 20, 30 ja 40 vuotta palvelleita muistettiin pidetyssä itsenäisyyspäiväjuhlassa. Juhlittavina oli kymmenen henkilöä. Henkilökunnan pikkujoulua vietettiin teatteriretkellä Mikkeliin , osallistujia oli 37 henkilöä. 5.2 Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstön toimintakykyyn vaikuttavat sekä organisaation rakenne että organisaation johtamistavat. Ne joko antavat henkilöstölle mahdollisuuden kaikkien omien osaamisalueittensa käyttöön tehtäviensä hoidossa tai edellyttävät henkilöstöltä pitäytymistä ennalta sovituissa toimintatavoissa. Henkilöstön aikaansaannoskyky puolestaan muodostuu henkilöstön työhyvinvoinnista, osaamisesta, uudistumiskyvystä, innovatiivisuudesta, työyhteisön ilmapiiristä, esimiestyön laadusta sekä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista työhön. 5.3 Työhyvinvointikysely Savitaipaleen kunnassa tehtiin henkilöstölle työhyvinvointikysely vuonna 2018, kysymykset olivat samat kuin vastaavassa kyselyssä v Vastaajia oli 63 % henkilöstöstä eli 114 henkilöä, vuonna 2015 kyselyyn vastasi 64 henkilöä. Vastaajat ovat olleet kunnan palveluksessa keskimäärin 18,76 v. Europaeuksen koululla 15,0 v. ja pisimpään hallinto- ja sivistysosastolla 24,22 v. Työtä ei koettu henkisesti kevyenä muttei rasittavanakaan. Fyysisesti työn rasittavuus jakautui rasittavan ja kevyen välille hyvin samansuuruisina vastauksina. Työn keveyteen vaikuttaa tietenkin se, millaista työtä tehdään. Vastaajat ovat erittäin hyvin selvillä työyksikkönsä tavoitteista ja tehtävistä samoin kuin työyksiköiden ilmapiiri koetaan valtaosaltaan hyvänä, huonona sitä piti ainoastaan neljä vastaajaa. Työyhteisön sisäisen tiedonkulun koetaan olevan hyvän ja koetaan myös, että voidaan vaikuttaa melko paljon itseään koskeviin asioihin. Ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen koetaan voivan vaikuttaa paljon. Työntekijät kokevat tekevänsä useimmiten arvokasta työtä. He saavat myös apua, tukea ja arvostusta työtovereilta erittäin hyvin. Lähimmältä esimieheltä koetaan saatavan työssä onnistumisesta palautetta melko hyvin kuin myös saadaan apua ja tukea.

22 21 Työyhteisöissä osataan ratkoa ongelmatilanteet hyvin. Henkilöstö haluaa olla mukana työyhteisön kehittämisessä ja hyvinvointiin panostamisessa. Henkilöstö kokee terveydentilansa melko hyväksi kuin myös työkyvyn. Työntekijät eivät ole valtaosaltaan halukkaita jatkamaan työntekoa eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Työhyvinvointikyselyn tuloksia on käsitelty kunnanhallituksessa, yhteistyötoimikunnassa, esimiespalaverissa sekä toimialojen omissa yksikkökohtaisissa palavereissa. 5.3 Vaikutukset toimintaan ja tuloksiin Vaikuttavuus ilmaisee onnistumista kunnan palveluihin ja henkilöstöön kohdistuvien tavoitteiden saavuttamisessa. Asiakastyytyväisyyteen, palvelun vaikuttavuuteen ja laatuun sekä kunnan talouteen vaikuttaa ratkaisevasti henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi sekä toimintaprosessien ja asiakaskontaktien onnistuminen. Taloudelliset vaikutukset näkyvät eläke-, sairaus-, tapaturma- ja vaihtuvuuskustannusten pienentymisenä. Savitaipaleen kunnassa edellä mainitut kustannukset ovat olleet henkilöstön määrään nähden hyvin kohtuulliset. Savitaipaleen tilinpäätöksen tulokset ovat olleet viimevuosina suunniteltua parempia. Vuoden 2018 tilinpäätös tulee noudattamaan samaa linjaa.

23 Savitaipaleen kunta Henkilöstö ammattinimikkeittäin , henkilöstöraportti 2018, liite 1 Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja 1 Tuntiopettaja (sivutoiminen) 2 Arkistosihteeri 1 Varhaiskasvatuspäällikkö 1 Atk-asiantuntija 1 Vanh lehtori 7 Erityisluokan opettaja 1 Erityisopettaja, peruskoulussa 2 Hallintojohtaja 1 Johtava maatalouslomittaja 2 Kansalaisopiston rehtori 1 Kansalaisopiston yhdysmies 1 Kiinteistöpäällikkö 1 Kerho-ohjaaja 1 Kirjastotoimenjohtaja 1 Kirvesmies 1 Kokki 4 Koulunkäynninohjaaja 11 Koulusihteeri 1 Kulttuurisihteeri 1 Kunnanjohtaja 1 Käytönvalvoja 1 Laitosapulainen 1 Laitoshuoltaja/päiväkoti 2 Laitosmies 2 Laskentasihteeri 1 Lastenhoitaja 13 Lastentarhanopettaja 7 Lehtori 10 Liikunnanohjaaja 1 Lomituspalvelujohtaja 1 Luokanopettaja 13 Lvi-teknikko 1 Maatalouslomittaja 43 Oppilaanohjauksen lehtori 1 Palkkasihteeri 1 Palvelusihteeri 6 Perhepäivähoitaja 5 Perusopetuksen rehtori 1 Puistotyöntekijä 1 Rakennusalan yleisammattimies 1 Rakennustarkastaja 1 Ruokapalvelupäällikkö 1 Ruokapalvelutyöntekijä 5 Ruokapalveluvastaava 1 Ryhmäavustaja 1 Siivooja 6 Siivooja-ruoanjakaja 1 Sivistystoimenjohtaja 1 Talonmies 2 Talonmies-kiinteistönhoitaja 1 Toimistosihteeri 1 Traktorinkuljettaja 1

24 Tuntiopettaja 3 yhteensä 180 Yhteenveto Savitaipaleen kunnan henkilötyövuosista vuonna 2018 perusyksiköittäin, liite 2 osasto/perusyksikkö toteutunut htv. Hallinto-osasto Elinkeino-ja maaseututoimi 0,2931 Hallinto- ja talouspalvelut 6,0282 Keskushallinto 1,0273 Ruokahuolto 9,8264 Lomituspalvelut hallinto 3,9699 Hallinto ilman lomituspalvelua 21,1449 Lomituspalvelut Lomituspalvelut toiminta 37,8669 Hallinto-osasto yhteensä 59,0118 Sivistysosasto Esiopetuksen päivähoito 7,8136 Europaeus ,8928 Europaeus ,8048 Heituinlahden koulu 4,3184 Kansalaisopisto 2,0944 (lisäksi 40 tuntiopettajaa yht opetustuntia) Kirjasto 2,3205 Kulttuuritoimi 0,0054 Perhepäivähoito 6,6848 Päiväkoti Kissankello 5,2122 Savitaipaleen lukio 9,3226 Sivistyshallinto 2,9069 Tuulikello 7,1699 Sivistysosasto yhteensä 85,5463 Tekninen osasto Kaukolämpölaitos 2,0000 Kiinteistöt 12,2512 Koneet 0,9014 Puistot ja yleiset alueet 3,6108 Teknisen hallinto 4,0796 Vesilaitos 1,0822 Viemärilaitos 1,0000 Tekninen osasto yhteensä 24,9252 muu 0,5808 Kaikki yhteensä 170,0641