Kuvausmallit. Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun.
|
|
- Johannes Hakola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuvausmallit SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 TIETEENFILOSOFINEN JOHDATUS TEORIOIHIN JA MALLEIHIN (ETENKIN GENERATIIVISEN FONOLOGIAN NÄKÖKULMASTA) Teoria (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Teoria ~ malli (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) " sisältää teoree%sia termejä, jotka viioaavat teoreepsiin enqteeoeihin eli olioihin, jotka eivät ole välioömäsq havaioavissa, esimerkiksi alkeishiukkaset, geenit, sosiaalinen paine, kollekqivinen piilotajunta ja superego." " kertoo, millaisia olioita maailmassa on ja miten nämä oliot säännönmukaisesj liikyvät toisiinsa." Sisältämiensä käsioeiden ja niistä yhdistävien lakien avulla teoria pyrkii sekä selioämään ja ymmärtämään ilmiöitä eoä ennustamaan ja manipuloimaan niitä. Pyrkiessään jäsentämään ja ymmärtämään havaintoaineistoaan ja tehdessään ennustuksia tutkijat sanovat usein rakentavansa ja käyoävänsä teorioiden sijasta malleja. 1
2 Mallit (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) voivat olla esikäviä: P 2 on P 1 :n malli jos P 2 :llä on sama tai samanlainen rakenne kuin P 1 :llä (esim. pienoismallit, kartat; myös esim. Bohrin atomimalli, joka nojaa suoraan QeOyyn teoriaan). tai teoreepsia: P:tä koskevien oletusten eli hypoteesien joukko; muistuoaa teoriaa, muoa ei pyri olemaan yhtä tarkka (esim. matemaapnen malli, joka on matemaapsten yhtälöiden kokoelma). On adequacy (Chomsky, N Aspects of the theory of syntax. Cambridge, MA.: The M.I.T. Press.) LinguisQc theory should fulfill the criteria of ObservaQonal adequacy DescripQonal adequacy Explanatory adequacy Chomsky (1965:45) It is clear [- - ] that choice of notaqons and other convenqons is not an arbitrary or merely technical maoer, if length is to be taken as the measure of valuaqon for a grammar. [- - ] When a parqcular notaqonal devices are incorporated into a linguisqc theory [- - ], a certain empirical claim is made, implicitly, concerning natural language. Osa 2 STOKOELAINEN KEREEMIMALLI 2
3 Stokoe (1960: 41) A tab is that aspect of the unanalyzed visual complex called the sign which by proximity to a part of the signer's body, by posiqon in space, or by configuraqon of the non- moving hand signals posiqon as contrasted with dez and sig. A dez is the configuraqon of the hand or hands which make a sig in a tab. A sig is the movement or change in configuraqon of the dez in an otherwise signalled tab. Stokoen notaaqosysteemi (DASL 1965: xii- xiii) Structural simultaneity The sign- morpheme, however, unlike the word, is seen to be not sequenqally but simultaneously produced. Analysis of the sign cannot be segmented in Qme order but must be aspectual. (Stokoe 1960: ) [T]he organizaqon of signs is primarily simultaneous rather than sequenqal (Klima & Bellugi 1979: 39). [T]he word is organized sequenqally - as a linear sequence of sound segments; the sign is organized as a combinaqon of simultaneously occurring components taken from several spaqal dimensions (Klima & Bellugi 1979: 41). Käsimuodot 1 (Rissanen 1985) 3
4 Käsimuodot 2 (Rissanen 1985) Paikat keholla (Rissanen 1985) Paikat neutraaliqlassa (Rissanen 1985) Liikkeet (Rissanen 1985) 4
5 Esimerkkejä 1 (Jantunen 2003) Esimerkkejä 2 (Jantunen 2003) Structural sequenqality Osa 3 SEGMENTTIMALLIT Signs have sequenqal internal segments, rather than being simultaneous bundles of features (Liddell 1984: 377). [A]n adequate descripqon of many phenomena in ASL requires the recogniqon of sequences of primes, and demonstrates that such sequences are capable of signaling contrast among signs (Liddell & Johnson 1989: 245). 5
6 Viitotun kielen segmenoejä Perusjako staapsiin ja dynaamisiin segmenoeihin: H- ja M- segmenqt (Liddell & Johnson 1989) L- ja M- segmenqt; HC- autosegmenp (Sandler 1989) P- ja M- segmenqt (PerlmuOer 1992) Rakenneyksiköiden esioämisestä Rakenneyksiköitä (mm. käsimuoto, paikka jne.) koskeva informaaqo esitetään segmenpmalleissa segmenoeihin (autosegmentaaliteorian konvenqoin) liioyvillä piirteillä, jotka voivat kasaantua joko kimpuiksi (piirrekimput, esim. HM- malli) tai järjestyä jollain tapaa geometrisesq (piirregeometria, esim. HT- malli). HM- malli (Brentari 1998: 84) HT- malli (Sandler 1989) (Brentari 1998: 87) 6
7 Mora- malli (Brentari 1998: 89) Osa 4 PROSODINEN MALLI Lähtökohta ViiOomissa on sekä staapsia eoä dynaamisia ominaisuuksia. StaaPset ominaisuudet kuvataan inherenteillä piirteillä, dynaamiset ominaisuudet prosodisilla piirteillä. InherenQt piirteet toteutuvat simultaanisesq, prosodiset piirteet sekvenqaalisesq. DefiniQons Inherent Features (IF): Inherent features are those properqes of signs in the core lexicon that are specified once per lexeme and do not change during the lexeme's producqon (e.g., selected fingers, major body place). (Brentari 1998:22) Prosodic Features (PF): Prosodic features are those properqes of signs in the core lexicon that can change or are realized as dynamic properqes of the signal (e.g., aperture, sepng). (ibidem) 7
8 Piirteiden järjestyminen InherenQt ja prosodiset piirteet esitetään omissa rakennehaaroissaan, joissa ne järjestyvät Qetyn hierarkian (piirregeometrian) mukaisesq; piirteiden hierarkiaa kuvataan kahtaalle haarovalla (binaarisella) piirrepuulla. 8
9 Liikkeen esioäminen (1) ArQkulatorinen luokitus: olkanivel, kyynärnivel, rannenivel ja sormien nivelet Fonologinen luokitus: sepng Δ, path, orientaqon Δ ja aperture Δ. Lisäksi PF- noodissa kuvataan liikkeen abstrakq hahmo (suora, kaari, ympyrä). PF- haaran rakenne sonorisuushierarkiana? Liikkeen esioäminen (2) Brentari (1998) classifies movements as either simple or complex. Simple movements: movements involving a single local or path movement (e.g. MUSTA 'black') Complex movements: movements involving more than one co- occurring local or path movement (e.g. KULTTUURI 'culture') (id., 237). In other words, in Brentari (1998), complexity is understood to be a property of a movement which correlates with the number of joints used in the movement's producqon. Liikkeen kompleksisuudesta (Jantunen 2006) Movement type n % Simple Complex Supercomplex 19 8 Hypercomplex 1 - Σ SyntagmaaPsen rakenteen esioäminen ViiOomien syntagmaapsta rakenneoa kuvataan x- segmenpen eli abstrakqen aikapisteiden avulla. X- segmenqt generoituvat prosodisista piirteistä: PF- ja path- noodeihin liioyvät piirteet generoivat kaksi x- segmenpä (paitsi arqkulatorisesq vapaa piirre [TM], joka näihin noodeihin liioyessään generoi vain yhden segmenqn); muut piirteet generoivat kukin vain yhden segmenqn. SegmenQt ovat liikkeiden abstrakteja alku- ja loppukohqa. Tyypillisimmät viioomat ovat kaksisegmenpsiä eli niissä on yksi sekvenqaalinen liike (esim. viiooma MUSTA), muoa segmenpen lukumäärä voi vaihdella yhdestä (esim. viiooma MONTAKO, jossa on pelkkä väristelyliike) neljään (esim. viiooma SUOMI, jossa on kahden idenpsen sekvenqaalisen liikkeen jono), tai jopa kuuteen (esim. viiooma KERROKSET, jossa on kolmen idenpsen sekvenqaalisen liikkeen jono). 9
10 Crasborn (2001: 93) A large part of sign phonology literature has centered around the representaqon of movement. Osa 5 LIIKKEEN TEOREETTINEN OLEMUS? Liike? SegmenP vs. suprasegmenp? 1. Dynaaminen segmenp (esim. Liddell & Johnson 1989, Sandler 1989, PerlmuOer 1992) 2. ViiOoman sisäiset (fonologiset) dynaamiset ominaisuudet (esim. Brentari 1998; myös Liddell & Johnson 1989, Sandler 1989, PerlmuOer 1992) 3. Viitotun signaalin (foneepset) dynaamiset ominaisuudet (esim. Johnson 2000; myös esim. Liddell & Johnson 1989) 4. Epäitsenäinen seuraus siitä, eoä arqkulaaoori siirtyy paikasta a paikkaan b (Stack 1988) 10
11 Brentari (1998: 24) In the Prosodic Model, movement is claimed to behave in ways strikingly similar to the way that tones behave in Venda. Mandariinikiinan kontrasqivinen tooni (Karlssonin 1994: 52 mukaan) SANA TOONI MERKITYS zū tasainen porsas zú nouseva bambu zŭ laskevanouseva zù laskeva asua hyvä luoja FoneePnen malli? Osa 6 KOHTI FONEETTISIA MALLEJA Viitekehys? Teoria Malli TranskripJo(systeemi) NotaaQo 11
12 Interna*onal Phone*c Alphabet (IPA) FoneePsen transkripqon periaaoeita (Johnson 2000) EsiteOävä signaalin kaikki lingvisqsesq merkitsevät piirteet ViiOomien erioely RiiOävä Qeto viioomien tuooamisesta pelkän transkripqon perusteella LingvisQsesQ merkitykseoömät yksityiskohdat on kyeoävä sulkemaan pois Oikea ja vasen EmooQot ja affekqiviset elemenqt Psykologinen realismi? FoneePsen kuvauksen kolme abstrakjotasoa (Johnson 2011) Abstrak*mpi Alveolaarinen obstruenp Kategoriset foneepset yksiköt FoneePsista piirteistä johdetut abstrakqt foneepset kategoriat Kasautunut ja haroteou (skewed) käden muodostelma, jossa valiouina sormet 1 ja 2 [+obs +ant +cor atr] Kategoriset foneepset piirteet Yksiköitä erooelevat kategoriset toiminnalliset ominaisuudet 1EEE= 2fEE= 3FFE= 4FFE Kielen pää kohoteou ja kontakqssa hammasvalliin; kielen kanta neutraali; ilmavirrassa katkos FoneePset tosiasiat Ei- kategoriset lihasten ja nivelten asentojen ja liikkeiden kuvaukset KonkreeCsempi 1:0 /0 ad - 2:60 /0 ad - 3:90 /0-4:90 /0 ad Osa 7 JOHNSONIN JA LIDDELLIN FONEETTINEN KUVAUSTAPA ELI SEGMENTTIMALLI TAI PTSD- MALLI PuhuKu kieli ViitoKu kieli 12
13 Lähtökohta FoneePnen segmenpmalli (Johnson & Liddell, 2011; Johnson, 2011) on IPA- järjestelmään vertautuva viioomien foneepnen tarkekirjoitusjärjestelma, jonka lähtökohta on analysoida viioomat aikajanalle peräkkäin sijoiouviksi segmenteiksi. SegmenOeja on mallissa kahta päätyyppia : sellaisia, jotka esioävät arqkulaaoorien sijainqtapaa (postural segments) ja sellaisia, jotka esioävät tässa sijainqtavassa tapahtuvia muutoksia (trans- forming segments). jatkuu Teknisemmin segmenpen pääluokat määritellään viioomia koostavien foneepsten piirteiden avulla. ArQkulaaOorien sijainqtapaa esioävissa segmenteissa kaikki viiooman piirteet ovat muuoumaoomia ja täten yhteisesq kuvaoavissa [- dynamic] (Johnson & Liddell, 2011: 455). SijainQtavan muutosta esioävissa segmenteissa jokin piirre on muutosqlassa [+dynamic] (emt.). Postural segments ArQkulaaOorin sijainqtapaa esioävät segmenqt jakautuvat kolmeen luokkaan niiden suhteellisen ajallisen keston perusteella: kestooomiin P- segmenoeihin (postures), kestollisiin D- segmenoeihin (deten*ons) ja pitkäkestoisiin D: - segmenoeihin (long deten*ons). Trans- forming segments ArQkulaaOorin sijainqtavan muutoksia esioävia segmenoeja on puolestaan neljänlaisia: ballisqsella eli suhteellisen nopealla koukistaja- ja ojentalihaksen vuorooelutoimintaan perustuvalla liikkeella tuoteouja T- segmenoeja (transforms), hyvin nopealla ballisqsella liikkeella tuoteouja T! - segmenoeja (rapid transforms), antagonisqsella eli suhteellisen hitaalla koukistaja- ja ojentajalihaksen samanaikaiseen toimintaan perustuvalla liikkeella tuoteouja S- segmenoeja (deten*ons) ja hyvin hitaalla antagonisqsella liikkeella tuoteouja S: - segmenoeja (slow deten*ons). 13
14 ArQkulaaOorien sijainqtapaa ja siinä tapahtuvia muutoksia esioävät segmenqt ja niitä määrioelevät piirteet (Johnson & Liddell, 2011: 439) P D D: T T! S S: Dynaaminen (dynamic) Hetkellinen (transitory) Pidentynyt kesto (extended dura*on) Lyhentynyt kesto (diminished dura*on) Timing and gestural components within segments in PTSD- model ViiOoman klassisia rakenneosasia eli käsimuotoa, paikkaa ja liikeoa seka muita rakenteen kannalta merkityksellisia arqkulaaqon osasia kuten käden ja kämmenen orientaaqoita ja suuntautuneisuuoa, ja ei- manuaalisia elemenoeja, koskeva informaaqo ilmaistaan segmenoejä koostavilla foneepsilla piirteilla. SijainQtapaa esioävissa segmenteissa (P, D, D:) kuvataan sormien ja käsivarren muodostelma, käden sijainq, orientaaqo ja suuntautuminen seka ei- manuaalinen toiminta (> Gestural descrip*ons). SijainQtavan muutosta esioävissa segmenteissa (T, T!, D, D:) kuvataan liikkeen suoritustapa eli Qeto siita, onko liike suora, kaari vai jonkinlainen käsivarren, ranteen tai sormien toistuva käänto - tai väristelyliike, tai muuouuko viiooman käsimuoto hyvin kontrolloidusq (nk. progressiivinen käsimuodon muutos) (> Timing descrip*ons). Käden ja kehon mahdolliset kontakqt ilmaistaan tarvioaessa erikseen jokaisessa segmenqssa osana käden sijainnin kuvausta. NotaQon schema for a segment (Johnson 2011) The stream of signing consists of segments (Johnson 2011) Timing descripqons Timing units ( segment features ) Other Qming features ( movement features ) Timing descripqons Hand configuraqon features Placement features Gestural descripqons Facing features Gestural descripqons OrientaQon features Non- manual features 14
15 Piirteiden taksonomiset symbolit PTSD- mallissa (Johnson 2011) Piirteiden jakauma ja leviäminen PTSD- mallissa (Johnson 2011) Esimerkkikuvaus PTSD- mallilla Malliin kuuluvia ennakko- oletuksia ArQkulatorinen kuvaus (ei havaintopohjainen) OsakomponenPen kuvaus (ei kuvaa globaaleja kokonaisuuksia) Korostaa arqkulaaoorien sijainteja ja asentoja Qetyillä ajanhetkillä ArQkulaaOoreiden itsenäisyys ViiOomien JA siirtymien kuvaus OOaa kantaa siihen, mikä on universaalisq validi foneepnen abstrakqotaso viioomakielissä 15
16 Tausta Osa 8 JOHDATUS VIITTOMIEN FONEETTISEEN SEGMENTOINTIIN ELEMALLILLA Elemalli on yleisen eletutkimuksen näkökulmasta viioomien segmentoinqin kehiteoy järjestelmä. Mallin on kehioänyt Arendsen työryhmineen (2007) ja se perustuu sekä Kitan ja työryhmän (1998) eoä Kendonin (2004) tutkimukseen eleiden ajallisesta rakenteesta (ks. myös McNeill, 1992). Malli ei ole levinnyt yhtä laajalle viioomakielten tutkimuksen saralla kuin segmenpmalli edeltäjineen, muoa tutkijat etenkin Euroopassa ovat alkaneet käyoää sitä yhä eneneväsq viioomien ajallisen rakenteen tarkasteluun (esim. Arendsen, van Doorn & de Ridder, 2007; ten Holt, van Doorn, de Ridder, Reinders & Hendriks, 2009). Perusidea Mallin perusidea on segmentoida kaikenlaiset käsillä tuotetut eleet (jatkumolla elehqminen viioominen) toisiaan seuraaviksi jaksoiksi, ei niinkään kuvata yksioäisten jaksojen sisäistä rakenneoa (vrt. segmenpmalli). Eleyksiköiden vaiheet Eleyksiköt (gesture units) jaetaan niiden ilmenemismuodon perusteella seuraavanlaisiksi vaiheiksi (Arendsen, van Doorn & de Ridder, 2007: 316; kirjoioajan käännös): Vapautus (libera*on). Käsien liikuoaminen pois lepoqlasta tarvioaessa. Valmistelu (prepara*on). Kontrolloitu valmistautuminen iskuvaiheeseen (tai itsenäiseen pidäkkeeseen). Käsi liikkuu kohq iskuvaiheen alkupaikkaa ja käden muoto ja orientaaqo alkavat muuoua kyseessa olevalle eleyksikölle tyypillisiksi. Valmisteluvaiheen alku määrioäa viiooman alun. Isku (stroke). Liikkeen ilmaisuvoimaisin vaihe yhdessa iskunjälkeisen pidäkkeen kanssa. Eleyksiköissa on oltava joko isku tai iskunjälkeinen pidäke. Iskunjälkeinen pidäke (post- stroke hold). Käsi pysyy paikallaan iskunloppuisessa muodostelmassa tai jähmeoyy muodostelmaan iskun sijasta. Palautus [recovery; relax]. Käden muodon rentoutuminen ja käsimuodon ja paikan neutralisoituminen. Vaiheen aikana käsi voi palata lepoqlaan. AseKuminen [se0le]. LepoQlan aikana tapahtuvaa liikeoa. Käsien, käsivarsien ja kehon liike rauhoiouu ja loppuu. Ei ole enäa osa viioomaa. Valmistelu- ja iskuvaiheen väliin voi sijoioua iskua edeltäva pidäke (pre- stroke hold), jonka aikana iskun alkua määrioäva käden asento ja sijainq pysyvät hetken aikaa muuoumaoomina. Käytännössa jokainen konteksqton eleyksikko tulkitaan mallissa käden suorioaman liikkeen näkökulmasta lepoqlasta lähteväksi ja sinne palaavaksi liikepoikkeamaksi. 16
17 Eleyksiköiden vaiheet PTSD- ja elemallin viioomanäkemykset Epilogi MISTÄ FONEETTINEN VIITTOMA ALKAA JA MIHIN SE LOPPUU? 17
18 MoQivi seuraavalle luennolle "Ero mallien näkemyksissä foneepsen viiooman alasta on merkioävä: elemallin käytänteiden mukaisesq idenqfioitu foneepnen viiooma on kaksi kertaa pidempi (ruutuina laskeouna) kuin segmenpmallin käytänteiden mukaan idenqfioitu viiooma." (Jantunen 2011:57) Kirjallisuus (1) Arendsen, J., A. van Doorn, and H. de Ridder When and how well do people see the onset of gestures? Gesture 7: Brennan, M. Colville, M. D. & Lawson, L. K. (1984). Words in hand. A structural analysis of the signs of British Sign Language. Brentari, D. (1998). A prosodic model of sign language phonology. Cambridge, Mass.: A Bradford Book. Brentari, D. (2002). Modality differences in sign language phonology and morphophonemics. In R. P. Meier, K. Cormier & D. Quinto-Pozos (Eds.) Modality and structure in signed and spoken languages. Cambridge: Cambridge University Press, Brentari, D. (2006). Effects of language modality on word segmentation: An experimental study of phonological factors in a sign language. In L. Goldstein, D. Whalen, and C. Best (Eds.) Papers in Laboratory Phonology VIII. Berlin: Mouton de Gruyter, Crasborn, O. (2001). Phonetic implementation of phonological categories in Sign Language of the Netherlands. Utrecht, The Netherlands: LOT. DASL = Stokoe, W.C., Casterline, D.C. & Croneberg, C.G. (1965). Dictionary of American Sign Language. Washington, D.C: Gallaudet College Press. Haaparanta & Niiniluoto (1986). Johdatusta tieteelliseen ajatteluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsingin yliopisto. Kirjallisuus (2) Kirjallisuus (3) Jantunen, T Foneettisen viittoman ala [The domain of phonetic sign]. Puhe ja kieli 31: Jantunen, T. (2006). The Complexity of Lexical Movements in FinSL. In M. Suominen, A. Arppe, A. Airola, O. Heinämäki, M. Miestamo, U. Määttä, J. Niemi, K. K. Pitkänen & K. Sinnemäki (Eds.), A Man of Measure: Festschrift in Honour of Fred Karlsson on His 60th Birthday, pp Special Supplement to SKY Journal of Linguistics, Volume 19 (2006). Turku: The Linguistic Association of Finland. Jantunen, T. (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Jantunen, T. (2008). Tavu ja lause. Tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä. Jyväskylän yliopisto, kielten laitos. Suomalaisen viittomakielen tohtorinväitöskirja. Johnson, R. E. (2000). American Sign Language phonology. Jyväskylän yliopistossa pidetyn viittomakielten fonologiaa käsitelleen kurssin materiaali. Johnson, R. E. (2011). Fonetiikka ja fonologia. Jyväskylän yliopistossa pidetyn viittomakielten fonetiikkaa ja fonologiaa käsitelleen kurssin materiaali. Johnson, R. E., and S. K. Liddell A Segmental Framework for Representing Signs Phonetically. Sign Language Studies 11: Karlsson, F. (1994). Yleinen kielitiede. Helsinki: Yliopistopaino. Kendon, A. (2004). Gesture: Visible action as utterance. New York: Cambridge University Press. Kita, S., I. Van Gijn, and H. Van der Hulst Movement phases in signs and co-speech gestures and their transcription by human coders. In Ipke Wachsmuth and Martin Froelich (eds.), Gesture and Sign Language in Human-Computer Interaction: Proceedings of International Gesture Workshop, Berlin: Springer. Klima, E. & Bellugi, U. (1979). The Signs of Language. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. Liddell, S. K. (1984). THINK and BELIEVE: sequentiality in American Sign Language. Language 60: Liddell, S. K. & Johnson, R. E. (1989). American Sign Language: the phonological base. Sign Language Studies 64: McNeill, D. (1992). Hand and mind: What gestures reveal about thought. Chicago & London: The University of Chicago Press. Perlmutter, D. M. (1992). Sonority and syllable structure in American Sign Language. Linguistic Inquiry 23: Rissanen, T. (1985). Viittomakielen perusrakenne. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 12. Sandler, W. (1989). Phonological representation of the sign: linearity and nonlinearity in ASL. Dordrecht: Foris. Stack, K. M. (1988). Tiers and syllable structure in American Sign Language: evidence from phonotactics. MA Thesis, UCLA. Stokoe, W.C. (1960). Sign Language Structure. An Outline of the Visual Communication Systems of the American Deaf. Studies in Linguistics, Occasional Papers 8, University of Buffalo. New York. ten Holt, G., A. van Doorn, H. de Ridder, M. Reinders, and E. Hendriks Which Fragments of a Sign Enable Its Recognition? Sign Language Studies 9: Wilbur, R. B. & Allen, G. D. (1991). Perceptual evidence against internal syllable structure in American Sign Language syllables. Language and Speech 34: Wilbur, R. B. & Petersen, L. (1997). Backwards signing and ASL syllable structure. Language and Speech 40:
Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen
Fonologiset mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 TIETEENFILOSOFINEN JOHDATUS TEORIOIHIN JA MALLEIHIN (ETENKIN GENERATIIVISEN FONOLOGIAN NÄKÖKULMASTA) Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta
LisätiedotFonee+set mallit KOHTI FONEETTISIA MALLEJA. Fonee+nen malli? Viitekehys? Teoria Malli Transkrip=o(systeemi) NotaaRo
Fonee+set mallit SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 KOHTI FONEETTISIA MALLEJA Mallit (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 27) Fonee+nen malli? voivat olla esi2äviä: P 2 on P 1 :n malli jos P 2 :llä on
LisätiedotFONEETTISEN VIITTOMAN ALA
Puhe ja kieli, 31:2, 51 65 (2011) 51 FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Tommi Jantunen, kielten laitos / viittomakielen keskus, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään foneettista viittomaa vertailemalla
Lisätiedot! Prosodinen malli (Brentari 1998) 1. Kuvauksen lähtökohta
SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia 3 op FT, dos. Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Kielten laitos Suomalainen viittomakieli S-posti: tommi.jantunen_at_campus.jyu.fi! Prosodinen
LisätiedotFONEETTISEN VIITTOMAN ALA
Puhe ja kieli, 31:2, 51 65 (2011) 51 FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Tommi Jantunen, kielten laitos / viittomakielen keskus, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään foneettista viittomaa vertailemalla
LisätiedotVIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA
VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii
LisätiedotKieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa
Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Kieli ja sen tutkimus Tommi Jantunen,
LisätiedotMikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta
Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa
LisätiedotFONEETTISEN VIITTOMAN ALA
FONEETTISEN VIITTOMAN ALA Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos / viittomakielen keskus University of Jyväskylä, Department of Languages / Sign Language Centre Kirjoittajan yhteystiedot:
LisätiedotEi-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en
LisätiedotProsodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.
Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons
LisätiedotTyöpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon
Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotVii%oman rakenneyksiköt
Vii%oman rakenneyksiköt SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 RAKENNEYKSIKÖIDEN OLEMUS Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston
LisätiedotVii)oman fonologiset rakenneyksiköt
Preamble on phonology Vii)oman fonologiset rakenneyksiköt SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen There have been two main views on [the object of phonological inquiry] What phonic features (a) serve in the
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
Lisätiedot3. Prosodic Model -malli
20 3. Prosodic Model -malli Tässä luvussa esittelen Prosodic Model -mallin (lyh. PM-mallin). Käyn ensin lyhyesti läpi PM-mallin näkemyksen viittomien rakenteesta (3.1), jonka jälkeen tarkastelen yksityiskohtaisemmin
LisätiedotFone+ikka & fonologia. Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) KÄSITTEIDEN ANALYYSIA SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen
Fone+ikka & fonologia SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen Osa 1 KÄSITTEIDEN ANALYYSIA Ohala (1997:674) Ohala (1997:676) The ques+on what is the rela+on between phone+c and phonology, like any ques+on with
LisätiedotNYKYKÄSITYS VIITTOMASTA
Fonee'nen vii*oma SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen Osa 1 NYKYKÄSITYS VIITTOMASTA Miten pitkä vii*oma on? Modernin tutkimuksen alkukäsitys 1960- luvulla The sign- morpheme [ ] is seen to be not sequenxally
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
Lisätiedot1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
LisätiedotMitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Mitä on tiede? Tiede on ja rjestelma llista ja ja rkiperaïsta uuden tiedon hankintaa. Tiede, kieli ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 "uuden tiedon hankintaa": ta ma erottaa tieteen toiminnasta,
LisätiedotKATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos
KATSAUS SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN KIELITIETEELLISEEN TUTKIMUKSEEN Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos 1. Johdanto Esittelen tässä artikkelissa yleispiirteisesti suomalaisesta viittomakielestä
LisätiedotAihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto
2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli
Lisätiedot4x4cup Rastikuvien tulkinta
4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotUusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)
Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen
LisätiedotViittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,
Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan
LisätiedotThe (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.
The (very) basics of clause- linking Minimal well- formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.2015 core Two- clause coordinate structure core + core Subordinated
LisätiedotEi- manuaalisuus. Prologi. Nonmanuals PERUSASIOITA EI- MANUAALISUUDESTA. SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen
Prologi Ei- manuaalisuus SVKS110 (kevät 2016) Tommi Jantunen There are numerous popular misconcepcons about sign languages. One of these misconcepcons has it that sign languages are languages on the hands,
LisätiedotKäyttöliittymät II. Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta. Keskeisin kälikurssilla opittu asia?
Käyttöliittymät II Sari A. Laakso Käyttöliittymät I Kertaus peruskurssilta Keskeisin kälikurssilla opittu asia? 1 Käyttöliittymät II Kurssin sisältö Käli I Käyttötilanteita Käli II Käyttötilanteet selvitetään
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotNational Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007
National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotViittomakielten fonologisista prosesseista
Viittomkielten fonologisist prosesseist Tommi Jntunen Helsingin yliopisto Yleisen kielitieteen litos tjjntun@ling.helsinki.fi Seurvss esitellään joitkin tyypillisimpiä fonologisi prosessej viitotuiss kielissä.
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotOmissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,
Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi
LisätiedotGuidebook for Multicultural TUT Users
1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotTAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ
Puhe ja kieli, 27:3, 109 126 (2007) 109 TAVU SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto Artikkelissa käsitellään viitotun kielen ja erityisesti suomalaisen viittomakielen
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotVii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014
Vii#omakielinen vuorovaikutus mul1modaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna Elina Tapio 25/4/2014 Tässä työpajassa Mitä mul1modaalisuus tarkoi#aa ja mitä alalla tutkitaan? Esimerkki tutkimuksesta Videoaineiston
Lisätiedot4x4cup Rastikuvien tulkinta. 4x4cup Control point picture guidelines
4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rastikuvissa näkyy selvästi että kilpailija koskee
LisätiedotHold-Movement -malli Johnsonin (2000) mukaan
SVKA113/213 Fonetiikka ja fonologia 3 op FT, dos. Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Viittomakielen keskus Kielten laitos Suomalainen viittomakieli S-posti: tommi.jantunen_at_campus.jyu.fi Hold-Movement
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotOP1. PreDP StudyPlan
OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize
LisätiedotThe (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.
The (very) basics of clause-linking Minimal well-formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen core Two-clause coordinate structure + core Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 core + core Subordinated
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotCo-Design Yhteissuunnittelu
Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotSuunnittelumallit (design patterns)
Suunnittelumallit (design patterns) Ohjelmoinnissa Rakennusarkkitehtuurissa Käyttöliittymäsuunnittelussa Sear ch Ohjelmointi Suunnittelumallit Usein toistuvia ohjelmointiongelmia ja niiden ratkaisuja:
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotMikä viittomassa on vikana, miten se korjataan ja mitä tästä kaikesta seuraa viittomakielentutkimukselle?
Mikä viittomassa on vikana, miten se korjataan ja mitä tästä kaikesta seuraa viittomakielentutkimukselle? Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi Tiivistelmä Artikkelin aiheena on
LisätiedotTHE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS
THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ
LisätiedotValuation of Asian Quanto- Basket Options
Valuation of Asian Quanto- Basket Options (Final Presentation) 21.11.2011 Thesis Instructor and Supervisor: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta
LisätiedotPeruskysymyksiä. Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä. Ma klo n PÄÄN LIIKKEIDEN FONETIIKKAA
Peruskysymyksiä Fonee+sia tapaustutkimuksia (suomalaisesta) vii8omakielestä SVKS110 (syksy 2013) Tommi Jantunen 1. Miten pääsemme käsiksi vii8omakieliseen signaaliin, eli millaisille menetelmille fonee+sen
LisätiedotFIS IMATRAN KYLPYLÄHIIHDOT Team captains meeting
FIS IMATRAN KYLPYLÄHIIHDOT 8.-9.12.2018 Team captains meeting 8.12.2018 Agenda 1 Opening of the meeting 2 Presence 3 Organizer s personell 4 Jury 5 Weather forecast 6 Composition of competitors startlists
LisätiedotCurriculum. Gym card
A new school year Curriculum Fast Track Final Grading Gym card TET A new school year Work Ethic Detention Own work Organisation and independence Wilma TMU Support Services Well-Being CURRICULUM FAST TRACK
LisätiedotVoice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto
Voice Over LTE (VoLTE) By Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto If you are searched for a book by Miikka Poikselkä;Harri Holma;Jukka Hongisto Voice over LTE (VoLTE) in pdf form, then you have come
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotPuhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto
Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on
LisätiedotHankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen
Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa
LisätiedotRANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS
FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4
LisätiedotSalasanan vaihto uuteen / How to change password
Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change
LisätiedotTransitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
LisätiedotYleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
Lisätiedot7. Product-line architectures
7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
LisätiedotMEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotAkateemiset fraasit Tekstiosa
- Väitteen hyväksyminen Broadly speaking, I agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta One is very much inclined to agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta Yleisesti ottaen olen
LisätiedotFinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL
FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...
LisätiedotMitä Master Class:ssa opittiin?
Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta
LisätiedotC++11 seminaari, kevät Johannes Koskinen
C++11 seminaari, kevät 2012 Johannes Koskinen Sisältö Mikä onkaan ongelma? Standardidraftin luku 29: Atomiset tyypit Muistimalli Rinnakkaisuus On multicore systems, when a thread writes a value to memory,
LisätiedotBasic Flute Technique
Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
Lisätiedot5/22/2009. Neksusanalyysi. Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen sanan sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa
Multimodaalinen näkökulma englanninkielisen n sormittamiseen viittomakielisessä keskustelussa Tutkimuksen aihe ja tutkimuskysymykset Englannin kieli suomalaisten viittomakielisten arjessa multimodaalinen
LisätiedotAlternative DEA Models
Mat-2.4142 Alternative DEA Models 19.9.2007 Table of Contents Banker-Charnes-Cooper Model Additive Model Example Data Home assignment BCC Model (Banker-Charnes-Cooper) production frontiers spanned by convex
LisätiedotViittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö
Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen
LisätiedotMiehittämätön meriliikenne
Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property
LisätiedotVesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy
Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden
LisätiedotLähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat
Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi
LisätiedotPrologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta
Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept
LisätiedotSkene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene
Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.
LisätiedotKohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)
Kohti viittomakielten käyttöpohjaista fonologista tutkimusta SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, 12.3.2018 Luennon teemat Ontologia ja
LisätiedotMiksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)
Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Tommi Uschanov Click here if your download doesn"t start automatically Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Tommi Uschanov Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotAiheita. Fonee+sta syntaksia. Prologi: "ArMkulatorinen kaaos" Alojen ja rajojen fonemikkaa
Aiheita Fonee+sta syntaksia FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii;omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 11.4.2012 Aineisto ja vii;omakieliteknologiset menetelmät Vii;oma revised ja tämän seuraukset lausekkeelle
LisätiedotKONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ
KONEISTUSKOKOONPANON TEKEMINEN NX10-YMPÄRISTÖSSÄ https://community.plm.automation.siemens.com/t5/tech-tips- Knowledge-Base-NX/How-to-simulate-any-G-code-file-in-NX- CAM/ta-p/3340 Koneistusympäristön määrittely
LisätiedotVIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA
Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?
LisätiedotOrganisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o
Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o Esityksen kysymyksiä Mitä organisaa(odynamiikalla tarkoitetaan? Mistä näkökulmista käsitefä voi hahmofaa?
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
Lisätiedot1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä
OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
Lisätiedot