KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI. Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku Esitelmän runko. Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta

Transkriptio

1 KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku Esitelmän runko Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta dialogisuus, dynaamisuus, käyttöpohjaisuus konstruktionäkökulma + sosiaalinen konteksti Toinen ja vieras kieli dikotomian purku Käytössä kehittyvä kieli muodon tarkkuus? kielenkäyttötilanteet ja merkitykset? Miten opetus voisi tukea kehittymistä? 1

2 Käytössä kehittyvä kieli Kieli emergoituu käytössä (Hopper 1998). Kielen kehittyminen on adaptoitumista muuttuviin ja varioiviin kommunikatiivisiin tarpeisiin ja konteksteihin (esim. Larsen-Freeman 2013). Sosiokognitiivinen näkökulma (esim. Atkinson 2011): kieli kompleksina systeeminä (kognitiivisena ja sosiaalisena) oppija kognitiivisena ja sosiaalisena olentona Käyttöpohjaisuus Ei nojaa lingvistisiin representaatioihin vaan käyttöön (kielelliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen) oppimisen edellyttäjänä. Konstruktiot kehittyvät varioivan ja frekventin kielenkäytön myötä (Tomasello 2003; Eskildsen 2008: kognitiivisten prosessien kuvaus). Juuret sosiokognitiiviselle lähestymistavalle (kieli kompleksina ja dynaamisena ilmiönä) Kognitiivinen lingvistiikka aisaparina sosiokulttuuriselle lähestymistavalle kulttuurisiin metaforiin / merkitysrakenteisiin sosiaalistuminen (Lantolf & Thorne 2006: 5) 2

3 Dialogisuus Kieli ei ole sosiaalisesta ja fyysisestä todellisuudesta irrallinen ilmiö (Dufva 1999). Kielelliset ilmaukset heijastavat sosiaalista kontekstia, jossa niitä käytetään (Lähteenmäki 1998). Kieli resonoi (du Bois 2014) ympäristön ääniä. Kieli ei ole yhtenäinen lingvistinen systeemi. Kielen haltuunotto ei ole irrallisten sanojen ja rakenteiden sisäistämistä vaan toimintatapoihin sosiaalistumista erilaisissa tilanteissa (Lähteenmäki 1998); äänien kierrättämistä, resonointia. Elinikäinen, uusien jäsenyyksien myötä emergoituva prosessi. Keho, mieli ja ympäristö muodostavat systeemisen kokonaisuuden. Dynaamisuus Vaihtelu ja muutos kielen perusominaisuutena Kieli muuttuu resurssien myötä ja muuttaa ympäristöään Tikapuut verkko suisto Dynaaminen lähestymistapa Ekologinen (van Lier 2000) DST (de Bot 2011) 3

4 Ilmaus, konstruktio KÄYTTÖ MERKITYS MUOTO Kuinka oppijan kielen kehittymistä voisi tarkastella muotorakenteita laajemmin, myös merkitysten kehittymisenä (Vygotsky 1982) sekä osallisuuden (Wenger 1999) kasvamisena yhteisöissä? Esim. CEFLING: Aikuisten ja nuorten eroista Tulkintahorisonttina se, miten ikäefekti kietoutuu mahdollisuuksiin käyttää kieltä Keskeinen aikuisia ja nuoria maahanmuuttajia erotteleva taustatekijä on usein kielenkäyttöympäristö. Nuoret elävät tyypillisesti hyvin tiivistä suomenkielistä arkea, kun taas aikuisten kontaktit suomeen voivat olla luokkahuoneen ulkopuolella hyvin vähäisiä. Näkyy kehittymiskuluissa aikuisten ja nuorten kieli näyttää kehittyvän erilaisten resurssien varassa. 4

5 Käytössä kehittyvä kieli: muodon tarkkuus? Mitä tarkkuus on? Virheet indikoivat kehittymistä. Muotojen tarkkuus ei yksin kerro kehittymisestä semanttinen ja pragmaattinen tarkkuus: konstruktionäkökulma Kielen käyttäminen kehittää myös kieliopillista tarkkuutta. Käytössä kehittyvä kieli: käyttötilanteet ja merkitykset? Taidon kehittyminen tilanteiden laajenemista ja monimuotoistumista Merkitykset kulttuurisia ja tilanteisia Idiomaattiset sanomisentavat ja niiden varioiminen puhekumppanin ja tilanteen mukaan Ei yksilön taito, vaan läsnä moninaiset resurssit Yhteistyöstä riippuu, sujuuko matka

6 Tilanteinen taito Hei! Terveisia Suomesta! Minä olen saanut sinun kutsun, paljon kiitoksia! Sääli, että sinä muuttanut ulkomaille. Rakastan sinua! Minä haluaisin matkustaa ensi viikolla, mutta en voi matkustaa sinne. Minun täytyy käydä työhiin. Minun pitää varataa aikaa hammalääkarille, mutta minä lähetän häälahjan. Minä olen kotona, lapseni on koulussa. Kaikki hyvin! Maija. Lähettäjä: Maija Vastaanottaja: Kaisa Aihe: Apua! Hei! Mä oon kyl pahoillani mutta jotenki must tuntuu et me ei voidaan ähä huomen. Mulla alkaa kohta koeviikko ja pitäis aloittaa lukemisen jo nyt. Jos me sitten nähtäis vaikka viikon päästä samaan aikaan siinä kahvilass nii käyks se sulle? T: Maija. Kehittymisestä Kehitys ei lineaarista (dynaaminen systeemi) Konstruktioiden kehittyminen: Liikkeelle yksittäisistä, konventionaalisista käytöistä (chunks) Ilmauksia segmentoidaan ja sovelletaan analogisesti uusiin tilanteisiin. Variaation lisääntyessä tarkkuus usein heikkenee virheet indikoivat kehittymistä. Konstruktiot sekä käyttökontekstit varioivat ja laajenevat. Tarkkuus kehittyy nuorilla alemmilla taitotasoilla (A) kuin aikuisilla (B). Frekvenssiefekti: frekventeimmät sijakäytöt ja transitiivikonstruktion variantit tulevat produktiivisiksi ensin. 6

7 Toista kieltä vai vierasta kieltä? Resurssit Fyysinen sijainti ei enää rajaa resursseja samalla tavalla kuin ennen. Muoto/kielen systeemi vai käyttötilanteet edellä? Kieli objektina vai toimintana? Suunta kielen analyysissa ja opetuksessa: muoto > merkitys > käyttö VAI käyttö > merkitys > muoto? oppiminen > osallistuminen VAI osallistuminen = oppiminen/kehittyminen? Kohti opetusta Hierarkia, kompleksistuminen (rakenteiden ehdoilla, kanoniset rakenteet) vs. relevantit sanomisentavat (konstruktiot) relevanteissa tilanteissa? Kanoninen sanasto vs. käytön kannalta relevantti sanasto? Kielenkäyttötarpeiden ja -tilanteiden kartoittaminen ja purkaminen: koko tilanneskeema, esim. ympäristö, roolit, sanasto, funktiot, ilmaukset/konstruktiot jne. 7

8 Osallistuminen on oppimista Paikoissa ja suhteissa toimiminen, varioiva ja merkityksellinen kielenkäyttö mahdollistavat kielen jakamisen, konventionaalisen kielen haltuunoton ja kielellisten rakenteiden emergoitumisen. Systeemi kehkeytyy kokonaisena silloin, kun se kehkeytyy käytössä. Jäsenyys on avain kielitaitoon. Lähteet Atkinson, D A sociocognitive approach to second language acquisition: How mind, body, and world work together in learning additional languages. In D. Atkinson (Ed.), Alternative approaches to second language acquisition. New York, NY: Routledge, de Bot, K Epilogue. In M. Verspoor, K. de Bot and W. Lowie (Eds.), A dynamic approach to second language development: Methods and techniques. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, Du Bois, J. W Towards a dialogic syntax. Cognitive Linguistics 25(3), Dufva, H Kieli, mieli ja konteksti: Psykolingvistisestä tutkimuksesta dialogiseen kielen psykologiaan. Teoksessa K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh (toim.), Kielenoppimisen kysymyksiä. Centre for Applied Language Studies: Jyväskylä, Eskildsen, S. W Constructing another language. Usage-based linguistics in second language acquisition. Applied Linguistics, 30(3), Hopper, P. J Emergent Grammar. In M. Tomasello (Ed.), The new psychology of language: Cognitive and functional approaches to language structure. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum, Lantolf, J. P. & Thorne, S Sociocultural theory and the genesis of second language development. Oxford: Oxford University Press. Larsen-Freeman, D Chaos/Complexity theory for second language acquisition. In C. A. Chapelle (Ed.), The encyclopedia of applied linguistics. Blackwell Publishing Limited. van Lier, L From input to affordance: Social-interactive learning from an ecological perspective. In J. P. Lantolf (Ed.), Sociocultural theory and second language learning. Oxford: Oxford University Press, Lähteenmäki, M On dynamics and stability: Saussure, Voloshinov, and Bakhtin. In M. Lähteenmäki & H.. Dufva (Eds.), Dialogues on Bakhtin. Interdisciplinary readings. Jyväskylä: Centre for Applied Language Studies, Tomasello, M Constructing a language: A usage-based theory of language acquisition. Cambridge, MA: Harvard University Press. Vygotsky, L Ajattelu ja kieli. Espoo: Weilin + Göös. Wenger, E Communities of practice: learning, meaning, and identity. Cambridge: Cambridge University Press

9 Yhteystiedot