Valkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017

Transkriptio

1 Valkeakosken muuttoliikeanalyysi VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017

2 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Valkeakosken tulo- ja lähtömuuttajien rakenne vuosina Kokoavat tulkinnat

3 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä

4 Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä 1.Kaupungistumiset 2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys 3. Aluekehityksen ekonomisaatio 4.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5.Alueellinen liikkuvuus 6.Demografinen muutospaine 7.Polarisoituminen, eriytyminen

5 Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina luonnollinen 72 kuntien 304 nettomaahanmuutto väestönlisäys positiivinen välinen muuttoliike positiivinen positiivinen

6 VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA Luonnollinen väestönlisäys Syntyneiden enemmyys Syntyneiden vähemmyys kuntaa kuntaa Kuntien välinen nettomuutto Muuttovoittoa Muuttotappiota + 72 kuntaa kuntaa Nettomaahanmuutto Muuttovoittoa Muuttotappiota kuntaa - 9 kuntaa n= n= n= Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

7 KOKONAISNETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN /9 MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO- NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO UUSIMAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-SAVO PÄIJÄT-HÄME KESKI-SUOMI POHJANMAA KANTA-HÄME POHJOIS-KARJALA ETELÄ-KARJALA POHJOIS-POHJANMAA KYMENLAAKSO SATAKUNTA KESKI-POHJANMAA ETELÄ-SAVO ETELÄ-POHJANMAA LAPPI KAINUU Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina /9 MUUTTOVOITTOA (10) MUUTTOTAPPIOTA (8) Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016

8 KOKONAISNETTOMUUTTO SEUTUKUNNITTAIN /9 SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET- NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO Helsingin Tampereen Turun Oulun Kuopion Jyväskylän Vaasan Lahden Joensuun Hämeenlinnan Seinäjoen Lappeenrannan Porvoon Etelä-Pirkanmaan Mikkelin Rovaniemen Porin Kotka-Haminan Kokkolan Tunturi-Lapin Kasvukolmio Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina /9 MUUTTOVOITTOA (26) MUUTTOTAPPIOTA (44) Vaasan Kokkolan Porin Turun Etelä-PirkanmaanLahden Hämeenlinnan Lappeenrannan Tunturi- Lapin Seinäjoen Oulun Jyväskylän Tampereen Rovaniemen Helsingin Porvoon Kuopion Mikkelin Kotkan Joensuun Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016

9 KUNTIEN KOKONAISNETTOMUUTTO VUOSINA /9 Kokonaisnettomuutto kunnittain vuosina /9 MUUTTOVOITTOA (107) MUUTTOTAPPIOTA (206) 313. Raahe Kuusamo Kajaani Kurikka Kouvola Salo Jämsä Kemi -680 KAUPUNKI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAA- KOKONAISNETTO- NETTOMUUTTO HANMUUTTO MUUTTO HELSINKI ESPOO TAMPERE VANTAA TURKU OULU KUOPIO JYVÄSKYLÄ LAHTI JOENSUU SEINÄJOKI VAASA HÄMEENLINNA PIRKKALA PORI LEMPÄÄLÄ SIPOO LAPPEENRANTA JÄRVENPÄÄ YLÖJÄRVI Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; ennakkoväkiluku Kartta ja analyysi : Timo Aro 2017

10 Muuttojen määrä keskimäärin vuosina ,1 % 30,3 % Kuntien välinen muuttoliike Kuntien sisäinen muuttoliike muuttoa /vuosi 4,9 % Maahan- ja maastamuutot Joka kolmas muutto ylittää kunnan rajat ja joka 20. Suomen rajat! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike: Analyysi: Timo Aro 2016

11 Muuttajien ikärakenne vuosina ,5 % 35,1 % vuotiaat vuotiaat 22,7 % vuotiaat 12,4 % alle 15-vuotiaat MUUTTAJIEN IKÄRAKENNE 3,3 % Yli 65-vuotiaat Alle 35-vuotiaita 74 % muuttajista! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016

12 Muuttajien työmarkkina-asema vuosina ,2 % opiskelijoita 12,5 % lapsia 6,5 % eläkeläisiä Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro ,9 % työttömiä 50,4 % työllisiä MUUTTAJIEN TYÖMARKKI- NA-ASEMA 5,5 % muita Työllisiä puolet muuttajista!

13 Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot ikäryhmittäin vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Analyysi: Timo Aro vuotiaat vuotiaat vuotiaat TYÖLLISET MUUTTA- JAT yli 65- vuotiaat Työllisten muuttajien tulot nousevat ikäryhmä ikäryhmältä 74 vuoteen saakka!

14 2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina

15 VALKEAKOSKEN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA Valkeakosken väestönlisäys oli 2000-luvulla yhteensä +687 henkilöä eli keskimäärin +43 henkilöä vuodessa Valkeakosken väestönlisäys : Luonnollinen väestönlisäys: -576 hlöä Kuntien välinen nettomuutto: +483 hlöä Nettomaahanmuutto: +780 hlöä Valkeakosken luonnollinen väestönkehitys oli ainoa negatiivinen väestönlisäyksen osatekijä. Väestönlisäyksen osatekijöistä nettosiirtolaisuus oli kaikkina vuosina positiivinen, ja luonnollinen väestönlisäys vastaavasti pääosin negatiivinen (pl. 2012). Kuntien välisessä muuttoliikkeessä oli suurta vuotuista vaihtelua Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku

16 VALKEAKOSKEN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS 2000-LUVULLA Valkeakosken väkiluku kasvoi keskimäärin 43 henkilöä vuodessa Valkeakosken väkiluku laski pääosin vuosina , kasvoi merkittävästi vuosina ja on sen jälkeen vaihdellut varsin paljon vuosittain, Valkeakosken väkiluku kasvoi huomattavan paljon finanssikriisin jälkeen vuosina aikana. Huippuvuonna 2010 vuosittainen väestönlisäys nousi 211 henkilöön. Lisäksi Valkeakoski sai huomattavaa väestölisäystä vuonna 2015 (+173 hlöä). Vuonna 2013 väkiluku laski ensimmäistä kertaa sitten vuoden Vuonna 2015 väkiluku kasvoi toiseksi eniten luvulla, mutta kasvu taittui vähäiseksi vuoden 2016 aikana Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

17 VALKEAKOSKEN SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS Kuntien ideaalinen va esto nkasvu on noin 0,5 % - 1 % vuodessa: se mahdollistaa tasapainoisen, hallitun ja ennakoivan kasvun palvelurakenteessa ja investoinneissa. Valkeakosken väestön suhteellinen kasvu oli 2000-luvulla positiivinen: keskimäärin +0,18 % vuodessa. Valkeakosken väestön suhteellinen kasvu vaihteli merkittävästi vuositasolla. Vuonna 2010 ylitettiin jo 1 %:in vuotuinen kasvu, ja vuosina 2011 ja 2015 päästiin lähelle ideaalisen kasvun ylärajaa. Kasvu jäi alhaiseksi vuonna 2016, mutta oli kuitenkin positiivinen. Merkittävimmät väestönkasvun negatiiviset arvot ajoittuivat 2000-luvun ensimmäisiin vuosiin: esimerkiksi vuonna 2000 väestö laski 0,69 %. Valkeakosken suhteellinen asema on kohentunut 2000-luvun alkuun verrattuna. 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00-0,20-0,40-0,60-0,80 1,01 0,81 0,81 0,71 0,68 0,46 0,25 0,16 0,06 0, ,04-0,08-0,02-0,20-0,28-0,35-0,69 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

18 Promillea tuhatta asukasta kohden VALKEAKOSKEN SYNTYVYYDEN, KUOLLEISUUDEN JA MUUTTO- LIIKKEEN KEHITYS SUHTEESSA VÄKILUKUUN VUOSINA Graafissa on tarkasteltu Valkeakosken syntyvyyden, kuolleisuuden, tulomuuton ja lähtömuuton määrää suhteessa väkilukuun vuosina Elävänä syntyneet Kuntien välinen tulomuutto 50,0 45,0 40,0 35,0 Kuolleet Kuntien välinen lähtömuutto Valkeakosken kuolleisuus oli vuoden 2012 syntyvyyspiikkiä lukuun ottamatta syntyvyyttä korkeampi. Luonnollinen väestönlisäys olikin Valkeakosken ainoa negatiivinen väestönkehityksen osatekijä. Syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys on ollut tasaista koko 2000-luvun ajan. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä on ollut jonkin verran vaihtelua. Erityisesti tulomuuton väkilukuun suhteutettu osuus on kasvanut reilusti 2000-luvun aikana. Tulo- ja lähtömuuton määrässä suhteessa asukaslukuun on vuosittaista nousua ja laskua. 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

19 VALKEAKOSKEN JA VERROKKIKAU- PUNKIN VÄESTÖKEHITYS SUHTEESSA ASUKASLUKUUN (%/vuosi)) Valkeakosken väkiluvun suhteellinen kehitys oli keskimäärin tarkasteltuna kolmanneksi nopeinta verrokkikuntiin nähden. Lisäksi Valkeakoski oli yksi kolmesta kunnasta, jonka väkiluvun kehitys oli ylipäätään positiivista. Väkiluku kasvoi keskimäärin nopeimmin ajanjakson aikana Riihimäellä (+ 0,6 %), toiseksi ripeimmin Akaalla (+ 0,3 %) ja kolmanneksi eniten Valkeakoskella (+ 0,2 %) Väkiluvun kehitys oli negatiivisinta Mänttä-Vilppulassa, jossa väkiluku väheni keskimäärin -1,2 % vuodessa. Muissa negatiivisen väestönlaskun verrokkikunnissa lasku oli maltillisempaa. Toiseksi eniten väkiluku laski Loimaalla (- 0,5 %) Kunta Keskiarvo Akaa -0,1 0,6-0,7 0,3 Forssa -0,6 0,2-0,5-0,4 Loimaa -0,3-0,4-1,2-0,5 Mänttä- Vilppula -1,5-1,0-1,4-1,2 Riihimäki 0,3 1,8-0,3 0,6 Sastamala -0,6-0,3-0,6-0,3 Valkeakoski -0,7 0,7 0,0 0,2 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

20 VALKEAKOSKEN TULOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSIEN AIKANA Valkeakoskeen tulomuutto oli yhteensä henkilöä vuosien aikana. Valkeakoskelle tulomuutti keskimäärin noin 910 henkilöä vuodessa Valkeakoskelle muutettiin ylivoimaisesti eniten Tampereelta: tulomuutoista enemmän kuin joka neljäs (26,4 %) tuli Tampereelta. Valkeakoskelle tulomuutettiin keskimääräistä enemmän Tampereen ja Hämeenlinnan seuduilta sekä oman seudun muista kunnista: Akaalta (9,4 %), Lempäälästä (8,2 %), Hämeenlinnasta (4,7 %) ja Kangasalalta (4,7%). Joka toinen tulomuuttaja tuli Valkeakoskelle Tampereen seudun kunnista. Pääkaupunkiseudun osuus Valkeakosken tulomuutoista oli vähäinen (7 %) Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike

21 VALKEAKOSKEN LÄHTÖMUUTTO KUNNITTAIN VUOSIEN AIKANA Valkeakoskelta lähtömuutti yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 836 henkilöä vuodessa. Suurin osa lähtömuutoista suuntautui Tampereelle: lähes joka kolmas lähtömuutto (29,1 %) suuntautui Tampereelle. Muita merkittäviä lähtömuuton kohteita olivat muun muassa: Akaa (7,4 %), Hämeenlinna (6,7 %), Lempäälä (5,2 %) ja Helsinki (5%). Lähes puolet Valkeakosken lähtömuutoista suuntautui Tampereen seudun kuntiin. Keskimäärin yksi kymmenestä (10 %) lähtömuutosta suuntautui pääkaupunkiseudulle. Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike

22 VALKEAKOSKEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSIEN AIKANA Valkeakoski sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä +446 henkilöä muuttovoittoa vuosina Valkeakoski sai muuttovoittoa 112 kunnasta ja kärsi muuttotappioita 95 kunnalle. 106 kunnan kanssa muuttotase oli 0. Valkeakoski sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Tampereen tai oman seudun lähikunnista: Lempäälä (+188), Akaa (+138), Kangasala (+131), Pälkäne (+66) ja Ylöjärvi (+41). Valkeakoski kärsi eniten muuttotappiota Hämeenlinnalle (-77), Helsingille (-56), Jyväskylälle (-25), Urjalalle (-22), Joensuulle (-21) ja Turulle (- 21). Valkeakoski kärsi alueen suurimmalle keskuskaupungille Tampereelle muuttotappiota - 19 henkilöä vuosina Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike

23 VALKEAKOSKEN JA TAMPEREEN VÄLI- NEN TULO- LÄHTÖ JA NETTOMUUTTO VUOSINA Graafissa on kuvattu Valkeakosken ja Tampereen välistä muuttoliikettä keskipitkällä aikavälillä Valkeakoski kärsi koko ajanjakson aikana muuttotappiota Tampereelle (-157 henkilöä). Huolimatta tästä muuttoliikkeen trendi oli Valkeakoskelle positiivinen tämän ajanjakson aikana, sillä muuttotappioiden määrä vähentyi varsinkin vuosina ja uudelleen vuonna Valkeakosken ja Tampereen välisten tulo- ja lähtömuuttojen määrätä ovat kasvaneet 2000-luvun aikana, mutta vuotuinen vaihtelu on ollut varsin tasaista, erityisesti Valkeakoskelle suuntautuvan tulomuuton osalta Tulomuutto Valkeakoskelle Tampereelta Lähtömuutto Valkeakoskelta Tampereelle Valkeakosken ja Tampereen välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike

24 VALKEAKOSKEN JA AKAAN VÄLINEN TULO- LÄHTÖ JA NETTOMUUTTO Graafissa on kuvattu Valkeakosken ja Akaan välistä muuttoliikettä keskipitkällä aikavälillä Valkeakoski sai ajanjakson aikana muuttovoittoa Akaalta (+220 henkilöä). Lisäksi Valkeakosken muuttovoittojen määrä kasvoi 2000-luvun kuluessa. Valkeakoski kärsi vain kolmena vuonna 2000-luvulla muuttotappioita Akaalle. Valkeakosken ja Akaan tulo- ja lähtömuuton määrissä oli merkittävää vaihtelua eri vuosina. Erityisesti Akaalle suuntautuneiden lähtömuuttojen määrä on vähentynyt 2010-luvun aikana Tulo Valkeakoskelle Akaalta Lähtö Akaalle Valkeakoskelta Nettomuutto Valkeakoski-Akaa Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike

25 3. Valkeakosken tulo- ja lähtömuuton rakenne vuosina

26 Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike iän mukaan VALKEAKOSKEN NETTOMUUTTO IÄN MUKAAN Graafissa on kuvattu Valkeakosken kuntien välistä nettomuuttoa ikärakenteen mukaan keskipitkällä aikavälillä vuosina Valkeakoski kärsi koko tarkastelujakson ajan muuttotappioita vuotiaista nuorista muuttajista. Taustalla on Valkeakosken rajallinen kaikkien koulutusasteiden koulutustarjonta suhteessa suuriin tai keskisuuriin korkeakoulukaupunkeihin. Muiden ikäryhmien osalta Valkeakoski sai useimpina vuosina muuttovoittoa. Valkeakosken kannalta on merkittävää, että se sai muuttovoittoa vuotiaiden ikäryhmästä. Nuoret aikuiset ovat muuttoliikkeen avainryhmä, jonka paikkaan liittyvillä valinnoilla on suuret kerrannaisvaikutukset alueiden kehitykseen. Valkeakosken avainryhmästä saadut muuttovoitot kuitenkin vaihtelivat merkittävästi vuosittain Alle 15-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat

27 VALKEAKOSKEN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO IKÄRAKENTEEN 300 PERUSEELLA VUOSINA Graafi kuvaa Valkeakosken kuntien välistä nettomuuttoa ikärakenteen mukaan. Valkeakosken nettomuutto oli ikärakenteen perusteella erittäin kaksijakoinen. Valkeakoski sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä lukuun ottamatta vuotiaita nuoria Valkeakosken kannalta merkittävää kilpailuetua tuovat muuttovoitot vuotiaista nuorista aikuisista (+230). Valkeakoski sai lisäksi merkittävää muuttovoittoa sekä lapsista että aktiiviikäisistä ikäryhmistä Valkeakosken tilanne on ikärakenteen näkökulmasta optimaalinen Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike iän mukaan

28 VALKEAKOSKEN JA VERROKKIKAU- PUNKIEN NETTOMUUTTO IKÄRA- KENTEEN MUKAAN Kaikkia verrokkikuntia yhdistää muuttotappioiden kohdentuminen erityisesti vuotiaisiin muuttajiin seutukeskusten rajallisen koulutustarjonnan vuoksi. Erityisesti Sastamalasta muutti paljon opiskeluikäisiä vuotiaita Valkeakoski sai toiseksi eniten muuttovoittoa vuotiaista nuorista aikuisista eli muuttoliikkeen yhdestä avainryhmästä. Vain naapurikunta Akaa sai enemmän muuttovoittoa tästä ryhmästä. Forssa kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota vuotiaista. Valkeakoski sai verrokkikunnista myös eniten muuttovoittoa sekä lapsista että vuotiaista työikäisistä. Akaa Forssa Loimaa Kunta Mänttä- Vilppula Riihimäki Sastamala Valkeakoski Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike iän mukaan

29 VALKEAKOSKEN NETTOMUUTTO PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN MUKAAN Muuttuja kuvaa Valkeakosken nettomuuttoa pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna: muuttajat voidaan jakaa työmarkkina-aseman perusteella työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin Alueen kuntatalouden ja kilpailukyvyn kannalta ideaalitilanne on, jos alue saa samanaikaisesti muuttovoittoa työllisistä ja muuttotappiota työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista henkilöistä Valkeakoski sai käytännössä muuttovoittoa kaikista ryhmistä työmarkkina-aseman perusteella. Kaupunki sai eniten muuttovoittoa lapsista ja työllisistä Valkeakosken muuttajien rakenne on erittäin kilpailukykyinen pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna, sillä kaupunki saa muuttovoittoa työllisistä muuttajista. Työllisten muuttovoiton positiiviset kerrannaisvaikutukset ovat huomattavat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot, toiminta

30 VALKEAKOSKEN TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO Työllisten nettomuutto on ehkä tärkein yksittäinen muuttoliikkeen indikaattori sen merkittävien positiivisten tai negatiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi. Yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat keskimäärin noin euroa eli neljä kertaa suuremmat kuin keskimäärin työttömän työnhakijan tai työvoiman ulkopuolella olevan. Valkeakoski sai yhteensä 180 työllistä henkilöä muuttovoittoa vuosien aikana. Valkeakosken laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta oli noin 5,4 miljoonaa euroa vuosina Työllisten muuttovoitot olivat suurimmillaan vuosina , jonka jälkeen muuttovoitot ovat jääneet vähäisiksi Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

31 VALKEAKOSKEN JA VERROKKIKAU- PUNKIEN NETTOMUUTTO PÄÄASIAL- LISEN TOIMINNAN MUKAAN VUO- SINA KUNTA TYÖLLINEN TYÖTÖN LAPSI (0-14 V.) OPISKELIJA VARUSMIES ELÄKELÄINEN MUU TAI TUNEMATON AKAA Valkeakoski sai Akaan jälkeen toiseksi eniten verrokeista muuttovoittoa työllisistä muuttajista. Muista verrokeista työllisistä saivat lisäksi muuttovoittoa Riihimäki ja Sastamala. Muut verrokit kärsivät työllisistä muuttotappiota: eniten työllisistä kärsi muuttotappiota Mänttä-Vilppula. FORSSA LOIMAA MÄNTTÄ- VILPPULA Valkeakoski sai toiseksi vähiten muuttovoittoa työttömien muuttoliikkeestä. Työttömistä työnhakijoista sai eniten muuttovoittoa Riihimäki. Valkeakoski ja Riihimäki olivat ainoat verrokkikunnat, jotka saivat muuttovoittoa opiskelijoista. RIIHI- MÄKI SASTA- MALA VALKEA- KOSKI Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot, toiminta

32 VALKEAKOSKEN KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTO Valkeakoski sai muuttovoittoa kaikista korkea-asteen suorittaneiden muuttajien ryhmistä. Yhteensä Valkeakoski sai 170 henkilöä muuttovoittoa korkeaasteen suorittaneista. Korkea-asteen muuttajista saadut muuttovoitot ovat hyvä signaali Valkeakosken kannalta. Keskiasteen suorittaneiden nettomuutto oli Valkeakoskella vain hieman negatiivinen vuosien aikana (-45). Valkeakosken muuttajien rakenne koulutuksen mukaan: - Keskiaste: Alin korkea-aste: Alempi korkea-aste: Ylempi korkea-aste: Tutkijankoulutusaste: Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot, koulutus

33 VALKEAKOSKEN JA VERROKKIKAU- PUNKIEN NETTOMUUTTO KOULU- TUSASTEEN MUKAAN Kaikki verrokkikunnat kärsivät muuttotappioita keskiasteen suorittaneista. Valkeakosken muuttotappiot olivat kuitenkin selvästi vähäisemmät kuin muilla verrokeilla. Esimerkiksi Sastamalan muuttotappiot keskiasteen tutkinnon suorittaneista olivat -540 henkilöä eli 12 kertaa suuremmat kuin Valkeakosken Valkeakoski sai kolmanneksi eniten muuttovoittoa verrokkikunnista (+170) korkea-asteen suorittaneista muuttajista. Eniten muuttovoittoa sai Akaa (+219) ja toiseksi eniten Sastamala (+177). Mänttä-Vilppula kärsi eniten muuttotappiota korkea-asteen suorittaneista (-77). Korkea-asteen suorittaneiden muutto painottui kaikissa kunnissa alemman korkeakouluasteen ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden muuttoon. Tutkijankoulutusasteen suorittaneiden muutto oli vähäistä kaikissa kunnissa. KUNTA KESKIASTE ALIN KORKEA- ASTE ALEMPI KOR- KEAKOULU YLEMPI KOR- KEAKOULU TUTKIJAKOU- LUTUS AKAA FORSSA LOIMAA MÄNTTÄ- VILPPULA RIIHIMÄKI SASTAMALA VALKEAKOSKI Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot, koulutus

34 VALKEAKOSKEN NETTOMUUTTO TULOLUOKITTAIN Tulo- ja lähtömuuton tulorakennetta voidaan tarkastella tuloryhmittäin tulottomista aina hyvätuloisiin muuttajiin. Kunnalle on optimaalisinta saada muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttovoittoa ja kärsiä pienituloisista muuttotappiota Valkeakosken muuttoliikkeen rakenne on muuttajien tulorakenteen perusteella optimaalinen. Valkeakoski sai muuttovoittoa kaikista keski- ja hyvätuloisten ryhmistä ja kärsi samanaikaisesti muuttotappiota pienituloisista. Eniten muuttovoittoa Valkeakoski sai kuitenkin tulottomien ryhmästä (+516), mutta toisiksi suurin muuttovoitto ryhmä oli keskituloiset euroa tienaavat (+113) Muuttajien tulorakenne on varsin tyypillinen suuren kaupungin läheisyydessä olevalle kehyskunnalle tai seutukeskukselle Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

35 VALKEAKOSKEN NETTOMUUTAJIEN KESKIMÄÄRÄISET TULOT Muuttuja kuvaa tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja vuosina Tulo Lähtö Valkeakosken tulomuuttajien tulot olivat vuosina keskimäärin Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat vuosina Valkeakosken tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat siis -174 euroa matalammat kuin lähtömuuttajien tulot. Negatiivisuus perustuu Valkeakosken suureen tulottomista saatuun muuttovoittoon (=lapset) Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

36 MILJOONAA EUROA VALKEAKOSKEN NETTOMUUTTON LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ ,0 Tulo Lähtö Muuttoliikkeen laskennallisessa tulokertymässä huomioidaan alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien yhteenlasketut tulot kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. 17,0 15,0 16,1 16,9 17,0 15,0 14,6 14,6 15,2 Valkeakosken tulokertymä oli voimakkaasti positiivinen: kaupunki hyötyy merkittävästi muuttajien rakenteesta kuntataloudellisesta näkökulmasta! 13,0 11,9 13,3 13,2 Valkeakosken tulokertymä oli vuosien aikana yhteensä 11,9 miljoonaa euroa eli keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tulokertymä on erittäin kilpailukykyinen kunnalle, joka ei ole niin sanottu ensimmäisen asteen kehyskunta suuren kaupungin välittömässä läheisyydessä. Valkeakosken tulokertymä oli noin 113 euroa asukasta kohden vuodessa vuosien välisenä aikana 11,0 9,0 7,0 5, Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

37 VALKEAKOSKEN JA VERROKKIKAUPUN- KIEN MUUTTOLIIKKEEN LASKENNALLI- NEN TULOKERTYMÄ VUOSINA Valkeakosken tulokertymä oli positiivinen joka vuosi 2010-luvulla: kaupungin tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna korkein analyysin verrokkikunnista! Valkeakosken lisäksi tulokertymä oli korkea Akaalla ja Sastamalassa: molempien seutukaupunkien tulokertymä oli positiivinen koko vertailuajanjakson ajan Tulokertymä oli positiivinen kaikissa verrokkikunnissa lukuun ottamatta Mänttä-Vilppulaa, jossa tulokertymä oli kaikkina vuosina negatiivinen ja tulokertymä -136 euroa asukasta kohden. Forssan tulokertymä oli juuri ja juuri positiivinen vuosina KUNTA 2010* 2011* 2012* 2013* 2014* TULOKERTYMÄ /AS VUOSI AKAA 3,5 3,2 1,2 1,0 0,5 109,5 FORSSA 1,7-0,1-0,4-0,1-0,5 7,1 LOIMAA -0,4 1,3-0,7 1,5 0,2 22,6 MÄNTTÄ- VILPPULA -0,6-1,9-3,1-1,9-0,1-136,2 RIIHIMÄKI 4,1 3,0 0,7-0,4 0,0 50,8 SASTAMALA VALKEA- KOSKI 3,5 3,2 0,9 1,8 2,2 90,5 4,3 3,7 2,0 0,0 2,0 112,9 *Miljoonaa euroa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

38 4. Valkeakosken muuttoliikettä ja muuttajien rakennetta koskevat tulkinnat

39 Valkeakosken muuttoliikeanalyysin tulkinnat 1. Valkeakosken väkiluku on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla: Valkeakosken väkiluku on kasvanut yhteensä 687 henkilöllä vuosien aikana eli keskimäärin 43 henkilöä vuodessa. Väkiluvun kasvu perustuu kuntien väliseen muuttoliikkeeseen ja nettomaahanmuuttoon. Väestö kasvoi erityisesti vuosina Vuonna 2016 väestönlisäys oli vähäinen (+14). Väestönlisäyksen määrän lasku perustui vuonna 2016 erityisesti kuntien välisestä muuttoliikkeestä saatujen muuttovoittojen kääntymiseen muuttotappioiksi. Myös luonnollinen väestönkehitys muuttui hieman enemmän negatiiviseksi. Valkeakosken väestö on kasvanut keskimäärin 0,18 % vuodessa 2000-luvulla. Väestölisäys on ollut positiivista, mutta vuosittaiset poikkeamat varsin suuria. Verrokkikuntiin nähden Valkeakosken väestönkehitys on hyvällä kasvu-uralla. 2. Valkeakosken ylivoimaisesti tärkein tulo- ja lähtömuuton kohdealue on Tampere: Valkeakosken ylivoimaisesti merkittävin tuloja lähtömuuton kohde oli Tampere. Valkeakosken kaikista tulomuutosta 26,4 % tuli Tampereelta ja 29,1 % kaikista lähtömuutosta suuntautui Tampereelle. Muita merkittäviä tulo- ja lähtömuuton kohteita olivat esimerkiksi Akaa, Lempäälä, Kangasala, Hämeenlinna ja Helsinki. Noin puolet sekä Valkeakosken tulo- että lähtömuutosta suuntautui Tampereen seutukuntaan. Pääkaupunkiseudun merkitys muuttoliikkeelle oli huomattavasti vähäisempi: noin 7% Valkeakosken tulomuutosta ja 10 % lähtömuutosta suuntautui pääkaupunkiseudulle. Valkeakoski sai muuttovoittoa yhteensä 446 henkilöä vuosien Valkeakoski sai muuttovoittoa 112 kunnasta ja kärsi muuttotappioita 95 kunnalle. 106 kunnan kanssa muuttoliike oli tasapainossa tai sitä ei ollut lainkaan. Merkittävimmät muuttovoitot Valkeakoski sai Lempäälästä (+188), Akaasta (+138), Kangasalalta (+131) ja Pälkäneeltä (+66). Eniten muuttotappiota Valkeakoski kärsi Hämeenlinnalle (-77), Helsingille (-56) ja Jyväskylälle (-25). Valkeakoski kärsi Tampereelle vain -19 henkilöä muuttotappiota vuosina ja -143 henkilöä vuosina Valkeakosken kannalta on positiivista, että muuttotappiot Tampereelle ovat vähentyneet ja trendi on kääntymässä positiiviseksi. Vuonna 2015 Valkeakoski sai jo pientä muuttovoittoa Tampereelta. 3. Valkeakosken muuttoliikkeen ikärakenne on edullinen Valkeakoskelle: Valkeakoski sai muuttovoittoa kaikista muuttajien ikäryhmistä lukuun ottamatta nuoria vuotiaita muuttajia. Nuorten muuttajien muuttotappiot ovat tavanomaisia Valkeakosken kokoiselle ja kaltaiselle kunnalle, josta muutetaan opiskelemaan suurempiin kaupunkeihin monipuolisemman opiskelutarjonnan perässä. Valkeakoski sai sen sijaan merkittävää muuttovoittoja avainryhmästä eli vuotiaista nuorista aikuisista, joiden asuinpaikkaan liittyvillä valinnoilla on merkittävät positiiviset kerrannaisvaikutukset. Valkeakoski sai eniten muuttovoittoa alle 14 vuotiaista lapsista, joka selittyy osittain nuorista aikuisista saaduilla muuttovoitoilla. Valkeakoski sai tasaista muuttovoittoa kaikista muista (nuoria lukuun ottamatta) ikäryhmistä, esimerkiksi myös yli 40-vuotiaista aktiivi-ikäisistä saadut muuttovoitot olivat merkittäviä. Kaikki verrokkikunnat kärsivät vuotiaiden nuorten osalta muuttotappioita. Valkeakoski sai verrokkikunnista toiseksi suurimmat muuttovoitot nuorista aikuisista ja eniten muuttovoittoa vuotiaiden ikäryhmästä.

40 Valkeakosken muuttoliikeanalyysin tulkinnat 4. Valkeakosken muuttoliike on muuttajien tulojen rakenteen ja tulokertymän perusteella vahvasti positiivinen: Valkeakosken tilanne on muuttajien rakenteen näkökulmasta optimaalinen: muuttovoittoisuus perustuu pääosin työllisiin, nuoriin aikuisiin ja vielä keski- ja hyvätuloisiin muuttajiin Valkeakoski sai muuttovoittoa kaikista yli euroa ansaitsevista muuttajista tuloluokittain tarkasteltuna. Valkeakosken muuttovoitot tuloryhmittäin painottuivat vielä keski- ja hyvätuloisten osalta juuri hyvätuloisiin muuttajiin. Valkeakoski sai tuloryhmittäin katsottuna toisiksi eniten muuttovoittoa euroa tienaavista (+113) ja kolmanneksi eniten euroa tienaavista (+94) muuttajista. Sen sijaan Valkeakoski kärsi muuttotappiota pienituloisista euroa ansaitsevista muuttajista, mutta määrällisesti muuttotappiot olivat suhteellisen vähäisiä. Valkeakosken lähtömuuttajien tulot olivat 174 euroa tulomuuttajien tuloja korkeammat. Negatiivinen arvo perustuu tulottomien tuloryhmästä saatuihin muuttovoittoihin. Valkeakosken muuttajien optimaalinen rakenne heijastui voimakkaasti Valkeakosken laskennalliseen tulokertymään. Valkeakosken muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli vahvasti positiivinen eli Valkeakoski hyötyi merkittävästi taloudellisesti kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja erityisesti muuttajien rakenteesta. Valkeakosken tulokertymä oli vuosien aikana 11,9 miljoonaa ja asukasta kohden 112,9 euroa/asukas. Valkeakosken tulokertymä oli asukasta kohden tarkasteltuna kaikista korkein verrokkikunnista. 5. Valkeakosken väestönkehityksen osatekijät olivat kohtalaisen hyvät ja Valkeakoski hyötyy merkittävästi muuttoliikkeestä : Valkeakosken väkiluku kasvoi hieman luvulla kuntien välisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden ansiosta. Valkeakoski sai muuttovoittoa naapurikunnista (Akaa, Lempäälä, Kangasala, Pälkäne), mutta kärsi vain vähäistä muuttotappiota alueen keskuskaupunki Tampereelle. Valkeakosken muuttoliikkeen rakennetta voi pitää perustellusti optimaalisena: Valkeakosken tilanne on samankaltainen kuin suurimpien kaupunkien välittömässä läheisyydessä olevien ensimmäisen asteen kehyskuntien. Muuttoliikkeen rakenteesta tekee optimaalisen muuttovoiton valikoivuus eli sen painottuminen nuoriin aikuisiin, koulutettuihin, työllisiin ja keski- ja hyvätuloisiin muuttajiin. Suurimpana haasteena on negatiivinen luonnollinen väestönlisäys eli kuolleisuus ylittää syntyvyyden. Valkeakoski hyötyy maltillisesti ja tasaisesti kasvavasta väkiluvusta sekä erityisesti kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Myös Tampereen ja Valkeakosken välisen muuttoliikkeen kehitys on seuraamisen arvoinen, sillä Valkeakoski-Tampere tulo- ja lähtömuuton merkitys on hyvin merkittävä Valkeakosken tulevan muuttoliikekehityksen kannalta.

41 Lisätietoja Timo Kiitos!