PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

Transkriptio

1 PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016

2 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys ja määrällinen muuttoliike vuosina Porvoon muuttajien rakenne ja laadullinen muuttoliike vuosina Yhteenveto muuttoliikkeen määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä 2

3 Aluerakenteen isot muutosvoimat 2010-luvulla Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen

4 Väestönkehityksen osatekijät Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus) Kuntien välinen nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto) Nettomaahanmuutto (maahanmuutto-maastamuutto) Suomen väkiluku kasvoi yhteensä noin henkilöllä vuosina Josta nettomaahanmuuton osuus 67,4 % ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus 32,6 % Historiallinen käänne: Työikäisten (20-64-vuotiaat) määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 alkaen! Kuntien välinen muuttoliike Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto

5 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 1 (2) 1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) on saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317) 2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 (seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla 3. Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on tapahtunut merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt suhteessa aikaisempaan kehitykseen

6 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 2 (2) 4. Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kaikissa ikäryhmissä: vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut ja vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut 2010-luvulla esim luvun vaihteeseen verrattuna 5. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden väestönkehityksessä työikäisen väestön määrän vähetessä.

7 Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttotappiota Muuttotappiota Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

8 Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ( ) 1. Porvoon väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 saakka. Väestönlisäyksen volyymissa on ollut suurta vaihtelua ajanjakson ajan. Porvoon muuttotase on useiden suurten kaupunkien kehyskuntien tavoin herkkä taloudellisille suhdannevaihteluille. Porvoon väestönkehitys on osatekijöittäin tarkasteltuna tasapainoinen: muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä 54,6 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 45,4%). Nettosiirtolaisuuden merkitys Porvoon väestödynamiikassa on kasvanut tasaisesti 2000-luvun kuluessa 2. Porvoon väestö on kasvanut keskimäärin 323 henkilöä per vuosi vuosien aikana. Porvoon väestönlisäys ylitti vuosien keskiarvon 2000-luvulla, jolloin väestö kasvoi keskimäärin vuotta kohden 399 henkilöllä, mutta kasvu on kääntynyt laskuun 2010-luvulla, jolloin väkiluku on kasvanut keskimäärin 229 henkilöllä vuotta kohden. 3. Porvoon väkiluku kasvoi henkilöllä vuosien aikana. Luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä olivat lähes yhtä suuret. Porvoon kokonaismuuttoliike olisi ollut luvulla negatiivinen ilman maahanmuuttoa. Porvoo kärsi muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä henkilöä vuosina ja sai muuttovoittoa nettosiirtolaisuudesta samana aikana 713 henkilöä. Nettosiirtolaisuuden merkitys on ollut huomattava Porvoon 2010-luvun väestönkehitykselle 4. Ideaalisena va esto nkasvuna pideta a n noin 0,5 % - 1 %:in vuosittaista väestönkasvua ja kovana yli 1 %:in vuosittaista kasvua. Porvoon väestönlisäys on ollut koko 2000-luvun ideaalisella tasolla: väestö kasvoi keskimäärin 0,69 % vuosien ajalla ja keskimäärin 0,46 % vuosina Porvoon herkkyys suhdannevaihteluille tulee esiin suurina vuosittaisina vaihteluina: esimerkiksi 2010-luvun aikana väestönlisäys on vaihdellut 0,13 %:sta 0,87 %:iin

9 Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin pitkällä aikavälillä vuosina Porvoon väkiluku kasvoi henkilöllä vuosien välisenä aikana eli keskimäärin 323 henkilöllä vuodessa 400 Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Porvoon kehitys on ollut tasapainoinen kaikkien väestönkehityksen tekijöiden suhteen: väestökasvusta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 45,4 % ja muuttoliikkeen 54,6% Koko maan mediaani /as. v Luonnollinen väestönlisäys on ollut yhtäjaksoisesti positiivinen koko analyysin ajanjakson ajan Kuntien välinen muuttoliike on heijastanut suhdannevaihteluita: taantuman aikana Porvoo on kärsinyt muuttotappioista (1990-luvun alku ja 2010-luku) Nettosiirtolaisuus on kasvanut luvun puolivälistä saakka -300 Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

10 Porvoon suhteellinen (%) väestönlisäys vuosina Ideaalisena va esto nkasvuna pideta a n noin 0,5 % - 1 %:in vuosittaista kasvua ja kovana kasvuna yli 1 %:in kasvua Porvoon vuosittainen väestönkasvu on ollut suhteessa väestöpohjaan ideaalinen 2000-luvun aikana: Porvoon väestönlisäys oli keskimäärin 0,69 % vuodessa Porvoon väestönlisäys ylitti kovan kasvun (>1 %) rajan vuosina , mutta pysyi muuten tasaisen kasvun 0,5-1 %:in tasolla lukuun ottamatta vuosia Vuosina väestönlisäys on vaihdellut 0,13 %:sta 0,87 %:iin: vuoden 2015 väestönlisäys oli 0,34 % 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0, Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

11 Porvoon muuttoliike määrällisestä näkökulmasta ( ) 1. Porvoo sai henkilöä muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskipitkällä aikavälillä eli vuosien aikana eli keskimäärin 99 henkilöä vuodessa. Porvoo sai suurimmat muuttovoitot kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2000-luvun alussa. Porvoo on kärsinyt 2010-luvun taantumavuosina kolmena vuonna muuttotappioita maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Porvoon 2010-luvun tilanne on tyypillinen suurimpien kasvukeskusten vaikutusalueella oleville kehyskunnille. 2. Porvoo kärsi -168 henkilöä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä lyhyellä aikavälillä eli vuosina Muuttovoitot ja tappiot ovat sahanneet edestakaisin 2010-luvun aikana. Porvoo sai muuttovoittoa 127 kunnasta ja kärsi muuttotappioita 105 kunnalle vuosina välillä. Porvoon seudulle muutettiin pääasiassa naapuriseutukunnista, erityisesti Helsingin ja Kotka-Haminan seuduilta. Helsingin seutukunnan osuus oli keskeinen varsinkin Porvoon tulomuuttovirroissa. Porvoon seudulta muutettiin pääasiassa Lahden ja Loviisan kaltaisille naapuriseuduille ja yliopistokaupunkeihin kuten Turkuun ja Tampereelle. 3. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa Helsingin seutukunnasta Helsinkiä lukuun ottamatta. Porvoo sai suurimmat muuttovoitot pääkaupunkiseudun kunnista Sipoosta, Espoosta ja Vantaalta. Sipoon osuus oli määrällisesti suurin. Porvoo kärsi kunnittain tarkasteltuna eniten muuttotappiota juuri Helsingille vuosina Porvoo kärsi Helsingin lisäksi muuttotappiota naapurikunnilleen Askolalle ja Loviisalle. 4. Porvoo kärsi muihin keskuskaupunkeihin verrattuna määrällisesti viidenneksi suurimmat muuttotappiot vuosina

12 Porvoon nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina Porvoo sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 99 hlöä vuodessa Porvoon nettomuutot vaihtelivat varsin paljon 2000-luvun aikana: Porvoo kärsi muuttotappioita viitenä vuotena 2000-luvulla ja sai voittoa 11 vuotena Porvoo kärsi suurimmat määrälliset muuttotappiot vuonna 2011, jolloin muuttotappio nousi yhteensä -170 henkilöön Porvoo sai eniten muuttovoittoa 2000-luvun alkupuolella Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

13 Porvoon nettomuutto kunnittain vuosien aikana Porvoo sai muuttovoittoa yhteensä 127 kunnasta ja kärsi tappiota 105 kunnalle vuosien välisenä aikana Porvoo sai eniten muuttovoittoa pääkaupunkiseudun kunnista (Sipoo, Espoo, Vantaa) lukuun ottamatta Helsinkiä, jolle Porvoo kärsi eniten määrällistä tappiota Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota Helsingin lisäksi Askolalle (!), Turulle ja Loviisalle vuosina Porvoon muuttotappio Helsingille oli yhteensä 357 henkilöä vuosina eli keskimäärin 71 henkilöä vuodessa -357 Helsinki -159 Askola -118 Turku -77 Loviisa Tampere Kuopio Vaasa Maarianhamina Salo Lapinjärvi Tuusula Lappeenranta Oulu Kirkkonummi Hamina Kotka Pornainen Espoo Vantaa Sipoo Koko maan mediaani /as. v Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

14 Porvoon seudun muuttovoitto seuduittain Porvoon seutukunta sai muuttovoittoa yhteensä 27 seudulta ja muuttotappiota 43 seudulta vuosien välisenä aikana Porvoon muuttovoitto tuli ensisijaisesti Helsingin seudulta (+407), jonka osuus Porvoon seudun muuttovoitosta oli lähes kaksi kolmasosaa (60 %) vuosina Lappeenrannan Kokkolan Porin Jyväskylän Kemi-Tornion Varkauden Koko maan mediaani /as. v Porvoon seudun muuttovoitoista muiden seutujen osuus oli vähäinen Raahen Oulun Suurin osa Porvoon tulo- ja lähtömuuttovirroissa tapahtuu Helsingin seudun kanssa Kotkan-Haminan Helsingin Lähde: Tilastokeskus, seutukuntien välinen muuttoliike

15 Porvoon seudun muuttotappio seuduittain Porvoon seutu kärsi muuttotappiota yhteensä 27 seudulle vuosien välisenä aikana Porvoon seudun muuttotappiot kohdistuivat pääasiassa Lahden (- 146), Turun (-111), Loviisan (-82) ja Tampereen seuduille (-68) Muiden seutujen osuus Porvoon seutujen muuttotappioissa oli vähäinen ja hajautui alueellisesti laajalle alueelle Koko maan mediaani /as. v Lahden Turun Loviisan Tampereen Kuopion Vaasan Forssan Kouvolan Mariehamns Tunturi-Lapin Lähde: Tilastokeskus, Seutukuuntien välinen muuttoliike

16 Porvoon määrällinen muuttoliike Porvoon laadullinen muuttoliike

17 Porvoon muuttoliike laadullisesta näkökulmasta (2) 1. Porvoo sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista kuin ja vuotiaista vuosina Porvoo sai eniten määrällistä muuttovoittoa nuorista aikuisista (25-34 vuotiaat) ja lapsista (alle 15-vuotiaat). Lisäksi Porvoo sai huomattavaa muuttovoittoa myös vuotiaiden ikäryhmästä. Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota nuorista vuotiaista. Porvoo olisi saanut merkittävää muuttovoittoa ilman muuttotappiota nuorista ikäluokista. Lähes neljä viidesosaa Porvoon tulo- ja lähtömuutoista kohdistuu alle 35-vuotiaiden ikäryhmiin 2. Porvoon tulo- ja lähtömuuton kannalta korkea-asteen muuttotase on optimaalinen: Porvoo sai korkeaasteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa jokaisena vuonna vuosien välisenä aikana. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta vuosina : Porvoon muuttovoitto oli yhteensä +436 henkilöä. Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi muuttovoittoa perusasteen tutkinnon suorittaneista (+248 hlöä) vuosina Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen laadullisia muuttujia merkittävien kerrannaisvaikutusten vuoksi: esimerkiksi yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat keskimäärin noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten muuttajien. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa työllisistä muuttajista (+424 hlöä) vuosina Lisäksi Porvoo sai muuttovoittoa lapsista, työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista ja kärsi muuttotappiota opiskelijoista ja eläkeläisistä. Porvoon laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta oli yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoo kuuluu niiden harvojen suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoon, joka sai muuttovoittoa työllisistä henkilöistä

18 Porvoon muuttoliike laadullisesta näkökulmasta (2) 4. Porvoo sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa rakentamisen, koulutuksen, kuljetus- ja varastoinnin sekä tukun ja vähittäiskaupan toimialoilta. Porvoo sai muuttovoittoa lähes kaikilta toimialoilta lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa, hallinto- ja tukipalveluita sekä terveys ja sosiaalipalveluiden toimialoja 5. Porvoon muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen tulorakenteen näkökulmasta: Porvoo sai muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista. Porvoo sai muuttovoittoa kaikista yli euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä ja muuttotappiota euroa vuodessa ansaitsevista. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa (+247 hlöä) hyvätuloisista yli euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista vuosina Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa ja lähtömuuttajien muuttoa kohden vuodessa vuosien välisenä aikana. Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin 97 euroa korkeammat kuin lähtömuuttajien yhtä muuttoa kohden vuosina Porvoon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat varsin korkeat muiden suurten kaupunkien läheisyydessä olevien kehyskuntien tavoin 7. Porvoo sai pientä määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyi taloudellisesti muuttajien rakenteesta. Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa vuosina eli noin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 7:nneksi korkein ja asukaslukuun suhteutettuna 4:nneksi korkein kaikkien maakuntien keskuskaupunkeihin verrattuna.

19 Porvoon tulo-, lähtö- ja nettomuutto ikärakenteen mukaan Porvoo sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista kuin ja vuotiaista vuosina Porvoo sai eniten määrällistä muuttovoittoa nuorista aikuisista (25-34 vuotiaat) ja lapsista (alle 15-vuotiaat). Lisäksi Porvoo sai huomattavaa muuttovoittoa myös vuotiaiden ikäryhmästä Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota nuorista vuotiaista. Porvoo olisi saanut merkittävää muuttovoittoa ilman muuttotappiota nuorista Lähes neljä viidesosaa Porvoon tuloja lähtömuutoista kohdistuu alle 35- vuotiaiden ikäryhmiin Tulo Lähtö Nettomuutto Koko maan mediaani /as. v Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

20 Porvoon nettomuutto koulutusasteen mukaan Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta vuosina : Porvoon muuttovoitto oli yhteensä +436 henkilöä Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Korkea-aste 146 Porvoon korkea-asteen suorittaneista saadut muuttovoitot olivat varsin suuret erityisesti vuosina Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi muuttovoittoa perusasteen tutkinnon suorittaneista (+248 hlöä) vuosina Porvoo kärsi joka vuosi muuttotappiota keskiasteen tutkinnon suorittaneista (-788 hlöä) eli opiskelijavetoisista ikäluokista Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

21 Porvoon työllisten nettomuutto vuosina Porvoo sai työllisistä (=työssä olevat) muuttovoittoa yhteensä 242 henkilöä ja työttömistä työnhakijoista 67 henkilöä vuosina Työllinen Työtön Porvoo sai sekä työllisistä että työttömistä muuttovoittoa joka vuosi lukuun ottamatta vuotta Koko maan mediaani /as. v Porvoon laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta (työllisten määrä x työllisten keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana) oli yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto 2013 Porvoo kuuluu niiden harvojen suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoon, joka saa muuttovoittoa työllisistä henkilöistä Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

22 Työllisten nettomuutto määrällisesti keskuskaupungeissa vuosina Porvoo sai työllisistä määrällisesti kuudenneksi eniten muuttovoittoa vuosina verrattavista kaupungeista Työllisten muuttovoitot keskittyivät vahvasti pääkaupunkiseudulle: Helsinki, Vantaa ja Espoo saivat työllisistä yhteensä noin henkilöä Koko maan mediaani /as. v Työllisistä sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia Porvoon lisäksi; työllisistä kärsi eniten muuttotappiota Tampere, Jyväskylä ja Joensuu Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

23 Porvoon tulo- ja lähtömuutto tulorakenteen mukaan vuosina Porvoon muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen tulorakenteen näkökulmasta: Porvoo sai muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista Porvoo sai muuttovoittoa kaikista yli euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä ja muuttotappiota euroa vuodessa ansaitsevista Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa (+247 hlöä) hyvätuloisista yli euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista vuosina Koko maan mediaani /as. v Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

24 Porvoon tulo- ja lähtömuuton laskennallinen tulokertymä vuosina Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä sisältää kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta kärsii rasitteita muuttajien rakenteesta) ,0 41,9 41,2 Tulo Lähtö Koko maan mediaani 43,3 42, /as. v ,3 49,3 43,8 41,4 Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa vuosina eli noin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa ,8 Porvoo sai pientä määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyy taloudellisesti muuttajien rakenteesta Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

25 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (euroa per asukas per vuosi) keskuskaupungeissa vuosina Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli asukasta ,4 127,0 kohti laskettuna neljänneksi korkein verrattavista kaupungeista vuosina ,5 79,6 77,5 71,8 54,2 42,5 28,4 28,0 Muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta hyötyivät lisäksi Hämeenlinna, Seinäjoki ja kolme pääkaupunkiseudun keskuskaupunkia 10,3-2,7-19,9-26,1-31,0 Koko maan mediaani /as. v Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli negatiivisin asukasta kohti laskettuna Kajaanissa, Tampereella ja Joensuussa , ,9-61,6-70,3-73, ,9 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

26 Kokoavat tulkinnat

27 1. Porvoon tilanne on muuttoliikkeen näkökulmasta optimaalinen Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittävään suuntaan sen valikoivuuden vuoksi: kasvavat seudut hyötyvät samanaikaisesti sekä määrällisestä muuttoliikkeestä että muuttajien rakenteesta. Porvoo on muuttoliikkeen näkökulmasta optimaalisessa tilanteessa: kaupunki hyötyy muuttajien rakenteesta määrällisen muuttoliikkeen vaihteluista ja ajoittaisista muuttotappioista huolimatta. Muuttoliike tuo alueelle myönteisiä itse itseään vahvistavia kerrannaisvaikutuksia, jotka parantavat ajan kanssa Porvoon suhteellista asemaa alueiden välisessä kilpailussa Porvoo sai muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä lukuun ottamatta nuoria, korkea-asteen tutkinnon suorittaneista, työllisistä ja keski- sekä hyvätuloisista tuloryhmistä. Porvoon kannalta merkityksellisintä on merkittävät muuttovoitot työllisistä ja korkea-asteen muuttajista sekä ennen kaikkea muuttoliikkeestä kertyvä positiivinen tulokertymä.

28 TOP 10 muuttohalukkuus ja muuttovetovoima 2015 SIJOITUS TALOUSTUTKIMUKSEN MUUTTO- HALUKKUUSTUTKIMUKSEN 2016 MUKAAN VETOVOIMAISIMMAT KAUPUNGIT PAREMMUUSJÄRJES- TYKSESSÄ (ARVOT 4-10) MUUTTOVETOVOIMAISIM-MAT PAIKAT KUNTIEN VÄLISEN NETTOMUUTON MUKAAN VUONNA 2015 (NETTOMUUTTO ABS.) MUUTTOVETOVOIMAISIMMAT PAIKAT KOKONAISNETTOMUU-TON (KUNTIEN VÄLINEN MUUT-TOLIIKE JA NETTOMAAHANMUUT-TO) MUKAAN VUONNA 2015 (NET-TOMUUTTO ABS.) 1. Tampere 8,07 Helsinki Helsinki Turku 7,73 Vantaa Vantaa Jyväskylä 7,64 Turku Espoo Kuopio 7,50 Espoo Turku Helsinki 7,42 Tampere 924 Tampere Oulu 7,40 Jyväskylä 713 Jyväskylä Naantali 7,30 Kuopio 608 Oulu Espoo 7,25 Oulu 545 Kuopio Hämeenlinna 7,22 Sipoo 326 Joensuu Porvoo 7,22 Seinäjoki 318 Vaasa 421 Lähde: Taloustutkimus, muuttohalukkuustutkimus 2016 ja Tilastokeskus, väestön ennakkotilasto

29 2. Porvoon sijaintietu ja potentiaalikerroin on kasvava Aluerakenteen, liikennejärjestelmän ja muuttoliikkeen välillä on kasvava positiivinen yhteys: alueiden kasvu suuntautuu yhtäältä sisäänpäin suurimpien kasvukeskusten sisälle ja toisaalta kaupunkirakenne laajenee ulospäin liikenne- ja kasvukäytävien suuntaisesti. Porvoon sijaintietuun liittyvä potentiaali on tässä kehityksessä kiistaton Porvoon kannalta merkittävin vahvuus liittyy sijaintiin ja kasvavaan sijaintietuun suhteessa Helsinkiin sekä Helsingin laajenevaan pendelöinti- ja vaikutusalueeseen. Aluerakenteen tulevan kehityksen kannalta on merkityksellisintä Porvoon fyysinen, toiminnallinen ja henkinen kiinnittyminen metropolialueeseen. Tämä edellyttää sekä valintaa että aktiivista kytkeytymistä kaikkiin mahdollisiin laajan metropolialueen yhteistoimintarakenteisiin ja järjestelyihin sekä tuleviin sopimuksellisiin järjestelyihin. Kiinnittyminen ja yhteistyön syventyminen kytkeytyy samalla Porvoon seudun tulevaan edunajamiseen. Porvoon seudun kannattaa kiinnittymisessä tehdä yhteistyötä erityisesti itäisen Uudenmaan ja Kotka-Hamina seudun kanssa, joiden ansiosta Porvoon seutu saa lisää sekä alueellista painoarvoa että kriittistä massaa aktiivisen edunajamisen taakse säilyttäen aloitteen itsellään. Porvoon ja naapuriseutujen intressi on tässä asiassa yhteinen suhteessa metropolialueen laajenemiseen.

30 Porvoon seutu kuuluu toiminnallisesti kiinteästi tulevaan Etelä- ja Lounais-Suomen suuralueeseen / työssäkäyntialueeseen Helsingin, Tampereen ja Turun 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu 3,2 miljoonaa ihmistä Pääradan kolmiraiteisuus ja tunnin juna Turusta Helsinkiin nopeuttavat suuralueen muodostumista Kasvukolmion osuus (%) koko maasta 47,1 % väestöstä 50,5 % työpaikoista 53,6 % avoimen sektorin työpaik. 54,4 % BKT:sta 58 % korkea-asteen suorittaneista 68,7 tutkimus- ja tuokehitysmenoista Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä Pori Turku Tampere Hämeenlinna Helsinki Lahti Kotka Moottoritie Rataverkko

31 3. Porvoon suuntautuminen ja asemointi korostuu tulevien isojen reformien toteuttamisessa Alue- ja väestörakenteen muutos sekä suuret käynnissä olevat reformit korostavat Porvoon tulevaa asemointia sekä suhteessa itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson alueeseen että Helsingin metropolialueeseen. Porvoo on optimaalisessa paikassa suhteessa molempien alueiden muutto-, pendelöinti- ja asiointivirtojen suuntautumisen osalta. Porvoon etuna on lisäksi useista naapurikunnistaan (kehyskunnista) poiketen kaikki kaupungin tunnusmerkit ja kaupunkimaisuus, joiden merkitys kasvaa muuttoalttiiden ikäluokkien paikan valintaan liittyvissä asenteissa, arvoissa ja preferensseissä. Porvoon on toisin sanoen vahvistettava samanaikaisesti sekä omia strategisia vahvuuksiaan, profiliaan ja erottautumista naapurikunnistaan että liittouduttava tapaus- ja tarvekohtaisesti niin itään kuin metropolialueeseen. Asemointi ei tapahdu vain julistamalla tai (alue)markkinoinnilla, vaan johdonmukaisella ja suunnitelmallisella kehittämistyöllä sekä panostamalla erityisesti Porvoon maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviin ratkaisuihin suhteessa metropolialueen kehitykseen

32 4. Porvoossa toteutuu kokonaan tai osittain kaikki kuusi muuttovetovoimaisen alueen tunnusmerkkiä Porvoo on yksi harvoista kaupungeista, joissa toteutuu tasapainoisella tavalla kaikki em. vetovoimaisen alueen tunnusmerkit. Tämä avaa kaupungille useita vaihtoehtoisia ja kilpailukykyisiä mahdollisuuksia vetovoiman ja houkuttelevuuden ylläpitämiseksi tulevaisuudessa. Porvoon kasvava sijaintietu mahdollistaa sen, että kaupunki voi esimerkiksi tulomuuttovirtojen osalta toteuttaa määrätietoista segmentointia sekä ikä- ja väestöryhmittäin että lähtöalueittain. Porvoon kannattaa esimerkiksi pehmeiden vetovoimatekijöiden osalta panostaa läheisyyteen, lähestyttävyyteen ja mukavuuteen eli vahvistaa määrätietoisesti etenkin paikkaan ja ilmapiiriin liittyviä pehmeitä vetovoimatekijöitä, jotka korostavat tulemisen ja olemisen helppouteen liittyviä asioita. Paikkaan liittyvät valinnat ja mielikuvat korostuvat jatkossa aikaisempaa enemmän kaikkien ikäryhmien muuttovalinnoissa.

33 Muuttovetovoimaisen alueen 6+1 tunnusmerkkiä 1.Kovat vetovoimatekijät 2.Pehmeät vetovoimatekijät 3.Identiteettitekijät 4.Sijainti suhteessa kasvukeskukseen / kasvukeskuksiin 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 6.Mainekuva 7.Villit kortit?

34 5. Porvoon kasvu- ja kilpailuetuun liittyvät tekijät ovat lähtökohtaisesti kunnossa Alueen keskeiset kasvu- ja kilpailukykytekijät liittyvät alkuetuun, sijainti- ja saavutettavuusetuun, demografiseen etuun, rakennettuun etuun ja mentaaliseen etuun. Kolme ensimmäistä tekijää ovat vahvasti sidoksissa alueelliseen työnjakoon ja maantieteelliseen sijaintiin. Kaksi jälkimmäistä tekijää perustuvat alueen omien strategisten vahvuuksien hyödyntämiseen ja valintoihin. Alueen kasvu- ja kilpailuetu suhteessa muihin alueisiin muodostuu useasta tekijästä. Kasvu- ja kilpailuetua tuottavilla tekijöillä on vahva positiivinen tai negatiivinen keskinäisriippuvuus. Positiiviset tai negatiiviset kasvuetua tuottavat tekijät luovat itse itseään vahvistavia kerrannaisvaikutuksia. Porvoon ylivoimaisesti suurimpana ja merkitykseltään kasvavana vahvuutena on sijainti- ja saavutettavuusetu. Porvoon ideaalisella tasolla oleva vuosittainen väestönlisäys ja optimaalinen muuttajien rakenne tuo alueelle demografista etua ajan kanssa. Porvoon tulevan sisäisen kehityksen, kehittämisen ja strategisten valintojen kannalta sekä ulkoisen suuntautumisen ja kiinnittymisen kannalta avainroolissa ovat varsinkin rakennettuun ja mentaaliseen etuun liittyvät panostukset.

35 ? On On? On

36

37 Väestöennuste seuduittain vuosina Väestöennuste on laskettu seuduittain (70) Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen (2015) mukaan vuosien väliseksi ajaksi Väestöennusteen mukaan koko maan väkiluku kasvaa henkilöllä vuoteen 2035 mennessä. Väestö kasvaa 24 seudulla ja vähenee 46 seudulla vuosina Kuuden eniten kasvavan seudun (Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Kuopion) väkiluku kasvaa ennusteen mukaan noin henkilöllä, josta Helsingin seudun osuus kaksi kolmasosaa (61,6 %) Porvoon seudun väkiluku kasvaa ennusteen mukaan henkilöllä vuoteen 2035 mennessä Väestöennuste seuduittain Väestö kasvaa Väestö vähenee Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

38 LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro