Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio

Transkriptio

1 Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 sekä vaikutusarvio Jari Kontiokorpi & Antti Tanskanen

2 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 SISÄLLYS 1 Johdanto Alueen sijainti ja yleispiirteet Menetelmät, muutonhavainnointi Tulokset Uhanalaiset lajit Havainnot lajeittain Vesilinnut Joutsenet Hanhet Sorsat Kuikkalinnut Kanalinnut Pelikaani ja haikaralinnut Kurkilinnut Kahlaajat Lokkilinnut Kyyhkyt Pöllöt Tikat Kirskulinnut Varpuslinnut Pääskyt Pikkulinnut Rastaat Varislinnut Paikalliset linnut Merkittävät lepäilijäkerääntymät

3 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä Tulosten tarkastelu Yleistä Tuloksiin vaikuttavat tekijät Vertailukohteet Tulosten tarkastelu lajiryhmittäin Tuulivoimapuistojen vaikutukset linnuille Törmäysriski Törmäysriskin arvio Oletukset Tulokset Epävarmuustekijät Liikkumisen esteet Yömuutto Törmäysuhrien löytyminen Johtopäätökset... 7 Lähteet LIITTEET 1 Savonlinnan Savonrannan Syvälahden syysmuutto 211 päivittäin. 2 Savonlinnan Savonrannan Syvälahden kevätmuutto 212 päivittäin. 3 Mallinnettu törmäysriski lajeittain syksyn 211 ja kevään 212 havaintojen perusteella Kannen kuva: syksyinen maisema Parrikankaalla. Jari Kontiokorpi 2

4 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä Johdanto Tämä muuttolinnustoselvitys on tehty Savonlinnan kaupungin Savonrannan Syvälahden alueelle tuulipuiston yleiskaavaa varten. Selvityksessä pyrittiin selvittämään alueen ylittävä ja ohittava muuttolinnusto sekä mahdolliset ruokailu ja lepäilylennot ja alueet sekä arvioimaan tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutukset linnustoon, mm. törmäysriskit. Viimeisten vuosikymmenten aikana tuulivoimaloiden vaikutuksia linnustoon on tutkittu runsaasti eripuolilla maailmaa. Lintujen törmäyskuolemat ovat paikoitellen merkittäviä ja saattavat vaikuttaa lintukantoihin paikallisesti tai laajemmalti erityisesti silloin kun törmäykset tapahtuvat muutolla. Paikalliset linnut lentävät usein lähellä maan tai vedenpintaa eivätkä välttämättä ole suuressa vaarassa törmätä voimaloihin. Tätä riskiä pienentää myös voimaloiden kasvanut koko, roottorin lapojen alin piste on megawattiluokan myllyissä noin 4 6 metrin korkeudessa, siis huomattavasti metsänrajan yläpuolella. Paikalliset linnut myös oppivat varomaan voimaloita, mikä vähentää törmäysriskiä. Muutolla linnut saattavat kohdata tuulivoimalat ensi kertaa eivätkä ne ehkä tunnista vaaraa, joka liittyy voimalan pyöriviin siipiin. Osa linnuista muuttaa lentosuuntaa hyvinkin kaukana voimalasta ja ne saattavat kiertää laajan tuulivoimapuiston, osa pyrkii väistämään voimalakentän sinne lennettyään pyrkimällä siitä ulos ja osa jatkaa puiston läpi ehkä muuttaen hieman suuntaa ja/tai lentokorkeutta. Suomessa tuulivoimaloiden vaikutuksista muuttolintuihin on vasta vähän tietoa, mutta monissa vireillä olevissa tuulipuistohankkeissa on tuulipuistojen vaikutus linnustoon ja lintujen törmäysriskin arviointi tärkeä osa ympäristövaikutusten arviointia. Syvälahden alueelle on suunniteltu rakennettavan enintään yhdeksän tuulivoimalaa, joiden rakentamisen vaikutusta linnustoon tutkittiin vuosina 211 ja 212. Tutkimus on osa tuulipuiston yleiskaavan luontovaikutusten arviointia (Pöyry Finland Oy 211). Tutkimusraportin tekivät lintukartoittaja Jari Kontiokorpi sekä FL Antti Tanskanen ja siitä vastasi tilaajan puolelta biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. Syksyn 211 muuttolintulaskennat tekivät Jari Kontiokorpi, lintukartoittaja Ari Parviainen ja Antti Tanskanen. Kevään 212 muuttolinnuston havainnoinnin tekivät luontokartoittaja Reima Hyytiäinen ja fil. yo Karoliina Hämäläinen Biologitoimisto Vihervaarasta sekä lintukartoittaja Oskari Kekkonen Ympäristötutkimus Yrjölästä. 3

5 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä Alueen sijainti ja yleispiirteet Selvitysalue sijaitsee Etelä Savon maakunnassa Savonlinnan kaupungissa entisen Savonrannan kunnan alueella Syvälahdessa (kuva 1). Se sijoittuu Liukonmäen ympäristöön ja rajoittuu Saimaan Pyyveteen. Savonrannan kirkonkylä on noin 3,5 km:n päässä selvitysalueelta koilliseen. Yleispiirteiltään selvitysalue on metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Tuulipuistohanke käsittää enintään yhdeksän noin 3 MW:n tuulivoimalan rakentamisen Tornator Oy:n omistamalle noin 15 km2:n alueelle (kuva 2). Etelä Savon ELY keskuksen ( ) antaman päätöksen mukaan hanke ei vaadi YVA menettelyä. Alue sisältyy tekeillä olevan Etelä Savon vaihemaakuntakaavan potentiaalisiin tuulivoimapuistoalueisiin. Turbiinien yhteenlaskettu nimellisteho tulee olemaan alle 3 MW. Voimaloiden tarkempi rakenne selviää myöhemmin, mutta tässä tutkimuksessa niiden napakorkeudeksi on arvioitu 12 metriä ja ylimmillään lapa käy 18 metrin korkeudessa. Lintujen törmäysriski laskettiin välille 6 18 metriä. Selvitysalue rajoittuu Joutenvesi Pyyveden Natura alueeseen (Etelä Savon ELY keskus 211b) ja sijoittuu Oriveden Pyhäselän saaristojen Natura alueen läheisyyteen (Pohjois Karjalan ympäristökeskus 25). Molemmat alueet ovat laajoja Saimaan selkävesien ja saaristoiden kokonaisuuksia ja tärkeitä saimaannorpan elinalueita. Muut Natura alueet sijaitsevat yli 5 km:n päässä. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti (sininen ympyrä). Kuva 4

6 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 Kuva 2. Tornatorin omistama maa-alue sekä alustavien suunnitelmien mukaiset tuulivoimaloitten paikat. Selvitysten tekoaikaan läntisimmän voimalan (9a) paikka siirtyi ensin itään (9b) ja sitten pohjoiseen päin keskelle aluetta (9). 5

7 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä Menetelmät, muutonhavainnointi Lintujen muuttoa seurataan monin eri tavoin, mm. yömuuttoa ääniä kuuntelemalla, satelliittiseuranta, tutkahavainnointi ja rengastus. Yleisimmin käytetty menetelmä on ns. näkyvän muuton seuranta, missä tarkkailupisteen ohittavia lintuja etsitään kokoaikaisesti eri puolilta ja korkeuksista. Savonrannassa Syvälahdessa syys ja kevätmuuttoa tutkittiin vain näkyvän muuton osalta. Lentäviä lintuja tarkkailtiin hankealueella syksyllä kolmesta paikasta, jotka kattoivat kaikki 9 suunniteltua tuulivoimalapaikkaa. Havainnointipaikoista oli kaikista hyvä näkyvyys ympäröivään maisemaan, mutta aivan samanarvoisia ne eivät olleet. Paras näkyvyys oli pohjoisimmasta havainnointipaikasta Niinilamminvuorelta, johon työn tilaaja pystytti neljän metrin korkuisen (lattiakorkeus maasta) rakennustelineen. Teline toimi tehtävässään erinomaisesti. Hakkuuaukealla olevalta Niinilamminvuorelta esteetön havainnointisektori oli noin 3 astetta. Yksittäisten puiden lisäksi suurin yhtenäinen este oli lounaassa oleva metsänreuna, jonka yli tosin näki läheltä tai korkealta menneitä lintuja. Tornista oli hyvä näkyvyys myös Paasselälle, mm. 15 kilometrin päässä oleva Kiteen Kyyrönniemi ja hyvällä näkyvyydellä myös 3 kilometrin päässä oleva Rääkkylän kirkko erottuivat optiikalla tunnistettavasti. Keskimmäinen havainnointipaikka oli Parrikangas. Parrikankaan hakkuuaukealla havainnoitiin isolta siirtokiveltä ja myöhemmin paikalle asennetulta puulavalta. Esteetön havainnointisektori oli noin 2 astetta. Yksittäisten puiden lisäksi laajin este oli etelässä lähellä oleva metsänreuna. Eteläisin havainnointipiste oli Riita ahonmäellä. Havainnointia suoritettiin hakkuuaukon ja taimikon reunassa, johon oli asetettu pari lavaa päällekkäin, jolloin paikka nousi noin 2 cm ja suurimmaksi osaksi taimiston yläpuolelle. Esteetön havainnointisektori oli noin 25 astetta. Yksittäisten puiden lisäksi laajin este oli etelässä lähellä oleva metsänreuna, sekä isot mäet lännessä ja pohjoisessa. Havainnoinnissa käytettiin 8x suurentavaa kiikaria, joka oli tuettu ns. seipiöllä. Seipiö auttaa kiikaroinnin jaksamisessa merkittävästi, koska kädet jäävät tällöin sydämen alapuolelle eivätkä väsy niin nopeasti. Kaukoputkella enimmäkseen tarkistetaan kiikarilla havaitut kohteet, jolloin ne ovat helpommin määritettävissä ja laskettavissa. Kaukoputki (zoom okulaarin suurennuskerroin 2 6) oli erillisellä tukevalla jalustalla. Ylimenevää lintuliikennettä havainnoitiin myös ilman optiikkaa ja kuunnellen. Kevätmuuttoa seurattiin lähes samoilta paikoilta kuin syysmuuttoa ja samoilla menetelmillä. Kaikki lentävät linnut merkittiin parvittain ja niistä kirjoitettiin muistiinpanoihin päivämäärä, kellonaika puolen tunnin jaksoissa, laji, määrä, ohituspuoli, lentokorkeus ja lentosuunta sekä oliko yksikkö muuttava vai paikallinen ja lensikö se hankealueen yli. Jos oli aikaa ja linnusta pystyi määrittämään, niin merkittiin myös linnun ikä ja sukupuoli. Myöhemmin havainnot kirjattiin excel taulukkoon, johon merkittiin myös havainnointipiste, havainnoija sekä havainnointijakso (kahden viikon jaksot). Etäisyyksien ja lentokorkeuksien arvioinnissa oli kokemuksella suuri merkitys. Arviointia auttoivat myös kartat, maamerkit kuten linkkimastot sekä etäisyysmittarilla varustettu kiikari, joka oli käytössä yhtenä päivänä. Lentosuunnissa apuna olivat kartat, kompassi ja gps laite. Etäisyyksien merkinnässä käytettiin viittä luokkaa: 2m, 2 7m, 7 15m, 15 5m ja yli 5m. Lentokorkeuksien merkinnässä käytettiin kolmea luokkaa: alle 6m (lintu lentäisi roottoreiden ali), 6 18m (törmäysriski) ja yli 18m (lintu lentäisi yli). Tavoitteena oli havainnoida syksyllä kaikilla paikoilla jokaisella kahden viikon jaksolla ja saada aineistoa aamu päivä ja iltamuutosta. Tässä onnistuttiin riittävän hyvin. Yhden havainnointikerran pituudeksi määritettiin viisi tuntia, mutta heikon muuton aikana se jäi usein vähäisemmäksi ja kovalla muutolla havainnointia jatkettiin kauemmin. Vaikka havainnointi pyrittiin suorittamaan tasaisesti, tuli havainnoinnin kuvaajasta pyramidimainen, johtuen osittain valoisan ajan merkittävästä lyhenemisestä syksyn aikana. 6

8 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 Suurin osa havaintopäivistä tuli aineistoon satunnaisesti, mutta paikalle mentiin myös valikoidusti sään ja muuton arvattavuuden mukaan. Erittäin huonolla säällä (sumu, rankkasade) ei havainnoitu. Yhteensä havainnoitiin 38 päivänä 191 tuntia. Havainnointi painottui syyskuulle ja lokakuun alkupuolelle. Havainnointi jakautui kuukausittain: heinä 6, elo 35, syys 79, loka 61 ja marraskuu 9 tuntia. Valoisasta ajasta Savonrannassa havainnoitiin elokuussa 7 %, syys ja lokakuussa 2 %. Paikkojen suhteen havainnoinnin jakauma ei myöskään ollut tasainen (taulukko 1). Riita ahonmäen muita pienempi havainnointiaika johtui sattumasta, sillä Riita ahonmäen havainnointivuorolle osui eniten sumuisia päiviä Kuva 3. Havainnointi tunnin jaksoissa Savonrannan Syvälahdessa syksyllä 211. Kuva 4. Havainnointi tunnin jaksoissa Savonrannan Syvälahdessa keväällä 212. Määrät minuutteina. Taulukko 1. Havainnointi Savonrannan Syvälahden kolmella paikalla syksyllä 211. Havainnointiaika Paikka yht. Niinilamminvuori Parrikangas Riitaahonmäki h min ,

9 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä , , , , , , yhteensä 87h 66h 37h 191 Syksyn havainnoinnista vastasivat Jari Kontiokorpi (yhteensä 187 tuntia), Ari Parviainen (4 tuntia) ja Antti Tanskanen (2 tuntia). Savonrannan syksyn 211 tuloksia lintumuutosta verrataan lähiseudun muuhun muuttoon sekä aiempiin syksyihin. Savonrannassa ei ole aiemmin syysmuuttoa havainnoitu. Lisäksi sumuisina aamuina ja päivinä havainnoitiin koeluonteisesti neljällä paikalla Pyy tai Oriveden rannassa. Havainnot näiltä paikoilta ovat erikseen eikä niitä ole kirjattu varsinaisiin tuloksiin. Yhteensä näillä paikoilla oli havainnointia 2h 45min. 1. Savonlinna, Savonranta, Hiekkaniemi. Yht. 3 min havainnointia: klo , metsähanhi 4 SE, mustarastas 2 NW, räkättirastas 45/4a NW, punakylkirastas 6/1a NW, näkyvyys 2 km 2. Savonlinna, Savonranta, Koirinoja. Yht. 4 min havainnointia: klo , vesilintu sp n3 SW päältä, näkyvyys 2km 3. Savonlinna, Savonranta, Vihtakanta. Yht. 35 min havainnointia: 6.8. klo 8 8.2, ei muuttavia lintuja, näkyvyys 2 5 km klo , haapana 8 W päältä, näkyvyys 1 km 4. Kerimäki, Koivuranta. Yht. 6 min havainnointia: klo , alli 11 S, mustalintu 1 S, pilkkasiipi 13 lask, tukkakoskelo 8 lask. Näkyvyys 1 km klo , alli 1 lask, paikallisena mm. kaakkuri 2, isokoskelo 7, kalalokki 16, harmaalokki 2. Näkyvyys 2 km. 8

10 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 Kuva 5. Havainnointipaikat Savonrannan alueella syksyllä 211. Sinisellä merkitty varsinaiset havainnointipaikat, punaisella kokeilupaikat sekä vihreällä Kyyrönniemen tarkkailupaikka. Keväällä havainnoitiin sattumanvaraisesti ja havainnointi jakautui tasaisesti kolmelle pisteelle. Havainnointiaika oli yhteensä 19,5 tuntia 17 päivänä eli selkeästi vähemmän kuin syksyllä. Lisäksi maksimaalista havainnointiaikaa vähensi kahden paikan päällekkäinen havainnointi, jonka osuus oli 26 tuntia. Tarkkailussa oli kolme pitempää taukoa: , sekä Näistä etenkin keskimmäinen osui vilkkaimpaan arktisten lintujen muuton aikaan. Huhtikuussa tarkkailtiin 37 ja toukokuussa 72,5 tuntia. Kevään havainnoinnista vastasivat Reima Hyytiäinen (64,5 tuntia), Karoliina Hämäläinen (25 tuntia) ja Oskari Kekkonen (2 tuntia). Syksyn tapaan Savonrannan kevään muuttoa verrataan lähiseudun muuttoihin ja muihin keväisiin. Savonrannassa ei ole kevätmuuttoa aiemmin havainnoitu. Taulukko 2. Havainnointi Savonrannan Syvälahden kolmella paikalla keväällä 212. Paikka Havainnointiaika Niinilamminvuori Parrikangas Riita ahonmäki h min

11 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä * yht. 39,5 h 36,5 h 33,5 h 19 3 *klo vain 3 min havainnointia. 1

12 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä Tulokset Yhteensä syksyllä havaittiin 7155 lentävää lintua, 121 eri lajia. Näistä valtaosa oli muuttavia. Paikallisia tai kierteleviä oli noin tuhat. Savonrannassa havaittiin syksyllä keskimäärin siis joka kymmenes sekunti lentävä lintu. Hiljaisimpina päivinä lintu lensi joka toinen minuutti, vilkkaimpina joka toinen sekunti. Eniten lintuja lensi jaksoilla sekä Jos verrataan lintumäärää havainnointiin, olivat vilkkaimmat tunnit klo 7, 12, 16 ja 18. Aamun huippu muodostuu etenkin pikkulinnuista, jälkimmäiset huiput hanhista. Kuva 6. Savonrannassa havaitut lentävät linnut puolen tunnin jaksoissa syksyllä Kuva 7. Savonrannassa syksyllä 211 havaitut lentävät linnut tunnin jaksoissa suhteutettuna havainnointimäärään. 11

13 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä Kuva 8. Savonrannassa keväällä 212 havaitut lentävät linnut tunnin jaksoissa. Linnut lensivät yhteensä 4361 parvessa, keskimäärin parvea kohti oli 16 yksilöä. Useat parvet muodostuivat kahdesta tai useammasta lajista. Linnuista määritettiin lajilleen puolet, 48,6 %. Lajiryhmittäin valtaosan toivat aineistoon hanhet yksilöllään, sitten pikkulinnut 7314, sorsat 4175, rastaat 3714, kyyhkyt 1493, päiväpetolinnut 956, varislinnut 661, kahlaajat 53, kurki 485, pääskyt 446, lokit 281, joutsenet 27, kuikkalinnut 24, kanalinnut 68, tikat 54, tervapääsky 51, merimetso 28, haikarat 3, kihut 1 ja pöllöt 1. hanhet pikkulinnut sorsat rastaat kyyhkyt petolinnut varislinnut kahlaajat kurki pääskyt lokit joutsenet kuikkalinnut muut Kuva 9. Lentävien lintujen osuudet lajiryhmittäin syksyllä 211 Savonrannassa. Kuva 1. Antti Tanskanen Riitaahonmäellä Jari Kontiokorpi. Valtaosa, 58 %, linnuista lensi lapakorkeuden yläpuolella, riskikorkeudella lensi 24 % ja alapuolella 18 %. Riskikorkeudella hankealueen yli lensi kaikkiaan 7261 lintua eli 1 % kaikista havaituista linnuista. Lentosuunnista lounas oli hyvin vallitseva, kaikkiaan 72 % kaikista linnuista suunnisti lounaaseen. Valtaosa linnuista muutti kaukana tai hyvin kaukana kaakossa, mutta myös kaukana luoteessa ja päältä havaittiin yli viisituhatta lintuyksilöä. 12

14 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä Kuva 11. Kaikkien lintujen ohituspuolet ja etäisyydet syksyllä 211 Syvälahdella. Plussalla merkityt ohittivat Syvälahden idän etelän puolelta, miinuksella lännestä pohjoisesta, plus miinus päältä. Ohitusetäisyydet: + : 2m, + tai : 2 7m, 2+ tai 2 : 7 15m, 3+ tai 3 : 15 5m ja 4+ tai 4 : yli 5m. Kuva 12. Kaikkien lintujen ohituspuolet ja etäisyydet keväällä 212 Syvälahdella. Keväällä Savonrannassa havaittiin huomattavasti vähemmän lintuja kuin syksyllä. Keväällä muuttaa muutenkin selkeästi vähemmän lintuja kuin syksyllä johtuen muuttomatka ja talvikuolleisuudesta. Savonrannassa ero määrissä oli kuitenkin isompi kuin mitä luonnollinen poistuma on. Pääsyinä ovat pienempi havainnointimäärä sekä havainnoinnin aukot joidenkin lajiryhmien suhteen. Kevään havainnoinnissa aukot olivat viikoilla 15 ja 2, ja jälkikäteen arvioituna toukokuun havaintotuntimäärä olisi voinut olla suurempi, jotta arktisesta muutosta alueen yli olisi saatu täydellisempi käsitys. Toukokuussa Etelä Karjalassa havaittiin sisämaan hanhimuuttoa päivinä, jolloin Savonrannassa ei ollut havainnointia, ja tämän takia hanhien osuus on todennäköisesti liian pieni, eikä anna oikeaa kuvaa koko kevään aikana alueen yli muuttavien hanhien määristä. Hanhien osalta myös kevään törmäysriskiarvio jää siksi todennäköisesti todellista alhaisemmaksi. Monien muiden linturyhmien osalta havaintopäivien muuttajamäärät kuvaavat kuitenkin niiden törmäysriskiä keväällä. Kevään kokonaismäärä on vain 3852 lintuyksilöä. Näistä paikallisiksi tulkittiin 769 yksilöä. Syksyyn oli myös merkittävä ero lentokorkeuksissa, sillä keväällä alle lapakorkeuden lensi linnuista 8 %, lapakorkeudella 17 % (656 yksilöä) ja lapakorkeuden yli 3 %. Suuri ero syksyyn selittynee ainakin osittain kevään minimaalisesta hanhimäärästä: syksyllä hanhien osuus kaikista havaituista linnuista oli 7 %, keväällä alle 5 %. Myös keväällä ohituspuolittain havaittujen lintujen osuudet poikkeavat merkittävästi syksystä, tärkeänä syynä hanhien ja muiden suurten ja kaukaa näkyvien lintujen vähyys keväthavainnoissa. Hanhet lentävät yleensä melko korkealla ja parvet näkyvät kauas. 13

15 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä Kuva 13. Kaikkien lentävien lintujen lentokorkeus syksyllä 211 Savonlinnan Syvälahdessa kolmen korkeuden asteikolla (1 = alle lapakorkeuden, 2 = lapakorkeudella, 3 = yli lapakorkeuden). Kuva 14. Kaikkien lintujen lentokorkeus keväällä 212 Savonlinnan Syvälahdessa. 4.1 Uhanalaiset lajit Syksyn havainnoinnin aikana havaittiin 18 uhanalaista lajia. Lisäksi silmälläpidettäviä ja lintudirektiivin I liitteen lajeja oli 29. Taulukko 3. Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja lintudirektiivin I liitteen lajit Savonlinnan Syvälahdessa syksyllä 211. Riskilento = lintu lensi lapakorkeudella hankealueen yli. uhanalaisuusluokitus lajeja yksilöitä riskilento äärimmäisen uhanalaiset (CR) 2 3 erittäin uhanalaiset (EN) vaarantuneet (VU) silmälläpidettävät (NT) lintudirektiivin I liite yhteensä samat pois karsien Keväällä havaittiin 7 uhanalaista lajia. Lisäksi silmälläpidettäviä ja lintudirektiivin I liitteen lajeja oli 17. Taulukko 4. Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja lintudirektiivin I liitteen lajit Savonlinnan Syvälahdessa keväällä 212. Riskilento = lintu lensi lapakorkeudella hankealueen yli. uhanalaisuusluokitus lajeja yksilöitä riskilento vaarantuneet (VU) silmälläpidettävät (NT) lintudirektiivin I liite yhteensä samat pois karsien Havainnot lajeittain 14

16 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 Lajiluettelossa lajinimen perässä on kerrottu lajin uhanalaisuusluokka tai sen kuuluminen direktiivin I liitteen lajeihin: CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, D = direktiivin I liitteen laji Lajikuvailut ovat seuraavista lähteistä, jos ei muuta mainita: Valkama ym. 211, Väisänen ym. 1998, Svensson ym Vesilinnut Arktisia vesi ja rantalintuja muuttaa keväin syksyin tuhansittain Kaakkois Suomen yli. Vienanmeren ja Laatokan Suomenlahden välisen maa alueen ylitys on vesilinnuille melkoinen ponnistus, sillä muuten useimmat lajit pystyvät muuttamaan rannikon myötäisesti turvallisesti veden päällä. Monet lajit, etenkin sorsat, uskaltautuvat mantereen muutto osuudelle vasta illan hämärtyessä ja ne muuttavat pimeän aikana mereltä merelle. 4.4 Joutsenet Joutsenia havaittiin kaikkiaan 27, joista 148 lajilleen määrittämättömiä. Puvulleen merkittiin (laulujoutsen ja joutsenlaji) yhteensä 13 vanhaa ja 4 nuorta. Lukema kertoo, etteivät joutsenperheet olleet vielä muuttaneet havainnoinnin aikana. Koska loppusyksy ja alkutalvi olivat lämpimiä ja vesistöt jäättömiä, viimeinen muuttopurkaus tapahtui vasta vuodenvaihteessa, jolloin havainnointia ei Savonrannassa enää ollut. Joutsenten muuttosuunta oli selkeästi lounas. Suurin osa joutsenista muutti riskikorkeudella. Peräti 32 % (86 yksilöä) kaikista havaituista joutsenista muutti riskikorkeudella tuulivoimala alueen yli. Enemmistö havaituista joutsenista muutti kaukana kaakossa. wnw nw nnw n nne ne ene 25 2 w 5 e 15 wsw ese 1 sw se 5 ssw s sse Kuva 15. Joutsenien muuttosuunta 16 ilmansuunnan tarkkuudella Savonlinnan Syvälahdessa syksyllä 211. Kuva 16. Joutsenien muuttokorkeus kolmen korkeuden asteikolla (1 = alle lapakorkeuden, 2 = lapakorkeudella, 3 = yli lapakorkeuden). 15

17 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä Kuva 17. Joutsenien muutto puolen tunnin jaksoissa syksyllä 211 Savonlinnan Syvälahdella. Kuva 18. Joutsenien ohituspuolet ja etäisyydet. Laulujoutsen Cygnus cygnus (D) pesii koko Suomessa. Kanta on ollut voimakkaassa kasvussa, nykyinen kannanarvio on 5 7 paria. Talvehtii Itä ja Pohjanmeren rannikolla. Savonrannassa laulujoutsenia havaittiin yhteensä 118 muuttavaa , eniten (lisäksi 12 lajilleen määrittämätöntä joutsenta). Laulujoutsenista 6 muutti riskikorkeudella hankealueen yli. Pikkujoutsen Cygnus columbianus (D) on arktisen alueen joutsen, joka esiintyy Suomessa vain läpimuuttavana, etenkin Kaakkois Suomessa. Savonrannassa havaittiin 4 vanhaa pikkujoutsenta SW ja SW, kaikki laulujoutsenparvissa varsin kaukana idästä. Keväällä havaittiin 13 laulujoutsenta ja 2 määrittämätöntä Kaikki lensivät lapakorkeuden alapuolella alueen yli. 4.5 Hanhet Hanhet olivat runsaslukuisin lajiryhmä Savonrannassa syksyllä 211. Kaikkiaan havaittiin hanhea, joista määritettyjen lisäksi määrittämättä jäi 29252, näistä harmaahanhia (käytännössä metsä /tundrahanhia) 592. Lisäksi havaittiin yksi risteymähanhi valkoposkihanhiparvessa, sinihanhimainen lintu lienee valkoposkihanhen ja tundrahanhen risteymä. Hanhimuutto alkoi 1.9., jolloin havaittiin 13 harmaahanhea nähtiin jo 123 hanhea kuudessa parvessa ja ensimmäiset metsähanhet määritettiin. Syksyn ensimmäiset valkoposkihanhet määritettiin ja tundra sekä sepelhanhet Hanhet suuntasivat enimmäkseen lounaaseen, mutta myös etelälounaan osuus oli melko suuri, 13 %. Suurin osa hanhista muutti oletettujen tuulivoimaloiden roottoreiden yläpuolella, vaarakorkeudella muutti yli 11 hanhea. Näistä itse tuulipuistohankealueen yli matkasi 3938 hanhea eli 8 % kaikista havaituista hanhista. Valtaosa hanhista havaittiin ohittavan kaukana kaakossa, 2 % muutti luoteen puolelta. 16

18 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 wnw nw nnw n nne ne ene w e 2 15 wsw ese 1 sw se 5 ssw s sse Kuva 19. Hanhien muuttosuunta 16 ilmansuunnan tarkkuudella Savonlinnan Syvälahdessa syksyllä 211. Kuva 2. Hanhien muuttokorkeus kolmen korkeuden asteikolla (1 = alle lapakorkeuden, 2 = lapakorkeudella, 3 = yli lapakorkeuden) Kuva 21. Hanhien muutto puolen tunnin jaksoissa syksyllä 211 Savonlinnan Syvälahdessa. Kuva 22. Hanhien ohituspuolet ja etäisyydet. Metsähanhia Anser fabalis (NT) pesii Suomessa paria, suurin osa Pohjois Suomessa. Metsähanhet muuttavat talveksi Keski Eurooppaan. Kaakkois Suomessa havaitaan enimmäkseen Venäjän tundran metsähanhia. Savonrannassa havaittiin yhteensä 218 metsähanhea, eniten Näistä 97 suunnisti SSW, toiseksi eniten SW 83. Riskikorkeudella hankealueen yli lensi 53 metsähanhea. Tundrahanhi Anser albifrons on Suomessa läpimuuttava laji. Venäjän tundran hanhet matkaavat etenkin syksyisin ajoittain runsaslukuisesti Kaakkois Suomen yli. Laji talvehtii mm. Keski Euroopassa. Savonrannassa havaittiin yhteensä 17 tundrahanhea, joista Näistä 8 suunnisti SSW, riskikorkeudella hankealueen yli lensi 3. 17

19 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 Kuva 23. Valkoposkihanhiparvi Niinilamminvuoren päällä Jari Kontiokorpi Valkoposkihanhi Branta leucopsis (D) on uusi tulokas Suomen pesimälinnustoon. Maamme pesimäkanta on noin 3 35 paria. Kaakkois Suomessa havaitaan keväin syksyin tundran kasvavan populaation läpimuuttajia, nykyisin hyvin runsaasti. Valkoposkihanhet talvehtivat Pohjanmeren maissa. Savonrannassa havaittiin yhteensä muuttavaa valkoposkihanhea, eniten Kaikkiaan 74 % valkoposkihanhista suunnisti lounaaseen. Riskikorkeudella hankealueen yli lensi 2577 valkoposkihanhea. Sepelhanhi Branta bernicla on maassamme läpimuuttava laji, joka pesii arktisella tundralla Taimyrilta itään. Suomessa lajia nähdään etenkin Kaakkois Suomessa keväin syksyin. Savonrannassa havaittiin yhteensä 2346 sepelhanhea, eniten Sepelhanhista 91 % suunnisti lounaaseen. Riskikorkeudella hankealueen yli lensi 535 sepelhanhea. Keväällä havaittiin yhteensä vain 181 hanhea, joista lapakorkeudella hankealueen yli lensi 61. Hanhista määritettiin metsähanhia 34 (joista lapakorkeudella lensi 18), metsä /tundrahanhia 29 (joista lapakorkeudella 7) sekä valkoposkihanhia 22 (kaikki lapakorkeudella hankealueen yli). 4.6 Sorsat Sorsien muuttokausi on pitkä alkaen kesäkuun koiraiden sulkasatomuutosta ja päättyen vuodenvaihteen allihaahkoihin. Muuttosuunta sorsilla oli muiden vesilintujen tapaan lounaisvoittoinen, 69 % kaikista suuntasi lounaaseen. Sorsat muuttivat keskimäärin matalammalla kuin hanhet ja kuikkalinnut, mutta eivät niin matalalla kuin joutsenet. Sorsista 563 yksilöä, 13 %, muutti hankealueen yli riskikorkeudella. Kaikkiaan sorsia havaittiin 4175 yksilöä. Selvä enemmistö havaittiin muuttamassa Paasselän reittiä kaukana kaakossa. Parhaimmat sorsapäivät olivat 9.9., jolloin muutti 3 haapanaa ja 7 määrittämätöntä sorsaa, 23.9., yhteensä 218, joista mm. haapanoita 357 ja sotkia 8 (tukkasotka 39 ja lapasotka 1), 4.1. yht. 28 (alli 24) sekä 4.11., jolloin 733 (mm. alli 357, mustalintu 1, pilkkasiipi 1, sinisorsa 21, telkkä 15, lapasorsa 1, kyhmyhaahka 1). 18

20 Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 wnw w nw nnw n nne ne ene e wsw sw ssw s sse se ese Kuva 24. Sorsien muuttosuunta 16 ilmansuunnan tarkkuudella Savonlinnan Syvälahdessa syksyllä 211. Kuva 25. Sorsien muuttokorkeus kolmen korkeuden asteikolla (1 = alle lapakorkeuden, 2 = lapakorkeudella, 3 = yli lapakorkeuden) Kuva 26. Sorsien muutto puolen tunnin jaksoissa syksyllä 211 Savonlinnan Syvälahdessa. Kuva 27. Sorsien ohituspuolet ja etäisyydet Haapana Anas penelope pesii koko Suomessa melko harvalukuisena. Kannan koko on nykyään 45 55, kanta on vähentynyt 199 luvulta selvästi. Haapanat talvehtivat Länsi Euroopassa ja Välimeren alueella. Syksyisin Etelä ja Keski Suomessa havaitaan ajoittain runsasta Luoteis Venäjän haapanoiden läpimuuttoa. Haapanoita havaittiin Savonrannassa yhteensä 726 muuttavaa Suurimmat luvut ja muuttavaa. 26 haapanaa muutti riskikorkeudella hankealueen yli. Jouhisorsa Anas acuta (VU) pesii harvalukuisena koko maassa, tiheimmin maan pohjoisosissa. Maamme kanta on pudonnut parissakymmenessä vuodessa noin 3 %, kannan kooksi arvioidaan nyt 8 15 paria. Talvehtii Länsi ja Etelä Euroopassa. Syksyisin Kaakkois Suomessa havaitaan ajoittain melko runsasta Vienanmeren seuduilta tulleiden jouhisorsien syysmuuttoa. Savonrannassa havaittiin yhteensä 72 jouhisorsaa, suurin määrä Riskikorkeudella hankealueen yli muutti 35 jouhisorsaa. Sinisorsa Anas platyrhynchos on koko maassa yleinen sorsa. Kanta arvio on 2 paria eikä kannansuuruudessa ole tapahtunut muutoksia viime aikoina. Suurin osa kannasta muuttaa talveksi Etelä ja Keski Eurooppaan, pienempi osa talvehtii Suomessa. Savonrannassa havaittiin yhteensä 26 lentävää sinisorsaa, eniten 4.11., 21. Yhtään sinisorsaa ei havaittu muuttavan riskikorkeudella hankealueen yli. 19