Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012"

Transkriptio

1 Pyhtään kunta Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012 Tutkimusraportti Tero Ilomäki & Petri Parkko

2 Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO HAVAINNOINNIN ORGANISOINTI Havaintopaikkojen valinta Jättukastet Järvenkallio Havaintopaikkojen yhteistarkastelu tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta Havainnoinnin ajoitus Havainnoinnin jakautuminen eri havaintopaikoille MUUTON HAVAITTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Katvealueet Havainnoijien määrä Havainnoijien kokemus Lajikohtaiset havaittavuuserot Havainnointiaikana vallitseva sää Nousevat ilmavirtaukset Tuulen suunta SYKSYN 2012 SÄÄ TUTKIMUSALUEELLA Lämpötila Tuuli Sade PÄIVÄPETOLINTUJEN UHANALAISUUSLUOKAT JA EU:N LINTUDIREKTIIVIN I LIITTEEN LAJIT LINTUJEN MÄÄRITTÄMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Muuttava vs. paikallinen lintu Päiväpetolintujen iän ja sukupuolen määritys TUTKIMUSAINEISTON TARKASTELU Mehiläishaukka Pernis apivorus (VU, L-dir) Syksyn 2012 muutonseuranta-aineisto Tutkimusaineiston edustavuuden ja merkittävyyden arviointi Haarahaukka Milvus migrans (CR, L-dir) Merikotka Haliaeetus albicilla (VU, L-dir)

3 Syksyn 2012 muutonseuranta-aineisto Pyhtäällä pesivät merikotkat Pyhtään talvehtivat merikotkat Tutkimusaineiston edustavuuden ja merkittävyyden arviointi Ruskosuohaukka Circus aeruginosus (L-dir) Sinisuohaukka Circus cyaneus (VU, L-dir) Arosuohaukka Circus macrourus Niittysuohaukka Circus pygargus (EN, L-dir) Kanahaukka Accipiter gentilis Varpushaukka Accipiter nisus Hiirihaukka Buteo buteo (VU) Syksyn 2012 muutonseuranta-aineisto Tutkimusaineiston edustavuuden ja merkittävyyden arviointi Piekana Buteo lagopus Kiljukotka Aquila clanga (CR, L-dir) Maakotka Aquila chrysaetos (VU, L-dir) Syksyn 2012 muutonseuranta-aineisto Tutkimusaineiston edustavuuden ja merkittävyyden arviointi Sääksi Pandion haliaetus (NT, L-dir) Syksyn 2012 muutonseuranta-aineisto Pyhtäällä pesivät sääkset Tutkimusaineiston edustavuuden ja merkittävyyden arviointi Tuulihaukka Falco tinnunculus Punajalkahaukka Falco vespertinus Ampuhaukka Falco columbarius (L-dir) Nuolihaukka Falco subbuteo Tunturihaukka Falco rusticolus (EN, L-dir) Muuttohaukka Falco peregrinus (VU, L-dir) Kurki Grus grus (L-dir) Syksyn 2012 muutonseuranta-aineisto Tutkimusaineiston edustavuuden ja merkittävyyden arviointi TUTKIMUSTULOSTEN JA NIIHIN LIITTYVIEN EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN ARVIOINTI PYHTÄÄN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN JATKOSUUNNITTELUA KOSKEVAT SUOSITUKSET Suositeltavat lisätutkimukset Pyhtäälle suunnitteilla olevia tuulivoima-alueita koskevat suositukset

4 Tuulivoima-alue Tuulivoima-alue Tuulivoima-alue Tuulivoima-alue Tuulivoima-alue Tuulivoima-alue Tuulivoima-alue KIITOKSET LÄHDELUETTELO Kannen kuvat: Vanha merikotka. Pyhtää, Jättukastet, Tero Ilomäki Muuttava kurkiparvi. Pyhtää, Järvenkallio, Petri Parkko 4

5 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Pyhtäällä syksyllä 2012 tehty päiväpetolintujen ja kurkien muutonseurantatutkimus on yksi Pyhtään tuulivoimayleiskaavan suunnittelua varten tilattuja luontoselvityksiä. Tutkimuksessa hankittiin tietoa Pyhtään kautta syksyisin tapahtuvasta päiväpetolintujen ja kurkien muutosta. Tutkimuksen tavoitteina olivat päiväpetolintujen ja kurkien muuton voimakkuuden ja muuttoreittien selvittäminen Pyhtäällä elo-lokakuussa 2012, tutkimuksessa kertyneiden havaintojen merkittävyyden arviointi sekä tutkimusalueelle suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden päiväpetolinnuille ja kurjille aiheuttaman törmäysriskin arviointi. Pyhtään kunta tilasi päiväpetolintujen ja kurkien muutonseurantatutkimuksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä Tutkimuksen suorittivat Tero Ilomäki ja Petri Parkko. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO Tutkimus suoritettiin havainnoimalla päiväpetolintujen ja kurkien muuttoa 240 h ajan elo-lokakuussa Havainnointi tapahtui tarkkailemalla päiväpetolintujen ja kurkien muuttoa kiikarin ja kaukoputken avulla maastokäyntien pohjalta valituilta havaintopaikoilta. Havainnoinnin aikana tehdyt päiväpetolintuja ja kurkia koskeneet havainnot kirjattiin muistiin vakiintuneen ohjeistuksen mukaisesti (Uusivuori 2006). Muutonseurannassa kertyneet päiväpetolintuja ja kurkia koskevat havainnot muodostavat tutkimuksen primäärin aineiston. Muutonseuranta-aineiston lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty muita aineistoja, jotka sisältävät tietoa tutkimusalueella pesivistä ja talvehtivista uhanalaisista päiväpetolinnuista. Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämistä rengastus- ja sääksirekisteristä (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a & 2012b) hankittiin Pyhtään tuulivoimatuotannon suunnittelukarttaan perustuneen aluerajauksen puitteissa tiedot tutkimusalueella vuosina rengastetuista päiväpetolinnuista sekä alueen tunnetuista sääksen pesäpaikoista. Tutkimusta varten hankittiin myös tietoja Pyhtäällä aiempina vuosina havaituista päiväpetolintumuutoista, tutkimusalueella talvehtivista uhanalaisista merikotkista sekä syksyn 2012 hiirihaukka- ja piekanamuuttoa koskevaa vertailuaineistoa Virolahdelta. Tutkimusraporttia laadittaessa tutkimuksessa kerättyä muutonseuranta-aineistoa ja muita tutkimusta varten hankittua aineistoja analysoitiin sekä kunkin tutkimuksen piiriin kuuluneen lajin osalta erikseen että kokonaisuutena. Havaintojen merkittävyyden arvioinnissa hyödynnettiin tutkimuksen tekijöiden aiempaa kokemusta ja tietoa Kymenlaakson päiväpetolintu- ja kurkimuutosta, muuton havaittavuuteen vaikuttavista tekijöistä ja käytettyyn tutkimusmenetelmään liittyvistä virhelähteistä. 5

6 3. HAVAINNOINNIN ORGANISOINTI 3.1. Havaintopaikkojen valinta Havaintopaikkojen valinta tehtiin Tuolloin tutkittiin maastokäynnein useiden sekä aiempien maastokokemusten myötä tunnettujen että karttatarkastelun pohjalta ehdolle asetettujen kohteiden soveltuvuutta muutontarkkailuun. Optimaalisia, esteettömän 360 asteen näköalan yli kymmenen kilometrin etäisyydelle tarjoavia havaintopaikkoja ei tutkimusalueelta löydetty. Pyhtäälle suunnitteilla olevilla tuulivoima-alueilla tai niiden lähistöllä ei ole esimerkiksi yhtään tutkimuksen tarpeisiin soveltunutta lintutornia. Tutkituilta mäkialueilta ei löydetty havaintopaikkoja, joilla ei ollut näkyvyyttä rajoittavia katve-alueita. Useiden Pyhtäälle suunnitteilla olevien tuulivoima-alueiden alueelta tai niiden välittömästä läheisyydestä ei löydetty edes tyydyttävän näkyvyyden tarjoavaa havaintopaikkaa, joten havainnoinnin hajauttaminen kaikkien tuulivoima-alueiden läheisyyteen osoittautui käytännössä toimimattomaksi vaihtoehdoksi. Havaintopaikkojen valinnassa kiinnitettiin huomiota paitsi kohteiden sijaintiin suhteessa Pyhtäälle suunnitteilla oleviin tuulivoima-alueisiin myös kohteiden soveltuvuuteen eri ilmansuuntiin tapahtuvan muuton havainnointiin. Syksyisen päiväpetolintumuuton havainnointi Suomenlahden pohjoisrannalla on vaikeampaa kuin monien muiden lajiryhmien kohdalla, koska kaikki päiväpetolinnut eivät muuta samaan ilmansuuntaan. Kullakin lajilla on tyypillisesti vuosittain samana pysyvä päämuuttosuunta 1, mutta saman päivän aikana on usein liikkeellä eri suuntiin muuttavia lajeja, mikä vaikeuttaa havainnointia. Jotta tutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, tuli havaintopaikoilta olla hankittavissa tietoa a) itään muuttavien päiväpetolintulajien (esim. hiirihaukka, piekana), b) itä-länsisuuntaisesti muuttavien maakotkien 2, c) lounaaseen muuttavien päiväpetolintulajien (kuten merikotka ja varpushaukka) ja d) etelään muuttavien kurkien liikkeistä eri puolilla tutkimusaluetta. 1 Päiväpetolintujen syysmuuttoa on havainnoitu Kymenlaakson rannikkoseudulla, erityisesti Virolahdella ja Haminassa, vuosikymmenten ajan, ja alueen syksyisen päiväpetolintumuuton yleiskuva tunnetaan hyvin. Raportissa esiintyvät, Kymenlaakson syksyisen päiväpetolintu- ja kurkimuuton ajoittumista ja suuntautumista yleisellä tasolla koskevat huomiot perustuvat tutkimuksen tekijöiden kokemuksiin ja yleiseen tietämykseen aiheesta. Muuton pääpiirteet selviävät esimerkiksi monista maakunnallisista vuosijulkaisuista (esim. Ilomäki 2001). Aiempien vuosien yksittäisiä muuttopäiviä koskevat huomiot käsitellään raportissa tapauskohtaisesti lähdeviitteineen. 2 Suomen tärkein hiirihaukkojen ja maakotkien syysmuuttoreitti seurailee itä-länsisuuntaisesti Suomenlahden rannikkolinjaa ulottuen Länsi-Uudeltamaalta Virolahdelle. Hiirihaukat muuttavat tätä reittiä syksyisin itään, maakotkat sekä länteen että itään. Suomen suurimmat hiirihaukka- ja maakotkamuutot on havaittu säännöllisesti tällä etelärannikon muuttoreitillä, jonka varrelle Pyhtää sijoittuu. Pyhtäällä ei ole aiempina vuosina ollut säännöllistä syksyisen päiväpetolintu- ja kurkimuuton havainnointia, minkä vuoksi tutkimusta edeltäneiden vuosien tiedot mm. näiden uhanalaisten lajien syysmuutosta tällä niiden Suomen tärkeimmällä syysmuuttoreitillä ovat tutkimusalueen osalta niukkoja. Pyhtään itä- ja länsipuolisilta alueilta, joilla päiväpetolintujen syysmuuttoa on havainnoitu aktiivisesti kymmeniä vuosia, hiirihaukkojen ja maakotkien muutosta on runsaasti tietoa (esim. Ilomäki 2000; Solonen ym. 2010). Hiirihaukkojen, piekanoiden ja maakotkien itä-länsisuuntainen syysmuutto Suomenlahden pohjoisrannikolla on seurausta näiden leveäsiipisten lajien pyrkimyksestä muuttaa maa-alueiden yllä ja välttää suurten vesistöjen ylittämistä. Suurten päiväpetolintujen taipumus välttää suurten vesistöjen ylittämistä on Ilmiönä maailmanlaajuinen ja siitä on saatavilla runsaasti tietoa alan yleisteoksista (esim. Forsman 1993; Ferguson-Lees & Christie 2001); useimmat päiväpetolinnut pyrkivät välttämään yli km leveiden merialueiden ylittämistä (Ferguson-Lees & Christie 2001). 6

7 Tutkimusalueen laajuus edellytti lisäksi, että havainnointia oli oltava sekä Pyhtään eteläosassa (rantaviivan tuntumassa) että pohjoisempana (E18-tien tasalla tai sen pohjoispuolella), ja, erityisesti kurkimuuttoa silmälläpitäen, sekä kunnan länsi- että itäosassa. Näkyvyydeltään optimaalisten havaintopaikkojen puuttuessa havainnointi päätettiin keskittää kahdelle eri puolilla Pyhtäätä sijaitsevalle paikalle: Munapirtin lounaisosaan sijoittuvalle Jättukastetille ja E18-tien pohjoispuolella Heinlahden kohdalla olevalle Järvenkalliolle. Molemmat havaintopaikat arvioitiin katvealueista huolimatta näkyvyyden suhteen melko hyviksi. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto syksyn muutonseurantaan valituista havaintopaikoista ja niiden valintaan vaikuttaneista perusteista. Havaintopaikkojen ja Pyhtäälle suunnitteilla olevien tuulivoima-alueiden sijainnit ilmenevät kartasta 1. Kartta 1. Pyhtäälle suunnitteilla olevat tuulivoima-alueet (1-7) ja tutkimuksessa käytetyt havaintopaikat (A = Jättukastet; B = Järvenkallio). Pohjakartta C, Maanmittauslaitos Jättukastet Jättukastetin havaintopaikka sijaitsee Munapirtin lounaisosassa korkealla harjulla, harjun länsipuolella olevan laajan sorakuopan laidalla. Jättukastetilta aukeaa laajalti esteetön näköala läntisiin ilmansuuntiin, Pyhtään länsirajalla sijaitsevan Ahvenkoskenlahden ylle. Näkyvyys pohjoisesta/pohjoisluoteesta lännen kautta lounaaseen on hyvä, ja Jättukastetilta voi havainnoida lounaaseen Ahvenkoskenlahden yli tapahtuvaa, etelään havaintopaikan tasalta ja sen länsipuolelta suuntautuvaa sekä itään laajalta pohjois- 7

8 eteläsuuntaiselta kaistalta suuntautuvaa muuttoa. Itäpuoliseen sektoriin Jättukastetilta ei näe harjulla kasvavan männikön aiheuttaman laajan katvealueen vuoksi. Havaintopaikalta aukeavan näkymän osalta Jättukastetin arvioitiin hyväksi paikaksi tutkia Loviisasta Pyhtäälle E18-tien eteläpuoliselta alueelta saapuvaa itään suuntautuvaa hiirihaukkojen, piekanoiden ja maakotkien muuttoa. Toista yhtä hyväksi arvioitua havaintopaikkaa ei Pyhtään länsiosista E18-tien eteläpuoliselta alueelta heinäkuun maastokäynneillä löydetty. Kuva 1. Näkymä Jättukastetilta länteen Tero Ilomäki Lounaaseen suuntautuvan päiväpetolintumuuton ja etelään suuntautuvan kurkimuuton osalta Jättukastet arvioitiin ennakkoon kohtalaiseksi havaintopaikaksi. Jättukastetilta voi havainnoida etelään ja lounaaseen suuntautuvaa muuttoa vain puoliksi, koska havaintopaikalta ei ole näkyvyyttä idän puolelle. Jättukastetin sijainti Munapirtin eteläkärjen tuntumassa arvioitiin kuitenkin hyväksi myös etelään suuntautuvan muuton osalta, sillä meren ylle lähtevien ja mereltä (keväällä) saapuvien päiväpetolintujen on todettu monin paikoin hakeutuvan kohti rannikon uloimpia niemenkärkiä. Jättukastetin sijainti suhteessa Pyhtäälle suunnitteilla oleviin tuulivoima-alueisiin on erinomainen. Jättukastet sijaitsee aivan tuulivoima-alueen 6 vieressä ja myös tuulivoima-alueen 5 yli kulkevasta muutosta saa Jättukastetilta hyvän käsityksen. Lisäksi Jättukastetilta voi havainnoida Ahvenkoskenlahden itärannan tuntumassa sijaitsevan tuulivoima-alueen 4 yli tapahtuvaa muuttoa Järvenkallio Järvenkallion havaintopaikkana toimi louhosalueen lakikallio, jolta lähipuusto on poistettu. Paikalta aukeaa hyvä tai kohtalainen näkyvyys useimpiin ilmansuuntiin; louhosaluetta ympäröivät metsät rajoittavat näkyvyyttä idän ja etelän väliseen sektoriin. Järvenkallio arvioitiin heinäkuun maastokäynneillä E18-tien tasalla ja sen pohjoispuolella tapahtuvan itään suuntautuvan mehiläis-, hiirihaukka- ja piekanamuuton sekä itä-länsisuuntaisen maakotkamuuton seurantaan parhaiten soveltuvaksi havaintopaikaksi. Lounaaseen suuntautuvan päiväpetolintumuuton osalta Järvenkallio arvioitiin Jättukastetin tapaan kohtalaiseksi havaintopaikaksi. Järvenkallion itä- ja eteläpuolisten lähimetsien vuoksi havaintopaikan kaakkoispuolelta lounaaseen suuntautuva muutto jää osin katveeseen. 8

9 Etelään suuntautuvan kurkimuuton kannalta Järvenkallio arvioitiin hyväksi havaintopaikaksi. Idänpuoleinen katvealue ei juuri peitä Pyhtään kautta etelään suuntautuvaa muuttoa, koska Järvenkallio sijaitsee alle kahden kilometrin päässä kunnan itärajasta. Pohjoiseen ja luoteeseen avautuvan näkyvyyden ollessa hyvä suuri osa Pyhtään itäosien kautta tapahtuvasta kurkimuutosta on havaittavissa Järvenkalliolta. Kuva 2. Näkymä Järvenkalliolta luoteeseen Tero Ilomäki Havaintopaikkojen yhteistarkastelu tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta Pyhtään kunnan suuren koon vuoksi päiväpetolintu- ja kurkimuuton havainnointi ei voinut kattaa yhtäaikaisesti koko tutkimusaluetta, vaikka molemmat tutkimukseen tekijät olisivat havainnoineet samaan aikaan eri havaintopisteissä. Itä-länsisuunnassa tutkimusalueen leveys on suurimmillaan E18-tien tasalla ja sen eteläpuolisella alueella, missä se on noin 20 km. Pohjois-eteläsuunnassa havainnoinnin olisi tullut kattaa noin 30 km leveä kaista, jotta Pyhtään länsirajan yli mantereella tapahtuva päiväpetolintumuutto olisi ollut yhtäaikaisesti havainnoitavissa. Tällöinkin koko merialueen yllä tapahtuva lounaaseen suuntautuva muutto olisi jäänyt vaille havainnointia. Tutkimusalueen laajuus suhteessa tutkimukselle osoitettuun havainnointiaikaan ja havainnoijien määrään johti tilanteeseen, jossa havainnointia oli yritettävä optimoida sijoittamalla se paikkoihin, joista arvioitiin kertyvän tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta mahdollisimman laaja ja monipuolinen havaintoaineisto. Jättukastetin ja Järvenkallion arvioitiin olevan tästä näkökulmasta paras tiedossa olleiden havaintopaikkojen yhdistelmä. Eri ilmansuuntiin tapahtuvien muuttojen osalta Jättukastetilta ja Järvenkalliolta tapahtuvan havainnoinnin arvioitiin tuottavan tietoa seuraavasti: a) Itään muuttavien päiväpetolintulajien (mehiläishaukka, hiirihaukka, piekana) osalta havaintopaikkojen yhdistettyyn aineistoon kertyisi tietoa ko. lajien muutosta sekä E18-tien eteläpuolisella että sen pohjoispuolisella alueella. 3 Sekä Jättukastetilta että Järvenkalliolta läntisiin ilmansuuntiin aukeavan laajalti esteettömän näkymän vuoksi itään suuntautuvasta päiväpetolintumuutosta arvioitiin kertyvän tutkimuksen aikana tietoa yli 15 km leveältä kaistalta. 3 Esimerkiksi Virolahdella ja Haminassa on aiempina vuosina todettu itään suuntautuvan mehiläishaukka-, hiirihaukkaja piekanamuuton painottuvan eri päivinä mm. vallitsevan tuulen suunnasta johtuen eri etäisyyksille rantaviivasta. Sama ilmiö on havaittu muuallakin. Esimerkiksi Laatokan itärannalla vuosina [isojen] päiväpetolintujen muuttoreitin sijainnin todettiin vaihtelevan jopa 25 km leveällä kaistalla tuulen suunnasta johtuen (Kontiokorpi 2000). 9

10 Tämän kaistan pohjoispuolelta tapahtuvan itään suuntautuvan muuton arvioitiin mm. Virolahdelta ja Haminasta usean vuosikymmenen aikana kertyneen tiedon nojalla olevan määrältään vähäisempää kuin havainnoinnin peittämällä alueella. b) Itä-länsisuuntaisesti muuttavien maakotkien osalta havaintopaikkojen yhdistettyyn aineistoon kertyisi tietoa samaan tapaan kuin em. itään muuttavien päiväpetolintulajien kohdalla. Lisäksi, koska maakotkien syysmuuttoa tapahtuu Suomenlahden pohjoisrannikolla syksyisin sekä länteen että itään, havaintopaikkojen sijainnit arvioitiin hyviksi sekä lännestä että idästä Pyhtäälle saapuvien maakotkien havainnoimiseen. c) Lounaaseen muuttavien päiväpetolintulajien (kuten merikotka ja varpushaukka) osalta havaintopaikkojen yhdistettyyn aineistoon kertyisi tietoa ko. lajien muutosta Pyhtään länsi- ja itäosasta sekä eri etäisyyksiltä rantaviivasta. d) Etelään muuttavien kurkien muutosta havaintopaikkojen yhdistettyyn aineistoon kertyisi tietoa lajin muutosta sekä Pyhtään länsi- että itäosasta. Järvenkalliolta olisi lisäksi mahdollista havainnoida Valkmusan kansallispuiston alueella mahdollisesti levähtävien kurkien liikkeitä. Havainnoinnin keskittämisellä kahteen havaintopaikkaan pyrittiin myös hankkimaan kummaltakin havaintopaikalta riittävän laaja aineisto, joka sisältäisi tietoa eri lajien muuttokäyttäytymisestä erilaisissa havainnointiolosuhteissa. Koska esimerkiksi tutkimusajan säätä ei voinut etukäteen tietää, havainnoinnin keskittämisellä kahteen havaintopaikkaan tavoiteltiin myös pitkiä paikkakohtaisia havaintosarjoja, joissa mm. yksittäisinä havainnointipäivinä vallinneiden säätekijöiden aiheuttama satunnaisvaikutus jäisi koko aineistoon suhteutettuna pieneksi. Jättukastetin ja Järvenkallion valinta havaintopaikoiksi oli tutkimuksen tekijöiden käsityksen mukaan tarjolla olleista vaihtoehdoista paras myös Pyhtäälle suunnitteilla olevien tuulivoima-alueiden yli tapahtuvan päiväpetolintu- ja kurkimuuton kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Arvioitaessa tiedossa olleilta havaintopaikoilta aukeavilta näkymiltä havaittavissa olevien päiväpetolintujen ja kurkien lentoreittejä Pyhtäälle suunnitteilla olevien tuulivoima-alueiden yli, Jättukastetin valintaa puolsivat mm. seuraavat tekijät: Jättukastetin sijainti on erinomainen kaikkien edellä eriteltyjen muuttajaryhmien (a, b, c, d) tuulivoima-alueen 6 yli tapahtuvan muuton havainnointiin. Jättukastetin sijainti on hyvä arvioitaessa tuulivoima-alueen 5 yli tapahtuvaa muuttoa kolmen edellä eritellyn muuttajaryhmän (a, b, d) osalta. Jättukastetin itäpuolisen katvealueen yli tuulivoima-alueen 5 ylle lounaaseen suuntautuvaa muuttoa (c) havaintopaikalta ei näe, mutta lounaaseen muuttavia merikotkia lukuun ottamatta uhanalaisiksi luokiteltujen päiväpetolintujen tuulivoima-alueen 5 yli tapahtuva muutto on Jättukastetilta hyvin arvioitavissa. Jättukastet oli tiedossa olleista havaintopaikoista ainoa, joka tarjosi hyvän tai erinomaisen näkyvyyden tuulivoima-alueiden 5 ja 6 ylle, ja ylipäätään ainoa, jolta näiden tuulivoima-alueiden yli tapahtuvaa muuttoa saattoi havainnoida. Jättukastetin sijainti on hyvä arvioitaessa tuulivoima-alueen 4 yli tapahtuvaa kurkimuuttoa (d) ja hyvä tai kohtalainen arvioitaessa ko. alueen yli tapahtuvaa isojen päiväpetolintujen muuttoa (a, b, merikotkan osalta myös c). Pienten päiväpetolintujen tuulivoima-alueen 4 yli lounaaseen suuntautuvan muuton (c) havaittavuus on Jättukastetilta pitkän havaintoetäisyyden vuoksi heikompi. 10

11 Edellä mainittujen tekijöiden johdosta Jättukastet oli tiedossa olleista havaintopaikoista selkeästi paras arvioitaessa Pyhtäälle lännestä saapuvaa tuulivoima-alueiden 4, 5 ja 6 ylle ohjautuvaa isojen päiväpetolintujen muuttoa (a, b) sekä näiden alueiden yli lounaaseen ja etelään suuntautuvaa päiväpetolintu- ja kurkimuuttoa (c, d). Havainnointia oli joka tapauksessa sijoitettava Munapirtin alueelle, jotta rantaviivan tuntumassa tapahtuvasta itä-länsisuuntaisesta päiväpetolintumuutosta saataisiin tietoa. Lisäksi havainnointia oli joka tapauksessa sijoitettava Pyhtään länsiosiin, jotta tutkimusalueen länsiosassa tapahtuvasta kurkimuutosta saataisiin tietoa. Jättukastet oli tiedossa olevista havaintopaikoista ainoa, joka täytti nämä kriteerit. Jättukastetilta tehtävien havaintojen avulla arvioitiin voitavan tehdä lintujen muuttosuuntiin, ohituspuoliin ja -etäisyyksiin perustuvia suuntaa-antavia muuttoreittejä koskevia päätelmiä myös tuulivoima-alueiden 2 ja 3/7 ylle suuntautuvasta isojen päiväpetolintujen itä-länsisuuntaisesta muutosta (a, b). Järvenkallion valintaa havaintopaikaksi puolsivat vastaavasti mm. seuraavat tekijät: Järvenkallion sijainti on erinomainen kaikkien edellä eriteltyjen muuttajaryhmien (a, b, c, d) tuulivoima-alueen 1 yli tapahtuvan muuton havainnointiin. Havainnointia oli joka tapauksessa sijoitettava E18-tien pohjoispuoliselle alueelle, jotta etäämpänä rantaviivasta tapahtuvasta itä-länsisuuntaisesta päiväpetolintumuutosta saataisiin tietoa. Lisäksi havainnointia oli joka tapauksessa sijoitettava Pyhtään itäosaan, jotta tutkimusalueen itäosassa tapahtuvasta kurkimuutosta saataisiin tietoa. Järvenkallio oli tiedossa olleista havaintopaikoista ainoa, joka täytti nämä kriteerit. Järvenkalliolta tehtyjen havaintojen avulla arvioitiin voitavan tehdä lintujen muuttosuuntiin, ohituspuoliin ja -etäisyyksiin perustuvia suuntaa-antavia päätelmiä siitä, ovatko paikalta havaitut itä-länsisuuntaisesti muuttavat isot päiväpetolinnut (a, b) saapuneet Pyhtään itäosiin tuulivoimaalueiden 4/3/7 yli vai näiden alueiden pohjoispuolelta. Järvenkalliolta tehtyjen havaintojen avulla arvioitiin voitavan tehdä lintujen muuttosuuntiin, ohituspuoliin ja -etäisyyksiin perustuvia suuntaa-antavia päätelmiä siitä, ovatko paikalta havaitut kurjet (d) olleet matkalla kohti tuulivoima-aluetta 2 tai 3/7. Isot kurkiparvet voi havaita kaukoputkella yli selvästi yli 10 km etäisyydeltä, joten Järvenkalliolta voi havaita havaintopaikan länsipuolelta muuttavia kurkia, jotka ovat matkalla tuulivoima-alueiden 2 tai 3/7 suuntaan. 4 Täydellistä peittoa koko tutkimusalueelle ei Jättukastetilta ja Järvenkalliolta havainnoimalla ollut mahdollista luoda. Se ei olisi ollut mahdollista millään muullakaan tiedossa olleiden havaintopaikkojen kombinaatiolla. Kun lisäksi tutkimukselle osoitettu havainnointiaika käytännössä rajoitti havainnoinnin useimpina päivinä vain yhdelle havaintopaikalle, katsottiin havainnoinnin keskittämisen tutkimusalueen parhaiksi arvioiduille muutonseurantapaikoille olevan tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta paras ratkaisu. Edellä esitettyjen seikkojen nojalla Jättukastetin ja Järvenkallion arvioitiin olevan kokonaisuuden kannalta toimivin tiedossa olleiden havaintopaikkojen yhdistelmä. 4 Esimerkiksi Kotkan ja Haminan rajalla sijaitsevasta Haminan Hevossaaresta on nähty syksyllä noin 80 yksilön kurkiparvi, joka havaittiin samalla hetkellä Pyhtään Valkmusan kansallispuiston lintutornin yläpuolella (Tero Ilomäki, kirjallinen ilmoitus). Havaintopaikkojen välinen etäisyys on noin 17 km. 11

12 3.2. Havainnoinnin ajoitus Havainnointi ajoitettiin syksyn eri vaiheisiin tutkimukselle osoitettujen aikaraamien mukaisesti. Muutonseurantaa suoritettiin yhteensä 240 h, josta 30 h ajoittui elokuulle, 120 h syyskuulle ja 90 h lokakuulle. Syksyn ensimmäiset havainnointipäivät olivat ja 15.8., jolloin selvitettiin kahdella lyhyellä käynnillä, oliko päiväpetolintujen syysmuutto jo alkanut ja kartoitettiin pesivien päiväpetolintujen esiintymistä havaintopaikkojen lähistöllä. Säännöllinen syysmuuton havainnointi aloitettiin Havainnointia suoritettiin syksyn aikana yhteensä 47 päivänä, ja keskimääräinen päiväkohtainen havainnointiaika oli 4 h 20 min. Muutonseuranta tapahtui muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta klo välisenä aikana. Havainnointi keskitettiin tälle ajanjaksolle aiempien vuosien muutonseurantakokemusten perusteella: suurin osa päiväpetolinnuista muuttaa useimmiten keski- tai iltapäivän tunteina. Säätiedotuksen perusteella hyväksi kurkien muuttopäiväksi ennakoituna sunnuntaina 9.9. Jättukastetilla havainnoitiin yli 12 h eli lähes koko valoisa aika. Havainnointia suoritettiin siis mahdollisuuksien mukaan myös viikonloppuisin. Tutkimusjakson viimeinen havainnointipäivä oli Useimpina tutkimuspäivinä havainnointia oli vain toisella havaintopaikoista, Jättukastetilla tai Järvenkalliolla. Tutkimukselle osoitettu havainnointiaika ei mahdollistanut jatkuvaa kahden havaintopaikan samanaikaista käyttöä, koska havainnointia oli suoritettava läpi syksyn mm. tutkimuksen kohteena olleiden lajien toisistaan poikkeavien päämuuttoaikojen vuoksi. Syksyn kuluessa järjestettiin kuitenkin myös kahdeksan havainnointipäivää, jolloin havainnoitiin samanaikaisesti molemmilla havaintopaikoilla. Näinä yhteishavainnointipäivinä pyrittiin kartoittamaan päivän aikana tapahtuneen muuton voimakkuutta Pyhtään eri osissa sekä lintujen muuttoreittejä havaintopaikkojen välillä. Tutkimuksen aikana järjestetyt yhteishavainnointipäivät ajoitettiin syyskuun loppupuoliskolle ja lokakuulle: merikotkan, hiirihaukan, piekanan, maakotkan ja kurjen tyypilliselle päämuuttoajalle Havainnoinnin jakautuminen eri havaintopaikoille Tutkimukselle osoitettu havainnointiaika jaettiin likimain tasan valittujen havaintopaikkojen kesken: Jättukastetilla havainnoitiin syksyn kuluessa 121 h ja Järvenkalliolla 119 h. Havainnointi jakautui siten tasaisesti sekä rantaviivan tuntumaan että pohjoisemmaksi ja toisaalta myös Pyhtään länsi- ja itäosiin. Havainnointipäiviä oli Järvenkalliolla 31 ja Jättukastetilla 24. Havainnointipäivien määrän ero johtuu lähinnä siitä, että Järvenkalliolta suoritettu havainnointi jouduttiin joinakin päivinä työturvallisuussyistä lopettamaan alun perin aiottua varhemmin, jolloin Järvenkalliolle allokoitu havainnointiaika jakautui useammalle päivälle. Järvenkalliolla ilmennyt työturvallisuusongelma liittyi paikalla syykuussa alkaneeseen louhintaan. Louhokselle tuodun murskaimen aiheuttama kivipölypilvi suuntautui joinakin länsi- ja lounaistuulisina päivinä suoraan havaintopaikalle, jolloin havainnointi ei ollut turvallista. Louhoksella suoritettiin syksyn aikana murskauksen ohella myös räjäytystoimintaa. Tutkimuksen tekijöillä ei ollut tietoa Järvenkallion louhoksella syksyllä alkaneesta murskaus- ja räjäytystoiminnasta havaintopaikkoja valittaessa tai tutkimuksen alkuvaiheessa. Elokuun lopulla louhoksella harjoitettiin vain soranajoa rakenteilla olleen uuden E18-tien tarpeisiin. 12

13 Järvenkallion louhoksella syksyllä suoritetuista räjäytyksistä ei koitunut havainnoijille minkäänlaista turvallisuusriskiä, koska Lemminkäinen Infra Oy:n kiviainestoiminnan louhintapäällikkö Juha von Hertzen ilmoitti muutonseurantatutkimuksesta tiedon saatuaan kaikista räjäytyspäivistä etukäteen tutkimuksen tekijöille. Räjäytyspäivinä Järvenkalliolla ei havainnoitu. 4. MUUTON HAVAITTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Päiväpetolintujen ja kurkien muutonseuranta tapahtuu havainnoimalla lentäviä lintuja kiikarin ja kaukoputken avulla ja kirjaamalla tehdyt havainnot muistiin, tavallisesti havaintovihkoon. Muutonseurantatutkimus tuottaa näin ollen tietoa lintujen havaitusta muutosta: muuttajien määrästä, muuttosuunnista, lentoreiteistä jne. Havaittu muutto on pääsääntöisesti eri asia kuin päivän aikana ko. havaintopaikan lähistöllä todellisuudessa tapahtunut muutto. Parhaimmillaan hyvin suoritettu muutonseuranta tuottaa varsin totuudenmukaisen kuvan havainnoinnin aikana todellisuudessa tapahtuneesta muutosta. Havaintojen muutosta antama kuva on sitä tarkempi, mitä lähempänä muutonseurannan aikana havaittujen lintujen määrä on havaintopaikan ohi muuttaneiden lintujen todellista määrää, ja mitä yksityiskohtaisemmin havainnot on kirjattu muistiin. Aina hyvinkään suoritetun muutonseurannan tuottama havaintoaineisto ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa havaintopaikan ympäristössä havainnointiaikana todellisuudessa tapahtuneesta lintujen muutosta. Havaittujen muuttajien määrän jäädessä merkittävästi todellisuudessa muuttaneiden lintujen määrää pienemmäksi, aineiston antamasta kuvasta voi tulla monella tapaa harhaanjohtava. Havaittujen muuttajien määrän ollessa pieni aineistosta voi välittyä kuva, jonka mukaan muutto on ollut heikkoa, vaikka se todellisuudessa onkin ollut kohtalaista tai jopa voimakasta. Mikäli havaitut muuttajat ovat tulleet havaituiksi epätasaisesti, aineistosta välittyvä muuton kuva voi olla vääristynyt esimerkiksi muuton ajoittumisen tai eri lentoreittejä käyttäneiden lintujen määrän suhteen. Koska havaitun muuton todellisesta muutosta antama kuva on usein vaillinainen, muutonseurantaaineistojen sisältämän tiedon merkittävyyden arviointi edellyttää muuton havaittavuuteen vaikuttavien tekijöiden tuntemusta. Seuraavassa käsitellään yksittäisenä havainnointipäivänä ilmenevän muuton havaittavuuteen vaikuttavia tekijöitä yleisellä tasolla ja Pyhtään syksyn 2012 muutonseurantatutkimuksen näkökulmasta Katvealueet Katvealueet ovat alueita, joiden ylle havaintopaikalta ei näe tai joiden yli lentävistä linnuista havainnoija voi nähdä vain osan (esimerkiksi vain korkealla lentävät linnut). Katvealueet ovat havaintopaikkakohtaisia, ja niiden vaikutus muuton havaittavuuteen vaihtelee usein eri havainnointipäivinä. Katveessa muuttavien lintujen määrä voi vaihdella eri päivinä esimerkiksi lintujen muuttokorkeudesta tai niiden käyttämistä muuttoreiteistä johtuen. Koska säätekijät, esimerkiksi tuulen suunta ja voimakkuus, vaikuttavat päiväpetolintujen ja kurkien muuttokorkeuksiin ja -reitteihin, katvealueiden merkityksen päivittäisen vaihtelun ymmärtäminen edellyttää tietoa myös sään vaikutuksesta lintujen muuttokäyttäytymiseen (ks. 4.5.). Tutkimuksessa käytettyjen havaintopaikkojen läheiset katvealueet on esitelty ja niiden merkittävyys arvioitu edellä kohdissa ja

14 4.2. Havainnoijien määrä Havainnoijien määrä on merkittävä havaittujen lintujen ja havaintopaikan läheisyydestä todellisuudessa muuttaneiden lintujen määrien välistä eroa selittävä tekijä. Yksi havainnoija näkee yleensä vähemmän lintuja kuin kaksi tai useampi havainnoija näkisi vastaavassa tilanteessa jo pelkästään siksi, että yksi havainnoija ei voi havainnoida kerrallaan yhtä laajaa aluetta kuin useampi havainnoija. Päiväpetolintumuuton seurannassa havainnoijien määrällä on huomattava vaikutus havaittujen lintujen määriin myös siksi, että muuttoa tapahtuu usein samanaikaisesti eri suuntiin, eri korkeuksilla ja/tai eri etäisyyksillä. Keskittyminen vain tietystä suunnasta saapuvien lintujen, matalalla ja/tai melko lähellä lentävien lintujen havainnointiin voi johtaa tilanteisiin, joissa kokonaisuuden kannalta merkittävä määrä toisesta suunnasta saapuvia, korkeammalla ja/tai kauempana muuttavia lintuja jää havaitsematta. Mikäli havainnoijia on paikalla useampia, eri havainnoijat voivat keskittyä kukin eri puolilla, korkeuksilla ja/tai etäisyyksillä tapahtuvan muuton seurantaan, jolloin havaituiksi tulevien lintujen määrä yleensä kasvaa. Yksi havainnoija joutuu myös aika ajoin keskittymään pitkähköksi ajaksi havainnoimaan vain yhtä lintua tai parvea. 5 Tällaisissa tapauksissa, jolloin havainnointi tapahtuu tyypillisesti suppean näkökentän tarjoavalla kaukoputkella, yksi havainnoija ei usein havaitse lainkaan muita havaintopaikan ohi samaan aikaan muuttavia lintuja. Mikäli havainnoijia on paikalla useampia, osa havainnoijista voi jatkaa tällaisissakin tilanteissa normaalia muutonseurantaa, jolloin havaituiksi tulevien lintujen määrä yleensä kasvaa. Yksi havainnoija joutuu lisäksi ajoittain keskeyttämään havainnoinnin kirjatakseen havainnot muistiin. Havaitusta päiväpetolinnusta kirjataan muistiin monia tietoja: laji, yksilömäärä, ikä, sukupuoli, muuttosuunta ja -korkeus sekä ohituspuoli ja -etäisyys. Joskus linnusta tai sen käyttäytymisestä kirjataan muistiin myös muuta tietoa, kuten yksilöllisen tunnistamisen kannalta tärkeitä sulkasatoon liittyviä yksityiskohtia tai tietoa linnun pesintään viittaavasta käyttäytymisestä (esimerkiksi soidintava mehiläishaukka tai saalista poikasilleen kantava merikotka). Mikäli havainnoijia on paikalla useampia, yksi havainnoijista voi toimia kirjurina muiden jatkaessa normaalia muutonseurantaa myös havaintojen kirjaamisen aikana. Tällöin havaituiksi tulevien lintujen määrä yleensä kasvaa. Pyhtään syksyn 2012 päiväpetolintujen ja kurkien muutonseurantatutkimus toteutettiin kokonaisuudessaan niin, että kulloinkin käytössä olleella havaintopaikalla oli aina vain yksi havainnoija. Tutkimuksessa havaitut muuttajamäärät eivät siten pääsääntöisesti ole suoraan verrannollisia Pyhtäällä tai sen lähialueella aiemmin havaittuihin päiväkohtaisiin muuttajamääriin. Kymenlaakson rannikkoseudulla havaittuja suurimpia päiväpetolintu- ja kurkimuuttoja havainnoimassa on tavallisesti ollut useita henkilöitä. Aiempien vuosien suurimmat päiväkohtaiset muuttajamäärät ovat myös tyypillisesti koko päivän kestäneen havainnoinnin tuloksia Havainnoijien kokemus Havainnoijan kokemuksella tarkoitetaan tässä sekä havainnoijan kokeneisuutta lintuharrastajana että hänen kokeneisuuttaan muuton havainnoinnista ko. havaintopaikalla. Ensin mainittu tekijä vaikuttaa 5 Lentävän päiväpetolinnun tunnistaminen lajilleen tai ko. yksilön iän tai sukupuolen määrittäminen ei ole aina helppoa ja kestää joskus useita minuutteja. Muutonseurassa on myös olennaista tulkita, onko taivaalta löytynyt lintu muuttava vai paikallinen, ts. yksilö, joka ei ole havaintohetkellä muuttolennossa. Tämänkin tulkinnan tekeminen edellyttää toisinaan linnun käyttäytymisen (lentotavan ja liikkumissuunnan) tarkkailemista useiden minuuttien ajan. Kaartelevien päiväpetolintujen kohdalla myös linnun muuttosuunnan selvittäminen vaatii toisinaan aikaa: muuttosuunta selviää vasta linnun lähdettyä kaartelun jälkeen liitoon. 14

15 muuton havaittavuuteen, koska kokenut ja linnut hyvin tunteva havainnoija kykenee tunnistamaan linnut paremmin (nopeammin ja usein myös suuremmilta havaintoetäisyyksiltä) kuin kokemattomampi havainnoija. Havainnoijan aiemmat havainnointikokemukset ko. havaintopaikalta taas vaikuttavat siihen, miten hyvin havainnoija tuntee esimerkiksi havaintopaikan lähistöllä olevat päiväpetolintujen säännölliset kaartelualueet. Kaartelualueiden tunteminen parantaa muuton havaittavuutta, koska havainnoija voi painottaa havainnointia niiden alueiden ylle, joiden ylle päiväpetolinnut hakeutuvat keskimääräistä useammin. Molemmilla tutkimuksen tekijöillä on yli 25 vuoden kokemus lintuharrastuksesta. Tutkimuksen aikana ei ilmennyt päiväpetolintujen tunnistamisongelmia, jotka olisivat vaikuttaneet muuton havaittavuuteen sitä oleellisesti vaikeuttaen. Aiempaa kokemusta päiväpetolintujen tai kurkien syysmuuton havainnoinnista Jättukastetilla tai Järvenkalliolla tutkimuksen tekijöillä ei ollut Lajikohtaiset havaittavuuserot Lintujen havaittavuus muutonseurannassa vaihtelee suuresti mm. eri lajien koosta riippuen. Suuri lintu on yleensä havaittavissa pidemmän matkan päästä kuin pieni lintu. Pyhtään syksyn 2012 muutonseurantatutkimuksen kohteena olleiden lajien välillä on suuria kokoeroja. Varpushaukan kokoiset pienet päiväpetolinnut ovat kaarrellessaankin havaittavissa kiikarilla vain muutaman kilometrin etäisyydeltä havaintopaikasta. Isoista päiväpetolinnuista hiirihaukan kokoiset lajit näkyvät noin kaksi kertaa pieniä päiväpetolintuja kauemmas, ja kaikkein suurimmat linnut, kaartelevat meri- ja maakotkat, voi nähdä kiikarilla optimaalisessa havaintotilanteessa pienenä pisteenä jopa noin 10 km etäisyydeltä havaintopaikasta. Useimmiten näin kaukana havaintopaikasta muuttavat isot päiväpetolinnut tulevat kuitenkin havaituiksi kaukoputken avulla. Myös lintujen parveutumisen vaikutus muuton havaittavuuteen on suuri: kurkiparvien havaitseminen on monin verroin helpompaa kuin useimmiten yksin muuttavien kurjen kokoluokkaa olevien päiväpetolintujen löytäminen taivaalta Havainnointiaikana vallitseva sää Säätekijät vaikuttavat merkittävästi siihen miten, mistä ja kuinka korkealla päiväpetolintujen ja kurkien muutto kulloisenakin havainnointipäivänä tapahtuu. Tärkeitä muuton havaittavuuteen vaikuttavia säätekijöitä ovat erityisesti nousevien ilmavirtausten esiintyminen sekä havainnointiaikana vallitsevan tuulen suunta. Sää vaikuttaa luonnollisesti monella tapaa myös eri päivinä tapahtuvan päiväpetolintu- ja kurkimuuton voimakkuuteen. Tässä kohdassa keskitytään kuitenkin säätekijöiden vaikutukseen nimenomaan muuton havaittavuuteen eli siihen kuinka suuri osa havainnointiaikana todellisuudessa tapahtuneesta muutosta tulee havaituksi. Nousevien ilmavirtausten esiintyminen ja vallitsevan tuulen suunta vaikuttavat tutkimuksen kohteina olleiden lajien muuton havaittavuuteen koska niillä on suuri vaikutus päiväpetolintujen kulloisenakin päivänä käyttämään muuttotapaan. Päiväpetolinnut käyttävät muuttaessaan kahta hyvin erilaista muuttotapaa: matka- ja purjelentoa. 15

16 Matkalennossa lintu etenee muuttosuuntaansa jatkuvin siiveniskuin, joiden välillä se toisinaan liitää lyhyitä matkoja. Matkalennossa muuttavien päiväpetolintujen muuttokorkeus pysyy yleensä varsin muuttumattomana. Purjelento on muuttotapa, joka perustuu toisiaan seuraaviin kaartelu- ja liitojaksoihin. Kaartelujaksojen aikana linnut hyödyntävät nousevia ilmavirtauksia, joiden avulla ne nousevat korkeammalle siivet auki levitettyinä. Kaartelun jälkeen linnut jatkavat muuttoaan liitäen. Liidon aikana lintujen muuttokorkeus laskee, ja niiden on löydettävä muuttoreitin varrelta uusi nouseva ilmavirtaus, jotta ne voivat jatkaa purjelentoa. Purjelennossa lintujen muuttokorkeus siis vaihtelee sekä kaartelujaksojen aikana että kaartelu- ja liitojaksojen välillä Nousevat ilmavirtaukset Lintujen muuttotapa, matkalento tai purjelento, vaikuttaa eri etäisyyksillä ja korkeuksilla tapahtuvan muuton havaittavuuteen eri havaintopäivinä. Purjelento, joka edellyttää nousevia ilmavirtauksia, joiden avulla linnut voivat nousta korkeammalle, on mahdollista vain silloin kun nousevia ilmavirtauksia on tarjolla. Jos nousevia ilmavirtauksia ei esiinny, päiväpetolinnut joutuvat muuttamaan matkalennossa. Purjelennossa oleva, siivet auki levitettyinä kaarteleva päiväpetolintu on havaittavissa pidemmältä etäisyydeltä kuin samaan lajiin kuuluva matkalennossa etenevä yksilö. Tästä näkökulmasta nousevien ilmavirtausten esiintyminen usein parantaa muuton havaittavuutta, koska kaartelevien päiväpetolintujen näkeminen on helpompaa kuin samalla etäisyydellä matkalennossa muuttavien saman lajin yksilöiden huomaaminen. Toisaalta, koska purjelennossa muuttavat päiväpetolinnut nousevat etenkin lämpiminä päivinä toisinaan hyvin korkealle, nousevien ilmavirtausten esiintyminen usein myös heikentää muuton havaittavuutta. Korkeuksissa kaartelevan päiväpetolinnun löytäminen on monesti paljon vaikeampaa kuin matalalla matkalennossa etenevän saman lajin yksilön huomaaminen. Siksi esimerkiksi alkusyksyn lämpiminä päivinä korkealla tapahtuvan mehiläishaukkamuuton havaittavuus on monesti huono, ja vain murto-osa päivän aikana todellisuudessa muuttaneista linnuista tulee havaituksi. Kaartelujaksojen välillä vauhdikkaasti ja korkealla liitävien päiväpetolintujen havaitseminen voi olla erittäin vaikeaa, vaikka linnut muuttaisivat aivan läheltä havaintopaikkaa tai suoraan sen yli Tuulen suunta Havaintohetkellä vallitsevan tuulen suunta vaikuttaa merkittävästi päiväpetolintu- ja kurkimuuton havaittavuuteen koska lintujen muuttokorkeudet ja -reitit vaihtelevat eri päivinä osin tuuliolojen mukaan. Tuulen suunta vaikuttaa lintujen lentokorkeuteen yleisesti ottaen niin, että muutto tapahtuu myötätuulessa korkeammalla kuin vastatuulessa. Ilmiö on todettu monilla eri lajiryhmillä, kuten varpuslinnuilla, hanhilla ja päiväpetolinnuilla. Matalalla tapahtuva muutto on tyypillisesti helpompi havaita kuin korkealla tapahtuva muutto, joten tiettyyn suuntaan tapahtuvan muuton havaittavuus vaihtelee eri päivinä vallitsevan tuulen suunnasta riippuen. Kymenlaakson rannikkoseudulla tapahtuu syksyisin samoina päivinä usein sekä lounaaseen että itään suuntautuvaa päiväpetolintumuuttoa. Tällöin syntyy tilanne, jossa yhteen suuntaan muuttavat linnut etenevät myötätuuleen ja toiseen suuntaan muuttavat linnut vastatuuleen, ja vastakkaisiin suuntiin kulkevat muuttovirrat sijoittuvat usein eri korkeuksille. Mikäli tuulen suunta pysyy pitkään päivien tai jopa 16

17 viikkojen ajan pääosin samana, tuulen suunnan vaikutus muuton havaittavuudelle voi olla suuri myös pidemmällä aikavälillä. Koska esimerkiksi hiirihaukkojen syysmuutto suuntautuu Kymenlaakson rannikolla pääosin itään ja varpushaukkojen lounaaseen, voivat syksyn aikana pitkään jatkuvat lounaistuulet aiheuttaa tilanteen, jossa vastatuuleen matalalla tapahtuvan varpuhaukkamuuton havaittavuus on päivien tai jopa viikkojen ajan hyvä, mutta myötätuuleen korkealla tapahtuva hiirihaukkamuuton havaittavuus huono. Tuulen suunta vaikuttaa myös muuttavien päiväpetolintujen muuttoreitteihin, erityisesti tilanteissa, jolloin muutto tapahtuu muuttosuuntaan nähden sivutuulessa. Sivutuuli vaikuttaa etenkin purjelennossa etenevien päiväpetolintujen ja kurkien muuttoreitteihin, koska kaartelujaksojen aikana linnut ajautuvat tuulen painamina toistuvasti samaan, lintujen tavoitesuunnasta poikkeavaan suuntaan. Tällaisessa tilanteessa purjelennossa muuttavien lintujen on liitojaksojen aikana korjattava muuttosuuntaansa, jotta ne eivät ajautuisi päivän aikana sivuun tavoittelemaltaan muuttoreitiltä. Usein tämä onnistuu vain osittain. Ellei havainnoija huomaa muuttoreitin asteittaista siirtymistä, hän ei osaa reagoida tapahtuneeseen ja painottaa havainnointiaan siihen osaan havaintosektoria, jonne muuton valtavirta on siirtynyt. Erityisesti korkealla tapahtuvan muuton asteittaista siirtymistä kauemmas havaintopaikasta on usein hyvin vaikea havaita. Sivutuuli voi siten vaikuttaa merkittävästi muuton havaittavuuteen yksittäisen havainnointipäivän aikana siirtämällä muuton valtavirran reittiä niin, että huomattava osa muuttajista jää havaitsematta. 5. SYKSYN 2012 SÄÄ TUTKIMUSALUEELLA Sekä havaintohetkellä vallitseva että sitä edeltävinä päivinä vallinnut sää vaikuttavat suuresti siihen, miten voimakasta lintujen muutto kulloisenakin päivänä on. Tässä osiossa luodaan katsaus tutkimusalueella syksyn 2012 vallinneisiin säätekijöihin ja arvioidaan niiden vaikutusta syksyn aikana tutkimusalueen kautta tapahtuneeseen päiväpetolintu- ja kurkimuuttoon. Tarkastelun tarkoituksena on valottaa sitä, miten sää vaikutti tutkimuksen aikana eri tavoin eri muuttajaryhmien (ks kohdat a-d) muuton esiintymiseen, ajoittumiseen ja havaittavuuteen. Seuraavassa esitetyt syksyn 2012 säätiedot perustuvat havainnointipäivinä maastossa kirjattuihin tietoihin, joita on täydennetty joiltakin osin lähialueilla tehdyillä säähavainnoilla Lämpötila Syksy 2012 oli yleiskuvaltaan lämmin. Päivän yli lämpötila oli tutkimuksen neljän ensimmäisen viikon ajan ( ) jatkuvasti yli +15 astetta. Tästä eteenpäinkin syksy jatkui ajankohtaan nähden lauhana: asti havainnoinnin yhteydessä kirjattiin poikkeuksetta vähintään +10 asteen päivälämpötiloja. Lokakuun toisella kolmanneksella päivälämpötila oli pääsääntöisesti astetta. Vasta tutkimuksen viimeisellä viikolla tapahtui selvä sään viileneminen: alkaen päivälämpötilat laskivat nollan tuntumaan. Tutkimuksen kohteena olleiden lajien osalta syksyn lämmin sää vaikutti erityisesti maakotkan päämuuton ajoittumiseen keskimääräistä myöhäisemmäksi Tuuli Syksyllä 2012 vallitsivat suurelta osin etelän ja lännen väliset tuulet. Etelän ja lännen välinen tuuli oli tutkimusaikana ( ) vallitseva vähintään 38 päivänä, luoteen ja koillisen välinen tuuli 14 päivänä 17

18 ja idän ja kaakon välinen tuuli seitsemänä päivänä. Yhdeksältä päivältä, jolloin ei havainnoitu, tuulitietoja ei ole kirjattu. Etelän- ja lännenpuoleisten tuulten vallitsevuus vaikutti merkittävästi siihen, millaiseksi eri päiväpetolintulajien muutonseuranta-aineisto tutkimuksessa muodostui. Etenkin syyskuussa pitkään jatkuneet lounaistuulet aiheuttivat tilanteen, jossa pääosin lounaaseen (vastatuuleen) muuttaneiden lajien havaittavuus oli viikkojen ajan oleellisesti parempi kuin pääosin itään (myötätuuleen) muuttaneiden lajien. Esimerkiksi syyskuun kolmen ensimmäisen viikon aikana ( ) oli vain kaksi havainnointipäivää, joina vallitseva tuulen suunta ei ollut etelän ja lännen välillä. Näin ollen esimerkiksi lounaaseen (vastatuuleen) suuntautunut varpushaukkamuutto oli ko. ajanjaksolla selvästi helpommin havaittavissa kuin samaan aikaan itään (myötätuuleen) suuntautunut hiirihaukkamuutto Sade Sateiden osalta tutkimusajan sää jakaantui karkeasti kolmeen jaksoon. Tutkimuksen ensimmäisten neljän viikon aikana, , oli vain neljä sadepäivää. Tämän jälkeen alkoi lähes neljä viikkoa kestänyt sateinen jakso satoi yhtenäisesti tai kuurottain peräti 17 päivänä, ja täysin sateettomia päiviä tällä ajanjaksolla oli vain kahdeksan. Lokakuun lopulla päivät olivat jälleen pääosin poutaisia; satoi muutaman sentin lunta. Päiväpetolinnut ja kurjet muuttavat pääosin poutapäivinä, sadepäivinä tutkimuksen kohteina olleiden lajien muutto on yleensä hyvin heikkoa tai kokonaan pysähdyksissä. Tutkimuksen alkuvaiheessa vallitsi siis noin kuukauden ajan päiväpetolintujen muutolle otollinen sää. Tätä seuranneen pitkän sadejakson aikana sää oli pääosin päiväpetolintujen muutolle epäsuotuisa; sateiden lisäksi oli usein myös sumua ja purjelennon estänyttä matalaa pilvisyyttä. Vasta lokakuun lopulla, jolloin päiväpetolintujen muutto oli merija maakotkaa lukuun ottamatta jo pääosin ohi, oli jälleen hyvää muuttosäätä. 6. PÄIVÄPETOLINTUJEN UHANALAISUUSLUOKAT JA EU:N LINTUDIREKTIIVIN I LIITTEEN LAJIT Suomessa pesivistä päiväpetolintulajeista kymmenen on luokiteltu uusimmassa Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa uhanalaisiksi (Rassi ym. 2010). Tutkimuksen kohteina olleista lajeista sääksi on arvioitu samassa uhanalaisuusarvioinnissa silmälläpidettäväksi lajiksi, ja se kuuluu uhanalaisiksi arvioitujen lajien ohella Suomen punaiselle listalle (Rassi ym. 2010). Uhanalaisuusarvioinnissa käytetyt uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien uhanalaisuusluokat on esitetty taulukossa 1, ja eri päiväpetolintulajien sijoittuminen näihin uhanalaisuusluokkiin taulukossa 2. Taulukkoon 2 on myös merkitty ne tutkimuksen kohteena olleet lajit, jotka on mainittu EU:n lintudirektiivin I liitteessä. 18

19 Uhanalaisuusluokka Äärimmäisen uhanalaiset (Critically endangered) Erittäin uhanalaiset (Endangered) Vaarantuneet (Vulnerable) Silmälläpidettävät (Near Threatened) Lyhenne CR EN VU NT Taulukko 1. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien uhanalaisuusluokat (Rassi ym. 2010). Lajj UL2010 L-dir Laji UL2010 L-dir Mehiläishaukka Pernis apivorus VU X Sääksi Pandion haliaetus NT X Haarahaukka Milvus migrans CR X Tuulihaukka Falco tinnunculus Merikotka Haliaeetus albicilla VU X Punajalkahaukka Falco vespertinus Ruskosuohaukka Circus aeruginosus X Ampuhaukka Falco columbarius X Sinisuohaukka Circus cyaneus VU X Nuolihaukka Falco subbuteo Arosuohaukka Circus macrourus Tunturihaukka Falco rusticolus EN X Niittysuohaukka Circus pygargus EN X Muuttohaukka Falco peregrinus VU X Kanahaukka Accipiter gentilis Varpushaukka Accipiter nisus Hiirihaukka Buteo buteo VU Piekana Buteo lagopus Kiljukotka Aquila clanga CR X Maakotka Aquila chrysaetos VU X Kurki Grus grus X Taulukko 2. Tutkimuksen kohteina olleiden lajien uhanalaisuusluokat (UL2010) ja EU:n Lintudirektiivin I liitteessä mainitut lajit (L-dir). Uhanalaisuusluokat on esitetty vain Suomen punaiselle listalle kuuluvien, uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien osalta. Taulukossa esiintyvistä lajeista Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kiljukotka on luokiteltu myös maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi lajiksi ja arosuohaukka sekä punajalkahaukka maailmanlaajuisesti silmälläpidettäviksi lajeiksi (Rassi ym. 2010). Lintudirektiivin I liitteessä mainitut lajit on merkitty taulukkoon X-kirjaimella. 7. LINTUJEN MÄÄRITTÄMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Tässä osiossa selvitetään tutkimusaineiston tarkastelun yhteydessä esiintyviä lintujen määrittämiseen liittyviä termejä Muuttava vs. paikallinen lintu Raportissa käytetään kahta linnun tilaan liittyvää määrettä: muuttava ja paikallinen. Muuttava [lintu] tarkoittaa yksilöä, jonka havainnoija on tulkinnut olleen havaintohetkellä aktiivisessa muuttolennossa. Muuttavan linnun muuttosuunta ilmenee useimmiten havaintohetkellä, mutta se voi myös jäädä avoimeksi, esimerkiksi jos kaarteleva lintu katoaa ennen liitoon lähtöä pilveen. Paikallinen [lintu] tarkoittaa yksilöä, jonka havainnoija on tulkinnut olleen havaintohetkellä muussa tilassa kuin aktiivisessa muuttolinnussa. Paikallisia tulkittavia lintuja ovat esimerkiksi puussa istuvat, saalistavat ja soidinlentoa esittävät yksilöt. Paikallinen lintu voi kuitenkin esimerkiksi saalistaessaan liikkua laajalla 19

20 alueella, jolloin tulkinta siitä, onko kyseessä paikallinen vai muuttava lintu, usein vaikeutuu. Paikallinen lintu voi pysyä alueella paikallisena vaihtelevan pituisia aikoja. Suurin osa tutkimuksessa havaituista paikallisena havaituista päiväpetolinnuista oli muutolta pysähtyneitä yksilöitä, jotka jatkoivat muuttoaan esimerkiksi muutaman tunnin saalistelun jälkeen tai sään muututtua uudelleen muuton kannalta otolliseksi. Useimmiten paikallisten lintujen lähtöä ei kuitenkaan havaittu vaan lintujen muutolle lähtö ilmeni yksinkertaisesti niiden katoamisena havaintopaikan ympäristöstä. Koska vain muutama päiväpetolintulaji kykenee talvehtimaan Suomessa, myös lähes kaikki tutkimuksen aikana havaitut paikalliset linnut olivat käytännössä muuttavia yksilöitä. Esimerkiksi pohjoisten pesimälajien, kuten piekanan ja maakotkan, kohdalla kaikki tutkimuksen aikana paikallisista linnuista tehdyt havainnot koskivat alueen läpi muuttanutta kantaa. Kymenlaaksossa pesivien lajien, esimerkiksi sääksen ja nuolihaukan, kohdalla nähtiin alkusyksyllä alueen pesimäkantaan kuuluneita yksilöitä, jotka lähtivät muutolle myöhemmin syksyllä. Tutkimuksen kohteena olleista lajeista merikotka osoittautui ongelmallisimmaksi havaittujen yksilöiden tilan tulkitsemisen suhteen (ks ) Päiväpetolintujen iän ja sukupuolen määritys Raportissa käytetään kolmea päiväpetolintujen iän määrittämiseen liittyvää määrettä: nuori, esiaikuinen ja vanha. Nuori lintu tarkoittaa tutkimusvuonna syntynyttä yksilöä. Nuori lintu on syksyllä aina nuoruuspuvussa eli lintu ei ole vielä vaihtanut sulkasadossa yhtään sulkaa. Esiaikuinen lintu tarkoittaa yksilöä, joka ei ole nuori eikä vanha vaan iältään näiden ääripäiden välissä. Termiä esiaikuinen käytetään raportissa ainoastaan kotkalajien (merikotka, kiljukotka, maakotka) kohdalla. Näillä lajeilla linnun höyhenpuku vaihtuu sulkasadon seurauksena useiden vuosien aikana asteittain nuoruuspuvusta vanhan linnun puvuksi, ja esiaikuisten lintujen erotteleminen vanhoista linnuista on hyvissä havainnointiolosuhteissa useimmiten mahdollista. Muiden lajien esiaikuiset linnut on sisällytetty samaan ryhmään vanhojen lintujen kanssa, koska useimpien tutkimuksen kohteena olleiden lajien kohdalla muuttolennossa nähtyjen esiaikuisten ja vanhojen lintujen erotteleminen toisistaan ei ole pääsääntöisesti mahdollista. Vanha lintu tarkoittaa yksilöä, jonka puvussa ei näy merkkejä nuoruus- tai esiaikuispukujen sulista. Eri lajit sulkivat vanhan linnun pukuun eri-ikäisinä. Esimerkiksi maakotka saavuttaa vanhan linnun puvun aikaisintaan 6-7 vuoden iässä, mutta pienet päiväpetolinnut jo toisen kalenterivuotensa aikana. Raportissa käytetään paikoin myös linnun sukupuoleen tai pukuun viittaavia määreitä koiras, naaras ja naaraspukuinen. Päiväpetolintujen sukupuolen määrittäminen vaihtelee eri lajeilla. Monilla lajeilla koiras ja naaras näyttävät samanlaisilta, eikä linnun sukupuolen määrittäminen tästä johtuen ole pääsääntöisesti mahdollista. Joillakin päiväpetolintulajeilla sukupuolten välillä on kuitenkin selvä kokoero: naaras on koirasta isompi. Esimerkiksi vieretysten kaartelevan kanahaukkaparin kokoero ilmaisee, kumpi linnuista on koiras ja kumpi naaras. Joillakin lajeilla vanhojen lintujen sukupuolten määrittäminen on helppoa koiraan ja naaraan ollessa aivan erivärisiä (esim. sinisuohaukka). Naaraspukuinen lintu tarkoittaa yksilöä, joka näyttää höyhenpuvun värityksen perusteella naaraalta, mutta ei silti välttämättä ole naaras. Esimerkiksi sinisuohaukalla nuoret linnut (sekä koiraat että naaraat) ja vanhat 20

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Raportti 13.8.2013 Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Raportti: Ismo Nousiainen, Jukka-Pekka Taivalmäki

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ Vastaanottaja Triventus Wind Power AB Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ SYYSMUUTONSEURANTA 2014 Päivämäärä 22.9.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY Kankaanpään kaupunki Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 0 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 78/0 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Tulokset...

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Sweco Ympäristö Oy Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 111/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

Muistutus: Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotus (23.1.2012)

Muistutus: Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotus (23.1.2012) BirdLife Suomi ry BirdLife Finland rf Annankatu 29 A 16, 00100 HELSINKI Puh. (09) 4135 3300, fax (09) 4135 3322 toimisto@birdlife.fi - www.birdlife.fi Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Jukka

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 Pekka Routasuo 7.2.2011 KALJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 Alueen poikki muutti kaksi kalasääkseä Suomen Luontotieto Oy 22/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1.

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 4.11.214 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- PUISTON KEVÄTMUUTON SELVITYS 214 PUNKALAITUMEN

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013

Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013 Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013 Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 6.9.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Tutkimuksen

Lisätiedot

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 18/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät...

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 Esa Lammi 21.5.2012 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 SELVITYSALUEJAMENETELMÄT...3

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio

Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 sekä vaikutusarvio Jari Kontiokorpi & Antti Tanskanen Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN Lintujen syysmuuton selvitys 2011 29.5.2012 2 (14) 29.5.2012 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LINTUJEN MUUTON YLEISPIIRTEISTÄ

Lisätiedot

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula-Kyyjärvi Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 31.10.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Kannen kuva:

Lisätiedot

Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011

Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011 Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011 Yhteishavainnointipäivä valkeni kuulaana syysaamuna. Kuva kirjoittajan staijipaikalta Haminan Tervasaaren joutomaa-alueelta

Lisätiedot

TERO ILOMÄKI MERTA KARTA. Arvokotkien muutosta ja sen havainnoinnista Kymenlaaksossa ja vähän muualtakin

TERO ILOMÄKI MERTA KARTA. Arvokotkien muutosta ja sen havainnoinnista Kymenlaaksossa ja vähän muualtakin TERO ILOMÄKI MERTA KARTA Arvokotkien muutosta ja sen havainnoinnista Kymenlaaksossa ja vähän muualtakin Tero Ilomäki 2005 Ympyröille. Haminalle. Hassuille hatuille. Taiteilijoille. Esipuhe Tämä kirjoitus

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Rautiaisia muuttaa alueen poikki kevättä enemmän. Kuvan lintu rengastajan kädessä Suomen

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F.

FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. Vastaanottaja Föreningen Konstamfundet r.f. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 11.11.213 FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. OLOFSGÅRDIN MUUTTOLINNUSTOSELVITYS FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. Päivämäärä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 8/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013

linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013 Linnuston

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007 WSP Finland Oy 1. TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena oli tutkia eri liittymäratkaisujen liikenteellistä toimivuutta Turvesuonkadun

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012.

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. Suomen Luontotieto Oy Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Saba Wind Oy. Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Saba Wind Oy Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 213 AHLMAN GROUP OY Raportteja 67/213 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012.

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012 Jyrki Matikainen

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Taikapolku 8/2013 Ismo Nousiainen 1. Johdanto O2 Vindkompaniet AB suunnittelee Karijoen kuntaan kahta tuulivoimahanketta. Yhdeksän

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1. Lintujen muuttokäyttäytymisestä... 4 2.2. Muuttoreitteihin

Lisätiedot

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Sweco Ympäristö Oy. Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Sweco Ympäristö Oy Jalasjärven Rustarin tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 27/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon

Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon 1. Taustaa Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys

Lisätiedot

Tekijät Hannu Klemola Ari Kuusela

Tekijät Hannu Klemola Ari Kuusela Sisällys Tekijät Johdanto ja menetelmät.. Rajamäenkylän muuttolintujen tarkkailu keväällä 2014 ja syksyllä 2014. Kevätmuutto 2014 Syysmuutto 2014 10 Rajamäenkylän hankealueen linnusto Tiira-aineistossa.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

Silva Sallamaa Helsingin yliopisto

Silva Sallamaa Helsingin yliopisto Lepakoiden päiväpiilonvalinta Silva Sallamaa Helsingin yliopisto Esityksen rakenne rakenne Esityksen Lepakoiden kesäaikaiset päiväpiilot Vaihtelevat valintakriteerit Miten tutkittiin? Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta 2000 2005

Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta 2000 2005 Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta Olli Orell Olin kerännyt havainnot kasaan jo aiemmin joten päätin tehdä jonkinmoisen koosteen Kangasalan Keisarinharjun näkötornin muutontarkkailusta syksyinä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset NÄYTTEENOTTORAPORTTI Projekti 1510006887-003 Päivämäärä 12.8.2013 Laatinut Mikael Leino 1. Kenttämittaukset Päivämäärä 12/8/2013 Näytteenhaku ja kenttämittaukset tehtiin perjantaina 9.8.2013. Näytteet

Lisätiedot

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Projekti: Photo Goldeneye 2015 Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen

Lisätiedot

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 5 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä

Lisätiedot

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN PÖYRY FINLAND OY HUSO PÖYLÄN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 5 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN LUVIAN OOSINSELÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS, TALVIHAVAINNOINTI JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4

Lisätiedot

Intended for WPD Finland Oy. Document type Linnustoselvitys. Päivämäärä 12/8/2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET

Intended for WPD Finland Oy. Document type Linnustoselvitys. Päivämäärä 12/8/2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET Intended for WPD Finland Oy Document type Linnustoselvitys Päivämäärä 12/8/2014 WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET WPD FINLAND OY KUURONKALLION TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYKSET

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN SYYSMUUTTO- SELVITYS 2012 AHLMAN

SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN SYYSMUUTTO- SELVITYS 2012 AHLMAN SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN SYYSMUUTTO- SELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 TuuliSaimaa Oy Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 Kasvillisuusselvitys, luontotyyppiselvitys, liito-oravaselvitys, muuttolintuselvitys ja pesimälinnustoselvitys T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen

Lisätiedot

Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012

Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Silvestris luontoselvitys oy 7.9.2012 Silvestris luontoselvitys oy: Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 2 (9)

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Isojoen Rajamäenkylän Virsunsuon KALASÄÄSKEN PESIMÄ- JA SAALISTUSLENTOTARKKAILU

Isojoen Rajamäenkylän Virsunsuon KALASÄÄSKEN PESIMÄ- JA SAALISTUSLENTOTARKKAILU Isojoen Rajamäenkylän Virsunsuon KALASÄÄSKEN PESIMÄ- JA SAALISTUSLENTOTARKKAILU Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 214 Kalasääski. Kuva: Ari Kuusela/Jynx Oy Sisällys Johdanto ja menetelmät 3 Menetelmät. 4

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä.

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kalasääksi kuuluu alueen läpimuuttavaan petolintulajistoon Suomen Luontotieto Oy 17/2012

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

LUVIAN JA PORIN OOSIN MARTINPALON HANGASSUON ALUEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2010 AHLMAN

LUVIAN JA PORIN OOSIN MARTINPALON HANGASSUON ALUEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2010 AHLMAN LUVIAN JA PORIN OOSIN MARTINPALON HANGASSUON ALUEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston kaakkurija sääksiseuranta 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 42/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Pöyry Finland Oy. Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Pöyry Finland Oy. Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Pöyry Finland Oy Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä

Lisätiedot

KYLY:n yhteishavainnointi 29.9.2012 onnistunut päivä monipuolisen muuton kera

KYLY:n yhteishavainnointi 29.9.2012 onnistunut päivä monipuolisen muuton kera KYLY:n yhteishavainnointi 29.9.2012 onnistunut päivä monipuolisen muuton kera Kuva Haminan Tervasaaren staiipaikalta läntiseen näkymään - Ari Salminen staijaamassa, kirjoittaja kameran takana Esa Partanen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa 1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot