Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012"

Transkriptio

1 Pyhtään kunta Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012 Tutkimusraportti Tero Ilomäki & Petri Parkko

2 Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO HAVAINNOINNIN ORGANISOINTI Havaintopaikkojen valinta Jättukastet Järvenkallio Havaintopaikkojen yhteistarkastelu tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta Havainnoinnin ajoitus Havainnoinnin jakautuminen eri havaintopaikoille MUUTON HAVAITTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Katvealueet Havainnoijien määrä Havainnoijien kokemus Lajikohtaiset havaittavuuserot Havainnointiaikana vallitseva sää Nousevat ilmavirtaukset Tuulen suunta SYKSYN 2012 SÄÄ TUTKIMUSALUEELLA Lämpötila Tuuli Sade PÄIVÄPETOLINTUJEN UHANALAISUUSLUOKAT JA EU:N LINTUDIREKTIIVIN I LIITTEEN LAJIT LINTUJEN MÄÄRITTÄMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Muuttava vs. paikallinen lintu Päiväpetolintujen iän ja sukupuolen määritys TUTKIMUSAINEISTON TARKASTELU Mehiläishaukka Pernis apivorus (VU, L-dir) Syksyn 2012 muutonseuranta-aineisto Tutkimusaineiston edustavuuden ja merkittävyyden arviointi Haarahaukka Milvus migrans (CR, L-dir) Merikotka Haliaeetus albicilla (VU, L-dir)

3 Syksyn 2012 muutonseuranta-aineisto Pyhtäällä pesivät merikotkat Pyhtään talvehtivat merikotkat Tutkimusaineiston edustavuuden ja merkittävyyden arviointi Ruskosuohaukka Circus aeruginosus (L-dir) Sinisuohaukka Circus cyaneus (VU, L-dir) Arosuohaukka Circus macrourus Niittysuohaukka Circus pygargus (EN, L-dir) Kanahaukka Accipiter gentilis Varpushaukka Accipiter nisus Hiirihaukka Buteo buteo (VU) Syksyn 2012 muutonseuranta-aineisto Tutkimusaineiston edustavuuden ja merkittävyyden arviointi Piekana Buteo lagopus Kiljukotka Aquila clanga (CR, L-dir) Maakotka Aquila chrysaetos (VU, L-dir) Syksyn 2012 muutonseuranta-aineisto Tutkimusaineiston edustavuuden ja merkittävyyden arviointi Sääksi Pandion haliaetus (NT, L-dir) Syksyn 2012 muutonseuranta-aineisto Pyhtäällä pesivät sääkset Tutkimusaineiston edustavuuden ja merkittävyyden arviointi Tuulihaukka Falco tinnunculus Punajalkahaukka Falco vespertinus Ampuhaukka Falco columbarius (L-dir) Nuolihaukka Falco subbuteo Tunturihaukka Falco rusticolus (EN, L-dir) Muuttohaukka Falco peregrinus (VU, L-dir) Kurki Grus grus (L-dir) Syksyn 2012 muutonseuranta-aineisto Tutkimusaineiston edustavuuden ja merkittävyyden arviointi TUTKIMUSTULOSTEN JA NIIHIN LIITTYVIEN EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN ARVIOINTI PYHTÄÄN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN JATKOSUUNNITTELUA KOSKEVAT SUOSITUKSET Suositeltavat lisätutkimukset Pyhtäälle suunnitteilla olevia tuulivoima-alueita koskevat suositukset

4 Tuulivoima-alue Tuulivoima-alue Tuulivoima-alue Tuulivoima-alue Tuulivoima-alue Tuulivoima-alue Tuulivoima-alue KIITOKSET LÄHDELUETTELO Kannen kuvat: Vanha merikotka. Pyhtää, Jättukastet, Tero Ilomäki Muuttava kurkiparvi. Pyhtää, Järvenkallio, Petri Parkko 4

5 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Pyhtäällä syksyllä 2012 tehty päiväpetolintujen ja kurkien muutonseurantatutkimus on yksi Pyhtään tuulivoimayleiskaavan suunnittelua varten tilattuja luontoselvityksiä. Tutkimuksessa hankittiin tietoa Pyhtään kautta syksyisin tapahtuvasta päiväpetolintujen ja kurkien muutosta. Tutkimuksen tavoitteina olivat päiväpetolintujen ja kurkien muuton voimakkuuden ja muuttoreittien selvittäminen Pyhtäällä elo-lokakuussa 2012, tutkimuksessa kertyneiden havaintojen merkittävyyden arviointi sekä tutkimusalueelle suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden päiväpetolinnuille ja kurjille aiheuttaman törmäysriskin arviointi. Pyhtään kunta tilasi päiväpetolintujen ja kurkien muutonseurantatutkimuksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä Tutkimuksen suorittivat Tero Ilomäki ja Petri Parkko. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO Tutkimus suoritettiin havainnoimalla päiväpetolintujen ja kurkien muuttoa 240 h ajan elo-lokakuussa Havainnointi tapahtui tarkkailemalla päiväpetolintujen ja kurkien muuttoa kiikarin ja kaukoputken avulla maastokäyntien pohjalta valituilta havaintopaikoilta. Havainnoinnin aikana tehdyt päiväpetolintuja ja kurkia koskeneet havainnot kirjattiin muistiin vakiintuneen ohjeistuksen mukaisesti (Uusivuori 2006). Muutonseurannassa kertyneet päiväpetolintuja ja kurkia koskevat havainnot muodostavat tutkimuksen primäärin aineiston. Muutonseuranta-aineiston lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty muita aineistoja, jotka sisältävät tietoa tutkimusalueella pesivistä ja talvehtivista uhanalaisista päiväpetolinnuista. Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämistä rengastus- ja sääksirekisteristä (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a & 2012b) hankittiin Pyhtään tuulivoimatuotannon suunnittelukarttaan perustuneen aluerajauksen puitteissa tiedot tutkimusalueella vuosina rengastetuista päiväpetolinnuista sekä alueen tunnetuista sääksen pesäpaikoista. Tutkimusta varten hankittiin myös tietoja Pyhtäällä aiempina vuosina havaituista päiväpetolintumuutoista, tutkimusalueella talvehtivista uhanalaisista merikotkista sekä syksyn 2012 hiirihaukka- ja piekanamuuttoa koskevaa vertailuaineistoa Virolahdelta. Tutkimusraporttia laadittaessa tutkimuksessa kerättyä muutonseuranta-aineistoa ja muita tutkimusta varten hankittua aineistoja analysoitiin sekä kunkin tutkimuksen piiriin kuuluneen lajin osalta erikseen että kokonaisuutena. Havaintojen merkittävyyden arvioinnissa hyödynnettiin tutkimuksen tekijöiden aiempaa kokemusta ja tietoa Kymenlaakson päiväpetolintu- ja kurkimuutosta, muuton havaittavuuteen vaikuttavista tekijöistä ja käytettyyn tutkimusmenetelmään liittyvistä virhelähteistä. 5

6 3. HAVAINNOINNIN ORGANISOINTI 3.1. Havaintopaikkojen valinta Havaintopaikkojen valinta tehtiin Tuolloin tutkittiin maastokäynnein useiden sekä aiempien maastokokemusten myötä tunnettujen että karttatarkastelun pohjalta ehdolle asetettujen kohteiden soveltuvuutta muutontarkkailuun. Optimaalisia, esteettömän 360 asteen näköalan yli kymmenen kilometrin etäisyydelle tarjoavia havaintopaikkoja ei tutkimusalueelta löydetty. Pyhtäälle suunnitteilla olevilla tuulivoima-alueilla tai niiden lähistöllä ei ole esimerkiksi yhtään tutkimuksen tarpeisiin soveltunutta lintutornia. Tutkituilta mäkialueilta ei löydetty havaintopaikkoja, joilla ei ollut näkyvyyttä rajoittavia katve-alueita. Useiden Pyhtäälle suunnitteilla olevien tuulivoima-alueiden alueelta tai niiden välittömästä läheisyydestä ei löydetty edes tyydyttävän näkyvyyden tarjoavaa havaintopaikkaa, joten havainnoinnin hajauttaminen kaikkien tuulivoima-alueiden läheisyyteen osoittautui käytännössä toimimattomaksi vaihtoehdoksi. Havaintopaikkojen valinnassa kiinnitettiin huomiota paitsi kohteiden sijaintiin suhteessa Pyhtäälle suunnitteilla oleviin tuulivoima-alueisiin myös kohteiden soveltuvuuteen eri ilmansuuntiin tapahtuvan muuton havainnointiin. Syksyisen päiväpetolintumuuton havainnointi Suomenlahden pohjoisrannalla on vaikeampaa kuin monien muiden lajiryhmien kohdalla, koska kaikki päiväpetolinnut eivät muuta samaan ilmansuuntaan. Kullakin lajilla on tyypillisesti vuosittain samana pysyvä päämuuttosuunta 1, mutta saman päivän aikana on usein liikkeellä eri suuntiin muuttavia lajeja, mikä vaikeuttaa havainnointia. Jotta tutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, tuli havaintopaikoilta olla hankittavissa tietoa a) itään muuttavien päiväpetolintulajien (esim. hiirihaukka, piekana), b) itä-länsisuuntaisesti muuttavien maakotkien 2, c) lounaaseen muuttavien päiväpetolintulajien (kuten merikotka ja varpushaukka) ja d) etelään muuttavien kurkien liikkeistä eri puolilla tutkimusaluetta. 1 Päiväpetolintujen syysmuuttoa on havainnoitu Kymenlaakson rannikkoseudulla, erityisesti Virolahdella ja Haminassa, vuosikymmenten ajan, ja alueen syksyisen päiväpetolintumuuton yleiskuva tunnetaan hyvin. Raportissa esiintyvät, Kymenlaakson syksyisen päiväpetolintu- ja kurkimuuton ajoittumista ja suuntautumista yleisellä tasolla koskevat huomiot perustuvat tutkimuksen tekijöiden kokemuksiin ja yleiseen tietämykseen aiheesta. Muuton pääpiirteet selviävät esimerkiksi monista maakunnallisista vuosijulkaisuista (esim. Ilomäki 2001). Aiempien vuosien yksittäisiä muuttopäiviä koskevat huomiot käsitellään raportissa tapauskohtaisesti lähdeviitteineen. 2 Suomen tärkein hiirihaukkojen ja maakotkien syysmuuttoreitti seurailee itä-länsisuuntaisesti Suomenlahden rannikkolinjaa ulottuen Länsi-Uudeltamaalta Virolahdelle. Hiirihaukat muuttavat tätä reittiä syksyisin itään, maakotkat sekä länteen että itään. Suomen suurimmat hiirihaukka- ja maakotkamuutot on havaittu säännöllisesti tällä etelärannikon muuttoreitillä, jonka varrelle Pyhtää sijoittuu. Pyhtäällä ei ole aiempina vuosina ollut säännöllistä syksyisen päiväpetolintu- ja kurkimuuton havainnointia, minkä vuoksi tutkimusta edeltäneiden vuosien tiedot mm. näiden uhanalaisten lajien syysmuutosta tällä niiden Suomen tärkeimmällä syysmuuttoreitillä ovat tutkimusalueen osalta niukkoja. Pyhtään itä- ja länsipuolisilta alueilta, joilla päiväpetolintujen syysmuuttoa on havainnoitu aktiivisesti kymmeniä vuosia, hiirihaukkojen ja maakotkien muutosta on runsaasti tietoa (esim. Ilomäki 2000; Solonen ym. 2010). Hiirihaukkojen, piekanoiden ja maakotkien itä-länsisuuntainen syysmuutto Suomenlahden pohjoisrannikolla on seurausta näiden leveäsiipisten lajien pyrkimyksestä muuttaa maa-alueiden yllä ja välttää suurten vesistöjen ylittämistä. Suurten päiväpetolintujen taipumus välttää suurten vesistöjen ylittämistä on Ilmiönä maailmanlaajuinen ja siitä on saatavilla runsaasti tietoa alan yleisteoksista (esim. Forsman 1993; Ferguson-Lees & Christie 2001); useimmat päiväpetolinnut pyrkivät välttämään yli km leveiden merialueiden ylittämistä (Ferguson-Lees & Christie 2001). 6

7 Tutkimusalueen laajuus edellytti lisäksi, että havainnointia oli oltava sekä Pyhtään eteläosassa (rantaviivan tuntumassa) että pohjoisempana (E18-tien tasalla tai sen pohjoispuolella), ja, erityisesti kurkimuuttoa silmälläpitäen, sekä kunnan länsi- että itäosassa. Näkyvyydeltään optimaalisten havaintopaikkojen puuttuessa havainnointi päätettiin keskittää kahdelle eri puolilla Pyhtäätä sijaitsevalle paikalle: Munapirtin lounaisosaan sijoittuvalle Jättukastetille ja E18-tien pohjoispuolella Heinlahden kohdalla olevalle Järvenkalliolle. Molemmat havaintopaikat arvioitiin katvealueista huolimatta näkyvyyden suhteen melko hyviksi. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto syksyn muutonseurantaan valituista havaintopaikoista ja niiden valintaan vaikuttaneista perusteista. Havaintopaikkojen ja Pyhtäälle suunnitteilla olevien tuulivoima-alueiden sijainnit ilmenevät kartasta 1. Kartta 1. Pyhtäälle suunnitteilla olevat tuulivoima-alueet (1-7) ja tutkimuksessa käytetyt havaintopaikat (A = Jättukastet; B = Järvenkallio). Pohjakartta C, Maanmittauslaitos Jättukastet Jättukastetin havaintopaikka sijaitsee Munapirtin lounaisosassa korkealla harjulla, harjun länsipuolella olevan laajan sorakuopan laidalla. Jättukastetilta aukeaa laajalti esteetön näköala läntisiin ilmansuuntiin, Pyhtään länsirajalla sijaitsevan Ahvenkoskenlahden ylle. Näkyvyys pohjoisesta/pohjoisluoteesta lännen kautta lounaaseen on hyvä, ja Jättukastetilta voi havainnoida lounaaseen Ahvenkoskenlahden yli tapahtuvaa, etelään havaintopaikan tasalta ja sen länsipuolelta suuntautuvaa sekä itään laajalta pohjois- 7

8 eteläsuuntaiselta kaistalta suuntautuvaa muuttoa. Itäpuoliseen sektoriin Jättukastetilta ei näe harjulla kasvavan männikön aiheuttaman laajan katvealueen vuoksi. Havaintopaikalta aukeavan näkymän osalta Jättukastetin arvioitiin hyväksi paikaksi tutkia Loviisasta Pyhtäälle E18-tien eteläpuoliselta alueelta saapuvaa itään suuntautuvaa hiirihaukkojen, piekanoiden ja maakotkien muuttoa. Toista yhtä hyväksi arvioitua havaintopaikkaa ei Pyhtään länsiosista E18-tien eteläpuoliselta alueelta heinäkuun maastokäynneillä löydetty. Kuva 1. Näkymä Jättukastetilta länteen Tero Ilomäki Lounaaseen suuntautuvan päiväpetolintumuuton ja etelään suuntautuvan kurkimuuton osalta Jättukastet arvioitiin ennakkoon kohtalaiseksi havaintopaikaksi. Jättukastetilta voi havainnoida etelään ja lounaaseen suuntautuvaa muuttoa vain puoliksi, koska havaintopaikalta ei ole näkyvyyttä idän puolelle. Jättukastetin sijainti Munapirtin eteläkärjen tuntumassa arvioitiin kuitenkin hyväksi myös etelään suuntautuvan muuton osalta, sillä meren ylle lähtevien ja mereltä (keväällä) saapuvien päiväpetolintujen on todettu monin paikoin hakeutuvan kohti rannikon uloimpia niemenkärkiä. Jättukastetin sijainti suhteessa Pyhtäälle suunnitteilla oleviin tuulivoima-alueisiin on erinomainen. Jättukastet sijaitsee aivan tuulivoima-alueen 6 vieressä ja myös tuulivoima-alueen 5 yli kulkevasta muutosta saa Jättukastetilta hyvän käsityksen. Lisäksi Jättukastetilta voi havainnoida Ahvenkoskenlahden itärannan tuntumassa sijaitsevan tuulivoima-alueen 4 yli tapahtuvaa muuttoa Järvenkallio Järvenkallion havaintopaikkana toimi louhosalueen lakikallio, jolta lähipuusto on poistettu. Paikalta aukeaa hyvä tai kohtalainen näkyvyys useimpiin ilmansuuntiin; louhosaluetta ympäröivät metsät rajoittavat näkyvyyttä idän ja etelän väliseen sektoriin. Järvenkallio arvioitiin heinäkuun maastokäynneillä E18-tien tasalla ja sen pohjoispuolella tapahtuvan itään suuntautuvan mehiläis-, hiirihaukka- ja piekanamuuton sekä itä-länsisuuntaisen maakotkamuuton seurantaan parhaiten soveltuvaksi havaintopaikaksi. Lounaaseen suuntautuvan päiväpetolintumuuton osalta Järvenkallio arvioitiin Jättukastetin tapaan kohtalaiseksi havaintopaikaksi. Järvenkallion itä- ja eteläpuolisten lähimetsien vuoksi havaintopaikan kaakkoispuolelta lounaaseen suuntautuva muutto jää osin katveeseen. 8

9 Etelään suuntautuvan kurkimuuton kannalta Järvenkallio arvioitiin hyväksi havaintopaikaksi. Idänpuoleinen katvealue ei juuri peitä Pyhtään kautta etelään suuntautuvaa muuttoa, koska Järvenkallio sijaitsee alle kahden kilometrin päässä kunnan itärajasta. Pohjoiseen ja luoteeseen avautuvan näkyvyyden ollessa hyvä suuri osa Pyhtään itäosien kautta tapahtuvasta kurkimuutosta on havaittavissa Järvenkalliolta. Kuva 2. Näkymä Järvenkalliolta luoteeseen Tero Ilomäki Havaintopaikkojen yhteistarkastelu tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta Pyhtään kunnan suuren koon vuoksi päiväpetolintu- ja kurkimuuton havainnointi ei voinut kattaa yhtäaikaisesti koko tutkimusaluetta, vaikka molemmat tutkimukseen tekijät olisivat havainnoineet samaan aikaan eri havaintopisteissä. Itä-länsisuunnassa tutkimusalueen leveys on suurimmillaan E18-tien tasalla ja sen eteläpuolisella alueella, missä se on noin 20 km. Pohjois-eteläsuunnassa havainnoinnin olisi tullut kattaa noin 30 km leveä kaista, jotta Pyhtään länsirajan yli mantereella tapahtuva päiväpetolintumuutto olisi ollut yhtäaikaisesti havainnoitavissa. Tällöinkin koko merialueen yllä tapahtuva lounaaseen suuntautuva muutto olisi jäänyt vaille havainnointia. Tutkimusalueen laajuus suhteessa tutkimukselle osoitettuun havainnointiaikaan ja havainnoijien määrään johti tilanteeseen, jossa havainnointia oli yritettävä optimoida sijoittamalla se paikkoihin, joista arvioitiin kertyvän tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta mahdollisimman laaja ja monipuolinen havaintoaineisto. Jättukastetin ja Järvenkallion arvioitiin olevan tästä näkökulmasta paras tiedossa olleiden havaintopaikkojen yhdistelmä. Eri ilmansuuntiin tapahtuvien muuttojen osalta Jättukastetilta ja Järvenkalliolta tapahtuvan havainnoinnin arvioitiin tuottavan tietoa seuraavasti: a) Itään muuttavien päiväpetolintulajien (mehiläishaukka, hiirihaukka, piekana) osalta havaintopaikkojen yhdistettyyn aineistoon kertyisi tietoa ko. lajien muutosta sekä E18-tien eteläpuolisella että sen pohjoispuolisella alueella. 3 Sekä Jättukastetilta että Järvenkalliolta läntisiin ilmansuuntiin aukeavan laajalti esteettömän näkymän vuoksi itään suuntautuvasta päiväpetolintumuutosta arvioitiin kertyvän tutkimuksen aikana tietoa yli 15 km leveältä kaistalta. 3 Esimerkiksi Virolahdella ja Haminassa on aiempina vuosina todettu itään suuntautuvan mehiläishaukka-, hiirihaukkaja piekanamuuton painottuvan eri päivinä mm. vallitsevan tuulen suunnasta johtuen eri etäisyyksille rantaviivasta. Sama ilmiö on havaittu muuallakin. Esimerkiksi Laatokan itärannalla vuosina [isojen] päiväpetolintujen muuttoreitin sijainnin todettiin vaihtelevan jopa 25 km leveällä kaistalla tuulen suunnasta johtuen (Kontiokorpi 2000). 9

10 Tämän kaistan pohjoispuolelta tapahtuvan itään suuntautuvan muuton arvioitiin mm. Virolahdelta ja Haminasta usean vuosikymmenen aikana kertyneen tiedon nojalla olevan määrältään vähäisempää kuin havainnoinnin peittämällä alueella. b) Itä-länsisuuntaisesti muuttavien maakotkien osalta havaintopaikkojen yhdistettyyn aineistoon kertyisi tietoa samaan tapaan kuin em. itään muuttavien päiväpetolintulajien kohdalla. Lisäksi, koska maakotkien syysmuuttoa tapahtuu Suomenlahden pohjoisrannikolla syksyisin sekä länteen että itään, havaintopaikkojen sijainnit arvioitiin hyviksi sekä lännestä että idästä Pyhtäälle saapuvien maakotkien havainnoimiseen. c) Lounaaseen muuttavien päiväpetolintulajien (kuten merikotka ja varpushaukka) osalta havaintopaikkojen yhdistettyyn aineistoon kertyisi tietoa ko. lajien muutosta Pyhtään länsi- ja itäosasta sekä eri etäisyyksiltä rantaviivasta. d) Etelään muuttavien kurkien muutosta havaintopaikkojen yhdistettyyn aineistoon kertyisi tietoa lajin muutosta sekä Pyhtään länsi- että itäosasta. Järvenkalliolta olisi lisäksi mahdollista havainnoida Valkmusan kansallispuiston alueella mahdollisesti levähtävien kurkien liikkeitä. Havainnoinnin keskittämisellä kahteen havaintopaikkaan pyrittiin myös hankkimaan kummaltakin havaintopaikalta riittävän laaja aineisto, joka sisältäisi tietoa eri lajien muuttokäyttäytymisestä erilaisissa havainnointiolosuhteissa. Koska esimerkiksi tutkimusajan säätä ei voinut etukäteen tietää, havainnoinnin keskittämisellä kahteen havaintopaikkaan tavoiteltiin myös pitkiä paikkakohtaisia havaintosarjoja, joissa mm. yksittäisinä havainnointipäivinä vallinneiden säätekijöiden aiheuttama satunnaisvaikutus jäisi koko aineistoon suhteutettuna pieneksi. Jättukastetin ja Järvenkallion valinta havaintopaikoiksi oli tutkimuksen tekijöiden käsityksen mukaan tarjolla olleista vaihtoehdoista paras myös Pyhtäälle suunnitteilla olevien tuulivoima-alueiden yli tapahtuvan päiväpetolintu- ja kurkimuuton kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Arvioitaessa tiedossa olleilta havaintopaikoilta aukeavilta näkymiltä havaittavissa olevien päiväpetolintujen ja kurkien lentoreittejä Pyhtäälle suunnitteilla olevien tuulivoima-alueiden yli, Jättukastetin valintaa puolsivat mm. seuraavat tekijät: Jättukastetin sijainti on erinomainen kaikkien edellä eriteltyjen muuttajaryhmien (a, b, c, d) tuulivoima-alueen 6 yli tapahtuvan muuton havainnointiin. Jättukastetin sijainti on hyvä arvioitaessa tuulivoima-alueen 5 yli tapahtuvaa muuttoa kolmen edellä eritellyn muuttajaryhmän (a, b, d) osalta. Jättukastetin itäpuolisen katvealueen yli tuulivoima-alueen 5 ylle lounaaseen suuntautuvaa muuttoa (c) havaintopaikalta ei näe, mutta lounaaseen muuttavia merikotkia lukuun ottamatta uhanalaisiksi luokiteltujen päiväpetolintujen tuulivoima-alueen 5 yli tapahtuva muutto on Jättukastetilta hyvin arvioitavissa. Jättukastet oli tiedossa olleista havaintopaikoista ainoa, joka tarjosi hyvän tai erinomaisen näkyvyyden tuulivoima-alueiden 5 ja 6 ylle, ja ylipäätään ainoa, jolta näiden tuulivoima-alueiden yli tapahtuvaa muuttoa saattoi havainnoida. Jättukastetin sijainti on hyvä arvioitaessa tuulivoima-alueen 4 yli tapahtuvaa kurkimuuttoa (d) ja hyvä tai kohtalainen arvioitaessa ko. alueen yli tapahtuvaa isojen päiväpetolintujen muuttoa (a, b, merikotkan osalta myös c). Pienten päiväpetolintujen tuulivoima-alueen 4 yli lounaaseen suuntautuvan muuton (c) havaittavuus on Jättukastetilta pitkän havaintoetäisyyden vuoksi heikompi. 10

11 Edellä mainittujen tekijöiden johdosta Jättukastet oli tiedossa olleista havaintopaikoista selkeästi paras arvioitaessa Pyhtäälle lännestä saapuvaa tuulivoima-alueiden 4, 5 ja 6 ylle ohjautuvaa isojen päiväpetolintujen muuttoa (a, b) sekä näiden alueiden yli lounaaseen ja etelään suuntautuvaa päiväpetolintu- ja kurkimuuttoa (c, d). Havainnointia oli joka tapauksessa sijoitettava Munapirtin alueelle, jotta rantaviivan tuntumassa tapahtuvasta itä-länsisuuntaisesta päiväpetolintumuutosta saataisiin tietoa. Lisäksi havainnointia oli joka tapauksessa sijoitettava Pyhtään länsiosiin, jotta tutkimusalueen länsiosassa tapahtuvasta kurkimuutosta saataisiin tietoa. Jättukastet oli tiedossa olevista havaintopaikoista ainoa, joka täytti nämä kriteerit. Jättukastetilta tehtävien havaintojen avulla arvioitiin voitavan tehdä lintujen muuttosuuntiin, ohituspuoliin ja -etäisyyksiin perustuvia suuntaa-antavia muuttoreittejä koskevia päätelmiä myös tuulivoima-alueiden 2 ja 3/7 ylle suuntautuvasta isojen päiväpetolintujen itä-länsisuuntaisesta muutosta (a, b). Järvenkallion valintaa havaintopaikaksi puolsivat vastaavasti mm. seuraavat tekijät: Järvenkallion sijainti on erinomainen kaikkien edellä eriteltyjen muuttajaryhmien (a, b, c, d) tuulivoima-alueen 1 yli tapahtuvan muuton havainnointiin. Havainnointia oli joka tapauksessa sijoitettava E18-tien pohjoispuoliselle alueelle, jotta etäämpänä rantaviivasta tapahtuvasta itä-länsisuuntaisesta päiväpetolintumuutosta saataisiin tietoa. Lisäksi havainnointia oli joka tapauksessa sijoitettava Pyhtään itäosaan, jotta tutkimusalueen itäosassa tapahtuvasta kurkimuutosta saataisiin tietoa. Järvenkallio oli tiedossa olleista havaintopaikoista ainoa, joka täytti nämä kriteerit. Järvenkalliolta tehtyjen havaintojen avulla arvioitiin voitavan tehdä lintujen muuttosuuntiin, ohituspuoliin ja -etäisyyksiin perustuvia suuntaa-antavia päätelmiä siitä, ovatko paikalta havaitut itä-länsisuuntaisesti muuttavat isot päiväpetolinnut (a, b) saapuneet Pyhtään itäosiin tuulivoimaalueiden 4/3/7 yli vai näiden alueiden pohjoispuolelta. Järvenkalliolta tehtyjen havaintojen avulla arvioitiin voitavan tehdä lintujen muuttosuuntiin, ohituspuoliin ja -etäisyyksiin perustuvia suuntaa-antavia päätelmiä siitä, ovatko paikalta havaitut kurjet (d) olleet matkalla kohti tuulivoima-aluetta 2 tai 3/7. Isot kurkiparvet voi havaita kaukoputkella yli selvästi yli 10 km etäisyydeltä, joten Järvenkalliolta voi havaita havaintopaikan länsipuolelta muuttavia kurkia, jotka ovat matkalla tuulivoima-alueiden 2 tai 3/7 suuntaan. 4 Täydellistä peittoa koko tutkimusalueelle ei Jättukastetilta ja Järvenkalliolta havainnoimalla ollut mahdollista luoda. Se ei olisi ollut mahdollista millään muullakaan tiedossa olleiden havaintopaikkojen kombinaatiolla. Kun lisäksi tutkimukselle osoitettu havainnointiaika käytännössä rajoitti havainnoinnin useimpina päivinä vain yhdelle havaintopaikalle, katsottiin havainnoinnin keskittämisen tutkimusalueen parhaiksi arvioiduille muutonseurantapaikoille olevan tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta paras ratkaisu. Edellä esitettyjen seikkojen nojalla Jättukastetin ja Järvenkallion arvioitiin olevan kokonaisuuden kannalta toimivin tiedossa olleiden havaintopaikkojen yhdistelmä. 4 Esimerkiksi Kotkan ja Haminan rajalla sijaitsevasta Haminan Hevossaaresta on nähty syksyllä noin 80 yksilön kurkiparvi, joka havaittiin samalla hetkellä Pyhtään Valkmusan kansallispuiston lintutornin yläpuolella (Tero Ilomäki, kirjallinen ilmoitus). Havaintopaikkojen välinen etäisyys on noin 17 km. 11

12 3.2. Havainnoinnin ajoitus Havainnointi ajoitettiin syksyn eri vaiheisiin tutkimukselle osoitettujen aikaraamien mukaisesti. Muutonseurantaa suoritettiin yhteensä 240 h, josta 30 h ajoittui elokuulle, 120 h syyskuulle ja 90 h lokakuulle. Syksyn ensimmäiset havainnointipäivät olivat ja 15.8., jolloin selvitettiin kahdella lyhyellä käynnillä, oliko päiväpetolintujen syysmuutto jo alkanut ja kartoitettiin pesivien päiväpetolintujen esiintymistä havaintopaikkojen lähistöllä. Säännöllinen syysmuuton havainnointi aloitettiin Havainnointia suoritettiin syksyn aikana yhteensä 47 päivänä, ja keskimääräinen päiväkohtainen havainnointiaika oli 4 h 20 min. Muutonseuranta tapahtui muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta klo välisenä aikana. Havainnointi keskitettiin tälle ajanjaksolle aiempien vuosien muutonseurantakokemusten perusteella: suurin osa päiväpetolinnuista muuttaa useimmiten keski- tai iltapäivän tunteina. Säätiedotuksen perusteella hyväksi kurkien muuttopäiväksi ennakoituna sunnuntaina 9.9. Jättukastetilla havainnoitiin yli 12 h eli lähes koko valoisa aika. Havainnointia suoritettiin siis mahdollisuuksien mukaan myös viikonloppuisin. Tutkimusjakson viimeinen havainnointipäivä oli Useimpina tutkimuspäivinä havainnointia oli vain toisella havaintopaikoista, Jättukastetilla tai Järvenkalliolla. Tutkimukselle osoitettu havainnointiaika ei mahdollistanut jatkuvaa kahden havaintopaikan samanaikaista käyttöä, koska havainnointia oli suoritettava läpi syksyn mm. tutkimuksen kohteena olleiden lajien toisistaan poikkeavien päämuuttoaikojen vuoksi. Syksyn kuluessa järjestettiin kuitenkin myös kahdeksan havainnointipäivää, jolloin havainnoitiin samanaikaisesti molemmilla havaintopaikoilla. Näinä yhteishavainnointipäivinä pyrittiin kartoittamaan päivän aikana tapahtuneen muuton voimakkuutta Pyhtään eri osissa sekä lintujen muuttoreittejä havaintopaikkojen välillä. Tutkimuksen aikana järjestetyt yhteishavainnointipäivät ajoitettiin syyskuun loppupuoliskolle ja lokakuulle: merikotkan, hiirihaukan, piekanan, maakotkan ja kurjen tyypilliselle päämuuttoajalle Havainnoinnin jakautuminen eri havaintopaikoille Tutkimukselle osoitettu havainnointiaika jaettiin likimain tasan valittujen havaintopaikkojen kesken: Jättukastetilla havainnoitiin syksyn kuluessa 121 h ja Järvenkalliolla 119 h. Havainnointi jakautui siten tasaisesti sekä rantaviivan tuntumaan että pohjoisemmaksi ja toisaalta myös Pyhtään länsi- ja itäosiin. Havainnointipäiviä oli Järvenkalliolla 31 ja Jättukastetilla 24. Havainnointipäivien määrän ero johtuu lähinnä siitä, että Järvenkalliolta suoritettu havainnointi jouduttiin joinakin päivinä työturvallisuussyistä lopettamaan alun perin aiottua varhemmin, jolloin Järvenkalliolle allokoitu havainnointiaika jakautui useammalle päivälle. Järvenkalliolla ilmennyt työturvallisuusongelma liittyi paikalla syykuussa alkaneeseen louhintaan. Louhokselle tuodun murskaimen aiheuttama kivipölypilvi suuntautui joinakin länsi- ja lounaistuulisina päivinä suoraan havaintopaikalle, jolloin havainnointi ei ollut turvallista. Louhoksella suoritettiin syksyn aikana murskauksen ohella myös räjäytystoimintaa. Tutkimuksen tekijöillä ei ollut tietoa Järvenkallion louhoksella syksyllä alkaneesta murskaus- ja räjäytystoiminnasta havaintopaikkoja valittaessa tai tutkimuksen alkuvaiheessa. Elokuun lopulla louhoksella harjoitettiin vain soranajoa rakenteilla olleen uuden E18-tien tarpeisiin. 12

13 Järvenkallion louhoksella syksyllä suoritetuista räjäytyksistä ei koitunut havainnoijille minkäänlaista turvallisuusriskiä, koska Lemminkäinen Infra Oy:n kiviainestoiminnan louhintapäällikkö Juha von Hertzen ilmoitti muutonseurantatutkimuksesta tiedon saatuaan kaikista räjäytyspäivistä etukäteen tutkimuksen tekijöille. Räjäytyspäivinä Järvenkalliolla ei havainnoitu. 4. MUUTON HAVAITTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Päiväpetolintujen ja kurkien muutonseuranta tapahtuu havainnoimalla lentäviä lintuja kiikarin ja kaukoputken avulla ja kirjaamalla tehdyt havainnot muistiin, tavallisesti havaintovihkoon. Muutonseurantatutkimus tuottaa näin ollen tietoa lintujen havaitusta muutosta: muuttajien määrästä, muuttosuunnista, lentoreiteistä jne. Havaittu muutto on pääsääntöisesti eri asia kuin päivän aikana ko. havaintopaikan lähistöllä todellisuudessa tapahtunut muutto. Parhaimmillaan hyvin suoritettu muutonseuranta tuottaa varsin totuudenmukaisen kuvan havainnoinnin aikana todellisuudessa tapahtuneesta muutosta. Havaintojen muutosta antama kuva on sitä tarkempi, mitä lähempänä muutonseurannan aikana havaittujen lintujen määrä on havaintopaikan ohi muuttaneiden lintujen todellista määrää, ja mitä yksityiskohtaisemmin havainnot on kirjattu muistiin. Aina hyvinkään suoritetun muutonseurannan tuottama havaintoaineisto ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa havaintopaikan ympäristössä havainnointiaikana todellisuudessa tapahtuneesta lintujen muutosta. Havaittujen muuttajien määrän jäädessä merkittävästi todellisuudessa muuttaneiden lintujen määrää pienemmäksi, aineiston antamasta kuvasta voi tulla monella tapaa harhaanjohtava. Havaittujen muuttajien määrän ollessa pieni aineistosta voi välittyä kuva, jonka mukaan muutto on ollut heikkoa, vaikka se todellisuudessa onkin ollut kohtalaista tai jopa voimakasta. Mikäli havaitut muuttajat ovat tulleet havaituiksi epätasaisesti, aineistosta välittyvä muuton kuva voi olla vääristynyt esimerkiksi muuton ajoittumisen tai eri lentoreittejä käyttäneiden lintujen määrän suhteen. Koska havaitun muuton todellisesta muutosta antama kuva on usein vaillinainen, muutonseurantaaineistojen sisältämän tiedon merkittävyyden arviointi edellyttää muuton havaittavuuteen vaikuttavien tekijöiden tuntemusta. Seuraavassa käsitellään yksittäisenä havainnointipäivänä ilmenevän muuton havaittavuuteen vaikuttavia tekijöitä yleisellä tasolla ja Pyhtään syksyn 2012 muutonseurantatutkimuksen näkökulmasta Katvealueet Katvealueet ovat alueita, joiden ylle havaintopaikalta ei näe tai joiden yli lentävistä linnuista havainnoija voi nähdä vain osan (esimerkiksi vain korkealla lentävät linnut). Katvealueet ovat havaintopaikkakohtaisia, ja niiden vaikutus muuton havaittavuuteen vaihtelee usein eri havainnointipäivinä. Katveessa muuttavien lintujen määrä voi vaihdella eri päivinä esimerkiksi lintujen muuttokorkeudesta tai niiden käyttämistä muuttoreiteistä johtuen. Koska säätekijät, esimerkiksi tuulen suunta ja voimakkuus, vaikuttavat päiväpetolintujen ja kurkien muuttokorkeuksiin ja -reitteihin, katvealueiden merkityksen päivittäisen vaihtelun ymmärtäminen edellyttää tietoa myös sään vaikutuksesta lintujen muuttokäyttäytymiseen (ks. 4.5.). Tutkimuksessa käytettyjen havaintopaikkojen läheiset katvealueet on esitelty ja niiden merkittävyys arvioitu edellä kohdissa ja

14 4.2. Havainnoijien määrä Havainnoijien määrä on merkittävä havaittujen lintujen ja havaintopaikan läheisyydestä todellisuudessa muuttaneiden lintujen määrien välistä eroa selittävä tekijä. Yksi havainnoija näkee yleensä vähemmän lintuja kuin kaksi tai useampi havainnoija näkisi vastaavassa tilanteessa jo pelkästään siksi, että yksi havainnoija ei voi havainnoida kerrallaan yhtä laajaa aluetta kuin useampi havainnoija. Päiväpetolintumuuton seurannassa havainnoijien määrällä on huomattava vaikutus havaittujen lintujen määriin myös siksi, että muuttoa tapahtuu usein samanaikaisesti eri suuntiin, eri korkeuksilla ja/tai eri etäisyyksillä. Keskittyminen vain tietystä suunnasta saapuvien lintujen, matalalla ja/tai melko lähellä lentävien lintujen havainnointiin voi johtaa tilanteisiin, joissa kokonaisuuden kannalta merkittävä määrä toisesta suunnasta saapuvia, korkeammalla ja/tai kauempana muuttavia lintuja jää havaitsematta. Mikäli havainnoijia on paikalla useampia, eri havainnoijat voivat keskittyä kukin eri puolilla, korkeuksilla ja/tai etäisyyksillä tapahtuvan muuton seurantaan, jolloin havaituiksi tulevien lintujen määrä yleensä kasvaa. Yksi havainnoija joutuu myös aika ajoin keskittymään pitkähköksi ajaksi havainnoimaan vain yhtä lintua tai parvea. 5 Tällaisissa tapauksissa, jolloin havainnointi tapahtuu tyypillisesti suppean näkökentän tarjoavalla kaukoputkella, yksi havainnoija ei usein havaitse lainkaan muita havaintopaikan ohi samaan aikaan muuttavia lintuja. Mikäli havainnoijia on paikalla useampia, osa havainnoijista voi jatkaa tällaisissakin tilanteissa normaalia muutonseurantaa, jolloin havaituiksi tulevien lintujen määrä yleensä kasvaa. Yksi havainnoija joutuu lisäksi ajoittain keskeyttämään havainnoinnin kirjatakseen havainnot muistiin. Havaitusta päiväpetolinnusta kirjataan muistiin monia tietoja: laji, yksilömäärä, ikä, sukupuoli, muuttosuunta ja -korkeus sekä ohituspuoli ja -etäisyys. Joskus linnusta tai sen käyttäytymisestä kirjataan muistiin myös muuta tietoa, kuten yksilöllisen tunnistamisen kannalta tärkeitä sulkasatoon liittyviä yksityiskohtia tai tietoa linnun pesintään viittaavasta käyttäytymisestä (esimerkiksi soidintava mehiläishaukka tai saalista poikasilleen kantava merikotka). Mikäli havainnoijia on paikalla useampia, yksi havainnoijista voi toimia kirjurina muiden jatkaessa normaalia muutonseurantaa myös havaintojen kirjaamisen aikana. Tällöin havaituiksi tulevien lintujen määrä yleensä kasvaa. Pyhtään syksyn 2012 päiväpetolintujen ja kurkien muutonseurantatutkimus toteutettiin kokonaisuudessaan niin, että kulloinkin käytössä olleella havaintopaikalla oli aina vain yksi havainnoija. Tutkimuksessa havaitut muuttajamäärät eivät siten pääsääntöisesti ole suoraan verrannollisia Pyhtäällä tai sen lähialueella aiemmin havaittuihin päiväkohtaisiin muuttajamääriin. Kymenlaakson rannikkoseudulla havaittuja suurimpia päiväpetolintu- ja kurkimuuttoja havainnoimassa on tavallisesti ollut useita henkilöitä. Aiempien vuosien suurimmat päiväkohtaiset muuttajamäärät ovat myös tyypillisesti koko päivän kestäneen havainnoinnin tuloksia Havainnoijien kokemus Havainnoijan kokemuksella tarkoitetaan tässä sekä havainnoijan kokeneisuutta lintuharrastajana että hänen kokeneisuuttaan muuton havainnoinnista ko. havaintopaikalla. Ensin mainittu tekijä vaikuttaa 5 Lentävän päiväpetolinnun tunnistaminen lajilleen tai ko. yksilön iän tai sukupuolen määrittäminen ei ole aina helppoa ja kestää joskus useita minuutteja. Muutonseurassa on myös olennaista tulkita, onko taivaalta löytynyt lintu muuttava vai paikallinen, ts. yksilö, joka ei ole havaintohetkellä muuttolennossa. Tämänkin tulkinnan tekeminen edellyttää toisinaan linnun käyttäytymisen (lentotavan ja liikkumissuunnan) tarkkailemista useiden minuuttien ajan. Kaartelevien päiväpetolintujen kohdalla myös linnun muuttosuunnan selvittäminen vaatii toisinaan aikaa: muuttosuunta selviää vasta linnun lähdettyä kaartelun jälkeen liitoon. 14

15 muuton havaittavuuteen, koska kokenut ja linnut hyvin tunteva havainnoija kykenee tunnistamaan linnut paremmin (nopeammin ja usein myös suuremmilta havaintoetäisyyksiltä) kuin kokemattomampi havainnoija. Havainnoijan aiemmat havainnointikokemukset ko. havaintopaikalta taas vaikuttavat siihen, miten hyvin havainnoija tuntee esimerkiksi havaintopaikan lähistöllä olevat päiväpetolintujen säännölliset kaartelualueet. Kaartelualueiden tunteminen parantaa muuton havaittavuutta, koska havainnoija voi painottaa havainnointia niiden alueiden ylle, joiden ylle päiväpetolinnut hakeutuvat keskimääräistä useammin. Molemmilla tutkimuksen tekijöillä on yli 25 vuoden kokemus lintuharrastuksesta. Tutkimuksen aikana ei ilmennyt päiväpetolintujen tunnistamisongelmia, jotka olisivat vaikuttaneet muuton havaittavuuteen sitä oleellisesti vaikeuttaen. Aiempaa kokemusta päiväpetolintujen tai kurkien syysmuuton havainnoinnista Jättukastetilla tai Järvenkalliolla tutkimuksen tekijöillä ei ollut Lajikohtaiset havaittavuuserot Lintujen havaittavuus muutonseurannassa vaihtelee suuresti mm. eri lajien koosta riippuen. Suuri lintu on yleensä havaittavissa pidemmän matkan päästä kuin pieni lintu. Pyhtään syksyn 2012 muutonseurantatutkimuksen kohteena olleiden lajien välillä on suuria kokoeroja. Varpushaukan kokoiset pienet päiväpetolinnut ovat kaarrellessaankin havaittavissa kiikarilla vain muutaman kilometrin etäisyydeltä havaintopaikasta. Isoista päiväpetolinnuista hiirihaukan kokoiset lajit näkyvät noin kaksi kertaa pieniä päiväpetolintuja kauemmas, ja kaikkein suurimmat linnut, kaartelevat meri- ja maakotkat, voi nähdä kiikarilla optimaalisessa havaintotilanteessa pienenä pisteenä jopa noin 10 km etäisyydeltä havaintopaikasta. Useimmiten näin kaukana havaintopaikasta muuttavat isot päiväpetolinnut tulevat kuitenkin havaituiksi kaukoputken avulla. Myös lintujen parveutumisen vaikutus muuton havaittavuuteen on suuri: kurkiparvien havaitseminen on monin verroin helpompaa kuin useimmiten yksin muuttavien kurjen kokoluokkaa olevien päiväpetolintujen löytäminen taivaalta Havainnointiaikana vallitseva sää Säätekijät vaikuttavat merkittävästi siihen miten, mistä ja kuinka korkealla päiväpetolintujen ja kurkien muutto kulloisenakin havainnointipäivänä tapahtuu. Tärkeitä muuton havaittavuuteen vaikuttavia säätekijöitä ovat erityisesti nousevien ilmavirtausten esiintyminen sekä havainnointiaikana vallitsevan tuulen suunta. Sää vaikuttaa luonnollisesti monella tapaa myös eri päivinä tapahtuvan päiväpetolintu- ja kurkimuuton voimakkuuteen. Tässä kohdassa keskitytään kuitenkin säätekijöiden vaikutukseen nimenomaan muuton havaittavuuteen eli siihen kuinka suuri osa havainnointiaikana todellisuudessa tapahtuneesta muutosta tulee havaituksi. Nousevien ilmavirtausten esiintyminen ja vallitsevan tuulen suunta vaikuttavat tutkimuksen kohteina olleiden lajien muuton havaittavuuteen koska niillä on suuri vaikutus päiväpetolintujen kulloisenakin päivänä käyttämään muuttotapaan. Päiväpetolinnut käyttävät muuttaessaan kahta hyvin erilaista muuttotapaa: matka- ja purjelentoa. 15

16 Matkalennossa lintu etenee muuttosuuntaansa jatkuvin siiveniskuin, joiden välillä se toisinaan liitää lyhyitä matkoja. Matkalennossa muuttavien päiväpetolintujen muuttokorkeus pysyy yleensä varsin muuttumattomana. Purjelento on muuttotapa, joka perustuu toisiaan seuraaviin kaartelu- ja liitojaksoihin. Kaartelujaksojen aikana linnut hyödyntävät nousevia ilmavirtauksia, joiden avulla ne nousevat korkeammalle siivet auki levitettyinä. Kaartelun jälkeen linnut jatkavat muuttoaan liitäen. Liidon aikana lintujen muuttokorkeus laskee, ja niiden on löydettävä muuttoreitin varrelta uusi nouseva ilmavirtaus, jotta ne voivat jatkaa purjelentoa. Purjelennossa lintujen muuttokorkeus siis vaihtelee sekä kaartelujaksojen aikana että kaartelu- ja liitojaksojen välillä Nousevat ilmavirtaukset Lintujen muuttotapa, matkalento tai purjelento, vaikuttaa eri etäisyyksillä ja korkeuksilla tapahtuvan muuton havaittavuuteen eri havaintopäivinä. Purjelento, joka edellyttää nousevia ilmavirtauksia, joiden avulla linnut voivat nousta korkeammalle, on mahdollista vain silloin kun nousevia ilmavirtauksia on tarjolla. Jos nousevia ilmavirtauksia ei esiinny, päiväpetolinnut joutuvat muuttamaan matkalennossa. Purjelennossa oleva, siivet auki levitettyinä kaarteleva päiväpetolintu on havaittavissa pidemmältä etäisyydeltä kuin samaan lajiin kuuluva matkalennossa etenevä yksilö. Tästä näkökulmasta nousevien ilmavirtausten esiintyminen usein parantaa muuton havaittavuutta, koska kaartelevien päiväpetolintujen näkeminen on helpompaa kuin samalla etäisyydellä matkalennossa muuttavien saman lajin yksilöiden huomaaminen. Toisaalta, koska purjelennossa muuttavat päiväpetolinnut nousevat etenkin lämpiminä päivinä toisinaan hyvin korkealle, nousevien ilmavirtausten esiintyminen usein myös heikentää muuton havaittavuutta. Korkeuksissa kaartelevan päiväpetolinnun löytäminen on monesti paljon vaikeampaa kuin matalalla matkalennossa etenevän saman lajin yksilön huomaaminen. Siksi esimerkiksi alkusyksyn lämpiminä päivinä korkealla tapahtuvan mehiläishaukkamuuton havaittavuus on monesti huono, ja vain murto-osa päivän aikana todellisuudessa muuttaneista linnuista tulee havaituksi. Kaartelujaksojen välillä vauhdikkaasti ja korkealla liitävien päiväpetolintujen havaitseminen voi olla erittäin vaikeaa, vaikka linnut muuttaisivat aivan läheltä havaintopaikkaa tai suoraan sen yli Tuulen suunta Havaintohetkellä vallitsevan tuulen suunta vaikuttaa merkittävästi päiväpetolintu- ja kurkimuuton havaittavuuteen koska lintujen muuttokorkeudet ja -reitit vaihtelevat eri päivinä osin tuuliolojen mukaan. Tuulen suunta vaikuttaa lintujen lentokorkeuteen yleisesti ottaen niin, että muutto tapahtuu myötätuulessa korkeammalla kuin vastatuulessa. Ilmiö on todettu monilla eri lajiryhmillä, kuten varpuslinnuilla, hanhilla ja päiväpetolinnuilla. Matalalla tapahtuva muutto on tyypillisesti helpompi havaita kuin korkealla tapahtuva muutto, joten tiettyyn suuntaan tapahtuvan muuton havaittavuus vaihtelee eri päivinä vallitsevan tuulen suunnasta riippuen. Kymenlaakson rannikkoseudulla tapahtuu syksyisin samoina päivinä usein sekä lounaaseen että itään suuntautuvaa päiväpetolintumuuttoa. Tällöin syntyy tilanne, jossa yhteen suuntaan muuttavat linnut etenevät myötätuuleen ja toiseen suuntaan muuttavat linnut vastatuuleen, ja vastakkaisiin suuntiin kulkevat muuttovirrat sijoittuvat usein eri korkeuksille. Mikäli tuulen suunta pysyy pitkään päivien tai jopa 16

17 viikkojen ajan pääosin samana, tuulen suunnan vaikutus muuton havaittavuudelle voi olla suuri myös pidemmällä aikavälillä. Koska esimerkiksi hiirihaukkojen syysmuutto suuntautuu Kymenlaakson rannikolla pääosin itään ja varpushaukkojen lounaaseen, voivat syksyn aikana pitkään jatkuvat lounaistuulet aiheuttaa tilanteen, jossa vastatuuleen matalalla tapahtuvan varpuhaukkamuuton havaittavuus on päivien tai jopa viikkojen ajan hyvä, mutta myötätuuleen korkealla tapahtuva hiirihaukkamuuton havaittavuus huono. Tuulen suunta vaikuttaa myös muuttavien päiväpetolintujen muuttoreitteihin, erityisesti tilanteissa, jolloin muutto tapahtuu muuttosuuntaan nähden sivutuulessa. Sivutuuli vaikuttaa etenkin purjelennossa etenevien päiväpetolintujen ja kurkien muuttoreitteihin, koska kaartelujaksojen aikana linnut ajautuvat tuulen painamina toistuvasti samaan, lintujen tavoitesuunnasta poikkeavaan suuntaan. Tällaisessa tilanteessa purjelennossa muuttavien lintujen on liitojaksojen aikana korjattava muuttosuuntaansa, jotta ne eivät ajautuisi päivän aikana sivuun tavoittelemaltaan muuttoreitiltä. Usein tämä onnistuu vain osittain. Ellei havainnoija huomaa muuttoreitin asteittaista siirtymistä, hän ei osaa reagoida tapahtuneeseen ja painottaa havainnointiaan siihen osaan havaintosektoria, jonne muuton valtavirta on siirtynyt. Erityisesti korkealla tapahtuvan muuton asteittaista siirtymistä kauemmas havaintopaikasta on usein hyvin vaikea havaita. Sivutuuli voi siten vaikuttaa merkittävästi muuton havaittavuuteen yksittäisen havainnointipäivän aikana siirtämällä muuton valtavirran reittiä niin, että huomattava osa muuttajista jää havaitsematta. 5. SYKSYN 2012 SÄÄ TUTKIMUSALUEELLA Sekä havaintohetkellä vallitseva että sitä edeltävinä päivinä vallinnut sää vaikuttavat suuresti siihen, miten voimakasta lintujen muutto kulloisenakin päivänä on. Tässä osiossa luodaan katsaus tutkimusalueella syksyn 2012 vallinneisiin säätekijöihin ja arvioidaan niiden vaikutusta syksyn aikana tutkimusalueen kautta tapahtuneeseen päiväpetolintu- ja kurkimuuttoon. Tarkastelun tarkoituksena on valottaa sitä, miten sää vaikutti tutkimuksen aikana eri tavoin eri muuttajaryhmien (ks kohdat a-d) muuton esiintymiseen, ajoittumiseen ja havaittavuuteen. Seuraavassa esitetyt syksyn 2012 säätiedot perustuvat havainnointipäivinä maastossa kirjattuihin tietoihin, joita on täydennetty joiltakin osin lähialueilla tehdyillä säähavainnoilla Lämpötila Syksy 2012 oli yleiskuvaltaan lämmin. Päivän yli lämpötila oli tutkimuksen neljän ensimmäisen viikon ajan ( ) jatkuvasti yli +15 astetta. Tästä eteenpäinkin syksy jatkui ajankohtaan nähden lauhana: asti havainnoinnin yhteydessä kirjattiin poikkeuksetta vähintään +10 asteen päivälämpötiloja. Lokakuun toisella kolmanneksella päivälämpötila oli pääsääntöisesti astetta. Vasta tutkimuksen viimeisellä viikolla tapahtui selvä sään viileneminen: alkaen päivälämpötilat laskivat nollan tuntumaan. Tutkimuksen kohteena olleiden lajien osalta syksyn lämmin sää vaikutti erityisesti maakotkan päämuuton ajoittumiseen keskimääräistä myöhäisemmäksi Tuuli Syksyllä 2012 vallitsivat suurelta osin etelän ja lännen väliset tuulet. Etelän ja lännen välinen tuuli oli tutkimusaikana ( ) vallitseva vähintään 38 päivänä, luoteen ja koillisen välinen tuuli 14 päivänä 17

18 ja idän ja kaakon välinen tuuli seitsemänä päivänä. Yhdeksältä päivältä, jolloin ei havainnoitu, tuulitietoja ei ole kirjattu. Etelän- ja lännenpuoleisten tuulten vallitsevuus vaikutti merkittävästi siihen, millaiseksi eri päiväpetolintulajien muutonseuranta-aineisto tutkimuksessa muodostui. Etenkin syyskuussa pitkään jatkuneet lounaistuulet aiheuttivat tilanteen, jossa pääosin lounaaseen (vastatuuleen) muuttaneiden lajien havaittavuus oli viikkojen ajan oleellisesti parempi kuin pääosin itään (myötätuuleen) muuttaneiden lajien. Esimerkiksi syyskuun kolmen ensimmäisen viikon aikana ( ) oli vain kaksi havainnointipäivää, joina vallitseva tuulen suunta ei ollut etelän ja lännen välillä. Näin ollen esimerkiksi lounaaseen (vastatuuleen) suuntautunut varpushaukkamuutto oli ko. ajanjaksolla selvästi helpommin havaittavissa kuin samaan aikaan itään (myötätuuleen) suuntautunut hiirihaukkamuutto Sade Sateiden osalta tutkimusajan sää jakaantui karkeasti kolmeen jaksoon. Tutkimuksen ensimmäisten neljän viikon aikana, , oli vain neljä sadepäivää. Tämän jälkeen alkoi lähes neljä viikkoa kestänyt sateinen jakso satoi yhtenäisesti tai kuurottain peräti 17 päivänä, ja täysin sateettomia päiviä tällä ajanjaksolla oli vain kahdeksan. Lokakuun lopulla päivät olivat jälleen pääosin poutaisia; satoi muutaman sentin lunta. Päiväpetolinnut ja kurjet muuttavat pääosin poutapäivinä, sadepäivinä tutkimuksen kohteina olleiden lajien muutto on yleensä hyvin heikkoa tai kokonaan pysähdyksissä. Tutkimuksen alkuvaiheessa vallitsi siis noin kuukauden ajan päiväpetolintujen muutolle otollinen sää. Tätä seuranneen pitkän sadejakson aikana sää oli pääosin päiväpetolintujen muutolle epäsuotuisa; sateiden lisäksi oli usein myös sumua ja purjelennon estänyttä matalaa pilvisyyttä. Vasta lokakuun lopulla, jolloin päiväpetolintujen muutto oli merija maakotkaa lukuun ottamatta jo pääosin ohi, oli jälleen hyvää muuttosäätä. 6. PÄIVÄPETOLINTUJEN UHANALAISUUSLUOKAT JA EU:N LINTUDIREKTIIVIN I LIITTEEN LAJIT Suomessa pesivistä päiväpetolintulajeista kymmenen on luokiteltu uusimmassa Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa uhanalaisiksi (Rassi ym. 2010). Tutkimuksen kohteina olleista lajeista sääksi on arvioitu samassa uhanalaisuusarvioinnissa silmälläpidettäväksi lajiksi, ja se kuuluu uhanalaisiksi arvioitujen lajien ohella Suomen punaiselle listalle (Rassi ym. 2010). Uhanalaisuusarvioinnissa käytetyt uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien uhanalaisuusluokat on esitetty taulukossa 1, ja eri päiväpetolintulajien sijoittuminen näihin uhanalaisuusluokkiin taulukossa 2. Taulukkoon 2 on myös merkitty ne tutkimuksen kohteena olleet lajit, jotka on mainittu EU:n lintudirektiivin I liitteessä. 18

19 Uhanalaisuusluokka Äärimmäisen uhanalaiset (Critically endangered) Erittäin uhanalaiset (Endangered) Vaarantuneet (Vulnerable) Silmälläpidettävät (Near Threatened) Lyhenne CR EN VU NT Taulukko 1. Uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien uhanalaisuusluokat (Rassi ym. 2010). Lajj UL2010 L-dir Laji UL2010 L-dir Mehiläishaukka Pernis apivorus VU X Sääksi Pandion haliaetus NT X Haarahaukka Milvus migrans CR X Tuulihaukka Falco tinnunculus Merikotka Haliaeetus albicilla VU X Punajalkahaukka Falco vespertinus Ruskosuohaukka Circus aeruginosus X Ampuhaukka Falco columbarius X Sinisuohaukka Circus cyaneus VU X Nuolihaukka Falco subbuteo Arosuohaukka Circus macrourus Tunturihaukka Falco rusticolus EN X Niittysuohaukka Circus pygargus EN X Muuttohaukka Falco peregrinus VU X Kanahaukka Accipiter gentilis Varpushaukka Accipiter nisus Hiirihaukka Buteo buteo VU Piekana Buteo lagopus Kiljukotka Aquila clanga CR X Maakotka Aquila chrysaetos VU X Kurki Grus grus X Taulukko 2. Tutkimuksen kohteina olleiden lajien uhanalaisuusluokat (UL2010) ja EU:n Lintudirektiivin I liitteessä mainitut lajit (L-dir). Uhanalaisuusluokat on esitetty vain Suomen punaiselle listalle kuuluvien, uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien osalta. Taulukossa esiintyvistä lajeista Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kiljukotka on luokiteltu myös maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi lajiksi ja arosuohaukka sekä punajalkahaukka maailmanlaajuisesti silmälläpidettäviksi lajeiksi (Rassi ym. 2010). Lintudirektiivin I liitteessä mainitut lajit on merkitty taulukkoon X-kirjaimella. 7. LINTUJEN MÄÄRITTÄMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Tässä osiossa selvitetään tutkimusaineiston tarkastelun yhteydessä esiintyviä lintujen määrittämiseen liittyviä termejä Muuttava vs. paikallinen lintu Raportissa käytetään kahta linnun tilaan liittyvää määrettä: muuttava ja paikallinen. Muuttava [lintu] tarkoittaa yksilöä, jonka havainnoija on tulkinnut olleen havaintohetkellä aktiivisessa muuttolennossa. Muuttavan linnun muuttosuunta ilmenee useimmiten havaintohetkellä, mutta se voi myös jäädä avoimeksi, esimerkiksi jos kaarteleva lintu katoaa ennen liitoon lähtöä pilveen. Paikallinen [lintu] tarkoittaa yksilöä, jonka havainnoija on tulkinnut olleen havaintohetkellä muussa tilassa kuin aktiivisessa muuttolinnussa. Paikallisia tulkittavia lintuja ovat esimerkiksi puussa istuvat, saalistavat ja soidinlentoa esittävät yksilöt. Paikallinen lintu voi kuitenkin esimerkiksi saalistaessaan liikkua laajalla 19

20 alueella, jolloin tulkinta siitä, onko kyseessä paikallinen vai muuttava lintu, usein vaikeutuu. Paikallinen lintu voi pysyä alueella paikallisena vaihtelevan pituisia aikoja. Suurin osa tutkimuksessa havaituista paikallisena havaituista päiväpetolinnuista oli muutolta pysähtyneitä yksilöitä, jotka jatkoivat muuttoaan esimerkiksi muutaman tunnin saalistelun jälkeen tai sään muututtua uudelleen muuton kannalta otolliseksi. Useimmiten paikallisten lintujen lähtöä ei kuitenkaan havaittu vaan lintujen muutolle lähtö ilmeni yksinkertaisesti niiden katoamisena havaintopaikan ympäristöstä. Koska vain muutama päiväpetolintulaji kykenee talvehtimaan Suomessa, myös lähes kaikki tutkimuksen aikana havaitut paikalliset linnut olivat käytännössä muuttavia yksilöitä. Esimerkiksi pohjoisten pesimälajien, kuten piekanan ja maakotkan, kohdalla kaikki tutkimuksen aikana paikallisista linnuista tehdyt havainnot koskivat alueen läpi muuttanutta kantaa. Kymenlaaksossa pesivien lajien, esimerkiksi sääksen ja nuolihaukan, kohdalla nähtiin alkusyksyllä alueen pesimäkantaan kuuluneita yksilöitä, jotka lähtivät muutolle myöhemmin syksyllä. Tutkimuksen kohteena olleista lajeista merikotka osoittautui ongelmallisimmaksi havaittujen yksilöiden tilan tulkitsemisen suhteen (ks ) Päiväpetolintujen iän ja sukupuolen määritys Raportissa käytetään kolmea päiväpetolintujen iän määrittämiseen liittyvää määrettä: nuori, esiaikuinen ja vanha. Nuori lintu tarkoittaa tutkimusvuonna syntynyttä yksilöä. Nuori lintu on syksyllä aina nuoruuspuvussa eli lintu ei ole vielä vaihtanut sulkasadossa yhtään sulkaa. Esiaikuinen lintu tarkoittaa yksilöä, joka ei ole nuori eikä vanha vaan iältään näiden ääripäiden välissä. Termiä esiaikuinen käytetään raportissa ainoastaan kotkalajien (merikotka, kiljukotka, maakotka) kohdalla. Näillä lajeilla linnun höyhenpuku vaihtuu sulkasadon seurauksena useiden vuosien aikana asteittain nuoruuspuvusta vanhan linnun puvuksi, ja esiaikuisten lintujen erotteleminen vanhoista linnuista on hyvissä havainnointiolosuhteissa useimmiten mahdollista. Muiden lajien esiaikuiset linnut on sisällytetty samaan ryhmään vanhojen lintujen kanssa, koska useimpien tutkimuksen kohteena olleiden lajien kohdalla muuttolennossa nähtyjen esiaikuisten ja vanhojen lintujen erotteleminen toisistaan ei ole pääsääntöisesti mahdollista. Vanha lintu tarkoittaa yksilöä, jonka puvussa ei näy merkkejä nuoruus- tai esiaikuispukujen sulista. Eri lajit sulkivat vanhan linnun pukuun eri-ikäisinä. Esimerkiksi maakotka saavuttaa vanhan linnun puvun aikaisintaan 6-7 vuoden iässä, mutta pienet päiväpetolinnut jo toisen kalenterivuotensa aikana. Raportissa käytetään paikoin myös linnun sukupuoleen tai pukuun viittaavia määreitä koiras, naaras ja naaraspukuinen. Päiväpetolintujen sukupuolen määrittäminen vaihtelee eri lajeilla. Monilla lajeilla koiras ja naaras näyttävät samanlaisilta, eikä linnun sukupuolen määrittäminen tästä johtuen ole pääsääntöisesti mahdollista. Joillakin päiväpetolintulajeilla sukupuolten välillä on kuitenkin selvä kokoero: naaras on koirasta isompi. Esimerkiksi vieretysten kaartelevan kanahaukkaparin kokoero ilmaisee, kumpi linnuista on koiras ja kumpi naaras. Joillakin lajeilla vanhojen lintujen sukupuolten määrittäminen on helppoa koiraan ja naaraan ollessa aivan erivärisiä (esim. sinisuohaukka). Naaraspukuinen lintu tarkoittaa yksilöä, joka näyttää höyhenpuvun värityksen perusteella naaraalta, mutta ei silti välttämättä ole naaras. Esimerkiksi sinisuohaukalla nuoret linnut (sekä koiraat että naaraat) ja vanhat 20

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Muutto... 3 3.2 Levähdysalueet... 11 4 Vaikutusten

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Pekka Routasuo 18.1.2012 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013

Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013 Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013 Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 6.9.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Tutkimuksen

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 116/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.2.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3

Lisätiedot

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula-Kyyjärvi Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 31.10.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Kannen kuva:

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.10.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Projekti: Photo Goldeneye 2015 Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen

Lisätiedot

Arvioinnin dokumentointi

Arvioinnin dokumentointi Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla. Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page

Lisätiedot

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 1 Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Tapani Rostedt Kustantaja: Voimavapriikki Oy 2 Sisällys: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Alueet...

Lisätiedot

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Tuulioloista Suomen länsirannikolla Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS 2015 Peippo oli runsaslukuisin läpimuuttava varpuslintu Suomen Luontotieto Oy 2/2016 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.12.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Melumittaus Laaksolahdessa

Melumittaus Laaksolahdessa Melumittaus Laaksolahdessa 7.6 11.12.27 Mittaus siirrettävällä mittausasemalla Melumittaus Laaksolahdessa 7.6-11.12.27 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSASEMAN SIJAINTI... 3 3. LENTOREITTIEN

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Iin Olhavan tuulivoimapuisto

Iin Olhavan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY Iin Olhavan tuulivoimapuisto, muuttolinnusto 2014 erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24145P001 2 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1.7.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850

Lisätiedot

Päivämäärä TRIVENTUS WIND POWER AB NÄRPIÖN PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS

Päivämäärä TRIVENTUS WIND POWER AB NÄRPIÖN PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS Päivämäärä 13.9.2012 TRIVENTUS WIND POWER AB NÄRPIÖN PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS Päivämäärä 13/09/2012 Laatija Sami Ylistö, Ville Yli-Teevahainen Tarkastaja Kuvaus Kannen kuva Timo

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman

Lisätiedot

Pyhäntä, Kajaani Piiparinmäki Tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnit 2013-2014 Yhteenveto

Pyhäntä, Kajaani Piiparinmäki Tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnit 2013-2014 Yhteenveto 1 Pyhäntä, Kajaani Piiparinmäki Tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnit 2013-2014 Yhteenveto Timo Jussila Tilaaja: Pöyry Finland Oy / Ramboll Finland Oy 2 Sisältö Kansikuva: Inventoinnit... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI Lahden museot (Päijät-Hämeen maakuntamuseo) suoritti tarkastuskäynnin Hollolan Lakikalliolie keskiviikkona 4.9.2013. Maastotarkastuksen suoritti tämän raportin laatija.

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ABO-WIND Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.3.2015 1 (9) Pihlaja Marjo 30.3.2015 Sisällysluettelo 1 Törmäysriskin arviointi...

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Asuinpaikan eteläosa. kuvattu itään.

Asuinpaikan eteläosa. kuvattu itään. 25 Tiellä suurin kvartsikeskittymä oli kohdassa N 7334944 E 453695. Siitä länsilounaaseen kvartseja oli vaihtelevasti, mutta ilman 10 m pitempiä taukoja noin 70 m matkalla pisteeseen N 7334900 E 453638,

Lisätiedot

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannat Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannan tavoitteet? Metsänkäsittelymallien aluetason vaikutukset lajistoon? lyhyellä tähtäimellä sillä, että käsittelyjä

Lisätiedot

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan nkkalammet ja Rekolanoja Timo Pettay (at) gmail.com ESITTELY Osana yleisempää Vantaan luonnonarvojen selvittelyä sopivat Vantaan

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97)

Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1348-98 (33/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) vuorotyön määritelmästä. Annettu valtiovarainministeriön henkilöstöosaston pyynnöstä 22 päivänä huhtikuuta 1998.

Lisätiedot