LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011

Transkriptio

1 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 Esa Lammi

2 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SELVITYSALUEJAMENETELMÄT TULOKSET LINTUMUUTONYLEISKUVA SUURETLINNUTJAPETOLINNUT PAIKALLISETLINNUT TULOSTENTARKASTELU KIRJALLISUUS...14 Pohjakartat Maanmittauslaitos lupanro 771/MML/11 2

3 1 JOHDANTO Luvian kunnan eteläosasta on varattu runsaan 200 hehtaarin laajuinen alue tuulipuiston suunnittelua varten. Alueelle olisi mahdollista sijoittaa tuulivoimalaitosta. Tarkempia suunnitelmia hankkeesta ei vielä ole tehty. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy teki alkuvuonna 2011 esiselvityksen tuulipuistoalueen luontoarvoista sekä huhti kesäkuussa 2011 liito-orava- ja pesimälinnustoselvityksen (Lammi 2011a, b). Näiden jälkeen wpd Finland Oy tilasi lintujen syysmuuton tarkkailun, joka toteutettiin elo marraskuussa Työstä vastasi biologi FM Esa Lammi. Muutontarkkailuun osallistui myös biologi LuK Pekka Routasuo. 2 SELVITYSALUEJA MENETELMÄT Suunniteltu tuulipuistoalue sijaitsee Lemlahden kylän kaakkoispuolella ja rajoittuu eteläreunastaan Luvian ja Eurajoen kunnanrajaan (kuva 1). Alueen pinta-ala on 213 hehtaaria ja se on kokonaan metsää. Alueelle tulee Lemlahden kylältä alkava metsäautotie, mutta se on muutoin rakentamaton. Eurajoen Kuivalahdesta Luvian kirkonkylään johtavalle maantielle on matkaa selvitysalueen länsirajalta kilometri ja Rauman ja Porin väliselle valtatielle selvitysalueen itärajalta lähes kaksi kilometriä. Selvitysalueen länsirajalta on länteen päin noin 1,5 kilometrin matka meren rannalle. Kuva 1. Lemlahden suunnitellun tuulipuistoalueen sekä lähimpien linnustoltaan tär keiksi tiedettyjen alueiden sijainti. 3

4 Kuva 2. Lemlahden suunnitellun tuulipuiston rajaus (punainen viiva) ja syysmuuton tarkkailupisteen sijainti (sininen ympyrä). Etelärajana on Luvian ja Eurajoen kunnan raja. Selvitysalue on loivapiirteistä maastoa, joka nousee itään päin. Alueen länsiosa on noin 10 metriä merenpinnan yläpuolella, keskiosa 20 m ja korkeimmat kohdat itäosassa noin 30 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueella ei ole näköalapaikkoja, joista lintujen muuttoa olisi mahdollista tarkkailla. Muuton tarkkailua varten alueelle tulevan metsätien kääntöpaikalle (kuva 2) pystytettiin elokuussa 2011 lintujentarkkailutorni. Rakennustelineistä kootun tornin (kuva 3) korkeus oli kymmenen metriä. Puusto tornin ympäristössä on laajalla alueella 5 7 metrin korkuista. Näkyvyys tornista kattoi hyvin koko tuulipuistoalueen, mutta esimerkiksi merelle tai horisonttiin kauas itään tornista ei näkynyt kauempana olevan puuston takia. Havainnointitornista oli noin 1200 metrin matka selvitysalueen länsipäähän ja noin 1100 metriä sen itäpäähän. Lintujen syysmuuttoa havainnoitiin kahdeksana päivänä ajalla Havainnointituntien määrä oli 45. Muutonseuranta pyrittiin toteuttamaan muuton kannalta suotuisassa säässä noin kymmenen päivän välein siten, että myös joutsenten syysmuutto tulisi mukaan. Syksylle 2011 tunnusomaisten pitkien lounaisvirtausten ja niihin liittyneiden sadejaksojen sekä hyvin lauhan loppusyksyn vuoksi muuttoa jouduttiin seuraamaan suunniteltua epäsäännöllisemmin välein. Havaintopäivät sääoloineen ilmenevät taulukosta 1. Havainnoinnista vastasi Esa Lammi paitsi 3.10, jolloin muuttoa seurasi Pekka Routasuo. Havainnointi aloitettiin jokaisena päivänä auringon nousun aikoihin ja sitä jatkettiin lintujen muuttotilanteesta ja sääoloista riippuen puolenpäivään tai varhaiseen iltapäivään saakka muutonseuranta jouduttiin sateen takia keskeyttämään klo 10 aikoihin. Tihkusade haittasi havainnointia aamulla

5 Muina päivinä sääolot olivat koko ajan suotuisat lintujen tarkkailuun; seurantaa jatkettiin auringonnoususta lähtien klo asti. Lintuja havainnoitiin kiikarilla ja kaukoputkella. Havaitut lajit määritettiin ja niistä kirjattiin ylös yksilömäärät, ohituspuoli ja arvioitu etäisyys tarkkailupaikkaan nähden sekä muuttosuunta ja arvioitu lentokorkeus. Seurannan pääpaino oli petolinnuissa, muissa isokokoisissa linnuissa sekä muuttolintuparvissa. Yksittäisiä pikkulintuja ja rastaita sekä pieniä pikkulintuparvia ei seurattu samalla tarkkuudella. Petolinnuista, joutsenista, hanhista, kurjista, lokeista ja muista kookkaista linnuista kirjattiin muistiin lentokorkeus seuraavien luokkien mukaisesti: <50 m, m, m, m ja >200 m. Lokakuun loppupuolen ja marraskuun neljän muutonseurantakerran jälkeen tarkistettiin joutsenten esiintyminen lähipelloilla. Kuva 3. Lemlahden tarkkailutorni ja näkymätornista länteen. Tornin tarkkailutasanne oli 10 m korkeudella. Taulukko 1. Muutontarkkailupäivät ja niiden sääolot Lemlahdessa syksyllä Pvm Tuuli Pilvisyys Sade Näkyvyys Lämpötila Tyyntä N 2 m/s 75% 25% poutaa, aamulla heikkoa sumua 3 km 20 km C S 2 m/s S4 5 m/s pilvistä poutaa klo 9:30 asti, jolloin hyvä 10km C etelästä tulisaderintama NW7 8 m/s pilvistä aamullaheikkoatihkusadetta,klo kohtalainen C puolipilvistä 9jälkeenpoutaa hyvä Tyyntä S 1 2 m/s pilvistä,pilvet aamulla tihkua ja sumua, tihku alle 5km +8 C matalalla( m) sadelakkasi10:30 luoteessahyvä, idässähuono Tyyntäklo12:30asti,klo lähespilvistä poutaa hyvä 0 +7 C 13:30S5m/s puolipilvistä S1m/s SW2 3m/s pilvistä,sumua poutaa 3 5km C pilvistä km SE2 m/s SE 4 m/s pilvistä poutaa,klo10jälkeenheikkoa hyvä 5km C tihkusadetta NW 1 m/s tyyntä puolipilvistä pilvistä poutaa,maapakkasyönjäljiltä kuurassa kohtalainen hyvä 2 +1 C 5

6 3 TULOKSET Raportin liitetaulukkoon on koottu Lemlahden syysmuuton tarkkailussa havaitut lintulajit sekä muuttavien tai kiertelevien lintujen päiväkohtaiset yksilömäärät. Seuraavissa alaluvuissa esitellään tarkkailun tulokset päiväkohtaisesti sekä suurten lintujen ja petolintujen osalta lajikohtaisesti. 3.1 LINTUMUUTONYLEISKUVA Sää oli lintujen muutolle suotuisa. Muutto ei kuitenkaan ollut vilkasta. Aamulla näkyi muutama sisämaahan päin suuntaavaa merihanhiparvi (paikallisten lintujen liikehdintää) ja kaksi pientä alueen kaakkoispuolelta muuttanutta merimetsoparvea. Varpuslinnuista oli liikkeellä lähinnä peippoja, joita muutti pikkuryhminä aamutunneilla. Aamupäivällä muutti lähinnä varpushaukkoja. Rannikon yllä alueen länsipuolella liikkui puolen päivän aikaan kaksi merikotkaa. Tuulipuistoalueella saalisteli yksi nuolihaukka. Muita paikallisia petolintuja ei alueella havaittu Sää oli auringonnousun jälkeen lintujen muutolle suotuisa, mutta etelästä noussut tuuli ja klo 9 aikoihin saapunut voimakas saderintama lopettivat muuton ja estivät myös havainnoinnin. Aamutuntien aikana alueen yli muutti pikkuryhminä lähinnä peippoja, punakylkirastaita ja haarapääskyjä. Isompien lintujen muutto oli pysähdyksissä: vain muutama sepelkyyhky, kaksi jalohaukkaa ja yksinäinen kaakkuri matkasivat alueen yli. Lisäksi havaittiin kaksi kiertelevää varisparvea, jotka siirtyivät alueen yli koilliseen. Paikallisista petolinnuista tavattiin merikotka. Lintu saapui idästä ja siirtyi melko korkealla tuulipuistoalueen yli länteen Lintujen muutto oli kohtalaisen luoteistuulen avittamana melko runsasta. Liikkeellä oli etenkin peippoja, järripeippoja ja sepelkyyhkyjä. Valtaosa peipoista (n. 2000) ja järripeipoista (n. 500) muutti aamulla metrin korkeudessa. Muutto siirtyi vähitellen korkeammalle, ja klo 9 jälkeen miltei kaikki parvet havaittiin usean sadan metrin korkeudesta. Peippolinnut lensivät leveänä rintamana alueen yli. Sepelkyyhkyjen muutto oli vilkasta klo 9 12:30. Kyyhkyparvia havaittiin kaikkiaan runsaat 40 (miltei 3000 yksilöä). Suurin osa parvista ohitti tuulipuistoalueen rannikkoa seuraten länsipuolelta. Muutama iso parvi ohitti paikan itäpuolitse. Parvet lensivät hyvälle kyyhkymuutolle tyypilliseen tapaan korkealla, useimmat arviolta metrin korkeudella. Isoista linnuista oli sepelkyyhkyjen lisäksi liikkeellä jonkin verran hanhia: merihanhia näkyi 20, metsähanhia 19 ja muita hanhia 39. Näistä ainoastaan merihanhet ylittivät tuulipuistoalueen (kaksi parvea, lentosuunnista päätellen paikallisia lintuja). Päiväpetolintuja havaittiin kolmisenkymmentä, joista kahdeksan ylitti tuulipuistoalueen. Runsain laji oli varpushaukka (21 muuttavaa). Neljästä havaitusta merikotkasta (ainakin kolme eri yksilöä) kolme liikkui meren- 6

7 rannikolla ja yksi siirtyi tuulipuistoalueen pohjoispuolitse länteen. Tuulipuistoalueella oleskeli kaksi paikallista varpushaukkaa Tihkusade häiritsi muuttoa ja muutonseurantaa aamulla. Sade loppui noin 10:30. Lintujen muutto oli heikkoa klo 10 asti, eikä se sen jälkeenkään voimistunut vilkkaaksi. Päivän runsaimmat lajit olivat sepelkyyhky (172 yks.), vihervarpunen (97 yks.) ja naakka (97 yksilöä). Pikkulintujen muutto oli pysähdyksissä, esimerkiksi peippoja havaittiin vain viisi yksilöä. Sumuinen sää ei suosinut petolintujen muuttoa: summaksi tuli neljä varpushaukkaa ja kaksi sinisuohaukkaa. Isoista linnuista havaittiin ainoastaan yksi tuulipuiston ylittänyt merihanhi. Lähes kaikki päivän aikana havaitut linnut muuttivat alle sadan metrin korkeudessa matalalla pysytelleen pilvipeitteen vuoksi Tyyni poutasää suosi lintujen muuttoa pitkän lounaistuulisen jakson jälkeinen. Päivä oli sekä järripeipon että naakan päämuuttopäiviä. Myös räkättirastaita ja urpiaisia oli liikkeellä enemmän kuin muina seurantapäivinä. Tarkkailupäivien ensimmäiset tarkkailupaikan ohi muuttavat laulujoutsenet havaittiin. Naakkojen muutto jatkui aamun sarastuksesta klo 12:30 asti. Naakkoja näkyi runsaat (49 parvea). Valtaosa parvista muutti rannikkoa seuraten länsipuolelta arviolta 3 5 kilometrin päästä. Samaa reittiä muutti myös hajanaisia varisparvia etelään. Tuulipuistoalueen yli muutti ainoastaan yksi kookas naakkaparvi (800 yksilöä) ja itäpuolitsekin vain muutama parvi. Useimmat naakkaparvet lensivät metrin korkeudessa. Pikkulintumuuton valtalaji oli järripeippo (arviolta 3000 yksilöä), joita oli liikkeellä huomattavasti tavallista peippoa (500 yks.) enemmän. Peippolinnut muuttivat leveänä rintamana melko matalalla ( m) tuulipuistoalueen yli. Myös urpiaisia oli runsaasti liikkeellä (n. 600 yks.). Urpiaiset muuttivat matalalla, useimmat parvet vain metrin korkeudella. Miltei kaikki päivän aikana havaitut rastaat (n yks.) olivat kierteleviä räkättirastaita, jotka siirtyivät tuulipuistoalueen yli pohjoiseen metrin korkeudella. Petolinnuista oli liikkeellä lähinnä varpushaukkoja (16 muuttavaa). Merikotkia näkyi edelliskertoja enemmän, yhteensä viisi yksilöä. Näistä yksi muutti tuulipuistoalueen yli etelään. Muut olivat paikallisia lintuja, joista yksi kaarteli puolen päivän jälkeen kaukana idässä ja kolme liikkui samaan aikaan kaukana meren puolella Ilmavirtaus on jälleen muuttunut pohjoisen puolelle pitkän, lintujen muuttoa huonosti suosivan lounaisvirtauksen jälkeen. Muutto oli kuitenkin heikkoa syksyn edettyä pitkälle. Osasyynä saattoi myös olla aamulla vallinnut sumuinen sää. Aamulla havaittiin lähinnä räkättirastaita, urpiaisia ja variksia, joita muutti eteläisiin suuntiin pieniä määriä matalalla tuulipuistoalueen yli. Vesilinnuista havaittiin muutama pieni parvi isokoskeloita ja kaksi laulujoutsenparia. Muutto hiipui miltei kokonaan sumun hälvettyä aamupäivällä. Puolen päivän aikaan alkanut tuulenvire nosti merikotkat ilmaan: tuulipuistoalueen yli lensi merikotka matalalla lounaaseen ja hetkeä myöhemmin toinen yksilö lensi alueen etelä- 7

8 puolelta länteen. Hieman näiden jälkeen tuulipistoalueen länsipuolella näkyi samaan aikaan viisi rannikon yllä kaartelevaa merikotkaa. Merikotkien lisäksi päivän aikana havaittiin ainoastaan yksi muu petolintu, joka oli varpushaukka Syksyn toiseksi viimeinen, joutsenmuuton seuraamiseen varattu tarkkailupäivä oli varsin vaisu muuttopäivä, vaikka se olikin sääolojen puolesta hyvä. Kello 12 asti jatkuneessa tarkkailussa ei havaittu yhtään joutsenta ja myös muiden lintujen yksilömäärät jäivät vähäisiksi. Eniten oli liikkeellä variksia (95 yksilöä, useimmat tuulipuiston länsipuolitse etelään), räkättirastaita (62 muuttavaa) ja harmaalokkeja (55, kaikki alueen länsipuolelta pohjoiseen). Petolintuja, vesilintuja ja hanhia ei havaittu ollenkaan Pakkasyön jälkeinen kylmä päivä. Edellisenä päivänä Keski-Pohjanmaan rannikolla oli havaittu voimakas joutsenmuutto ( Lemlahdella joutsenten muutto jäi kuitenkin heikoksi: auringonnoususta klo 13 jatkunut seuranta tuotti summaksi vain kuusi laulujoutsenparvea, joissa oli 31 lintua. Päivän runsaimmat muuttolinnut olivat isokoskelo (107 yksilöä, joista yli puolet muutti tuulipuistoalueen yli lounaaseen), harmaalokki (101, miltei kaikki alueen itäpuolella kaakkoon) ja urpiainen (2 parven tuulipuistoalueen yli etelään). Petolinnuista tavattiin vanha merikotka, joka siirtyi länteen tuulipuistoalueen pohjoispuolitse. 3.2 SUURET LINNUT JA PETOLINNUT Laulujoutsen Seurantapäiviin ei osunut hyvää joutsenmuuttoa, vaikka seurantajakso ulottui marraskuulle laulujoutsenen vilkkaimpaan muuttoaikaan. Laulujoutsenia havaittiin kolmena päivänä yhteensä 45 yksilöä. Kyhmyjoutsenia nähtiin tornista yksi pohjoiseen matkannut yksilö tuulipuistoalueen länsipuolelta muutti 3 ja itäpuolelta 6 joutsenta lounaaseen. Aamulla yksinäinen laulujoutsen siirtyi tuulipuistoalueen yli pohjoiseen havaintopaikan länsipuolelta noin 200 metrin päästä. Kaikkien joutsenten lentokorkeus oli m aamulla havaittiin 4 vanhaa laulujoutsenta, jotka olivat paikallisia kiertelijöitä. Näistä kaksi matkasi havainnointipaikan itäpuolelta NW n. 300 metrin päästä ja kaksi länsipuolelta N n. 500 metrin päästä. Joutsenet lensivät vain hieman puuston yläpuolella, metrin korkeudella joutsenia ei havaittu ollenkaan, vaikka sääolot olivat muutolle suotuisat laulujoutsenia muutti pakkasyön jäljiltä harvakseltaan, yhteensä 31 yksilöä: 3 NW lännen puolelta yli 5 km:n päässä tornista (lentokorkeus m), 6 SW idän puolelta 3 km:n päässä (lentokorkeus n. 250 m), 8 SW idän puolelta 1,5 km:n päässä (n. 200 m), 1 S lännen puolelta 5 km päässä (75m), SW idän puolelta 3 km:n päässä ( m). 8

9 Luvianlahden pelloilla neljä kilometriä tuulipuistoalueelta pohjoiseen oleskeli , , , laulujoutsenta. Kuivalahden pelloilla tuulipuistoalueen eteläpuolella ei samoina päivinä havaittu joutsenia. Metsähanhi Sekä että näkyi 19 muuttavan metsähanhen parvi. Näistä ensimmäinen muutti SW havaintopaikan itäpuolitse n. 1,5 km:n päästä (lentokorkeus m) ja jälkimmäinen SW länsipuolitse n. 2 km:n päästä (n. 250 m) havaittiin lisäksi 48 (4 parvea) ja (3 parvea) tarkemmin tunnistamatonta hanhea, joista valtaosa todennäköisesti oli metsähanhia. Molempina päivinä kaikki parvet matkasivat S SW melko kaukana (3 >5 km) lännessä eli meren puolella. Parvien arvioitu lentokorkeus oli m. Merihanhi Kaikki havaitut merihanhet olivat lentosuunnista päätellen paikallisia, ruokailutai lepäilypaikkaa vaihtavia yksilöitä havaintotornin yli lensi 12 merihanhen parvi SE (lentokorkeus 200 m) ja myöhemmin 4 linnun parvi tornin vierestä SE (ohitusetäisyys 100 m, lentokorkeus 75 m). Lisäksi havaittiin kaksi tuulipuistoalueen eteläpuolitse W matkaavaa lintu (ohitusetäisyys 1 km, lentokorkeus n. 75 m) tuulipuistoalueen ylitti 6 merihanhea NW (750 metrin päästä havaintotornin itäpuolelta, lentokorkeus n. 75 m). Alueen eteläpuolelta lensi 14 yks. parvi W (ohitusetäisyys 1 km, lentokorkeus m). Myöhemmillä käynneillä tavattiin enää kolme merihanhea: N lännen puolelta 200 metrin päässä (lentokorkeus 60 m) ja S lännen puolelta 200 metrin päässä (lentokorkeus n. 200 m). Taulukko 2. Kaikkien hanhien arvioidut lentokorkeudet ja ohituspuoli tuulipuistoon nähden. M Päivä Alueen länsipuolelta Alueen yli Alueen itäpuolelta u määrä <50m >200m <50m >200m <50m u 100m 200m 100m 200m 100m 200m t v e s Muut vesilinnut >200m Yht Muita vesilintuja kuin joutsenia ja hanhia tavattiin varsin vähän. Näistä runsain oli isokoskelo, joita liikehti loppusyksyllä. Lisäksi havaittiin pieni määrä telkkiä ja sinisorsia sekä useita paikallisia, kaukana meren yllä näkyneitä tarkemmin tunnistamattomia vesilintuparvia. Isokoskeloista yli puolet saapui idän ja koillisen suunnasta ja ylitti tuulipuistoalueen metrin korkeudessa (taulukko 3). Muut parvet seurasivat merenrannikkoa kaukana lännessä (matalalla meren yllä lentäneitä lintuja ei havaintotornista voinut nähdä). Kaukana idän puolella nähtiin vain yksi koskeloparvi. 9

10 Taulukko 3. Isokoskelon arvioidut lentokorkeudet ja ohituspuoli tuulipuistoon nähden. Päivä määrä M e r i m e Merimetso Merimetsoja havaittiin ainoastaan syksyn ensimmäisenä muutonseurantapäivänä 31.8., jolloin tuulipuistoalueen kaakkoispuolelta lensi 5 ja 4 merimetson parvet SW W. Parvien lentokorkeus on melko suuri, arviolta metriä. Kurki Kurkia tavattiin syksyn aikana vain muutama yksilö: yksilöä tuulipuiston itäpuolelta SW n. 3 km etäisyydellä havaintopaikasta, lentokorkeus < 50 m. Samana päivänä 1 kiertelevä lintu yli 2 km päässä alueen eteläpuolella ja kurjen ääntelyä kuului alueen länsipuolelta (todennäköisesti paikallisia lintuja Kuivalahden rannalta), mutta lintuja ei näkynyt oli Lounais-Suomessa hyvä kurjen muuttopäivä. Mm. Hangon lintuasemalla kurkia muutti pitkin päivää ja summaksi kertyi yli 4000 yksilöä (A. Lehikoinen, suull. ilm.). Samana päivänä Lemlahdessa ei näkynyt yhtään kurkea (havainnointia aamusta klo 13:30 asti). Ilmeisesti kurkien muuttoreitti sijoittui sen verran kauaksi sisämaahan, että kurkia ei voinut Lemlahden tornista nähdä. Merikotka Kookas, hitaasti liikkuva ja kauas näkyvä merikotka oli varpushaukan jälkeen runsain petolintu. Merikotkia havaittiin kaikkiaan 12 kertaa (yhteensä 22 yksilöä). Lähes kaikki havainnot koskivat paikallisia lintuja, ja todennäköisesti osin samoja yksilöitä. Enimmillään nähtiin samaan aikaan kaksi vanhaa ja kolme nuorta tai esiaikuista merikotkaa. Säännöllisimmin näyttäytyi yksi tai kaksi vanhaa merikotkaa. Suurin osa merikotkista (15 yks.) oli kaukana lännessä tai lounaassa kierrelleitä lintuja, jotka seurasivat merenrannikkoa tai kaartelivat taivaalla. Muista havainnoista yksi koski havainnointipaikan yli korkealla (arviolta m) etelään muuttanutta lintua, yksi idässä kaarrellutta lintua ja loput viisi tuulipuistoalueen yli tai sen läheltä länteen tai itään siirtyneitä lintuja. Kaikki viime mainitut merikotkat (kerran nuori, muulloin vanha lintu) lensivät matalalla (25 50 m). Sääksi Alueen länsipuolelta Alueen yli Alueen itäpuolelta <50m m m >200m <50m m m >200m <50m m m yksilö tuulipuiston länsipuolelta 1,5 km etäisyydellä havaintopaikasta, muuttosuunta S, lentokorkeus arviolta 75 m. Suohaukat >200m Yht Suohaukoista tavattiin kaksi ruskosuohaukkaa, viisi sinisuohaukkaa ja yksi nuori aro- tai niittysuohaukka. Molemmat ruskosuohaukat muuttivat 31.8., toi- 10

11 nen tuulipuistoalueen länsipuolelta S noin 2 km päästä havainnointipaikasta ja toinen itäpuolelta tuulipuistoalueen yli S. Lintujen lentokorkeudet olivat noin ja 150 m. Sinisuohaukkoja havaittiin kolmena päivänä: alueen yli havainnointipaikan länsipuolelta noin 750 metrin päästä, lentokorkeus arviolta 300 m koiras ohitti tuulipuistoalueen lännessä noin 1,5 km päässä havainnointipaikasta ja myöhemmin naaras ylitti alueen lännessä noin 800 m päässä. Molemmat yksilöt muuttivat etelään noin metrin korkeudella kaksi naaraspukuista sinisuohaukka muutti tuulipuistoalueen ohi etelään 3 4 km etäisyydellä havaintopaikasta, toinen itä- ja toinen länsipuolelta. Lintujen lentokorkeus oli m nuori aro- tai niittysuohaukka lensi etelään havaintopaikan länsipuolelta n. 750 metrin päästä. Linnun lentokorkeus oli metriä. Hiirihaukka Havainnointipäiviin ei osunut yhtään hyvää hiirihaukkojen muuttopäivää. Summaksi kertyi seitsemän yksilöä. Näistä viisi muutti tuulipuistoalueen itäpuolelta S SE yli 2 km etäisyydellä ja yksi länsipuolelta 1,5 km päässä S havaittiin ainoa tuulipuistoalueen ylittänyt hiirihaukka, joka muutti havainnointipaikan länsipuolelta noin kilometrin päästä. Kaikki hiirihaukat kaartelivat korkealla ilmassa: muuttokorkeudeksi arvioitiin kerran m, muulloin vähintään 200 m. Varpushaukka Varpushaukkoja havaittiin 60 muuttavaa yksilöä, hieman enemmän kuin muita petolintuja yhteensä. Varpushaukkojen muutto tapahtui leveänä rintama ja pääsuuntana oli etelä. Tuulipuiston yli muutti kaikkiaan 21 varpushaukkaa havaintopaikan molemmilta puolilta S SW, muutama yksilö myös SE. Alueen ulkopuolella liikkuneista varpushaukoista suunnilleen puolet muutti rannikkoa seuraten alueen länsipuolelta ja puolet itäpuolelta (taulukko 4). Useimpien varpushaukkojen lentokorkeus oli metriä. Kaikki havainnot alle 50 metrin korkeudella lentäneistä varpushaukoista tehtiin 3.10., jolloin pilvipeite oli erittäin matalalla. Taulukko 4. Varpushaukan arvioidut lentokorkeudet ja ohituspuoli tuulipuistoon nähden. Päivä määrä M e r i k M Alueen länsipuolelta Alueen yli Alueen itäpuolelta <50m >200m <50m >200m <50m >200m 100m 200m 100m 200m 100m 200m Yht Kanahaukka yksilö tuulipuiston länsipuolelta 2 km etäisyydellä havaintopaikasta, muuttosuunta S, lentokorkeus arviolta 75 m. 11

12 yksilö tuulipuiston itäpuolelta 1,5 km etäisyydellä havaintopaikasta, muuttosuunta S, lentokorkeus arviolta 150 m. Jalohaukat Jalohaukoista tavattiin yksi ampuhaukka, yksi nuolihaukka, kolme tuulihaukka ja kaksi tarkemmin määrittämätöntä pientä jalohaukkaa. Kaikki havaitut jalohaukat lensivät tuulipuistoalueen yli (pienet jalohaukat eivät näy kauaksi). Yhden yksilön lentosuunta oli NE, muiden S SW. Linnuista kaksi ohitti havaintopaikan länsipuolelta ja kolme itäpuolelta. Lentokorkeuksiksi arvioitiin m ja kerran 150 m. Taulukko 5. Kaikkien petolintujen arvioidut lentokorkeudet ja ohituspuoli tuulipuistoon nähden. Päivä Alueen länsipuolelta Alueen yli Alueen itäpuolelta määrä <50m >200m <50m >200m <50m >200m 100m 200m 100m 200m 100m 200m Yht PAIKALLISET LINNUT Tarkkailutornista havaitut tuulipuistoalueella oleskelleet paikalliset linnut olivat enimmäkseen tavanomaisia nuorten sekametsien lintuja. Vaateliaampaan lajistoon kuuluivat metso (yksi havainto hirvestäjien lentoon pelottamasta ukkometsosta), teeri (lähes jokaisella kerralla kuului soidinääntä alueen eteläpuolelta) ja pyy (yksi tai kaksi viheltelevää koirasta tornin lähellä), jotka lukeutuvat myös alueen pesimälajistoon (Lammi 2011b). Lisäksi lähes jokaisella havainnointikerralla tavattiin yksi tai kaksi palokärkeä. Petolinnuista havaittiin nuolihaukka sekä kahdella käynnillä yksi tai kaksi paikallista varpushaukkaa. Myös korppeja vieraili alueella säännöllisesti ehkä hirvestäjien teurasjätteitä etsimässä. Enimmillään korppeja näkyi kymmenkunta yksilöä kerrallaan. Tuulipuistoalueella ei ole peltoja, tulva-alueita tai järviä. Paikallisia vesilintuja tai peltolintuja ei tavattu. 4 TULOSTENTARKASTELU Syksyllä 2011 tehdyn muutontarkkailun perusteella Lemlahden tuulipuisto ei todennäköisesti sijoitu erityisen tärkeälle lintujen syysmuuton aikaiselle muuttoreitille. Kertyneiden havaintojen perusteella näyttää siltä, että runsaimmat lintutarkkailussa havaitut lintulajit (peippo, järripeippo, urpiainen) sekä päiväpetolinnut muuttavat alueen yli leveänä rannikon suuntaisena rintamana, eivätkä keskity suunnitellulle tuulipuistoalueelle. Lintujen lentokorkeudet vaihteli- 12

13 vat sääolojen mukaan: pilvisellä säällä ja vastatuulessa linnut lensivät matalammalla kuin kirkkaalla säällä ja myötätuulessa. Useimpina aamuina varpuslinnut muuttivat niin matalalla, ettei niillä olisi ollut suurta riskiä törmätä tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin. Muista runsaista lajeista sepelkyyhky, naakka ja muuttavat varikset seurasivat merenrantaa ja niiden muutto keskittyi tuulipuistoalueen länsipuolelle, osittain meren ylle. Lentokorkeus oli myös melko suuri. Tuulipuistohankkeen esiselvitykseen koottujen tietojen perusteella Lemlahden ympäristössä on kolme valtakunnallisesti tärkeää lintualuetta (FINIBAkohdetta; ks. joihin kerääntyy muuttoaikoina mm. joutsenia, hanhia ja kahlaajia. Näistä lähin on suunnittelualueen länsireunasta 1,5 6 kilometrin päähän sijoittuva Kuivalahti. Muut kaksi kohdetta, Luvianlahti ja Eurajoen suisto sijaitsevat 5 9 kilometrin päässä suunnitellusta tuulipuistosta (ks. kuva 1). Esiselvityksessä oletettiin, että syksyisin Kuivalahden ja Luvianlahden välillä liikehtivät linnut eivät todennäköisesti lennä tuulipuistoalueen yli vaan sen länsipuolitse. Luvianlahdelle syksyisin kerääntyviä lintujen arveltiin voivan muuttaa Lemlahden suunnittelualueen yli. Lokakuun loppupuolella ja marraskuussa Luvianlahdella oleskeli parisensataa joutsenta (tarkemmin s. 8). Joutsenten ääntelyä kuului havainnointipaikalle myös lännestä Kuivalahden suunnasta. Liikehtiviä joutsenia nähtiin kuitenkin erittäin vähän: joutsenmuuton aikaan ajoittuneiden neljän havainnointikerran aikana Lemlahdessa nähtiin ainoastaan tuulipuistoalueen yli lentänyttä laulujoutsenta. Havainnot viittaavat siihen, että tuulipuistoalue ei sijoitu ainakaan paikallisten ruokailu- tai lepäilypaikkaa vaihtavien joutsenten lentoreitille. Hanhia nähtiin muutontarkkailussa joutsenia enemmän. Kaikki tuulipuistoalueen yli tai sen läheltä lentäneet hanhet olivat merihanhia, jotka liikehtivät rannikon ja sisämaan pelloilla sijaitsevien ruokailualueiden välillä. Lentosuunnista päätelleen merihanhet ehkä yöpyivät Kuivalahdelta. Merihanhien määrä oli pieni (parisenkymmentä aamun aikana), eikä hanhilla ollut säännöllisiä lentoreittejä. Myös lentokorkeus vaihteli. Muut kuin merihanhiksi tunnistetut hanhet muuttivat tuulipuistoalueen länsipuolella rannikkoa noudattaen. Hanhia pienempiä vesilintuja havaittiin varsin vähän. Useimmat niistä olivat isokoskeloita, joita saapui pieninä parvina sisämaan suunnasta. Parvet jatkoivat lounaaseen rannikkoa kohden. Pienten vesilintujen ja vähäisestä havaintomäärästä päätellen myös merimetson muutto keskittyy Lemlahden kohdalla merialueelle. Lokkilinnuista tuulipuistoalueella havaittiin vain harmaalokkeja, joita liikkui alueen yli epäsäännöllisesti. Viimeisellä havainnointikerralla tavatut harmaalokit saattoivat olla muuttomatkalaisia, mutta muut yksilöt vaikuttivat paikasta toiseen siirtyviltä kiertelijöiltä. Merikotkaa on pidetty tuulipuistohankkeiden kannalta ongelmallisena lajina. Lemlahden alueelta tai sen lähialueilta ei tuulipuistohankkeen esiselvityksessä paljastunut merikotkan reviiriä. Syksyn aikana merikotkasta tehtiin kuitenkin runsaasti havaintoja, ja muutaman kerran merikotkan nähtiin ylittävän matalalla tuulipuistoalueen. Lentosuuntien perusteella merikotkat vierailivat itäpuolella sijaitsevalla Pinkjärven alueella, jonne havainnointipaikalta on matkaa neli- 13

14 sen kilometriä. Havaintoja yhdestä tai kahdesta vanhasta merikotkasta kertyi pitkin syksyä; mahdollista on, että rannikolla suunnittelualueen lähistöllä oleskeli vanha merikotkapari koko syksyn. Pinkjärven itäpuolella havaittiin vanha merikotka myös pesimäaikaan huhtikuussa 2011 (P. Routasuo). Syksyn aikana toteutetut kahdeksan tarkkailukertaa eivät anna mahdollisuuksia pitävien johtopäätösten tekemiseen varsikin, kun otetaan huomioon se, että lintujen muuttokorkeudet ja muuttoreitit vaihtelevat sääolojen mukaan ja voivat vaihdella myös syksystä toiseen. Poikkeuksellisen lauha ja pitkään jatkunut loppusyksy vaikeuttaa myös tulosten tulkintaa, sillä havainnointipäiviin ei sattunut hyviä joutsenten muuttopäiviä. Kertyneen aineiston perusteella näyttää kuitenkin siltä, että Lemlahden suunnittelualue ei sijoitu erityisen tärkeälle lintujen syysmuuttoreitille, eivätkä ympäristön tärkeillä lintualueilla ruokailevat ja levähtävät linnut liiku säännöllisesti alueen yli. Vesilintujen ja useimpien merenrannikkoa seuraavien lintulajien muutto ohjautuu merelle tai rannikolle suunnittelualeen länsipuolelle. Muutontarkkailun tuloksia arvioitaessa on hyvä muistaa, että Lemlahden tuulipuistoalueen yli tapahtuva lintujen kevätmuutto saattaa olla luonteeltaan erilaista kuin syysmuutto. Isot linnut hakeutuvat keväisin tulva-alueille ja pelloille, eivätkä niiden muuttoreitit noudata rannikkoa yhtä selvästi kuin syksyisin. 5 KIRJALLISUUS Lammi, E. 2011a: Luvian Lemlahden suunniteltu tuulipuistoalue. Luononolojen esiarviointi. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, s. Lammi, E. 2011b: Luvian Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 9 s. 14

15 15

16 16