linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013

2 Linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet Kemiönsaarella, yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä Kemiönsaaren alue on linnustollisesti merkittävä alue Varsinais-Suomen alueella. Alue on arvokas erityisesti syysmuuton aikana sekä myös lintujen kerääntymisalueena ympärivuotisesti. Merkittävimpiä kerääntymisalueita ovat Björkbodan peltoalue, Sjölaxin alue sekä Galtarbyvikenin alue, sekä saaren laajat peltoalueet, erityisesti Kemiönsaaren keskustan pohjois- ja koillispuolella. Kemiönsaaren alue on tärkeä linnustomuuton kerääntymisalue erityisesti syksyisin, joka johtuu pääosin Kemiönsaaren maantieteellisestä sijainnista. Kemiönsaari toimii ikään kuin mantereen jatkeena, niin sanottuna suppilona, jonka linjausta useat muuttolinnut seuraavat ennen merialueelle siirtymistä. Syksyisin muuttavia lintuja tulee laajalla rintamalla Kemiönsaarelle luoteen ja idän väliseltä alueelta siten, että muutto kasaantuu kapeammaksi rintamaksi Kasnäsin niemeä kohti mentäessä. Kemiönsaaren eteläosista muutto suuntautuu pääasiassa kohti lounasta ja etelää. Syysmuuton aikana Björkbodan peltoalue toimii merkittävänä kerääntymisalueena. Keväisin lintujen muutto tapahtuu Kemiönsaarella huomattavasti syksyn muuttoa leveämpänä rintamana, eikä vastaavaa suppilovaikutusta ole. Merkittävimmät muuttolinjat kulkevat tällöin Kemiönsaaren itä- ja länsipuolitse kohti Paimionlahtea ja Halikonlahtea. Osa muuttovirrasta ylittää myös Kemiönsaaren ja osin linnut levähtävät Björkbodan peltoalueella, mutta eivät vastaavissa määrin kuin syysmuuton aikana. Lisäksi kevätmuuton aikana lintujen on todettu lentävän merkittävästi syysmuuttoa korkeammalla. Lintujen kerääntymisalueina merkittävimpiä alueita ovat Björkbodan peltoaukea, Galtarbyviken sekä Sjölax, mutta myös Kemiönsaaren keskustan pohjois- ja koillispuolen peltoalueiden on todettu olevan linnuston kerääntymisen kannalta keskeisiä, mm. joutsenten osalta. Kemiönsaarella ei ole todettu olevan merkittäviä yksittäisiä johtolinjoja, joita linnut käyttäisivät. Useassa selvityksessä on kuitenkin todettu lintujen noudattelevan peltoaukeita ja -laaksoja sekä muita maastonmuotoja, kuten vesistöjä. Esimerkiksi joidenkin lajien osalta, on lintuparvien todettu lähtevän Björkbodan peltoalueilta kohti koillista peltoaukeita pitkin. Yleisellä tasolla useiden vesilintujen on todettu seuraavaan vesistön muodostamia linjoja. Kemiönsaaren peltolaaksot sijoittuvat pääosin lounaskoillissuuntaisesti ja niiden linjaus ohjannee lintuparvien liikkumista alueella, esimerkiksi Björkbodan- Kemiönsaaren keskustan eteläpuoli-sjölax sekä Galtabyviken-Sjölax lienevät merkittäviä lintujen liikkumista ohjaavia peltolaaksoja. Vesialueiden osalta on todennäköistä, että Kemiönsaaren sisäosiin työntyvät lahdet sekä saarien välissä olevat pitkät salmet ohjaavat lintujen lentoa, erityisesti vesilintujen osalta. Petolintujen osalta Kemiönsaaren alue on tärkeä ympärivuotisesti ja muuton kannalta. Petolintujen muuton on todettu syksyisin tulevan idän suunnasta ja kääntyvän Kemiönsaaren/ Björkbodan alueella kohti etelää ja lounaasta sekä osalla lajeista kohti länttä. Keväisin muutto suuntautuu havainnointien mukaan pohjoiseen kohti Paimionlahtea. Kemiönsaari on merkittävä lintujen muuttoalue sekä kerääntymisalue. Merkittävimmät linjat kulkevat saaren itä- ja länsirantoja myöten sisämaahan työntyviä merenlahtia pitkin. Näiden linjojen lisäksi erityisesti syysmuuton aikana ohjautuu merkittäviä muuttomääriä myös koko Kemiönsaaren yli. Alueella on myös

3 merkittäviä lintujen kerääntymisalueita. Saaren sisäosissa yksiselitteisiä muuttolinjoja ei ole, vaan muuttorintama on suhteellisen laaja, niin kevät kuin syysmuutonkin aikana. Lisäksi muuttolinjoihin vaikuttavat sääolosuhteet, kuten näkyvyys, tuulisuus ja esimerkiksi sade, jotka vaihtelevat vuosittain. Maakuntakaavan rajausten ulkopuolelle on jätetty merkittävimmät lintujen kerääntymisalueet ja niiden lähiympäristöt sekä lentoreittejä ohjaavat peltolaaksot. Maakuntakaavan ulkopuolelle on jätetty myös Björkbodan peltoaukean ympäristöstä etelä-lounaan suunnalla olevat alueet, joille syysmuutto merkittäviltä osin pakkautuu muuton suuntautuessa kohti Kasnäsinniemen kärkeä. Maakuntakaavamerkintöjen osalta voidaan todeta, että linnustoa muuttaa varmasti maakuntakaavaalueiden ylitse, mutta alueiden maantieteellinen sijoittuminen mahdollistaa sen, että linnut voivat ruokailutai muuttolennon aikana väistää tuulivoimaloita ja toisaalta, lintuparvilla on tilaa väistää maakuntakaavaan merkittyjä erillisiä tuulivoimapuistoja. Lintuparvien väistömahdollisuus muihin tuulivoimapuistoihin nähden tulee huomioida myös yksittäisissä hankkeissa maakuntakaava-alueiden ulkopuolelle tuulivoimaloita suunniteltaessa siten, että maakuntakaavan merkintöjen toteutusedellytykset säilyvät. Kemiönsaaren alueella tulee kaikkien hankkeiden osalta kiinnittää erityistä huomiota linnuston aiheuttamiin vaikutuksiin. Erityisesti tuulivoimaloiden sijoittuminen yksittäisen tuulivoimapuiston sisällä tulee tehdä siten, että ne mahdollistavat linnuston väistämisen. Tämä tarkoittaa Kemiönsaaren alueella käytännössä sitä, ettei tuulivoimaloita tule sijoittaa yksittäisille alueille lounas-koillissuuntaisesti siten, että ne muodostavat maantieteellisesti pitkiä esteitä eikä tuulivoimaloiden tule muodostaa sijoittelullaan sulkeutuvaa kokonaisuutta, eli ns. pussin periä, jotka estävät lintuparvien väistöä. Johtopäätökset Kemiönsaaren alueen linnustosta ja muuttokäyttäytymisestä on tehty yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tehtyjen selvitysten perusteella. Lisäksi johtopäätöksissä on huomioitu eri tahoilta tulleet kommentit sekä mm. eri kaavahankkeiden viranomaisneuvotteluissa käydyt keskustelut Kemiönsaaren osalta. Tehtyjen selvitysten yhteenvetoon on koottu tiedot merkittävimmistä havainnoista, painottaen erityisesti niitä havaintoja, joiden perusteella voidaan edes yleispiirteisesti osoittaa alueita tai linjauksia, jotka ovat linnustollisesti merkittäviä. Merkittävimmät havainnot linnustosta on tummennettu selvitysten tekstiotteisiin. Tietoja ei ole kerätty kaikkien lajien osalta, mikäli niiden osalta ei ole ollut määriteltynä selkeitä muutto- tai kerääntymisaluetietoja tai mikäli tiettyjä lajeja ei ole pidetty relevanttina tuulivoimavaikutuksia arvioitaessa. Tehtyjen tulosten perusteella laadituissa kartassa on osoitettu lintujen muuttosuunnat ja lintujen todennäköisesti käyttämien lentoreittien suunnat. Kartan nuolet eivät siis siten kuvaa tarkkaa linjausta jota linnut käyttävät. Karttaan linjausten suunta perustuu pääosin kolmen eri havainnointi paikan alueilta kerättyihin tietoihin. Tämän yhteenvedon tiedot on kerätty seuraavista selvityksistä: 1. Kemiönsaaren Misskärrin tuulivoimapuistoalueen ympäristöselvitys, selvitys alueen merkityksestä 2. lintujen muuttoreittinä, Suomen Luontotieto Oy; 3. Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen lintujen syysmuuton selvitys 2011, Sito; 4. Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset, lintujen kevätmuuton selvitys 2012, Suomen Luontotieto Oy; 5. Kemiönsaaren kunta, tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvitys, Ramboll 6. Varsinais-Suomen tärkeät lintualueet, 2012, Faunatica Oy

4

5 Misskärrin tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Suomen Luontotieto Oy 17/2012 Lintujen muuton yleispiirteistä Kemiönsaarella Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä niin syksyllä kuin keväälläkin on hyvin tunnettu ja alueella käy lintujen muuttoaikoina satoja lintuharrastajia. Lintujen muuttoa alueella on dokumentoitu varsin hyvin ja vanhoja havaintoja on julkaistu mm. Turun lintutieteellisen yhdistyksen Ukuli lehdessä. Tuoreimpia havaintoja on mm Suomen Birdlifen ylläpitämässä tiira-lintuhavaintoverkossa. Lintujen syys- ja kevätmuutto alueen läpi eroaa useimmilla lajeilla toisistaan. Maantieteellisestä sijainnista johtuen alue toimii syksyisin merkittävämpänä lintujen läpimuuttoreittinä kuin keväällä. Tämä johtuu siitä että pohjoisesta saapuvat linnut kasaantuvat mantereen loppuessa Kemiönsaaren niemenkärkiin, josta ne jatkavat joko lounaaseen tai joskus myös suoraan etelään kohti Viron rannikkoa. Toisin kuin keväällä syksyllä lintuja saapuu alueelle laajalta sektorilta, joka saattaa ulottua luoteesta aina idänsuuntaan asti. Havaintojen perusteella alueelle saapuu mm. petolintuja suoraan idästä ja vasta Kemiönsaaren kohdalla muuttoreitti muuttuu etelän/ lounaan suuntaiseksi. Tämä havaittiin syksyn havainnoinnissa erityisesti petolintujenmuutonhuippupäivinä. Toisaalta taas mm. alueen läpi muuttavia kurkia saattaa syksyisin saapua myös luoteen suunnasta. Lintujen suurta yksilömäärää alueella syksyisin selittää juuri tämä suppilovaikutus, joka kerää lintuja alueelle. Keväällä lintuja saapuu alueelle huomattavasti vähemmän ja ilmeisesti suurin osa linnuista saapuu Viron puolelta eli etelän suunnasta. Lintujen muuttoväylä on keväällä laajempi johtuen suppilovaikutuksen puuttumisesta joten yksilömäärät ovat alueella huomattavasti syksyä vähäisempiä. Keväällä merkittäviä muuttojohtimia mm. vesilinnuille mutta myös muille lajeille ovat sisämaan merenlahdille johtavat vesireitit. Alueelta lähtee sekä Paimionlahdelle että myös Salon Halikonlahdelle johtavat vesistöväylät, jotka ovat tunnettuja muuttoväyliä. Esim. Halikonlahdelle johtavalle väylälle linnut saattavat tulla Kemiönsaaren itäreunaa pitkin tai vaihtoehtoisesti ne ylittävät Kemiönsaaren. Arvio lajeittain tai lajiryhmittäin Muut petolinnut Kemiönsaari on hyvin tunnettu petolintujen muuttoväylä ja vilkkaimpina päivinä muuttavien petolintujen yhteismäärä lähentelee tuhatta yksilöä. Björkbodan alueen seurannassa havaittiin, että useimpien petolintujen muuttosuuntaa oli lounas tai etelä-lounas, joten valtaosa täällä havaituista petolinnuista ohittaisi Misskärin alueen sen luoteispuolelta. Osa petolinnuista saapuu kuitenkin Kemiönsaarelle idänsuunnasta ja näistä linnuista osa kulkee varmasti myös Misskärin suunnittelualueen poikki. Ehkä muuttoakin merkittävämpi tekijä on petolintujen kasaantuminen syksyllä alueelle, jolloin ne liikkuvat laajalla alueella Kemiönsaarella. Esim. suohaukat saattavat viihtyä alueella useita päiviä ennen merenylitystä. Tämä lisää törmäysriski todennäköisyyttä monen lajin osalta huomattavasti. Kurki Sekä syysmuutolla että kevätmuutolla kurkien päämuuttoreitit kulkevat useimmiten lounaisen Suomen yli ja vain harvoin päämuuttoreitit kulkevat idempää. Kurkien päämuuttoreitti kulkee usein Kemiönsaaren poikki, mutta muuttoreitin tarkka sijainti vaihtelee jonkin verran vuosittain. Se mitä reittiä kurjet käyttävät riippuu pitkälti sääolosuhteista. Muuttosään ollessa edullinen kurjet jatkavat usein matkaansa, eivätkä pysähdy lainkaan etelärannikolla. Myöhään iltapäivällä tai illalla Kemiönsaaren alueelle saapuvat muuttoparvet sen sijaan saattavat poikkeuksellisesti pysähtyä alueelle yöpymään. Havainnoitsijan aiempien vuosien kokemusten perusteella kurjet muuttavat keväisin usein Kemiönsaaren läntistä rantaviivaa seuraten ja tällöin ne yleensä ohittavat Misskärin alueen. Hyvin usein muutto suuntautuu keväisin Kemiön läntistä reunaa pitkin siten että linnut jatkavat täältä kohden Turkua tai Paimionlahtea, josta ne nousevat sisämaahan. Syysmuuton aikana lintujen reitti saattaa kuitenkin kulkea alueen poikki ja esim. alueen itäpuolella sijaitsevalla Sjölaxin alueella on havaittu voimakasta kurkimuuttoa useana vuonna. Björkbodan alueella tehdyn seurannan perusteella kurkien muuttokorkeus oli pääsääntöisesti törmäysriskirajan yläpuolella. Kurkien päämuuton laukaisee usein voimakas pohjoisvirtaus, jonka vuoksi

6 lintujen muuttonopeus on suuri ja muuttokorkeus useimmiten reilusti tuulivoimaloiden lapojen ulkopuolella. Saksassa tehdyn laajan, kurkien kuolinsyytä selvittäneen tutkimuksen perusteella kurjet törmäävät äärimmäisen harvoin tuulivoimaloiden lapoihin (Fanke 2009) Kyyhkyt Sepelkyyhkyjä muuttaa Kemiönsaaren poikki runsaasti ja kuten varpuslinnuillakin kyyhkyt saattavat kerääntyä alueen suurille peltoaukeille jopa tuhansien lintujen parviksi. Ennen syysmuuttoa nämä parvet liikkuvat peltoaukeiden välillä säännöllisesti. Björkbodan alueella muuttavina havaittujen sepelkyyhkyjen muuttosuunta oli useimpien havaintojen perusteella lounas, joten täällä havaitut linnut eivät liikkuisi Misskärin suunnittelualueen poikki. Kemiönsaaren kunta, tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvitys Havainnointipaikat Tiira-lintutietopalvelun havaintojen tallennusjärjestelmässä on runsaasti tietoja Kemiönsaarelta. Suosituin havainnointipaikka on Björkbodan suurehko peltoaukea Kemiönsaaren länsiosassa, Dragsfjärdin taajaman koillispuolella. Alueen keskellä on kukkula, josta on lähes esteetön näkyvyys joka suuntaan, joten paikka on muutontarkkailijoiden suosiossa. Björkbodassa on havainnoitu muuttoa kattavasti, etenkin syksyisin (vuosina syyskuussa keskimäärin 21 havaintopäivää, TLY kirjall.), mutta myös keväisin ja jonkin verran kesäisin. Laajan näkyvyyden ansiosta Björkbodasta käsin saadaan melko hyvä kuva myös laajemman alueen muuttovirroista ja muuton kulusta. Björkbodan alue on todettu maakunnallisesti erittäin tärkeäksi muuttoalueeksi ja muuton solmukohdaksi erityisesti syksyisin (TLY kirjall.). Lintujen muuttovirta kulkee tarkkailukukkulan molemmin puolin ja myös päältä. Siten muuttajamäärien suuruusluokka ja lajisto ovat hyvin tiedossa, ja syksyn summat antavat melko hyvän käsityksen myös todellisesta alueen kautta kulkevasta muutosta etenkin isokokoisten lajien osalta. Syysmuuton pääväylä kulkee Björkbodasta kohti Kasnäsin kärkeä, josta suuri osa linnuista jatkaa etelään tai kaakkoon kohti Viron rannikkoa. Toisaalta esimerkiksi suuri osa varpus- ja hiirihaukoista poistuvat Suomesta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, ja niiden päävirta kulkee usein Björkbodan kohdalla lounaaseen tai jopa länteen. Lövön kallio sijaitsee Kemiönsaaren eteläosassa, noin 6 kilometriä Kasnäsin pohjoispuolella. Alueelta on hyvä näkyvyys joka suuntaan, joten myös tämä paikka soveltuu muuton seurantaan. Etenkin petolintumuuttoa on paikalla seurattu jonkin verran, mutta havaintopäiviä on selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Björkbodassa. Alueen kautta kulkee kuitenkin merkittävä muuttoväylä, sillä monien lajien muuttovirta sumppuuntuu Kasnäsin kärkeen. Kuitenkin mm. hiirihaukan muuttovirta suuntautuu Lövön kohdalla enimmäkseen länteen. Seuraavassa on esitetty tarkemmin merkittävimpien lajien muuttoa Kemiönsaarella ja alueen merkitystä niiden muuton kannalta. Kurki Kurki on runsastunut Suomessa selvästi viime vuosikymmeninä, ja myös kurjen muuttajamäärät ovat selvässä kasvussa. Kun vielä 1990-luvulla suurimmat päiväsummat olivat enintään 5000 lintua, voi nykyisin sopivana muuttopäivänä nähdä selvästi yli muuttavaa kurkea. Kurkimuuton painopiste on aina ollut läntisessä Suomessa, sillä tärkeimmät lepäilyalueet sijaitsevat Pohjanmaalla, ja kurkien pääasiallinen muuttosuunta on suoraan etelään. Koska kurki suurikokoisena lajina käyttää hyväkseen nousevia ilmavirtauksia, välttää se yleensä viimeiseen asti lentämistä meren yllä, jossa nousevia ilmavirtauksia ei

7 juuri synny. Niinpä muutto, joka sisämaassa saattaa kulkea laajalla rintamalla, keskittyy lounaisella rannikolla niemenkärkiin ja suurille saarille ennen pakollista meren ylitystä. Kemiönsaarella kurkimuuttoa on seurattu enimmäkseen Björkbodan peltoaukealla. Kurkien syksyinen muuttoreitti vaihtelee jonkin verran vallitsevien tuuliolosuhteiden mukaan siten, että kovalla lännenpuoleisella tuulella linnut painuvat kauemmaksi itää kun taas itätuuli painaa linnut länteen. Vuosittaiset muuttomäärät vaihtelevat siksi suuresti. Syksyjen muuttosummat vaihtelevat ja kurjen välillä. Parhaina muuttopäivinä on yhdeltä paikalta nähty tuhansia lintuja: yksilöä, , , ja Yli tuhannen linnun muuttopäiviä on ollut 13. Kurjen kevätmuutto jakaantuu usein useammille muuttopäiville kuin syksyllä, joten päiväsummat ovat yleensä syksyä pienempiä. Myös muuttoreitti on leveämpi, ja yleensä pääjoukot saapuvat Suomeen Turun ja Helsingin välisellä rannikkokaistaleella, yleensä kuitenkin Hangon itäpuolelta. Myös Kemiönsaaren kautta muuttaa joinain keväinä runsaasti kurkia. Björkbodassa kevätmuutto ei ole yhtä näyttävää kuin syysmuutto, mutta muilla Kemiönsaaren suosituilla muutontarkkailupaikoilla, Lövössä ja Galtarbynlahdella on havaittu hyviä muuttopäiviä myös keväisin, parhaana Lövön muuttavaa ja Galtarbyn 630 muuttavaa Kurjen osalta on huomattava, että laji on suurikokoinen ja erityisesti suuret parvet on sopivalta havaintopaikalta mahdollista nähdä hyvin kaukaa. Siten kaikki havaitut linnut eivät ole välttämättä muuttaneet havaintopaikan yli. Muuton pääväylä kulkee kuitenkin syksyisin Björkbodan peltojen yli kohti Kasnäsiä, josta kurjet jatkavat etelään kaakkoon kohti Viroa. Maakotka Maakotkan tärkein muuttoreitti Suomessa kulkee etelärannikkoa pitkin itään, Kaakkois-Suomen kautta Venäjän puolelle ja edelleen kaakkoon. Toinen tärkeä reitti kulkee Turun saariston ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Kemiönsaarella, kuten usein muuallakin, merikotkamäärät ovat selvästi suurempia kuin maakotkan. Kuitenkin parhaina syksyinä esimerkiksi Björkbodassa on laskettu merkittäviä määriä maakotkia, josta esimerkkinä syksyn muuttavaa. Maakotkan muuttajamäärät vaihtelevat kuitenkin vuosittain, ja esimerkiksi syksyllä 2012 havaittiin vain yksi maakotka. Lövössä määrät ovat olleet hieman pienempiä, mikä saattaa osin johtua vähäisemmästä havainnoinnista, mutta silti parhaana syksynä on havaittu 19 maakotkaa. Esimerkiksi vuonna 2012 todettiin Suomessa 245 asuttua maakotkareviiriä, joilta tavattiin 180 rengastusikäistä poikasta. Kun maakotkien vanhat linnut pysyttelevät ympäri vuoden reviirillään ja muuttomatkalle lähtevät vain nuoret ja suuri osa esiaikuisista linnuista, voidaan todeta Kemiönsaaren kautta muuttavan merkittävän osan maamme maakotkista (poikastuotannosta). Hiirihaukka Hiirihaukan tärkeimmät muuttoreitit Suomessa ovat syksyisin etelärannikko, jossa päämuuttosuunta on itä, ja lounaissaaristo, josta hiirihaukat lentävät Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Keväisin muutto jakaantuu yleensä useammalle päivälle kuin syksyllä, ja päiväkohtaiset summat ovat pienempiä. Lounaissaariston kautta muuttaa kuitenkin keväisinkin suuria määriä hiirihaukkoja. Hiirihaukan syysmuutto on vilkasta Björkbodassa, josta linnut suuntaavat yleensä lounaaseen tai länteen. Suurimmat määrät on havaittu syksyllä 2011, jolloin syksyn summa oli 911 hiirihaukkaa. Parhaina muuttopäivinä, , nähtiin 198 hiirihaukkaa ja hiirihaukkaa. Myös Lövön kallio on vilkkaan petoreitin varrella, ja paikalta laskettiin peräti 239 länteen muuttanutta hiirihaukkaa ja lisäksi 39 lajilleen määrittämätöntä Buteo-suvun haukkaa. Kerääntymisalueet ja ruokailulennot Kemiönsaarella on useita lintujen kerääntymäalueita. Sjölax on matala merenlahti saaren itäosissa. Se kuuluu Natura suojeluohjelmaan (FI ) ja Natura tietolomakkeen mukaan Sjölax on Suomen

8 todennäköisesti merkittävin merihanhien kerääntymisalue, jolla saattaa loppukesästä lepäillä jopa yli merihanhea, joskin viimeisen viiden vuoden suurin laskettu määrä on yksilöä vuodelta 2012 (TLY kirjall.). Hanhet tekevät päivittäin ruokailulentoja eri puolille saarta, pääosin kuitenkin suurille peltoaukeille, joista tärkeimpänä nousee esiin Björkbodan peltoalue, jossa on enimmillään laskettu 820 merihanhea Myös Dalkarbyträsketillä ja Trotbyssä on laskettu yli 500 linnun paikalliskerääntymiä. Merihanhia lentää siis suurin joukoin eri puolilla Kemiönsaarta sopivia ruokailupaikkoja etsien. Björkbodan pelloilla havaitaan myös merkittäviä määriä lepäileviä ja ruokailevia muuttolintuja. Edellä mainittujen merihanhien lisäksi alueella on viime vuosina kerääntynyt kohtalaisia määriä valkoposkihanhia, josta esimerkkinä havaitut 920 paikallista valkoposkihanhea. Myös vähäisempiä määriä laulujoutsenia ruokailee pelloilla etenkin keväisin. Björkbodan pellot ovat tärkeä ruokailu- ja levähdyspaikka myös monille varpuslinnuille, kuten peipoille, kiuruille ja kirvisille. joita nähdään keväin syksyin satapäisiä parvia. Galtarbyviken on kapea merenlahti Kemiönsaaren lounaisosassa. Karurantaisen lahden pohjukka on ruovikkorantainen ja reheväkasvuinen. Pesimälajistoa ei tunneta erityisen hyvin, mutta alueella pesii monipuolinen vesilintulajisto. Merihanhia nähdään alueella erityisesti syksyisin. Alueella on harrastettu jonkin verran muutonseurantaa, mutta ei niin kattavasti kuin esimerkiksi Björkbodassa, ja ainakin osin tästä johtuen muuttajamäärät ovat selvästi pienempiä. Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä, vertailu maakunnan muuhun tilanteeseen Kemiönsaaren sijainti lähellä manteretta ja sen ulottuminen ikään kuin mantereen jatkeena pitkälle lounaaseen vaikuttavat merkittävästi sen merkitykseen muuttolintujen muuttoreittinä erityisesti syksyisin. Keväällä Kemiönsaaren suuret peltoaukeat ovat ensimmäinen huomionarvoinen ruokailualue mereltä tuleville muuttolinnuille. Lisäksi kauas sisämaahan ulottuvat kapeat merenlahdet, Paimionlahti ja Halikonlahti, ohjaavat muuttoa erityisesti keväisin. Karttatarkastelussa Kemiönsaari sijoittuu näiden kahden johtolinjan väliin, mutta ne sijaitsevat niin lähellä, että käytännössä myös Kemiönsaaren yli kulkee vilkas muuttoreitti, jossa muuttaa monipuolista lajistoa painottuen kuitenkin erityisesti petolintuihin ja kurkiin sekä varpuslintuihin. Björkboda on havaintojen perusteella keskeisimpiä alueita lintujen muuton kannalta erityisesti syksyisin, sillä alueen kautta muuttavat sekä etelään ja lounaaseen suuntaava muuttovirta, että länteen suuntaava muuttovirta. Lisäksi alueella ruokailee runsaasti lintuja. Suppilovaikutuksen takia eteläisissä niemenkärjissä lintuja liikkuu muuttovirrassa nähden enemmän ja pienemmällä alueella kuin pohjoisempana, jossa muutto on hajanaisempaa. Kemiönsaarella muuttovirta kasaantuu erityisesti Björkbodaan ja siitä etelään kohti Kasnäsiä ulottuvalle alueelle. Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen lintujen syysmuuton selvitys 2011, Sito Lintujen muuton yleispiirteistä Kemiönsaarella Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä niin syksyllä kuin keväälläkin on hyvin tunnettu ja alueella käy lintujen muuttoaikoina satoja lintuharrastajia. Lintujen muuttoa Kemiönsaarella on dokumentoitu varsin hyvin ja vanhoja havaintoja on julkaistu mm. Turun lintutieteellisen yhdistyksen Ukuli lehdessä. Tuoreimpia havaintoja on mm. Suomen Birdlifen ylläpitämässä tiira-lintuhavaintoverkossa. Kemiönsaaren tunnetut päämuuttoreitit kulkevat etelä-pohjoissuunnassa sijoittuen Kemiönsaaren länsi- ja itäreunaan. Selvitysalue sijoittuu päämuuttoreittien väliin.

9 Lintujen syys- ja kevätmuutto Kemiönsaaren läpi eroaa useimmilla lajeilla toisistaan. Maantieteellisestä sijainnista johtuen Kemiönsaari toimii syksyisin merkittävämpänä lintujen läpimuuttoreittinä kuin keväällä. Tämä johtuu siitä että pohjoisesta saapuvat linnut kasaantuvat mantereen loppuessa Kemiönsaaren niemenkärkiin, josta ne jatkavat joko lounaaseen tai joskus myös suoraan etelään kohti Viron rannikkoa. Toisin kuin keväällä syksyllä lintuja saapuu Kemiönsaareen laajalta sektorilta, joka saattaa ulottua luoteesta aina idänsuuntaan asti. Havaintojen perusteella mm. petolintuja saapuu suoraan idästä ja vasta Kemiönsaaren kohdalla muuttoreitti muuttuu etelänsuuntaiseksi. Tämä havaittiin syksyn havainnoinnissa erityisesti petolintujen muutonhuippupäivinä. Toisaalta taas mm. Kemiönsaaren läpi muuttavia kurkia saattaa syksyisin saapua myös luoteen suunnasta. Lintujen suurta yksilömäärää Kemiönsaaressa syksyisin selittää juuri tämä suppilovaikutus, joka kerää lintuja alueelle. Keväällä lintuja saapuu selvitysalueelle huomattavasti vähemmän ja ilmeisesti suurin osa linnuista saapuu Viron puolelta eli etelän suunnasta. Lintujen muuttoväylä on keväällä laajempi johtuen suppilovaikutuksen puuttumisesta, joten yksilömäärät ovat alueella huomattavasti syksyä vähäisempiä. Keväällä merkittäviä muuttojohtimia mm. vesilinnuille mutta myös muille lajeille ovat sisämaan merenlahdille johtavat vesireitit. Alueelta lähtee sekä Paimionlahdelle että myös Salon Halikonlahdelle johtavat vesistöväylät, jotka ovat tunnettuja muuttoväyliä. Esim. Halikonlahdelle johtavalle väylälle linnut saattavat tulla Kemiönsaaren itäreunaa pitkin tai vaihtoehtoisesti ne ylittävät Kemiönsaaren. Laulujoutsen Laulujoutsenen muutto ajoittuu Kemiönsaarella pääosin marraskuulle, jolloin havaintopäiviä oli enää vain kaksi. Björkbodan pelloille kertyy syksyllä jonkin verran laulujoutsenia, mutta syksyllä 2011 lintuja havaittiin vain vähän ja linnut kerääntyivät muille pelloille mm. Kemiönsaaren keskustan koillispuolella. Muuttavia laulujoutsenia nähtiin selvitysalueella hyvin vähän. Yhteensä muuttaviksi linnuiksi määritettiin vain 28 yksilöä. Muuttaviksi tulkitut laulujoutsenet muuttivat hyvin matalalla, juuri puiden latvojen yläpuolella. Lintujen muuttosuunta oli poikkeuksetta lounas. Kaikki muuttavat laulujoutsenet havaittiin Palomäen havaintopaikalta. Sekä Paimionlahden että Halikonlahden kautta muuttaa syksyisin säännöllisesti laulujoutsenia ja saattaa olla että osa näistä linnuista oikaisee Kemiönsaaren poikki lounaaseen matkatessaan. Merihanhi Björkbodan pellot ovat joinakin vuosina hyvin merkittävä merihanhien pesinnän jälkeinen kertymäalue, mutta metsästyskauden alettua (20.8) linnut alkavat tavallisesti välttää nopeasti peltoaukeaa. Syksyn 2011 havainnoinnin maksimi merihanhiluku Björkbodan pelloilla oli 630 yksilöä (2.9), jolloin suurparvi tuli Sjölaxin suunnasta ja käväisi iltahämärissä pikaisesti peltoaukealla. Merihanhia liikkuu elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin selvitysalueella ja sen ympäristössä ja suurin osa havainnoista koskee selvitysalueen ympäristössä kierteleviä parvia, jotka liikkuvat peltoaukeilta toiselle. Merihanhet liikkuvat myös Gräsbölen alueella ja Kemiönsaaren linnut saattavat liikkua ennen muuttoa myös Sauvon pelloilla ja erityisesti Tapilanlahden alueella. Selvityksessä muuttajia ja selvitysalueella kierteleviä ei erotettu toisistaan. Yhteensä tuulipuistojen alueella havaittiin lennossa 983 merihanhiyksilöä (mukana varmasti samoja useaan kertaan laskettuja lintuja). Suurin osa (yli 80 %) tuulipuistojen alueella havaituista merihanhista liikkui törmäysriskikorkeudella.

10 Metsähanhi ja kanadanhanhi Muutonseurannassa nähtiin muita hanhia hyvin vähän. Muuttavia metsähanhia havaittiin vain 43 ja kanadanhanhia 11. Muita hanhilajeja ei havaittu. Kaikki metsähanhet havaittiin Palomäen havaintopaikalta ja niiden muuttosuunta oli lounas. Metsähanhet muuttivat kaikki törmäysriskikorkeudella. Metsähanhien levähdyspaikkoihin vaikuttaa nykyisin merkittävästi hanhien metsästys ja esim. Björkbodan pelloille, jossa metsästys on intensiivistä, metsähanhet pysähtyvät enää vain harvoin. Puolisukeltajasorsat, telkkä ja muut vesilinnut Useimmat vesilintulajit ovat yömuuttajia ja aamun muutontarkkailussa nähdään usein vain muuton rippeet. Koska lajit muuttavat keskiyön tunteina, ei tarkkoja muuttoreittejä ole mahdollista selvittää valoisan ajan havainnoinnilla. Vesistöt toimivat useimpien vesilintujen muuttoväylinä, joten selvitysalueen (ja tuulipuistojen) poikki muuttaa todennäköisesti vain pieniä määriä puolisukeltajasorsia. Aamumuuton seurannan yhteydessä nähtiin jonkin verran haapanoita, taveja ja sinisorsia. Telkkiä nähtiin muuttavina vain muutamia. Kaikki havaitut puolisukeltajasorsat muuttivat huomattavan korkealla eli muuttokorkeus oli yli 500 m. Merikotka, maakotka ja kiljukotka Merikotkia liikkuu suunnittelualueella koko vuoden ja muuttavien lintujen osuus koko havaintomäärästä on vähäinen verrattuna alueella liikkuviin pesimättömiin lintuihin. Selvityksessä ei eroteltu kierteleviä ja muuttavia lintuja toisistaan. Kemiönsaari on sekä merikotkan pesimäaluetta että myös muualta tulevien lintujen talvehtimisaluetta. Lövböle-Nordanå tuulivoimapuistoa lähin tunnettu pesä sijaitsee noin 4,5 kilometrin etäisyydellä. Gräsbölen tuulivoimapuistoa lähin tunnettu pesä sijaitsee noin 12 kilometrin etäisyydellä. Merikotkan runsautta ja liikkuvuutta selvitysalueella kuvaa se että 15 päivän havainnoinnilla tehtiin yhteensä 178 havaintoa törmäysriskikorkeudella liikkuvista merikotkista tuulipuistojen alueilla. Näistä valtaosa eli 123 lintua havaittiin Nordanå-Lövbölen tuulipuiston alueella. Maakotkia ei syysmuutonseurannassa havaittu. Alueen läpimuuttavaan harvalukuiseen petolintulajistoon kuuluva kiljukotka havaittiin petolintumuuton yhtenä huippupäivänä Esiaikuiseksi määritetty lintu tuli Björkbodan peltoalueelle idästä ja käväisi myös Nordanå-Lövbölen tuulipuiston alueella. Lajin lentokorkeus oli kuitenkin yli 500 m eikä se liikkunut törmäysriskikorkeudella. Muut petolinnut Kemiönsaari on hyvin tunnettu petolintujen muuttoväylä ja vilkkaimpina päivinä muuttavien petolintujen yhteismäärä lähentelee tuhatta yksilöä. Myös syksyn 2011 havainnoinnissa petolintuja näkyi runsaasti ja mm. mehiläishaukkoja laskettiin 188, hiirihaukkoja 232, varpushaukkoja 310, nuolihaukkoja 42 ja ruskosuohaukkoja 31. Vähälukuisimmista petolinnuista selvitysalueella havaittiin mm. 5 muuttohaukkaa, 2 punajalkahaukkaa, 4 arosuohaukkaa sekä kiljukotka ja haarahaukka. Ehkä muuttoakin merkittävämpi tekijä on petolintujen kasaantuminen syksyllä Kemiönsaarelle, jolloin ne liikkuvat laajalla alueella Kemiönsaarella. Esim. suohaukat saattavat viihtyä selvitysalueella useita päiviä ennen merenylitystä. Havaittu muuttokorkeus on useimmille lajeille tyypillistä. Osa matalalla tai törmäysriskikorkeudella havaituista petolinnuista on todennäköisesti yksilöitä, jotka empivät meren ylitystä tai jotka jäävät lepäämään rannikolle ennen meren ylitystä.

11 Törmäyskorkeudella havaittujen merikotkien suhteellisen suuri määrä selittyy selvitysalueella kiertelevistä merikotkista ja samakin lintu on saatettu kirjata useasti saman päivän aikana. Petolintujen pääasiallinen muuttosuunta oli lounas tai etelä, mutta osa linnuista saapui erityisesti Björkbodan havaintopaikalle melko suoraan idänpuolelta. Björkbodan peltoalueella osa idänsuunnasta tulleista linnuista (erityisesti mehiläishaukat) koukkasi pohjoiseen tullakseen pian takaisin lounaan suuntaan. Erityisesti , jolloin petomuutto oli erittäin voimakasta aamusumun hälvettyä, linnut käyttäytyivät näin. Kurki Kurkien syksyinen muuttoreitti kulkee tavallisesti lounaisen Suomen yli siten, että päämuuttovirta kulkee tavallisesti läntisen Uudenmaan ja Turun välistä. Se mitä reittiä kurjet käyttävät riippuu pitkälti sääolosuhteista. Muuttosään ollessa edullinen kurjet jatkavat usein matkaansa, eivätkä pysähdy lainkaan etelärannikolla. Myöhään iltapäivällä tai illalla Kemiönsaareen saapuvat muuttoparvet sen sijaan saattavat poikkeuksellisesti pysähtyä alueelle yöpymään. Kurkien päämuutto ajoittui syksyllä hyvin lyhyelle aikavälille ( ), jolloin Birdlife Suomen julkaiseman tiedotteen mukaan eteläisen Suomen yli olisi muuttanut noin kurkea. Kurkien muutto kulki laajana rintamana siten että esim. Lahden seudulla ja Lounais-Suomessa nähtiin samanaikaisesti hyvin voimakasta muuttoa. Muuton käynnisti säätilan nopea muutos ja voimakas luoteistuuli, jonka seurauksena kurkimuutto oli hyvin nopeaa ja parvien muuttokorkeus oli suuri. Päämuuton aikana ei havainnointia alueella ollut. Yhteensä seurannassa nähtiin selvitysalueella 1270 kurkea, joista vain 73 (1a) havaittiin törmäysriskikorkeudella. Sekä Palomäen että Björkbodan muutontarkkailupaikoilla kurkien muuttokorkeus oli pääsääntöisesti törmäysriskirajan yläpuolella. Varpuslinnut Varpuslintujen muutto sisämaassa tapahtuu tavallisesti laajana rintamana, jos muuttoa ohjaavia vesistöjä tai laajoja peltoaukeita ei ole (mm. Pöyhönen 1995). Suunniteltujen tuulipuistojen kohdalla muutto on kuitenkin jo jonkin verran kasaantunut maa-alueen kapenemisen vuoksi ja siten varpuslintujen muutto voi ajoittain olla hyvin voimakasta. Vaikka seurannassa keskityttiin suurten ja törmäyksille mahdollisesti alttiiden lajien seurantaan, havaittiin muuttavia varpuslintuja muun muuton seurannan ohessa kohtalaisesti. Björkbodan pellot houkuttelevat monia varpuslintulajeja levähtämään ja erityisesti kirvisiä, kottaraisia ja peippolintuja alueella saattaa levähtää tuhansittain. Palomäen havaintopaikalla rastaita ja esim. rautiaisia havaittiin huomattavasti alueen eteläosaa enemmän. Björkbodan havaintopaikalla muuttavien varpuslintujen havainnointia vaikeuttaa alueella jatkuvasti liikkuvat paikalliset linnut. Palomäen havaintopaikka on varpuslintujen muutonseurannan kannalta selkeästi Björkbodan havaintopaikkaa parempi. Varpuslintujen muuttokorkeus vaihteli aivan puiden latvusten tasolta muutamaan sataan metriin. Selkeällä säällä muuttokorkeus oli sadekeliä korkeampi ja tällöin valtaosa linnuista muutti törmäysriskialueella tuulipuistojen ylitse. Räkättirastaiden muuttokorkeus jäi useimmiten törmäysrajan alapuolelle.

12 YHTEENVETO Nordanå-Lövbölen eteläpuolella sijaitsevat Björkbodan pellot ovat yksi Kemiönsaaren syysmuutonaikaisista kertymäalueista monelle lintulajille ja esim. petolinnut pysähtyvät usein muutollaan saalistamaan peltoaukealle. Merkittävä osa selvityksessä havaituista läpimuuttavista linnuista kulkee suunniteltujen tuulipuistoalueiden poikki. Lintujen muuttokorkeus vaihteli sääolosuhteiden mukaan ja mm. pilvisellä ja heikkotuulisella säällä muuttokorkeus oli mm. useilla petolinnuilla törmäysriskialueella. Kuikkalintuja muutonseurannassa havaittiin vain muutamia ja niiden muutto selvitysalueen poikki on vähäistä. Vesilintuja selvitysalueen poikki muuttaa merihanhea lukuun ottamatta todennäköisesti melko vähän muuttolinjojen painottuessa Kemiönsaaren rannoille. Björkbodan pellot ovat joinakin vuosina hyvin merkittävä merihanhien pesinnänjälkeinen kertymäalue, mutta metsästyskauden alettua linnut nopeasti alkavat välttää peltoaukeaa. Syksyn 2011 havainnoinnin maksimi merihanhiluku Björkbodan pelloilla oli 630 yksilöä. Alueella ruokailevat merihanhet liikkuvat myös suunnitelluilla tuulivoimala-alueilla. Laulujoutsenia alueella liikkuu jonkin verran ja joinakin vuosina Björkbodan pelloille kerääntyy satoja laulujoutsenia. Syksyllä 2011 lajin suosimat pellot sijaitsivat muualla Kemiönsaarella. Petolintuja muuttaa Kemiönsaaren pohjoisosan poikki runsaasti. Syksyn 2011 selvitysalueella tehdyissä havainnoinneissa (15 vrk) mehiläishaukkoja laskettiin 188, hiirihaukkoja 232, varpushaukkoja 310, nuolihaukkoja 42, muuttohaukkoja 5, arosuohaukkoja 4 ym. Ehkä muuttoakin merkittävämpi tekijä on lintujen kasaantuminen syksyllä Kemiönsaaren peltoalueille, jolloin ne liikkuvat laajalla alueella Kemiönsaarella. Merikotkia liikkuu selvitysalueella koko vuoden ja muuttavien lintujen osuus koko havaintomäärästä on vähäinen verrattuna alueella liikkuviin pesimättömiin lintuihin. Merikotkan runsautta ja liikkuvuutta alueella kuvaa se, että 15 päivän havainnoinnilla tehtiin yhteensä 178 havaintoa törmäysriskikorkeudella liikkuvista merikotkista suunniteltujen tuulipuistojen alueelta. Näistä valtaosa eli 123 lintua havaittiin Nordanå-Lövbölen tuulipuiston alueella. Kurjen läpimuutosta alueen poikki ei saatu kunnollista kuvaa, koska muutontarkkailupäivät eivät osuneet kurjen nopeaan päämuuttohetkeen. Alueen läpimuuttavat kahlaajat muuttavat tavallisesti hyvin korkealla. Syksyllä 2011 Björkbodan pelloilla havaittiin merkittäviä määriä mm. suokukkoja, töyhtöhyyppiä ja kapustarintoja. Sepelkyyhkyjä muuttaa alueen poikki huomattavia määriä, mutta syksyn havainnointipäivät osuivat huonosti sepelkyyhkyn massamuuttopäiviin. Laji pysähtyy usein Björkbodan peltoaukeille, jossa yksilömäärät saattavat nousta jopa tuhansiin yksilöihin. Varpuslinnut muuttavat alueen poikki laajana rintamana eikä Kemiönsaaren pohjoisosassa ole vielä selkeää Kemiönsaaren eteläpuolen tapaista muuttolinjaa.

13 Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvityksen. Lintujen kevätmuuton selvitys Suomen Luontotieto Oy 18/2012 Laulujoutsen Laulujoutsenen päämuutto ajoittuu alueella maaliskuun alun ja huhtikuun puolen välin välille. Ensimmäiset linnut saapuvat Kemiönsaareen kuitenkin jo aiemmin ja keväällä 2012 ensimmäinen laulujoutsenhavainto selvitysalueilla tehtiin jo helmikuun lopulla. Ensimmäiset linnut liikkuvat alueella sula- ja pälvipaikkoja etsien, eikä selvää muuttosuuntaa linnuilla muuton alkuvaiheessa ole. Ensimmäiset laulujoutsenet kerääntyvät usein Björkbodan pelloille Nordanå-Lövbölen suunnittelualueen tuntumaan. Myös tänä keväänä Björkbodan peltoalueelle kertyi laulujoutsenia maksimimäärän olleessa 118 lintua (25.3). Laulujoutsenet saapuvat Kemiönsaarelle vielä soiden ja pikkujärvien ollessa jäässä ja usein ne kerääntyvät alkukeväänä suurille pelloille ja erityisesti orasmaille. Laulujoutsenet viihtyivät ehkä tavanomaista pidempään johtuen kevään tulon hidastumisesta ja sorkkaeläimille tarkoitetusta viljaruokinnasta, jota joutsenet tehokkaasti hyödynsivät. Laulujoutsenten muutto Björkbodan pelloilta eteenpäin kulki havaittujen lintujen osalta siten, että linnut lähtivät seuraamaan peltoaukeaa koillisensuuntaan ja täten ne eivät liikkuneet suunnittelualueiden yli. Gräsbölen alueella havaittiin kuitenkin ilmeisesti muualta lähteneitä laulujoutsenia muuttomatkalla Gräsbölen suunnittelualueen yli. Yhteensä Gräsbölen suunnittelualueen yli muutti 154 laulujoutsenta ja näistä törmäysriskikorkeudella lensi 108 lintua loppujen lentäessä aivan metsänrajan yllä eli törmäysriskirajan alapuolella. Toisin kuin esim. hanhilla, laulujoutsenilla lentosuunnat vaihtelivat luoteesta koilliseen, ja onkin mahdollista, että osa havainnoista koskee ruokailupaikkojaan vaihtaneita lintuja. Nordanå-Lövbölen suunnittelualueen poikki havaittiin muuttavan vain 24 laulujoutsenta muiden lintujen muuttaessa Björkbodan peltoaukeaa myöten koillisensuuntaan. Merihanhi Björkbodan pellot ovat merkittävä merihanhien kerääntymisalue ennen lintujen siirtymistä pesimäpaikoilleen. Lisäksi alueella saattaa levähtää myös Merenkurkun ja Perämeren pesimälintuja. Suurin osa näistä linnuista kuitenkin muuttanee läntisempää reittiä. Koska Lounais-Suomen pesimäpaikkoja on niukasti suunnittelualueiden pohjoispuolella, ei merihanhia havaittu muuttavan merkittäviä määriä suunnittelualueiden kautta. Havainnoinnin maksimi merihanhiluku Björkbodan pelloilla oli 83 yksilöä (7.4). Ne merihanhet, joiden havaittiin lähtevän muutolle Björkbodan peltoaukealta, käyttäytyivät samoin kuin laulujoutsenet eli ne muuttivat peltoaukeaa pitkin koilliseen. Selvityksessä muuttajia ja alueella kierteleviä ei erotettu toisistaan. Nordanå-Lövbölen suunnittelualueella havaittiin vain 32 muuttavaa merihanhea, muiden lintujen ohittaessa alueen idänpuolelta. Yhteensä Gräsbölen suunnittelualueella havaittiin 56 merihanhea, joista lähes kaikki (52) muuttivat törmäysriskikorkeudella. Metsähanhi ja kanadanhanhi Muutonseurannassa nähtiin muita hanhia hyvin vähän. Muuttavia metsähanhia havaittiin 24 (1a) ja kanadanhanhia tasan 100 yksilöä. Björkbodan pelloilla havaittiin koko kevään aikana vain muutama pieni metsähanhiparvi, jotka nopeasti jatkoivat matkaansa. Björkbodan pelloilta muutoille lähteneet kanadanhanhet seurasivat aluksi laulujoutsenten tapaan peltoaukeaa koillisen suuntaan ja täten ne ohittivat suunnittelualueet idänpuolelta. Muita hanhilajeja ei havaittu

14 Puolisukeltajasorsat, telkkä ja muut vesilinnut Useimmat vesilintulajit ovat yömuuttajia ja aamun muutontarkkailussa nähdään usein vain muuton rippeet. Koska lajit muuttavat keskiyön tunteina, ei tarkkoja muuttoreittejä ole mahdollista selvittää valoisan ajanhavainnoinnilla. Vesistöt toimivat useimpien vesilintujen muuttoväylinä, joten suunnittelualueiden poikki muuttaa todennäköisesti vain pieniä määriä puolisukeltajasorsia. Aamumuuton seurannan yhteydessä nähtiin jonkin verran sinisorsia, taveja ja telkkiä sekä yksi mustalintuparvi (n.170 yksilöä). Kaikki yksilöhavainnot tehtiin Gräsbölen alueella. Kaikki havaitut puolisukeltajasorsat muuttivat huomattavan korkealla, eli muuttokorkeus oli yli 500 metriä. Arktiset mustalinnut muuttivat tavattoman korkealla ja vain ääni paljasti muuttoparven. Merikotka ja maakotka Merikotkia liikkuu suunnittelualueella koko vuoden ja muuttavien lintujen osuus koko havaintomäärästä on vähäinen verrattuna alueella liikkuviin pesimättömiin lintuihin. Selvityksessä ei eroteltu kierteleviä ja muuttavia lintuja toisistaan. Kemiönsaari on sekä merikotkan pesimäaluetta että myös muualta tulevien lintujen talvehtimisaluetta. Merikotkahavaintoja tehtiin kevätmuutto seurannan yhteydessä huomattavasti vähemmän kuin syysseurannassa. Lähialueilla talvehtineet linnut lähtevät jo helmikuulta alkaen ja suurin osa lienee poistunut jo maaliskuun puolivälissä. Kevätmuuton 14 päivän havainnoinnilla tehtiin yhteensä 23 havaintoa törmäysriskikorkeudella liikkuvista merikotkista. Näistä puolet koski aikuisia, todennäköisesti Kemiönsaarella tai saaristomerellä pesiviä lintuja. Havainnoista 16 tehtiin Gräsbölen alueelta Palomäen kalliolta ja loput Nordanå-Lövbölen alueelta Björkbodan havaintopaikalta. Yhteensä merikotkahavaintoja tehtiin suunnittelualueilta 41. Maakotkia tai muita kotkalajeja ei kevätmuutonseurannassa havaittu Muut petolinnut Kemiönsaari on hyvin tunnettu petolintujen syksyinen muuttoväylä ja vilkkaimpina päivinä muuttavien petolintujen yhteismäärä lähentelee tuhatta yksilöä. Keväällä Kemiönsaaren poikki muuttavien petolintujenmäärä on huomattavasti vähäisempi ainakin suunnittelualueiden tuntumassa. Kevään 2012 seurannassa muuttavista petolinnuista runsaslukuisin oli varpushaukka (52), toiseksi eniten havaittiin hiirihaukkoja (24). Mehiläishaukkoja havaittiin 13, tuulihaukkoja12, sinisuohaukkoja 6, ruskosuohaukkoja 6 ja kalasääksiä 5. Vähälukuisimmista petolinnuista alueella havaittiin mm. 1 muuttohaukka ja 2 ampuhaukkaa. Hieman yllättäen piekanoita näkyi vain kaksi yksilöä. Lähes kaikista petolintulajeista havaintoja tehtiin Gräsbölen alueella keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin Nordanå- Lövbölessä (ks. taulukko 1). Havaittu muuttokorkeus on useimmille lajeille tyypillistä. Osa matalalla tai törmäysriskikorkeudella havaituista petolinnuista on todennäköisesti yksilöitä, jotka meren ylityksen jälkeen ovat joko jääneet lepäämään alueelle tai suunnittelevat sitä. Petolintujen pääasiallinen muuttosuunta pohjoinen ja erityisesti Palomäen kalliolta havaitut petolinnut suuntasivat kohden Paimionlahden perukkaa. Suurin osa petolinnuista ohitti Palomäen kallion sen länsipuolitse. Tilanne oli syksyllä täsmälleen päinvastoin. Kurki Kurjilla ei keväällä 2012 ollut alueella selkeää päämuuttopäivää ja kurkien muutto ajoittui pitkälle ajanjaksolle. Muutonhuippuja alueella havaittiin kuitenkin 12.4 ja Dragsfjärdin Lövön alueella

15 19.4.havaittuna kurjen muuttopäivänä ja sisämaassa 22.4 havaittuna kurkimuuttopäivänä ei suunnittelualueella ollut havainnointia. Kurkia muutti alueen poikki todennäköisesti muita keväitä vähemmän ja kurjen osalta muutonseurantapäivät eivät osuneet otollisiin hetkiin. Gräsbölen suunnittelualueen länsipuolitse muutti 12.4 n. 800 kurkea, joista kuitenkin vain noin 130 ylitti suunnittelualueen. Tämä oli ainoa havaittu selkeä kurjen muutonhuippupäivä suunnittelualueella. Valitettavasti havainnointi kalliolla alkoi vasta klo 14.00, joten osa kurjista oli saattanut jo ohittaa alueen. Yhteensä Gräsbölen suunnittelualueen poikki havaittiin muuttavan 580 kurkea ja näistä törmäysriskikorkeudella lensi vain 40 yksilöä, muiden parvien muuttokorkeuden ollessa selkeästi törmäysriskikorkeuden yläpuolella. Björkbodassa Nordanå-Lövbölen alueella havaintoja muuttavista kurjista tehtiin vain 180 yksilöstä, jotka kaikki muuttivat törmäysriskikorkeuden yläpuolella (Björkbodan pientä havaintomäärää selittää havaintopäivien niukkuus ja niiden osuminen kurkimuuton kannalta hiljaisiin päiviin). Havainnoitsijan aiempien vuosien kokemusten perusteella kurjet muuttavat keväisin usein Kemiönsaaren läntistä rantaviivaa seuraten ja tällöin ne yleensä ohittavat kummatkin suunnittelualueet. Kyyhkyt Sepelkyyhkyjä muuttaa molempien suunnittelualueiden poikki runsaasti niin syksyllä kuin keväälläkin. Kyyhkyt saattavat kerääntyä Nordanå-Lövbölen alueen läheisyydessä sijaitsevalle Björkbodan peltoaukealle suuriksi parviksi, kuten varpuslinnutkin. Yhteensä muuttavia sepelkyyhkyjä nähtiin 930 yksilöä, joista 720 Nordanå-Lövbölen alueella ja 210 Gräsbölen alueella. Suurin havaittu parvi käsitti noin 310 yksilöä. Näiden lisäksi muuttaviksi tulkittiin 24 uuttukyyhkyä. Gräsbölen alueella lintujen muuttokorkeus oli suuri ja valtaosa linnuista ylitti alueen törmäysriskirajan yläpuolelta. Nordanå-Lövbölen alueella muuttokorkeus oli hieman alempi johtuen siitä, että osa linnuista lähti suoraan muutolle Björkbodan peltoaukealta. Varpuslinnut Varpuslintujen muutto sisämaassa tapahtuu tavallisesti laajana rintamana, jos muuttoa ohjaavia vesistöjä tai laajoja peltoaukeita ei ole (mm. Pöyhönen 1995). Meren ylitettyään varpuslinnut seuraavat rantalinjoja ja muita vastaavia muutonjohteita. Kemiönsaarella Kasnäsin niemi on tunnettu muutonjohdin, mutta muuten muutto kulkee alueen poikki laajana rintamana toisin kuin syksyllä, jolloin linnut selkeästi kasaantuvat alueelle. Suunniteltujen tuulipuistojen kohdalla kevätmuutto on hajaantunut jo melko laajalle alueelle. Tosin muuttajamäärät ovat huomattavasti suurempia kuin esim. sisämaan seurantapaikoilla. Erityisesti varhaiskevään muuttajia kuten kiuruja ja mm. kulorastaita muuttaa alueen poikki runsaasti. Vaikka seurannassa keskityttiin suurten ja törmäyksille mahdollisesti alttiiden lajien seurantaan, havaittiin muuttavia varpuslintuja muun muuton seurannan ohessa kohtalaisesti. Björkbodan pellot houkuttelevat monia varpuslintulajeja levähtämään ja erityisesti kiuruja, kirvisiä, kottaraisia ja peippolintuja alueella saattaa levähtää tuhansittain. Aivan kuten syysmuuton seurannassakin, Gräsbölen alueella havaittiin myös keväällä muuttavia rastaita huomattavasti enemmän kuin Nordanå- Lövbölen alueella. Björkbodan havaintopaikalla muuttavien varpuslintujen havainnointia vaikeuttaa alueella jatkuvasti liikkuvat paikalliset linnut. Palomäen havaintopaikka on varpuslintujen muutonseurannan kannalta selkeästi Björkbodan havaintopaikkaa parempi. Varpuslintujen muuttokorkeus vaihteli aivan puiden latvusten tasolta muutamaan sataan metriin. Selkeällä säällä muuttokorkeus oli sadekeliä korkeampi ja tällöin valtaosa linnuista muutti törmäysriskialueella. Kiuruista, kirvisistä ja peipoista suuri osa (n.80%) muutti törmäysriskikorkeudella.

16 Johtopäätökset Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen alueella ja lähiympäristössä kevätmuutto eroaa selvästi luonteeltaan syysmuutosta. Valtaosa muutosta tapahtuu korkealla alueiden yli eikä lähialueen pelloilla levähdä vastaavia lintumassoja kuin syysmuuton yhteydessä. Kuikkalintuja muutonseurannassa havaittiin vain muutamia ja niiden muutto selvitysalueiden poikki on vähäistä. Vesistöt toimivat useimpien vesilintujen muuttoväylinä, joten suunnittelualueen poikki muuttaa todennäköisesti vain pieniä määriä puolisukeltajasorsia. Aamumuuton seurannan yhteydessä nähtiin jonkin verran sinisorsia, taveja ja telkkiä sekä yksi mustalintuparvi (n. 170 yksilöä) Gräsbölen selvitysalueen yläpuolella. Björkbodan pellot ovat merihanhien kertymäalue ennen lintujen siirtymistä pesimäpaikoilleen. Koska Lounais-Suomen pesimäpaikkoja on niukasti suunnittelualueiden pohjoispuolella, ei merihanhia havaittu muuttavan merkittäviä määriä suunnittelualueiden kautta. Muita hanhilajeja havaittiin hyvin vähän. Laulujoutsenia suunnittelualueilla liikkuu jonkin verran ja Björkbodan peltoalueet ovat selvitysalueiden läheisyydessä lajin muuton alkuvaiheen kerääntymispaikka. Muuttosuunta peltoalueelta suuntautuu pääasiassa koilliseen, kuten merihanhillakin. Keväällä Kemiönsaaren poikki muuttavien petolintujen määrä on huomattavasti syksyä vähäisempi ainakin suunnittelualueiden tuntumassa. Kevään 2012 seurannassa muuttavista petolinnuista runsaslukuisin oli varpushaukka (52), Vähälukuisimmista petolinnuista alueella havaittiin mm. 1 muuttohaukka ja 2 ampuhaukkaa. Lähes kaikista petolintulajeista havaintoja tehtiin Gräsbölen alueella keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin Nordanå-Lövbölessä. Merikotkia liikkuu suunnittelualueella koko vuoden ja muuttavien lintujen osuus koko havaintomäärästä on vähäinen verrattuna alueella liikkuviin pesimättömiin lintuihin. Merikotkahavaintoja tehtiin kevätmuutto seurannan yhteydessä huomattavasti vähemmän kuin syysseurannassa. Kevätmuuton 14 päivän havainnoinnilla tehtiin yhteensä 23 havaintoa törmäysriskikorkeudella liikkuvista merikotkista suunnittelualueilla. Näistä puolet koski aikuisia, todennäköisesti Kemiönsaarella tai saaristomerellä pesiviä lintuja. Havainnoista 16 tehtiin Palomäen kalliolta ja loput Björkbodan havaintopaikalta. Alueen läpimuuttavat kahlaajat muuttavat tavallisesti hyvin korkealla. Syksyllä 2011 Björkbodan pelloilla havaittiin merkittäviä määriä mm. suokukkoja, töyhtöhyyppiä ja kapustarintoja. Kurjilla ei keväällä 2012 ollut alueella selkeää päämuuttopäivää ja kurkien muutto ajoittui pitkälle ajanjaksolle. Gräsbölen suunnittelualueen poikki havaittiin muuttavan 580 kurkea ja näistä törmäysriskikorkeudella lensi vain 40 yksilöä muiden parvien muuttokorkeuden ollessa selkeästi törmäysriskikorkeuden yläpuolella. Björkbodassa havaintoja muuttavista kurjista tehtiin vain 180 yksilöstä, jotka kaikki muuttivat törmäysriskikorkeuden yläpuolella. Sepelkyyhkyjä muuttaa molempien suunnittelualueiden poikki runsaasti niin syksyllä kuin keväälläkin. Kyyhkyt saattavat kerääntyä Nordanå-Lövbölen alueen läheisyydessä sijaitsevalle Björkbodan peltoaukealle suuriksi parviksi, kuten varpuslinnutkin. Yhteensä muuttavia sepelkyyhkyjä nähtiin 930 yksilöä, joista 720 Nordanå-Lövbölen alueella ja 210 Gräsbölen alueella. Gräsbölen alueella lintujen muuttokorkeus oli suuri ja valtaosa linnuista ylitti alueen törmäysriskirajan yläpuolelta. Nordanå-Lövbölen alueella muuttokorkeus oli hieman alempi johtuen siitä, että osa linnuista lähti suoraan muutolle Björkbodan peltoaukealta.

17 Varsinais-Suomen tärkeät lintualueet, 2012, Faunatica Oy Linnuston alueellisia eroja Lehikoinen ym. (2003) jakavat Varsinais-Suomen kolmeen linnuston yleispiirteiltään eroavaan vyöhykkeeseen: sisämaahan, rannikkoon ja merensaaristoon. Sisämaassa vallitsevat havupuuvaltaisissa metsissä, soilla ja viljelymailla pesivät lajit, rannikon tuntumassa elää niiden lisäksi lehtimetsiä, ruovikkoisia merenlahtia ja rantoja tarvitsevia lajeja, ja saaristossa valtaosan pesimälinnustosta muodostavat vesi- ja lokkilintulajit. Pesivien lajien määrä on korkein rannikon alavien rantojen ja merenlahtien tuntumassa, sisämaan viljelyseutujen reheväkasvuisilla kosteikoilla ja niiden rantamilla sekä saaristossa niillä alueilla, joilla on sekä matalikkoja, karikkoja, avoluotoja ja reheväkasvuisia poukamia että havu-, lehti- ja sekametsää kasvavia ja asuttujakin, avomaiden kattamia suurempia saaria. Pesimälinnuston tiheys vaihtelee viljelymaiden ja avosoiden noin 50 parista neliökilometrillä havumetsien pariin ja nousee korkeimmilleen, jopa yli tuhanteen pariin/km², rehevimmissä ruovikoissa ja rantaluhdilla sekä Ruissalon tapaisissa vehmaimmissa lehdoissa. Kosteikoilla lajimäärä on suuresta pesimätiheydestä huolimatta (valtalajeina ruoko- ja rytikerttunen ja pajusirkku) kuitenkin murto-osa lehdoissa pesivien lajien määrään verrattuna. Soiden, umpeenkasvavien järvien ja merenlahtien, peltojen ja lehtojen lajisto on keskimäärin huomattavasti vaateliaampaa ja rajoittuu vain näihin ympäristötyyppeihin, kun taas havu- ja sekametsissä pesii kymmeniä lajeja, joille kelpaavat kaikenlaiset puustoiset ympäristötyypit (Väisänen ym. 1998, Koskimies & Varesvuo 2012). Kaupungeissa ja taajamissa pesii lisäksi pieni niihin erikoistunut mutta korkeisiin, ympäröivien alueiden keskitiheyksiin verrattuna jopa kaksinkertaisiin pesimätiheyksiin yltävä lajijoukko, joskin puistoissa, taajamametsiköissä ja pientaloalueilla lajimäärä nousee moninkertaiseksi kaupunkikeskustoihin verrattuna erityisesti kaikenlaisissa metsäympäristöissä pärjäävien lajien ansiosta. Pääosa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa suunnitelluista voimala-alueista sijoittuu metsävaltaisille seuduille (Klap ym. 2011). Varsinais-Suomessa, kuten muuallakin maassa, niin lajit kuin pesivät paritkin jakaantuvat metsäympäristöissä huomattavasti tasaisemmin kuin valtaosassa muita ympäristöjä ja etenkin verrattuna kosteikkoihin, joilla niin lajimäärät kuin yksilötiheydetkin ovat poikkeuksellisen korkeita. Metsäalueille ei keräänny muuttoaikaan suuria lintujoukkoja toisin kuin kosteikoille ja muille tässä selvityksessä esitellyille tärkeille lintualueille, koska metsäalueet luovat linnuille suotuisat olot lähinnä pesimäajaksi. Pesimälinnuston laji- ja parimäärät ovat lehdoissa ja lehtipuuvaltaisissa metsissä korkeimmillaan, mutta tällaisten metsien osuus maakunnan metsäalasta on vähäinen. Valtaosa siitä on kuusi- tai mäntyvaltaista metsää, joissa pesii yleisinä muutamia kymmeniä lintulajeja, joiden lajikohtaiset ja yhteenlasketutkin pesimätiheydet jäävät selvästi alhaisemmiksi lehtometsiin verrattuna kosteikoista ja muista lintujen kerääntymisalueista puhumattakaan (Väisänen ym. 1998, Lehikoinen ym. 2003). Mitä karumpia metsäalueet ovat, sitä pienemmiksi keskimääräiset laji- ja parimäärät jäävät. Tuulivoiman linnustovaikutuksia arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että törmäys- ja häiriintymisriskille alttiimmista linturyhmistä varsinkin petolintuja pesii ja saalistaa kaikenlaisissa metsäympäristöissä, joskin niiden pari- ja yksilömäärät ovat suuren reviirikoon vuoksi kaikkialla pieniä. Toinen häirinnälle ja törmäyksille altis linturyhmä ovat kanalinnut, joille suotuisinta ympäristöä ovat havupuuvaltaiset soiden, hakkuuaukkojen, taimikoiden ja joen- ja puronvarsien pirstomat alueet. Muuton yleispiirteet Varsinais-Suomessa Valtaosa muuttolinnuista ei seuraa muuttomatkoillaan mitään määrättyjä, kapeita reittejä vaan lentää keväällä pohjoisen- ja syksyllä etelänpuoleisiin ilmansuuntiin leveänä rintamana yli Varsinais-Suomen.

18 Niin vesi- kuin maalinnuillekin kuitenkin suurin piirtein muuttosuuntainen merenrannikko kokoaa parvia merenulappaa ja sisämaata enemmän, jossain määrin Varsinais-Suomessa myös Säkylän Pyhäjärvi. Sorsat, hanhet ja joutsenet pysyttelevät mieluiten rannikon tuntumassa, missä ne voivat tarvittaessa laskeutua veteen tai rannoille lepäämään ja ruokailemaan. Maalinnut puolestaan välttävät meren ylittämistä niin pitkään kuin mahdollista, koska ulapalla ne eivät voi laskeutua siinäkään tapauksessa, että sää muuttuisi yhtäkkiä epäsuotuisaksi muuttolennon jatkamiseen. Edes rannikolla muuttolinnut eivät lennä hyvin kapeita reittejä pitkin vaan pikemminkin useiden kilometrien leveydeltä. Tällaisia muuttolintuja tavanomaista enemmän kokoavia alueita kutsutaan tässä työssä muuttoväyliksi. Rannikon tuntumassa myös pitkät, suunnilleen muuttosuunnassa sijaitsevat merenlahdet kokoavat vesi-, ranta- ja kosteikkolintuja sekä niiden saapuessa etelästä että lähtiessä syksyllä kohti talvialueita. Sekä tällaiset että muutkin laajimmat, reheväkasvuiset ja linnuille ruokaa ja suojaa tarjoavat merenlahdet ja sisämaan järvet ja kosteikot ohjailevat vesi- ja rantalintujen lentoreittejä, koska niin maakunnassa pesivät kuin sen yli pohjoisemmas muuttavat parvet käyttävät näitä alueita välilasku- ja ruokailupaikkoinaan. Lintuparvia lentelee ruovikkoisten ja niitty- ja laidunrantaisten merenlahtien ja sisämaakosteikkojen lähettyvillä myös muutoin tavallista enemmän, koska osa linnuista ruokailee lähistön pelloilla tai toisilla vesistöillä ja rannoilla, mutta palaa esimerkiksi yöksi laajimmille ja vaikeakulkuisimmille kosteikoille turvallista yöpymistä varten. Kosteikkojen lisäksi hanhia, laulujoutsenia ja kurkia, joskus sorsiakin, sekä valkoviklon, liron ja kapustarinnan tapaisia kahlaajia lepäilee muuttomatkan varrella myös perinteisillä, turvallisiksi koetuilla ja usein tavallista kosteammilla, keväisin tulvivilla peltoaukeilla. Siksi niiden liepeillä lentää myös lintuparvia kevät- ja syysmuuttoaikaan enemmän verrattuna karumpiin metsävaltaisiin seutuihin, joilla juuri millään lajilla ei ole muuttoa merkittävästi kokoavia maastonmuotoja tai muita johtolinjoja. Suurina parvina kosteikoilla ja pelloilla levähtävät ja niiden liepeille kerääntyvät lajit, kuten kurjet, hanhet ja joutsenet, lentävät epäsuotuisten metsäseutujen yli yleensä useamman sadan metrin korkeudella, kahlaajat keskimäärin vieläkin ylempänä. Muuttolinnut lentävät yleensäkin ainakin satojen kilometrien pituiset yhtäjaksoiset etapit useiden satojen metrien, yleisesti yli kilometrinkin korkeudella niin päivällä kuin yöllä. Petolinnuille tärkeitä ovat ympäristöstään kohoavat mäet, harjut ja rinteet, erityisesti ne etelänpuoleiset rinteet, joille lämpiminä päivinä kehittyy nousevia ilmavirtauksia eli termiikkejä. Petolinnut, kuten kurjetkin, leijailevat tällaisten kohoutumien kautta nostaakseen lentokorkeuttaan etappi etapilta, ja vaikka nämä energiaa säästävät purjelentäjät etenevät periaatteessa leveinä rintamina manneralueella, muodostuu paikoin myös kapeampia lentoreittejä parhaiden termiikkipaikkojen tuntumaan. Pesimäaikaankin petolinnut lähtevät saalistuslennoille säännöllisesti pesiensä lähettyvillä sijaitsevien, vakiintuneesti kaartelupaikkoina käytettävin kohoumien kautta päästäkseen vaivatta korkeuksiin ennen suuntaamista vaihteleviin suuntiin. Varsinais-Suomessa petolinnut ovat kuitenkin niin harvalukuisia, että edes muuttoaikaan niitä ei keräänny parhaidenkaan paikkojen tuntumaan läheskään niin suurina joukkoina kuin vesi-, ranta- ja kosteikkolintuja. Maakunnassa ei ole kartoitettu peto- ja muille liitolentäjille sopivien nousuvirtausten syntypaikkoja. Muuton- ja talviaikaiset kerääntymisalueet Yhdyskuntina tai ryhminä pesivien lajien lisäksi kymmenet muut lintulajit elävät parvina muutto- ja talviaikaan, vaikka pesimäkaudella ne hajaantuvatkin pariskuntien puolustamille reviireille. Parveutuminen tehostaa ravinnon hankintaa ja petojen ja muiden vaarojen havaitsemista. Tästä syystä sellaisetkin linnut, jotka hajaantuvat parikohtaisille reviireille pesimään, kokoontuvat keväin ja syksyin parviksi. Syksyllä lintuja

19 on liikkeellä useampikertainen määrä kevääseen verrattuna, koska kesän aikana syntyneet poikaset ovat parvissa mukana. Suppeimmille alueille muuttoaikaan kokoontuvat vesi-, ranta- ja kosteikkolinnut, jotka suosivat reheväkasvuisia ja matalavetisiä merenlahtia ja järviä sekä muita kosteikkoja. Vesilinnut kokoontuvat kevätmuuton alku- ja syysmuuton loppuvaiheessa myös sellaisille vesistöalueille, jotka sulavat ensimmäisinä ja jäätyvät viimeisinä. Myös pääosa kahlaajista ja lokkilinnuista keskittyy melko harvoille ja suppeahkoille vesi-, ranta-, kosteikko- ja viljelyalueille. Sen sijaan peipot, rastaat, sirkut, kirviset ja monet muut metsiin pesimään hajaantuvat mutta muihin vuodenaikoihin parviksi kerääntyvät linnut eivät ole yhtä vaateliaita ruokailu- ja lepäily-ympäristöjensä (peltoaukeat, pensaikot, metsänreunat, rikkaruohokasvustot) suhteen, ja esimerkiksi viljelykasvien vaihtumiset vuodesta toiseen vaikuttavat siihen, minne kunakin vuonna muuttoparvet kerääntyvät. Tietyt peltoaukeat säilyvät kuitenkin toisia suosituimpina jatkuvasti esimerkiksi avonaisuuden, rauhallisuuden, kosteuden, karjanlaidunnuksen tai muiden ruokapaikkojen läheisyyden ja vastaavien lintuja suosivien piirteiden johdosta. Sama pätee myös vuodesta toiseen tulviviin, alaviin peltolohkoihin, joilta etenkin kahlaajat ja lokit löytävät runsaasti ravintoa muuttoaikaan. Tämän selvitysalueen ulkopuolella saaristoalueilla muuttolinnut kerääntyvät erityisesti matalikkojen tuntumaan, tuulensuojaisille, alaville ja rauhaisille rannoille, poukamiin ja salmipaikkoihin. Yhtä lailla linnut keskittyvät talvisinkin tietyille paikoille, mutta kylmän ilmaston ja paksun lumipeitteen vuoksi lintuja jää Varsinais-Suomeen vain murto-osa muutto- ja kesäaikaan verrattuna. Talvisin huomattava enemmistö linnuista siirtyy asutusalueille ja niiden lähiympäristöön, ja vain muutamat lajit, kuten tiaiset, kanalinnut ja tikat pysyttelevät ympärivuotisissa metsäympäristöissään. Asutuskeskusten ja varsinkin linturuokintapaikkojen sekä kaatopaikkojen ulkopuolella ei huomattavan suuria lintujoukkoja keräänny Varsinais-Suomen manneralueella, mutta rannikolla ja saaristossa sulana pysyvät vedet vetävät puoleensa jopa tuhansien vesilintujen joukkoja läpi talven. Tärkeät lintualueet Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen tärkeät lintualueet esitellään suurin piirtein luoteesta kaakkoon muuttoväylittäin. Muuttoväylällä tarkoitetaan sellaista pääpiirtein etelä pohjoissuuntaista sektoria, jota pitkin Varsinais- Suomeen saapuu keväällä ja lähtee syksyllä pois keskimääräistä enemmän muuttolintuja. Nämä muuttoväylät on määritelty lintuja erityisesti houkuttelevien, levähdys- ja ruokailualueina käytettävien tärkeiden lintualueiden mukaan. Kunkin alueen suojeluarvoa on luonnehdittu asteikolla yhdestä kolmeen sen mukaan, onko alue linnuston ja lintujen elinympäristöjen suojelun kannalta tärkeä nimenomaan Varsinais-Suomen mittakaavassa (III), koko Suomen mittakaavassa (II) vai jopa kansainvälisesti koko Euroopan tasolla (I). Kaakkoinen muuttoväylä Galtarbyviken (Västanfjärd) Elinympäristöt: Galtarbyviken on noin nelikilometrin pituinen hyvin kapea merenlahti Kemiönsaaren lounaisosassa. Muuten karurantaisen lahden pohjukka on ruovikkorantainen ja muutenkin reheväkasvuinen. Sokkeloiset kasvustojen reunat tarjoavat linnuille suojaisia ja antoisia ruokailu- ja lepäilypaikkoja niin muutto- kuin pesimäaikaankin. Pesimälinnusto: Niukan retkeilyn vuoksi alueen lajisto ja lintumäärät tunnetaan kuitenkin puutteellisemmin kuin useimpien muiden lintuvesien. Pintapuolisten tietojen perusteella siellä pesii useita vesi-, ranta- ja kosteikkolintulajeja.

20 Muutonaikainen linnusto: Galtarbyvikenille kerääntyy vesilintuja erityisesti keväällä, koska alue on lounaisimpia reheviä merenlahtia Suomen puolella. Syksyllä lintuja ei keräänny lahdelle yhtä runsaasti. Ainakin merihanhia, taveja, sinisorsia ja isokoskeloita tavataan muuttoaikoihin päivittäin yleensä kymmenittäin, samoin rantaluhdilla ruokailevia töyhtöhyyppiä ja liroja. Kalalokkeja, keltavästäräkkejä, haarapääskyjä ja kottaraisia on laskettu enimmillään yli sata yksilöä. Muuttoväylä: Vaikka Galtarbyvikenillä ei levähdä yhtä suuria lintujoukkoja kuin laajemmilla lintuvesillä, tämäkin kosteikko todennäköisesti osaltaan ohjailee muuttolintuja Kemiönsaaren kahta puolta kohti Halikonlahden perukkaa ja edelleen sisämaata sekä vetää puoleensa myös lähiseudun petolintuja ja muita lajeja, jotka saalistavat kosteikoilla ja rannoilla, ja jotka pesivät kauempana muuntyyppisissä elinympäristöissä. Sjölax (Kemiönsaari) Suojelutilanne: Sjölaxin alue aiotaan suojella luonnonsuojelulain nojalla. Toistaiseksi se on rauhoittamaton. (Natura-alueen pinta-ala on 134 ha.) Elinympäristöt: Sjölax on Kemiönsaaren itärannikolla oleva noin kilometrin läpimittainen merenlahti, jota reunustavat rantaniityt ja hakamaa; se on siis linnustoalueen ohella myös merkittävä perinnemaisemakohde. Niityt ja hakamaa tarjoavat monille lintulajeille pesimä- ja ruokailuympäristöjä, jotka ovat useimmilta lintuvesiltä katoamassa pitemmälle ehtineen umpeenkasvun vuoksi. Pesimälinnusto: Sjölaxin alueen pesimälinnustoa ei tunneta kovin tarkoin, mutta siihen tiedetään kuuluvan edustava valikoima niin vesi-, ranta- kuin kosteikkolintujakin. Niistä vaateliaimpiin kuuluvat punasotka, lapasorsa ja luhtakana. Muutonaikainen linnusto: Sjölaxin alue on kaikkein arvokkain muutonaikaisena, Suomen suurimpana kerääntymäalueena merihanhille, sillä keskikesältä alkusyksyyn lahden rantamilla oleskelee enimmillään jopa viitisen tuhatta merihanhea. Melkein minä päivänä tahansa tuohon aikaan alueella ruokailee vähintään satoja yksilöitä. Sjölaxin alueella pysähtyy myös kymmenien yksilöiden parvia metsä-, kanadanja valkoposkihanhia, joskus tundrahanhiakin. Tavin, sinisorsan, tukkasotkan, telkän ja nokikanan päiväsummat ovat usein jopa satoja, haapanoiden kymmeniä. Myös laulujoutsenia, silkkiuikkuja, tukkakoskeloita, uiveloita sekä kahlaajista liro, suokukko, tylli, kapustarinta ja punakuiri kuuluvat säännöllisiin levähtäjiin. Räyskät, lokit ja monet petolintulajit ruokailevat alueella säännöllisesti. Muuttoväylä: Sjölaxin alue on osa Kemiönsaaren itäpuolta kulkevaa ja Halikonlahdelle suuntautuvan muuttoväylän merkittävä välilaskuetappi. Varsinkin merihanhia lentää kerääntymiskaudellaan loppukesällä myös lähiseudun pelloille, joten lentäviä parvia hajaantuu paljon monen kilometrin leveydeltä myös itään ja länteen, muilla lajeilla myös muuhun aikaan syksystä sekä keväisin. Halikonlahti Viurilanlahti (Halikko, Salo) Elinympäristöt: Halikonlahden Viurilanlahden alue (Natura-verkostossa nimenä Viurilanlahti) Salon eteläpuolella, Saaristomereltä ulottuvan nelikilometrisen ja kapean Halikonlahden perukassa kuuluu Varsinais-Suomen tärkeimpiin lintualueisiin. Siihen kuuluu erillisenä osana myös eteläisempi Jokiniemenlahti sekä Halikonlahden suupuolella sijaitsevaa Rauvolanselkää. Linnustolle merkittäviä osaalueita ovat myös Halikonlahden perukan peltoaukea sekä Paimion jätevedenpuhdistamon allasalueita. Alueen rannoilla levittäytyy laajoja ja vankkoja ruovikoita sekä matalia niittyjä, joista osa on kuitenkin pensoittumassa ja muutenkin umpeenkasvamassa. Avovesissä kasvaa uposkasveja, ja lintuja houkuttelevat myös jokien rannoille kuljettamat lietteet. Niityillä, ruovikoissa ja luhdilla kasvaa monimuotoinen mutta umpeenkasvun myötä yksipuolistuva vesi- ja rantakasvilajisto, joka on rehevimmillään varsinaisen Viurilanlahden alueella. Natura-alueen Jokiniemenlahden ja Rauvolanselän osa-alueilla on edustettuna karumpia ja avoimempia vesialueita.

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä.

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kalasääksi kuuluu alueen läpimuuttavaan petolintulajistoon Suomen Luontotieto Oy 17/2012

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012.

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. Suomen Luontotieto Oy Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012

Lisätiedot

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN Lintujen syysmuuton selvitys 2011 29.5.2012 2 (14) 29.5.2012 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LINTUJEN MUUTON YLEISPIIRTEISTÄ

Lisätiedot

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012.

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012 Jyrki Matikainen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 Alueen poikki muutti kaksi kalasääkseä Suomen Luontotieto Oy 22/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1.

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Rautiaisia muuttaa alueen poikki kevättä enemmän. Kuvan lintu rengastajan kädessä Suomen

Lisätiedot

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Raportti 13.8.2013 Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Raportti: Ismo Nousiainen, Jukka-Pekka Taivalmäki

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.

Lisätiedot

FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F.

FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. Vastaanottaja Föreningen Konstamfundet r.f. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 11.11.213 FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. OLOFSGÅRDIN MUUTTOLINNUSTOSELVITYS FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. Päivämäärä

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ Vastaanottaja Triventus Wind Power AB Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ SYYSMUUTONSEURANTA 2014 Päivämäärä 22.9.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009.

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Oulunsalon- Hailuodon välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Karikukko kuuluu alueen läpimuuttavaan lajistoon Suomen Luontotieto Oy 46/2009 Jyrki Oja,

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEI- DEN YHTEISVAIKUTUS- SELVITYS

KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEI- DEN YHTEISVAIKUTUS- SELVITYS Vastaanottaja Kemiönsaaren kunta Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä helmikuu 2013 Työnumero 1510002348 KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEI- DEN YHTEISVAIKUTUS- SELVITYS KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011

LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 Esa Lammi 21.5.2012 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 SELVITYSALUEJAMENETELMÄT...3

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys

Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A METSÄHALLITUS Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27043 Vihisuon lisäselvitykset

Lisätiedot

TUULIVOIMAN YLEISSUUNNITTELUN LUONTOSELVITYKSET UUDESSAKAUPUNGISSA 2013

TUULIVOIMAN YLEISSUUNNITTELUN LUONTOSELVITYKSET UUDESSAKAUPUNGISSA 2013 TUULIVOIMAN YLEISSUUNNITTELUN LUONTOSELVITYKSET UUDESSAKAUPUNGISSA 2013 VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SUUNNITTELUALUE JA KÄYTETYT MENETELMÄT 3 3.

Lisätiedot

LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA

LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA Esa Lammi 29.1.2013 LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. MUUTONSEURANTA... 2 2.2. VESILINTUJEN

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1. Lintujen muuttokäyttäytymisestä... 4 2.2. Muuttoreitteihin

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys

PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 4.11.214 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- PUISTON KEVÄTMUUTON SELVITYS 214 PUNKALAITUMEN

Lisätiedot

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa LIITE 1a Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1.

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy

Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Natura-arvion täydennys. Laulujoutsenen, hanhien ja kurjen kevätmuuton seurantaselvitys 2012 Laulujoutsenia kerääntyy Kalliojärven

Lisätiedot

Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y.

Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. 12.10.2009 2 (13) Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 KEVÄTMUUTTOLASKENNAT 3 2.1

Lisätiedot

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland VARSINAIS-SUOMEN TÄRKEÄT LINTUALUEET 2012

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland VARSINAIS-SUOMEN TÄRKEÄT LINTUALUEET 2012 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland VARSINAIS-SUOMEN TÄRKEÄT LINTUALUEET 2012 Kannen kuva: Laskeutuva kurkiparvi. Pertti Koskimies Karttakuvat Faunatica

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET

LOUNAIS-HÄMEEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET LOUNAIS-HÄMEEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 2015 Lounais-Hämeen maakunnallisesti tärkeät lintualueet MAALI-hankkeen loppuraportti Lounais-Hämeen Lintuharrastajat

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula-Kyyjärvi Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 31.10.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Kannen kuva:

Lisätiedot

Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois- Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta

Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois- Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois- Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta Harri Hölttä 15.3.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 1. Aineisto ja menetelmät 3 2. Muuttoreittien

Lisätiedot

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Tuulivoima, linnusto ja lepakot Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Lähteet Rodrigues et al. 2008: Guidelines for consideration of bats in wind farm projects. Eurobats guidelines No

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

Muistutus: Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotus (23.1.2012)

Muistutus: Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotus (23.1.2012) BirdLife Suomi ry BirdLife Finland rf Annankatu 29 A 16, 00100 HELSINKI Puh. (09) 4135 3300, fax (09) 4135 3322 toimisto@birdlife.fi - www.birdlife.fi Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Jukka

Lisätiedot

Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto

Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto Suupohjan lintutieteellinen yhdistys Ismo Nousiainen Lokakuu 2008 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 4 2.1.Kristiinankaupungin

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Taikapolku 8/2013 Ismo Nousiainen 1. Johdanto O2 Vindkompaniet AB suunnittelee Karijoen kuntaan kahta tuulivoimahanketta. Yhdeksän

Lisätiedot

Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio

Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 sekä vaikutusarvio Jari Kontiokorpi & Antti Tanskanen Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys

Lisätiedot

Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon

Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon 1. Taustaa Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys

Lisätiedot

KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012

KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012 PROKON Energiesysteme GmbH KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012 Heikki Tuohimaa & Hannu Tikkanen 14.11.2013 Kokkola 1 Tarkastus Päivämäärä 19/11/2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE: LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 Pekka Routasuo 7.2.2011 KALJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL180 53101 LAPPEENRANTA Email: juuti.juha@gmail.com Puh. 0500221213

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL180 53101 LAPPEENRANTA Email: juuti.juha@gmail.com Puh. 0500221213 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL180 53101 LAPPEENRANTA Email: juuti.juha@gmail.com Puh. 0500221213 Lausunto Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri r.y. Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys

Lisätiedot

RAJAKIIRI OY TORNION RÖYTTÄN TUULIPUISTON LAAJENNOKSEN (PUUSKA 2) LINNUSTOSELVITYS LAPIN VESITUTKIMUS OY

RAJAKIIRI OY TORNION RÖYTTÄN TUULIPUISTON LAAJENNOKSEN (PUUSKA 2) LINNUSTOSELVITYS LAPIN VESITUTKIMUS OY 20403 RAJAKIIRI OY TORNION RÖYTTÄN TUULIPUISTON LAAJENNOKSEN (PUUSKA 2) LINNUSTOSELVITYS i Rajakiiri Oy RAJAKIIRI OY TORNION RÖYTTÄN TUULIPUISTON LAAJENNOKSEN (PUUSKA 2) LINNUSTOSELVITYS 20403 21.11.2012

Lisätiedot

Nybyn Olhavan tuulivoimapuistot

Nybyn Olhavan tuulivoimapuistot S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAALERITEHDAS OY, TUULIWATTI OY Nybyn Olhavan tuulivoimapuistot LINNUSTOSELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18173 2 (34) Suorsa Ville

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY

Kankaanpään kaupunki. Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 2013 AHLMAN GROUP OY Kankaanpään kaupunki Siikaisten Leppijärven tuulivoimapuiston kaakkuriseuranta 0 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 78/0 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Tulokset...

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Porvoon seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet

Porvoon seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet PORVOONSEUDUN LINTUYHDISTYS B N F F BORGÅNEJDENS PSLY 19 62 FÅGELFÖRENING RY. Porvoon seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet Teemu Lehtiniemi, Mauri Leivo ja Joni Sundström Porvoon seudun lintutieteellinen

Lisätiedot

Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013

Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013 Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013 Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 6.9.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Tutkimuksen

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. ISOJEN LINTUJEN MUUTTOREITIT SATAKUNNASSA havaintokatsaus AHLMAN

TURUN YLIOPISTO Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. ISOJEN LINTUJEN MUUTTOREITIT SATAKUNNASSA havaintokatsaus AHLMAN TURUN YLIOPISTO Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus ISOJEN LINTUJEN MUUTTOREITIT SATAKUNNASSA havaintokatsaus AHLMAN Konsultointi & suunnittelu 1 sisällysluettelo Johdanto... 4 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS

MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- LOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET

TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- LOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- LOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET Hannu Tikkanen 23.01.2013 TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMALOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET Tarkastus Päivämäärä 23/01/2013 Laatija Hannu Tikkanen Tarkastaja

Lisätiedot

Porvoon Seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet

Porvoon Seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet PORVOONSEUDUN LINTUYHDISTYS B N F F BORGÅNEJDENS PSLY 19 62 FÅGELFÖRENING RY. Porvoon Seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet Teemu Lehtiniemi, Mauri Leivo ja Joni Sundström (2009) Tämän yhteenvedon

Lisätiedot

Lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta

Lausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen LAUSUNTO 5.12.2014 Dnro EPOEL Y/37/07.04/2013 Kristiinankaupungin kaupunki PL13 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Viite Asia: Mikonkeitaan

Lisätiedot

Yhteishavainnointi 3.5.2008 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.2008 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ

Yhteishavainnointi 3.5.2008 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.2008 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ Yhteishavainnointi 3.5.8 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.8 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ Esa Partanen 1 Versio 1 Huhtikuu 9 Uusi kokeilu - neljä paikkaa mukana Keväällä 8 kokeiltiin

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS. FCG Finnish Consulting Group Oy Antti Vierimaa / Merenkurkun Lintutieteellinen yhdistys

BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS. FCG Finnish Consulting Group Oy Antti Vierimaa / Merenkurkun Lintutieteellinen yhdistys 1 BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Antti Vierimaa / Merenkurkun Lintutieteellinen yhdistys 2010 2 Sisällysluettelo Johdanto...2 1. Kevätmuutto...3 1.1. Tavoitteet...3

Lisätiedot

Pyhäjoen Silovuoren tuulivoimalahankealueen luontoselvitys

Pyhäjoen Silovuoren tuulivoimalahankealueen luontoselvitys Pyhäjoen Silovuoren tuulivoimalahankealueen luontoselvitys Tutkimusraportti 127 Toimeksiantaja Hankevastaava: ABO Wind Oy Pääkonsultti: WSP Finland Oy Päiväys 2014 Tekijöiden yhteystiedot Olli-Pekka Siira

Lisätiedot

LUONNOS. Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset

LUONNOS. Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset LUONNOS Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset Espoo 2012 Pohjois Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 1 Karttakuva Faunatica Oy Pohjakartta

Lisätiedot

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY

Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 18/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät...

Lisätiedot

Töyhtöhyyppä on yksi Riihon tyypillisimmistä pesimälinnuista. Teksti ja kuvat: Ari ja Matti Aalto, 2007

Töyhtöhyyppä on yksi Riihon tyypillisimmistä pesimälinnuista. Teksti ja kuvat: Ari ja Matti Aalto, 2007 Tervetuloa Keuruun Riihoon! Tämä yli kymmenen kilometrin mittainen, pohjois-eteläsuuntainen peltojono Rimmin- ja Ristajoen laaksossa muodostaa monipuolisen ja linturikkaan mosaiikin: notkossa kiemurtelevan

Lisätiedot

2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa.

2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa. LAPIN MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT LINTUJEN KERÄÄNTYMISALUEET Kohteiden valintakriteerit: Maakunnallisesti tärkeitä muuttolintujen levähdysalueita ovat kohteet, joissa tavataan säännöllisesti jossakin vaiheessa

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

LUVIAN JA PORIN OOSIN MARTINPALON HANGASSUON ALUEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2010 AHLMAN

LUVIAN JA PORIN OOSIN MARTINPALON HANGASSUON ALUEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2010 AHLMAN LUVIAN JA PORIN OOSIN MARTINPALON HANGASSUON ALUEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011

Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 TuuliSaimaa Oy Hauklapin tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2011 Kasvillisuusselvitys, luontotyyppiselvitys, liito-oravaselvitys, muuttolintuselvitys ja pesimälinnustoselvitys T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset

Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset Espoo 2012 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitus Linnustovaikutukset 1 Karttakuva Faunatica Oy Pohjakartta

Lisätiedot

AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS. 26.9.2015 Tuuli Laukkanen LuK, Matias Partanen DI

AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS. 26.9.2015 Tuuli Laukkanen LuK, Matias Partanen DI 1 AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS 26.9.2015 Tuuli Laukkanen LuK, Matias Partanen DI 2 1. Lähtötiedot Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan tuulivoimahankealueen linnustosta

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011

Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011 Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011 Yhteishavainnointipäivä valkeni kuulaana syysaamuna. Kuva kirjoittajan staijipaikalta Haminan Tervasaaren joutomaa-alueelta

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot