linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013

2 Linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet Kemiönsaarella, yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä Kemiönsaaren alue on linnustollisesti merkittävä alue Varsinais-Suomen alueella. Alue on arvokas erityisesti syysmuuton aikana sekä myös lintujen kerääntymisalueena ympärivuotisesti. Merkittävimpiä kerääntymisalueita ovat Björkbodan peltoalue, Sjölaxin alue sekä Galtarbyvikenin alue, sekä saaren laajat peltoalueet, erityisesti Kemiönsaaren keskustan pohjois- ja koillispuolella. Kemiönsaaren alue on tärkeä linnustomuuton kerääntymisalue erityisesti syksyisin, joka johtuu pääosin Kemiönsaaren maantieteellisestä sijainnista. Kemiönsaari toimii ikään kuin mantereen jatkeena, niin sanottuna suppilona, jonka linjausta useat muuttolinnut seuraavat ennen merialueelle siirtymistä. Syksyisin muuttavia lintuja tulee laajalla rintamalla Kemiönsaarelle luoteen ja idän väliseltä alueelta siten, että muutto kasaantuu kapeammaksi rintamaksi Kasnäsin niemeä kohti mentäessä. Kemiönsaaren eteläosista muutto suuntautuu pääasiassa kohti lounasta ja etelää. Syysmuuton aikana Björkbodan peltoalue toimii merkittävänä kerääntymisalueena. Keväisin lintujen muutto tapahtuu Kemiönsaarella huomattavasti syksyn muuttoa leveämpänä rintamana, eikä vastaavaa suppilovaikutusta ole. Merkittävimmät muuttolinjat kulkevat tällöin Kemiönsaaren itä- ja länsipuolitse kohti Paimionlahtea ja Halikonlahtea. Osa muuttovirrasta ylittää myös Kemiönsaaren ja osin linnut levähtävät Björkbodan peltoalueella, mutta eivät vastaavissa määrin kuin syysmuuton aikana. Lisäksi kevätmuuton aikana lintujen on todettu lentävän merkittävästi syysmuuttoa korkeammalla. Lintujen kerääntymisalueina merkittävimpiä alueita ovat Björkbodan peltoaukea, Galtarbyviken sekä Sjölax, mutta myös Kemiönsaaren keskustan pohjois- ja koillispuolen peltoalueiden on todettu olevan linnuston kerääntymisen kannalta keskeisiä, mm. joutsenten osalta. Kemiönsaarella ei ole todettu olevan merkittäviä yksittäisiä johtolinjoja, joita linnut käyttäisivät. Useassa selvityksessä on kuitenkin todettu lintujen noudattelevan peltoaukeita ja -laaksoja sekä muita maastonmuotoja, kuten vesistöjä. Esimerkiksi joidenkin lajien osalta, on lintuparvien todettu lähtevän Björkbodan peltoalueilta kohti koillista peltoaukeita pitkin. Yleisellä tasolla useiden vesilintujen on todettu seuraavaan vesistön muodostamia linjoja. Kemiönsaaren peltolaaksot sijoittuvat pääosin lounaskoillissuuntaisesti ja niiden linjaus ohjannee lintuparvien liikkumista alueella, esimerkiksi Björkbodan- Kemiönsaaren keskustan eteläpuoli-sjölax sekä Galtabyviken-Sjölax lienevät merkittäviä lintujen liikkumista ohjaavia peltolaaksoja. Vesialueiden osalta on todennäköistä, että Kemiönsaaren sisäosiin työntyvät lahdet sekä saarien välissä olevat pitkät salmet ohjaavat lintujen lentoa, erityisesti vesilintujen osalta. Petolintujen osalta Kemiönsaaren alue on tärkeä ympärivuotisesti ja muuton kannalta. Petolintujen muuton on todettu syksyisin tulevan idän suunnasta ja kääntyvän Kemiönsaaren/ Björkbodan alueella kohti etelää ja lounaasta sekä osalla lajeista kohti länttä. Keväisin muutto suuntautuu havainnointien mukaan pohjoiseen kohti Paimionlahtea. Kemiönsaari on merkittävä lintujen muuttoalue sekä kerääntymisalue. Merkittävimmät linjat kulkevat saaren itä- ja länsirantoja myöten sisämaahan työntyviä merenlahtia pitkin. Näiden linjojen lisäksi erityisesti syysmuuton aikana ohjautuu merkittäviä muuttomääriä myös koko Kemiönsaaren yli. Alueella on myös

3 merkittäviä lintujen kerääntymisalueita. Saaren sisäosissa yksiselitteisiä muuttolinjoja ei ole, vaan muuttorintama on suhteellisen laaja, niin kevät kuin syysmuutonkin aikana. Lisäksi muuttolinjoihin vaikuttavat sääolosuhteet, kuten näkyvyys, tuulisuus ja esimerkiksi sade, jotka vaihtelevat vuosittain. Maakuntakaavan rajausten ulkopuolelle on jätetty merkittävimmät lintujen kerääntymisalueet ja niiden lähiympäristöt sekä lentoreittejä ohjaavat peltolaaksot. Maakuntakaavan ulkopuolelle on jätetty myös Björkbodan peltoaukean ympäristöstä etelä-lounaan suunnalla olevat alueet, joille syysmuutto merkittäviltä osin pakkautuu muuton suuntautuessa kohti Kasnäsinniemen kärkeä. Maakuntakaavamerkintöjen osalta voidaan todeta, että linnustoa muuttaa varmasti maakuntakaavaalueiden ylitse, mutta alueiden maantieteellinen sijoittuminen mahdollistaa sen, että linnut voivat ruokailutai muuttolennon aikana väistää tuulivoimaloita ja toisaalta, lintuparvilla on tilaa väistää maakuntakaavaan merkittyjä erillisiä tuulivoimapuistoja. Lintuparvien väistömahdollisuus muihin tuulivoimapuistoihin nähden tulee huomioida myös yksittäisissä hankkeissa maakuntakaava-alueiden ulkopuolelle tuulivoimaloita suunniteltaessa siten, että maakuntakaavan merkintöjen toteutusedellytykset säilyvät. Kemiönsaaren alueella tulee kaikkien hankkeiden osalta kiinnittää erityistä huomiota linnuston aiheuttamiin vaikutuksiin. Erityisesti tuulivoimaloiden sijoittuminen yksittäisen tuulivoimapuiston sisällä tulee tehdä siten, että ne mahdollistavat linnuston väistämisen. Tämä tarkoittaa Kemiönsaaren alueella käytännössä sitä, ettei tuulivoimaloita tule sijoittaa yksittäisille alueille lounas-koillissuuntaisesti siten, että ne muodostavat maantieteellisesti pitkiä esteitä eikä tuulivoimaloiden tule muodostaa sijoittelullaan sulkeutuvaa kokonaisuutta, eli ns. pussin periä, jotka estävät lintuparvien väistöä. Johtopäätökset Kemiönsaaren alueen linnustosta ja muuttokäyttäytymisestä on tehty yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tehtyjen selvitysten perusteella. Lisäksi johtopäätöksissä on huomioitu eri tahoilta tulleet kommentit sekä mm. eri kaavahankkeiden viranomaisneuvotteluissa käydyt keskustelut Kemiönsaaren osalta. Tehtyjen selvitysten yhteenvetoon on koottu tiedot merkittävimmistä havainnoista, painottaen erityisesti niitä havaintoja, joiden perusteella voidaan edes yleispiirteisesti osoittaa alueita tai linjauksia, jotka ovat linnustollisesti merkittäviä. Merkittävimmät havainnot linnustosta on tummennettu selvitysten tekstiotteisiin. Tietoja ei ole kerätty kaikkien lajien osalta, mikäli niiden osalta ei ole ollut määriteltynä selkeitä muutto- tai kerääntymisaluetietoja tai mikäli tiettyjä lajeja ei ole pidetty relevanttina tuulivoimavaikutuksia arvioitaessa. Tehtyjen tulosten perusteella laadituissa kartassa on osoitettu lintujen muuttosuunnat ja lintujen todennäköisesti käyttämien lentoreittien suunnat. Kartan nuolet eivät siis siten kuvaa tarkkaa linjausta jota linnut käyttävät. Karttaan linjausten suunta perustuu pääosin kolmen eri havainnointi paikan alueilta kerättyihin tietoihin. Tämän yhteenvedon tiedot on kerätty seuraavista selvityksistä: 1. Kemiönsaaren Misskärrin tuulivoimapuistoalueen ympäristöselvitys, selvitys alueen merkityksestä 2. lintujen muuttoreittinä, Suomen Luontotieto Oy; 3. Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen lintujen syysmuuton selvitys 2011, Sito; 4. Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset, lintujen kevätmuuton selvitys 2012, Suomen Luontotieto Oy; 5. Kemiönsaaren kunta, tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvitys, Ramboll 6. Varsinais-Suomen tärkeät lintualueet, 2012, Faunatica Oy

4

5 Misskärrin tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Suomen Luontotieto Oy 17/2012 Lintujen muuton yleispiirteistä Kemiönsaarella Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä niin syksyllä kuin keväälläkin on hyvin tunnettu ja alueella käy lintujen muuttoaikoina satoja lintuharrastajia. Lintujen muuttoa alueella on dokumentoitu varsin hyvin ja vanhoja havaintoja on julkaistu mm. Turun lintutieteellisen yhdistyksen Ukuli lehdessä. Tuoreimpia havaintoja on mm Suomen Birdlifen ylläpitämässä tiira-lintuhavaintoverkossa. Lintujen syys- ja kevätmuutto alueen läpi eroaa useimmilla lajeilla toisistaan. Maantieteellisestä sijainnista johtuen alue toimii syksyisin merkittävämpänä lintujen läpimuuttoreittinä kuin keväällä. Tämä johtuu siitä että pohjoisesta saapuvat linnut kasaantuvat mantereen loppuessa Kemiönsaaren niemenkärkiin, josta ne jatkavat joko lounaaseen tai joskus myös suoraan etelään kohti Viron rannikkoa. Toisin kuin keväällä syksyllä lintuja saapuu alueelle laajalta sektorilta, joka saattaa ulottua luoteesta aina idänsuuntaan asti. Havaintojen perusteella alueelle saapuu mm. petolintuja suoraan idästä ja vasta Kemiönsaaren kohdalla muuttoreitti muuttuu etelän/ lounaan suuntaiseksi. Tämä havaittiin syksyn havainnoinnissa erityisesti petolintujenmuutonhuippupäivinä. Toisaalta taas mm. alueen läpi muuttavia kurkia saattaa syksyisin saapua myös luoteen suunnasta. Lintujen suurta yksilömäärää alueella syksyisin selittää juuri tämä suppilovaikutus, joka kerää lintuja alueelle. Keväällä lintuja saapuu alueelle huomattavasti vähemmän ja ilmeisesti suurin osa linnuista saapuu Viron puolelta eli etelän suunnasta. Lintujen muuttoväylä on keväällä laajempi johtuen suppilovaikutuksen puuttumisesta joten yksilömäärät ovat alueella huomattavasti syksyä vähäisempiä. Keväällä merkittäviä muuttojohtimia mm. vesilinnuille mutta myös muille lajeille ovat sisämaan merenlahdille johtavat vesireitit. Alueelta lähtee sekä Paimionlahdelle että myös Salon Halikonlahdelle johtavat vesistöväylät, jotka ovat tunnettuja muuttoväyliä. Esim. Halikonlahdelle johtavalle väylälle linnut saattavat tulla Kemiönsaaren itäreunaa pitkin tai vaihtoehtoisesti ne ylittävät Kemiönsaaren. Arvio lajeittain tai lajiryhmittäin Muut petolinnut Kemiönsaari on hyvin tunnettu petolintujen muuttoväylä ja vilkkaimpina päivinä muuttavien petolintujen yhteismäärä lähentelee tuhatta yksilöä. Björkbodan alueen seurannassa havaittiin, että useimpien petolintujen muuttosuuntaa oli lounas tai etelä-lounas, joten valtaosa täällä havaituista petolinnuista ohittaisi Misskärin alueen sen luoteispuolelta. Osa petolinnuista saapuu kuitenkin Kemiönsaarelle idänsuunnasta ja näistä linnuista osa kulkee varmasti myös Misskärin suunnittelualueen poikki. Ehkä muuttoakin merkittävämpi tekijä on petolintujen kasaantuminen syksyllä alueelle, jolloin ne liikkuvat laajalla alueella Kemiönsaarella. Esim. suohaukat saattavat viihtyä alueella useita päiviä ennen merenylitystä. Tämä lisää törmäysriski todennäköisyyttä monen lajin osalta huomattavasti. Kurki Sekä syysmuutolla että kevätmuutolla kurkien päämuuttoreitit kulkevat useimmiten lounaisen Suomen yli ja vain harvoin päämuuttoreitit kulkevat idempää. Kurkien päämuuttoreitti kulkee usein Kemiönsaaren poikki, mutta muuttoreitin tarkka sijainti vaihtelee jonkin verran vuosittain. Se mitä reittiä kurjet käyttävät riippuu pitkälti sääolosuhteista. Muuttosään ollessa edullinen kurjet jatkavat usein matkaansa, eivätkä pysähdy lainkaan etelärannikolla. Myöhään iltapäivällä tai illalla Kemiönsaaren alueelle saapuvat muuttoparvet sen sijaan saattavat poikkeuksellisesti pysähtyä alueelle yöpymään. Havainnoitsijan aiempien vuosien kokemusten perusteella kurjet muuttavat keväisin usein Kemiönsaaren läntistä rantaviivaa seuraten ja tällöin ne yleensä ohittavat Misskärin alueen. Hyvin usein muutto suuntautuu keväisin Kemiön läntistä reunaa pitkin siten että linnut jatkavat täältä kohden Turkua tai Paimionlahtea, josta ne nousevat sisämaahan. Syysmuuton aikana lintujen reitti saattaa kuitenkin kulkea alueen poikki ja esim. alueen itäpuolella sijaitsevalla Sjölaxin alueella on havaittu voimakasta kurkimuuttoa useana vuonna. Björkbodan alueella tehdyn seurannan perusteella kurkien muuttokorkeus oli pääsääntöisesti törmäysriskirajan yläpuolella. Kurkien päämuuton laukaisee usein voimakas pohjoisvirtaus, jonka vuoksi

6 lintujen muuttonopeus on suuri ja muuttokorkeus useimmiten reilusti tuulivoimaloiden lapojen ulkopuolella. Saksassa tehdyn laajan, kurkien kuolinsyytä selvittäneen tutkimuksen perusteella kurjet törmäävät äärimmäisen harvoin tuulivoimaloiden lapoihin (Fanke 2009) Kyyhkyt Sepelkyyhkyjä muuttaa Kemiönsaaren poikki runsaasti ja kuten varpuslinnuillakin kyyhkyt saattavat kerääntyä alueen suurille peltoaukeille jopa tuhansien lintujen parviksi. Ennen syysmuuttoa nämä parvet liikkuvat peltoaukeiden välillä säännöllisesti. Björkbodan alueella muuttavina havaittujen sepelkyyhkyjen muuttosuunta oli useimpien havaintojen perusteella lounas, joten täällä havaitut linnut eivät liikkuisi Misskärin suunnittelualueen poikki. Kemiönsaaren kunta, tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvitys Havainnointipaikat Tiira-lintutietopalvelun havaintojen tallennusjärjestelmässä on runsaasti tietoja Kemiönsaarelta. Suosituin havainnointipaikka on Björkbodan suurehko peltoaukea Kemiönsaaren länsiosassa, Dragsfjärdin taajaman koillispuolella. Alueen keskellä on kukkula, josta on lähes esteetön näkyvyys joka suuntaan, joten paikka on muutontarkkailijoiden suosiossa. Björkbodassa on havainnoitu muuttoa kattavasti, etenkin syksyisin (vuosina syyskuussa keskimäärin 21 havaintopäivää, TLY kirjall.), mutta myös keväisin ja jonkin verran kesäisin. Laajan näkyvyyden ansiosta Björkbodasta käsin saadaan melko hyvä kuva myös laajemman alueen muuttovirroista ja muuton kulusta. Björkbodan alue on todettu maakunnallisesti erittäin tärkeäksi muuttoalueeksi ja muuton solmukohdaksi erityisesti syksyisin (TLY kirjall.). Lintujen muuttovirta kulkee tarkkailukukkulan molemmin puolin ja myös päältä. Siten muuttajamäärien suuruusluokka ja lajisto ovat hyvin tiedossa, ja syksyn summat antavat melko hyvän käsityksen myös todellisesta alueen kautta kulkevasta muutosta etenkin isokokoisten lajien osalta. Syysmuuton pääväylä kulkee Björkbodasta kohti Kasnäsin kärkeä, josta suuri osa linnuista jatkaa etelään tai kaakkoon kohti Viron rannikkoa. Toisaalta esimerkiksi suuri osa varpus- ja hiirihaukoista poistuvat Suomesta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, ja niiden päävirta kulkee usein Björkbodan kohdalla lounaaseen tai jopa länteen. Lövön kallio sijaitsee Kemiönsaaren eteläosassa, noin 6 kilometriä Kasnäsin pohjoispuolella. Alueelta on hyvä näkyvyys joka suuntaan, joten myös tämä paikka soveltuu muuton seurantaan. Etenkin petolintumuuttoa on paikalla seurattu jonkin verran, mutta havaintopäiviä on selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Björkbodassa. Alueen kautta kulkee kuitenkin merkittävä muuttoväylä, sillä monien lajien muuttovirta sumppuuntuu Kasnäsin kärkeen. Kuitenkin mm. hiirihaukan muuttovirta suuntautuu Lövön kohdalla enimmäkseen länteen. Seuraavassa on esitetty tarkemmin merkittävimpien lajien muuttoa Kemiönsaarella ja alueen merkitystä niiden muuton kannalta. Kurki Kurki on runsastunut Suomessa selvästi viime vuosikymmeninä, ja myös kurjen muuttajamäärät ovat selvässä kasvussa. Kun vielä 1990-luvulla suurimmat päiväsummat olivat enintään 5000 lintua, voi nykyisin sopivana muuttopäivänä nähdä selvästi yli muuttavaa kurkea. Kurkimuuton painopiste on aina ollut läntisessä Suomessa, sillä tärkeimmät lepäilyalueet sijaitsevat Pohjanmaalla, ja kurkien pääasiallinen muuttosuunta on suoraan etelään. Koska kurki suurikokoisena lajina käyttää hyväkseen nousevia ilmavirtauksia, välttää se yleensä viimeiseen asti lentämistä meren yllä, jossa nousevia ilmavirtauksia ei

7 juuri synny. Niinpä muutto, joka sisämaassa saattaa kulkea laajalla rintamalla, keskittyy lounaisella rannikolla niemenkärkiin ja suurille saarille ennen pakollista meren ylitystä. Kemiönsaarella kurkimuuttoa on seurattu enimmäkseen Björkbodan peltoaukealla. Kurkien syksyinen muuttoreitti vaihtelee jonkin verran vallitsevien tuuliolosuhteiden mukaan siten, että kovalla lännenpuoleisella tuulella linnut painuvat kauemmaksi itää kun taas itätuuli painaa linnut länteen. Vuosittaiset muuttomäärät vaihtelevat siksi suuresti. Syksyjen muuttosummat vaihtelevat ja kurjen välillä. Parhaina muuttopäivinä on yhdeltä paikalta nähty tuhansia lintuja: yksilöä, , , ja Yli tuhannen linnun muuttopäiviä on ollut 13. Kurjen kevätmuutto jakaantuu usein useammille muuttopäiville kuin syksyllä, joten päiväsummat ovat yleensä syksyä pienempiä. Myös muuttoreitti on leveämpi, ja yleensä pääjoukot saapuvat Suomeen Turun ja Helsingin välisellä rannikkokaistaleella, yleensä kuitenkin Hangon itäpuolelta. Myös Kemiönsaaren kautta muuttaa joinain keväinä runsaasti kurkia. Björkbodassa kevätmuutto ei ole yhtä näyttävää kuin syysmuutto, mutta muilla Kemiönsaaren suosituilla muutontarkkailupaikoilla, Lövössä ja Galtarbynlahdella on havaittu hyviä muuttopäiviä myös keväisin, parhaana Lövön muuttavaa ja Galtarbyn 630 muuttavaa Kurjen osalta on huomattava, että laji on suurikokoinen ja erityisesti suuret parvet on sopivalta havaintopaikalta mahdollista nähdä hyvin kaukaa. Siten kaikki havaitut linnut eivät ole välttämättä muuttaneet havaintopaikan yli. Muuton pääväylä kulkee kuitenkin syksyisin Björkbodan peltojen yli kohti Kasnäsiä, josta kurjet jatkavat etelään kaakkoon kohti Viroa. Maakotka Maakotkan tärkein muuttoreitti Suomessa kulkee etelärannikkoa pitkin itään, Kaakkois-Suomen kautta Venäjän puolelle ja edelleen kaakkoon. Toinen tärkeä reitti kulkee Turun saariston ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Kemiönsaarella, kuten usein muuallakin, merikotkamäärät ovat selvästi suurempia kuin maakotkan. Kuitenkin parhaina syksyinä esimerkiksi Björkbodassa on laskettu merkittäviä määriä maakotkia, josta esimerkkinä syksyn muuttavaa. Maakotkan muuttajamäärät vaihtelevat kuitenkin vuosittain, ja esimerkiksi syksyllä 2012 havaittiin vain yksi maakotka. Lövössä määrät ovat olleet hieman pienempiä, mikä saattaa osin johtua vähäisemmästä havainnoinnista, mutta silti parhaana syksynä on havaittu 19 maakotkaa. Esimerkiksi vuonna 2012 todettiin Suomessa 245 asuttua maakotkareviiriä, joilta tavattiin 180 rengastusikäistä poikasta. Kun maakotkien vanhat linnut pysyttelevät ympäri vuoden reviirillään ja muuttomatkalle lähtevät vain nuoret ja suuri osa esiaikuisista linnuista, voidaan todeta Kemiönsaaren kautta muuttavan merkittävän osan maamme maakotkista (poikastuotannosta). Hiirihaukka Hiirihaukan tärkeimmät muuttoreitit Suomessa ovat syksyisin etelärannikko, jossa päämuuttosuunta on itä, ja lounaissaaristo, josta hiirihaukat lentävät Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Keväisin muutto jakaantuu yleensä useammalle päivälle kuin syksyllä, ja päiväkohtaiset summat ovat pienempiä. Lounaissaariston kautta muuttaa kuitenkin keväisinkin suuria määriä hiirihaukkoja. Hiirihaukan syysmuutto on vilkasta Björkbodassa, josta linnut suuntaavat yleensä lounaaseen tai länteen. Suurimmat määrät on havaittu syksyllä 2011, jolloin syksyn summa oli 911 hiirihaukkaa. Parhaina muuttopäivinä, , nähtiin 198 hiirihaukkaa ja hiirihaukkaa. Myös Lövön kallio on vilkkaan petoreitin varrella, ja paikalta laskettiin peräti 239 länteen muuttanutta hiirihaukkaa ja lisäksi 39 lajilleen määrittämätöntä Buteo-suvun haukkaa. Kerääntymisalueet ja ruokailulennot Kemiönsaarella on useita lintujen kerääntymäalueita. Sjölax on matala merenlahti saaren itäosissa. Se kuuluu Natura suojeluohjelmaan (FI ) ja Natura tietolomakkeen mukaan Sjölax on Suomen

8 todennäköisesti merkittävin merihanhien kerääntymisalue, jolla saattaa loppukesästä lepäillä jopa yli merihanhea, joskin viimeisen viiden vuoden suurin laskettu määrä on yksilöä vuodelta 2012 (TLY kirjall.). Hanhet tekevät päivittäin ruokailulentoja eri puolille saarta, pääosin kuitenkin suurille peltoaukeille, joista tärkeimpänä nousee esiin Björkbodan peltoalue, jossa on enimmillään laskettu 820 merihanhea Myös Dalkarbyträsketillä ja Trotbyssä on laskettu yli 500 linnun paikalliskerääntymiä. Merihanhia lentää siis suurin joukoin eri puolilla Kemiönsaarta sopivia ruokailupaikkoja etsien. Björkbodan pelloilla havaitaan myös merkittäviä määriä lepäileviä ja ruokailevia muuttolintuja. Edellä mainittujen merihanhien lisäksi alueella on viime vuosina kerääntynyt kohtalaisia määriä valkoposkihanhia, josta esimerkkinä havaitut 920 paikallista valkoposkihanhea. Myös vähäisempiä määriä laulujoutsenia ruokailee pelloilla etenkin keväisin. Björkbodan pellot ovat tärkeä ruokailu- ja levähdyspaikka myös monille varpuslinnuille, kuten peipoille, kiuruille ja kirvisille. joita nähdään keväin syksyin satapäisiä parvia. Galtarbyviken on kapea merenlahti Kemiönsaaren lounaisosassa. Karurantaisen lahden pohjukka on ruovikkorantainen ja reheväkasvuinen. Pesimälajistoa ei tunneta erityisen hyvin, mutta alueella pesii monipuolinen vesilintulajisto. Merihanhia nähdään alueella erityisesti syksyisin. Alueella on harrastettu jonkin verran muutonseurantaa, mutta ei niin kattavasti kuin esimerkiksi Björkbodassa, ja ainakin osin tästä johtuen muuttajamäärät ovat selvästi pienempiä. Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä, vertailu maakunnan muuhun tilanteeseen Kemiönsaaren sijainti lähellä manteretta ja sen ulottuminen ikään kuin mantereen jatkeena pitkälle lounaaseen vaikuttavat merkittävästi sen merkitykseen muuttolintujen muuttoreittinä erityisesti syksyisin. Keväällä Kemiönsaaren suuret peltoaukeat ovat ensimmäinen huomionarvoinen ruokailualue mereltä tuleville muuttolinnuille. Lisäksi kauas sisämaahan ulottuvat kapeat merenlahdet, Paimionlahti ja Halikonlahti, ohjaavat muuttoa erityisesti keväisin. Karttatarkastelussa Kemiönsaari sijoittuu näiden kahden johtolinjan väliin, mutta ne sijaitsevat niin lähellä, että käytännössä myös Kemiönsaaren yli kulkee vilkas muuttoreitti, jossa muuttaa monipuolista lajistoa painottuen kuitenkin erityisesti petolintuihin ja kurkiin sekä varpuslintuihin. Björkboda on havaintojen perusteella keskeisimpiä alueita lintujen muuton kannalta erityisesti syksyisin, sillä alueen kautta muuttavat sekä etelään ja lounaaseen suuntaava muuttovirta, että länteen suuntaava muuttovirta. Lisäksi alueella ruokailee runsaasti lintuja. Suppilovaikutuksen takia eteläisissä niemenkärjissä lintuja liikkuu muuttovirrassa nähden enemmän ja pienemmällä alueella kuin pohjoisempana, jossa muutto on hajanaisempaa. Kemiönsaarella muuttovirta kasaantuu erityisesti Björkbodaan ja siitä etelään kohti Kasnäsiä ulottuvalle alueelle. Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen lintujen syysmuuton selvitys 2011, Sito Lintujen muuton yleispiirteistä Kemiönsaarella Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä niin syksyllä kuin keväälläkin on hyvin tunnettu ja alueella käy lintujen muuttoaikoina satoja lintuharrastajia. Lintujen muuttoa Kemiönsaarella on dokumentoitu varsin hyvin ja vanhoja havaintoja on julkaistu mm. Turun lintutieteellisen yhdistyksen Ukuli lehdessä. Tuoreimpia havaintoja on mm. Suomen Birdlifen ylläpitämässä tiira-lintuhavaintoverkossa. Kemiönsaaren tunnetut päämuuttoreitit kulkevat etelä-pohjoissuunnassa sijoittuen Kemiönsaaren länsi- ja itäreunaan. Selvitysalue sijoittuu päämuuttoreittien väliin.

9 Lintujen syys- ja kevätmuutto Kemiönsaaren läpi eroaa useimmilla lajeilla toisistaan. Maantieteellisestä sijainnista johtuen Kemiönsaari toimii syksyisin merkittävämpänä lintujen läpimuuttoreittinä kuin keväällä. Tämä johtuu siitä että pohjoisesta saapuvat linnut kasaantuvat mantereen loppuessa Kemiönsaaren niemenkärkiin, josta ne jatkavat joko lounaaseen tai joskus myös suoraan etelään kohti Viron rannikkoa. Toisin kuin keväällä syksyllä lintuja saapuu Kemiönsaareen laajalta sektorilta, joka saattaa ulottua luoteesta aina idänsuuntaan asti. Havaintojen perusteella mm. petolintuja saapuu suoraan idästä ja vasta Kemiönsaaren kohdalla muuttoreitti muuttuu etelänsuuntaiseksi. Tämä havaittiin syksyn havainnoinnissa erityisesti petolintujen muutonhuippupäivinä. Toisaalta taas mm. Kemiönsaaren läpi muuttavia kurkia saattaa syksyisin saapua myös luoteen suunnasta. Lintujen suurta yksilömäärää Kemiönsaaressa syksyisin selittää juuri tämä suppilovaikutus, joka kerää lintuja alueelle. Keväällä lintuja saapuu selvitysalueelle huomattavasti vähemmän ja ilmeisesti suurin osa linnuista saapuu Viron puolelta eli etelän suunnasta. Lintujen muuttoväylä on keväällä laajempi johtuen suppilovaikutuksen puuttumisesta, joten yksilömäärät ovat alueella huomattavasti syksyä vähäisempiä. Keväällä merkittäviä muuttojohtimia mm. vesilinnuille mutta myös muille lajeille ovat sisämaan merenlahdille johtavat vesireitit. Alueelta lähtee sekä Paimionlahdelle että myös Salon Halikonlahdelle johtavat vesistöväylät, jotka ovat tunnettuja muuttoväyliä. Esim. Halikonlahdelle johtavalle väylälle linnut saattavat tulla Kemiönsaaren itäreunaa pitkin tai vaihtoehtoisesti ne ylittävät Kemiönsaaren. Laulujoutsen Laulujoutsenen muutto ajoittuu Kemiönsaarella pääosin marraskuulle, jolloin havaintopäiviä oli enää vain kaksi. Björkbodan pelloille kertyy syksyllä jonkin verran laulujoutsenia, mutta syksyllä 2011 lintuja havaittiin vain vähän ja linnut kerääntyivät muille pelloille mm. Kemiönsaaren keskustan koillispuolella. Muuttavia laulujoutsenia nähtiin selvitysalueella hyvin vähän. Yhteensä muuttaviksi linnuiksi määritettiin vain 28 yksilöä. Muuttaviksi tulkitut laulujoutsenet muuttivat hyvin matalalla, juuri puiden latvojen yläpuolella. Lintujen muuttosuunta oli poikkeuksetta lounas. Kaikki muuttavat laulujoutsenet havaittiin Palomäen havaintopaikalta. Sekä Paimionlahden että Halikonlahden kautta muuttaa syksyisin säännöllisesti laulujoutsenia ja saattaa olla että osa näistä linnuista oikaisee Kemiönsaaren poikki lounaaseen matkatessaan. Merihanhi Björkbodan pellot ovat joinakin vuosina hyvin merkittävä merihanhien pesinnän jälkeinen kertymäalue, mutta metsästyskauden alettua (20.8) linnut alkavat tavallisesti välttää nopeasti peltoaukeaa. Syksyn 2011 havainnoinnin maksimi merihanhiluku Björkbodan pelloilla oli 630 yksilöä (2.9), jolloin suurparvi tuli Sjölaxin suunnasta ja käväisi iltahämärissä pikaisesti peltoaukealla. Merihanhia liikkuu elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin selvitysalueella ja sen ympäristössä ja suurin osa havainnoista koskee selvitysalueen ympäristössä kierteleviä parvia, jotka liikkuvat peltoaukeilta toiselle. Merihanhet liikkuvat myös Gräsbölen alueella ja Kemiönsaaren linnut saattavat liikkua ennen muuttoa myös Sauvon pelloilla ja erityisesti Tapilanlahden alueella. Selvityksessä muuttajia ja selvitysalueella kierteleviä ei erotettu toisistaan. Yhteensä tuulipuistojen alueella havaittiin lennossa 983 merihanhiyksilöä (mukana varmasti samoja useaan kertaan laskettuja lintuja). Suurin osa (yli 80 %) tuulipuistojen alueella havaituista merihanhista liikkui törmäysriskikorkeudella.

10 Metsähanhi ja kanadanhanhi Muutonseurannassa nähtiin muita hanhia hyvin vähän. Muuttavia metsähanhia havaittiin vain 43 ja kanadanhanhia 11. Muita hanhilajeja ei havaittu. Kaikki metsähanhet havaittiin Palomäen havaintopaikalta ja niiden muuttosuunta oli lounas. Metsähanhet muuttivat kaikki törmäysriskikorkeudella. Metsähanhien levähdyspaikkoihin vaikuttaa nykyisin merkittävästi hanhien metsästys ja esim. Björkbodan pelloille, jossa metsästys on intensiivistä, metsähanhet pysähtyvät enää vain harvoin. Puolisukeltajasorsat, telkkä ja muut vesilinnut Useimmat vesilintulajit ovat yömuuttajia ja aamun muutontarkkailussa nähdään usein vain muuton rippeet. Koska lajit muuttavat keskiyön tunteina, ei tarkkoja muuttoreittejä ole mahdollista selvittää valoisan ajan havainnoinnilla. Vesistöt toimivat useimpien vesilintujen muuttoväylinä, joten selvitysalueen (ja tuulipuistojen) poikki muuttaa todennäköisesti vain pieniä määriä puolisukeltajasorsia. Aamumuuton seurannan yhteydessä nähtiin jonkin verran haapanoita, taveja ja sinisorsia. Telkkiä nähtiin muuttavina vain muutamia. Kaikki havaitut puolisukeltajasorsat muuttivat huomattavan korkealla eli muuttokorkeus oli yli 500 m. Merikotka, maakotka ja kiljukotka Merikotkia liikkuu suunnittelualueella koko vuoden ja muuttavien lintujen osuus koko havaintomäärästä on vähäinen verrattuna alueella liikkuviin pesimättömiin lintuihin. Selvityksessä ei eroteltu kierteleviä ja muuttavia lintuja toisistaan. Kemiönsaari on sekä merikotkan pesimäaluetta että myös muualta tulevien lintujen talvehtimisaluetta. Lövböle-Nordanå tuulivoimapuistoa lähin tunnettu pesä sijaitsee noin 4,5 kilometrin etäisyydellä. Gräsbölen tuulivoimapuistoa lähin tunnettu pesä sijaitsee noin 12 kilometrin etäisyydellä. Merikotkan runsautta ja liikkuvuutta selvitysalueella kuvaa se että 15 päivän havainnoinnilla tehtiin yhteensä 178 havaintoa törmäysriskikorkeudella liikkuvista merikotkista tuulipuistojen alueilla. Näistä valtaosa eli 123 lintua havaittiin Nordanå-Lövbölen tuulipuiston alueella. Maakotkia ei syysmuutonseurannassa havaittu. Alueen läpimuuttavaan harvalukuiseen petolintulajistoon kuuluva kiljukotka havaittiin petolintumuuton yhtenä huippupäivänä Esiaikuiseksi määritetty lintu tuli Björkbodan peltoalueelle idästä ja käväisi myös Nordanå-Lövbölen tuulipuiston alueella. Lajin lentokorkeus oli kuitenkin yli 500 m eikä se liikkunut törmäysriskikorkeudella. Muut petolinnut Kemiönsaari on hyvin tunnettu petolintujen muuttoväylä ja vilkkaimpina päivinä muuttavien petolintujen yhteismäärä lähentelee tuhatta yksilöä. Myös syksyn 2011 havainnoinnissa petolintuja näkyi runsaasti ja mm. mehiläishaukkoja laskettiin 188, hiirihaukkoja 232, varpushaukkoja 310, nuolihaukkoja 42 ja ruskosuohaukkoja 31. Vähälukuisimmista petolinnuista selvitysalueella havaittiin mm. 5 muuttohaukkaa, 2 punajalkahaukkaa, 4 arosuohaukkaa sekä kiljukotka ja haarahaukka. Ehkä muuttoakin merkittävämpi tekijä on petolintujen kasaantuminen syksyllä Kemiönsaarelle, jolloin ne liikkuvat laajalla alueella Kemiönsaarella. Esim. suohaukat saattavat viihtyä selvitysalueella useita päiviä ennen merenylitystä. Havaittu muuttokorkeus on useimmille lajeille tyypillistä. Osa matalalla tai törmäysriskikorkeudella havaituista petolinnuista on todennäköisesti yksilöitä, jotka empivät meren ylitystä tai jotka jäävät lepäämään rannikolle ennen meren ylitystä.

11 Törmäyskorkeudella havaittujen merikotkien suhteellisen suuri määrä selittyy selvitysalueella kiertelevistä merikotkista ja samakin lintu on saatettu kirjata useasti saman päivän aikana. Petolintujen pääasiallinen muuttosuunta oli lounas tai etelä, mutta osa linnuista saapui erityisesti Björkbodan havaintopaikalle melko suoraan idänpuolelta. Björkbodan peltoalueella osa idänsuunnasta tulleista linnuista (erityisesti mehiläishaukat) koukkasi pohjoiseen tullakseen pian takaisin lounaan suuntaan. Erityisesti , jolloin petomuutto oli erittäin voimakasta aamusumun hälvettyä, linnut käyttäytyivät näin. Kurki Kurkien syksyinen muuttoreitti kulkee tavallisesti lounaisen Suomen yli siten, että päämuuttovirta kulkee tavallisesti läntisen Uudenmaan ja Turun välistä. Se mitä reittiä kurjet käyttävät riippuu pitkälti sääolosuhteista. Muuttosään ollessa edullinen kurjet jatkavat usein matkaansa, eivätkä pysähdy lainkaan etelärannikolla. Myöhään iltapäivällä tai illalla Kemiönsaareen saapuvat muuttoparvet sen sijaan saattavat poikkeuksellisesti pysähtyä alueelle yöpymään. Kurkien päämuutto ajoittui syksyllä hyvin lyhyelle aikavälille ( ), jolloin Birdlife Suomen julkaiseman tiedotteen mukaan eteläisen Suomen yli olisi muuttanut noin kurkea. Kurkien muutto kulki laajana rintamana siten että esim. Lahden seudulla ja Lounais-Suomessa nähtiin samanaikaisesti hyvin voimakasta muuttoa. Muuton käynnisti säätilan nopea muutos ja voimakas luoteistuuli, jonka seurauksena kurkimuutto oli hyvin nopeaa ja parvien muuttokorkeus oli suuri. Päämuuton aikana ei havainnointia alueella ollut. Yhteensä seurannassa nähtiin selvitysalueella 1270 kurkea, joista vain 73 (1a) havaittiin törmäysriskikorkeudella. Sekä Palomäen että Björkbodan muutontarkkailupaikoilla kurkien muuttokorkeus oli pääsääntöisesti törmäysriskirajan yläpuolella. Varpuslinnut Varpuslintujen muutto sisämaassa tapahtuu tavallisesti laajana rintamana, jos muuttoa ohjaavia vesistöjä tai laajoja peltoaukeita ei ole (mm. Pöyhönen 1995). Suunniteltujen tuulipuistojen kohdalla muutto on kuitenkin jo jonkin verran kasaantunut maa-alueen kapenemisen vuoksi ja siten varpuslintujen muutto voi ajoittain olla hyvin voimakasta. Vaikka seurannassa keskityttiin suurten ja törmäyksille mahdollisesti alttiiden lajien seurantaan, havaittiin muuttavia varpuslintuja muun muuton seurannan ohessa kohtalaisesti. Björkbodan pellot houkuttelevat monia varpuslintulajeja levähtämään ja erityisesti kirvisiä, kottaraisia ja peippolintuja alueella saattaa levähtää tuhansittain. Palomäen havaintopaikalla rastaita ja esim. rautiaisia havaittiin huomattavasti alueen eteläosaa enemmän. Björkbodan havaintopaikalla muuttavien varpuslintujen havainnointia vaikeuttaa alueella jatkuvasti liikkuvat paikalliset linnut. Palomäen havaintopaikka on varpuslintujen muutonseurannan kannalta selkeästi Björkbodan havaintopaikkaa parempi. Varpuslintujen muuttokorkeus vaihteli aivan puiden latvusten tasolta muutamaan sataan metriin. Selkeällä säällä muuttokorkeus oli sadekeliä korkeampi ja tällöin valtaosa linnuista muutti törmäysriskialueella tuulipuistojen ylitse. Räkättirastaiden muuttokorkeus jäi useimmiten törmäysrajan alapuolelle.

12 YHTEENVETO Nordanå-Lövbölen eteläpuolella sijaitsevat Björkbodan pellot ovat yksi Kemiönsaaren syysmuutonaikaisista kertymäalueista monelle lintulajille ja esim. petolinnut pysähtyvät usein muutollaan saalistamaan peltoaukealle. Merkittävä osa selvityksessä havaituista läpimuuttavista linnuista kulkee suunniteltujen tuulipuistoalueiden poikki. Lintujen muuttokorkeus vaihteli sääolosuhteiden mukaan ja mm. pilvisellä ja heikkotuulisella säällä muuttokorkeus oli mm. useilla petolinnuilla törmäysriskialueella. Kuikkalintuja muutonseurannassa havaittiin vain muutamia ja niiden muutto selvitysalueen poikki on vähäistä. Vesilintuja selvitysalueen poikki muuttaa merihanhea lukuun ottamatta todennäköisesti melko vähän muuttolinjojen painottuessa Kemiönsaaren rannoille. Björkbodan pellot ovat joinakin vuosina hyvin merkittävä merihanhien pesinnänjälkeinen kertymäalue, mutta metsästyskauden alettua linnut nopeasti alkavat välttää peltoaukeaa. Syksyn 2011 havainnoinnin maksimi merihanhiluku Björkbodan pelloilla oli 630 yksilöä. Alueella ruokailevat merihanhet liikkuvat myös suunnitelluilla tuulivoimala-alueilla. Laulujoutsenia alueella liikkuu jonkin verran ja joinakin vuosina Björkbodan pelloille kerääntyy satoja laulujoutsenia. Syksyllä 2011 lajin suosimat pellot sijaitsivat muualla Kemiönsaarella. Petolintuja muuttaa Kemiönsaaren pohjoisosan poikki runsaasti. Syksyn 2011 selvitysalueella tehdyissä havainnoinneissa (15 vrk) mehiläishaukkoja laskettiin 188, hiirihaukkoja 232, varpushaukkoja 310, nuolihaukkoja 42, muuttohaukkoja 5, arosuohaukkoja 4 ym. Ehkä muuttoakin merkittävämpi tekijä on lintujen kasaantuminen syksyllä Kemiönsaaren peltoalueille, jolloin ne liikkuvat laajalla alueella Kemiönsaarella. Merikotkia liikkuu selvitysalueella koko vuoden ja muuttavien lintujen osuus koko havaintomäärästä on vähäinen verrattuna alueella liikkuviin pesimättömiin lintuihin. Merikotkan runsautta ja liikkuvuutta alueella kuvaa se, että 15 päivän havainnoinnilla tehtiin yhteensä 178 havaintoa törmäysriskikorkeudella liikkuvista merikotkista suunniteltujen tuulipuistojen alueelta. Näistä valtaosa eli 123 lintua havaittiin Nordanå-Lövbölen tuulipuiston alueella. Kurjen läpimuutosta alueen poikki ei saatu kunnollista kuvaa, koska muutontarkkailupäivät eivät osuneet kurjen nopeaan päämuuttohetkeen. Alueen läpimuuttavat kahlaajat muuttavat tavallisesti hyvin korkealla. Syksyllä 2011 Björkbodan pelloilla havaittiin merkittäviä määriä mm. suokukkoja, töyhtöhyyppiä ja kapustarintoja. Sepelkyyhkyjä muuttaa alueen poikki huomattavia määriä, mutta syksyn havainnointipäivät osuivat huonosti sepelkyyhkyn massamuuttopäiviin. Laji pysähtyy usein Björkbodan peltoaukeille, jossa yksilömäärät saattavat nousta jopa tuhansiin yksilöihin. Varpuslinnut muuttavat alueen poikki laajana rintamana eikä Kemiönsaaren pohjoisosassa ole vielä selkeää Kemiönsaaren eteläpuolen tapaista muuttolinjaa.

13 Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvityksen. Lintujen kevätmuuton selvitys Suomen Luontotieto Oy 18/2012 Laulujoutsen Laulujoutsenen päämuutto ajoittuu alueella maaliskuun alun ja huhtikuun puolen välin välille. Ensimmäiset linnut saapuvat Kemiönsaareen kuitenkin jo aiemmin ja keväällä 2012 ensimmäinen laulujoutsenhavainto selvitysalueilla tehtiin jo helmikuun lopulla. Ensimmäiset linnut liikkuvat alueella sula- ja pälvipaikkoja etsien, eikä selvää muuttosuuntaa linnuilla muuton alkuvaiheessa ole. Ensimmäiset laulujoutsenet kerääntyvät usein Björkbodan pelloille Nordanå-Lövbölen suunnittelualueen tuntumaan. Myös tänä keväänä Björkbodan peltoalueelle kertyi laulujoutsenia maksimimäärän olleessa 118 lintua (25.3). Laulujoutsenet saapuvat Kemiönsaarelle vielä soiden ja pikkujärvien ollessa jäässä ja usein ne kerääntyvät alkukeväänä suurille pelloille ja erityisesti orasmaille. Laulujoutsenet viihtyivät ehkä tavanomaista pidempään johtuen kevään tulon hidastumisesta ja sorkkaeläimille tarkoitetusta viljaruokinnasta, jota joutsenet tehokkaasti hyödynsivät. Laulujoutsenten muutto Björkbodan pelloilta eteenpäin kulki havaittujen lintujen osalta siten, että linnut lähtivät seuraamaan peltoaukeaa koillisensuuntaan ja täten ne eivät liikkuneet suunnittelualueiden yli. Gräsbölen alueella havaittiin kuitenkin ilmeisesti muualta lähteneitä laulujoutsenia muuttomatkalla Gräsbölen suunnittelualueen yli. Yhteensä Gräsbölen suunnittelualueen yli muutti 154 laulujoutsenta ja näistä törmäysriskikorkeudella lensi 108 lintua loppujen lentäessä aivan metsänrajan yllä eli törmäysriskirajan alapuolella. Toisin kuin esim. hanhilla, laulujoutsenilla lentosuunnat vaihtelivat luoteesta koilliseen, ja onkin mahdollista, että osa havainnoista koskee ruokailupaikkojaan vaihtaneita lintuja. Nordanå-Lövbölen suunnittelualueen poikki havaittiin muuttavan vain 24 laulujoutsenta muiden lintujen muuttaessa Björkbodan peltoaukeaa myöten koillisensuuntaan. Merihanhi Björkbodan pellot ovat merkittävä merihanhien kerääntymisalue ennen lintujen siirtymistä pesimäpaikoilleen. Lisäksi alueella saattaa levähtää myös Merenkurkun ja Perämeren pesimälintuja. Suurin osa näistä linnuista kuitenkin muuttanee läntisempää reittiä. Koska Lounais-Suomen pesimäpaikkoja on niukasti suunnittelualueiden pohjoispuolella, ei merihanhia havaittu muuttavan merkittäviä määriä suunnittelualueiden kautta. Havainnoinnin maksimi merihanhiluku Björkbodan pelloilla oli 83 yksilöä (7.4). Ne merihanhet, joiden havaittiin lähtevän muutolle Björkbodan peltoaukealta, käyttäytyivät samoin kuin laulujoutsenet eli ne muuttivat peltoaukeaa pitkin koilliseen. Selvityksessä muuttajia ja alueella kierteleviä ei erotettu toisistaan. Nordanå-Lövbölen suunnittelualueella havaittiin vain 32 muuttavaa merihanhea, muiden lintujen ohittaessa alueen idänpuolelta. Yhteensä Gräsbölen suunnittelualueella havaittiin 56 merihanhea, joista lähes kaikki (52) muuttivat törmäysriskikorkeudella. Metsähanhi ja kanadanhanhi Muutonseurannassa nähtiin muita hanhia hyvin vähän. Muuttavia metsähanhia havaittiin 24 (1a) ja kanadanhanhia tasan 100 yksilöä. Björkbodan pelloilla havaittiin koko kevään aikana vain muutama pieni metsähanhiparvi, jotka nopeasti jatkoivat matkaansa. Björkbodan pelloilta muutoille lähteneet kanadanhanhet seurasivat aluksi laulujoutsenten tapaan peltoaukeaa koillisen suuntaan ja täten ne ohittivat suunnittelualueet idänpuolelta. Muita hanhilajeja ei havaittu

14 Puolisukeltajasorsat, telkkä ja muut vesilinnut Useimmat vesilintulajit ovat yömuuttajia ja aamun muutontarkkailussa nähdään usein vain muuton rippeet. Koska lajit muuttavat keskiyön tunteina, ei tarkkoja muuttoreittejä ole mahdollista selvittää valoisan ajanhavainnoinnilla. Vesistöt toimivat useimpien vesilintujen muuttoväylinä, joten suunnittelualueiden poikki muuttaa todennäköisesti vain pieniä määriä puolisukeltajasorsia. Aamumuuton seurannan yhteydessä nähtiin jonkin verran sinisorsia, taveja ja telkkiä sekä yksi mustalintuparvi (n.170 yksilöä). Kaikki yksilöhavainnot tehtiin Gräsbölen alueella. Kaikki havaitut puolisukeltajasorsat muuttivat huomattavan korkealla, eli muuttokorkeus oli yli 500 metriä. Arktiset mustalinnut muuttivat tavattoman korkealla ja vain ääni paljasti muuttoparven. Merikotka ja maakotka Merikotkia liikkuu suunnittelualueella koko vuoden ja muuttavien lintujen osuus koko havaintomäärästä on vähäinen verrattuna alueella liikkuviin pesimättömiin lintuihin. Selvityksessä ei eroteltu kierteleviä ja muuttavia lintuja toisistaan. Kemiönsaari on sekä merikotkan pesimäaluetta että myös muualta tulevien lintujen talvehtimisaluetta. Merikotkahavaintoja tehtiin kevätmuutto seurannan yhteydessä huomattavasti vähemmän kuin syysseurannassa. Lähialueilla talvehtineet linnut lähtevät jo helmikuulta alkaen ja suurin osa lienee poistunut jo maaliskuun puolivälissä. Kevätmuuton 14 päivän havainnoinnilla tehtiin yhteensä 23 havaintoa törmäysriskikorkeudella liikkuvista merikotkista. Näistä puolet koski aikuisia, todennäköisesti Kemiönsaarella tai saaristomerellä pesiviä lintuja. Havainnoista 16 tehtiin Gräsbölen alueelta Palomäen kalliolta ja loput Nordanå-Lövbölen alueelta Björkbodan havaintopaikalta. Yhteensä merikotkahavaintoja tehtiin suunnittelualueilta 41. Maakotkia tai muita kotkalajeja ei kevätmuutonseurannassa havaittu Muut petolinnut Kemiönsaari on hyvin tunnettu petolintujen syksyinen muuttoväylä ja vilkkaimpina päivinä muuttavien petolintujen yhteismäärä lähentelee tuhatta yksilöä. Keväällä Kemiönsaaren poikki muuttavien petolintujenmäärä on huomattavasti vähäisempi ainakin suunnittelualueiden tuntumassa. Kevään 2012 seurannassa muuttavista petolinnuista runsaslukuisin oli varpushaukka (52), toiseksi eniten havaittiin hiirihaukkoja (24). Mehiläishaukkoja havaittiin 13, tuulihaukkoja12, sinisuohaukkoja 6, ruskosuohaukkoja 6 ja kalasääksiä 5. Vähälukuisimmista petolinnuista alueella havaittiin mm. 1 muuttohaukka ja 2 ampuhaukkaa. Hieman yllättäen piekanoita näkyi vain kaksi yksilöä. Lähes kaikista petolintulajeista havaintoja tehtiin Gräsbölen alueella keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin Nordanå- Lövbölessä (ks. taulukko 1). Havaittu muuttokorkeus on useimmille lajeille tyypillistä. Osa matalalla tai törmäysriskikorkeudella havaituista petolinnuista on todennäköisesti yksilöitä, jotka meren ylityksen jälkeen ovat joko jääneet lepäämään alueelle tai suunnittelevat sitä. Petolintujen pääasiallinen muuttosuunta pohjoinen ja erityisesti Palomäen kalliolta havaitut petolinnut suuntasivat kohden Paimionlahden perukkaa. Suurin osa petolinnuista ohitti Palomäen kallion sen länsipuolitse. Tilanne oli syksyllä täsmälleen päinvastoin. Kurki Kurjilla ei keväällä 2012 ollut alueella selkeää päämuuttopäivää ja kurkien muutto ajoittui pitkälle ajanjaksolle. Muutonhuippuja alueella havaittiin kuitenkin 12.4 ja Dragsfjärdin Lövön alueella

15 19.4.havaittuna kurjen muuttopäivänä ja sisämaassa 22.4 havaittuna kurkimuuttopäivänä ei suunnittelualueella ollut havainnointia. Kurkia muutti alueen poikki todennäköisesti muita keväitä vähemmän ja kurjen osalta muutonseurantapäivät eivät osuneet otollisiin hetkiin. Gräsbölen suunnittelualueen länsipuolitse muutti 12.4 n. 800 kurkea, joista kuitenkin vain noin 130 ylitti suunnittelualueen. Tämä oli ainoa havaittu selkeä kurjen muutonhuippupäivä suunnittelualueella. Valitettavasti havainnointi kalliolla alkoi vasta klo 14.00, joten osa kurjista oli saattanut jo ohittaa alueen. Yhteensä Gräsbölen suunnittelualueen poikki havaittiin muuttavan 580 kurkea ja näistä törmäysriskikorkeudella lensi vain 40 yksilöä, muiden parvien muuttokorkeuden ollessa selkeästi törmäysriskikorkeuden yläpuolella. Björkbodassa Nordanå-Lövbölen alueella havaintoja muuttavista kurjista tehtiin vain 180 yksilöstä, jotka kaikki muuttivat törmäysriskikorkeuden yläpuolella (Björkbodan pientä havaintomäärää selittää havaintopäivien niukkuus ja niiden osuminen kurkimuuton kannalta hiljaisiin päiviin). Havainnoitsijan aiempien vuosien kokemusten perusteella kurjet muuttavat keväisin usein Kemiönsaaren läntistä rantaviivaa seuraten ja tällöin ne yleensä ohittavat kummatkin suunnittelualueet. Kyyhkyt Sepelkyyhkyjä muuttaa molempien suunnittelualueiden poikki runsaasti niin syksyllä kuin keväälläkin. Kyyhkyt saattavat kerääntyä Nordanå-Lövbölen alueen läheisyydessä sijaitsevalle Björkbodan peltoaukealle suuriksi parviksi, kuten varpuslinnutkin. Yhteensä muuttavia sepelkyyhkyjä nähtiin 930 yksilöä, joista 720 Nordanå-Lövbölen alueella ja 210 Gräsbölen alueella. Suurin havaittu parvi käsitti noin 310 yksilöä. Näiden lisäksi muuttaviksi tulkittiin 24 uuttukyyhkyä. Gräsbölen alueella lintujen muuttokorkeus oli suuri ja valtaosa linnuista ylitti alueen törmäysriskirajan yläpuolelta. Nordanå-Lövbölen alueella muuttokorkeus oli hieman alempi johtuen siitä, että osa linnuista lähti suoraan muutolle Björkbodan peltoaukealta. Varpuslinnut Varpuslintujen muutto sisämaassa tapahtuu tavallisesti laajana rintamana, jos muuttoa ohjaavia vesistöjä tai laajoja peltoaukeita ei ole (mm. Pöyhönen 1995). Meren ylitettyään varpuslinnut seuraavat rantalinjoja ja muita vastaavia muutonjohteita. Kemiönsaarella Kasnäsin niemi on tunnettu muutonjohdin, mutta muuten muutto kulkee alueen poikki laajana rintamana toisin kuin syksyllä, jolloin linnut selkeästi kasaantuvat alueelle. Suunniteltujen tuulipuistojen kohdalla kevätmuutto on hajaantunut jo melko laajalle alueelle. Tosin muuttajamäärät ovat huomattavasti suurempia kuin esim. sisämaan seurantapaikoilla. Erityisesti varhaiskevään muuttajia kuten kiuruja ja mm. kulorastaita muuttaa alueen poikki runsaasti. Vaikka seurannassa keskityttiin suurten ja törmäyksille mahdollisesti alttiiden lajien seurantaan, havaittiin muuttavia varpuslintuja muun muuton seurannan ohessa kohtalaisesti. Björkbodan pellot houkuttelevat monia varpuslintulajeja levähtämään ja erityisesti kiuruja, kirvisiä, kottaraisia ja peippolintuja alueella saattaa levähtää tuhansittain. Aivan kuten syysmuuton seurannassakin, Gräsbölen alueella havaittiin myös keväällä muuttavia rastaita huomattavasti enemmän kuin Nordanå- Lövbölen alueella. Björkbodan havaintopaikalla muuttavien varpuslintujen havainnointia vaikeuttaa alueella jatkuvasti liikkuvat paikalliset linnut. Palomäen havaintopaikka on varpuslintujen muutonseurannan kannalta selkeästi Björkbodan havaintopaikkaa parempi. Varpuslintujen muuttokorkeus vaihteli aivan puiden latvusten tasolta muutamaan sataan metriin. Selkeällä säällä muuttokorkeus oli sadekeliä korkeampi ja tällöin valtaosa linnuista muutti törmäysriskialueella. Kiuruista, kirvisistä ja peipoista suuri osa (n.80%) muutti törmäysriskikorkeudella.

16 Johtopäätökset Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen alueella ja lähiympäristössä kevätmuutto eroaa selvästi luonteeltaan syysmuutosta. Valtaosa muutosta tapahtuu korkealla alueiden yli eikä lähialueen pelloilla levähdä vastaavia lintumassoja kuin syysmuuton yhteydessä. Kuikkalintuja muutonseurannassa havaittiin vain muutamia ja niiden muutto selvitysalueiden poikki on vähäistä. Vesistöt toimivat useimpien vesilintujen muuttoväylinä, joten suunnittelualueen poikki muuttaa todennäköisesti vain pieniä määriä puolisukeltajasorsia. Aamumuuton seurannan yhteydessä nähtiin jonkin verran sinisorsia, taveja ja telkkiä sekä yksi mustalintuparvi (n. 170 yksilöä) Gräsbölen selvitysalueen yläpuolella. Björkbodan pellot ovat merihanhien kertymäalue ennen lintujen siirtymistä pesimäpaikoilleen. Koska Lounais-Suomen pesimäpaikkoja on niukasti suunnittelualueiden pohjoispuolella, ei merihanhia havaittu muuttavan merkittäviä määriä suunnittelualueiden kautta. Muita hanhilajeja havaittiin hyvin vähän. Laulujoutsenia suunnittelualueilla liikkuu jonkin verran ja Björkbodan peltoalueet ovat selvitysalueiden läheisyydessä lajin muuton alkuvaiheen kerääntymispaikka. Muuttosuunta peltoalueelta suuntautuu pääasiassa koilliseen, kuten merihanhillakin. Keväällä Kemiönsaaren poikki muuttavien petolintujen määrä on huomattavasti syksyä vähäisempi ainakin suunnittelualueiden tuntumassa. Kevään 2012 seurannassa muuttavista petolinnuista runsaslukuisin oli varpushaukka (52), Vähälukuisimmista petolinnuista alueella havaittiin mm. 1 muuttohaukka ja 2 ampuhaukkaa. Lähes kaikista petolintulajeista havaintoja tehtiin Gräsbölen alueella keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin Nordanå-Lövbölessä. Merikotkia liikkuu suunnittelualueella koko vuoden ja muuttavien lintujen osuus koko havaintomäärästä on vähäinen verrattuna alueella liikkuviin pesimättömiin lintuihin. Merikotkahavaintoja tehtiin kevätmuutto seurannan yhteydessä huomattavasti vähemmän kuin syysseurannassa. Kevätmuuton 14 päivän havainnoinnilla tehtiin yhteensä 23 havaintoa törmäysriskikorkeudella liikkuvista merikotkista suunnittelualueilla. Näistä puolet koski aikuisia, todennäköisesti Kemiönsaarella tai saaristomerellä pesiviä lintuja. Havainnoista 16 tehtiin Palomäen kalliolta ja loput Björkbodan havaintopaikalta. Alueen läpimuuttavat kahlaajat muuttavat tavallisesti hyvin korkealla. Syksyllä 2011 Björkbodan pelloilla havaittiin merkittäviä määriä mm. suokukkoja, töyhtöhyyppiä ja kapustarintoja. Kurjilla ei keväällä 2012 ollut alueella selkeää päämuuttopäivää ja kurkien muutto ajoittui pitkälle ajanjaksolle. Gräsbölen suunnittelualueen poikki havaittiin muuttavan 580 kurkea ja näistä törmäysriskikorkeudella lensi vain 40 yksilöä muiden parvien muuttokorkeuden ollessa selkeästi törmäysriskikorkeuden yläpuolella. Björkbodassa havaintoja muuttavista kurjista tehtiin vain 180 yksilöstä, jotka kaikki muuttivat törmäysriskikorkeuden yläpuolella. Sepelkyyhkyjä muuttaa molempien suunnittelualueiden poikki runsaasti niin syksyllä kuin keväälläkin. Kyyhkyt saattavat kerääntyä Nordanå-Lövbölen alueen läheisyydessä sijaitsevalle Björkbodan peltoaukealle suuriksi parviksi, kuten varpuslinnutkin. Yhteensä muuttavia sepelkyyhkyjä nähtiin 930 yksilöä, joista 720 Nordanå-Lövbölen alueella ja 210 Gräsbölen alueella. Gräsbölen alueella lintujen muuttokorkeus oli suuri ja valtaosa linnuista ylitti alueen törmäysriskirajan yläpuolelta. Nordanå-Lövbölen alueella muuttokorkeus oli hieman alempi johtuen siitä, että osa linnuista lähti suoraan muutolle Björkbodan peltoaukealta.

17 Varsinais-Suomen tärkeät lintualueet, 2012, Faunatica Oy Linnuston alueellisia eroja Lehikoinen ym. (2003) jakavat Varsinais-Suomen kolmeen linnuston yleispiirteiltään eroavaan vyöhykkeeseen: sisämaahan, rannikkoon ja merensaaristoon. Sisämaassa vallitsevat havupuuvaltaisissa metsissä, soilla ja viljelymailla pesivät lajit, rannikon tuntumassa elää niiden lisäksi lehtimetsiä, ruovikkoisia merenlahtia ja rantoja tarvitsevia lajeja, ja saaristossa valtaosan pesimälinnustosta muodostavat vesi- ja lokkilintulajit. Pesivien lajien määrä on korkein rannikon alavien rantojen ja merenlahtien tuntumassa, sisämaan viljelyseutujen reheväkasvuisilla kosteikoilla ja niiden rantamilla sekä saaristossa niillä alueilla, joilla on sekä matalikkoja, karikkoja, avoluotoja ja reheväkasvuisia poukamia että havu-, lehti- ja sekametsää kasvavia ja asuttujakin, avomaiden kattamia suurempia saaria. Pesimälinnuston tiheys vaihtelee viljelymaiden ja avosoiden noin 50 parista neliökilometrillä havumetsien pariin ja nousee korkeimmilleen, jopa yli tuhanteen pariin/km², rehevimmissä ruovikoissa ja rantaluhdilla sekä Ruissalon tapaisissa vehmaimmissa lehdoissa. Kosteikoilla lajimäärä on suuresta pesimätiheydestä huolimatta (valtalajeina ruoko- ja rytikerttunen ja pajusirkku) kuitenkin murto-osa lehdoissa pesivien lajien määrään verrattuna. Soiden, umpeenkasvavien järvien ja merenlahtien, peltojen ja lehtojen lajisto on keskimäärin huomattavasti vaateliaampaa ja rajoittuu vain näihin ympäristötyyppeihin, kun taas havu- ja sekametsissä pesii kymmeniä lajeja, joille kelpaavat kaikenlaiset puustoiset ympäristötyypit (Väisänen ym. 1998, Koskimies & Varesvuo 2012). Kaupungeissa ja taajamissa pesii lisäksi pieni niihin erikoistunut mutta korkeisiin, ympäröivien alueiden keskitiheyksiin verrattuna jopa kaksinkertaisiin pesimätiheyksiin yltävä lajijoukko, joskin puistoissa, taajamametsiköissä ja pientaloalueilla lajimäärä nousee moninkertaiseksi kaupunkikeskustoihin verrattuna erityisesti kaikenlaisissa metsäympäristöissä pärjäävien lajien ansiosta. Pääosa tuulivoimavaihemaakuntakaavassa suunnitelluista voimala-alueista sijoittuu metsävaltaisille seuduille (Klap ym. 2011). Varsinais-Suomessa, kuten muuallakin maassa, niin lajit kuin pesivät paritkin jakaantuvat metsäympäristöissä huomattavasti tasaisemmin kuin valtaosassa muita ympäristöjä ja etenkin verrattuna kosteikkoihin, joilla niin lajimäärät kuin yksilötiheydetkin ovat poikkeuksellisen korkeita. Metsäalueille ei keräänny muuttoaikaan suuria lintujoukkoja toisin kuin kosteikoille ja muille tässä selvityksessä esitellyille tärkeille lintualueille, koska metsäalueet luovat linnuille suotuisat olot lähinnä pesimäajaksi. Pesimälinnuston laji- ja parimäärät ovat lehdoissa ja lehtipuuvaltaisissa metsissä korkeimmillaan, mutta tällaisten metsien osuus maakunnan metsäalasta on vähäinen. Valtaosa siitä on kuusi- tai mäntyvaltaista metsää, joissa pesii yleisinä muutamia kymmeniä lintulajeja, joiden lajikohtaiset ja yhteenlasketutkin pesimätiheydet jäävät selvästi alhaisemmiksi lehtometsiin verrattuna kosteikoista ja muista lintujen kerääntymisalueista puhumattakaan (Väisänen ym. 1998, Lehikoinen ym. 2003). Mitä karumpia metsäalueet ovat, sitä pienemmiksi keskimääräiset laji- ja parimäärät jäävät. Tuulivoiman linnustovaikutuksia arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että törmäys- ja häiriintymisriskille alttiimmista linturyhmistä varsinkin petolintuja pesii ja saalistaa kaikenlaisissa metsäympäristöissä, joskin niiden pari- ja yksilömäärät ovat suuren reviirikoon vuoksi kaikkialla pieniä. Toinen häirinnälle ja törmäyksille altis linturyhmä ovat kanalinnut, joille suotuisinta ympäristöä ovat havupuuvaltaiset soiden, hakkuuaukkojen, taimikoiden ja joen- ja puronvarsien pirstomat alueet. Muuton yleispiirteet Varsinais-Suomessa Valtaosa muuttolinnuista ei seuraa muuttomatkoillaan mitään määrättyjä, kapeita reittejä vaan lentää keväällä pohjoisen- ja syksyllä etelänpuoleisiin ilmansuuntiin leveänä rintamana yli Varsinais-Suomen.

18 Niin vesi- kuin maalinnuillekin kuitenkin suurin piirtein muuttosuuntainen merenrannikko kokoaa parvia merenulappaa ja sisämaata enemmän, jossain määrin Varsinais-Suomessa myös Säkylän Pyhäjärvi. Sorsat, hanhet ja joutsenet pysyttelevät mieluiten rannikon tuntumassa, missä ne voivat tarvittaessa laskeutua veteen tai rannoille lepäämään ja ruokailemaan. Maalinnut puolestaan välttävät meren ylittämistä niin pitkään kuin mahdollista, koska ulapalla ne eivät voi laskeutua siinäkään tapauksessa, että sää muuttuisi yhtäkkiä epäsuotuisaksi muuttolennon jatkamiseen. Edes rannikolla muuttolinnut eivät lennä hyvin kapeita reittejä pitkin vaan pikemminkin useiden kilometrien leveydeltä. Tällaisia muuttolintuja tavanomaista enemmän kokoavia alueita kutsutaan tässä työssä muuttoväyliksi. Rannikon tuntumassa myös pitkät, suunnilleen muuttosuunnassa sijaitsevat merenlahdet kokoavat vesi-, ranta- ja kosteikkolintuja sekä niiden saapuessa etelästä että lähtiessä syksyllä kohti talvialueita. Sekä tällaiset että muutkin laajimmat, reheväkasvuiset ja linnuille ruokaa ja suojaa tarjoavat merenlahdet ja sisämaan järvet ja kosteikot ohjailevat vesi- ja rantalintujen lentoreittejä, koska niin maakunnassa pesivät kuin sen yli pohjoisemmas muuttavat parvet käyttävät näitä alueita välilasku- ja ruokailupaikkoinaan. Lintuparvia lentelee ruovikkoisten ja niitty- ja laidunrantaisten merenlahtien ja sisämaakosteikkojen lähettyvillä myös muutoin tavallista enemmän, koska osa linnuista ruokailee lähistön pelloilla tai toisilla vesistöillä ja rannoilla, mutta palaa esimerkiksi yöksi laajimmille ja vaikeakulkuisimmille kosteikoille turvallista yöpymistä varten. Kosteikkojen lisäksi hanhia, laulujoutsenia ja kurkia, joskus sorsiakin, sekä valkoviklon, liron ja kapustarinnan tapaisia kahlaajia lepäilee muuttomatkan varrella myös perinteisillä, turvallisiksi koetuilla ja usein tavallista kosteammilla, keväisin tulvivilla peltoaukeilla. Siksi niiden liepeillä lentää myös lintuparvia kevät- ja syysmuuttoaikaan enemmän verrattuna karumpiin metsävaltaisiin seutuihin, joilla juuri millään lajilla ei ole muuttoa merkittävästi kokoavia maastonmuotoja tai muita johtolinjoja. Suurina parvina kosteikoilla ja pelloilla levähtävät ja niiden liepeille kerääntyvät lajit, kuten kurjet, hanhet ja joutsenet, lentävät epäsuotuisten metsäseutujen yli yleensä useamman sadan metrin korkeudella, kahlaajat keskimäärin vieläkin ylempänä. Muuttolinnut lentävät yleensäkin ainakin satojen kilometrien pituiset yhtäjaksoiset etapit useiden satojen metrien, yleisesti yli kilometrinkin korkeudella niin päivällä kuin yöllä. Petolinnuille tärkeitä ovat ympäristöstään kohoavat mäet, harjut ja rinteet, erityisesti ne etelänpuoleiset rinteet, joille lämpiminä päivinä kehittyy nousevia ilmavirtauksia eli termiikkejä. Petolinnut, kuten kurjetkin, leijailevat tällaisten kohoutumien kautta nostaakseen lentokorkeuttaan etappi etapilta, ja vaikka nämä energiaa säästävät purjelentäjät etenevät periaatteessa leveinä rintamina manneralueella, muodostuu paikoin myös kapeampia lentoreittejä parhaiden termiikkipaikkojen tuntumaan. Pesimäaikaankin petolinnut lähtevät saalistuslennoille säännöllisesti pesiensä lähettyvillä sijaitsevien, vakiintuneesti kaartelupaikkoina käytettävin kohoumien kautta päästäkseen vaivatta korkeuksiin ennen suuntaamista vaihteleviin suuntiin. Varsinais-Suomessa petolinnut ovat kuitenkin niin harvalukuisia, että edes muuttoaikaan niitä ei keräänny parhaidenkaan paikkojen tuntumaan läheskään niin suurina joukkoina kuin vesi-, ranta- ja kosteikkolintuja. Maakunnassa ei ole kartoitettu peto- ja muille liitolentäjille sopivien nousuvirtausten syntypaikkoja. Muuton- ja talviaikaiset kerääntymisalueet Yhdyskuntina tai ryhminä pesivien lajien lisäksi kymmenet muut lintulajit elävät parvina muutto- ja talviaikaan, vaikka pesimäkaudella ne hajaantuvatkin pariskuntien puolustamille reviireille. Parveutuminen tehostaa ravinnon hankintaa ja petojen ja muiden vaarojen havaitsemista. Tästä syystä sellaisetkin linnut, jotka hajaantuvat parikohtaisille reviireille pesimään, kokoontuvat keväin ja syksyin parviksi. Syksyllä lintuja

19 on liikkeellä useampikertainen määrä kevääseen verrattuna, koska kesän aikana syntyneet poikaset ovat parvissa mukana. Suppeimmille alueille muuttoaikaan kokoontuvat vesi-, ranta- ja kosteikkolinnut, jotka suosivat reheväkasvuisia ja matalavetisiä merenlahtia ja järviä sekä muita kosteikkoja. Vesilinnut kokoontuvat kevätmuuton alku- ja syysmuuton loppuvaiheessa myös sellaisille vesistöalueille, jotka sulavat ensimmäisinä ja jäätyvät viimeisinä. Myös pääosa kahlaajista ja lokkilinnuista keskittyy melko harvoille ja suppeahkoille vesi-, ranta-, kosteikko- ja viljelyalueille. Sen sijaan peipot, rastaat, sirkut, kirviset ja monet muut metsiin pesimään hajaantuvat mutta muihin vuodenaikoihin parviksi kerääntyvät linnut eivät ole yhtä vaateliaita ruokailu- ja lepäily-ympäristöjensä (peltoaukeat, pensaikot, metsänreunat, rikkaruohokasvustot) suhteen, ja esimerkiksi viljelykasvien vaihtumiset vuodesta toiseen vaikuttavat siihen, minne kunakin vuonna muuttoparvet kerääntyvät. Tietyt peltoaukeat säilyvät kuitenkin toisia suosituimpina jatkuvasti esimerkiksi avonaisuuden, rauhallisuuden, kosteuden, karjanlaidunnuksen tai muiden ruokapaikkojen läheisyyden ja vastaavien lintuja suosivien piirteiden johdosta. Sama pätee myös vuodesta toiseen tulviviin, alaviin peltolohkoihin, joilta etenkin kahlaajat ja lokit löytävät runsaasti ravintoa muuttoaikaan. Tämän selvitysalueen ulkopuolella saaristoalueilla muuttolinnut kerääntyvät erityisesti matalikkojen tuntumaan, tuulensuojaisille, alaville ja rauhaisille rannoille, poukamiin ja salmipaikkoihin. Yhtä lailla linnut keskittyvät talvisinkin tietyille paikoille, mutta kylmän ilmaston ja paksun lumipeitteen vuoksi lintuja jää Varsinais-Suomeen vain murto-osa muutto- ja kesäaikaan verrattuna. Talvisin huomattava enemmistö linnuista siirtyy asutusalueille ja niiden lähiympäristöön, ja vain muutamat lajit, kuten tiaiset, kanalinnut ja tikat pysyttelevät ympärivuotisissa metsäympäristöissään. Asutuskeskusten ja varsinkin linturuokintapaikkojen sekä kaatopaikkojen ulkopuolella ei huomattavan suuria lintujoukkoja keräänny Varsinais-Suomen manneralueella, mutta rannikolla ja saaristossa sulana pysyvät vedet vetävät puoleensa jopa tuhansien vesilintujen joukkoja läpi talven. Tärkeät lintualueet Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen tärkeät lintualueet esitellään suurin piirtein luoteesta kaakkoon muuttoväylittäin. Muuttoväylällä tarkoitetaan sellaista pääpiirtein etelä pohjoissuuntaista sektoria, jota pitkin Varsinais- Suomeen saapuu keväällä ja lähtee syksyllä pois keskimääräistä enemmän muuttolintuja. Nämä muuttoväylät on määritelty lintuja erityisesti houkuttelevien, levähdys- ja ruokailualueina käytettävien tärkeiden lintualueiden mukaan. Kunkin alueen suojeluarvoa on luonnehdittu asteikolla yhdestä kolmeen sen mukaan, onko alue linnuston ja lintujen elinympäristöjen suojelun kannalta tärkeä nimenomaan Varsinais-Suomen mittakaavassa (III), koko Suomen mittakaavassa (II) vai jopa kansainvälisesti koko Euroopan tasolla (I). Kaakkoinen muuttoväylä Galtarbyviken (Västanfjärd) Elinympäristöt: Galtarbyviken on noin nelikilometrin pituinen hyvin kapea merenlahti Kemiönsaaren lounaisosassa. Muuten karurantaisen lahden pohjukka on ruovikkorantainen ja muutenkin reheväkasvuinen. Sokkeloiset kasvustojen reunat tarjoavat linnuille suojaisia ja antoisia ruokailu- ja lepäilypaikkoja niin muutto- kuin pesimäaikaankin. Pesimälinnusto: Niukan retkeilyn vuoksi alueen lajisto ja lintumäärät tunnetaan kuitenkin puutteellisemmin kuin useimpien muiden lintuvesien. Pintapuolisten tietojen perusteella siellä pesii useita vesi-, ranta- ja kosteikkolintulajeja.

20 Muutonaikainen linnusto: Galtarbyvikenille kerääntyy vesilintuja erityisesti keväällä, koska alue on lounaisimpia reheviä merenlahtia Suomen puolella. Syksyllä lintuja ei keräänny lahdelle yhtä runsaasti. Ainakin merihanhia, taveja, sinisorsia ja isokoskeloita tavataan muuttoaikoihin päivittäin yleensä kymmenittäin, samoin rantaluhdilla ruokailevia töyhtöhyyppiä ja liroja. Kalalokkeja, keltavästäräkkejä, haarapääskyjä ja kottaraisia on laskettu enimmillään yli sata yksilöä. Muuttoväylä: Vaikka Galtarbyvikenillä ei levähdä yhtä suuria lintujoukkoja kuin laajemmilla lintuvesillä, tämäkin kosteikko todennäköisesti osaltaan ohjailee muuttolintuja Kemiönsaaren kahta puolta kohti Halikonlahden perukkaa ja edelleen sisämaata sekä vetää puoleensa myös lähiseudun petolintuja ja muita lajeja, jotka saalistavat kosteikoilla ja rannoilla, ja jotka pesivät kauempana muuntyyppisissä elinympäristöissä. Sjölax (Kemiönsaari) Suojelutilanne: Sjölaxin alue aiotaan suojella luonnonsuojelulain nojalla. Toistaiseksi se on rauhoittamaton. (Natura-alueen pinta-ala on 134 ha.) Elinympäristöt: Sjölax on Kemiönsaaren itärannikolla oleva noin kilometrin läpimittainen merenlahti, jota reunustavat rantaniityt ja hakamaa; se on siis linnustoalueen ohella myös merkittävä perinnemaisemakohde. Niityt ja hakamaa tarjoavat monille lintulajeille pesimä- ja ruokailuympäristöjä, jotka ovat useimmilta lintuvesiltä katoamassa pitemmälle ehtineen umpeenkasvun vuoksi. Pesimälinnusto: Sjölaxin alueen pesimälinnustoa ei tunneta kovin tarkoin, mutta siihen tiedetään kuuluvan edustava valikoima niin vesi-, ranta- kuin kosteikkolintujakin. Niistä vaateliaimpiin kuuluvat punasotka, lapasorsa ja luhtakana. Muutonaikainen linnusto: Sjölaxin alue on kaikkein arvokkain muutonaikaisena, Suomen suurimpana kerääntymäalueena merihanhille, sillä keskikesältä alkusyksyyn lahden rantamilla oleskelee enimmillään jopa viitisen tuhatta merihanhea. Melkein minä päivänä tahansa tuohon aikaan alueella ruokailee vähintään satoja yksilöitä. Sjölaxin alueella pysähtyy myös kymmenien yksilöiden parvia metsä-, kanadanja valkoposkihanhia, joskus tundrahanhiakin. Tavin, sinisorsan, tukkasotkan, telkän ja nokikanan päiväsummat ovat usein jopa satoja, haapanoiden kymmeniä. Myös laulujoutsenia, silkkiuikkuja, tukkakoskeloita, uiveloita sekä kahlaajista liro, suokukko, tylli, kapustarinta ja punakuiri kuuluvat säännöllisiin levähtäjiin. Räyskät, lokit ja monet petolintulajit ruokailevat alueella säännöllisesti. Muuttoväylä: Sjölaxin alue on osa Kemiönsaaren itäpuolta kulkevaa ja Halikonlahdelle suuntautuvan muuttoväylän merkittävä välilaskuetappi. Varsinkin merihanhia lentää kerääntymiskaudellaan loppukesällä myös lähiseudun pelloille, joten lentäviä parvia hajaantuu paljon monen kilometrin leveydeltä myös itään ja länteen, muilla lajeilla myös muuhun aikaan syksystä sekä keväisin. Halikonlahti Viurilanlahti (Halikko, Salo) Elinympäristöt: Halikonlahden Viurilanlahden alue (Natura-verkostossa nimenä Viurilanlahti) Salon eteläpuolella, Saaristomereltä ulottuvan nelikilometrisen ja kapean Halikonlahden perukassa kuuluu Varsinais-Suomen tärkeimpiin lintualueisiin. Siihen kuuluu erillisenä osana myös eteläisempi Jokiniemenlahti sekä Halikonlahden suupuolella sijaitsevaa Rauvolanselkää. Linnustolle merkittäviä osaalueita ovat myös Halikonlahden perukan peltoaukea sekä Paimion jätevedenpuhdistamon allasalueita. Alueen rannoilla levittäytyy laajoja ja vankkoja ruovikoita sekä matalia niittyjä, joista osa on kuitenkin pensoittumassa ja muutenkin umpeenkasvamassa. Avovesissä kasvaa uposkasveja, ja lintuja houkuttelevat myös jokien rannoille kuljettamat lietteet. Niityillä, ruovikoissa ja luhdilla kasvaa monimuotoinen mutta umpeenkasvun myötä yksipuolistuva vesi- ja rantakasvilajisto, joka on rehevimmillään varsinaisen Viurilanlahden alueella. Natura-alueen Jokiniemenlahden ja Rauvolanselän osa-alueilla on edustettuna karumpia ja avoimempia vesialueita.

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS 2015 Peippo oli runsaslukuisin läpimuuttava varpuslintu Suomen Luontotieto Oy 2/2016 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Muutto... 3 3.2 Levähdysalueet... 11 4 Vaikutusten

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Pekka Routasuo 18.1.2012 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla. Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page

Lisätiedot

LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA

LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA Esa Lammi 29.1.2013 LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. MUUTONSEURANTA... 2 2.2. VESILINTUJEN

Lisätiedot

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa LIITE 1a Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1.

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Iin Olhavan tuulivoimapuisto

Iin Olhavan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY Iin Olhavan tuulivoimapuisto, muuttolinnusto 2014 erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24145P001 2 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Päivämäärä TRIVENTUS WIND POWER AB NÄRPIÖN PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS

Päivämäärä TRIVENTUS WIND POWER AB NÄRPIÖN PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS Päivämäärä 13.9.2012 TRIVENTUS WIND POWER AB NÄRPIÖN PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS Päivämäärä 13/09/2012 Laatija Sami Ylistö, Ville Yli-Teevahainen Tarkastaja Kuvaus Kannen kuva Timo

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015

LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 Vastaanottaja Suomen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 29.5.2016 LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 LOVIISAN VANHAKYLÄN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 Päivämäärä

Lisätiedot

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula-Kyyjärvi Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 31.10.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Kannen kuva:

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013

Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013 Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula Tuulivoima-alueiden muuttolintu- ja maakotkaseuranta keväällä 2013 Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 6.9.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Tutkimuksen

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 Liitetaulukko 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 LIITETAULUKKO Tuulivoima-alueittaiset arviot voimalarakentamisen vaikutuksista linnustoon ja luonnonympäristöön Pohjois-Savossa Vaikutukset kohdistuvat

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi N x (8+) x HH FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Hirvinevan tuulivoimahanke

Hirvinevan tuulivoimahanke S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN OY AB Kalaxin tuulivoimahanke, Närpiö Valokuvasovitteet Vestas V126 x 22 x hh137m FCG

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

Puutikankankaan tuulivoimapuisto LIITE 7 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY Puutikankankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 9 x HH137 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.1.2015 V126 x 9 x

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 22 x V126 x HH137 VE2: 39 x V126 x HH137 VE3: 36 x V126 x HH137 Yhteismallinnukset

Lisätiedot

Pyhäjoen Silovuoren tuulivoimalahankealueen luontoselvitys

Pyhäjoen Silovuoren tuulivoimalahankealueen luontoselvitys Pyhäjoen Silovuoren tuulivoimalahankealueen luontoselvitys Tutkimusraportti 127 Toimeksiantaja Hankevastaava: ABO Wind Oy Pääkonsultti: WSP Finland Oy Päiväys 2014 Tekijöiden yhteystiedot Olli-Pekka Siira

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10102013 P21463 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V136 x 6 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.6.2016 P26596 V136 x 6 x HH182

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016 RAPORTTI TEEREN, KURJEN, SUOPÖLLÖN JA KELTAVÄSTÄRÄKIN ESIINTYMISESTÄ HEINISUON HARAVASUON NATURA ALUEELLA OULUSSA SEKÄ MUHOKSEN PEURASUOLLA JA VESISUOLLA. Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044 FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 29 x RD160 x HH170 Yhteismallinnukset Seipimäki, Tikkala ja Leipiö

Lisätiedot

Portin tuulivoimapuisto

Portin tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON POHJOIS-POHJANMAALLA. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten

TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON POHJOIS-POHJANMAALLA. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten 1 TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON POHJOIS-POHJANMAALLA Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten 2 Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2016 Kannen kuvat: Ville Suorsa. Muuttolintuja

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto LIITE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P214 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane Lagerwey L100 x 2 x hh135m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P26678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010 Kymenlaakson Liitto Tuulivoimaselvitys 2010 Tuulivoimaselvitys 2010 Tavoitteena löytää riittävän laajoja, tuulisuudeltaan ja maankäytöltään tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita 2005 laadittu

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat LIITE 4 (25 s.) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Halsuan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 85 x SWT 3.3-130 x HH135 VE2:

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

BILAGA 9. Fotomontage

BILAGA 9. Fotomontage BILAGA 9 Fotomontage S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VindIn AB OY Pörtom tuulivoimahanke, Närpiö Havainnekuvat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Havainnekuvat

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

12. VAIKUTUKSET LINNUSTOON

12. VAIKUTUKSET LINNUSTOON VAIKUTUKSET LINNUSTOON 12. VAIKUTUKSET LINNUSTOON 12.1 Vaikutusmekanismit 12.1.1 Tuulivoimapuisto Tuulivoimahankkeiden linnustovaikutukset voidaan karkeasti jakaa niiden rakentamisen ja toiminnan aikaisiin

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ABO-WIND Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.3.2015 1 (9) Pihlaja Marjo 30.3.2015 Sisällysluettelo 1 Törmäysriskin arviointi...

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari Maisemalliset yhteisvaikutukset Ilosjoki V1 x 8 x HH17 ja Ulppaanmäki N11 x x HH144 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannat Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannan tavoitteet? Metsänkäsittelymallien aluetason vaikutukset lajistoon? lyhyellä tähtäimellä sillä, että käsittelyjä

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. Kevätmuuton selvitys 2009.

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. Kevätmuuton selvitys 2009. Oulunsalon- Hailuodon välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. Kevätmuuton selvitys 2009. Kuovi kuuluu alueen läpimuuttavaan lajistoon Suomen Luontotieto Oy 33/2009 Jyrki Oja, Satu

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot