Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä.

Transkriptio

1 Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kalasääksi kuuluu alueen läpimuuttavaan petolintulajistoon Suomen Luontotieto Oy 17/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Lintujen muuton yleispiirteistä... Kemiönsaarella Arvio lajeittain tai lajiryhmittäin Epävarmuustekijät Lähteet ja kirjallisuus

3 1. Johdanto Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky/ Taamir Fareed tilasi kesällä 2012 Suomen Luontotieto Oy:ltä selvityksen Kemiönsaaren Misskäriin suunnitellun tuulipuistoalueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Selvitys on laadittu kirjallisuuspohjaisesti, sekä muuton seurantaan perustuen, jota on tehty alueen luoteispuolella sijaitsevalla Björkbodan alueella vuosina Selvitys kuuluu hankkeen ympäristösuunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyviin perusselvityksiin. Tehtävän yhteyshenkilönä Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky:ssä on toiminut Taamir Fareed ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen 2. Aineisto ja menetelmät Nyt laadittu selvitys on täysin kirjallisuuspohjainen eikä selvitystä varten ole tehty lintujen muuttoseurantaa hankealueella. Pohjana on kuitenkin alueen luoteispuolella sijaitsevalla Björkbodan alueella vuosina tehdyt syys- ja kevätmuuttoselvitykset (Suomen Luontotieto Oy), jotka liittyvät EFE Oy:n Nordanå-Lövböle ja Gräsböle nimisiin tuulipuistohankkeisiin, Misskärin hankealue sijaitsee etelä-kaakkosuunnassa, noin 8 kilometrin päässä Björkbodan muutonseurantapaikasta. Lintujen muuttosuunnat ja muuttokorkeus kirjattiin ylös Björkbodan alueen muutonseurannassa ja aineistosta voidaan tehdä suuntaa-antavia johtopäätöksiä myös Misskärin alueelle. Täsmällisten lukumäärien, korkeuksien ym. numeeriseen tiedon esittämiseen aineistoa ei kuitenkaan voi käyttää. Misskärr+hankealue 3

4 3. Lintujen muuton yleispiirteistä Kemiönsaarella Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä niin syksyllä kuin keväälläkin on hyvin tunnettu ja alueella käy lintujen muuttoaikoina satoja lintuharrastajia. Lintujen muuttoa alueella on dokumentoitu varsin hyvin ja vanhoja havaintoja on julkaistu mm. Turun lintutieteellisen yhdistyksen Ukuli lehdessä. Tuoreimpia havaintoja on mm Suomen Birdlifen ylläpitämässä tiira-lintuhavaintoverkossa. Lintujen syys- ja kevätmuutto alueen läpi eroaa useimmilla lajeilla toisistaan. Maantieteellisestä sijainnista johtuen alue toimii syksyisin merkittävämpänä lintujen läpimuuttoreittinä kuin keväällä. Tämä johtuu siitä että pohjoisesta saapuvat linnut kasaantuvat mantereen loppuessa Kemiönsaaren niemenkärkiin, josta ne jatkavat joko lounaaseen tai joskus myös suoraan etelään kohti Viron rannikkoa. Toisin kuin keväällä syksyllä lintuja saapuu alueelle laajalta sektorilta, joka saattaa ulottua luoteesta aina idänsuuntaan asti. Havaintojen perusteella alueelle saapuu mm. petolintuja suoraan idästä ja vasta Kemiönsaaren kohdalla muuttoreitti muuttuu etelän/ lounaan suuntaiseksi. Tämä havaittiin syksyn havainnoinnissa erityisesti petolintujenmuutonhuippupäivinä. Toisaalta taas mm. alueen läpi muuttavia kurkia saattaa syksyisin saapua myös luoteen suunnasta. Lintujen suurta yksilömäärää alueella syksyisin selittää juuri tämä suppilovaikutus, joka kerää lintuja alueelle. Keväällä lintuja saapuu alueelle huomattavasti vähemmän ja ilmeisesti suurin osa linnuista saapuu Viron puolelta eli etelän suunnasta. Lintujen muuttoväylä on keväällä laajempi johtuen suppilovaikutuksen puuttumisesta joten yksilömäärät ovat alueella huomattavasti syksyä vähäisempiä. Keväällä merkittäviä muuttojohtimia mm. vesilinnuille mutta myös muille lajeille ovat sisämaan merenlahdille johtavat vesireitit. Alueelta lähtee sekä Paimionlahdelle että myös Salon Halikonlahdelle johtavat vesistöväylät, jotka ovat tunnettuja muuttoväyliä. Esim. Halikonlahdelle johtavalle väylälle linnut saattavat tulla Kemiönsaaren itäreunaa pitkin tai vaihtoehtoisesti ne ylittävät Kemiönsaaren. Merihanhia lähdössä muutolle 4

5 4. Arvio lajeittain tai lajiryhmittäin Kuikka ja uikkulinnut sekä haikarat Pieni osa arktisista kuikkalinnuista saattaa keväisin muuttaa Lounais-Suomen yli ja mm. Mynämäen Mietoistenlahdella sekä Salon Halikonlahdella havaitaan lajien päämuuttoaikaan pieniä määriä kuikkalintuja. Osa näistä linnuista saattaa muuttaa myös suunnittelualueen yli, mutta Björkbodan seurannan havaintojen mukaan näiden lintujen yksilömäärät ovat hyvin pieniä. Todennäköisesti suurin osa näistä linnuista on sisämaan pesimäkantaa. Muuttavia uikkulintuja alueella havaitaan vain epäsäännöllisesti samoin kuin harmaahaikaroita. Kemiönsaarella on muutama harmaahaikaroiden pesimäyhdyskunta, joiden linnut liikkuvat laajalla alueella ravinnonhaussa. Laulujoutsen Laulujoutsenen keväinen päämuutto ajoittuu alueella maaliskuun alun ja huhtikuun puolenvälin välille, kun taas syksyllä muutto jatkuu joulukuun alkupuolelle asti. Björkbodan syysmuuttoseurannassa muuttavia laulujoutsenia nähtiin vain vähän ja näiden lintujen muuttosuunta oli lounas. Todennäköisesti myös Misskärin alueen läpi muuttavien laulujoutsenten määrä on vähäinen. Kevätmuutolla alueella havaittiin hieman runsaammin laulujoutsenia. Laulujoutsenet saapuvat alueelle vielä soiden ja pikkujärvien ollessa jäässä ja usein ne kerääntyvät alkukeväänä suurille pelloille ja erityisesti orasmaille ja hyvin suosittu alue on Björkboda ympäristöineen. Misskärin alueella suuria peltoja ei ole, joten lepäilevien ja ruokailupaikkojen välillä kiertelevien laulujoutsenten määrä alueella on todennäköisesti pieni. Merihanhi Kemiönsaarella on useita merihanhien pesinnänjälkeisiä kerääntymisalueita. Näistä merkittävin on Sjölaxin alue, jonne kerääntyy syksyisin useita tuhansia merihanhia. Myös Björkbodan pellot ovat merkittävä merihanhien kerääntymisalue ennen lintujen siirtymistä pesimäpaikoilleen. Saaristomeren pesimäkannan lisäksi Kemiönsaaren alueella saattaa keväällä levähtää myös Merenkurkun ja Perämeren pesimälintuja. Suurin osa näistä linnuista kuitenkin muuttanee läntisempää reittiä. Koska Lounais-Suomen pesimäpaikkoja on niukasti Kemiönsaaren pohjoispuolella suunnittelualueiden pohjoispuolella, ei merihanhia havaittu muuttavan merkittäviä määriä Björkbodan suunnittelualueiden kautta. Sama asia pätenee myös Misskärin alueella. Syksyllä tilanne saattaa olla kuitenkin toinen koska Sjölaxin kerääntymisalue sijaitsee Misskärin itä/luoteispuolella. Osa alueelle tulevista tai sieltä muutolle lähtevistä linnuista saattaa kulkea Misskärin alueen poikki ja yksilömäärien ollessa suuri törmäysriskikin kasvaa. Merihanhien lentokorkeus on useimmiten törmäysriskikorkeudella. Metsähanhi ja kanadanhanhi Björkbodan muutonseurannassa nähtiin sekä keväällä että syksyllä niukasti muita hanhia. Kanadanhanhia kertyy jonkin verran ruokailemaan alueen pelloille keväisin, mutta metsähanhia alueen läpi muuttaa vain satunnaisesti ja ne pysähtyvät Kemiönsaarelle vain satunnaisesti. Muutonseurannassa nähtiin muita hanhia hyvin vähän. Metsähanhien syksyisiin levähdyspaikkoihin vaikuttaa nykyisin merkittävästi hanhien metsästys ja esim. Björkbodan pelloille, jossa metsästys on intensiivistä, metsähanhet pysähtyvät enää vain harvoin. Muiden kuin merihanhien määrä Misskärin alueella on todennäköisesti hyvin pieni. 5

6 Puolisukeltajasorsat, telkkä ja muut vesilinnut Useimmat vesilintulajit ovat yömuuttajia ja aamun muutontarkkailussa nähdään usein vain muuton rippeet. Koska lajit muuttavat keskiyön tunteina, ei tarkkoja muuttoreittejä ole mahdollista selvittää valoisan ajan havainnoinnilla. Vesistöt toimivat useimpien vesilintujen muuttoväylinä, joten suunnittelualueen poikki muuttaa todennäköisesti vain pieniä määriä puolisukeltajasorsia. Sorsalintujen muuttokorkeus on maa-alueiden yläpuolella tavallisesti törmäysriskikorkeuden yläpuolella ja erityisesti arktisten vesilintujen muuttokorkeus saattaa olla erittäin korkea. Vesilinnuista telkän tiedetään kuitenkin muuttavan joskus hyvinkin matalalla. Merikotka ja maakotka Merikotkia liikkuu Kemiönsaaren alueella koko vuoden ja muuttavien lintujen osuus koko havaintomäärästä on vähäinen verrattuna alueella liikkuviin pesimättömiin tai talvehtiviin lintuihin. Kemiönsaari on sekä merikotkan pesimä-aluetta että myös muualta tulevien lintujen talvehtimisaluetta. Björkbodan alueella tehty selvitys havainnollisti merikotkan runsauden alueella. Lajin runsautta ja liikkuvuutta alueella kuvaa se että vain 15 päivän syyshavainnoinnilla tehtiin yhteensä 178 havaintoa törmäysriskikorkeudella liikkuvista merikotkista suunnittelualueella. Merikotkan törmäysriski tuulivoimaloihin on suuri useimpiin muihin tutkittuihin lintulajeihin verrattuna, ja koska alueella liikkuu jatkuvasti useita merikotkia, on törmäysriski lajilla todellinen. Maakotkia alueella liikkuu satunnaisesti ja läpimuuttavien nuorten lintujen määrä on todennäköisesti hyvin pieni. Myös Misskärin alueella merikotkia liikkuu ja hyvin todennäköisesti havaintomäärät ovat samaa luokkaa kuin Björkbodan alueella. Merikotka on tavallinen näky alueella 6

7 Muut petolinnut Kemiönsaari on hyvin tunnettu petolintujen muuttoväylä ja vilkkaimpina päivinä muuttavien petolintujen yhteismäärä lähentelee tuhatta yksilöä. Björkbodan alueen seurannassa havaittiin, että useimpien petolintujen muuttosuuntaa oli lounas tai etelä-lounas, joten valtaosa täällä havaituista petolinnuista ohittaisi Misskärin alueen sen luoteispuolelta. Osa petolinnuista saapuu kuitenkin Kemiönsaarelle idänsuunnasta ja näistä linnuista osa kulkee varmasti myös Misskärin suunnittelualueen poikki. Ehkä muuttoakin merkittävämpi tekijä on petolintujen kasaantuminen syksyllä alueelle, jolloin ne liikkuvat laajalla alueella Kemiönsaarella. Esim. suohaukat saattavat viihtyä alueella useita päiviä ennen merenylitystä. Tämä lisää törmäysriski todennäköisyyttä monen lajin osalta huomattavasti. Kurki Sekä syysmuutolla että kevätmuutolla kurkien päämuuttoreitit kulkevat useimmiten lounaisen Suomen yli ja vain harvoin päämuuttoreitit kulkevat idempää. Kurkien päämuuttoreitti kulkee usein Kemiönsaaren poikki, mutta muuttoreitin tarkka sijainti vaihtelee jonkin verran vuosittain. Se mitä reittiä kurjet käyttävät riippuu pitkälti sääolosuhteista. Muuttosään ollessa edullinen kurjet jatkavat usein matkaansa, eivätkä pysähdy lainkaan etelärannikolla. Myöhään iltapäivällä tai illalla Kemiönsaaren alueelle saapuvat muuttoparvet sen sijaan saattavat poikkeuksellisesti pysähtyä alueelle yöpymään. Havainnoitsijan aiempien vuosien kokemusten perusteella kurjet muuttavat keväisin usein Kemiönsaaren läntistä rantaviivaa seuraten ja tällöin ne yleensä ohittavat Misskärin alueen. Hyvin usein muutto suuntautuu keväisin Kemiön läntistä reunaa pitkin siten että linnut jatkavat täältä kohden Turkua tai Paimionlahtea, josta ne nousevat sisämaahan. Syysmuuton aikana lintujen reitti saattaa kuitenkin kulkea alueen poikki ja esim. alueen itäpuolella sijaitsevalla Sjölaxin alueella on havaittu voimakasta kurkimuuttoa useana vuonna. Björkbodan alueella tehdyn seurannan perusteella kurkien muuttokorkeus oli pääsääntöisesti törmäysriskirajan yläpuolella. Kurkien päämuuton laukaisee usein voimakas pohjoisvirtaus, jonka vuoksi lintujen muuttonopeus on suuri ja muuttokorkeus useimmiten reilusti tuulivoimaloiden lapojen ulkopuolella. Saksassa tehdyn laajan, kurkien kuolinsyytä selvittäneen tutkimuksen perusteella kurjet törmäävät äärimmäisen harvoin tuulivoimaloiden lapoihin (Fanke 2009) Muuttavia kurkia 7

8 Kahlaajat Björkbodan alueen muutonseurannassa havaittiin muuttavia kahlaajia vain pieniä määriä eikä alueen läpi todennäköisesti muuta merkittäviä määriä kahlaajia. Hyvin todennäköisesti tämä sama havainto pätee myös Misskärin alueella. Suurin osa kahlaajista on yömuuttajia ja aamumuutolla näkyy tavallisesti vain yöllisen muuton jälkijoukkoja. Keväisin alueen läpi muuttaa jonkin verran töyhtöhyyppiä, mutta muita kahlaajia havaitaan vain pieniä määriä. Björkbodan pellot keräävät sekä syksyisin että keväisin jonkin verran suokukkoja, kapustarintoja sekä töyhtöhyyppiä levähtämään ja ruokailemaan. Peltojen puuttumisen vuoksi näitä lintuja ei levähdä tai kiertele Misskärin alueella, joten suunnittelualueella liikkuvien kahlaajien määrä on pienempi kuin Björkbodan alueella. Kyyhkyt Sepelkyyhkyjä muuttaa Kemiönsaaren poikki runsaasti ja kuten varpuslinnuillakin kyyhkyt saattavat kerääntyä alueen suurille peltoaukeille jopa tuhansien lintujen parviksi. Ennen syysmuuttoa nämä parvet liikkuvat peltoaukeiden välillä säännöllisesti. Björkbodan alueella muuttavina havaittujen sepelkyyhkyjen muuttosuunta oli useimpien havaintojen perusteella lounas, joten täällä havaitut linnut eivät liikkuisi Misskärin suunnittelualueen poikki. Varpuslinnut Varpuslintujen muutto sisämaassa tapahtuu tavallisesti laajana rintamana, jos muuttoa ohjaavia vesistöjä tai laajoja peltoaukeita ei ole (mm. Pöyhönen 1995). Syysmuutolla sisämaasta saapuvat linnut pakkautuvat maa-alueen kapenemisen vuoksi Kemiönsaarelle ja siten varpuslintujen muutto voi ajoittain olla Kemiönsaaren alueella hyvin voimakasta. Kevätmuutolla linnut saapuvat saarelle leveänä rintamana eikä syysmuuton tapaista pakkaantumista tapahdu. Björkbodan alueen muuttolintuseurannassa havaittiin että Björkbodan peltoaukeat houkuttelevat monia varpuslintulajeja levähtämään ja erityisesti kirvisiä, kottaraisia ja peippolintuja alueella saattaa levähtää tuhansittain. Pellot keräsivät lintuja sekä syksyllä että keväällä. Misskärin alueella suuria peltoja ei ole ja paikallisten tai kiertelevien varpuslintujen määrä on todennäköisesti huomattavasti pienempi. Björkbodan alueen seurannassa varpuslintujen muuttokorkeus vaihteli aivan puiden latvusten tasolta muutamaan sataan metriin. Lintujen muuttokorkeus on todennäköisesti samanlainen myös Misskärin suunnittelualueella. Selkeällä säällä muuttokorkeus on sadekeliä korkeampi, ja tällöin valtaosa linnuista muuttaa törmäysriskialueella. 8

9 5. Epävarmuustekijät Selvityksen tarkoituksena oli pohtia Misskärin alueen merkitystä lintujen muuttoväylänä. Selvitys perustuu pitkälti yhden syksyn ja yhden kevään aikana alueen pohjoispuolella tehtyyn muuttolintuseurantaan. Koska Misskärin alueella ei ole tehty vakioitua muuttolintuseurantaa ovat nyt esitetty selvitys vain suuntaa-antava. Lintujen muuttoreitit, muuton ajoitus ja monet muut muuttoon vaikuttavat tekijät vaihtelevat vuosien välillä. Esim. alueen läpi muuttavien kurkien määrä vaihtelee huomattavasti vuosien välillä ja kurkien päämuuttoreitti voi vaihdella kymmeniä kilometrejä syksyjen välillä. Merkittävin muuttoon vaikuttava tekijä on sääolot, jotka vaihtelevat huomattavasti vuosien välillä. Törmäysriskiarvion kannalta merkittävien lajien kuten merikotkan osalta arvio on todennäköisesti oikea eli merikotkia liikkuu runsaasti myös Misskärin alueella. Petolintujen osalta arvioita syysmuuton osalta hämärtää tiedon puuttuminen nimenomaan rannikkolinjaa pitkin idänsuunnalta muuttavista petolinnuista. Sama koskee Sjölaxissa levähtäviä lintuja (mm. merihanhia) joiden olettaisi liikkuvan rannikkolinjaa pitkin lounaaseen syysmuutolle lähtiessään. Merihanhia lähdössä muutolle 9

10 6. Lähteet ja kirjallisuus Bergman, G. 1979: Muutto ja sää. Teoksessa (Hildén, O, Tiainen, J. & Valjakka, R.): Muuttolinnut: Fanke. J Die Krankheiten und Todesursachen des Grauen Kranichs (Grus grus) in Deutschland in den Jahren ISBN: Zugl.: Berlin, Freie Univ., Diss., 2009 Dissertation, Freie Universität Berlin D 188. Ilmatieteen laitos (2007): Sään vaikutus lintujen muuttoon. html. Koistinen, J Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö s. Ympäristöministeriö. Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B Nro 18. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. Koskimies, P. & Väisänen 1991:Monitoring bird populations in Finland. A manual of methods applied in Finland. Finnish Museum of Natural History. Helsinki 145 s. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). 142 s. BirdLife Suomi. Suomen ympäristökeskus. Matikainen Jyrki 2012: Kemiönsaaren Nordanå- Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys Suomen Luontotieto Oy. Luonnos Oja Jyrki 2012: Kemiönsaaren Nordanå- Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton selvitys Suomen Luontotieto Oy 4/2012 Pöyhönen, M. 1995: Muuttolintujen matkassa. Otava. Helsinki. 255 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Tucker, G.M: & Heath, M. F. 1994: Birds in Europe: their Conservation Status. Bird Life Conservation Series No s. Cambridge, UK: Valste, J. 2006: Merikotkia törmännyt tuulivoimaloihin. Suomen Luonto 6/ Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 567 s. Ympäristöministeriö. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi Ympäristöministeriö 2007a: Suomessa tavattavat lintudirektiivin I liitteen lajit. Ympäristöministeriö 2007b: Suomen kansainväliset vastuulajit. Ympäristöministeriö 2007c: Suomen kansainväliset vastuulajit, linnut. 10