Janakkalan kunta Ohjausryhmän yksimielisesti edelleen esitettäväksi hyväksymä tasapainottamispaketti, jota hallitus on muuttanut

Transkriptio

1 Janakkalan kunta Ohjausryhmän yksimielisesti edelleen esitettäväksi hyväksymä tasapainottamispaketti, jota hallitus on muuttanut Kunnan henkilöstö Tiedotusvälineet Valtuuston talousseminaari Janakkalassa Kunnanhallitus

2 Valtuuston päätös: tavoite työlle Janakkalan kunnan talous on nopeasti heikentynyt ja heikentyy edelleen. Tämä todettiin valtuustossa jo syksyn 2012 talousarvioprosessin yhteydessä. Kunnanhallitus perusti ohjausryhmän talouden tasapainottamistyötä varten. Valtuuston iltakoulussa käytiin läpi sopeuttamisprosessin kulku, ja velvoitettiin kunnanhallitusta ohjausryhmän avulla valmistelemaan asiakirja, jonka sisältämien toimenpiteiden avulla kunnan talous saadaan tasapainottumaan. Hallitus nimesi ohjausryhmän, joka valmisteli asiaa yhdessä kunnan johtoryhmän ja toimialajohdon ja konsultin kanssa. Tavoitteena oli tasapainopaketti, joka hyväksyttäisiin yhdellä kertaa valtuustossa. Paketti olisi päätöskokoelma, jonka operatiivisella täytäntöönpanolla paketti toteutuisi. Paketti tarkoittaa sitä, että käytettävissä olevat ja päätettäväksi mahdolliset keinot aikataulutetaan. Tällä varmistetaan se, että kunnan toiminta ei lamaannu ja sopeuttaminen on hallittavissa oleva prosessi. Paketin täytäntöönpanoa valvoo tarkastuslautakunta Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

3 Prosessi Työtä ohjasi poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluivat lisäksi henkilöstön edustaja Leena Toivonen, kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen ja vt. kunnanjohtaja Pekka Harju sekä ohjausryhmän sihteerinä talousjohtaja Katja Pesonen, kaikki äänioikeudella. Lisäksi prosessi ja menettelytapa vahvistettiin valtuustolla. Ohjausryhmälle keinoja valmisteli johtoryhmä. Tässä työssä avusti konsultti. Konsultti haastatteli ohjausryhmän jäsenet sekä muita poliittisia päätöksentekijöitä sekä kymmeniä kunnan työntekijöitä. Työn käynnistämisestä ja käytettävistä keinoista tiedotettiin kuntalaisia ja kunnan työntekijöitä. Tiedottamisen kohteena olevat ryhmät osallistuivat prosessiin kertomalla oman näkemyksensä siitä, miten kunnan talouden tasapainoa voidaan ja pitäisi vahvistaa. Keinovalikoima oli laaja ja syvälle rakenteisiin menevä. Aikataulu? Prosessin eteneminen Mahdottomat keinot Mahdollisuus keskustella paketin sisällöstä? Jatkoaika valtuuston päätöksentekoon? Johtoryhmä on esitellyt keinot Johtoryhmän johdolla on valmisteltu sektorikohtaiset keinot Johtoryhmän jäseniä on tavattu yksitellen, muiden oman sektorin työntekijöiden kanssa ja kolmikko erikseen. Johtoryhmä on ollut ohjausryhmän edessä Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

4 Prosessi Kuntalaisilla oli myös mahdollisuus antaa ehdotuksia Janakkalan kunnan talouden sopeuttamiseksi. Vinkkilomake oli kunnan sivuilla Hyviä, harkittuja ehdotuksia tuli 45 kappaletta ja ne on kaikki toimitettu sopeuttamista vetävän ohjausryhmän käsittelyyn ja niitä on hyödynnetty paketin valmistelussa. Osa esitetyistä keinoista oli hyvin keskittäviä, ja tämän vuoksi ne eivät edenneet ohjausryhmäkäsittelyssä Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

5 Ohjausryhmä ja kokoukset/tilaisuudet Kalevi Ilmarinen Merja Taponen Esa Silvennoinen Seppo Hauta-Aho Jaana Kivistö Mirja Pöhö Petri Ojanen Anna-Mari Ahonen Pekka Harju Leena Toivonen Katja Pesonen Eero Laesterä puheenjohtaja varapuheenjohtaja kunnanjohtaja vs. kunnanjohtaja henkilöstön edustaja talousjohtaja, työryhmän sihteeri asiantuntija Työn eteneminen OHRY, aloituskokous klo OHRY klo KV klo OHRY klo OHRY klo OHRY klo OHRY klo OHRY klo OHRY klo OHRY klo OHRY klo KH klo 14.00, Kh info YT klo Tiedotustilaisuus, kunnantyöntekijät klo (EL, AMA) Tiedotustilaisuus, Media klo (EL, AMA) KH klo KV talousminiseminaari n klo 12 -> (EL, AMA) KV klo Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

6 Tulojen ja menojen muutos Janakkala 0,70 % 0,84 % 0,49 % Janakkala Sam a kasvu Koko m aa Janakkala Sam a kasvu Koko m aa Janakkala Sam a kasvu Koko m aa Toimintatuotot 5,75 % 3,39 % 2,18 % 10,16 % 3,82 % 2,40 % 6,85 % 4,03 % 2,39 % Toimintamenot 3,82 % 3,62 % 2,71 % 5,78 % 3,69 % 2,93 % 2,46 % 2,76 % 2,08 % Toimintakate 3,41 % 3,62 % 2,73 % 4,81 % 3,59 % 2,84 % 1,44 % 2,37 % 1,93 % Verotettava tulo 1,81 % 2,30 % 0,98 % 1,42 % 1,24 % -0,16 % -0,72 % -1,32 % -2,46 % Veroprosentti 0,143 0,140 0,135 0,125 0,177 0,177 0,250 0,224 0,220 Yhteisöverot -5,80 % -1,93 % -3,42 % -5,86 % 1,72 % 0,40 % 11,07 % 18,31 % 16,25 % Kiinteistöverot 5,78 % 6,95 % 5,85 % 9,90 % 8,69 % 7,04 % 15,59 % 10,66 % 8,49 % Valtionosuudet 6,55 % 4,85 % 3,96 % 7,03 % 2,98 % 3,92 % 5,92 % -0,80 % 1,25 % Poistot -0,27 % 2,74 % 1,54 % 4,83 % 3,00 % 1,74 % -0,09 % 1,56 % 1,45 % Bruttoinv. eur/as Janakkalan kunnan toimintakate on kasvanut jokseenkin samassa suhteessa jopa hitaammin, kuin muissa samalla tavalla kasvaneissa kunnissa, mutta Verotettavan tulon kasvu on liian hidas suhteessa toimintakatteen kasvuun. Varsinkin keskipitkän kauden toimintakatteen muutos suhteessa verotettavan tulon kasvuun on hyvin epäedullinen. Tilannetta on paikannut valtionosuuksien hyvä kehitys. Poistojen määrä on jopa alentunut ja kunta on kuitenkin investoinut. Toisaalla tarkasteltuna poistojen taso on ollut liian matala suhteessa nettoinvestointeihin. Poistojen liian matala taso on pitänyt kunnan talouden näennäisesti ylijäämäisenä. Kunta on investoinut jopa vähemmän kuin kunnat Suomessa keskimäärin, mikä on johtanut väistämättä patoutuneeseen investointitarpeeseen Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

7 Painelaskelmat Painelaskelmat eivät ennusta talouden kehittymistä, ne arvioivat talouden paineen kasvua, jos kunnan talous kehittyy kuten menneessä. Kunta on talous ja toimintayksikkönä niin jähmeä, että menneen trendin mukaan voidaan hyvin päätellä kehitystä eteenpäin, jos toiminnassa ei tehdä olennaisia muutoksia. Painelaskelmissa otetaan huomioon tiedossa olevat seikat kuten esimerkiksi verotulojen muutoksen lähitulevaisuudessa tai valtionosuuden muutos. Painelaskelmilla arvioidaan tässä työssä tasapainottamisen tarve ja tasapainopaketin riittävyys. Seuraavat painelaskelmat perustuvat I laskelma: Kunnan omaan arvioon talouden muutoksesta talousarvion 2013 laadintavaiheessa, jolloin toimintakatteen jne. lopullinen toteutuminen ei ollut tiedossa. Laskelmassa näkyy se, että toimintakatteen heikkeneminen arvioitiin hyvin matalalle tasolle, ikään kuin sopeutuskeinot olisivat jo tiedossa. II laskelma: Ensimmäistä laskelmaa muutetaan toteutuneilla tilinpäätösluvuilla ja toimintakatteen muutoskerroin asetetaan menneen kasvun perusteella talousarvion laadintavaiheen tilannetta korkeammaksi. Tämän perusteella voidaan arvioida talouden kehitys, jos keinoja ei löydykään. III laskelma: Laskelmalla arvioidaan tasapainottamistarve ja keinojen jaksotus Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

8 Painelaskelma, joka perustuu kunnan omaan arvioon ja menneeseen perustuvaan arvioon Janakkala TP2012 ja TA2013, kunnan alkuperäiset kertoimet (TKATE) ja muuttunut VOS 2014 ja veroennuste TP 2010 TP 2011 Tpe 2012 TA 2013 TASU 2014 TASU 2015 TE 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 1,79 % 3,93 % 2,40 % 5,00 % 4,20 % 4,20 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Toimintakate Muutos 4,61 % 5,97 % 1,61 % 1,25 % 2,06 % 3,24 % 3,24 % 3,24 % 3,24 % 3,24 % 3,24 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Rahoitus TP 2010 TP 2011 Tpe 2012 TA 2013 TASU 2014 TASU 2015 TE 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 VUOSIKATE Nettoinvestoinnit TP 2010 TP 2011 Tpe 2012 TA 2013 TASU 2014 TASU 2015 TE 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Lainakanta 1000 eur Rahavarat 1000 eur Nettolaina 1000 eur Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä Nettolaina eur/as

9 Painelaskelma, joka perustuu menneeseen kehitykseen myös ja Janakkala TP2012 ja TA2013, muutetut kertoimet (TKATE) ja muuttunut VOS 2014 ja veroennuste TP 2010 TP 2011 Tpe 2012 TA 2013 TASU 2014 TASU 2015 TE 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 1,79 % 3,93 % 2,40 % 5,00 % 4,20 % 4,20 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Toimintakate Muutos 4,61 % 5,97 % 4,94 % 4,94 % 4,94 % 3,24 % 3,24 % 3,24 % 3,24 % 3,24 % 3,24 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Rahoitus TP 2010 TP 2011 Tpe 2012 TA 2013 TASU 2014 TASU 2015 TE 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 VUOSIKATE Nettoinvestoinnit TP 2010 TP 2011 Tpe 2012 TA 2013 TASU 2014 TASU 2015 TE 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Lainakanta 1000 eur Rahavarat 1000 eur Nettolaina 1000 eur Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 9,73 10,26 12,05 14,72 16,44 18,57 20,16 22,05 23,85 25,57 27,21 28,76

10 Painelaskelma, joka perustuu kunnan omaan arvioon ja menneeseen perustuvaan arvioon sekä tasapainottamistarpeeseen Janakkala TP2012 ja TA2013, muutetut kertoimet (TKATE) ja muuttunut VOS 2014 ja veroennuste ja tasapainotus TP 2010 TP 2011 Tpe 2012 TA 2013 TASU 2014 TASU 2015 TE 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 1,79 % 3,93 % 2,40 % 5,00 % 4,20 % 4,20 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % 2,43 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,75 19,75 20,75 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Toimintakate Muutos 4,61 % 5,97 % 4,29 % 1,84 % 2,50 % 3,24 % 3,24 % 3,24 % 3,24 % 3,24 % 3,24 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Rahoitus TP 2010 TP 2011 Tpe 2012 TA 2013 TASU 2014 TASU 2015 TE 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 VUOSIKATE Nettoinvestoinnit TP 2010 TP 2011 Tpe 2012 TA 2013 TASU 2014 TASU 2015 TE 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 Lainakanta 1000 eur Rahavarat 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä Nettolaina veroprosenttia 9,73 10,26 12,05 14,53 14,14 13,24 11,87 10,69 9,41 8,03 6,55 4,98

11 Tasapainotustarve ja -tavoite Olettaen, että verotulot kehittyvät kuten Kuntaliiton kehikolla on arvioitu (ja olettaen, että asukasluku kehittyy menneeseen tapaan positiivisesti) ja että Valtionosuudet kehittyvät myös menneen asukasluvun muutoksen tapaan positiivisesti, Toimintakatetta on vahvistettava jaksotetusti noin 5 miljoonaa euroa ja veroprosenttia nostettava ainakin 21:een. Jos sopeutus toteutuu takapainotteisesti, on sopeutettava lisää Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

12 Palvelurakenne Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

13 Kunta Janakkala Rajausprosentin yläraja 25 % Rajausprosentin yläraja -25 % Kuntia otoksessa 32 kuntaa Vuosi Asukasluku Henkilökunnan määrä Janakkala Henkilökunnan määrä koko kunnassa kpl Henkilökunta/1000 asukasta Manner-Suomen kuntien keskiarvo Viiteryhm ä Erotus viiteryhm ään työntekijää kpl Erotus koko m aahan työntekijää kpl Janakkalan henkilöstömäärä on kasvanut useilla kymmenillä vuoden 2009 jälkeen. Henkilöstömäärä on viiteryhmään nähden samalla tasolla, koko maahan nähden kunnan palveluksessa on ollut noin 30 työntekijää enemmän. Kuntien tavat organisoida palvelunsa vaihtelee ja yhteistoiminta-alueiden perustaminen, erilaiset tilaaja-tuottajamallit ja palveluiden tuotantovastuun ulkoistaminen osakeyhtiöille Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

14 Asukaskohtaiset nettomenot Janakkala Yleishallinto eur/asukas Manner-Suomen kuntien keskiarvo Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Janakkala Muut palvelut eur/asukas Manner-Suomen kuntien keskiarvo Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Janakkala Sivistys eur/asukas Manner-Suomen kuntien keskiarvo Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Janakkala Sosiaalitoimi /as Manner-Suomen kuntien keskiarvo Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Janakkala Terveydenhuolto eur/asukas Manner-Suomen kuntien keskiarvo Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Janakkala Perusturva yhteensä eur/asukas Manner-Suomen kuntien keskiarvo Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

15 Koko palvelurakenteen nettomenot eur/as Janakkala Kaikki yhteensä eur/asukas Manner-Suomen kuntien keskiarvo Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Janakkala Suomi Verrokki Kunnan kaikki palvelut yhteensä nettomeno eur/as Janakkala Suomi Verrokki Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

16 Yhteenveto palvelurakenteesta Janakkalan palvelurakenne varsinaisessa palveluntuotannossa on virtaviivainen suhteessa verrokkiin ja koko maahan. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että palvelurakenteessa on joitakin selkeitä rakenteellisia kokonaisuuksia ja poliittisesti sovittuja ei-lakisääteisiä menoja, jotka uudelleen järjestelemällä ja kokonaan poistamalla/tuntuvasti vähentämällä toimintakatetta saataisiin korjattua. Näitä rakenteita ovat molempien taajamien päällekkäiset palvelut, pikkukoulujen verkosto sekä kunnan maksamat eilakisääteiset lisät. Muita sopeutusta helpottavia yksittäisiä kohteitakin löytyy Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

17 Yleishallinto Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

18 Yleishallinto ja muut yleiset Konsernihallinnon uudelleenjärjestely, jolla vähennetään konserni- ja yhtiöiden hallintoa kuudella HTV:llä. Ohjausryhmä velvoitti tarkastelemaan konsernin hallintoa, jotta kaikki ratkaisut eivät kohdistuisi pelkästään suorittavan tason työntekijöihin. Tämän vuoksi tarkasteluun otettiin uudet konsernin virat, yhdisteltiin eri sektoreiden hallinto esimerkiksi tiimiyttämällä ja tarkasteltiin kaikkien hallinnon työntekijöiden toimenkuvat. Järjestelyä ei voitane toteuttaa ilman irtisanomisia. Kokonaisuuteen kuuluu myös uuden organisaatiorakenteen valmistelu ja hyväksyminen. Vaikutukset: Palvelutaso alenee myös luottamushenkilöille heikkenee/voi heikentyä, koko kunnan valmistelu tapahtuu yhdenmukaisemmin ja koordinoidummin. Edut tulevat sitä kautta. Kaikkia asioita ei enää tehdä, mm. palvelutoimisto Lyylin palvelutaso on aiheellista tarkastella uudelleen, toimialajohto joutuu tekemään eri tavalla töitä sekä järjestelemään valmistelevaa esikuntaansa uudelleen (l. toimenkuvamuutosvaikutukset, myös suuri mahdollisuus rationalisoinnin kautta) Joitakin asiantuntijapalveluita voidaan ostaa tapauskohtaisesti. Tämä on sekä riski että mahdollisuus. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu ,0 Talousjohtaja, johtoryhmä Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

19 Yleishallinto ja muut yleiset Kuntapron palkanlaskenta, toimintakatteen alentaminen: Kun Janakkala siirtyi KuntaPro Oy:n keskitettyyn palkanlaskentaan, sinne siirtyi kuusi palkanlaskijaa. Nyt määrä on kasvanut kolmella. Vuoteen 2015 mennessä organisoidaan toiminta yhdessä KuntaPro Oy:n kanssa niin, että tästä määrästä saadaan yhden HTV:n vähennys. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu ,0 Henkilöstöjohtaja Vaikutus: huonompi ja hitaampi palvelu ja todennäköisesti hallinnollisten työntekijöiden omien töiden määrän kasvu? Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

20 Yleishallinto ja muut yleiset Kesätyöntekijät: Nykytilanteessa pidättäydytään palkkaamasta kesätyöntekijöitä siinä määrin kuin mitä talousarviossa päätettiin. Määrärahaa alennettiin vuonna eurolla ja tämä alennus jatkuu toistaiseksi. Menetelmä, jolla määrärahan alennus kohdistuu palveluun, annetaan henkilöstöjohtajan valmisteltavaksi ja johtoryhmän päättämäksi. Vaikutus: Nuorien työllistyminen kesätyöpaikkoihin hieman vähenee, olennaisia töitä ei jää silti organisaatiossa tehtyihin selvityksiin pohjautuen tekemättä. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Henkilöstöjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

21 Yleishallinto ja muut yleiset Useat henkilöstökulujen karsimistavat Lyhyet sijaisuudet yhdistellään, hyöty saadaan siitä, että kk-palkka on edullisempi kuin useat tuntipalkkaisuudet, raportin mukaan palkkahyöty ainakin eur/v Työntekijät siirretään tarkoituksenmukaisille työaikamuodoille jaksotyöstä normaaliin kuukausipalkkaan, yksi työntekijä eur/v; tavoite eur/v Osa-aikaisten työsopimukset muutetaan tarkoituksen mukaiseen osa-aikaisuuteen, joko nostetaan tai lasketaan osa-aikaisuutta. Nostaminen vähentää ylitöitä, laskeminen vähentää maksettavaa palkkaa. Raportin mukaan yksi työntekijä eur/v; tavoite ainakin kolme työntekijää; eur/v Ylitöiden määrä karsiutuu jo edellisillä toimenpiteillä, mutta ylitöitä voidaan vähentää myös muilla menetelmillä. Raportin mukaan saavutettavissa eur/v Ei olennaisia toiminnallisia vaikutuksia, esimiestyö tulee vaativammaksi. Paikalliset sopimukset neuvotellaan uudelleen, esimerkiksi hammaslääkärit, hammashoitajat, suuhygienistit, edellisillä on tuntuva ylityökorvaus ja iso korvaus esimerkiksi päivystyksestä. Neuvotellaan uudelleen mm. hoitoalan perjantaityö. Kustannusvaikutus ja päivystysvaikutus. Rekryt: Kunta- tai Seuturekryn pakollinen käyttö. Rekryissä säästö on erityisesti työaikasäästöä. Sijaispoolissa ajatuksena on, että määräaikaisuudet voidaan ottaa vain sijaispoolista. Arvioitu säästö on euroa/v. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu ,0 Henkilöstöjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

22 Yleishallinto ja muut yleiset Työllistäminen Kunta on varannut työllistämismäärärahaa euroa vuodelle Kunta on teettänyt työllistämistoimenpiteiden kokonaisselvityksen, johon olennaisena osana kuuluu määräraha ja sen organisoiminen työttömille. Raportista nousee useita kehittämistoimenpiteitä, joista osa on kustannusvaikutteisia, mutta kustannusvaikutusta on vaikea arvioida. Siirrytään kahden vastuuorganisaation mallista kehitettävään yhden organisaation mallin ja samalla uudelleen arvioidaan työllistämistoiminnan aito tavoite onko tavoitteena luoda työttömälle polku työmarkkinoille vai onko tarkoitus saada kunnan palvelujärjestelmään helpotusta. Organisaatiossa katsotaan rehellisesti ne työllistetyt, jotka on korvattava pysyvällä työvoimalla. Sovitaan määrärahalle aito taso, vuoden lopulla ei voida alkaa myydä määrärahaa, jollei tarvetta ole. Jos 2013 raha ei kulu itsestään, ei käynnistetä toimenpiteitä rahan kuluttamiseksi. Vaikutus: Joitakin asioita jää tekemättä, organisaatio joutuu aidosti miettimään, mitä työtä on tehtävä, mitä ei, kun apu työntekijöitä ei palkata. Joillakin aloilla työmarkkinat oikenevat. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Työllistämismäärärahat Henkilöstöjohtaja Johtoryhmä Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

23 Yleishallinto ja muut yleiset Janakkalan Vesi: Konserniohjauksella vaikutetaan taksojen korotukseen ja siihen, että liikelaitos ottaa osaa kunnan hallinnon tiimiin. Kasvattaa vesimaksuja, voi vaikuttaa työntekijöiden määrään Osallisuus ylikunnallisiin organisaatioihin Vanajavesisäätiö vähennetään vuotuista osallistumismaksua euroon per asukas. Muita keinoja Koulutus vain omissa tiloissa Sähköiset kokoukset ensin kunnanhallitus, sitten lautakunnat ja vuoteen 2015 mennessä kunnanvaltuusto. Lehtitilaukset pääasiassa vain kirjastoon Tiedotuslehti luopuminen tai pelkästään nettijulkaisu Taloudellisuustavoite henkilöstön palkitseminen, vajaalla tekemisen palkkio Henkilöstön ruokailuun liittyvät järjestelyt. (uudelleen organisoiminen sekä säästöjen että kunnan työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vuoksi). Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Janakkalan Vesi LL Tekninen johtaja, kunnanjohtaja Vanajavesisäätiö ,0 Tekninen johtaja, kunnanjohtaja Muita keinoja - kokonaisuus Kunnanjohtaja, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

24 Tekniikka: muut palvelut Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

25 Tekniikka, muut palvelut Oma työ ulkoistus Tehostamisvaatimus on taulukkoon kirjoitettu summa. Sekä katujen hoito, mutta myös tilapalvelut voidaan organisoida tarkoituksenmukaisimpana pidettävällä tavalla, myös ulkoistamalla.. Ulkoistus koskee myös koneita ja laitteita. On mahdollista kilpailuttaa kunnan työ muiden kanssa, ulkoistaa koko organisaatio siirtämällä koneet ja laitteet vanhoina työntekijöinä ostavalle yrityksellä tai antaa työntekijöiden perustaa oma yhtiö. Kadunpidon kokonaan ulkoistus vaikuttaa myös viheralueiden kunnossapitoon. Osaulkoistus mahdollistaisi kesäaikana kadunpidon oman kaluston käytön viheralueiden kunnossapitoon. Katujen hoidon voi ostaa kokonaan alueurakoina. Omaa tuotantohenkilökuntaa tarvitaan sen jälkeen 1, joka voi siirtyä aluetekniikkaan. Koneiden omistuksesta kannattanee luopua kokonaan. Uudelleenjärjestely: maanrakennuspäällikön irtisanoutumisen vuoksi: Tekninen sektori velvoitetaan järjestelemään joko organisaatio- ja toimenkuvat uudelleen tai toimimaan yhteistyössä Janakkalan Veden kanssa niin, että maanrakennuspäällikön tilalle ei palkata uutta työntekijää. Lisäksi: Kiinteistönhoidon henkilökuntaa voitaisiin edellisen lisäksi vähentää kaksi HTV:tä, jos kaikki tarpeettomat kiinteistöt myydään, luovuttaisiin pienistä kyläkouluista ja Turengin päivähoitopalvelut keskitettäisiin uuteen rakennettavaan päiväkotiin sekä karsittaisiin palveluista. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Katujen hoito, tavoite ,0 Tekninen johtaja Tilapalvelut ,0 Tekninen johtaja Maanrakennuspäällikkö ,0 Tekninen johtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

26 Tekniikka, muut palvelut Koko maankäyttö, säästötavoite eri keinoin.. Vankityövoima Vankityövoimaa käytetään kokonaisuuksissa, joita ei tehtäisi muuten omin voimin tai esimerkiksi rakennusten purkamisten yhteydessä sekä mahdollisesti korjausrakentamisessa. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Mittaus- ja paikkatieto (tavoite) ,5 Tekninen johtaja Vankityövoima ,0 Tekninen johtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

27 Tekniikka, muut palvelut Kaavoitetut viheralueet edelleen metsitys 5 ha lisää puistojen metsitystä riittää saavuttamaan euron tason. Vaikutus tulee vasta 3-5 vuoden kuluessa. HTV -1 toteutuu osittain oman työn vähenemisenä, osin alueurakan hinnan muutoksena. Puun lisämyyminen Puun hakkuumäärien tilapäinen kaksinkertaistaminen vuosina 2015 ja Vuonna 2017 myynti palautuu nykyiselle tasolle. Kyseessä on lisätuotto, ei pysyvä tulonlisäys/säästökohde. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Kaavoitetut viheralueet ,0 Tekninen johtaja Puun lisämyyminen ,0 Tekninen johtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

28 Tekniikka, muut palvelut Yksityistieavustus Avustushakemusten tietojen mukaan yksityisteiden rahalliset kokonaismenot ovat olleet vuonna , jonka lisäksi tiekunnat tekevät merkittävän määrän talkootyötä. Edellisten tietojen mukaan tämän vuoden avustus/vuoden 2011 yksityisteiden menojen suhde on 0, avustusmäärärahan leikkaus tarkoittaisi em. lukujen mukaan, että tuo suhdeluku olisi noin 0,20, jossa ei ole otettu huomioon kustannustason nousua vuoden 2011 jälkeen. Mikäli karsinta olisi suhde olisi alle 0,1 Perusparannusten osalta valtio tuki on jatkuvasti alentunut ja nykyisellään sieltä voi saada tukea suurempiin rumpuhankkeisiin ja siltojen rakentamiseen, joissa kustannusarviot ovat useimmiten kymmeniä tai satoja tuhansia. Lämpötilan lasku, yhdellä asteella Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Yksityistieavustus, leikkaus Vastaavan lautakunnan esittelijä Lämpötilan lasku ,0 Tekninen johtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

29 Tekniikka, muut palvelut Kokonaisuus katuvaloissa Katuvalojen saneeraus investointi > Poisto , säästö , Työ tehdään pääosin vuosina , energiasäästö tulee viiveellä. Arviossa on jätetty varaus sille, että investointirahat eivät riitä täysimittaiseen saneeraukseen ja siten saavutettava energiasäästö myös pienenee. Katuvalojen tarpeeton polttaminen katuvalojen yösammutus ainakin 5h yö/touko-heinäkuu Uuden ohjausjärjestelmän mahdollistama muu sammutus Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Katuvalojen saneeraus energiatehokkaammaksi Katuvalojen yösammutus Tekninen johtaja Tekninen johtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

30 Tekniikka, muut palvelut Ruokahuolto ja siivous Ruokahuollon ja siivouksen organisaatiot tiivistetään yhden johdon alle, vain yksi toimialaesimies ( euroa) Hyötyä syntyy heti ja pitkällä tähtäimellä kun tukipalvelut organisoidaan ja johdetaan yhdessä organisaatiossa. Henkilöstöä koulutetaan / rekrytoidaan ns. moniosaajia, jotka hallitsevat usean kiinteistön työt (ateria- ja siivouspalvelut Päiväkotien laitoshuollon yhdistäminen siivous-ja ruokapalveluihin lisäisi tulevaisuudessa mahdollisuuksia järkeviin tehtäväkokonaisuuksiin omalla ammattialalla. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Organisaatiot yhteen ,0 Tekninen johtaja Hyöty yhdessä toimimisesta (arvio) ,0 Tekninen johtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

31 Tekniikka, muut palvelut Ruokahuolto Keskuskeittiön saneerauksen vuoksi muuttuva työnkuorma Lisäedellytys - Valmistuskeittiöt minimiin, valmistuskeittiöitä ei pikkukouluilla ja päiväkodeissa. Henkilöstön työsuhteet määrätään oikean mittaisiksi, jos työaika ei ole aidosti 100%, se pienennetään oikealle tasolle. Toimintasuunnitelma on tehty, palvelukeittiöiden henkilöstö osa-aikaisia (17 henkilöä) työaika 52-93%. Tämän hetken tilanteeseen nähden vähennys on 4,5, henkilöä kun huomioidaan eläkkeelle jääneet. Kolmen lisähenkilön vähennys on mahdollista vain jos suljetaan kohteita, esim kouluja. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Keskuskeittiön muutos Uusi mitoitus ,5 Tekninen johtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

32 Tekniikka, muut palvelut - siivous Lisäulkoistus Esim. kirjasto-liikuntahalli, kilpailutuksen ja ulkoistuksen kautta säästö voisi olla n vuodessa. Siivoustason lasku Alennetaan koko kunnan tasolla siivouksen tasoa liukuvasti ensiksi 10% 15% Taso saattaisi olla mahdollinen, vaikka kaikkea mahdollista haittaa ei voi muuttaa rahaksi (muille sektoreille voi koitua kustannuksia siivoustason laskusta. Tukipalveluhenkilöstön määrä voisi alentua lisäksi pikkukouluverkostoratkaisuissa. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Siivouksen lisäulkoistus ,0 Tekninen johtaja Siivoustason asteitttainenlasku ,0 Tekninen johtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

33 Sivistys Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

34 Sivistys Kirjasto Tervakosken kirjaston muuttaminen itsepalvelukirjastoksi vahvistaa toimintakatetta, edellyttää investointia Kirjastoauto, lähellä taajamia olevien reittien karsiminen, ei kuitenkaan jäljelle jäävien pikkukoulujen lähistöltä. Tavoitesäästö euroa. Lautakunta linjaa poistettavat reitit niin, että säästö saavutetaan. Kirjaston kesäaukiolon rajoittaminen, tavoitesäästö euroa Aineistomäärärahan karsiminen nykytasosta kolmeksi vuodeksi, koskee sekä kirjastoja että kirjastoautoa. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Itsepalvelukokonaisuus ,0 Sivistysjohtaja Kirjastoauton kokonaisuus Kirjaston kesäaukiolon rajoittaminen, tavoitesäästö esimerkiksi sijaismäärärahoista Aineistomäärärahan karsiminen, tulojen kasvattaminen, määräraha palaa vuoden 2013 tasolle vuonna Sivistysjohtaja Sivistysjohtaja Sivistysjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

35 Sivistys Yhdistykset, avustusten leikkaaminen ja toiminnan tavoitteellisuuden kasvattaminen, Viranhaltijoiden toimenkuvien yhdistäminen liikuntasihteerin jäädessä eläkkeelle, lopullinen toimenkuva ja nimikkeistö valmistellaan lautakunnassa, tavoitesäästö eur/v. Aidot maksut liikuntapaikoista Periaate on, että kaikista liikuntapaikoista (pl ladut ja jäädytetty vesi) peritään korvaus joka on tuntuva, mutta joka ei edelleenkään kata kaikkia tuotantokustannuksia. Alle 18-vuotiaiden ryhmiä ja eläkeläis/veteraaniryhmiä voidaan subventoida. Uimahallin lipun hinnan korotus arvioidaan uimahallin kohdalla erikseen. Esimerkiksi kuntosali (5.000 euroa), liikuntahalli (3000 euroa plus juniorit euroa ), kenttämaksut uusi maksu kaikille ryhmille. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Yhdistysten avustuksen leikkaaminen Viranhaltijoiden toimenkuvien yhdistäminen, lautakunta valmistelee, mutta tavoitesäästön on toteuduttava Liikuntapaikkamaksut, kulttuurimuutos Sivistysjohtaja ,0 HTV Sivistysjohtaja Sivistysjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

36 Sivistys Latuverkosto Latuverkostoa karsitaan ja latuverkon tekeminen organisoidaan niin, että euron vuotuinen säästö saavutetaan. Lautakunta organisoi muutoksen. Kukonnokka, kunnan osallistuminen poistetaan Hyppyrimäet omistaa Janakkalan Jana ry. Sähkökulut on maksanut kunta kunnanhallituksen aikanaan tekemään yhteistyösopimukseen perustuen. Kunnossapidon hoitaa Jana. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Latuverkosto SIvistysjohtaja Kukonnokka, toimintakatteen poisto Sivistysjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

37 Sivistys, uimahalli Lipunmyynnin ja kahvion ulkoistus tai kokonaan poistaminen euroa Lipun hinnan korotus ja sen uudelleen arvioiminen, keneltä pääsymaksu periään; lautakunta valmistelee tavoitteen mukaisesti, tulojen lisäys euroa Veden lämpötilan alentaminen euroa Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Uimahalli, siivouksen ja kahvion ulkoistus Lipun hinnan korotus ja uudelleen kohdentaminen Veden lämpötilan lasku 2 astetta ,0 Sivistysjohtaja Sivistysjohtaja Sivistysjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

38 Sivistys, päivähoito Kuntalisän alentaminen Kuntalisään varattava määräraha puolitetaan nykyisestä määrärahasta vuonna Määräraha on vuonna 2013 budjetissa varattu euroa. Menetelmä, jolla tähän alennukseen päästään, valmistellaan erikseen. Jos alennus vaikuttaa tarkoituksenmukaisesti, harkitaan edelleen alentamista vuonna Lisän tavoite oli vähentää kunnallisen päivähoidon käyttöä. Tämän piti näkyä kasvavana hakeutumisena kotihoitoon sekä suhteellisena osuutena ja absoluuttisessa määrässä. Tilastotarkastelu osoittaa muuta. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu ,0 Sivistysjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

39 Sivistys, päivähoito Esiopetus Perusopetusasetuksessa määritellään esiopetuksen määräksi 700 tuntia vuodessa. Janakkalassa esiopetusta annetaan koulujen mukaan neljä tuntia päivässä. Varhaiskasvatuksen esiopetuksessa on korvattu vuosittain muutamia esiopetuspäiviä juhlilla ja perhetapahtumilla. Nämä mukaan lukien varhaiskasvatuksen esiopetuksessa toteutuneet vuosittaiset esiopetuksen tuntimäärät ovat ylittyneet vaihtelevasti tuntia. Janakkalassa olisi mahdollisuus vähentää esiopetuksen tuntimäärää noin 40 tuntia vuodessa. Tämä tarkoittaa mm. kahta viikkoa tai tunti vähemmän viikossa. Jos varhaiskasvatuksen esiopetuksen aloitusta myöhästyttäisiin kaksi viikkoa koulun alusta, antaisi se päiväkoteihin väljyyttä vuosilomien järjestämiseen kesäaikaan. Vuorohoidon yhdistäminen Kunnassa on jatkossa yksi vuorohoitoa tarjoava päiväkoti. Henkilöstömäärä vähenisi yksi lasten päivähoitaja, palkkavuosikustannus e Erilliskorvausten vähennys Päivähoidon laskutus tunti tunnista Pienentyvät henkilöstövaikutukset, erityisesti vuorohoidossa. Myös vuorohoidon erilliskorvaukset vähenevät. Myös perhepäivähoidossa sijaistarve vähenee, samoin varahoitotarpeet. Ateriakustannukset vähenevät. On oletettavissa, että myös päivähoidon tulot vähenevät, samoin kustannuksia kasvattaa ensiksi investointi tietotekniikkaan, laitteisiin ja ohjelmaan. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Esiopetus ,0 Sivistysjohtaja Vuorohoito ,0 Sivistysjohtaja Päivähoidon laskutus, tunti tunnista HTV Sivistysjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

40 Sivistys, perusopetus Koulukyytien kilpailutus Koulukyydit kilpailutetaan uudelleen esimerkiksi reittikohtaisesti ja tarkempien kalustomääräysten mukaisesti. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Koulukyydit, kilpailutus Sivistysjohtaja Pienet alakoulut Päätettiin, että kouluista päätetään erikseen esimerkiksi seuraavan aikataulun mukaisesti: Heinäjoki Turenkiin Vähikkälä Tervakoskeen Tanttala Leppäkoskeen ja Virala Tarinmaahan Lisäksi tutkitaan Viralan päivähoito- ja esiopetus- sekä 1-2 lk:n ratkaisut. Koska jokainen koulu päätetään erikseen, tämä tarkoittaa erillisiä kuulemisia ja valtuustojen erillisiä päätöksiä. Pakettiin ei ole laskettu kouluverkoston säästöpotentiaalia. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Isot koulut ja pikkukoulut ,0 Sivistysjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

41 Sivistys, lukiot Erityisesti lukiossa on hyvin pieniä ryhmäkokoja erityisaineissa. Tämä on tavoitetaso euron säästölle. Jos tämä ei riitä, voidaan ryhmäkoon aloituskynnystä vielä kasvattaa. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Pienet ryhmät Sivistysjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

42 Sivistys, vapaa sivistys Musiikkiopisto Voi toimia muissa kuin omissa tiloissaan... Musiikkiopiston toimitila myydään ja siirrytään käyttämään koulun tiloja. Tämä pienentää seinistä koituvia kustannuksia. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Musiikkiopiston ratkaisut Sivistysjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

43 Sivistys, seuratalo Tervakoskella Seuratalon kustannukset vuonna 2012 olivat noin euroa ( euroa) laskentatavasta riippuen. Seuratalon omistaminen ei kuulu kunnan järjestämisvastuulle. Valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä sellainen ratkaisu, minkä avulla toimintakate voidaan poistaa. Jos toimintakatteen aleneminen ei muuten onnistu, seuratalo myydään ja kunta sitoutuu vuokraamaan tarvittavan määrän tiloja omaan käyttöönsä (lähinnä alakoulu, päiväkoti) Seuratalolla on kunnan omaa toimintaa, tämän toiminnan kohdalla on tarkasteltava halvempia tiloja tai sitä, että tiloja ei tarvita lainkaan. Kunta vuokraa seurataloa, tämän toiminnan kohdalla on tarkasteltava mahdollisuutta nostaa vuokraa. Lisäksi seurataloa on pystyttävä vuokraamaan enemmän. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Seuratalo Sivistysjohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

44 Perusturva Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

45 Perusturva Sininauha, ostopalveluiden vähentäminen (kuntouttava työtoiminta) Kunta tuottaa itse omalla organisaatiollaan tarvittavat palvelut Toimeentulotukijono, eläkepäätökset tällä hetkellä on toimeentulotuen saajien joukossa on henkilöä, joille pitää saada eläkepäätös tehostamalla kunnan omaa toimintaa ja erityisesti ostamalla eläkeselvityspaketteja, esim. Linnaklinikalta. Ostopalvelu maksaa noin euroa/asiakas tämä kuitataan noin kuudessa kuukaudessa. ns.sakkolistalla olevat, ei työkykyiset ohjataan TyönPaikka -hankkeeseen, Työ on saatava toteutettua vuoden 2014 puoleen väliin mennessä. Säästöpotentiaali on hyvin suuri, paketin toimintakatetta vahvistamaan on otettu vain osa potentiaalista. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Sininauha, ostopalvelut Perusturvajohtaja Toimeentulotukijono Perusturvajohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

46 Perusturva Ryhmämuotoisuuden kasvattaminen ja yhdessä tekeminen Erityisesti ennaltaehkäisevässä toiminnassa on mahdollisuus kasvattaa ryhmämuotoisuutta. On tehokkaampaa tarjota ohjeita ja terapiaa ja esimerkiksi liikuntapalveluita ryhmälle kuin yksittäiselle potilaalle. Kasvattaa tuottavuutta, mikä näkyy toimintakatteen kasvun hidastumisena. Perusturva kuvaa kohteet, joissa ryhmämuotoisuutta voidaan kasvattaa ja esittää suunnitelman asian toteuttamiseksi vuoden 2013 lopulla. Lisäksi on saatava yhdessä tekeminen asiantuntijoiden kesken tiiviimmäksi psykiatrit ja psykologit mukaan sosiaalityöhön, mikä vahvistaisi ryhmämuotoista toimintaa. Tämä on merkittävä toimintatavan muutoksen välttämättömyys, joka vaatii aikaa, eivätkä taloudelliset vaikutukset tule heti selville. Lääkäreiden sanelu Tekniikan (puheentunnistin) ja työprosessien kehittyessä lähdetään siitä että yksi tekstinkäsittelijä voidaan vähentää vuonna Kahdella tekstin käsittelijällä on tällä hetkellä muitakin toimistotehtäviä kuin tekstinkäsittely. Tavoitteena on kahden tekstinkäsittelijän työn uudelleensuuntaaminen (vaikutus siinä, että vastaavaa määrää määräaikaisia ja eläköityviä ei korvata) Oikea hoitajarakenne (hoitajat pystyvät ottamaan vastuulleen lääkäreiden töitä). Lääkäri-hoitaja -työnjaolla pystytään hillitsemään kustannusten nousupaineita (tuottavuus). Tällä hetkellä kuusi lääkäri-hoitaja -työparia. Perusturva kuvaa kohteet, joissa rakenne voidaan lopullisesti oikaista ja esittää suunnitelman asian toteuttamiseksi vuoden 2013 lopulla. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Ryhmämuotoisuus (arvio) Perusturvajohtaja Sanelu ,0-2,0 Perusturvajohtaja Hoitajarakenne Perusturvajohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

47 Perusturva, ruoan kylmäjakelu Kunta on tehnyt suuret investoinnit keskuskeittiöön tavoitteenaan esimerkiksi siirtyminen vanhusten ateriapalvelussa ruoan kylmäjakeluun. Ruoan kylmäjakelua varten on hankittu erityiset Cook & Chill laitteet Ruoan kylmäjakelu on saatava mahdollisimman pian käyttöön siitä huolimatta, että Janakkalassa käyttöönotto arvioidaan normaalikuntaa hankalammaksi. Useat kunnat eivät ole siirtyneet kylmäjakeluun siksi, että Cook & Chill on kallis investointi. Nyt investointi on tehty. Kylmäjakelun ansiosta kotihoito pystyy järjestämään toimintansa tarkoituksenmukaisesti ja vähentämään sitä kautta painetta palkata lisää kotipalvelun henkilöstöä. Suuri, tässä huomioon otettava säästö tulee logistiikkakustannusten vähenemisestä. Arvio on ainakin euroa/v pelkästään logistisesta ketjusta johtuva säästö. Todellinen säästö on nyt suurempi ja tulevaisuudessa vielä suurempi. Kotihoidon ateriapalvelun perusajatus lähtee siitä, että ikäihmisen hyvä ravitsemustila ylläpitää hänen toimintakykyään ja tukee hänen kotona selviytymistään. Kotihoidon ateriapalvelulle kriteereitä ollaan uudistamassa määrittelemällä ne, jotka tulevat jatkossa saamaan yleensäkään ateriapalvelua. Tällä hetkellä ateriapalvelua käyttää kuntalaista. Kriteerien kautta palvelu loppuu oletettavasti kuntalaiselta. Ateriapalvelussa kuntalaisen valinnan määrittää myös palvelun hinta. Kotihoidon hoidossa on kuitenkin keskivaikeasti muistisairaita asiakkaita, jotka eivät osaa käyttää mikroa eivätkä he myöskään osaa huolehtia omasta syömisestään. Näille asiakkaille ehdoton edellytys on, että he saavat päivittäin lämpimän aterian. Tämä seikka on otettava huomioon samalla tavalla kuin muissakin kylmäjakelun siirtyneissä kunnissa on otettu huomioon. Toimintakate Yhteensä HTV Valmisteluvastuu Ruoan kylmäjakelu Perusturvajohtaja Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

48 Vanhuspalvelut, palveluverkko Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä

49 Vanhusten palveluverkko, perustilanne - Janakkalan vanhusten palveluverkko on kevenemässä ja oikenemassa. Kuitenkin erityisesti laitoshoidon käyttäjiä on vielä liikaa. Laitoshoito puretaan ensiksi suosituksen määrittelemälle tasolle, seuraavaksi koetetaan purkaa koko palveluketjua. - Tavoite on euroa kolmen vuoden ajalle jaksotettuna. Tämä tarkoittaa sitä, että nykytilanteessa vanhusten palveluiden käyttö johtaa itsessään kustannusten kasvuun (vanhusten määrä kasvaa jatkuvasti), mutta ketjun oikaisun ja purkamisen vuoksi saadaan aikaan tasosiirtymä euroa matalammalle tasolle. Ikääntyvien määrän kasvamisen vuoksi ketju on saatava oikealle tasolle Ketjun saa oikealle tasolle vain osaavalla vanhustyön johtamisella, jota tuetaan kaikista mahdollisista lähteistä sekä ylimmältä operatiiviselta, mutta myös poliittiselta johdolta. Jos kunta joutuu ottamaan ikääntymisen paineen samalla palvelu- ja kustannusrakenteella kuin mitä se nyt on, kunnan kyky vastata muihin palveluihin omalla rahoituksellaan on kyseenalainen. Ketjun purkaminen on kaksitasoinen ensin puretaan laitospaikat suosituksen mukaisesti, tämän jälkeen koetetaan oikaista ketju vastaamaan suosituksen mukaista määrää yli 75-vuotiaita kunnallisten palveluiden käyttäjiksi. Janakkalassa on lähinnä huolehdittava siitä, että laitoshoidon suosituksen ylittävä osa saadaan purettua ja tämän jälkeen ketjussa oleva yli kokonaissuosituksen oleva osa saadaan purettua. Mitoitukset on oltava minimissään, niissä ei kannata koettaa alittaa suosituksia. Ketjun purkaminen ei välttämättä vähennäkään henkilökunnan määrää, vaan se jopa kasvaa kotihoidon kohdalla. Säästö tulee siitä, että tehostetun palveluasumisen asukkaat ottavat osaa kustannuksiin aiempaa enemmän, samoin KELA korvaa osan kustannuksista. Toisaalta kotihoidossa yksi kotihoidon työntekijä pystyy hoitamaan useampia ikääntyneitä kuin mitä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessakaan. Huoli on oikea siitä, että liian vähistä HOIVAN paikoista tulee pullonkaula, joka ruuhkauttaa asiakkaat siirtoviivepotilaiksi. Esimerkiksi naapurikunta Hämeenlinna, joka on menestyksekkäästi johtaen saanut purettua ja oikaistua ketjua on selvinnyt ilman ylimääräisiä siirtoviiveitä Keskeinen kysymys on ollut alkuinvestointi kotipalveluihin, hoivan poistamiseen akuuttisairaalasta ja jouston saaminen akuuttisairaalan paikkojen täyttämiseen. Hoitaja/potilas sekä hoitaja/asukas suhdeluvut on saatava kuntoon sekä akuuttisairaanhoidossa että hoivassa. Nykyvalvonnalla on ihan turha yrittää toimia liian vähällä miehityksellä. Lisäksi on kysymys siitä, että sekä akuuttisairaanhoidossa että hoivassa on huonokuntoisia ihmisiä. Tämä edellyttää sitä, että kaikki jotka suinkin vain voidaan, hoidetaan kotona ja että sairaalassa ja hoivassa paikkamäärä vähenee. Vaara rakennemuutoksissa on kustannusten jääminen akuuttisairaanhoitoon paikkojen vähentyessä. Tämä vaatii hyvää johtamista: on määriteltävä tarkasti paljonko akuuttisairaanhoitoa vahvennetaan (paljonko jää ylimääräistä resurssia) ja paljonko siirtyy vanhusten hoivaan. Vanhuspalveluissa toimivat mobiiliratkaisut ovat tärkeitä, ne on otettava käyttöön heti kun järjestelmät ovat oikealla tasolla. Tällä ja muilla ratkaisuilla on saatava asiakkaan luona kotona käytettävä aika kasvamaan. Tätä kasvattaa myös työn sisällön uudelleenohjaus, kotipalvelu tekee vain substanssityötä. Espoo on siinä onnistunut hyvin (noussut 15%) ja Hämeenlinnakin on edistynyt asiassa. Tässä tilanteessa ei voida varautua määrän kasvuun laitospaikoissa, koska tämä tulee ensin oikaista. Laitospaikan kasvussa voidaan käyttää myös yksityistä sektoria ottamaan paineita vastaan. Hämeenlinna on toistaiseksi onnistunut asiassa. Vuonna 2011 lähtötaso laitospaikoissa oli 845 paikkaa. Tilaajaylilääkärin Nurmikarin ennuste on, että alle 700 paikan taso saavutetaan tänä vuonna vaikka ikääntyneiden määrä on tänäkin aikana kasvanut saakka puretaan raskasta rakennetta ja siitä eteenpäin joudutaan hallitusti lisäämään paikkoja ikääntymisestä johtuen. Sama onnistuu myös Janakkalassa kustannusvaikutteisesti Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä