KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2017"

Transkriptio

1 KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Työhyvinvointifoorumi Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus Työsuojelujaosto Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus

2 Sisältö 1. TAUSTATIETOJA ASIAKASTOIMIPAIKASTA 3 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Työterveyshuollon toimipisteet Työterveyshuollon ajanvaraus 5 3. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ 5 4. TYÖPAIKAN KUVAUS 6 5. KITEEN KAUPUNKIORGANISAATION TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET 6 6. TYÖPAIKKATASON TOIMINTA (KL I) Työpaikkaselvitykset Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) Ensiapuvalmius Riskien arviointi työpaikoilla Ennaltaehkäisevä päihdetyö Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Varhaisen tuen toimintamalli Sairauspoissaolojen seuranta Kuntoutusyhteistyö Työhön paluun tuen toimintamalli Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta (TYKY) YKSILÖTASON TOIMINTA (KL I) Terveystarkastukset Työhönsijoitustarkastus (VnA 708/2013) Terveystarkastukset erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) Muut terveystarkastukset (VnA 708/2013) Osatyökykyisen seurantatarkastukset (VnA 708/2013, 7, kohta 7) Erillissäädösten mukaiset tarkastukset Rokotustoiminta Työterveyshuollon asiantuntijoiden palvelut Työfysioterapeutin palvelut Työterveyspsykologin palvelut Erikoislääkärin konsultaatiot Ravitsemusterapeutin palvelut Työnäkemiseen erikoistunut optikko TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITOPALVELU (KL II) TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA SEKÄ TOIMINTAA KOSKEVA RAPORTOINTI 18 2 (19)

3 1. TAUSTATIETOJA ASIAKASTOIMIPAIKASTA Kiteen kaupunki Osoite Kiteentie 25, KITEE Toimiala julkinen yleishallinto (84110) Y-tunnus Tilikausi Tapaturmavakuutusyhtiö IF-vakuutus Eläkevakuutusyhtiö Keva ja Valtiokonttori Työterveyshuollon yhteyshenkilö työhyvinvointipäällikkö Tuija Vaittinen puh TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Työnantaja kustannuksellaan järjestää työterveyshuollon työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto järjestetään ja toteutetaan siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4.) Työterveyshuollon toiminta ja palvelut perustuvat työterveyslain (1383/2001) ja -asetuksen (VnA 708/2013) mukaiseen hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Em. mukaisesti työnantaja ja työntekijät tai heidän edustajansa sekä työterveyshuolto tekevät suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Työterveyshuollon palvelut Kiteen kaupungin henkilöstölle tuottavat: Kiteen kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto (koko Kiteen kaupungin henkilökunta) Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto (kaupungin johtoryhmä, esimiehet, työterveyshuoltohenkilöstö, virkalääkärit, henkilöstöpalvelut) Työterveyshuoltopalvelut sisältävät lakisääteisenä ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (Kelan korvausluokka I). Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden (VnA 708/2013) mukaisesti lakisääteisiin työterveyspalveluihin kuuluvat - työpaikkaselvitykset (perus-, suunnattu tai erityisselvitys) - terveystarkastukset (ml. tarvittavien asiantuntijoiden käyttö) - toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen seuranta - tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) - osatyökykyisten työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen - työpaikan tarpeista lähtevä yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen, sosiaalihuollon ja työsuojeluviranomaisten kanssa - ensiapuvalmiuden järjestämiseen osallistuminen (Työturvallisuuslaki 738/2002, 46 ) - työkykyä ylläpitävien ja edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus - työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi. 3 (19)

4 Lisäksi työnantaja on sopinut yleislääkäritasoisen työterveyshuollollisesti painotetun, tässä toimintasuunnitelmassa kuvatun avosairaanhoidon (korvausluokka II) järjestämisestä. Palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Työterveyshuoltopalvelujen käyttöoikeus on kaikilla Kiteen kaupungin työntekijöillä. Palvelut eivät ole kuitenkaan työntekijän käytettävissä palkattomien virkavapaiden/työvapaiden aikana (esim. palkaton perhevapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa). Työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta vastaavat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja heidän tarpeelliseksi arvioimansa asiantuntijat. Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa (KL I) toteuttaessaan käyttää asiantuntijoita työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 5.) Työterveyshenkilöstö toimii oman alansa puolueettomana asiantuntijana ja sitä sitovat salassapitovelvollisuudesta annetut säädökset. Työnantajalla ja työsuojeluorganisaatioilla on oikeus saada työterveyshuollon tehtävissä toimivilta sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijän terveyden ja työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 17.) Muissa tapauksissa yksilöä koskevia terveystietoja voidaan luovuttaa vain asianomaisen henkilön luvalla. Työtapaturmia voidaan hoitaa työterveyshuollossa. Kustannuksista vastaa työnantajan vakuutusyhtiö tai työnantaja. Työterveyshuollon palveluihin eivät kuulu - pitkäaikaissairauksien seurantakäynnit ja hoito (kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien riskitekijöiden selvittely ja perusselvitykset tehdään työterveyshuollossa, jonka jälkeen ohjataan jatkotutkimuksiin ja hoitoon terveyskeskukseen) - neuvola- ja suun terveydenhuollon palvelut - vapaa-ajan tapaturmien hoito - toimenpiteet erikoislääkärikonsultaation (KL I) yhteydessä, ellei toimenpide ole osa tutkimusta - lääkereseptien uusiminen 2.1. Työterveyshuollon toimipisteet Perusturvakeskus, työterveyshuolto Postiosoite Arppentie 6, Kitee Puh Sähköposti Kiteen toimipiste, Pajarintie 6 ma - to ja pe klo laboratorio ja röntgen, Arppentie 6, KITEE Kesälahden toimipiste, Ratsumestarintie 9 ti - to klo (19)

5 Lääkäriasema Resetti Oy työterveyshuolto Käynti- ja postiosoite Olkontie 6, KITEE Puh Sähköpostiosoite Vastuuhoitaja Johanna Mikkonen, puh Työfysioterapeutti Reijo Kumpula Työterveyslääkärit Lääkäriasema Resetin työterveyshuollon lääkärit 2.2. Työterveyshuollon ajanvaraus Perusturvakeskus, työterveyshuolto Ajanvaraus ma - pe klo ja klo puh Soittoajan perusturvakeskuksen työterveyshuoltoon voi varata myös sähköisesti web-ajanvaraus Soittopyynnön voi jättää sähköpostiosoitteeseen Laboratorion sähköinen ajanvaraus Röntgenin sähköinen ajanvaraus https://erontgen.pohjoiskarjala.net/ajanvaraus Lääkäriasema Resetti Oy työterveyshuolto Ajanvaraus ma - pe klo Työterveyshuollon vastaanottokäynnille ja työterveysneuvotteluun tai muuhun yhteistyöpalaveriin varatusta peruuttamattomasta ajanvarauksesta työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa. Molempien palveluntuottajien ajantasaiset ajanvarausohjeet löytyvät kaupungin intranetsivuilta kohdasta työterveyshuolto. 3. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutetut työhyvinvointipäällikkö Tuija Vaittinen, puh Erja Törönen (vastuualueena hallintokeskus, sivistyskeskus ja Tekninen keskus), puh Iiris Saarelainen (vastuualueena perusturvakeskus), puh Tapio Niskanen (vastuualueena esimiehet ja asiantuntijat), puh Lisäksi työsuojeluasiamiehiä on alueellisuus ja eri ammattiryhmät huomioiden. 5 (19)

6 Työterveyshuolto osallistuu kutsuttuna työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Työsuojelun toimintaohjelma on Kiteen kaupunginvaltuuston kokouksessa TYÖPAIKAN KUVAUS Työntekijöiden määrä n. 740 työntekijää ( ). Hallintokeskus tuottaa Kiteen kaupungin keskeiset hallintopalvelut, maaseututoimen ja henkilöstöhallinnon palvelut. Sivistyskeskus tuottaa Kiteen kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen palvelut sekä vapaa-aikatoimen ja sivistystoimen muut palvelut. Kansalaisopiston palvelut tuotetaan myös Rääkkylän kunnalle. Tekninen keskus tuottaa Kiteen kaupungin maankäyttöön, kuntatekniikkaan ja rakennusvalvontaan liittyvät palvelut sekä tilapalvelut ja ruokatuotannon palvelut. Perusturvakeskus tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Työterveyshuollon toimintaan suunnitelmakaudella vaikuttavat mm. kaupungin henkilöstön määrän karsiminen pysyvästi ja suunnitelmallisesti Kiteen kaupungin talouden tervehdyttämisohjelmaan perustuen. Haasteita suunnitelmakaudella ovat henkilöstön määrän vähentämisen vaikutukset ja henkilöstön ikärakenteen mukanaan tuomat haasteet. 5. KITEEN KAUPUNKIORGANISAATION TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Toimintavuodelle 2014 asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi: Tavoitteet 1. Esimiestyön tukeminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja työhyvinvoinnin hallinta. 2. Sisäilmaongelmien selvittely ja toimenpide-ehdotukset 3. Työhyvinvoinnin hallinta muutoksessa, joista keskeisin on Kiteen ja Kesälahden kuntaliitos 6 (19) Toteutunut 1. Esimiehille suunnattu tietojenanto, neuvonta ja ohjaus (TANO) keskustelut, esimiesten koulutus ja ohjeistukset tuen hakemisen käytännöistä. Sairauspoissaolojen seuranta. Tehostettu varhainen tuki KAARI-mallin avulla. Toimenpiteet toteutuneet. 2. Toimintaohje sisäilmaongelman selvittämiseksi valmistui. Sisäilmatyöryhmän toiminta vakiintui. 3. Suunnatut työpaikkaselvitykset ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen. Toimenpiteinä esim. työnohjaus sekä työterveyshuollon antama ohjaus ja neuvonta. Toiminta toteutunut tarpeen mukaan. 4. Arviointi ja seuranta 4. Kiteen kaupunki pääsi v toteutettavaan KEVAn Kuntasi Työhyvinvointisyke ohjelmaan. Työterveyshuollot tekevät asiakastyytyväisyys-

7 Tavoitteet 5. Työterveyshuollon asiantuntijuuden käyttö uudisrakentamisessa ja kalustamisen suunnittelussa. 6. Ensiapukoulutus/peruskoulutuksen ja päivityskoulutuksen nonstopkoulutuksen toteuttaminen. 7. Vuonna 2014 kiinnitetään huomiota työpaikkojen turvallisuusasioihin. Toteutunut kyselyjä omien tarpeidensa mukaan. 5. Työfysioterapeutti asiantuntijana yhdessä työsuojelujaoston kanssa. Toteutui huonosti. 6. Asiasta neuvoteltu, mutta ei vielä toteutettu. 7. Työturvallisuuteen liittyvät asiat tehostetusti esillä työpaikkakäynneillä ja terveystarkastuksissa. Ei ole toteutunut järjestelmällisesti. Toimintasuunnitelmakauden keskeiset työterveyshuollolliset tavoitteet v. 2015: Työterveyshuollon keskeisistä tavoitteista v alkavalle kaudelle sovittiin KAA- RI-mallin mukaisessa työhyvinvointifoorumissa ja Tavoitteet Toiminta 1. Esimiestyön tukeminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja työhyvinvoinnin hallinta 2. Sisäilmaongelmien selvittely ja toimenpide-ehdotukset 3. Työhyvinvoinnin hallinta erilaisissa muutostilanteissa: palvelurakenneuudistus, uudisrakentaminen, työpisteiden hajasijoitus, työaika yms. 1. Esimiehille suunnattu tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) keskustelut, esimiesten koulutus ja ohjeistukset tuen hakemisen käytännöistä. Sairauspoissaolojen seuranta. Tehostettu varhainen tuki KAARI-mallin avulla. 2. Noudatetaan Kiteen kaupungin toimintaohjetta sisäilmaongelman selvittämisessä. 3. Suunnatut työpaikkaselvitykset ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen. Toimenpiteinä esim. työnohjaus sekä työterveyshuollon antama ohjaus ja neuvonta. 4. Arviointi ja seuranta 4. Työterveyshuollot toteuttavat asiakastyytyväisyyskyselyt omien tarpeidensa mukaisesti. Henkilöstön työhyvinvointia tarkasteleva kysely tehdään KEVAn Kuntasi työhyvinvointisyke-ohjelmassa v Työterveyshuollon asiantuntijuuden käyttö uudisrakentamisessa ja kalustamisen suunnittelussa. 5. Työfysioterapeutti asiantuntijana yhdessä työsuojelujaoston kanssa. 6. Ensiapukoulutus 6. Ensiapukoulutusta (perus- ja päivityskoulutuksia) ostetaan työterveyshuollosta tarpeen mukaan. Työpisteet vastaavat koulutuksen kuluista. 7. Huomion kiinnittäminen työpaikkojen turvallisuusasioihin. 7. Työturvallisuuteen liittyvät asiat tehostetusti esillä työpaikkakäynneillä ja terveystarkastuksissa. 7 (19)

8 6. TYÖPAIKKATASON TOIMINTA (KL I) 6.1. Työpaikkaselvitykset Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen (VnA 708/2013, 6 ). Työpaikkaselvityksiä tehdään työpaikan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa, epäiltäessä työperäisiä haittoja sekä toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin ja tarvittaessa toimintasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Työterveyshuolto selvittää ja arvioi työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen työpaikan mahdollisia työperäisiä terveysvaaroja ja -haittoja tai työstä/työolosuhteista johtuvia erityisiä vaaroja sekä niiden vaikutuksia työntekijöille ja työyhteisölle. Työpaikkaselvitykset tehdään yhteistyössä työnantajan edustajan, työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon ja tarvittaessa teknisen alan asiantuntijan kanssa. Lisäksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuollon ammattihenkilöt selvittävät työterveyshuollon asiantuntijoiden käytön tarpeen. Työpaikkaselvityksestä laadittavaan kirjalliseen raporttiin kirjataan tehdyt havainnot ja mahdolliset toimenpide-ehdotukset. Raportti lähetetään organisaation edustajalle sekä työsuojelun yhteistoimintahenkilölle. Jatkotoimenpiteistä sovitaan yhdessä työyksikön esimiehen ja työsuojelun edustajien kanssa. Samalla arvioidaan, onko tarvetta selvityksen läpikäymiseen työpaikalla yhdessä työterveyshoitajan kanssa. Työpaikkaselvitysraportti on työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työpaikkaselvityksiä toteutetaan vuonna 2015 seuraavan suunnitelman mukaan: Kiteen taajama: Uuteen terveyskeskukseen siirtyneet toiminnot Muut kohteet tarpeen mukaan (kaupungintalolle Kesälahdelta siirtyneet talous- ja henkilöstöpalvelut, sosiaalitoimisto ent. valtion virastotalolle) Kesälahden taajama: Aurinkotalo Terveyskeskuksessa v työskentelevä henkilöstö Muut kohteet tarpeen mukaan Sisäilmaan kohdistuvat toimenpiteet jatkuvat vuonna Kiteen kaupunki on käynnistänyt työpaikkojen radonmittaukset vuonna Tarkistusmittauksia ja kohteiden korjauksia tehdään tarpeen mukaan Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) Työterveyshuollon on arvioitava ohjauksen ja neuvonnan tarve työpaikkaselvityksellä, terveystarkastuksilla ja muilla työterveyshuollon menetelmillä (VnA 708/2013, 9 ). TANO-toiminnan tavoitteena on auttaa työnantajaa, työntekijöitä ja muita työpaikan toimijoita omaksumaan tietoja, taitoja, asenteita ja toimintatapoja, joilla on merkitystä työterveydelle ja turvallisuudelle. 8 (19)

9 Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden on asetuksen (VnA 708/2013, 10 ) mukaan annettava neuvontaa, ohjausta ja palautetta työnantajalle ja työntekijöille. Sisältöalueita ovat: - työterveyshuollon tavoitteet ja sisältö toiminnan eri vaiheissa - työssä ja työpaikalla esiintyvät terveysvaarat, niiden merkitys sekä vaaroilta suojautuminen ja ensiapujärjestelyt - terveelliset ja turvalliset työmenetelmät työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä - ammattitaudit ja työtapaturmat sekä niiden ehkäisy - työperäiset sairaudet ja muu työhön liittyvä sairastavuus - työn, työympäristön ja -yhteisön kehittäminen sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä työkyvyttömyyden ehkäiseminen työuran eri vaiheissa - terveyttä ja työkykyä ylläpitävien ja edistävien voimavarojen merkitys - työmenetelmiin ja -järjestelyihin sekä työaikoihin ja työpaikan olosuhteisiin sekä niiden muutoksiin liittyvät terveysvaarat ja niiden hallinta - päihteiden väärinkäytön ehkäisy ja päihdeongelmaisen varhainen tunnistaminen sekä hoito ja hoitoon ohjaus päihdeohjelman mukaisesti - työhön liittyvän fyysisen väkivallan ja häirinnän sekä epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen ja hallinta - työttömyyden uhka - henkilöstön terveyserojen kaventaminen - työterveysyhteistyön ja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen toimintakäytännön järjestäminen. Kiteen kaupunkiorganisaatiossa tietojen antamisen neuvonnan ja ohjauksen erityisenä painopistealueena on esimiestyön tuki, ryhmätoiminnot (esim. selkä-, niska-, olkapääryhmä työfysioterapeutin ohjauksessa), äänenhuolto, tupakasta vieroitusryhmät. Kiteen kaupungin henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa voimaan tulevan Savuton työpaikka -ohjeistuksen mukaisesti. Tupakoinnin lopettamiseksi työntekijä suunnittelee yhdessä työterveyshoitajan tai -lääkärin kanssa vieroitushoidon (laastari, purukumi, lääkehoito). Työnantaja kustantaa työterveyshuollon hyväksymän tupakasta vieroittavan hoidon korvaamalla hoidosta aiheutuneet kulut (laastari, purukumi, lääkehoito) jälkikäteen 1½ kuukauden ajalta Ensiapuvalmius Työterveyshuolto osallistuu työturvallisuuslaissa (738/2002, 46 ) tarkoitetun ensiavun järjestämiseen. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan ensiapuvalmiuden tarve. Suunnittelussa huomioidaan ensiaputaitojen ja -välineiden tarve sekä työpaikan erityisvaatimukset. (VnA 708/2013, 11.) Ensiapuvalmiuden ylläpitämiseksi (hoidollinen valmius, välineistö) tarkoituksenmukaista ensiapuvälineistöä tulee olla työpisteissä riittävästi. Ensiapukoulutettua henkilöstöä tulisi olla jokaisessa työvuorossa. (Ks. Työsuojeluhallinnon opas: Ensiapuvalmius työpaikoilla, Työsuojeluohjeita ja -oppaita 33, Perusturvakeskuksen työterveyshuolto järjestää ensiapukoulutusta. Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös työstä tai työtilanteista johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarpeellinen neuvonta ja ohjaus (VnA 708/2013, 11 ). Työssä sattuneen uhka- tai kriisitilanteen välitön purkaminen (defusing) järjestetään yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiehen kanssa. Defusing-tilanteessa arvi- 9 (19)

10 oidaan debriefing-tarve. Esimies ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon debriefingtilanteen järjestämiseksi. Jälkikäsittely järjestetään 1-3 vrk:n kuluessa uhka- tai kriisitilanteesta Riskien arviointi työpaikoilla Työnantajan vastaa työpaikan riskien arvioinnista. Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelot toimitetaan työterveyshuoltoon ja niiden tulee olla saatavilla työpaikalla. Tarvittaessa työterveyshuolto antaa asiantuntija-apua riskien arviointiin Ennaltaehkäisevä päihdetyö Ennaltaehkäisevä päihdetyö, päihteiden käytön tunnistaminen ja mini-interventio sisältyvät työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan. Mini-interventiolla tarkoitetaan terveydenhuollossa tapahtuvaa päihteiden käytön puheeksi ottoa ja riskikulutukseen kohdistettua neuvontaa. Hoitoonohjaus toteutetaan Kiteen kaupungin päihdeohjelman/hoitoonohjausmallin mukaisesti Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki ovat työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoimintaa, jolla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Kiteen kaupungin henkilöstön työkyvyn hallinnan, seurannan, varhaisen ja tehostetun tuen toimintamallin (KAARI) toimintakäytännöt on otettu huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa Varhaisen tuen toimintamalli Työnantaja ja työterveyshuolto noudattavat KAARI-mallissa sovittuja toimintakäytäntöjä. Mallin mukaisessa varhaisessa tai tehostetussa tuessa työterveyshuolto on sekä työntekijän että esimiehen yhteistyötaho. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa asiantuntijana esimiehen ja työntekijän yhteispalavereihin. Työnantaja yhdessä työterveyshuollon ja asiantuntijoiden kanssa huolehtii siitä, että koko henkilöstöllä ja erityisesti esimiehillä on tarpeeksi osaamista havaita ja ottaa puheeksi työntekijän työkykyyn liittyviä ongelmia ja ehkäistä ongelmia ennalta. Tarvittaviin tukitoimiin ryhdytään heti, kun työntekijän työssä jaksamiseen tai työyhteisöön liittyvä ongelma havaitaan. Tiedonkulkuun ja palautteeseen työterveyshuollon ja työnantajan välillä kiinnitetään erityistä huomiota siten, että työnantaja saa tiedon työntekijän työkyvyn uhkista jo varhaisessa vaiheessa. Työterveyshuoltoon toimitetaan henkilöstöhallinnosta raportit sairauspoissaolotilastoista sekä varhaisen ja tehostetun tuen prosessien seurantatiedoista kolme kertaa vuodessa. Lisäksi työterveyshuoltoon toimitetaan työntekijän suostumuksella KAA- RI-mallin mukaiset palaverimuistiot Sairauspoissaolojen seuranta Työperäisiä ja työhön liittyviä sairauspoissaoloja seurataan Kaari-mallin mukaisesti. Sairauspoissaolojen myöntämisessä noudatetaan Kiteen kaupungin ohjeistusta. Lyhyet (1 3 päivää), yleensä tavanomaisista ja yleisesti esiintyvistä tartuntataudeista johtuvat sairauslomat myöntää työntekijälle ensisijaisesti hänen esimiehensä. 10 (19)

11 Kiteen kaupunki seuraa sairauspoissaolojen kehitystä kuukausittain. Henkilöstöhallinto toimittaa tiedot sairauspoissaolojen määrän yleisestä kehityksestä ja työtapaturmista työterveyshuollolle. Seurantavastuu oman henkilöstönsä osalta on esimiehillä. Työterveyshuolto tukee työntekijää työkykyongelman selvittelyssä ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa yhteistyössä esimiehen kanssa. Työterveyshuolto seuraa työpaikalla tapahtuvien työtapaturmien määrää ja sairastuvuutta mahdollisiin ammattitauteihin. Tavoitteena on sairauksien varhainen tunnistaminen, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä työhön paluun tukeminen yhteistyössä esimiesten kanssa. Työterveyshuolto toimii työnantajan tukena sijoitettaessa työntekijää hänelle sopivaan kokoaikaiseen tai osa-aikatyöhön Kuntoutusyhteistyö Työkyvyn ylläpitämisen perustana on työterveysyhteistyössä sovittu toimintakäytäntö. Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (VnA 708/2013, 8.) Jos työpaikalla tai työterveysyhteistyössä tehtävillä järjestelyillä ei voida riittävästi tukea vajaakuntoisen työntekijän työkykyä, häntä neuvotaan hoitoa ja kuntoutusta koskevissa asioissa tai tarvittaessa ohjataan hoitoon, ammatilliseen, lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Työterveyshuolto sovittaa yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. (VnA 708/2013, 8.) Kela tukee työntekijöiden terveyttä ja työuran jatkuvuutta kuntoutuksen avulla. Kela järjestää työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lakisääteistä tai harkinnanvaraista kuntoutusta. Työterveyshuolto ohjaa työntekijän tarvittaessa KELAn kuntoutukseen. Kuntoutuskurssien tarvetta arvioidaan henkilöstöhallinnon kanssa. TYK-kuntoutus: Kiteen kaupungin työntekijöille alkoi TYK-kuntoutus v Anttolanhovissa Mikkelissä. Kuntoutus jatkuu vuoteen Henkilöstöhallinto hankkii kuntoutuspalveluohjausta tarvittaessa yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiesten kanssa. Pääsääntöisesti kuntoutuspalveluohjaus toteutetaan KELAn kuntoutusyhteyshenkilön palveluita käyttäen. Kelan työkykyneuvonta on sairauspäivärahaa saavan ja kuntoutusta tarvitsevan henkilön yksilöllistä palvelua. Työkykyneuvoja ottaa yhteyttä, kun työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä tai sairausjaksot ovat usein toistuvia Työhön paluun tuen toimintamalli Työntekijän pitkän sairausloman tai muun poissaolon jälkeen tapahtuvaan työhön paluuseen valmistaudutaan työyksikössä ennakolta. Esimies vastaa tarvittavasta suunnittelusta. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa yhteistyöpalavereihin työntekijän, työnantajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Vastuut toimenpiteistä ja seurannasta sovitaan yhteistyöpalaverissa. 11 (19)

12 6.4. Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta (TYKY) Työkykyä ylläpitävä toiminta toteutetaan ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein ja painopiste on ehkäisevässä toiminnassa (VnA 708/2013, 8 ). TYKY-toiminnan perusta on työpaikalla tehty tarvekartoitus. TYKY-toiminnan tavoitteena on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista monimuotoista toimintaa, johon osallistuessaan työterveyshuolto edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Vastuu TYKY-toiminnasta on työnantajalla ja työpaikan henkilöstöllä. Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana TYKY-toiminnan suunnittelussa. Asiakastoimipaikan kehittämishankkeisiin työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana, mutta varsinaisten kehittämishankkeiden toimeenpaneminen ja toteuttaminen on työnantajan tehtävä. 7. YKSILÖTASON TOIMINTA (KL I) 7.1. Terveystarkastukset Terveystarkastuksella selvitetään työntekijän terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä kliinisillä tutkimuksilla ja muilla tarkoituksenmukaisilla luotettavilla menetelmillä (VnA 708/2013, 7 ). Suunniteltujen terveystarkastusten ajoittumisesta sovitaan työyksikön esimiehen kanssa. Terveystarkastusta tehtäessä on otettava huomioon työntekijän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn kokonaisuus ja erityisesti työn ja terveyden välinen yhteys. Terveystarkastuksen perusteella arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve sekä laaditaan työkyvyn tukemiseksi henkilökohtainen terveyssuunnitelma yhteistyössä työntekijän kanssa (VnA 708/2013, 7 ). Työyksikön esimies ilmoittaa sekä uudet työntekijät että työsuhteiden päättymiset työterveyshuoltoon. Esimies perehdyttää työntekijän työterveyshuollon palveluihin, niiden käyttöön ja vastaa siitä, että työntekijät käyvät terveystarkastuksessa. Tarvittaessa terveystarkastukseen liittyvänä käytetään työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen perustuen asiantuntijoita (mm. työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ravitsemusterapeutti, työnäkemisen asiantuntija) Työhönsijoitustarkastus (VnA 708/2013) Työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille työhön tuleville. Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri. Tarkastuksen yhteydessä pyritään hoitamaan todetut sairaudet ja varmistamaan, ettei henkilöä sijoiteta hänelle sopimattomaan työhön. Tarkastuksesta annetaan lausunto työhön sopivuudesta. Tarkastuksen sisältö: - haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus, terveyskäyttäytyminen työn riskitekijät - paino, pituus, BMI - näkö, kuulo - verenpaine - välttämättömät laboratoriotutkimukset työtehtävä huomioiden - tarvittaessa keuhkojen toimintakokeet 12 (19)

13 - tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit - tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit - rokotussuojan tarkistaminen ja tarvittaessa rokotusten tehostaminen - lisätutkimukset harkinnanvaraisesti - työkykyä arvioivat mittarit Terveystarkastukset erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) Erityisen sairastumisen vaaraa sisältävää työtä tekevälle työntekijälle kuuluvia terveystarkastuksia ovat alkutarkastus, altisteiden ja altistumisajan mukaisesti määrittyvät määräaikaistarkastukset ja lopputarkastus työskentelyn päättyessä. Alkutarkastus on tehtävä ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta, kun työntekijä sijoitetaan työtehtäviin, joista aiheutuu erityistä sairastumisen vaaraa tai työhön liittyy terveydellisiä erityisvaatimuksia. Erityinen sairastumisen vaara on työoloissa, joissa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja ja -lääkäri. Tarkastuksesta annetaan lausunto työhön sopivuudesta. Terveystarkastus on järjestettävä - yötyötä (työvuorosta vähintään kolme tuntia klo välillä) tekeville työntekijöille, - siivoustyöntekijöille, - väkivallan uhkaa sisältävää työtä tekeville, - hoitotyöntekijöille, - jätehuollon työntekijöille, - melulle altistuville, - rakennus- ja korjaustyötä tekeville sekä - sisäilmahaitalle altistuville. Tarkastuksen sisältö: - haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus, terveyskäyttäytyminen, tartuntatautilain edellyttämä haastattelu hoitotyössä - työn riskitekijät, altistuminen - paino, pituus, BMI - näkö, kuulo - verenpaine - välttämättömät laboratoriotutkimukset työtehtävä huomioiden - sydänfilmi - tarvittaessa keuhkojen toimintakoe, keuhkojen kuvantaminen - työkykyä arvioivat mittarit (mm. Audit, TKI) - työn vaatimat rokotukset sekä yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset - tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit - tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit - tarkastuksen sisältöä voidaan täydentää lisätutkimuksilla Määräaikaistarkastuksia toteutetaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä tekeville altisteesta ja altistumisajasta riippuen 1 5 vuoden välein. Terveystarkastuksen sisältö on sama kuin alkutarkastuksessa, mutta lisäksi huomioidaan seuraavat asiat: 13 (19)

14 Hoitotyö Biologiset altisteet, väkivallan uhka, yö- ja vuorotyö, fyysinen ja henkinen kuormitus - tutkimukset tulee tehdä kolmen (3) vuoden välein Yötyötä sisältävä vuorotyö Terveystarkastuksia suoritetaan - ennen vuorotyön aloittamista - ensimmäisen työvuoden jälkeen Seurantatarkastukset - alle 25-vuotiaille viiden (5) vuoden välein vuotiaille viiden (5) vuoden välein vuotiaille kahden - kolmen (2-3) vuoden välein - yli 60-vuotiaille yhden - kahden (1-2) vuoden välein - yksilöllisen riskinarviointiin perustuen tarvittaessa useammin Melutyö - Alkutarkastus tehdään ennen melualtistumisen alkua. Työntekijöille, jotka altistuvat vähintään db melulle, tehdään kuulontarkastus kerran vuodessa neljän ensimmäisen vuoden ajan ja sen jälkeen kerran kolmessa vuodessa. - Yli 100 db:n melulle altistuvien kuulotarkastus kerran vuodessa. Sisäilmahaitta - toimitaan sisäilmaohjeistuksen mukaisesti Rakennus- ja korjaustyötä tekevät: - tutkimukset tehdään 1-3 vuoden välein altistumisajasta riippuen. Seurantarkastukset on tehtävä myös erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaneesta työstä pois siirryttäessä ja vaaralliselle aineelle altistumisen loputtua. - melu, pöly, tärinä, hitsaushuurut, liuotinaineet, maalit, lakat, liimat, tapaturmavaara, lämpötilojen vaihtelut, kosteus- ja homevauriomikrobit - liuotinainekysely, maksan toimintakokeet, spirometria, audiogrammi ja tarvittaessa homevasta-ainetutkimukset - keuhkojen kuvantaminen - ruostumattoman teräksen (U-kromi, U-nikkeli) ja alumiinin työstö (Ualumiini, maksan toimintakokeet) - asbestialtistuminen työhistoriassa ja nykytyössä, tarkastus asbestiohjeen mukaan, HUOM! Työnantajan velvollisuus ilmoittaa ASA rekisteriin. Väkivallan uhkaa sisältävä työ - terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein Siivoustyö - terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein Suun terveydenhuolto - terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein Keittiötyö vuoden välein altistumisajasta riippuen - jauhopöly, melu, fyysinen rasitus, lämpötilojen vaihtelu - spirometria, audiogrammi, tarvittaessa EKG, laboratoriotutkimukset 14 (19)

15 Jätevesihuolto - 2 vuoden välein altistumisajasta riippuen - keuhkojen toimintakoe (spirometria), tarvittaessa keuhkojen kuvantaminen Näyttöpäätetyö (VnP näyttöpäätetyöstä 1405/1993, 6 ) - työfysioterapeutin/työterveyslääkärin tarkastus tarvittaessa. Erityistyölasien arviointi, jossa noudatetaan Kiteen kaupungin toimintaohjetta (2006/115 ). Työsuhteen loppuessa työpaikan vaihdon, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi on altistekohtaisesti (esim. syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle aineelle altistuminen) harkittava terveystarkastuksen järjestämistä pois työstä siirryttäessä (VnA 1485/2001, 4 ) Muut terveystarkastukset (VnA 708/2013) Määräaikaistarkastuksia järjestetään työntekijöille, jotka eivät työssään altistu erityiselle sairastumisen vaaralle. Tarkastuksia toteutetaan työuran eri vaiheissa 3 5 v. välein työterveyshuollon tekemään yksilölliseen arviointiin perustuen. Yli 50- vuotiaat tarkastetaan 3 vuoden välein.. Tarkastuksen sisältö: - haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus ja terveyskäyttäytyminen - työn riskitekijät - paino, pituus, BMI - näkö, kuulo - verenpaine - välttämättömät laboratoriotutkimukset työtehtävä huomioiden - tarvittaessa keuhkojen toimintakoe - työkykyä arvioivat mittarit (työkykyindeksi, Audit, BBI-15) - rokotussuojan tarkistaminen ja tarvittaessa perusrokotusten tehostaminen - tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit - tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit - tarkastuksen sisältöä voidaan täydentää lisätutkimuksilla Työterveyshuolto voi kutsua toistuvilla lyhyillä sairauslomilla olleen työntekijän terveystarkastukseen työkykyä mahdollisesti uhkaavien tekijöiden selvittämiseksi Osatyökykyisen seurantatarkastukset (VnA 708/2013, 7, kohta 7) Osatyökykyisellä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka ei selviydy täysimääräisesti työstään. Osatyökykyinen työntekijä käy tarvittaessa tihennetyissä terveystarkastuksissa työssä selviytymisen ja työkyvyn arvioimiseksi. Hoitoon ja kuntoutukseen ohjaus tapahtuu henkilöstöhallinnon, esimiehen, työterveyshoitajan ja lääkärin sekä työfysioterapeutin yhteistyönä. Työkyvyn edistämiseksi työntekijälle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma ja tarvittaessa kuntoutussuunnitelma yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa. Tarvittaessa käytetään myös muita työterveyshuollon asiantuntijoita työkyvyn arvioinnissa. Esimies ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut vähintään kuukauden. Työterveyslääkäri arvioi työntekijän työkyvyn, kun sairauspäivärahaa on maksettu kahden vuoden aikana 90 arkipäivää. Työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto tekevät yhteisen selvityksen työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuuksista. 15 (19)

16 Työterveyslääkäri antaa lausunnon siitä, voiko työntekijä työskennellä tilapäisesti osatyökykyisenä (osasairausloma). Lausunnossa määritellään, voiko työntekijä tehdä omaa työtään tai voiko työntekijä tehdä korvaavaa työtä, johon hänellä ei ole terveydellistä estettä. Työskentely ei saa vaarantaa työntekijän toipumista. Kaarimallissa on määritelty tarkemmat menettelytavat Erillissäädösten mukaiset tarkastukset Pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevät työntekijät (Tartuntatautilaki 583/1986, 20 ; tartuntatautiasetus 786/1986, 11 ): Työntekijöiden tulee toimittaa ennen työsuhteen solmimista ja yli neljä (4) päivää kestävän, Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuvan matkan jälkeen salmonellanäyte viipymättä laboratorioon. Lähetteen saa työterveyshuollosta Rokotustoiminta Seuraavissa ammattiryhmissä huomioidaan: - B-hepatiittirokote: terveyskeskussairaalassa työskenteleville työntekijöille, päivystyshenkilöstölle, päihde- ja mielenterveystyöntekijöille, suun terveydenhuollon työntekijöille, välinehuoltajille, sosiaalityöntekijöille sekä gynekologisia näytteitä ottaville ja sukupuolitauteja hoitaville työntekijöille, perhetyöntekijöille, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten neuvolatyöntekijöille - A- ja B-hepatiittirokote: jätevesi- ja kaatopaikkatyöntekijälle, puistotyöntekijät (tarvittaessa) - Hinkuyskä- ja vesirokkorokote: kouluterveydenhuoltotyötä sekä äitiys- ja lastenneuvolatyötä tekeville harkinnanvaraisesti 7.4. Työterveyshuollon asiantuntijoiden palvelut Työnantajan on käytettävä riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa siten kuin työterveyshuollon toteuttamiseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti on tarpeen (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 5 ) Työfysioterapeutin palvelut Työfysioterapeutin palvelut voivat kohdistua yksilöön tai työyhteisöön. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työn ja työpaikan ergonomian selvittäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on saada työyhteisö kehittämään työtään, työympäristöään ja itseään. Fysioterapeutin terveystarkastukseen ohjautuu työntekijä, jolla on työssä fyysistä kuormitusta tai työstä johtuvia tuki- ja liikuntaelinoireita. Lähetteen antaa työterveyslääkäri tai työterveyshoitaja. Terveystarkastuksessa tehdään tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapeuttinen tutkiminen ja liikunta-aktiivisuuden kysely sekä ohjaus ja neuvonta. Tarkastukset ovat tarpeen myös kuntoutustarvetta arvioitaessa, TYKYtoimintaa suunniteltaessa, työn sisällön muuttuessa tai työntekijän uudelleen sijoittumisessa. Työfysioterapeutti neuvoo työntekijälle oikeat työasennot ja -liikkeet sekä keinot selviytyä työn fyysistä vaatimuksista sekä ohjaa omaehtoiseen ja ennaltaehkäise- 16 (19)

17 vään liikuntaan huomioiden työn erityispiirteet. Yksilöneuvontaan voi hakeutua työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähettämänä, 1-3 kertaa/oire. Terveysneuvontaa voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai pienryhmissä. Työfysioterapeutti voi pitää ergonomialuentoja ryhmille tai ryhmämuotoista ohjausta TULE-oireisille. Työfysioterapeutti osallistuu asiakasyritysten työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadintaan tiimin jäsenenä. Työfysioterapeutti tekee tarvittaessa ergonomiaselvityksiä työpaikalla. Ergonomiaselvityksessä havainnoidaan työntekijän fyysistä toimintaa omassa työpisteessään, työasentoja, työliikkeitä jne. Saatujen tietojen avulla etsitään ratkaisuja työn ergonomisiin ongelmiin. Ergonomiaselvityksen tavoitteena on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia tuki- ja liikuntaelimistön kuormitustiloja, parantaa yksilön työ- ja toimintakykyä sekä työssä viihtyvyyttä. Työfysioterapeutti voi osallistua asiantuntijana työtilojen ja kalustehankintojen suunnitteluun. Fyysistä toimintakykyä voidaan arvioida lihaskuntotestillä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä kävelytestillä tai polkupyöräergometritestillä. Testitulosten perusteella työntekijälle voidaan laatia yksilöllinen liikuntaohjelma ja edistymistä voidaan seurata seurantatestein. Fyysisen toimintakyvyn arviointia käytetään myös kuntoutustarpeen selvittämisessä sekä suunniteltaessa TYKY-toimintaa työntekijän uudelleen sijoittamista silmällä pitäen tai työn sisällön muuttuessa Työterveyspsykologin palvelut Työterveyspsykologin palvelut voivat kohdistua yksilöön tai työyhteisöön. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisen ja kehittymisen tukeminen. Työterveyspsykologin terveystarkastukseen ohjataan henkilö, jolla psyykkinen tai sosiaalinen kuormitus uhkaa työkykyä. Esimerkiksi työuupumusoireilu tai muu kuormittuneisuuden kokemus voivat olla käynnin syitä. Lähetteen tekee työterveyslääkäri tai -hoitaja. Työterveyspsykologi neuvoo ja ohjaa työntekijöitä kuormittavien tilanteiden purkamisessa ja hallinnassa. Esimiehet voivat saada ohjausta vaikeiden johtamistilanteiden käsittelyyn silloin, kun kysymyksessä on alaisen työkykypulman havaitsemiseen tai sen puheeksi ottamiseen liittyvät asiat. Myös työsuojeluvaltuutetut saavat neuvontaa ja ohjausta työntekijöiden sekä työyhteisöjen työkykyä uhkaavien asioiden käsittelyyn. Yksilöneuvontaa ja ohjausta voi yhdellä lähetteellä antaa enintään 1 3 kertaa. Mikäli työterveyslääkäri tai -hoitaja näkee tarpeelliseksi, voi hän kirjoittaa jatkolähetteen. Suunnatuilla työpaikkaselvityksillä tutkitaan työyhteisöjen psyykkistä ja sosiaalista kuormittuneisuutta sekä tuotetaan ehdotuksia konkreettisiksi kehitystoimiksi kuormituksen vähentämiseksi. Käytännössä selvitys tarkoittaa työterveyspsykologin toteuttamaa tiedon keruuta haastatellen ja/tai lomakekyselyin. Selvityksestä tehdään raportti, joka sisältää yhteenvedon työyhteisön vahvuuksista sekä työkykyä uhkaavista tekijöistä. Näiden pohjalta suositellaan kehitystoimia. Raportti käsitellään ensin esimiesten ja sitten kaikkien vastanneiden kesken. Työnantajana Kiteen kaupunki pyrkii siihen, ettei tarvetta suunnattuihin työpaikkaselvityksiin synny. Tarvittavat toimenpiteet tehdään mahdollisuuksien mukaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden toimesta. 17 (19)

18 Erikoislääkärin konsultaatiot Muun kuin työterveyshuollon erikoisalan pätevyyden omaava erikoislääkäri voi toimia työterveyshuollossa oman erikoisalansa asiantuntijana. Erikoislääkärin käyttö perustuu työterveyslääkärin kirjalliseen konsultaatiopyyntöön työntekijän työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi. Työterveyslääkäri on hoitovastuullinen jatkaen työntekijän hoitoa erikoislääkärin kannanoton mukaisesti Ravitsemusterapeutin palvelut Ravitsemusterapeutin tehtäviin työterveyshuollossa kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarvearvioon ja konsultaatiopyyntöön perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset osana terveystarkastuksia. Ravitsemusterapeutti voi olla mukana myös vajaakuntoisten, ravitsemusongelmaisten työntekijöiden kuntoutusprosessissa: arvioimassa kuntoutustarvetta, tukemassa onnistuneella ravitsemushoidolla kuntoutumista ja toteuttamassa esimerkiksi laitoskuntoutusjakson jälkeistä jatkoseurantaa Työnäkemiseen erikoistunut optikko Optikko toimii asiantuntijana työnäkemiseen liittyvissä erityiskysymyksissä. Optikon tehtävinä on työnäkemisen selvittäminen tai erityistyöolosuhteissa työskentelevien työntekijöiden erityistyölasien tarpeen arviointi sekä työnäköön liittyvien koulutustilaisuuksien järjestäminen. Asiantuntijan käyttö perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyyntöön. 8. TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITOPALVELU (KL II) Kiteen kaupunki järjestää työntekijöilleen työterveyshuoltona yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteisen avosairaanhoidon palveluja samoin voimavaroin kuin työterveyshuollon ehkäisevät palvelut (työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan antama sairaanhoito). Palveluun sisältyy Tutkimukset: Toimenpiteet: Lausunnot: Yleislääkäritasoiset tutkimukset Yleislääkäritasoiset toimenpiteet Kiteen kaupungin pyytämät lausunnot Kelan ja Kevan pyytämät lausunnot Kiteen kaupungin vakuutuslaitosten tarvitsemat työkyvyt tömyyden osoittamista, kuntoutusta, varten tarvittavat todistukset ja lausunnot 9. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN LAADUN JA VAIKUTTA- VUUDEN SEURANTA SEKÄ TOIMINTAA KOSKEVA RAPORTOINTI Työterveyshuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään työnantajalta ja työntekijäasiakkailta saatavaa palautetta ja yhteydenottoja. Kiteen kaupunki vastaa itse työterveyshuollon asiakaspalautteen keräämisestä esimiehiltä ja henkilöstöltä. Työterveyshuolto arvioi yhdessä asiakastoimipaikan kanssa työpaikkaselvitysraporttiin kirjattujen toimenpide-ehdotusten toteutusta. Lisäksi arvioidaan työhön paluun 18 (19)

19 onnistumista pitkien sairauslomien jälkeen, työterveyshuollon ja työnantajan toimintatapoja sekä yhteistyötä. Toimintasuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan suunnitelman päivityksen yhteydessä. Työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö, johtoryhmä ja henkilöstöhallinto kokoontuvat KAARI-mallissa sovitun mukaisesti keskustelemaan työhyvinvointiin liittyvistä asioista työhyvinvoinnin seurantaryhmässä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteita valmisteleva työhyvinvointifoorumi kokoontuu KAARI-mallissa sovitun mukaisesti. Foorumiin osallistuvat myös ay-luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, kaupungin johtavat luottamushenkilöt, johtoryhmä ja henkilöstöhallinnon edustajat. Työterveyshuolto toimittaa työnantajalle tarvittavat työterveyshuollon toimintatiedot KELAn korvaushakemukseen liittämistä varten. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadinta Kiteen kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin henkilöstöhallinto, työsuojeluorganisaatio, yhteistyötoimikunta ja johtoryhmä sekä palvelujen tuottajina kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto ja Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon suorittamiin selvityksiin sekä työnantajan omiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työntekijöiden nähtävillä Kiteen kaupungin Intranetissä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisällöstä tiedotetaan henkilöstön infotilaisuuksissa, esimiesten kokouksissa ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. Allekirjoitukset Kitee x.x.2015 Kiteen kaupunki henkilöstöpäällikkö Tuija Vaittinen työhyvinvointipäällikkö Kiteen perusturvakeskus, työterveyshuolto Arja Janhonen terveyden edistämisen esimies Lääkäriasema Resetti Oy, työterveyshuolto Jorma Rytkönen työterveyslääkäri Johanna Mikkonen työterveyshoitaja 19 (19)

KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2016 31.12.2017

KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2016 31.12.2017 KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2016 31.12.2017 Työsuojelujaosto Työhyvinvointifoorumi 17.11.2014 Yhteistyötoimikunta 28.11.2014 Kaupunginhallitus hyväksytty 8.12.2014 Työhyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen Versio 1.0 Kela Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen -työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien toiminta Kela, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä 1.11.2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6 SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä.

Hyvinvointia työstä. Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT www.joensuuntyoterveys.fi palvelunumero 013 267 4360 Joensuun Työterveys 2 9/2015 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TARKOITUS Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 30.9.2016 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/00.00.00/2016 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Työterveyshuolto Maksuton sairaanhoito Säännökset joihin

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Osoite Puhelin Toimiala Y-tunnus Tilikausi Organisaation johtaja Yhteyshenkilö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS Pirkkalan kunta Ly-tunnus 0152084-1 Toimiala Julkiset palvelut Tilikausi 1.1.- 31.12.2009 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyspalvelu

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh Mäntsälän työterveys Mustamäentie 42 04600 Mäntsala info.työterveys@mantsala.fi puh 040 314 5639 MÄNTSÄLÄN TYÖTERVEYS HINNASTO 1.1.2017 ARVOISA ASIAKKAAMME Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara.

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Oulunkaaren työterveyshuolto

Oulunkaaren työterveyshuolto TYöTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2016-31.12.2019 Suunnitelma päivitetty: 23.2.2016 YRITYS PERUSTIEDOT Nimi Vaalan kunta Osoite: Vaalantie 14 91700 Vaala Puhelin: 08-5875 6000 Y-tunnus: 0190027-0

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA 1 PALVELUHINNASTO 1.1.2016 alkaen (Kiteen kaupunki, perusturvalautakunta 15.12.2015 95) Työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa tuotetuista, sopimuksen mukaisista työterveyshuollon palveluista tämän hinnaston

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2017 31.12.2018 TYÖNANTAJATIEDOT Nurmijärven kunta Käyntiosoite: Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi Työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Yritys: Pornaisten kunta Ajalle: 1.1.2017-31.12.2018 Päivitetty: 19.12.2016 Porvoon kaupunki Kuninkaantien työterveys puh. 019 520 4693 faksi

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2015 31.12.2015 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Ajalle: 1.1.2016-31.12.2016. Yrityksen tiedot. Työterveyshuollon palveluntuottaja. 27. huhtikuuta 2016 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Ajalle: 1.1.2016-31.12.2016. Yrityksen tiedot. Työterveyshuollon palveluntuottaja. 27. huhtikuuta 2016 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 27. huhtikuuta 2016 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Ajalle: 1.1.2016-31.12.2016 Yrityksen tiedot Yritys: Tyrnävän kunta Työpaikka: Osoite: Kunnankuja 4, 91800 Tyrnävä Puhelin: 08 558 71 300 Faksi:

Lisätiedot

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Khall liite 4 Kh 20.12.2016 1 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx SISÄLTÖ: 1. TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2019 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2019 Suunnitelma on päivitetty 21.4.2016 YRITYS Työpaikka Osoite Utajärven kunta, Laitilantie 5, 91600

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Turun Yliopiston Ylioppilaskunta

Turun Yliopiston Ylioppilaskunta Turun Yliopiston Ylioppilaskunta Toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2017 YRITYKSEN YHTEYSTIEDOT Yhteyshenkilö, yhteystiedot Rauli Elenius, pääsihteeri Tuulikki Grönholm, taloussihteeri (laskutustiedot,

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET TYÖTERVEYSYHEISTYÖN JA TYÖKYVYN HALLINNAN KANNUSTIMENA

TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET TYÖTERVEYSYHEISTYÖN JA TYÖKYVYN HALLINNAN KANNUSTIMENA Arto Laine, työterveyspäällikkö 8.1.2013 Terveysosasto, Kansaneläkelaitos TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET TYÖTERVEYSYHEISTYÖN JA TYÖKYVYN HALLINNAN KANNUSTIMENA Työkyky ja työkyvyttömyys ovat olleet suomalaisen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016-2018

KONTIOLAHDEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016-2018 1 KONTIOLAHDEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016-2018 Päivitetty: 2.11.2015 Milla Paasu, henkilöstöpäällikkö Agnes Poutiainen, työterveyshoitaja Rauni Räsänen, työfysioterapeutti

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 3 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ 4 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET 5 4. TYÖPAIKKASELVITYS

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Sivu 1/4 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ työterveyshuoltolaki 1383/2001 6 1 mom. 1. SOPIJAOSAPUOLET 1.1. Asiakas Päätoimipaikka: Virallinen nimi SIUN SOTE POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI-

Lisätiedot

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Irja Korhonen Ylilääkäri 12.9.2016 Asiakkaamme Kaikki 12 kuntaa, mm Jyväskylän kaupunki K-S sairaanhoitopiiri Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot