KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
|
|
- Outi Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Työhyvinvointifoorumi Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus Työsuojelujaosto Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus
2 Sisältö 1. TAUSTATIETOJA ASIAKASTOIMIPAIKASTA 3 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Työterveyshuollon toimipisteet Työterveyshuollon ajanvaraus 5 3. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ 5 4. TYÖPAIKAN KUVAUS 6 5. KITEEN KAUPUNKIORGANISAATION TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET 6 6. TYÖPAIKKATASON TOIMINTA (KL I) Työpaikkaselvitykset Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) Ensiapuvalmius Riskien arviointi työpaikoilla Ennaltaehkäisevä päihdetyö Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Varhaisen tuen toimintamalli Sairauspoissaolojen seuranta Kuntoutusyhteistyö Työhön paluun tuen toimintamalli Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta (TYKY) YKSILÖTASON TOIMINTA (KL I) Terveystarkastukset Työhönsijoitustarkastus (VnA 708/2013) Terveystarkastukset erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) Muut terveystarkastukset (VnA 708/2013) Osatyökykyisen seurantatarkastukset (VnA 708/2013, 7, kohta 7) Erillissäädösten mukaiset tarkastukset Rokotustoiminta Työterveyshuollon asiantuntijoiden palvelut Työfysioterapeutin palvelut Työterveyspsykologin palvelut Erikoislääkärin konsultaatiot Ravitsemusterapeutin palvelut Työnäkemiseen erikoistunut optikko TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITOPALVELU (KL II) TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA SEKÄ TOIMINTAA KOSKEVA RAPORTOINTI 18 2 (19)
3 1. TAUSTATIETOJA ASIAKASTOIMIPAIKASTA Kiteen kaupunki Osoite Kiteentie 25, KITEE Toimiala julkinen yleishallinto (84110) Y-tunnus Tilikausi Tapaturmavakuutusyhtiö IF-vakuutus Eläkevakuutusyhtiö Keva ja Valtiokonttori Työterveyshuollon yhteyshenkilö työhyvinvointipäällikkö Tuija Vaittinen puh TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Työnantaja kustannuksellaan järjestää työterveyshuollon työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto järjestetään ja toteutetaan siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4.) Työterveyshuollon toiminta ja palvelut perustuvat työterveyslain (1383/2001) ja -asetuksen (VnA 708/2013) mukaiseen hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Em. mukaisesti työnantaja ja työntekijät tai heidän edustajansa sekä työterveyshuolto tekevät suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Työterveyshuollon palvelut Kiteen kaupungin henkilöstölle tuottavat: Kiteen kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto (koko Kiteen kaupungin henkilökunta) Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto (kaupungin johtoryhmä, esimiehet, työterveyshuoltohenkilöstö, virkalääkärit, henkilöstöpalvelut) Työterveyshuoltopalvelut sisältävät lakisääteisenä ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (Kelan korvausluokka I). Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden (VnA 708/2013) mukaisesti lakisääteisiin työterveyspalveluihin kuuluvat - työpaikkaselvitykset (perus-, suunnattu tai erityisselvitys) - terveystarkastukset (ml. tarvittavien asiantuntijoiden käyttö) - toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen seuranta - tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) - osatyökykyisten työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen - työpaikan tarpeista lähtevä yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen, sosiaalihuollon ja työsuojeluviranomaisten kanssa - ensiapuvalmiuden järjestämiseen osallistuminen (Työturvallisuuslaki 738/2002, 46 ) - työkykyä ylläpitävien ja edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus - työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi. 3 (19)
4 Lisäksi työnantaja on sopinut yleislääkäritasoisen työterveyshuollollisesti painotetun, tässä toimintasuunnitelmassa kuvatun avosairaanhoidon (korvausluokka II) järjestämisestä. Palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Työterveyshuoltopalvelujen käyttöoikeus on kaikilla Kiteen kaupungin työntekijöillä. Palvelut eivät ole kuitenkaan työntekijän käytettävissä palkattomien virkavapaiden/työvapaiden aikana (esim. palkaton perhevapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa). Työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta vastaavat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja heidän tarpeelliseksi arvioimansa asiantuntijat. Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa (KL I) toteuttaessaan käyttää asiantuntijoita työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 5.) Työterveyshenkilöstö toimii oman alansa puolueettomana asiantuntijana ja sitä sitovat salassapitovelvollisuudesta annetut säädökset. Työnantajalla ja työsuojeluorganisaatioilla on oikeus saada työterveyshuollon tehtävissä toimivilta sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijän terveyden ja työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 17.) Muissa tapauksissa yksilöä koskevia terveystietoja voidaan luovuttaa vain asianomaisen henkilön luvalla. Työtapaturmia voidaan hoitaa työterveyshuollossa. Kustannuksista vastaa työnantajan vakuutusyhtiö tai työnantaja. Työterveyshuollon palveluihin eivät kuulu - pitkäaikaissairauksien seurantakäynnit ja hoito (kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien riskitekijöiden selvittely ja perusselvitykset tehdään työterveyshuollossa, jonka jälkeen ohjataan jatkotutkimuksiin ja hoitoon terveyskeskukseen) - neuvola- ja suun terveydenhuollon palvelut - vapaa-ajan tapaturmien hoito - toimenpiteet erikoislääkärikonsultaation (KL I) yhteydessä, ellei toimenpide ole osa tutkimusta - lääkereseptien uusiminen 2.1. Työterveyshuollon toimipisteet Perusturvakeskus, työterveyshuolto Postiosoite Arppentie 6, Kitee Puh Sähköposti tyoterveyshuolto@kitee.fi Kiteen toimipiste, Pajarintie 6 ma - to ja pe klo laboratorio ja röntgen, Arppentie 6, KITEE Kesälahden toimipiste, Ratsumestarintie 9 ti - to klo (19)
5 Lääkäriasema Resetti Oy työterveyshuolto Käynti- ja postiosoite Olkontie 6, KITEE Puh Sähköpostiosoite Vastuuhoitaja Johanna Mikkonen, puh Työfysioterapeutti Reijo Kumpula Työterveyslääkärit Lääkäriasema Resetin työterveyshuollon lääkärit 2.2. Työterveyshuollon ajanvaraus Perusturvakeskus, työterveyshuolto Ajanvaraus ma - pe klo ja klo puh Soittoajan perusturvakeskuksen työterveyshuoltoon voi varata myös sähköisesti web-ajanvaraus Soittopyynnön voi jättää sähköpostiosoitteeseen tyoterveyshuolto@kitee.fi Laboratorion sähköinen ajanvaraus Röntgenin sähköinen ajanvaraus Lääkäriasema Resetti Oy työterveyshuolto Ajanvaraus ma - pe klo Työterveyshuollon vastaanottokäynnille ja työterveysneuvotteluun tai muuhun yhteistyöpalaveriin varatusta peruuttamattomasta ajanvarauksesta työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa. Molempien palveluntuottajien ajantasaiset ajanvarausohjeet löytyvät kaupungin intranetsivuilta kohdasta työterveyshuolto. 3. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutetut työhyvinvointipäällikkö Tuija Vaittinen, puh Erja Törönen (vastuualueena hallintokeskus, sivistyskeskus ja Tekninen keskus), puh Iiris Saarelainen (vastuualueena perusturvakeskus), puh Tapio Niskanen (vastuualueena esimiehet ja asiantuntijat), puh Lisäksi työsuojeluasiamiehiä on alueellisuus ja eri ammattiryhmät huomioiden. 5 (19)
6 Työterveyshuolto osallistuu kutsuttuna työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Työsuojelun toimintaohjelma on Kiteen kaupunginvaltuuston kokouksessa TYÖPAIKAN KUVAUS Työntekijöiden määrä n. 740 työntekijää ( ). Hallintokeskus tuottaa Kiteen kaupungin keskeiset hallintopalvelut, maaseututoimen ja henkilöstöhallinnon palvelut. Sivistyskeskus tuottaa Kiteen kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen palvelut sekä vapaa-aikatoimen ja sivistystoimen muut palvelut. Kansalaisopiston palvelut tuotetaan myös Rääkkylän kunnalle. Tekninen keskus tuottaa Kiteen kaupungin maankäyttöön, kuntatekniikkaan ja rakennusvalvontaan liittyvät palvelut sekä tilapalvelut ja ruokatuotannon palvelut. Perusturvakeskus tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Työterveyshuollon toimintaan suunnitelmakaudella vaikuttavat mm. kaupungin henkilöstön määrän karsiminen pysyvästi ja suunnitelmallisesti Kiteen kaupungin talouden tervehdyttämisohjelmaan perustuen. Haasteita suunnitelmakaudella ovat henkilöstön määrän vähentämisen vaikutukset ja henkilöstön ikärakenteen mukanaan tuomat haasteet. 5. KITEEN KAUPUNKIORGANISAATION TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Toimintavuodelle 2014 asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi: Tavoitteet 1. Esimiestyön tukeminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja työhyvinvoinnin hallinta. 2. Sisäilmaongelmien selvittely ja toimenpide-ehdotukset 3. Työhyvinvoinnin hallinta muutoksessa, joista keskeisin on Kiteen ja Kesälahden kuntaliitos 6 (19) Toteutunut 1. Esimiehille suunnattu tietojenanto, neuvonta ja ohjaus (TANO) keskustelut, esimiesten koulutus ja ohjeistukset tuen hakemisen käytännöistä. Sairauspoissaolojen seuranta. Tehostettu varhainen tuki KAARI-mallin avulla. Toimenpiteet toteutuneet. 2. Toimintaohje sisäilmaongelman selvittämiseksi valmistui. Sisäilmatyöryhmän toiminta vakiintui. 3. Suunnatut työpaikkaselvitykset ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen. Toimenpiteinä esim. työnohjaus sekä työterveyshuollon antama ohjaus ja neuvonta. Toiminta toteutunut tarpeen mukaan. 4. Arviointi ja seuranta 4. Kiteen kaupunki pääsi v toteutettavaan KEVAn Kuntasi Työhyvinvointisyke ohjelmaan. Työterveyshuollot tekevät asiakastyytyväisyys-
7 Tavoitteet 5. Työterveyshuollon asiantuntijuuden käyttö uudisrakentamisessa ja kalustamisen suunnittelussa. 6. Ensiapukoulutus/peruskoulutuksen ja päivityskoulutuksen nonstopkoulutuksen toteuttaminen. 7. Vuonna 2014 kiinnitetään huomiota työpaikkojen turvallisuusasioihin. Toteutunut kyselyjä omien tarpeidensa mukaan. 5. Työfysioterapeutti asiantuntijana yhdessä työsuojelujaoston kanssa. Toteutui huonosti. 6. Asiasta neuvoteltu, mutta ei vielä toteutettu. 7. Työturvallisuuteen liittyvät asiat tehostetusti esillä työpaikkakäynneillä ja terveystarkastuksissa. Ei ole toteutunut järjestelmällisesti. Toimintasuunnitelmakauden keskeiset työterveyshuollolliset tavoitteet v. 2015: Työterveyshuollon keskeisistä tavoitteista v alkavalle kaudelle sovittiin KAA- RI-mallin mukaisessa työhyvinvointifoorumissa ja Tavoitteet Toiminta 1. Esimiestyön tukeminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja työhyvinvoinnin hallinta 2. Sisäilmaongelmien selvittely ja toimenpide-ehdotukset 3. Työhyvinvoinnin hallinta erilaisissa muutostilanteissa: palvelurakenneuudistus, uudisrakentaminen, työpisteiden hajasijoitus, työaika yms. 1. Esimiehille suunnattu tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) keskustelut, esimiesten koulutus ja ohjeistukset tuen hakemisen käytännöistä. Sairauspoissaolojen seuranta. Tehostettu varhainen tuki KAARI-mallin avulla. 2. Noudatetaan Kiteen kaupungin toimintaohjetta sisäilmaongelman selvittämisessä. 3. Suunnatut työpaikkaselvitykset ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen. Toimenpiteinä esim. työnohjaus sekä työterveyshuollon antama ohjaus ja neuvonta. 4. Arviointi ja seuranta 4. Työterveyshuollot toteuttavat asiakastyytyväisyyskyselyt omien tarpeidensa mukaisesti. Henkilöstön työhyvinvointia tarkasteleva kysely tehdään KEVAn Kuntasi työhyvinvointisyke-ohjelmassa v Työterveyshuollon asiantuntijuuden käyttö uudisrakentamisessa ja kalustamisen suunnittelussa. 5. Työfysioterapeutti asiantuntijana yhdessä työsuojelujaoston kanssa. 6. Ensiapukoulutus 6. Ensiapukoulutusta (perus- ja päivityskoulutuksia) ostetaan työterveyshuollosta tarpeen mukaan. Työpisteet vastaavat koulutuksen kuluista. 7. Huomion kiinnittäminen työpaikkojen turvallisuusasioihin. 7. Työturvallisuuteen liittyvät asiat tehostetusti esillä työpaikkakäynneillä ja terveystarkastuksissa. 7 (19)
8 6. TYÖPAIKKATASON TOIMINTA (KL I) 6.1. Työpaikkaselvitykset Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen (VnA 708/2013, 6 ). Työpaikkaselvityksiä tehdään työpaikan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa, epäiltäessä työperäisiä haittoja sekä toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin ja tarvittaessa toimintasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Työterveyshuolto selvittää ja arvioi työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen työpaikan mahdollisia työperäisiä terveysvaaroja ja -haittoja tai työstä/työolosuhteista johtuvia erityisiä vaaroja sekä niiden vaikutuksia työntekijöille ja työyhteisölle. Työpaikkaselvitykset tehdään yhteistyössä työnantajan edustajan, työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon ja tarvittaessa teknisen alan asiantuntijan kanssa. Lisäksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuollon ammattihenkilöt selvittävät työterveyshuollon asiantuntijoiden käytön tarpeen. Työpaikkaselvityksestä laadittavaan kirjalliseen raporttiin kirjataan tehdyt havainnot ja mahdolliset toimenpide-ehdotukset. Raportti lähetetään organisaation edustajalle sekä työsuojelun yhteistoimintahenkilölle. Jatkotoimenpiteistä sovitaan yhdessä työyksikön esimiehen ja työsuojelun edustajien kanssa. Samalla arvioidaan, onko tarvetta selvityksen läpikäymiseen työpaikalla yhdessä työterveyshoitajan kanssa. Työpaikkaselvitysraportti on työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työpaikkaselvityksiä toteutetaan vuonna 2015 seuraavan suunnitelman mukaan: Kiteen taajama: Uuteen terveyskeskukseen siirtyneet toiminnot Muut kohteet tarpeen mukaan (kaupungintalolle Kesälahdelta siirtyneet talous- ja henkilöstöpalvelut, sosiaalitoimisto ent. valtion virastotalolle) Kesälahden taajama: Aurinkotalo Terveyskeskuksessa v työskentelevä henkilöstö Muut kohteet tarpeen mukaan Sisäilmaan kohdistuvat toimenpiteet jatkuvat vuonna Kiteen kaupunki on käynnistänyt työpaikkojen radonmittaukset vuonna Tarkistusmittauksia ja kohteiden korjauksia tehdään tarpeen mukaan Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) Työterveyshuollon on arvioitava ohjauksen ja neuvonnan tarve työpaikkaselvityksellä, terveystarkastuksilla ja muilla työterveyshuollon menetelmillä (VnA 708/2013, 9 ). TANO-toiminnan tavoitteena on auttaa työnantajaa, työntekijöitä ja muita työpaikan toimijoita omaksumaan tietoja, taitoja, asenteita ja toimintatapoja, joilla on merkitystä työterveydelle ja turvallisuudelle. 8 (19)
9 Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden on asetuksen (VnA 708/2013, 10 ) mukaan annettava neuvontaa, ohjausta ja palautetta työnantajalle ja työntekijöille. Sisältöalueita ovat: - työterveyshuollon tavoitteet ja sisältö toiminnan eri vaiheissa - työssä ja työpaikalla esiintyvät terveysvaarat, niiden merkitys sekä vaaroilta suojautuminen ja ensiapujärjestelyt - terveelliset ja turvalliset työmenetelmät työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä - ammattitaudit ja työtapaturmat sekä niiden ehkäisy - työperäiset sairaudet ja muu työhön liittyvä sairastavuus - työn, työympäristön ja -yhteisön kehittäminen sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä työkyvyttömyyden ehkäiseminen työuran eri vaiheissa - terveyttä ja työkykyä ylläpitävien ja edistävien voimavarojen merkitys - työmenetelmiin ja -järjestelyihin sekä työaikoihin ja työpaikan olosuhteisiin sekä niiden muutoksiin liittyvät terveysvaarat ja niiden hallinta - päihteiden väärinkäytön ehkäisy ja päihdeongelmaisen varhainen tunnistaminen sekä hoito ja hoitoon ohjaus päihdeohjelman mukaisesti - työhön liittyvän fyysisen väkivallan ja häirinnän sekä epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen ja hallinta - työttömyyden uhka - henkilöstön terveyserojen kaventaminen - työterveysyhteistyön ja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen toimintakäytännön järjestäminen. Kiteen kaupunkiorganisaatiossa tietojen antamisen neuvonnan ja ohjauksen erityisenä painopistealueena on esimiestyön tuki, ryhmätoiminnot (esim. selkä-, niska-, olkapääryhmä työfysioterapeutin ohjauksessa), äänenhuolto, tupakasta vieroitusryhmät. Kiteen kaupungin henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa voimaan tulevan Savuton työpaikka -ohjeistuksen mukaisesti. Tupakoinnin lopettamiseksi työntekijä suunnittelee yhdessä työterveyshoitajan tai -lääkärin kanssa vieroitushoidon (laastari, purukumi, lääkehoito). Työnantaja kustantaa työterveyshuollon hyväksymän tupakasta vieroittavan hoidon korvaamalla hoidosta aiheutuneet kulut (laastari, purukumi, lääkehoito) jälkikäteen 1½ kuukauden ajalta Ensiapuvalmius Työterveyshuolto osallistuu työturvallisuuslaissa (738/2002, 46 ) tarkoitetun ensiavun järjestämiseen. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan ensiapuvalmiuden tarve. Suunnittelussa huomioidaan ensiaputaitojen ja -välineiden tarve sekä työpaikan erityisvaatimukset. (VnA 708/2013, 11.) Ensiapuvalmiuden ylläpitämiseksi (hoidollinen valmius, välineistö) tarkoituksenmukaista ensiapuvälineistöä tulee olla työpisteissä riittävästi. Ensiapukoulutettua henkilöstöä tulisi olla jokaisessa työvuorossa. (Ks. Työsuojeluhallinnon opas: Ensiapuvalmius työpaikoilla, Työsuojeluohjeita ja -oppaita 33, Perusturvakeskuksen työterveyshuolto järjestää ensiapukoulutusta. Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös työstä tai työtilanteista johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarpeellinen neuvonta ja ohjaus (VnA 708/2013, 11 ). Työssä sattuneen uhka- tai kriisitilanteen välitön purkaminen (defusing) järjestetään yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiehen kanssa. Defusing-tilanteessa arvi- 9 (19)
10 oidaan debriefing-tarve. Esimies ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon debriefingtilanteen järjestämiseksi. Jälkikäsittely järjestetään 1-3 vrk:n kuluessa uhka- tai kriisitilanteesta Riskien arviointi työpaikoilla Työnantajan vastaa työpaikan riskien arvioinnista. Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelot toimitetaan työterveyshuoltoon ja niiden tulee olla saatavilla työpaikalla. Tarvittaessa työterveyshuolto antaa asiantuntija-apua riskien arviointiin Ennaltaehkäisevä päihdetyö Ennaltaehkäisevä päihdetyö, päihteiden käytön tunnistaminen ja mini-interventio sisältyvät työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan. Mini-interventiolla tarkoitetaan terveydenhuollossa tapahtuvaa päihteiden käytön puheeksi ottoa ja riskikulutukseen kohdistettua neuvontaa. Hoitoonohjaus toteutetaan Kiteen kaupungin päihdeohjelman/hoitoonohjausmallin mukaisesti Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki ovat työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoimintaa, jolla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Kiteen kaupungin henkilöstön työkyvyn hallinnan, seurannan, varhaisen ja tehostetun tuen toimintamallin (KAARI) toimintakäytännöt on otettu huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa Varhaisen tuen toimintamalli Työnantaja ja työterveyshuolto noudattavat KAARI-mallissa sovittuja toimintakäytäntöjä. Mallin mukaisessa varhaisessa tai tehostetussa tuessa työterveyshuolto on sekä työntekijän että esimiehen yhteistyötaho. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa asiantuntijana esimiehen ja työntekijän yhteispalavereihin. Työnantaja yhdessä työterveyshuollon ja asiantuntijoiden kanssa huolehtii siitä, että koko henkilöstöllä ja erityisesti esimiehillä on tarpeeksi osaamista havaita ja ottaa puheeksi työntekijän työkykyyn liittyviä ongelmia ja ehkäistä ongelmia ennalta. Tarvittaviin tukitoimiin ryhdytään heti, kun työntekijän työssä jaksamiseen tai työyhteisöön liittyvä ongelma havaitaan. Tiedonkulkuun ja palautteeseen työterveyshuollon ja työnantajan välillä kiinnitetään erityistä huomiota siten, että työnantaja saa tiedon työntekijän työkyvyn uhkista jo varhaisessa vaiheessa. Työterveyshuoltoon toimitetaan henkilöstöhallinnosta raportit sairauspoissaolotilastoista sekä varhaisen ja tehostetun tuen prosessien seurantatiedoista kolme kertaa vuodessa. Lisäksi työterveyshuoltoon toimitetaan työntekijän suostumuksella KAA- RI-mallin mukaiset palaverimuistiot Sairauspoissaolojen seuranta Työperäisiä ja työhön liittyviä sairauspoissaoloja seurataan Kaari-mallin mukaisesti. Sairauspoissaolojen myöntämisessä noudatetaan Kiteen kaupungin ohjeistusta. Lyhyet (1 3 päivää), yleensä tavanomaisista ja yleisesti esiintyvistä tartuntataudeista johtuvat sairauslomat myöntää työntekijälle ensisijaisesti hänen esimiehensä. 10 (19)
11 Kiteen kaupunki seuraa sairauspoissaolojen kehitystä kuukausittain. Henkilöstöhallinto toimittaa tiedot sairauspoissaolojen määrän yleisestä kehityksestä ja työtapaturmista työterveyshuollolle. Seurantavastuu oman henkilöstönsä osalta on esimiehillä. Työterveyshuolto tukee työntekijää työkykyongelman selvittelyssä ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa yhteistyössä esimiehen kanssa. Työterveyshuolto seuraa työpaikalla tapahtuvien työtapaturmien määrää ja sairastuvuutta mahdollisiin ammattitauteihin. Tavoitteena on sairauksien varhainen tunnistaminen, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä työhön paluun tukeminen yhteistyössä esimiesten kanssa. Työterveyshuolto toimii työnantajan tukena sijoitettaessa työntekijää hänelle sopivaan kokoaikaiseen tai osa-aikatyöhön Kuntoutusyhteistyö Työkyvyn ylläpitämisen perustana on työterveysyhteistyössä sovittu toimintakäytäntö. Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (VnA 708/2013, 8.) Jos työpaikalla tai työterveysyhteistyössä tehtävillä järjestelyillä ei voida riittävästi tukea vajaakuntoisen työntekijän työkykyä, häntä neuvotaan hoitoa ja kuntoutusta koskevissa asioissa tai tarvittaessa ohjataan hoitoon, ammatilliseen, lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Työterveyshuolto sovittaa yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. (VnA 708/2013, 8.) Kela tukee työntekijöiden terveyttä ja työuran jatkuvuutta kuntoutuksen avulla. Kela järjestää työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lakisääteistä tai harkinnanvaraista kuntoutusta. Työterveyshuolto ohjaa työntekijän tarvittaessa KELAn kuntoutukseen. Kuntoutuskurssien tarvetta arvioidaan henkilöstöhallinnon kanssa. TYK-kuntoutus: Kiteen kaupungin työntekijöille alkoi TYK-kuntoutus v Anttolanhovissa Mikkelissä. Kuntoutus jatkuu vuoteen Henkilöstöhallinto hankkii kuntoutuspalveluohjausta tarvittaessa yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiesten kanssa. Pääsääntöisesti kuntoutuspalveluohjaus toteutetaan KELAn kuntoutusyhteyshenkilön palveluita käyttäen. Kelan työkykyneuvonta on sairauspäivärahaa saavan ja kuntoutusta tarvitsevan henkilön yksilöllistä palvelua. Työkykyneuvoja ottaa yhteyttä, kun työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä tai sairausjaksot ovat usein toistuvia Työhön paluun tuen toimintamalli Työntekijän pitkän sairausloman tai muun poissaolon jälkeen tapahtuvaan työhön paluuseen valmistaudutaan työyksikössä ennakolta. Esimies vastaa tarvittavasta suunnittelusta. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa yhteistyöpalavereihin työntekijän, työnantajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Vastuut toimenpiteistä ja seurannasta sovitaan yhteistyöpalaverissa. 11 (19)
12 6.4. Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta (TYKY) Työkykyä ylläpitävä toiminta toteutetaan ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein ja painopiste on ehkäisevässä toiminnassa (VnA 708/2013, 8 ). TYKY-toiminnan perusta on työpaikalla tehty tarvekartoitus. TYKY-toiminnan tavoitteena on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista monimuotoista toimintaa, johon osallistuessaan työterveyshuolto edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Vastuu TYKY-toiminnasta on työnantajalla ja työpaikan henkilöstöllä. Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana TYKY-toiminnan suunnittelussa. Asiakastoimipaikan kehittämishankkeisiin työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana, mutta varsinaisten kehittämishankkeiden toimeenpaneminen ja toteuttaminen on työnantajan tehtävä. 7. YKSILÖTASON TOIMINTA (KL I) 7.1. Terveystarkastukset Terveystarkastuksella selvitetään työntekijän terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä kliinisillä tutkimuksilla ja muilla tarkoituksenmukaisilla luotettavilla menetelmillä (VnA 708/2013, 7 ). Suunniteltujen terveystarkastusten ajoittumisesta sovitaan työyksikön esimiehen kanssa. Terveystarkastusta tehtäessä on otettava huomioon työntekijän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn kokonaisuus ja erityisesti työn ja terveyden välinen yhteys. Terveystarkastuksen perusteella arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve sekä laaditaan työkyvyn tukemiseksi henkilökohtainen terveyssuunnitelma yhteistyössä työntekijän kanssa (VnA 708/2013, 7 ). Työyksikön esimies ilmoittaa sekä uudet työntekijät että työsuhteiden päättymiset työterveyshuoltoon. Esimies perehdyttää työntekijän työterveyshuollon palveluihin, niiden käyttöön ja vastaa siitä, että työntekijät käyvät terveystarkastuksessa. Tarvittaessa terveystarkastukseen liittyvänä käytetään työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen perustuen asiantuntijoita (mm. työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ravitsemusterapeutti, työnäkemisen asiantuntija) Työhönsijoitustarkastus (VnA 708/2013) Työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille työhön tuleville. Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri. Tarkastuksen yhteydessä pyritään hoitamaan todetut sairaudet ja varmistamaan, ettei henkilöä sijoiteta hänelle sopimattomaan työhön. Tarkastuksesta annetaan lausunto työhön sopivuudesta. Tarkastuksen sisältö: - haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus, terveyskäyttäytyminen työn riskitekijät - paino, pituus, BMI - näkö, kuulo - verenpaine - välttämättömät laboratoriotutkimukset työtehtävä huomioiden - tarvittaessa keuhkojen toimintakokeet 12 (19)
13 - tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit - tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit - rokotussuojan tarkistaminen ja tarvittaessa rokotusten tehostaminen - lisätutkimukset harkinnanvaraisesti - työkykyä arvioivat mittarit Terveystarkastukset erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) Erityisen sairastumisen vaaraa sisältävää työtä tekevälle työntekijälle kuuluvia terveystarkastuksia ovat alkutarkastus, altisteiden ja altistumisajan mukaisesti määrittyvät määräaikaistarkastukset ja lopputarkastus työskentelyn päättyessä. Alkutarkastus on tehtävä ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta, kun työntekijä sijoitetaan työtehtäviin, joista aiheutuu erityistä sairastumisen vaaraa tai työhön liittyy terveydellisiä erityisvaatimuksia. Erityinen sairastumisen vaara on työoloissa, joissa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja ja -lääkäri. Tarkastuksesta annetaan lausunto työhön sopivuudesta. Terveystarkastus on järjestettävä - yötyötä (työvuorosta vähintään kolme tuntia klo välillä) tekeville työntekijöille, - siivoustyöntekijöille, - väkivallan uhkaa sisältävää työtä tekeville, - hoitotyöntekijöille, - jätehuollon työntekijöille, - melulle altistuville, - rakennus- ja korjaustyötä tekeville sekä - sisäilmahaitalle altistuville. Tarkastuksen sisältö: - haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus, terveyskäyttäytyminen, tartuntatautilain edellyttämä haastattelu hoitotyössä - työn riskitekijät, altistuminen - paino, pituus, BMI - näkö, kuulo - verenpaine - välttämättömät laboratoriotutkimukset työtehtävä huomioiden - sydänfilmi - tarvittaessa keuhkojen toimintakoe, keuhkojen kuvantaminen - työkykyä arvioivat mittarit (mm. Audit, TKI) - työn vaatimat rokotukset sekä yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset - tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit - tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit - tarkastuksen sisältöä voidaan täydentää lisätutkimuksilla Määräaikaistarkastuksia toteutetaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä tekeville altisteesta ja altistumisajasta riippuen 1 5 vuoden välein. Terveystarkastuksen sisältö on sama kuin alkutarkastuksessa, mutta lisäksi huomioidaan seuraavat asiat: 13 (19)
14 Hoitotyö Biologiset altisteet, väkivallan uhka, yö- ja vuorotyö, fyysinen ja henkinen kuormitus - tutkimukset tulee tehdä kolmen (3) vuoden välein Yötyötä sisältävä vuorotyö Terveystarkastuksia suoritetaan - ennen vuorotyön aloittamista - ensimmäisen työvuoden jälkeen Seurantatarkastukset - alle 25-vuotiaille viiden (5) vuoden välein vuotiaille viiden (5) vuoden välein vuotiaille kahden - kolmen (2-3) vuoden välein - yli 60-vuotiaille yhden - kahden (1-2) vuoden välein - yksilöllisen riskinarviointiin perustuen tarvittaessa useammin Melutyö - Alkutarkastus tehdään ennen melualtistumisen alkua. Työntekijöille, jotka altistuvat vähintään db melulle, tehdään kuulontarkastus kerran vuodessa neljän ensimmäisen vuoden ajan ja sen jälkeen kerran kolmessa vuodessa. - Yli 100 db:n melulle altistuvien kuulotarkastus kerran vuodessa. Sisäilmahaitta - toimitaan sisäilmaohjeistuksen mukaisesti Rakennus- ja korjaustyötä tekevät: - tutkimukset tehdään 1-3 vuoden välein altistumisajasta riippuen. Seurantarkastukset on tehtävä myös erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaneesta työstä pois siirryttäessä ja vaaralliselle aineelle altistumisen loputtua. - melu, pöly, tärinä, hitsaushuurut, liuotinaineet, maalit, lakat, liimat, tapaturmavaara, lämpötilojen vaihtelut, kosteus- ja homevauriomikrobit - liuotinainekysely, maksan toimintakokeet, spirometria, audiogrammi ja tarvittaessa homevasta-ainetutkimukset - keuhkojen kuvantaminen - ruostumattoman teräksen (U-kromi, U-nikkeli) ja alumiinin työstö (Ualumiini, maksan toimintakokeet) - asbestialtistuminen työhistoriassa ja nykytyössä, tarkastus asbestiohjeen mukaan, HUOM! Työnantajan velvollisuus ilmoittaa ASA rekisteriin. Väkivallan uhkaa sisältävä työ - terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein Siivoustyö - terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein Suun terveydenhuolto - terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein Keittiötyö vuoden välein altistumisajasta riippuen - jauhopöly, melu, fyysinen rasitus, lämpötilojen vaihtelu - spirometria, audiogrammi, tarvittaessa EKG, laboratoriotutkimukset 14 (19)
15 Jätevesihuolto - 2 vuoden välein altistumisajasta riippuen - keuhkojen toimintakoe (spirometria), tarvittaessa keuhkojen kuvantaminen Näyttöpäätetyö (VnP näyttöpäätetyöstä 1405/1993, 6 ) - työfysioterapeutin/työterveyslääkärin tarkastus tarvittaessa. Erityistyölasien arviointi, jossa noudatetaan Kiteen kaupungin toimintaohjetta (2006/115 ). Työsuhteen loppuessa työpaikan vaihdon, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi on altistekohtaisesti (esim. syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle aineelle altistuminen) harkittava terveystarkastuksen järjestämistä pois työstä siirryttäessä (VnA 1485/2001, 4 ) Muut terveystarkastukset (VnA 708/2013) Määräaikaistarkastuksia järjestetään työntekijöille, jotka eivät työssään altistu erityiselle sairastumisen vaaralle. Tarkastuksia toteutetaan työuran eri vaiheissa 3 5 v. välein työterveyshuollon tekemään yksilölliseen arviointiin perustuen. Yli 50- vuotiaat tarkastetaan 3 vuoden välein.. Tarkastuksen sisältö: - haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus ja terveyskäyttäytyminen - työn riskitekijät - paino, pituus, BMI - näkö, kuulo - verenpaine - välttämättömät laboratoriotutkimukset työtehtävä huomioiden - tarvittaessa keuhkojen toimintakoe - työkykyä arvioivat mittarit (työkykyindeksi, Audit, BBI-15) - rokotussuojan tarkistaminen ja tarvittaessa perusrokotusten tehostaminen - tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit - tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit - tarkastuksen sisältöä voidaan täydentää lisätutkimuksilla Työterveyshuolto voi kutsua toistuvilla lyhyillä sairauslomilla olleen työntekijän terveystarkastukseen työkykyä mahdollisesti uhkaavien tekijöiden selvittämiseksi Osatyökykyisen seurantatarkastukset (VnA 708/2013, 7, kohta 7) Osatyökykyisellä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka ei selviydy täysimääräisesti työstään. Osatyökykyinen työntekijä käy tarvittaessa tihennetyissä terveystarkastuksissa työssä selviytymisen ja työkyvyn arvioimiseksi. Hoitoon ja kuntoutukseen ohjaus tapahtuu henkilöstöhallinnon, esimiehen, työterveyshoitajan ja lääkärin sekä työfysioterapeutin yhteistyönä. Työkyvyn edistämiseksi työntekijälle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma ja tarvittaessa kuntoutussuunnitelma yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa. Tarvittaessa käytetään myös muita työterveyshuollon asiantuntijoita työkyvyn arvioinnissa. Esimies ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut vähintään kuukauden. Työterveyslääkäri arvioi työntekijän työkyvyn, kun sairauspäivärahaa on maksettu kahden vuoden aikana 90 arkipäivää. Työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto tekevät yhteisen selvityksen työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuuksista. 15 (19)
16 Työterveyslääkäri antaa lausunnon siitä, voiko työntekijä työskennellä tilapäisesti osatyökykyisenä (osasairausloma). Lausunnossa määritellään, voiko työntekijä tehdä omaa työtään tai voiko työntekijä tehdä korvaavaa työtä, johon hänellä ei ole terveydellistä estettä. Työskentely ei saa vaarantaa työntekijän toipumista. Kaarimallissa on määritelty tarkemmat menettelytavat Erillissäädösten mukaiset tarkastukset Pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevät työntekijät (Tartuntatautilaki 583/1986, 20 ; tartuntatautiasetus 786/1986, 11 ): Työntekijöiden tulee toimittaa ennen työsuhteen solmimista ja yli neljä (4) päivää kestävän, Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuvan matkan jälkeen salmonellanäyte viipymättä laboratorioon. Lähetteen saa työterveyshuollosta Rokotustoiminta Seuraavissa ammattiryhmissä huomioidaan: - B-hepatiittirokote: terveyskeskussairaalassa työskenteleville työntekijöille, päivystyshenkilöstölle, päihde- ja mielenterveystyöntekijöille, suun terveydenhuollon työntekijöille, välinehuoltajille, sosiaalityöntekijöille sekä gynekologisia näytteitä ottaville ja sukupuolitauteja hoitaville työntekijöille, perhetyöntekijöille, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten neuvolatyöntekijöille - A- ja B-hepatiittirokote: jätevesi- ja kaatopaikkatyöntekijälle, puistotyöntekijät (tarvittaessa) - Hinkuyskä- ja vesirokkorokote: kouluterveydenhuoltotyötä sekä äitiys- ja lastenneuvolatyötä tekeville harkinnanvaraisesti 7.4. Työterveyshuollon asiantuntijoiden palvelut Työnantajan on käytettävä riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa siten kuin työterveyshuollon toteuttamiseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti on tarpeen (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 5 ) Työfysioterapeutin palvelut Työfysioterapeutin palvelut voivat kohdistua yksilöön tai työyhteisöön. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työn ja työpaikan ergonomian selvittäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on saada työyhteisö kehittämään työtään, työympäristöään ja itseään. Fysioterapeutin terveystarkastukseen ohjautuu työntekijä, jolla on työssä fyysistä kuormitusta tai työstä johtuvia tuki- ja liikuntaelinoireita. Lähetteen antaa työterveyslääkäri tai työterveyshoitaja. Terveystarkastuksessa tehdään tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapeuttinen tutkiminen ja liikunta-aktiivisuuden kysely sekä ohjaus ja neuvonta. Tarkastukset ovat tarpeen myös kuntoutustarvetta arvioitaessa, TYKYtoimintaa suunniteltaessa, työn sisällön muuttuessa tai työntekijän uudelleen sijoittumisessa. Työfysioterapeutti neuvoo työntekijälle oikeat työasennot ja -liikkeet sekä keinot selviytyä työn fyysistä vaatimuksista sekä ohjaa omaehtoiseen ja ennaltaehkäise- 16 (19)
17 vään liikuntaan huomioiden työn erityispiirteet. Yksilöneuvontaan voi hakeutua työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähettämänä, 1-3 kertaa/oire. Terveysneuvontaa voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai pienryhmissä. Työfysioterapeutti voi pitää ergonomialuentoja ryhmille tai ryhmämuotoista ohjausta TULE-oireisille. Työfysioterapeutti osallistuu asiakasyritysten työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadintaan tiimin jäsenenä. Työfysioterapeutti tekee tarvittaessa ergonomiaselvityksiä työpaikalla. Ergonomiaselvityksessä havainnoidaan työntekijän fyysistä toimintaa omassa työpisteessään, työasentoja, työliikkeitä jne. Saatujen tietojen avulla etsitään ratkaisuja työn ergonomisiin ongelmiin. Ergonomiaselvityksen tavoitteena on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia tuki- ja liikuntaelimistön kuormitustiloja, parantaa yksilön työ- ja toimintakykyä sekä työssä viihtyvyyttä. Työfysioterapeutti voi osallistua asiantuntijana työtilojen ja kalustehankintojen suunnitteluun. Fyysistä toimintakykyä voidaan arvioida lihaskuntotestillä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä kävelytestillä tai polkupyöräergometritestillä. Testitulosten perusteella työntekijälle voidaan laatia yksilöllinen liikuntaohjelma ja edistymistä voidaan seurata seurantatestein. Fyysisen toimintakyvyn arviointia käytetään myös kuntoutustarpeen selvittämisessä sekä suunniteltaessa TYKY-toimintaa työntekijän uudelleen sijoittamista silmällä pitäen tai työn sisällön muuttuessa Työterveyspsykologin palvelut Työterveyspsykologin palvelut voivat kohdistua yksilöön tai työyhteisöön. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisen ja kehittymisen tukeminen. Työterveyspsykologin terveystarkastukseen ohjataan henkilö, jolla psyykkinen tai sosiaalinen kuormitus uhkaa työkykyä. Esimerkiksi työuupumusoireilu tai muu kuormittuneisuuden kokemus voivat olla käynnin syitä. Lähetteen tekee työterveyslääkäri tai -hoitaja. Työterveyspsykologi neuvoo ja ohjaa työntekijöitä kuormittavien tilanteiden purkamisessa ja hallinnassa. Esimiehet voivat saada ohjausta vaikeiden johtamistilanteiden käsittelyyn silloin, kun kysymyksessä on alaisen työkykypulman havaitsemiseen tai sen puheeksi ottamiseen liittyvät asiat. Myös työsuojeluvaltuutetut saavat neuvontaa ja ohjausta työntekijöiden sekä työyhteisöjen työkykyä uhkaavien asioiden käsittelyyn. Yksilöneuvontaa ja ohjausta voi yhdellä lähetteellä antaa enintään 1 3 kertaa. Mikäli työterveyslääkäri tai -hoitaja näkee tarpeelliseksi, voi hän kirjoittaa jatkolähetteen. Suunnatuilla työpaikkaselvityksillä tutkitaan työyhteisöjen psyykkistä ja sosiaalista kuormittuneisuutta sekä tuotetaan ehdotuksia konkreettisiksi kehitystoimiksi kuormituksen vähentämiseksi. Käytännössä selvitys tarkoittaa työterveyspsykologin toteuttamaa tiedon keruuta haastatellen ja/tai lomakekyselyin. Selvityksestä tehdään raportti, joka sisältää yhteenvedon työyhteisön vahvuuksista sekä työkykyä uhkaavista tekijöistä. Näiden pohjalta suositellaan kehitystoimia. Raportti käsitellään ensin esimiesten ja sitten kaikkien vastanneiden kesken. Työnantajana Kiteen kaupunki pyrkii siihen, ettei tarvetta suunnattuihin työpaikkaselvityksiin synny. Tarvittavat toimenpiteet tehdään mahdollisuuksien mukaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden toimesta. 17 (19)
18 Erikoislääkärin konsultaatiot Muun kuin työterveyshuollon erikoisalan pätevyyden omaava erikoislääkäri voi toimia työterveyshuollossa oman erikoisalansa asiantuntijana. Erikoislääkärin käyttö perustuu työterveyslääkärin kirjalliseen konsultaatiopyyntöön työntekijän työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi. Työterveyslääkäri on hoitovastuullinen jatkaen työntekijän hoitoa erikoislääkärin kannanoton mukaisesti Ravitsemusterapeutin palvelut Ravitsemusterapeutin tehtäviin työterveyshuollossa kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarvearvioon ja konsultaatiopyyntöön perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset osana terveystarkastuksia. Ravitsemusterapeutti voi olla mukana myös vajaakuntoisten, ravitsemusongelmaisten työntekijöiden kuntoutusprosessissa: arvioimassa kuntoutustarvetta, tukemassa onnistuneella ravitsemushoidolla kuntoutumista ja toteuttamassa esimerkiksi laitoskuntoutusjakson jälkeistä jatkoseurantaa Työnäkemiseen erikoistunut optikko Optikko toimii asiantuntijana työnäkemiseen liittyvissä erityiskysymyksissä. Optikon tehtävinä on työnäkemisen selvittäminen tai erityistyöolosuhteissa työskentelevien työntekijöiden erityistyölasien tarpeen arviointi sekä työnäköön liittyvien koulutustilaisuuksien järjestäminen. Asiantuntijan käyttö perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyyntöön. 8. TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITOPALVELU (KL II) Kiteen kaupunki järjestää työntekijöilleen työterveyshuoltona yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteisen avosairaanhoidon palveluja samoin voimavaroin kuin työterveyshuollon ehkäisevät palvelut (työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan antama sairaanhoito). Palveluun sisältyy Tutkimukset: Toimenpiteet: Lausunnot: Yleislääkäritasoiset tutkimukset Yleislääkäritasoiset toimenpiteet Kiteen kaupungin pyytämät lausunnot Kelan ja Kevan pyytämät lausunnot Kiteen kaupungin vakuutuslaitosten tarvitsemat työkyvyt tömyyden osoittamista, kuntoutusta, varten tarvittavat todistukset ja lausunnot 9. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN LAADUN JA VAIKUTTA- VUUDEN SEURANTA SEKÄ TOIMINTAA KOSKEVA RAPORTOINTI Työterveyshuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään työnantajalta ja työntekijäasiakkailta saatavaa palautetta ja yhteydenottoja. Kiteen kaupunki vastaa itse työterveyshuollon asiakaspalautteen keräämisestä esimiehiltä ja henkilöstöltä. Työterveyshuolto arvioi yhdessä asiakastoimipaikan kanssa työpaikkaselvitysraporttiin kirjattujen toimenpide-ehdotusten toteutusta. Lisäksi arvioidaan työhön paluun 18 (19)
19 onnistumista pitkien sairauslomien jälkeen, työterveyshuollon ja työnantajan toimintatapoja sekä yhteistyötä. Toimintasuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan suunnitelman päivityksen yhteydessä. Työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö, johtoryhmä ja henkilöstöhallinto kokoontuvat KAARI-mallissa sovitun mukaisesti keskustelemaan työhyvinvointiin liittyvistä asioista työhyvinvoinnin seurantaryhmässä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteita valmisteleva työhyvinvointifoorumi kokoontuu KAARI-mallissa sovitun mukaisesti. Foorumiin osallistuvat myös ay-luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, kaupungin johtavat luottamushenkilöt, johtoryhmä ja henkilöstöhallinnon edustajat. Työterveyshuolto toimittaa työnantajalle tarvittavat työterveyshuollon toimintatiedot KELAn korvaushakemukseen liittämistä varten. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadinta Kiteen kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin henkilöstöhallinto, työsuojeluorganisaatio, yhteistyötoimikunta ja johtoryhmä sekä palvelujen tuottajina kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto ja Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon suorittamiin selvityksiin sekä työnantajan omiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työntekijöiden nähtävillä Kiteen kaupungin Intranetissä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisällöstä tiedotetaan henkilöstön infotilaisuuksissa, esimiesten kokouksissa ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. Allekirjoitukset Kitee x.x.2015 Kiteen kaupunki henkilöstöpäällikkö Tuija Vaittinen työhyvinvointipäällikkö Kiteen perusturvakeskus, työterveyshuolto Arja Janhonen terveyden edistämisen esimies Lääkäriasema Resetti Oy, työterveyshuolto Jorma Rytkönen työterveyslääkäri Johanna Mikkonen työterveyshoitaja 19 (19)
KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2016 31.12.2017
KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2016 31.12.2017 Työsuojelujaosto Työhyvinvointifoorumi 17.11.2014 Yhteistyötoimikunta 28.11.2014 Kaupunginhallitus hyväksytty 8.12.2014 Työhyvinvointifoorumi
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotKITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2017
KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2017 Työsuojelujaosto 3.4.2014 Yhteistyötoimikunta 22.4.2014 Kaupunginhallitus 28.4.2014 Sisällys 1. TAUSTATIETOJA ASIAKASTOIMIPAIKASTA
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotKorvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille
Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle
Työterveys Nurmeksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2021 Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelma
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs Kajaani
ODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs 87100 Kajaani 1 TYÖTERVEYSHUOLLON JA MUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2010 31.12.2012 TYÖNANTAJA KUMPPANIKSI RY
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTyöterveyshuolto 2018
Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja
LisätiedotTyöterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti
Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi
LisätiedotTyöterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta
Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTyöterveyshuolto. Opas työpaikoille työterveyshuollon järjestämiseen
Työterveyshuolto Opas työpaikoille työterveyshuollon järjestämiseen 1 Sisältö 1 2 3 4 5 6 Työterveyshuolto kuuluu jokaiselle työntekijälle Työnantajan velvollisuudet Työnantajan on kuultava työntekijöitä
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015
KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
Lisätiedot1 (5) Työsuojelujaosto 6.8.2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. 1. Yleiset periaatteet
1 (5) TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työsuojelujaosto 6.8.2014 1. Yleiset periaatteet Tämä ohjelma on työturvallisuuslain (738/2002) 9 :n tarkoittama turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työntekijöiden
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI
1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA RÄÄKKYLÄN KUNTA
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2017-31.12.2019 RÄÄKKYLÄN KUNTA Y-tunnus: 0169967-7 Osoite: Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä Toimiala: 84110 Julkinen yleishallinto Tilikausi: 1.1. - 31.12. Yhteyshenkilö:
LisätiedotTyöterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017.
Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Työterveyshuolto Kemin kaupungin
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotTyöterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.
Työterveyshuolto Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta. www.kela.fi/tyoterveyshuolto www.kela.fi/sairastaminen> Työterveyshuolto>Yrittäjä> Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuollon
LisätiedotKEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017
Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 1.12.2016 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 YLEISTÄ Työterveyshuolto
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotYhteyshenkilö Eeva Kyrönviita, kunnanjohtaja Puhelin Johtaja Eeva Kyrönviita, kunnanjohtaja Puhelin
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2013 31.12.2017 / tämä on voimassa siihen saakka kunnes uusi työterveyshuollon toimintasuunnitelma on hyväksytty Perustiedot päivitetty 12.12.2017 ASIAKKAAN
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotLisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
LisätiedotHyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen
Versio 1.0 Kela Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen -työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien toiminta Kela, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä 1.11.2016 Sisällys Johdanto...
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio
LisätiedotTYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI
TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen
Lisätiedot1.1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA
1 PALVELUHINNASTO 1.1.2015 alkaen (Kiteen kaupunki, perusturvalautakunta 16.12.2014, 142) Työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa tuotetuista, sopimuksen mukaisista työterveyshuollon palveluista tämän hinnaston
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: 1.1.2016-31.12.2018 Toimintasuunnitelma päivitetty: 26.11.2015 1 TYÖPAIKKA Työnantajan nimi LIEKSAN KAUPUNKI
LisätiedotKimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee
Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN
Rauman sosiaali- ja terveystoimiala Työterveyshuolto 1 / 4 15.8.2018 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2019 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tavoitteena
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015
KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta
Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto
LisätiedotTyöterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta
Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja,
LisätiedotHenkilöstöyritysten työterveys
Alk. 19 Netto vuodessa Toimintasuunnitelma Seulova terveystarkastus Sähköinen työpaikkakäynti Ekstranet Maksusitoumusmalli Helpperi-terveysohjaus SATA Henkilöstöyritysten työterveys Lähipalveluita jo 17
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotTyöelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!
Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan
LisätiedotSOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA
1/5 TARJOUSPYYN- NÖN LIITE 1 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA Siuntion kunta ja XXXXX sopivat työterveyspalvelujen tuottamisesta ajalla 1.1.2012-31.12.2013 seuraavasti: Sopimusosapuolet Palveluntuottaja
LisätiedotPalveluhinnasto 2019
Palveluhinnasto 2019 Siun työterveys on maakunnallinen työterveyspalvelujen tuottaja ja kehittäjä. Kumppaniverkostomme avulla tarjoamme palveluja oman maakuntamme lisäksi kaikkialla Suomessa. Lakisääteinen
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTyöterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus
Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2013
1 HEINÄVEDEN TOIMIPISTE Virastokuja 1, 79700 Heinävesi Työterveyshoitaja Annamari Luostarinen Puh. 040-353 1975 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2013 TYÖNANTAJA Nimi ja osoite HEINÄVEDEN
LisätiedotNimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6
SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa
TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA. 1.8.2012-31.12.2015 Oulunkaaren kuntayhtymä
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.8.2012-31.12.2015 Oulunkaaren kuntayhtymä YRITYS Työpaikka Osoite Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Puhelin vaihde: (08) 587 561 00 Faksi (08) 553 6507 Sähköposti
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE
1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2017-31.12.2017 ASIAKKAAN YHTEYSTIEDOT Asiakasyritys ja osoite Savitaipaleen kunta/lomituspalvelut Kirkkotie 6, 54800 Savitaipale Yhteyshenkilö ja puhelinnumero
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotJuuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.
Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 ALKAEN Juuan terveyskeskuksen työterveyshuolto tuottaa laadukkaita,
LisätiedotHyvinvointia työstä.
Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen
LisätiedotTYÖHYVINVOINTIOHJELMA
2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotTyöterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista
Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)
Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)
Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta
LisätiedotTässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.
JM/2013 Sivu 1 / 9 21.12.2001/1383 Työterveyshuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää
Lisätiedot