KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
|
|
- Sami Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Työsuojelujaosto Työhyvinvointifoorumi Yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus hyväksytty Työhyvinvointifoorumi Työsuojelujaosto
2 Sisältö 1. TAUSTATIETOJA ASIAKASTOIMIPAIKASTA 3 2. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Työterveyshuollon toimipisteet Työterveyshuollon ajanvaraus 5 3. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ 5 4. TYÖPAIKAN KUVAUS 6 5. KITEEN KAUPUNKIORGANISAATION TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET 6 6. TYÖPAIKKATASON TOIMINTA (KL I) Työpaikkaselvitykset Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) Ensiapuvalmius Riskien arviointi työpaikoilla Ennaltaehkäisevä päihdetyö Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Varhaisen tuen toimintamalli Sairauspoissaolojen seuranta Kuntoutusyhteistyö Työhön paluun tuen toimintamalli Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta (TYKY) YKSILÖTASON TOIMINTA (KL I) Terveystarkastukset Työhönsijoitustarkastus (VnA 708/2013) Terveystarkastukset erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) Muut terveystarkastukset (VnA 708/2013) Osatyökykyisen seurantatarkastukset (VnA 708/2013, 7, kohta 7) Erillissäädösten mukaiset tarkastukset Rokotustoiminta Työterveyshuollon asiantuntijoiden palvelut Työfysioterapeutin palvelut Työterveyspsykologin palvelut Erikoislääkärin konsultaatiot Ravitsemusterapeutin palvelut Työnäkemiseen erikoistunut optikko TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITOPALVELU (KL II) TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA SEKÄ TOIMINTAA KOSKEVA RAPORTOINTI 19 2 (20)
3 1. TAUSTATIETOJA ASIAKASTOIMIPAIKASTA Kiteen kaupunki Osoite Kiteentie 25, KITEE Toimiala julkinen yleishallinto (84110) Y-tunnus Tilikausi Tapaturmavakuutusyhtiö IF-vakuutus Eläkevakuutusyhtiö Keva ja Valtiokonttori Työterveyshuollon yhteyshenkilö työhyvinvointipäällikkö Tuija Vaittinen puh TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Työnantaja kustannuksellaan järjestää työterveyshuollon työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto järjestetään ja toteutetaan siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4.) Työterveyshuollon toiminta ja palvelut perustuvat työterveyslain (1383/2001) ja -asetuksen (VnA 708/2013) mukaiseen hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Em. mukaisesti työnantaja ja työntekijät tai heidän edustajansa sekä työterveyshuolto tekevät suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Työterveyshuollon palvelut Kiteen kaupungin henkilöstölle tuottavat: Kiteen kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto (koko Kiteen kaupungin henkilökunta) Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto (kaupungin johtoryhmä, esimiehet, työterveyshuoltohenkilöstö, virkalääkärit, henkilöstöpalvelut) Työterveyshuoltopalvelut sisältävät lakisääteisenä ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (Kelan korvausluokka I). Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden (VnA 708/2013) mukaisesti lakisääteisiin työterveyspalveluihin kuuluvat - työpaikkaselvitykset (perus-, suunnattu tai erityisselvitys) - terveystarkastukset (ml. tarvittavien asiantuntijoiden käyttö) - toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen seuranta - tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) - osatyökykyisten työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen - työpaikan tarpeista lähtevä yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen, sosiaalihuollon ja työsuojeluviranomaisten kanssa - ensiapuvalmiuden järjestämiseen osallistuminen (Työturvallisuuslaki 738/2002, 46 ) - työkykyä ylläpitävien ja edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus - työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi. 3 (20)
4 Lisäksi työnantaja on sopinut yleislääkäritasoisen työterveyshuollollisesti painotetun, tässä toimintasuunnitelmassa kuvatun avosairaanhoidon (korvausluokka II) järjestämisestä. Palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Työterveyshuoltopalvelujen käyttöoikeus on kaikilla Kiteen kaupungin työntekijöillä. Palvelut eivät ole kuitenkaan työntekijän käytettävissä palkattomien virkavapaiden/työvapaiden aikana (esim. palkaton perhevapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa). Työterveyshuollon palvelujen tuottamisesta vastaavat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja heidän tarpeelliseksi arvioimansa asiantuntijat. Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa (KL I) toteuttaessaan käyttää asiantuntijoita työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin kohdistuvien toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 5.) Työterveyshenkilöstö toimii oman alansa puolueettomana asiantuntijana ja sitä sitovat salassapitovelvollisuudesta annetut säädökset. Työnantajalla ja työsuojeluorganisaatioilla on oikeus saada työterveyshuollon tehtävissä toimivilta sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijän terveyden ja työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 17.) Muissa tapauksissa yksilöä koskevia terveystietoja voidaan luovuttaa vain asianomaisen henkilön luvalla. Työtapaturmia voidaan hoitaa työterveyshuollossa. Kustannuksista vastaa työnantajan vakuutusyhtiö tai työnantaja. Työterveyshuollon palveluihin eivät kuulu - pitkäaikaissairauksien seurantakäynnit ja hoito (kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien riskitekijöiden selvittely ja perusselvitykset tehdään työterveyshuollossa, jonka jälkeen ohjataan jatkotutkimuksiin ja hoitoon terveyskeskukseen) - neuvola- ja suun terveydenhuollon palvelut - vapaa-ajan tapaturmien hoito - toimenpiteet erikoislääkärikonsultaation (KL I) yhteydessä, ellei toimenpide ole osa tutkimusta - lääkereseptien uusiminen 2.1. Työterveyshuollon toimipisteet Perusturvakeskus, työterveyshuolto Postiosoite Arppentie 6, Kitee Puh Sähköposti tyoterveyshuolto@kitee.fi Kiteen toimipiste, Pajarintie 6 ma - to ja pe klo laboratorio ja röntgen, Arppentie 6, KITEE Kesälahden toimipiste, Ratsumestarintie 9 ti - to klo (20)
5 Lääkäriasema Resetti Oy työterveyshuolto Käynti- ja postiosoite Olkontie 6, KITEE Puh Sähköpostiosoite Vastuuhoitaja Johanna Mikkonen, puh Työfysioterapeutti Reijo Kumpula Työterveyslääkärit Lääkäriasema Resetin työterveyshuollon lääkärit 2.2. Työterveyshuollon ajanvaraus Perusturvakeskus, työterveyshuolto Ajanvaraus ma - pe klo ja klo puh Soittoajan perusturvakeskuksen työterveyshuoltoon voi varata myös sähköisesti web-ajanvaraus Soittopyynnön voi jättää sähköpostiosoitteeseen tyoterveyshuolto@kitee.fi Laboratorion sähköinen ajanvaraus Röntgenin sähköinen ajanvaraus Lääkäriasema Resetti Oy työterveyshuolto Ajanvaraus ma - pe klo Työterveyshuollon vastaanottokäynnille ja työterveysneuvotteluun tai muuhun yhteistyöpalaveriin varatusta peruuttamattomasta ajanvarauksesta työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa. Molempien palveluntuottajien ajantasaiset ajanvarausohjeet löytyvät kaupungin intranetsivuilta kohdasta työterveyshuolto. 3. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutetut työhyvinvointipäällikkö Tuija Vaittinen, puh Erja Törönen (vastuualueena hallintokeskus, sivistyskeskus ja Tekninen keskus), puh Iiris Saarelainen (vastuualueena perusturvakeskus), puh Tapio Niskanen (vastuualueena esimiehet ja asiantuntijat), puh Lisäksi työsuojeluasiamiehiä on alueellisuus ja eri ammattiryhmät huomioiden. 5 (20)
6 Työterveyshuolto osallistuu kutsuttuna työsuojelujaoston kokouksiin. Työsuojelun toimintaohjelma on hyväksytty Kiteen kaupunginvaltuuston kokouksessa TYÖPAIKAN KUVAUS Työntekijöiden määrä n. 775 työntekijää ( ). Hallintokeskus tuottaa Kiteen kaupungin keskeiset hallintopalvelut, maaseututoimen ja henkilöstöhallinnon palvelut. Sivistyskeskus tuottaa Kiteen kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen palvelut sekä vapaa-aikatoimen ja sivistystoimen muut palvelut. Kansalaisopiston palvelut tuotetaan myös Rääkkylän kunnalle. Tekninen keskus tuottaa Kiteen kaupungin maankäyttöön, kuntatekniikkaan ja rakennusvalvontaan liittyvät palvelut sekä tilapalvelut ja ruokatuotannon palvelut. Perusturvakeskus tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Henkilöstömäärän vähentäminen tasapainottamisohjelman mukaisesti henkilöä suunnitelmakaudella. Muutoksiin liittyvät haasteet työhyvinvoinnin kannalta henkilöstön ikärakenne huomioiden. 5. KITEEN KAUPUNKIORGANISAATION TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Toimintavuodelle 2015 asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen arviointi: Tavoitteet 1. Esimiestyön tukeminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja työhyvinvoinnin hallinta. 2. Sisäilmaongelmien selvittely ja toimenpide-ehdotukset 3. Työhyvinvoinnin hallinta erilaisissa muutostilanteissa: palvelurakenneuudistus, uudisrakentaminen, työpisteiden hajasijoitus, työaika yms. Toteutunut 1. Esimiehille suunnattu tietojenanto, neuvonta ja ohjaus (TANO) keskustelut, esimiesten koulutus ja ohjeistukset tuen hakemisen käytännöistä. Sairauspoissaolojen seuranta. Tehostettu varhainen tuki KAARI-mallin avulla. Toimenpiteet toteutuneet. 2. Noudatettiin Kiteen kaupungin ohjetta sisäilmaongelman selvittämisessä. 3. Suunnatut työpaikkaselvitykset ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen. Toimenpiteinä esim. työnohjaus sekä työterveyshuollon antama ohjaus ja neuvonta. Toiminta toteutunut tarpeen mukaan. 4. Arviointi ja seuranta 4. Kiteen kaupunki toteutti KEVAn Kuntasi Työhyvinvointisyke ohjelman mukaisen kyselyn talvella Ky- 6 (20)
7 Tavoitteet 5. Työterveyshuollon asiantuntijuuden käyttö uudisrakentamisessa ja kalustamisen suunnittelussa. 6. Ensiapukoulutus/peruskoulutuksen ja päivityskoulutuksen nonstop-koulutuksen toteuttaminen. 7. Huomion kiinnittäminen työpaikkojen turvallisuusasioihin. Toteutunut selyn tulosten mukaiset toimenpiteet aloitettiin. Työterveyshuollot tekevät asiakastyytyväisyyskyselyjä omien tarpeidensa mukaan. 5. Työfysioterapeutti asiantuntijana yhdessä työsuojelujaoston kanssa. Toteutui huonosti. 6. Koulutuksia järjestetty tarpeen mukaan. 7. Ohje asiakasväkivalta- ja uhkatilanteiden varalta päivitettiin v Ohjeistuksesta tiedotettiin esimiehille ja henkilöstölle infotilaisuuksissa. Toimintasuunnitelmakauden keskeiset työterveyshuollolliset tavoitteet v. 2016: Työterveyshuollon keskeisistä tavoitteista v alkavalle kaudelle sovittiin KAARI-mallin mukaisessa työhyvinvointifoorumissa Tavoitteet Toiminta 1. Esimiestyön tukeminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja työhyvinvoinnin hallinta 2. Sisäilmaongelmien selvittely ja toimenpide-ehdotukset 3. Työhyvinvoinnin hallinta erilaisissa muutostilanteissa: Sote henkilöstön siirtyminen Siun sote- kuntayhtymän palvelukseen , Kiteen kaupungin oman organisaation uudelleen järjestely lukien, palvelurakenneuudistus, uudisrakentaminen, työpisteiden hajasijoitus, työaika yms. 1. Esimiehille suunnattu tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) keskustelut, esimiesten koulutus ja ohjeistukset tuen hakemisen käytännöistä. Sairauspoissaolojen seuranta. Tehostettu varhainen tuki päivitetyn KAARI-mallin avulla. 2. Noudatetaan Kiteen kaupungin toimintaohjetta sisäilmaongelman selvittämisessä. 3. Suunnatut työpaikkaselvitykset ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen. Toimenpiteinä esim. työnohjaus sekä työterveyshuollon antama ohjaus ja neuvonta. Oikea-aikainen ja riittävä tiedottaminen henkilöstölle. 4. Arviointi ja seuranta 4. Työterveyshuollot toteuttavat asiakastyytyväisyyskyselyt omien tarpeidensa mukaisesti. Sairauspoissaolojen seuranta kuukausittain. Kaari-mallin mukaisten toimenpiteiden seuranta. 5. Työterveyshuollon asiantuntijuuden käyttö uudisrakentamisessa ja kalustamisen suunnittelussa. 5. Työfysioterapeutti asiantuntijana yhdessä työsuojelujaoston kanssa. 7 (20)
8 Tavoitteet Toiminta 6. Ensiapukoulutus 6. Ensiapukoulutusta (perus- ja päivityskoulutuksia) ostetaan työterveyshuollosta tarpeen mukaan. Työpisteet vastaavat koulutuksen kuluista. 7. Huomion kiinnittäminen työpaikkojen turvallisuusasioihin. hostetusti esillä työpaikkakäynneillä 7. Työturvallisuuteen liittyvät asiat te- ja terveystarkastuksissa. V päivitettyä ohjetta asiakasväkivalta- ja uhkatilanteiden varalta noudatetaan. 6. TYÖPAIKKATASON TOIMINTA (KL I) 6.1. Työpaikkaselvitykset Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen (VnA 708/2013, 6 ). Työpaikkaselvityksiä tehdään työpaikan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa, epäiltäessä työperäisiä haittoja sekä toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin ja tarvittaessa toimintasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Työterveyshuolto selvittää ja arvioi työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen työpaikan mahdollisia työperäisiä terveysvaaroja ja -haittoja tai työstä/työolosuhteista johtuvia erityisiä vaaroja sekä niiden vaikutuksia työntekijöille ja työyhteisölle. Työpaikkaselvitykset tehdään yhteistyössä työnantajan edustajan, työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon ja tarvittaessa teknisen alan asiantuntijan kanssa. Lisäksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuollon ammattihenkilöt selvittävät työterveyshuollon asiantuntijoiden käytön tarpeen. Työpaikkaselvityksestä laadittavaan kirjalliseen raporttiin kirjataan tehdyt havainnot ja mahdolliset toimenpide-ehdotukset. Raportti lähetetään organisaation edustajalle sekä työsuojelun yhteistoimintahenkilölle. Jatkotoimenpiteistä sovitaan yhdessä työyksikön esimiehen ja työsuojelun edustajien kanssa. Samalla arvioidaan, onko tarvetta selvityksen läpikäymiseen työpaikalla yhdessä työterveyshoitajan kanssa. Työpaikkaselvitysraportti on työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työpaikkaselvityksiä toteutetaan vuonna 2016 seuraavan suunnitelman mukaan: Kiteen taajama: Ruori-talo, Arppen koulu, Hytkes/Pajarintie ja muut kohteet tarvittaessa Kesälahden taajama: Kesälahti-talo/palveluasuminen ja muut kohteet tarvittaessa Sisäilmaan kohdistuvat toimenpiteet jatkuvat vuonna Kiteen kaupunki on käynnistänyt työpaikkojen radonmittaukset vuonna Tarkistusmittauksia ja kohteiden korjauksia tehdään tarpeen mukaan. 8 (20)
9 6.2. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) Työterveyshuollon on arvioitava ohjauksen ja neuvonnan tarve työpaikkaselvityksellä, terveystarkastuksilla ja muilla työterveyshuollon menetelmillä (VnA 708/2013, 9 ). TANO-toiminnan tavoitteena on auttaa työnantajaa, työntekijöitä ja muita työpaikan toimijoita omaksumaan tietoja, taitoja, asenteita ja toimintatapoja, joilla on merkitystä työterveydelle ja turvallisuudelle. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden on asetuksen (VnA 708/2013, 10 ) mukaan annettava neuvontaa, ohjausta ja palautetta työnantajalle ja työntekijöille. Sisältöalueita ovat: - työterveyshuollon tavoitteet ja sisältö toiminnan eri vaiheissa - työssä ja työpaikalla esiintyvät terveysvaarat, niiden merkitys sekä vaaroilta suojautuminen ja ensiapujärjestelyt - terveelliset ja turvalliset työmenetelmät työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä - ammattitaudit ja työtapaturmat sekä niiden ehkäisy - työperäiset sairaudet ja muu työhön liittyvä sairastavuus - työn, työympäristön ja -yhteisön kehittäminen sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä työkyvyttömyyden ehkäiseminen työuran eri vaiheissa - terveyttä ja työkykyä ylläpitävien ja edistävien voimavarojen merkitys - työmenetelmiin ja -järjestelyihin sekä työaikoihin ja työpaikan olosuhteisiin sekä niiden muutoksiin liittyvät terveysvaarat ja niiden hallinta - päihteiden väärinkäytön ehkäisy ja päihdeongelmaisen varhainen tunnistaminen sekä hoito ja hoitoon ohjaus päihdeohjelman mukaisesti - työhön liittyvän fyysisen väkivallan ja häirinnän sekä epäasiallisen kohtelun ehkäiseminen ja hallinta - työttömyyden uhka - henkilöstön terveyserojen kaventaminen - työterveysyhteistyön ja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen toimintakäytännön järjestäminen. Kiteen kaupunkiorganisaatiossa tietojen antamisen neuvonnan ja ohjauksen erityisenä painopistealueena on esimiestyön tuki, ryhmätoiminnot (esim. selkä-, niska-, olkapääryhmä työfysioterapeutin ohjauksessa), äänenhuolto, tupakasta vieroitusryhmät. Kiteen kaupungin henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa voimaan tulevan Savuton työpaikka -ohjeistuksen mukaisesti. Tupakoinnin lopettamiseksi työntekijä suunnittelee yhdessä työterveyshoitajan tai -lääkärin kanssa vieroitushoidon (laastari, purukumi, lääkehoito). Työnantaja kustantaa työterveyshuollon hyväksymän tupakasta vieroittavan hoidon korvaamalla hoidosta aiheutuneet kulut (laastari, purukumi, lääkehoito) jälkikäteen 1½ kuukauden ajalta Ensiapuvalmius Työterveyshuolto osallistuu työturvallisuuslaissa (738/2002, 46 ) tarkoitetun ensiavun järjestämiseen. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan ensiapuvalmiuden tarve. Suunnittelussa huomioidaan ensiaputaitojen ja -välineiden tarve sekä työpaikan erityisvaatimukset. (VnA 708/2013, 11.) 9 (20)
10 Ensiapuvalmiuden ylläpitämiseksi (hoidollinen valmius, välineistö) tarkoituksenmukaista ensiapuvälineistöä tulee olla työpisteissä riittävästi. Ensiapukoulutettua henkilöstöä tulisi olla jokaisessa työvuorossa. (Ks. Työsuojeluhallinnon opas: Ensiapuvalmius työpaikoilla, Työsuojeluohjeita ja -oppaita 33, Perusturvakeskuksen työterveyshuolto järjestää ensiapukoulutusta. Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös työstä tai työtilanteista johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarpeellinen neuvonta ja ohjaus (VnA 708/2013, 11 ). Työssä sattuneen uhka- tai kriisitilanteen välitön purkaminen (defusing) järjestetään yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiehen kanssa. Defusing-tilanteessa arvioidaan debriefing-tarve. Esimies ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon debriefing-tilanteen järjestämiseksi. Jälkikäsittely järjestetään 1-3 vrk:n kuluessa uhka- tai kriisitilanteesta Riskien arviointi työpaikoilla Työnantajan vastaa työpaikan riskien arvioinnista. Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliluettelot toimitetaan työterveyshuoltoon ja niiden tulee olla saatavilla työpaikalla. Tarvittaessa työterveyshuolto antaa asiantuntija-apua riskien arviointiin Ennaltaehkäisevä päihdetyö Ennaltaehkäisevä päihdetyö, päihteiden käytön tunnistaminen ja mini-interventio sisältyvät työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan. Mini-interventiolla tarkoitetaan terveydenhuollossa tapahtuvaa päihteiden käytön puheeksi ottoa ja riskikulutukseen kohdistettua neuvontaa. Hoitoonohjaus toteutetaan Kiteen kaupungin päihdeohjelman/hoitoonohjausmallin mukaisesti (uudistettu versio voimaan ) Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki ovat työpaikan ja työterveyshuollon yhteistoimintaa, jolla edistetään työkykyä ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Kiteen kaupungin henkilöstön työkyvyn hallinnan, seurannan, varhaisen ja tehostetun tuen toimintamallin (KAARI) toimintakäytännöt on otettu huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa Varhaisen tuen toimintamalli Työnantaja ja työterveyshuolto noudattavat KAARI-mallissa sovittuja toimintakäytäntöjä. Mallin mukaisessa varhaisessa tai tehostetussa tuessa työterveyshuolto on sekä työntekijän että esimiehen yhteistyötaho. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa asiantuntijana esimiehen ja työntekijän yhteispalavereihin. Työnantaja yhdessä työterveyshuollon ja asiantuntijoiden kanssa huolehtii siitä, että koko henkilöstöllä ja erityisesti esimiehillä on tarpeeksi osaamista havaita ja ottaa puheeksi työntekijän työkykyyn liittyviä ongelmia ja ehkäistä ongelmia ennalta. Tarvittaviin tukitoimiin ryhdytään heti, kun työntekijän työssä jaksamiseen tai työyhteisöön liittyvä ongelma havaitaan. Tiedonkulkuun ja palautteeseen työterveyshuollon ja työnantajan välillä kiinnitetään erityistä huomiota siten, että työnantaja saa tiedon työntekijän työkyvyn uhkista jo varhaisessa vaiheessa. 10 (20)
11 Työterveyshuoltoon toimitetaan henkilöstöhallinnosta raportit sairauspoissaolotilastoista sekä varhaisen ja tehostetun tuen prosessien seurantatiedoista kolme kertaa vuodessa. Lisäksi työterveyshuoltoon toimitetaan työntekijän suostumuksella KAARI-mallin mukaiset palaverimuistiot Sairauspoissaolojen seuranta Työperäisiä ja työhön liittyviä sairauspoissaoloja seurataan Kaari-mallin mukaisesti. Sairauspoissaolojen myöntämisessä noudatetaan Kiteen kaupungin ohjeistusta. Lyhyet (1 3 päivää), yleensä tavanomaisista ja yleisesti esiintyvistä tartuntataudeista johtuvat sairauslomat myöntää työntekijälle ensisijaisesti hänen esimiehensä. Kiteen kaupunki seuraa sairauspoissaolojen kehitystä kuukausittain. Henkilöstöhallinto toimittaa tiedot sairauspoissaolojen määrän yleisestä kehityksestä ja työtapaturmista työterveyshuollolle. Seurantavastuu oman henkilöstönsä osalta on esimiehillä. Työterveyshuolto tukee työntekijää työkykyongelman selvittelyssä ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa yhteistyössä esimiehen kanssa. Työterveyshuolto seuraa työpaikalla tapahtuvien työtapaturmien määrää ja sairastuvuutta mahdollisiin ammattitauteihin. Tavoitteena on sairauksien varhainen tunnistaminen, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä työhön paluun tukeminen yhteistyössä esimiesten kanssa. Työterveyshuolto toimii työnantajan tukena sijoitettaessa työntekijää hänelle sopivaan kokoaikaiseen tai osa-aikatyöhön Kuntoutusyhteistyö Työkyvyn ylläpitämisen perustana on työterveysyhteistyössä sovittu toimintakäytäntö. Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (VnA 708/2013, 8.) Jos työpaikalla tai työterveysyhteistyössä tehtävillä järjestelyillä ei voida riittävästi tukea vajaakuntoisen työntekijän työkykyä, häntä neuvotaan hoitoa ja kuntoutusta koskevissa asioissa tai tarvittaessa ohjataan hoitoon, ammatilliseen, lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Työterveyshuolto sovittaa yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. (VnA 708/2013, 8.) Kela tukee työntekijöiden terveyttä ja työuran jatkuvuutta kuntoutuksen avulla. Kela järjestää työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi lakisääteistä tai harkinnanvaraista kuntoutusta. Työterveyshuolto ohjaa työntekijän tarvittaessa KELAn kuntoutukseen. Kuntoutuskurssien tarvetta arvioidaan henkilöstöhallinnon kanssa. Henkilöstöhallinto hankkii kuntoutuspalveluohjausta tarvittaessa yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiesten kanssa. Pääsääntöisesti kuntoutuspalveluohjaus toteutetaan KELAn kuntoutusyhteyshenkilön palveluita käyttäen. Kelan työkykyneuvonta on sairauspäivärahaa saavan ja kuntoutusta tarvitsevan henkilön yksilöllistä palvelua. Työkykyneuvoja ottaa yhteyttä, kun työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä tai sairausjaksot ovat usein toistuvia Työhön paluun tuen toimintamalli Työntekijän pitkän sairausloman tai muun poissaolon jälkeen tapahtuvaan työhön paluuseen valmistaudutaan työyksikössä ennakolta. Esimies vastaa tarvittavasta suunnittelusta. 11 (20)
12 Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa yhteistyöpalavereihin työntekijän, työnantajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Vastuut toimenpiteistä ja seurannasta sovitaan yhteistyöpalaverissa Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta (TYKY) Työkykyä ylläpitävä toiminta toteutetaan ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein ja painopiste on ehkäisevässä toiminnassa (VnA 708/2013, 8 ). TYKY-toiminnan perusta on työpaikalla tehty tarvekartoitus. TYKY-toiminnan tavoitteena on työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista monimuotoista toimintaa, johon osallistuessaan työterveyshuolto edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Vastuu TYKY-toiminnasta on työnantajalla ja työpaikan henkilöstöllä. Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana TYKY-toiminnan suunnittelussa. Asiakastoimipaikan kehittämishankkeisiin työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana, mutta varsinaisten kehittämishankkeiden toimeenpaneminen ja toteuttaminen on työnantajan tehtävä. 7. YKSILÖTASON TOIMINTA (KL I) 7.1. Terveystarkastukset Terveystarkastuksella selvitetään työntekijän terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä kliinisillä tutkimuksilla ja muilla tarkoituksenmukaisilla luotettavilla menetelmillä (VnA 708/2013, 7 ). Suunniteltujen terveystarkastusten ajoittumisesta sovitaan työyksikön esimiehen kanssa. Terveystarkastusta tehtäessä on otettava huomioon työntekijän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn kokonaisuus ja erityisesti työn ja terveyden välinen yhteys. Terveystarkastuksen perusteella arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve sekä laaditaan työkyvyn tukemiseksi henkilökohtainen terveyssuunnitelma yhteistyössä työntekijän kanssa (VnA 708/2013, 7 ). Työyksikön esimies ilmoittaa sekä uudet työntekijät että työsuhteiden päättymiset työterveyshuoltoon. Esimies perehdyttää työntekijän työterveyshuollon palveluihin, niiden käyttöön ja vastaa siitä, että työntekijät käyvät terveystarkastuksessa. Tarvittaessa terveystarkastukseen liittyvänä käytetään työterveyshuollon ammattihenkilön arvioimaan tarpeeseen perustuen asiantuntijoita (mm. työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ravitsemusterapeutti, työnäkemisen asiantuntija) Työhönsijoitustarkastus (VnA 708/2013) Työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille työhön tuleville. Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri. Tarkastuksen yhteydessä pyritään hoitamaan todetut sairaudet ja varmistamaan, ettei henkilöä sijoiteta hänelle sopimattomaan työhön. Tarkastuksesta annetaan lausunto työhön sopivuudesta. Tarkastuksen sisältö: 12 (20)
13 - haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus, terveyskäyttäytyminen työn riskitekijät - paino, pituus, BMI - näkö, kuulo - verenpaine - välttämättömät laboratoriotutkimukset työtehtävä huomioiden - tarvittaessa keuhkojen toimintakokeet - tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit - tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit - rokotussuojan tarkistaminen ja tarvittaessa rokotusten tehostaminen - lisätutkimukset harkinnanvaraisesti - työkykyä arvioivat mittarit Terveystarkastukset erityisen sairastumisvaaran perusteella (VnA 708/2013, VnA 1485/2001) Erityisen sairastumisen vaaraa sisältävää työtä tekevälle työntekijälle kuuluvia terveystarkastuksia ovat alkutarkastus, altisteiden ja altistumisajan mukaisesti määrittyvät määräaikaistarkastukset ja lopputarkastus työskentelyn päättyessä. Alkutarkastus on tehtävä ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta, kun työntekijä sijoitetaan työtehtäviin, joista aiheutuu erityistä sairastumisen vaaraa tai työhön liittyy terveydellisiä erityisvaatimuksia. Erityinen sairastumisen vaara on työoloissa, joissa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja ja -lääkäri. Tarkastuksesta annetaan lausunto työhön sopivuudesta. Terveystarkastus on järjestettävä - yötyötä (työvuorosta vähintään kolme tuntia klo välillä) tekeville työntekijöille, - siivoustyöntekijöille, - väkivallan uhkaa sisältävää työtä tekeville, - hoitotyöntekijöille, - jätehuollon työntekijöille, - melulle altistuville, - rakennus- ja korjaustyötä tekeville sekä - sisäilmahaitalle altistuville. Tarkastuksen sisältö: - haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus, terveyskäyttäytyminen, tartuntatautilain edellyttämä haastattelu hoitotyössä - työn riskitekijät, altistuminen - paino, pituus, BMI - näkö, kuulo - verenpaine - välttämättömät laboratoriotutkimukset työtehtävä huomioiden - sydänfilmi - tarvittaessa keuhkojen toimintakoe, keuhkojen kuvantaminen - työkykyä arvioivat mittarit (mm. Audit, TKI) - työn vaatimat rokotukset sekä yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset - tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit - tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit 13 (20)
14 - tarkastuksen sisältöä voidaan täydentää lisätutkimuksilla Määräaikaistarkastuksia toteutetaan erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa työtä tekeville altisteesta ja altistumisajasta riippuen 1 5 vuoden välein. Terveystarkastuksen sisältö on sama kuin alkutarkastuksessa, mutta lisäksi huomioidaan seuraavat asiat: Hoitotyö Biologiset altisteet, väkivallan uhka, yö- ja vuorotyö, fyysinen ja henkinen kuormitus - tutkimukset tulee tehdä kolmen (3) vuoden välein Yötyötä sisältävä vuorotyö Terveystarkastuksia suoritetaan - ennen vuorotyön aloittamista - ensimmäisen työvuoden jälkeen Seurantatarkastukset - alle 25-vuotiaille viiden (5) vuoden välein vuotiaille viiden (5) vuoden välein vuotiaille kahden - kolmen (2-3) vuoden välein - yli 60-vuotiaille yhden - kahden (1-2) vuoden välein - yksilöllisen riskinarviointiin perustuen tarvittaessa useammin Melutyö - Alkutarkastus tehdään ennen melualtistumisen alkua. Työntekijöille, jotka altistuvat vähintään db melulle, tehdään kuulontarkastus kerran vuodessa neljän ensimmäisen vuoden ajan ja sen jälkeen kerran kolmessa vuodessa. - Yli 100 db:n melulle altistuvien kuulotarkastus kerran vuodessa. Sisäilmahaitta - toimitaan sisäilmaohjeistuksen mukaisesti Rakennus- ja korjaustyötä tekevät: - tutkimukset tehdään 1-3 vuoden välein altistumisajasta riippuen. Seurantarkastukset on tehtävä myös erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaneesta työstä pois siirryttäessä ja vaaralliselle aineelle altistumisen loputtua. - melu, pöly, tärinä, hitsaushuurut, liuotinaineet, maalit, lakat, liimat, tapaturmavaara, lämpötilojen vaihtelut, kosteus- ja homevauriomikrobit - liuotinainekysely, maksan toimintakokeet, spirometria, audiogrammi ja tarvittaessa homevasta-ainetutkimukset - keuhkojen kuvantaminen - ruostumattoman teräksen (U-kromi, U-nikkeli) ja alumiinin työstö (U-alumiini, maksan toimintakokeet) - asbestialtistuminen työhistoriassa ja nykytyössä, tarkastus asbestiohjeen mukaan, HUOM! Työnantajan velvollisuus ilmoittaa ASA rekisteriin. Väkivallan uhkaa sisältävä työ - terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein Siivoustyö - terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein Suun terveydenhuolto 14 (20)
15 - terveystarkastus on kolmen (3) vuoden välein Keittiötyö vuoden välein altistumisajasta riippuen - jauhopöly, melu, fyysinen rasitus, lämpötilojen vaihtelu - spirometria, audiogrammi, tarvittaessa EKG, laboratoriotutkimukset Jätevesihuolto - 2 vuoden välein altistumisajasta riippuen - keuhkojen toimintakoe (spirometria), tarvittaessa keuhkojen kuvantaminen Näyttöpäätetyö (VnP näyttöpäätetyöstä 1405/1993, 6 ) - työfysioterapeutin/työterveyslääkärin tarkastus tarvittaessa. Erityistyölasien arviointi, jossa noudatetaan Kiteen kaupungin toimintaohjetta (2006/115 ). Työsuhteen loppuessa työpaikan vaihdon, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi on altistekohtaisesti (esim. syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle aineelle altistuminen) harkittava terveystarkastuksen järjestämistä pois työstä siirryttäessä (VnA 1485/2001, 4 ) Muut terveystarkastukset (VnA 708/2013) Määräaikaistarkastuksia järjestetään työntekijöille, jotka eivät työssään altistu erityiselle sairastumisen vaaralle. Tarkastuksia toteutetaan työuran eri vaiheissa 3 5 v. välein työterveyshuollon tekemään yksilölliseen arviointiin perustuen. Yli 50-vuotiaat tarkastetaan 3 vuoden välein. Tarkastuksen sisältö: - haastattelu: yleinen terveydentila, sukurasitus ja terveyskäyttäytyminen - työn riskitekijät - paino, pituus, BMI - näkö, kuulo - verenpaine - välttämättömät laboratoriotutkimukset työtehtävä huomioiden - tarvittaessa keuhkojen toimintakoe - työkykyä arvioivat mittarit (työkykyindeksi, Audit, BBI-15) - rokotussuojan tarkistaminen ja tarvittaessa perusrokotusten tehostaminen - tarvittaessa fyysisen toimintakyvyn testit - tarvittaessa henkisen toimintakyvyn testit - tarkastuksen sisältöä voidaan täydentää lisätutkimuksilla Työterveyshuolto voi kutsua toistuvilla lyhyillä sairauslomilla olleen työntekijän terveystarkastukseen työkykyä mahdollisesti uhkaavien tekijöiden selvittämiseksi Osatyökykyisen seurantatarkastukset (VnA 708/2013, 7, kohta 7) Osatyökykyisellä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka ei selviydy täysimääräisesti työstään. Osatyökykyinen työntekijä käy tarvittaessa tihennetyissä terveystarkastuksissa työssä selviytymisen ja työkyvyn arvioimiseksi. Hoitoon ja kuntoutukseen ohjaus tapahtuu henkilöstöhallinnon, esimiehen, työterveyshoitajan ja lääkärin sekä työfysioterapeutin yhteistyönä. Työkyvyn edistämiseksi työntekijälle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma ja tarvittaessa kuntoutussuunnitelma yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa. Tarvittaessa käytetään myös muita työterveyshuollon asiantuntijoita työkyvyn arvioinnissa. 15 (20)
16 Esimies ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut vähintään kuukauden. Työterveyslääkäri arvioi työntekijän työkyvyn, kun sairauspäivärahaa on maksettu kahden vuoden aikana 90 arkipäivää. Työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto tekevät yhteisen selvityksen työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Työterveyslääkäri antaa lausunnon siitä, voiko työntekijä työskennellä tilapäisesti osatyökykyisenä (osasairausloma). Lausunnossa määritellään, voiko työntekijä tehdä omaa työtään tai voiko työntekijä tehdä korvaavaa työtä, johon hänellä ei ole terveydellistä estettä. Työskentely ei saa vaarantaa työntekijän toipumista. Kaari-mallissa on määritelty tarkemmat menettelytavat Erillissäädösten mukaiset tarkastukset Pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevät työntekijät (Tartuntatautilaki 583/1986, 20 ; tartuntatautiasetus 786/1986, 11 ): Työntekijöiden tulee toimittaa ennen työsuhteen solmimista ja yli neljä (4) päivää kestävän, Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuvan matkan jälkeen salmonellanäyte viipymättä laboratorioon. Lähetteen saa työterveyshuollosta Rokotustoiminta Seuraavissa ammattiryhmissä huomioidaan: - B-hepatiittirokote: terveyskeskussairaalassa työskenteleville työntekijöille, päivystyshenkilöstölle, päihde- ja mielenterveystyöntekijöille, suun terveydenhuollon työntekijöille, välinehuoltajille, sosiaalityöntekijöille sekä gynekologisia näytteitä ottaville ja sukupuolitauteja hoitaville työntekijöille, perhetyöntekijöille, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten neuvolatyöntekijöille - A- ja B-hepatiittirokote: jätevesi- ja kaatopaikkatyöntekijälle, puistotyöntekijät (tarvittaessa) - Hinkuyskä- ja vesirokkorokote: kouluterveydenhuoltotyötä sekä äitiys- ja lastenneuvolatyötä tekeville harkinnanvaraisesti THL:n ohjeiden mukaisesti työnantaja on velvollinen huolehtimaan turvapaikanhakijoiden kanssa toimivien ja työskentelevien rokotuksista. Työterveyshuolto arvioi rokotustarpeen Työterveyshuollon asiantuntijoiden palvelut Työnantajan on käytettävä riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa siten kuin työterveyshuollon toteuttamiseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti on tarpeen (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 5 ) Työfysioterapeutin palvelut Työfysioterapeutin palvelut voivat kohdistua yksilöön tai työyhteisöön. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työn ja työpaikan 16 (20)
17 ergonomian selvittäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on saada työyhteisö kehittämään työtään, työympäristöään ja itseään. Fysioterapeutin terveystarkastukseen ohjautuu työntekijä, jolla on työssä fyysistä kuormitusta tai työstä johtuvia tuki- ja liikuntaelinoireita. Lähetteen antaa työterveyslääkäri tai työterveyshoitaja. Kiteen kaupungin työntekijä voi myös oma-aloitteisesti hakeutua työfysioterapeutin suoravastaanotolle tule-oireissa. Terveystarkastuksessa tehdään tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapeuttinen tutkiminen ja liikunta-aktiivisuuden kysely sekä ohjaus ja neuvonta. Tarkastukset ovat tarpeen myös kuntoutustarvetta arvioitaessa, TYKY-toimintaa suunniteltaessa, työn sisällön muuttuessa tai työntekijän uudelleen sijoittumisessa. Työfysioterapeutti neuvoo työntekijälle oikeat työasennot ja -liikkeet sekä keinot selviytyä työn fyysistä vaatimuksista sekä ohjaa omaehtoiseen ja ennaltaehkäisevään liikuntaan huomioiden työn erityispiirteet. Yksilöneuvontaan voi hakeutua työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähettämänä, 1-3 kertaa/oire. Terveysneuvontaa voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai pienryhmissä. Työfysioterapeutti voi pitää ergonomialuentoja ryhmille tai ryhmämuotoista ohjausta TULE-oireisille. Työfysioterapeutti osallistuu asiakasyritysten työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadintaan tiimin jäsenenä. Työfysioterapeutti tekee tarvittaessa ergonomiaselvityksiä työpaikalla. Ergonomiaselvityksessä havainnoidaan työntekijän fyysistä toimintaa omassa työpisteessään, työasentoja, työliikkeitä jne. Saatujen tietojen avulla etsitään ratkaisuja työn ergonomisiin ongelmiin. Ergonomiaselvityksen tavoitteena on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia tuki- ja liikuntaelimistön kuormitustiloja, parantaa yksilön työ- ja toimintakykyä sekä työssä viihtyvyyttä. Työfysioterapeutti voi osallistua asiantuntijana työtilojen ja kalustehankintojen suunnitteluun. Fyysistä toimintakykyä voidaan arvioida lihaskuntotestillä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä kävelytestillä tai polkupyöräergometritestillä. Testitulosten perusteella työntekijälle voidaan laatia yksilöllinen liikuntaohjelma ja edistymistä voidaan seurata seurantatestein. Fyysisen toimintakyvyn arviointia käytetään myös kuntoutustarpeen selvittämisessä sekä suunniteltaessa TYKY-toimintaa työntekijän uudelleen sijoittamista silmällä pitäen tai työn sisällön muuttuessa Työterveyspsykologin palvelut Työterveyspsykologin palvelut voivat kohdistua yksilöön tai työyhteisöön. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisen ja kehittymisen tukeminen. Työterveyspsykologin terveystarkastukseen ohjataan henkilö, jolla psyykkinen tai sosiaalinen kuormitus uhkaa työkykyä. Esimerkiksi työuupumusoireilu tai muu kuormittuneisuuden kokemus voivat olla käynnin syitä. Lähetteen tekee työterveyslääkäri tai -hoitaja. Työterveyspsykologi neuvoo ja ohjaa työntekijöitä kuormittavien tilanteiden purkamisessa ja hallinnassa. Esimiehet voivat saada ohjausta vaikeiden johtamistilanteiden käsittelyyn silloin, kun kysymyksessä on alaisen työkykypulman havaitsemiseen tai sen puheeksi ottamiseen liittyvät asiat. Myös työsuojeluvaltuutetut saavat neuvontaa ja ohjausta työntekijöiden sekä työyhteisöjen työkykyä uhkaavien asioiden käsittelyyn. 17 (20)
18 Yksilöneuvontaa ja ohjausta voi yhdellä lähetteellä antaa enintään 1 3 kertaa. Mikäli työterveyslääkäri tai -hoitaja näkee tarpeelliseksi, voi hän kirjoittaa jatkolähetteen. Suunnatuilla työpaikkaselvityksillä tutkitaan työyhteisöjen psyykkistä ja sosiaalista kuormittuneisuutta sekä tuotetaan ehdotuksia konkreettisiksi kehitystoimiksi kuormituksen vähentämiseksi. Käytännössä selvitys tarkoittaa työterveyspsykologin toteuttamaa tiedon keruuta haastatellen ja/tai lomakekyselyin. Selvityksestä tehdään raportti, joka sisältää yhteenvedon työyhteisön vahvuuksista sekä työkykyä uhkaavista tekijöistä. Näiden pohjalta suositellaan kehitystoimia. Raportti käsitellään ensin esimiesten ja sitten kaikkien vastanneiden kesken. Työnantajana Kiteen kaupunki pyrkii siihen, ettei tarvetta suunnattuihin työpaikkaselvityksiin synny. Tarvittavat toimenpiteet tehdään mahdollisuuksien mukaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden toimesta Erikoislääkärin konsultaatiot Muun kuin työterveyshuollon erikoisalan pätevyyden omaava erikoislääkäri voi toimia työterveyshuollossa oman erikoisalansa asiantuntijana. Erikoislääkärin käyttö perustuu työterveyslääkärin kirjalliseen konsultaatiopyyntöön työntekijän työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi. Työterveyslääkäri on hoitovastuullinen jatkaen työntekijän hoitoa erikoislääkärin kannanoton mukaisesti Ravitsemusterapeutin palvelut Ravitsemusterapeutin tehtäviin työterveyshuollossa kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilöiden tarvearvioon ja konsultaatiopyyntöön perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset osana terveystarkastuksia. Ravitsemusterapeutti voi olla mukana myös vajaakuntoisten, ravitsemusongelmaisten työntekijöiden kuntoutusprosessissa: arvioimassa kuntoutustarvetta, tukemassa onnistuneella ravitsemushoidolla kuntoutumista ja toteuttamassa esimerkiksi laitoskuntoutusjakson jälkeistä jatkoseurantaa Työnäkemiseen erikoistunut optikko Optikko toimii asiantuntijana työnäkemiseen liittyvissä erityiskysymyksissä. Optikon tehtävinä on työnäkemisen selvittäminen tai erityistyöolosuhteissa työskentelevien työntekijöiden erityistyölasien tarpeen arviointi sekä työnäköön liittyvien koulutustilaisuuksien järjestäminen. Asiantuntijan käyttö perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön konsultaatiopyyntöön. 8. TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITOPALVELU (KL II) Kiteen kaupunki järjestää työntekijöilleen työterveyshuoltona yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteisen avosairaanhoidon palveluja samoin voimavaroin kuin työterveyshuollon ehkäisevät palvelut (työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan antama sairaanhoito). Palveluun sisältyy Tutkimukset: Toimenpiteet: Yleislääkäritasoiset tutkimukset Yleislääkäritasoiset toimenpiteet 18 (20)
19 Lausunnot: Kiteen kaupungin pyytämät lausunnot Kelan ja Kevan pyytämät lausunnot Kiteen kaupungin vakuutuslaitosten tarvitsemat työkyvyt tömyyden osoittamista, kuntoutusta, varten tarvittavat todistukset ja lausunnot 9. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN LAADUN JA VAIKUTTA- VUUDEN SEURANTA SEKÄ TOIMINTAA KOSKEVA RAPORTOINTI Työterveyshuollon toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään työnantajalta ja työntekijäasiakkailta saatavaa palautetta ja yhteydenottoja. Kiteen kaupunki vastaa itse työterveyshuollon asiakaspalautteen keräämisestä esimiehiltä ja henkilöstöltä. Työterveyshuolto arvioi yhdessä asiakastoimipaikan kanssa työpaikkaselvitysraporttiin kirjattujen toimenpide-ehdotusten toteutusta. Lisäksi arvioidaan työhön paluun onnistumista pitkien sairauslomien jälkeen, työterveyshuollon ja työnantajan toimintatapoja sekä yhteistyötä. Toimintasuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan suunnitelman päivityksen yhteydessä. Työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö, johtoryhmä ja henkilöstöhallinto kokoontuvat KAARI-mallissa sovitun mukaisesti keskustelemaan työhyvinvointiin liittyvistä asioista työhyvinvoinnin seurantaryhmässä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman tavoitteita valmisteleva työhyvinvointifoorumi kokoontuu KAARI-mallissa sovitun mukaisesti. Foorumiin osallistuvat myös ay-luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, kaupungin johtavat luottamushenkilöt, johtoryhmä ja henkilöstöhallinnon edustajat. Työterveyshuolto toimittaa työnantajalle tarvittavat työterveyshuollon toimintatiedot KELAn korvaushakemukseen liittämistä varten. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadinta Kiteen kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet kaupungin henkilöstöhallinto, työsuojeluorganisaatio, yhteistyötoimikunta ja johtoryhmä sekä palvelujen tuottajina kaupungin perusturvakeskuksen työterveyshuolto ja Lääkäriasema Resetin työterveyshuolto. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveyshuollon suorittamiin selvityksiin sekä työnantajan omiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työntekijöiden nähtävillä Kiteen kaupungin Intranetissä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisällöstä tiedotetaan henkilöstön infotilaisuuksissa, esimiesten kokouksissa ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. Allekirjoitukset Kitee Kiteen kaupunki 19 (20)
20 Jesse Malinen henkilöstöpäällikkö Tuija Vaittinen työhyvinvointipäällikkö Kiteen perusturvakeskus, työterveyshuolto Arja Janhonen terveyden edistämisen esimies Lääkäriasema Resetti Oy, työterveyshuolto Jorma Rytkönen työterveyslääkäri Johanna Mikkonen työterveyshoitaja 20 (20)
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotKITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2017
KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2017 Työhyvinvointifoorumi 17.11.2014 Yhteistyötoimikunta 28.11.2014 Kaupunginhallitus 8.12.2014 Työsuojelujaosto Yhteistyötoimikunta
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio
LisätiedotNimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6
SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015
KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016
1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Osoite Puhelin Toimiala Y-tunnus Tilikausi Organisaation johtaja Yhteyshenkilö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotPirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS Pirkkalan kunta Ly-tunnus 0152084-1 Toimiala Julkiset palvelut Tilikausi 1.1.- 31.12.2009 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyspalvelu
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT
TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT www.joensuuntyoterveys.fi palvelunumero 013 267 4360 Joensuun Työterveys 2 9/2015 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TARKOITUS Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotSairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
Lisätiedot1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA
1 PALVELUHINNASTO 1.1.2016 alkaen (Kiteen kaupunki, perusturvalautakunta 15.12.2015 95) Työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa tuotetuista, sopimuksen mukaisista työterveyshuollon palveluista tämän hinnaston
LisätiedotAjalle: 1.1.2016-31.12.2016. Yrityksen tiedot. Työterveyshuollon palveluntuottaja. 27. huhtikuuta 2016 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma
27. huhtikuuta 2016 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Ajalle: 1.1.2016-31.12.2016 Yrityksen tiedot Yritys: Tyrnävän kunta Työpaikka: Osoite: Kunnankuja 4, 91800 Tyrnävä Puhelin: 08 558 71 300 Faksi:
LisätiedotTyö ja terveys työn haasteet kansanterveydelle
Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua
LisätiedotKONTIOLAHDEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016-2018
1 KONTIOLAHDEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016-2018 Päivitetty: 2.11.2015 Milla Paasu, henkilöstöpäällikkö Agnes Poutiainen, työterveyshoitaja Rauni Räsänen, työfysioterapeutti
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotHANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8
HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015
TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2015 31.12.2015 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotKITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2017
KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2015 31.12.2017 Työsuojelujaosto 3.4.2014 Yhteistyötoimikunta 22.4.2014 Kaupunginhallitus 28.4.2014 Sisällys 1. TAUSTATIETOJA ASIAKASTOIMIPAIKASTA
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTerveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto
Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys
LisätiedotTYÖKYKYISENÄ LÄPI TYÖURAN
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 99, liite Työterveyshuolto TYÖKYKYISENÄ LÄPI TYÖURAN TUOTEKUVAUKSET JA PALVELUHINNASTO 1.1.2012 2 Sisältö 1. MITÄ TYÖTERVEYSHUOLTO ON? 2 2. TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN
LisätiedotKorvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille
Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata
LisätiedotTyönantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle
Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotVarhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa
Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle
Työterveys Nurmeksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2021 Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelma
LisätiedotREISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYS sivu Tausta 2 1. Toiminta-ajatus 2 2. Työsuojeluorganisaatio 2 3. Työterveyshuolto 3 4. Työturvallisuus
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 6. Työterveyshuolto. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 6 Työterveyshuolto SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 ISBN 952 00 1155 2 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy Tampere, 2003 Sisällys Mitä
Lisätiedot1 TYÖTERVEYDEN SANASTO. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat
1 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveys ja työhyvinvointi ovat
LisätiedotFORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)
FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos) 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 päivitetty 23.11.2015
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta
Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotTYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs Kajaani
ODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs 87100 Kajaani 1 TYÖTERVEYSHUOLLON JA MUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2010 31.12.2012 TYÖNANTAJA KUMPPANIKSI RY
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotKela osana monialaisessa verkostossa
Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotKiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014
Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017
KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 Ohjeen nimi Vastuuhenkilö XAMKIN,
LisätiedotKysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016
Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotTyön kaari kuntoon. avulla
Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotESIMIES TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO
ESIMIES TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO 2 TYÖNANTAJAN VASTUUT JA VELVOITTEET Työnantajalla on paitsi mahdollisuuksia myös velvollisuuksia työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
Lisätiedottäyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi.
Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotKEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun
KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta
LisätiedotValtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015
Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa
TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotTyön vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet
Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen
LisätiedotTOIVAKAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2016
TOIVAKAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2016 Työsuojelutoimikunta 17.12.2015 Kunnanhallitus 2.2.2016 Työsuojelun toimintaohjelma 2016 1 (10) TOIVAKAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2016 1. TOIMINTAOHJELMAN
LisätiedotAktiivinen tuki työyhteisössä
Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN
Rauman sosiaali- ja terveystoimiala Työterveyshuolto 1 / 4 15.8.2018 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2019 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tavoitteena
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotVARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotKatsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi
Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Työkykyryhmä 9/2013 1 21.10.2013 Terveysosasto Työkykyneuvonta 2 21.10.2013 Kela tarjoaa uutta työhön paluuta tukevaa asiakaspalvelua
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotYMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017
YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 käsitelty henkilöstötoimikunnassa 7.12.2015 ympäristöjohtajan pöytäkirjapäätös, x.x.2015 1 Sisältö YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
Lisätiedot1.1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA
1 PALVELUHINNASTO 1.1.2015 alkaen (Kiteen kaupunki, perusturvalautakunta 16.12.2014, 142) Työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa tuotetuista, sopimuksen mukaisista työterveyshuollon palveluista tämän hinnaston
LisätiedotAMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...
LisätiedotSOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA
1/5 TARJOUSPYYN- NÖN LIITE 1 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA Siuntion kunta ja XXXXX sopivat työterveyspalvelujen tuottamisesta ajalla 1.1.2012-31.12.2013 seuraavasti: Sopimusosapuolet Palveluntuottaja
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotSairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä
Sairauspoissaolo-ohje Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sisältö 1 Lyhyet sairauspoissaolot... 2 2 Sairauspoissaolot seitsemän kalenteripäivän jälkeen... 6 3 Työterveyspalvelujen
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyökykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely
Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn
Lisätiedot11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010
VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA
Lisätiedot