Linnunsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kontiolahti

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Linnunsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kontiolahti"

Transkriptio

1 Itä-Suomi Päätös Nro 55/2012/1 Dnro ISAVI/9/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Linnunsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kontiolahti Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Itä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Kontiolahden kunnassa sijaitsevan Linnunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Hakemus koskee 85,1 ha:n tuotantokunnossa ja tuotannossa olevaa aluetta ja sen lupaehtojen tarkistamista sekä 38,1 ha:n laajennusaluetta (lohkon 1 etelä- ja itäpuolilla), joka liittyy läheisesti nykyiseen Linnunsuon tuotantoalueeseen. Laajennusalueen osalta haetaan lisäksi lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Alue on ollut ruokohelpiviljelyssä ja sijaitsee kiinteästi nykyisen tuotantoalueen vieressä. Lisäksi hakemukseen sisältyy tuotannosta poistuneen alueen (lohko 2) jälkikäyttösuunnitelma (kosteikon rakentaminen) ja lupa rakentaa kosteikko mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Linnunsuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Itä- Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen nro 81/03/2. Päätöksessä on ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettu määräys, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, mikäli turvetuotantoa aiotaan jatkaa vuoden 2012 jälkeen. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 7 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2(46) HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Alueen sijainti Alueen kaavoitustilanne Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 81/03/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Linnunsuon turvetuotantoon noin 245 hehtaarin suuruiselle tuotannossa olevalle alueelle. Ympäristölupaviraston päätöksessä määrättiin tarkistushakemukseen liitettäväksi voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi selvitykset ja tarkkailutulokset, joista oli annettu edellisessä päätöksessä lupamääräykset. Lisäksi tuli esittää suunnitelma alueiden kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Itä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään nro 81/2011/1 jättänyt tutkimatta Selkien kyläyhdistys ry:n ympäristöluvan muuttamista koskevan vaatimuksen. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään (POKELY/469/07.00/2010) hylännyt Selkien kyläyhdistys ry:n ympäristönsuojelulain mukaisen hallintopakkohakemuksen. Linnunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Kontiolahden kunnassa, Selkien ja Paiholan kylien alueella, Pielisjoen eteläpuolella noin 15 km Kontiolahden keskustasta kaakkoon ja saman verran Joensuun keskustasta koilliseen. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaavassa ei hankealueella ole kaavamerkintää. Hankealueen poikki kulkee kaavassa moottorikelkkareitti. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheessa hankealue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO/tu). Turvetuotantoalueita koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta huomioiden sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttömahdollisuuksia suunniteltaessa tulee huomioida erityisesti suopohjan ominaisuudet. Ympäristöministeriön vahvistamassa Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa on Linnunsuon alueella merkintä EO/tu (seudullisesti merkittävä turpeenottoalue). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

3 3(46) Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Hakijalla on Linnunsuolla turvetuotantoon yms. hankittua aluetta omistuksessaan yhteensä 267 ha ja vuokralla 61 ha. Tiealuesopimus on voimassa kiinteistöllä Lintu, ( ). Linnunsuon pintavalutuskentästä on tehty vuokrasopimus Paiholan yhteismetsän kanssa. Vuokra-aika on 20 vuotta ja se käsittää noin 6,0 hehtaarin suuruisen määräalan. Linnunsuo on vanha toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka kunnostustyöt on aloitettu 1980-luvun alussa. Tuotanto alueella on alkanut Tuotantoa on enimmillään ollut noin 250 hehtaarin alalla, mistä noin 160 hehtaaria on jo poistunut tuotannosta. Linnunsuon tuotantotoiminta on käsittänyt lohkot 1 3. Linnunsuolla on tuotettu vuosina yhteensä noin m 3 jyrsinpolttoturvetta ja m 3 ympäristöturvetta. Tuotantomenetelmänä on käytetty lähinnä mekaanista kokoojavaunua. Turve on toimitettu pääosin Joensuussa ja Kuopiossa sijaitseville voimalaitoksille. Hankkeeseen sisältyy vanhaa tuotantoaluetta, jossa ei tehdä valmistelutöitä ja tuotantoon valmistelematonta, mutta jo ennestään viljelykäytössä (ruokohelpiviljelyksessä) ollutta aluetta, jossa tehdään valmistelutöitä sekä vesienkäsittelymenetelmien tehostamista. Vesienkäsittelyn tehostaminen käsittää pintavalutuskentän ja kosteikon rakentamisen ja vesien johtamisen niille pumppaamoineen. Toiminta käsittää jatkossa tuotantoalueen lohkot 1 ja 3. Lupahakemuksen jättöhetkellä Linnunsuolla on tuotantokuntoista aluetta auma-alueineen 85,1 ha. Yhdessä välittömässä läheisyydessä sijaitsevan laajennusalueen kanssa ympäristölupahakemukseen sisältyvä turvetuotannon kokonaispinta-ala on 123,2 ha. Lisäksi tuotantoalueen keskelle jää ruokohelpiviljelyksessä olevia alueita 16,5 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Tuotannosta on poistunut lohko 2 kokonaan (suunnitelmana kosteikko) ja lohkolta 1 on luovutettu noin 43,5 ha (viljelykäytössä). Tuotannon kesto ja jälkihoito Turvetta voidaan nostaa nyt haetuilta tuotantoalueilta arviolta vielä noin vuotta. Poistuma-arvio vanhasta tuotantoalasta vuoteen 2015 mennessä on noin 20 ha ja vuoteen 2020 mennessä yhteensä 45 ha. Turvetuotanto päättyy alueella arviolta vuonna Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Tuotanto on pääosin jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla keräiltynä. Vuosittain tuotantoa on noin vuorokauden aikana tuotantokaudella, toukosyyskuussa. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti.

4 4(46) Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen kosteikko, metsittäminen tai viljely. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Kuivatusvesien käsittely ja johtaminen Nykytilassa Linnunsuon vesienkäsittely on hoidettu laskeutusaltain ja virtaamansäädöllä. Alueella on yhteensä neljä laskeutusallasta, joiden purkupäässä on padottava putkipato sekä seitsemän virtaamansäätöpatoa. Vesienkäsittely vastaa vanhalla tuotantoalueella ns. perustasoa. Vesienkäsittelyä suunnitellaan tehostettavaksi rakentamalla pintavalutuskenttä nykyisen tuotantoalueen ulkopuolelle lähes kokonaan ojittamattomalle alueelle ja kosteikko tuotannosta jo osittain poistuneelle alueelle. Molemmat rakenteet on suunniteltu toimimaan ympärivuotisesti. Lohkon 1 vedet käsitellään pintavalutuskentällä. Pintavalutuskenttä on pinta-alaltaan 3,6 hehtaaria, mikä käsittää 6,7 % tuotantoalan valuma-alueen pinta-alasta ja 5,1 % koko valuma-alueen pinta-alasta. Vedet johdetaan kentältä laskuojaan 1. Tuotannosta poistunut lohko 2 rakennetaan kosteikoksi. Lohkon 3 vesien käsittelyyn rakennetaan kosteikko tuotannosta poistuvalle alueelle. Kosteikko on pinta-alaltaan 3,7 hehtaaria, mikä käsittää 5,3 % valuma-alueen pintaalasta. Kosteikon jälkeen vedet johdetaan laskuojaan 4. Laskuojat 1 ja 4 johtavat Papulanpuroon ja siitä edelleen Kangasveteen ja Pielisjokeen. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Laskuojat ovat käytössä olevia ojia, joita ei tarvitse syventää. Vesistökuormitus Seuraavissa taulukoissa on esitetty Linnunsuon kuormitus (brutto) Papulanpuroon ja Jukajokeen vuosilta (Vahti). Vuoden 2004 ja 2005 kuormitusarvio perustuu omaan päästötarkkailuun, vuosien alueen muiden turvetuotantosoiden tarkkailuun. Kuormituksen osuus Jukajokeen on ollut noin 45 % ja Papulanpuroon noin 55 % kokonaispinta-alasta ja kokonaiskuormituksesta. Kuormitus Jukajokeen vuosina Pinta-ala Kokonaistyppi Kiintoaine Kokonaisfosfori 6,6 15,

5 5(46) Kuormitus Papulanpuroon vuosina Pinta-ala Kokonaistyppi Kiintoaine Kokonaisfosfori 6,5 15, Nyt haetun tuotantoluvan mukaisessa tilanteessa, joka käsittäisi lohkon 1 vanhan tuotantoalueen (15,4 ha), uuden alueen (38,1 ha) ja ruokohelpiviljelyksessä olevan alueen (6,5 ha) sekä lohkon 3 vanhan tuotantoalueen (69,7 ha), olisi kuormitus (kg/v) seuraava: Brutto Nykytila Kuntoonpanon 1. vuosi Kuntoonpanon 2. ja seuraavat vuodet Tuotantovaihe Kiintoaine Fosfori Typpi Netto Kiintoaine Fosfori Typpi Kuormitus on arvioitu nykytilanteessa, kuntoonpanon 1. ja 2. vuotena (valmistelematon ala 1-lohkolla) sekä tuotantovaiheessa. Vanhan tuotantoalan vesienkäsittelymuoto on nykytilassa perustaso (laskeutusaltaat + virtaamansäätö), kunnostusvaiheessa ja tuotantovaiheessa lohkolla 1 pintavalutus ja lohkolla 3 kosteikko (valmistelematon ala on tässä käsitetty metsäojitetuksi, vaikka onkin ollut viljelykäytössä, samoin ruokohelvelle jäävä alue). Tuotannosta poistuneet ja edelleen luovutetut alueet lohkolla 1 ovat yli 5 vuotta vanhoja poistumia, eikä niitä ole huomioitu kuormituslaskelmissa. Kosteikon ja pintavalutuskentän käyttöönoton myötä päästöt pienenevät hakijan arvion mukaan tuotantovaiheessa kiintoaineen osalta 37 % ja kokonaistypen osalta 26 % nykytilanteen arvioituihin nettopäästöihin verrattuna. Kokonaisfosforin kuormitus säilyy arviolta samansuuruisena kuin nykytilanteessa johtuen kasvillisuuskentän laskennallisesti arvioituna heikohkosta kyvystä pidättää fosforia. Lohko 2 on siirtynyt jälkihoitovaiheeseen. Kuormitus Jukajokeen on laskettu käyttäen vesiensuojelun perustason sekä kosteikko-vesienkäsittelymenetelmän kuormituslukuja Lukuja on kuitenkin pidettävä vain suuntaa-antavana, sillä kosteikon ominaiskuormitusluvut kuvaavat kosteikko-vesienkäsittelymenetelmällä käsiteltyjä turvetuotannon kuivatusvesiä, eivät suoraan kosteikkoa jälkikäyttömuotona. Laskelman mukaan kuormitus Jukajokeen vähentyy % nykyisestä. Fosforikuormitus pysyy suunnilleen nykyisellä tasolla.

6 6(46) Lohkon 2 kuormitus Jukajoen suuntaan nykytilassa (perus-vesienkäsittely) ja kosteikkona. kg/v Nykytila Kosteikko Brutto Kiintoaine Fosfori 39,4 43 Typpi Netto Kiintoaine Fosfori Typpi Purkuvesistöjen kuvaus ja veden laatu Linnunsuon tuotantoalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueen (04) Oriveden-Pyhäselän osavaluma-alueella (04.3) ja siellä tarkemmin Pielisjoen ala-osan valuma-alueella ja Papulanpuron valuma-alueella Kuivatusvedet johdetaan 123,2 ha:n (sekä 16,5 ha ruokohelpiviljelysalueelta, yhteensä 139,7 ha:n ala) alalta Papulanpuroon. Tuotantoalueen vesiä ei enää johdeta Jukajokeen. Papulanpuro on kokonaisuudessaan noin 2,8 km pitkä, ja laskee kapeaan Kangasveden lahteen, josta on matkaa Kangasveden luusuaan noin 3,4 km. Jukajoki, johon lohkon 2 kuivatusvedet laskivat, saa alkunsa Jukajärvestä, ja laskee noin 10 km:n päässä Kangasveden kapeaan lahteen. Kangasvesi, johon Papulanpuro ja Jukajoki laskevat, on Pielisjoen läpivirtausjärvi. Pielisjoki on Pohjois-Karjalan valtavirta, jonka kautta laajan Pielisen sekä Koitajoen alueen vedet virtaavat Pyhäselkään. Se on tyypiltään erittäin suuri kangasmaiden joki. Pielisjoki on arvioitu ekologiselta tilaltaan muuttuneeksi vesistöksi. Pielisjoki laskee Pyhäselkään noin 26 km:n päässä Kangasveden luusuasta. Jukajoen ekologinen tila on tyydyttävä. Alapuolisissa vesistöissä on tehty kuormitus- ja vesistötarkkailua, ja vedenlaatutietoja Papulanpurosta ja Jukajoesta on runsaasti. Papulanpuron ylemmältä havaintopaikalta on vedenlaatutuloksia 2000-luvun loppupuolelta, ja alapuoliselta 1980-luvulta lähtien. Jukajoesta on vedenlaatutietoja useasta havaintopaikasta sekä laskuojista. Lisäksi on esitetty Pielisjoen vedenlaatutietoja kolmelta havaintopaikalta 1990-luvulta: Kangasveden yläosasta sekä Kuurnan ja Utran havaintopaikoilta. Kemiallisen hapenkulutuksen ja väriluvun perusteella Papulanpuro on luokiteltavissa runsashumuksiseksi vesistöksi. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Papulanpuro on lievästi rehevä ja kokonaistypen perusteella rehevä. Linnunsuon kuormituksella on suuri merkitys Papulanpuron vedenlaatuun. Papulanpuron veden humuspitoisuus on ollut selvästi suurempi kuin Jukajoessa, ja lähellä laskeutusaltaiden veden humuspitoisuutta. Papulanpuron vesi on hieman tavanomaista happamampaa, muttei kuitenkaan poikkea happamuudeltaan selvästi normaalista suovaltaisesta valuma-alueesta. Papulanpuron alemman aseman ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet lähes kaksinkertaisia Jukajoen

7 7(46) alempaan mittausasemaan verrattuna, ja heijastavat valumavesien korkeita ammoniumtyppipitoisuuksia ja vähäisempää vesimäärää. Jukajoen Linnunsuon yläpuolisella havaintoasemalla 51 vesi on ollut humusleimaista tai lievästi humusleimaista. Jukajoen veden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat nousseet Linnunsuon tuotantoalueen kuivatusvesien laskukohdan jälkeen erityisesti virtaamapiikkien aikaan. Pitkän ajan keskiarvona pitoisuusnousu kiintoainepitoisuuden osalta on ollut 5 mg/l mittausasemien välillä. Fosforipitoisuudessa ei ole tapahtunut yhtä merkittävää muutosta asemien välillä. Linnunsuon laskennallinen osuus Jukajoen kuormituksesta on laskentatavasta riippuen kiintoaineen osalta 10 %, humuksen osalta 8 %, kokonaistypen osalta 3 26 % ja kokonaisfosforin osalta 3 8 %. Keskimäärin Jukajoen vesi on ollut lievästi hapanta; Jukajoen pitkän ajan ph-keskiarvo on 6,2. Happamuus on lisääntynyt viime vuosina Linnunsuon laskukohdan jälkeen. Vuonna 2010 happamuusvaikutus näkyi Jukajoessa laskukohdan jälkeen alajuoksulla. Linnunsuon lohkon 2 maaperässä olevien sulfidipitoisten mineraalien hapettuminen on mahdollisesti aiheuttanut voimakasta happamuutta Jukajoessa. Samalla vesi on muuttunut hyvin kirkkaaksi. Happamuutta todettiin ajoittain lohkon laskeutusaltaassa luvun alkupuolella, ja veden happamuus oli lisääntynyt 2000-luvun aikana luvun alkupuolella ph-keskiarvo laskeutusaltaassa 3 oli 5,6 6,2, vuosina ph oli 4,7 5,1, vuonna ,3, vuonna ,8 3,3 ja vuonna ,0 5,7. Vuoden 2010 lopulla suoritettiin alueella kalkitus ja ph lähtikin aluksi nousuun. Tuotanto alueella on lopetettu kesäkuussa vuonna 2011 ja ojat tukittu. Turvetuotantoalueen vesien vaikutus vesistöjen veden laatuun Lohko 2 on kokonaan poistunut tuotannosta. Lohkon 2 valumavedet ovat tarkkailutietojen mukaan olleet happamia ja rankkasateiden jälkeen happaman veden määrä on ollut suuri, mikä on hakijan mukaan mahdollisesti aiheuttanut happamuutta myös alapuolisessa Jukajoessa. Toimenpiteenä happamuuden estämiseksi vuoden 2010 lopulla alueelle on levitetty kalkkikivipedit. Rankkasadejakson jälkeen kesäkuussa 2011 tuotanto on lopetettu ja kokoojaojat tukittu virtaaman estämiseksi kokonaan Jukajokeen. Jatkossa happamuuden estämiseksi lohkon 2 jälkikäyttömuodoksi on suunniteltu kosteikko. Lohkolla 2 havaittujen happamuusongelmien takia myös tuotannon laajennusalueen pohjamaata tutkittiin. Lohkon 1 tai 3 valumavesissä ei ole ollut happamuuteen viittaavia ongelmia. Pohjamaalaji tutkituissa näytteissä oli karkeaa hietaa (lajiltaan karkeampaa kuin lohkolla 2), eivätkä rikkipitoisuudet olleet tutkituilla näytealoilla korkeita, joten lohkolla 2 havaittujen ongelmien syntyminen on epätodennäköistä. Pielisjoki on fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella niukkaravinteinen vesistö. Linnunsuon vaikutusta Pielisjoen tai Kangasveden vedenlaatuun ei käytettävissä olevan aineiston perusteella voi eritellä. Kuormitus Papulanpuroon pysyy fosforin osalta nykytasolla, ja kiintoaineen ja typen osalta laskee hieman. Papulanpuro pysyy nykyisenkaltaisena humuspitoisena, lievästi rehevänä virtavetenä. Kuivatusvedet voivat nostaa ravinnepitoisuuksia ajoittain lahdessa, johon Papulanpuro laskee. Kosteikon perustamisen arvioidaan laskevan erityisesti Jukajoen typpipitoisuutta. Kiinto-

8 8(46) aine- ja fosforipitoisuudet pysyvät todennäköisesti kosteikon alkuvaiheessa nykytasolla. Kosteikkoa rakennetaan sen mukaan, että tavoitellut vedenlaatutulokset saavutetaan. Happamuusongelmia ei kosteikon perustamisen jälkeen enää odoteta esiintyvän. Kosteikon vaikutukset Jukajoen tilaan käyvät ilmi kosteikon toiminnan vakiinnuttua. Vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä myös vanhoilla tuotantoalueilla, joiden toiminta ei ole loppumassa, on käytössä laskeutusaltaiden lisäksi kyseisiin olosuhteisiin soveltuva tehokkaampi vesienkäsittelymenetelmä. (Pohjois- Karjalan ympäristökeskus 2009.) Suunnitellun vesienkäsittelyn tehostamisen myötä hanke on vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukainen. Kalastovaikutukset Linnunsuon alapuolinen vesistö kuuluu Pielisjoen kalastusalueeseen. Isännöinti alueella kuuluu Pohjois-Karjalan kalatalouskeskukselle. Alueella toimivat Paiholan ja Selkien osakaskunnat. Kalastus alueella keskittyy pääasiassa Pielisjokeen. Pielisjoen tärkeimmät saaliskalat ovat kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman (1998) mukaan ahven ja hauki. Lisäksi Pielisjoesta on saatu muikkua, siikaa, lahnaa ja madetta. Kalastus alueella on kotitarveja virkistyskalastusta. Kangasveteen on tehty kuhaistutuksia. Kangasveden ja Pielisjoen runsaimmat saaliskalat ovat Paiholan osakaskunnan puheenjohtajan mukaan hauki, lahna, ahven, made ja säyne. Osakaskunnan alueella kalastusta harjoittaa noin 115 henkilöä. Papulanpuron kalastuksellinen merkitys on nykyään vähäinen. Ennen turvetuotannon alkamista on Papulanpurossa osakaskunnan mukaan kalastettu, osakaskunnan arvion mukaan uoma on nykyään runsaan kiintoainekuormituksen vuoksi kalaton. Papulanpurosta on saatu ainakin ahventa, haukea ja särkeä. Jukajoki kuuluu Selkien osakaskunnan alueeseen. Kalastajia Jukajoessa on arviolta vuosittain, ja joen kalastuksellista merkitystä pidetään suurena. Joella harjoitetaan kalastusta keväästä syksyyn. Runsaimmat saaliskalat ovat lahna, ahven, hauki, säyne sekä särki. Myös kuhaa, madetta, taimenta sekä salakoita on saatu. Kalakantojen arvioidaan kauttaaltaan taantuneen. Kalastuskunnan arvion mukaan Jukajoen vedenlaatu on huono, ja Pielisjoen tyydyttävä. Huomattavia haittoja vesistössä on mainittu veden likaantuminen, pohjan liettyminen, kasvillisuuden lisääntyminen, pyydysten limoittuminen, vähäarvoisten kalojen runsaus, kalasairaudet sekä kalakuolemat. Erityisesti turvetuotannon merkitystä haittojen ilmenemiseen pidetään huomattavana. Jukajoessa on esiintynyt kalakuolemia kahteen otteeseen voimakkaan happaman veden seurauksena kesällä 2010 sekä kesällä Vaikutus virkistyskäyttöön Papulanpuron nykyinen virkistyskäyttömerkitys on vähäinen. Jukajoella on virkistyskäyttömerkitystä kalastuksen lisäksi uimisessa, veneilyssä sekä saunavesien ottopaikkana. Kangasveden virkistyskäyttö on merkittävää. Hakijan mukaan hankkeen arvioidaan vaikuttavan virkistyskäyttöön lähinnä virkistyskalastusta haittaavana pyydysten likaantumisena rankkasateiden aiheuttamien hetkellisten ylivirtaamatilanteiden aikana. Likaantumishaitat rajoittuvat Papulanpuron laskukohdan alapuolelle.

9 9(46) Peruskarttatarkastelun perusteella lohkon 3 kuivatusvesien laskuojan alapuolella Papulanpuron varrella on yksi rakennettu kiinteistö ennen puron yhtymistä Pielisjokeen. Papulanniemessä on Pielisjoen lahden varrella kolme lohkottua loma-asunnon rakennuspaikkaa. Jukajoen varrella on lohkon 2 vesien laskukohdan alapuolella kymmenkunta jokeen rajoittuvaa maatilaa. Myös Jukajoki laskee Pielisjokeen (Kangasveteen). Pielisjoen varrella on sekä vakituista että loma-asutusta. Vaikutukset pohjaveteen ja sen käyttöön Tuotantoalueiden lounaispuolella sijaitseva harjumuodostumakompleksi on kokonaisuudessaan pohjavesialuetta. Pohjoisesta lukien alueella on Kuurnan, Likolammen, Kruununkankaan, Kulhon, Tukhulminlampien ja Kruununsärkkien pohjavesialueet. Lohko 3 rajautuu Kruununkankaan pohjavesialueen suoja-alueeseen. Kruununkankaan pohjavesialue on 2-luokan pohjavesialuetta. Kulhon pohjavesialueella on kolme vedenottamoa. Lohkon 1 lounaispuolella lähimmillään 200 metrin etäisyydellä hankealueen reunasta on Aittokorvenlampi sekä kolme nimetöntä pientä lampea. Vedenvirtaus on lampien suunnalta tuotantoaluetta kohti. Aittokorvenlammen vedenpinnan korkeutta on seurattu vuosina Vuonna 2010 ei tehty mittauksia. Vedenpinnankorkeuden vaihteluväli on ollut 55 cm. Alimmillaan vedenpinnan korkeus oli vuosina 2008 ja Tehdyn kiinteistökohtaisen kaivokyselyn mukaan Satulaisen kiinteistö on liitetty vesijohtoon. Pöllövaaran kiinteistö ei ole asuttu. Siprin kiinteistö 450 m:n etäisyydellä on vapaaajankäytössä, ja tilalla on vuonna 1948 rakennettu ja vuonna 2010 kunnostettu kaivo. Kaivon vedenlaatu on mainittu hyväksi, ja vedenpinta vaihtelee vuodenaikojen mukaan vähäisessä määrässä. Turvetuotannolla ei todennäköisesti etäisyyden ja veden virtaussuuntien vuoksi ole vaikutusta kaivoveden riittävyyteen tai laatuun. Lisäksi lohkolla 3 aiemmin harjoitetun tuotantotoiminnan ei ole raportoitu vaikuttaneen kaivoveden laatuun tai riittävyyteen. Asutus sekä pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset siihen Hankealueen välittömässä läheisyydessä on verraten vähän asutusta. Linnunsuon lähellä sijaitsee asuinrakennuksia lähimmillään metrin etäisyydellä. Lähin Pöllövaaran ( ) kiinteistö (etäisyys lohkoon 3 noin 370 m) ei ole asuinkäytössä. 480 m:n etäisyydellä lohkosta 3, sen luoteispuolella, on Siprin ( ) kiinteistö, joka on perikunnan vapaa-ajankäytössä. Satulainen ( ; ) noin 640 m:n etäisyydellä lohkon 1 itäreunasta on vakituisessa asuinkäytössä oleva kiinteistö. Hankkeen lasku-uoman Papulanpuron varrella ei ole asutusta. Turvetuotannon vaikutukset asutukseen ja maankäyttöön voivat muodostua lähinnä pölyämisen ja melun muodossa. Turvetuotannon pölypäästöjen määrään vaikuttavat turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä ja tuulen voimakkuus. Suurimmat pölypäästöt ajoittuvat turpeen keräys- ja aumausvaiheisiin, jolloin käsitellään kuivaa turvetta. Suurimmat päästöt työtuntia kohden aiheutuvat kuormauksesta hakumenetelmällä ja turpeen käännöstä. Kaluston ja menetelmien kehittymisen myötä pöly-

10 10(46) haitat ovat vähentyneet, mutta turvepölyä voi silti yhä levitä ajoittain tuotantoalueen läheisyyteen. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Vuoden 2005 pölytarkkailussa kokonaislaskeuma sekä orgaaninen laskeuma jäivät Linnunsuon tarkkailupisteillä melko alhaisiksi ja selvästi alle viihtyvyyshaitan rajana pidettyä 10 g/m 2 /kk. Tarkkailujaksolla tosin tuotantopäiviä oli vain 22. Myös vuoden 2010 tarkkailussa pölylaskeuma jäi tarkkailupisteissä alle viihtyvyyshaitan rajan 10 g/m 2 /kk. Vuoden 2005 ympäristömelumittausten perusteella vaikutti siltä, että melutason ohjearvot eivät ylity lähimmillä asutuilla kiinteistöillä. Vuonna 2010 suoritettujen pitkäaikaisten meluseurantojen aikaan suolla ei ollut lainkaan tuotantotoimintaa. Tuotantoalueen ja asutuksen välissä on metsää, mikä ei kuitenkaan ole hakijan hallussa. Touko-syyskuussa alueella ovat yleisimpiä etelän- ja lounaanpuoleiset tuulet. Ajoittainen, viihtyvyyttä haittaava pölyhaitta rakennetuilla kiinteistöillä on tuotantokaudella mahdollista, mutta jatkuvan pölyhaitan aiheutuminen on epätodennäköistä. Meluhaitat kohdistuvat tuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Melun ohjearvojen ylittyminen lähimmillä asuinkiinteistöillä on epätodennäköistä. Ohjearvojen alapuolellekin jäävä melu voi kuitenkin muuttaa ympäristön äänimaisemaa, mikä voidaan kokea ajoittain viihtyisyyttä vähentävänä tekijänä. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus ( m 3 ) vastaa noin 350 rekan ajosuoritetta. Työmaateiden varrella ei ole asutusta. Liikennemäärät alueelle johtavilla teillä eivät muutu merkittävästi alueella jo olemassa olevan tuotantotoiminnan vuoksi. Tuotannossa syntyvät jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön eivätkä pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Säiliöitä täytetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä n. 250 l sekä muita voiteluaineita n. 55 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Pumppaamot ovat aggregaattikäyttöisiä. Tuotannossa syntyy hakijan arvion mukaan n. 250 l jäteöljyä, n. 40 kg kiinteää öljyjätettä, 13 kg akkuja, n. 1,2 m 3 sekajätettä, n kg aumamuovia ja n. 170 kg rautaromua. Tilapäinen säilytys suoritetaan asianmukaisissa tiloissa ja toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on liitetty hakemukseen.

11 11(46) Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Lohko 3 rajautuu länsireunastaan Pöllönvaaran-Kruununkankaan harjujensuojelualueeseen, jonka pohjoisosa on myös Natura-aluetta. Lohkon 3 eteläpuolella noin 200 m etäisyydellä siitä on Paiholan metsän Natura-alueeseen kuuluva suojelualue. Paiholan metsän Natura-alueen ydinalue sijaitsee noin 1,8 km:n etäisyydellä lohko 1:stä. Pitkärannan luonnonsuojelualue Kangasveden etelärannalla sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä 3- lohkosta. Heinävaaran-Selkien vaarakylä noin 4 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Hakemuksessa ei ole esitetty arvioita turvetuotannon vaikutuksesta em. suojelualueisiin. Ympäristöriskit Tulipalo on merkittävin turvetuotantoalueen onnettomuusriski. Linnunsuon turvetuotantoalueelle laaditaan pelastussuunnitelma, joka toimitetaan pelastusviranomaisille. Henkilökunnalle ja työmaalla toimiville yrittäjille annetaan koulutusta tulipalontorjunnassa ja suunnitelman toimenpiteistä. Mahdolliset polttoaine- tai öljyvuodot ovat melko helposti kerättävissä pois turvekentältä. Maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa Linnunsuon alueella ei arvioida olevan. Rankkasateiden aiheuttama vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen aiheuttaisi poikkeuksellisen suuren kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Tällaisten onnettomuuksien estämiseksi penkereitä, ojia ja vesiensuojelurakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Koska valumavesien käsittelyssä tullaan käyttämään pumppausta vesien johtamiseksi pintavalutuskentälle tai kosteikolle, padottuu vettä rankkasadeajankohtina laskeutusaltaisiin ja sarkaojiin, mikä pienentää alueelta tulvatilanteissa lähteviä vesi- ja ainemääriä. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle on otettu ympäristövahinkovastuuvakuutus. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus pintavalutuskentän tai kosteikon avulla on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Tuotanto on suunniteltu harjoitettavaksi ja työmaaliikenne järjestetty siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta rasitusta pölyn ja melun muodossa. Toiminnassa syntyvien jätteiden eri jakeiden tilapäinen säilytys ja toimittaminen sekä käsittelyyn että hyötykäyttöön on suunniteltu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Hakijan arvion mukaan Linnunsuon tuotantotoiminnassa sovelletaan kaikilta osin ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT sekä parasta käytäntöä (BEP). Hakijan esitys tarkkailusta Käyttö-, kuormitus- ja päästötarkkailu sekä vesistötarkkailu ehdotetaan tehtävän Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma 2011 mukaan. Tarkkailuohjelma päivitetään vuosittain.

12 12(46) Hakija on sittemmin lausuntojen ja muistutuksen johdosta antamaansa vastineeseen liittänyt erillisen, päivätyn Linnunsuota koskevan käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman, joka on päivitetty Käyttöpäiväkirjaan kirjataan mm: tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista altaiden ja lietetaskujen tyhjennys mittapatojen asennus ja vedenkorkeuslukemat, jos seuranta on tuottajan vastuulla vesinäytteiden ottoajankohdat, jos näytteiden otto (esim. rankkasadenäytteet) on tuottajan vastuulla sadanta haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä työmailla mitataan kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden kuormitukseen Kaikki pumput, joilta mitataan vesimääriä, varustetaan käyttötuntimittareilla ja niiden lukemat pyritään kirjaamaan ylös viikoittain aina samana viikonpäivänä. Käyttöpäiväkirjojen vuosiyhteenvedot toimitetaan tarkkailua suorittavalle konsultille sekä Pohjois-Karjalan ELY -keskukselle aina seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tarkkailujaksojen aikana päiväkirjat ovat nimettyjen, vastuullisten henkilöiden hallussa tai pysyvästi työmailla siten, että ne ovat tarvittaessa mm. ympäristöviranomaisten ja tarkkailua suorittavan konsultin nähtävissä. Linnunsuon turvetuotannon kuormitustarkkailun virtaamat määritetään lohkon 1 pintavalutuskentän ja lohkon 3 kosteikon alapuolisilta pisteiltä, joihin sijoitetaan mittapato sekä jatkuvatoiminen pinnankorkeusmittari. Tuotannosta poistuneelle (lohko 2) perustettavalle kosteikkoalueen koillisnurkan ylivuoropenkereeseen rakennetaan myös, jos mahdollista, mittapato. Mikäli johonkin em. paikkaan korkeusolosuhteiden tms. vuoksi ole mahdollista asentaa toimivaa mittapatoa, jonka avulla virtaamia voitaisiin mitata luotettavasti, arvioidaan ko. alueen virtaamaa muiden Linnunsuon lohkojen virtaamatietojen tai esim. pienten lähivaluma-alueiden perusteella. Kosteikolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan näytteitä kolmena käyttöönottoa seuraavana vuonna seuraavasti: huhti-toukuussa 2 4 näytettä/kk, kesä-syyskuussa kaksi näytettä/kk ja marras-maaliskuussa näyte/kk sekä tulevasta että lähtevästä vedestä. Lisäksi otetaan rankkasadenäytteitä 2 4 kertaa vuodessa. Mikäli kolmen ensimmäisen tarkkailuvuoden tulosten perusteella todetaan pintavalutuskentän ja kosteikon toimivan suunnitellusti ja riittävällä tasolla, voidaan tarkkailua harventaa ELY -keskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

13 13(46) Jälkikäyttökosteikon (lohko 2) tarkkailu tehdään samalla tavoin kuin tuotantolohkojen 1 ja 3 tarkkailu, mikäli ylivuotoa kosteikolta esiintyy. Kaikista näytteistä analysoidaan kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli > 20 mg/l), COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Lisäksi kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näytekerran näytteistä analysoidaan nitraatti- ja nitriittityppi, fosfaattifosfori ja rauta. Kerran lupakaudessa (esim. vuonna 2015) määritetään kosteikolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä kadmium- ja elohopeapitoisuudet. Vesistötarkkailua jatketaan jo aikaisemmin tarkkailussa mukana olleilla virtavesikohteilla Jukajoki 51 Myllylä, Jukajoki 35 Ukonnurmi ja Papulanpuro 2. Lisäksi perustetaan uudet näytteenottopisteet Papulanpuro 73a (lohkon 1 koilliskulma), Papulanpuro 73 (puron laskukohta Kangasveteen) ja Kangasvesi. Linnunsuon virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet vuosittain neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan huhti-toukokuussa sekä kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski- ja ylivirtaamatilanne). Järvihavaintopaikalta (Kangasvesi) vesinäytteet otetaan 2 kertaa vuodessa: lopputalvella (maalis-huhtikuu) ja heinä-elokuussa. Joka kolmas vuosi (seuraavan kerran vuonna 2015) järvihavaintopaikan vesinäytteet otetaan kuitenkin 4 kertaa vuodessa eli lopputalvella sekä kesä-, heinä-, ja elokuussa. Näytteistä analysoidaan lämpötila, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, ph, väri, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, rauta, sähkönjohtokyky, alkaliteetti, fosfaattifosfori sekä nitraatti- ja nitriittityppi. Kaikista virtavesinäytteistä sekä järvihavaintopaikalta joka kolmas vuosi (intensiivivuosi, seuraavan kerran vuonna 2015) tehdään lisäksi seuraavat analyysit: sähkönjohtokyky, alkaliteetti, fosfaattifosfori (PO 4 -P), nitraatti-nitriittityppi (NO 3 +NO 2 -N). Järvihavaintopaikoilta määritetään edellisten lisäksi näkösyvyys, happipitoisuus ja sameus. Linnunsuolla ei ole tehty kalataloudellista tarkkailua. Varsinaista kalataloudellista tarkkailua ei ole tarpeen tehdä tulevallakaan lupakaudella, mutta Jukajoesta tehdään kertaluonteisesti kalojen elohopeamääritykset (ahven, cm). Linnunsuon alapuolisen vesistön biologinen tarkkailu voidaan toteuttaa piileväseurantana. Piilevätarkkailun toteutuksesta ja yksityiskohdista sovitaan tarkemmin Pohjois- Karjalan ELY -keskuksen, tarkkailua tekevän konsultin sekä Vapo Oy:n kesken. Linnunsuolla on tehty melu- ja pölytarkkailua vuosina 2005 ja Melun ohjearvot eivät ole tuotantoalueen ympäristössä ylittyneet, eikä pölyhaitta ole mittausten perusteella viihtyvyyttä haittaavaa. Ottaen huomioon asutuksen sijoittumisen ja lukumäärän hakija ehdottaa, että pöly- ja meluseurantaa lähimmillä asuinkiinteistöillä tehdään vain siinä tapauksessa, että melu- tai pölyhaittaa näillä kiinteistöillä havaitaan. Kalatalousmaksu/-velvoitteet Purkuvesistön (Papulanpuro) nykyinen tila ja siinä tapahtuneet muutokset huomioiden Linnunsuon kuormituksen kalataloudelliset haittavaikutukset hakija arvioi sen tasoisiksi, että ne ylittävät kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Kalataloudelliset haitat

14 14(46) voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Linnunsuon kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan arvioida 2,5 /ha eli koko suota (123 ha) kohden laskettuna 300 vuodessa. Muut toimenpiteet Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu alapuoliseen vesistöön kunnostustoimenpiteitä perustavia vaikutuksia. Asutuksen vähäisyyden vuoksi turpeennostolle ei ole tarpeen asettaa rajoitteita pöly, melu- tai terveyshaitan estämiseksi. Tuotantoalueen kuivatus ja kuivatus-vesien johtaminen ei vaikuta pohja- ja talousveden ottoon. Korvaukset Linnunsuon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Toiminnanaloittamislupaa koskeva pyyntö ja vakuus Vapo Oy hakee laajennusalueelle (38,1 ha) toiminnanaloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Haettavan luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. Hankkeen tekee kiireelliseksi turpeen lisääntyvä käyttötarve ja se, että nykyiset ja 1980-luvuilla käyttöönotetut tuotantoalueet ovat turvevaroiltaan ehtyneet. Lohkolta 1, jonka välittömässä läheisyydessä laajennusalue sijaitsee, on poistunut tuotannosta noin 46 hehtaaria ja laajennusalue (38,1 ha) tarvitaan korvaamaan poistunutta aluetta. Laajennusalue on nykyisellään ruokohelpiviljelyssä olevaa aluetta ja otettavissa nopeasti tuotantoon. Pohjamaatutkimusten mukaan alueella ei arvioida esiintyvän ongelmia. Hakija esittää vakuudeksi kahden tuhannen (2 000) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Lisäksi hakija hakee ja lähettämillään sähköposteilla lupaa rakentaa pintavalutuskenttä ja kosteikot mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakijan mukaan kysymys on Linnunsuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien puhdistamisen tehostamisesta, mitä on syytä kiiruhtaa, eli hanke on kiireellinen. Vakuudeksi hakija esittää euroa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikassa, Kontiolahden kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Karjalainen -sanomalehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja ka-

15 15(46) latalousviranomaiselta sekä Kontiolahden kunnanhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaisilta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (myöh. ELY -keskuksen) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa, että Linnunsuon turvetuotantoalueelle suunnitellut pintavalutuskenttä ja kosteikkokäsittely yhdistettynä turvetuotannon vesiensuojelun perusratkaisuihin täyttävät periaatteiltaan tämänhetkiset vaatimukset turvetuotannon parhaasta käyttökelpoisesta vesiensuojelutekniikasta. Hakemuksessa ei ole tarkemmin kuvattu pintavalutuskentäksi ja kosteikoksi suunniteltujen alueiden perusominaisuuksia, joilla on merkitystä kentän puhdistustehoon. Yleisesti voidaan olettaa, että ojittamattomille suoalueille perustetut pintavalutuskentät puhdistavat turvetuotannon kuivatusvesiä kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta merkittävästi sulan maan aikaan, mutta puhdistumista on todettu tapahtuvan myös lumipeitteisenä aikana. Pintavalutuskenttiin verrattuna kosteikkojen/kasvillisuuskenttien puhdistustehon on havaittu vaihtelevan hyvin suuresti. Varsinkin alkuvuosina poistuvan veden ainepitoisuudet saattavat olla erityisesti fosforin ja humusaineiden osalta korkeammat kuin sinne johdetussa vedessä. Kiintoaineen osalta puhdistusta näyttää kuitenkin tapahtuvan jokseenkin aina myös kosteikko/kasvillisuuskenttäkäsittelyssä. Linnunsuon turvetuotantoalueen nykyisestä kuormituksesta ei ole saatavissa luotettavia päästömittaustuloksia, joten hakemuksessa esitettyä kuormitusarviota tulee pitää lähinnä suuruusluokka-arviona. ELY -keskus pitää mahdollisena, että ainakin muutamana ensimmäisenä vuotena rakentamisen jälkeen kosteikolta poistuvaan veteen liukenee kosteikon alueelta ravinteita ja humusaineita siinä määrin, että myös näiden kuormitteiden ainehuuhtoumat kosteikkoalueelta ovat nykytilanteeseen nähden suurempia. Ainehuuhtouman kosteikkoalueelta voidaan kuitenkin olettaa pidemmällä aikavälillä vähenevän kasvillisuuden kehittymisen ja muun luonnonmukaistumisen vaikutuksesta. Hakemuksessa esitettyjen pitoisuusvaikutus- ja kuormituslaskelmien perustella Linnunsuon turvetuotannon kuormituksella on ollut merkittävä vaikutus Papulanpuron veden laatuun. Vesiensuojelutoimien tehostamisen vaikutuksesta odotettavissa olevan vesistöpäästön pienenemisen myötä kuormitusvaikutusten voidaan odottaa vähenevän nykykyisestä. Hakemuksessa esitettyjen vesiensuojelun tehostamisen jälkeisten tuotantovaiheen kuormituslukujen ja keskivirtaaman mukaan laskettuna Linnunsuon lohkojen 1 ja 3 vesistöpäästöt nostavat tuotantovaiheessa Papulanpuron alaosalla fosforipitoisuutta noin 6 µg/l, typpipitoisuutta noin 150 µg/l ja kiintoainepitoisuutta noin 0,7 mg/l. Pienen kokonsa vuoksi Papulanpuro ei ollut vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukierroksella mukana tarkasteltavissa vesimuodostumissa. Käynnissä olevalla toisella kierroksella tarkasteluun otetaan mukaan lisää pieniä vesistöjä. Vesienhoitolain mukainen hyvän tilan tavoite koskee kaikkia vesistöjä. Alustavasti tarkasteluna Papulanpuro olisi tyypiltään pieni turvemaan joki ja tila veden laadun (v typpipitoisuuden mediaani ja ph-minimin) perusteella hyvän ja tyydyttävän rajamailla. Biologista aineistoa ei ole käytettävissä. Vesienkäsittelyn tehostaminen on vesienhoidon kannalta tarpeen ja vesienhoitolain tavoitteen mukaista.

16 16(46) Lohkon 2 vedet johdetaan Jukajokeen, joka laskee Pielisjoen laajentumaan Kangasveteen noin 3,6 km:n päässä lohkon 2 kuivatusvesien purkukohdasta. Vuodesta 2003 alkaen lohkon 2 kuivatusvesien purkupaikan alapuolisella näyteasemalla 35 on ollut havaittavissa ajoittaista selvää ph:n laskua ja vuonna 2009 asemalta 35 mitattu alin pharvo oli 4. Saman aikaan ollut havaittavissa lohkon 2 laskeutusaltaiden veden happamuuden lisääntymistä. Vuonna 2010 ELY -keskukselle tehdyn kalakuol moituksen vuoksi otetuissa vesinäytteissä todettiin Jukajoen ph:n laskevan vesieliöstölle haitalliselle tasolle lohkolta 2 valuvien happamien vesien vaikutuksesta. Voimakkaan happamuuden lisäksi vesinäytteistä mitattiin erittäin korkeita rautapitoisuuksia. Huolimatta Vapo Oy:n tekemistä kuivatusvesien ph:n nostoon tähtäävistä toimenpiteistä kalakuolema toistui kesällä 2011 lohkolta 2 tulleen happaman valuman vaikutuksesta. Tämän seurauksena Vapo Oy lopetti tuotannon lohkolla 2 kokonaan. Samalla tukittiin lohkon 2 kuivatusvesiä kokoavat ojat happaman valuman vesistöön pääsyn estämiseksi. Lohkolta 2 valuvien kuivatusvesien ph:n voimakkaan alenemisen arvioidaan johtuvan lohkon maaperässä olevien sulfidipitoisten mineraalien hapettumisesta. Sulfidipitoisten mineraalien esiintymisestä lohkon 2 maaperässä ei ole ollut ennakkoon tietoa. Syksyllä 2011 otetuissa vesinäytteissä havaittiin myös lohkon 2 halki kulkevassa ulkopuolisten vesien ojassa virtaavan veden happamoituvan voimakkaasti lohkon 2 kohdalla. Happaman valuman odotetaan loppuvan lohkolle 2 perustettavan laaja-alaisen kosteikon vaikutuksesta. Vesienhoidon suunnittelussa Jukajoki on tyypitelty pieneksi turvemaiden joeksi. Fysikaalis-kemiallisten vedenlaatutekijöiden perusteella Jukajoki on arvioitu luokkaan tyydyttävä. Rakenteellisia muutoksia ovat aiheuttaneet perkaukset, joita on tehty noin 1/5 osalla uoman pituudesta. Kokonaisarviona ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Vesienhoitolain mukainen hyvän tilan tavoite on arvioitu mahdolliseksi saavuttaa vuoteen 2021 mennessä. Pielisjokeen (Kangasveden) veden laatuun tai tilaan hakemuksen mukaisella toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia. Lohkojen 1 ja 3 kuormitus näkynee kuitenkin Papulanpuron edustalla olevan kapean lahden vedenlaadussa. Tehtyjen mittausten ja muun olemassa olevan tiedon perusteella ELY -keskus arvioi, että Linnunsuon turvetuotannosta ei aiheudu sellaisia pölystä, melusta tai liikenteestä johtuvaa haittaa, jonka rajoittamiseksi tulisi määrätä tavanomaisia lupamääräyksiä tiukemmin. Ympäristölupahakemuksen mukaisen hankealueen läheisyydessä sijaitsevat Pöllönvaara Kruunukangas Natura-alue (FI , SCI), joka rajautuu lähimmillään noin 100 m:n päähän lohkon 3 luoteiskulmasta, ja Paiholan metsä Natura-alueeseen (FI , SCI) kuuluva erillinen suojelualue, joka sijaitsee noin 200 m lohkosta 3 etelään. Luonnonsuojelulain 65 :n perusteella osana hankeen ympäristövaikutusten arviointia tulevat hakemuksessa tällöin arvioitavaksi mahdolliset vaikutukset Natura-alueisiin. Arviointivelvollisuus on hankkeen toteuttajalla. Hakemusasiakirjoissa on selostettu hankealueen sijainti suhteessa Natura-alueisiin, mutta ne eivät sisällä varsinaista Natura-arviointia taikka selkeästi kirjattua johtopäätöstä siitä, että arviointi ei ole tarpeen. Hakemusta tulee täydentää tältä osin. ELY -keskuksen tietojen perusteella lohkon 2 läheisyydessä on kaksi kalasääsken pesäpuuta. Toinen pesäpuu on lohkosta 3 etelään noin 400 m:n päässä ja toinen lohkosta

17 17(46) 3 itään noin 300 m:n päässä lohkon reunasta. Molemmissa pesäpuissa kalasääski on pesinyt viimeisen 10 vuoden aikana ja toisessa tiettävästi viimeksi vuonna Hakemuksessa ei ole mainintaa kyseisistä pesäpuista. Kalasääski kuuluu luonnonsuolelulain tarkoittamiin suuriin petolintuihin. Kyseiset pesäpuut ovat edelleen ainakin vaihtopesintäpaikkoina aktiivikäytössä. Kalasääsken pesimärauha tulee turvata riittävästi välisenä aikana. Lohkosta 1 lounaaseen sijaitsee kolme nimetöntä lampea, joista lähin on 250 m:n päässä lohkolle 1 suunnitellun laajennusalueen reunasta. Hakemuksessa ei ole esitetty arvioita turvetuotannon mahdollisista vaikutuksista lampien vesitalouteen. Lampien ympäröivä maasto on metsäojitettua aluetta. Pintavesien virtaussuunta ei ole turvetuotantoalueelta lampiin päin. Lohko 1:stä etelään noin 600 m:n ja lohko 2:sta länteen noin 200 m:n päässä on Aittokorvenlampi. Vedenpinnankorkeutta lammessa on tarkkailtu voimassa olevan luvan velvoittamana vuosina Kosteikon rakentaminen lohkolle 2 käytännössä poistaa turvetuotantoon liittyvästä kuivatuksesta aiheutuneen riskin vedenpinnan alenemiselle Aittokorvenlammessa. Pintavesien virtaussuunnan perusteella arvioituna myöskään lohkosta 1 lounaaseen olevien lampien tilaan Linnunsuon turvetuotannolla ei ilmeisesti ole vaikutusta. Lohkosta 1 noin 250 m lounaaseen olevan lammen pinta-ala on 0,8 ha. Vesilain 2 luvun 11 :n mukaa enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Kokonaan ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että lohkon 1 laajennusalueen kuivatusvaikutukset ulottuvat kyseiseen lampeen. Tästä johtuen hakija tulee velvoittaa seuraamaan kyseisen lammen vedenkorkeutta esimerkiksi määrävuosin. Tuotantoalueen lohko 3 ulottuu länsireunalta Kruununkankaan II-luokan pohjavesialueen suoja-alueeseen. Hakija arvioi, että turvetuotannolla ei ole haitallista vaikutusta pohjavesialueen vedenottoon tai pohjavesipinnan tasoihin. Kruununkankaalla lähellä Linnunsuon lohkoa 3 olevista pohjavesiputkista mitattujen pohjavesipintojen korkeuksien perusteella arvioituna pohjavedet virtaavat Kruunukankaalla pohjois-koilliseen osittain turvetuotantoalueelle päin. Lohkon 3 kuivatusvedet johdetaan pohjavesialueesta poispäin. Pohjavesien ja kuivatusvesien virtaussuunnan perusteella arvioituna lohkon 3 vesiä ei pääse imeytymään pohjavesialueen suuntaan, mistä johtuen lohkon 3 turvetuotannolla ei ole pohjaveden laatua heikentävää vaikutusta Kruunukankaan pohjavesialueella. Mahdollista sen sijaan on, että kuivatussyvyyden kasvaessa ja ulottuessa mineraalimaahan pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä pohjavesiä purkautuu myös lohkon 3 kuivatusojiin seurauksena pohjavesipinnan aleneminen lohkon 3 kohdalla pohjavesialueen reunassa. Linnunsuon turvetuotannon vaikutustarkkailuun tulisi lisätä pohjavesipintojen seuranta lohkon 3 läheisyydessä Kruunukankaan pohjavesialueella. Tarkkailussa tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää alueella jo olemassa olevia havaintoputkia. Maaperän vesipinnan nostaminen kosteikon rakentamisen avulla on pysyvänä ratkaisuna toteutuskelpoisin vaihtoehto lohkon 2 happaman valuman ehkäisemiseksi. Kosteikko tulisi rakentaa mahdollisimman nopeasti, jotta Jukajokea tilaa heikentävä hapan valuma lohkon 2 alueelta saataisiin päättymään. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet tulee johtaa vesienkäsittelyn kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvillisuuspeitteisiä tai ne on pysyvästi siirretty muuhun käyttöön, kuitenkin vähintään kaksi vuotta.

18 18(46) Ympäristölupaan liittyvä tarkkailuohjelma tulee hakemuksen yhteydessä olla selkeästi esitettynä vain kyseistä tuotantoaluetta koskevilta osin. Pintavalutuskentän ja kosteikon tehotarkkailua tulee tehdä vähintään kolmena vuotena. Päästötarkkailun ohella myös vesistötarkkailua tulee tehdä purkuvesistössä vuosittain pintavalutus- ja kasvillisuuskentän sekä kosteikon käytön alkuvuosina, vuoden 2012 jälkeen vähintään kolme vuotta. Veden laadun tarkkailun lisäksi hakija tulee velvoittaa seuraamaan turvetuotannon vaikutuksia biologisissa parametreissa, esim. kasviplanktonissa (päällyslevästössä) ainakin Jukajoessa. Lupaan tulee sisällyttää määräys selvityksen tekemisestä turvetuotantoalueelta vesistöön johdettavien vesien metallipitoisuuksista sekä kertaluonteinen kalojen (ahven, cm) elohopeaselvitys Jukajoesta. Raskasmetallien liukeneminen lisääntyy happamissa oloissa, ja on mahdollista, että lohkolta 2 huuhtoutuu kosteikosta huolimatta metalleja Jukajokeen. Kosteikon toimiessa odotetulla tavalla selvityksen kautta saadaan varmistus siitä, että vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita ei huuhtoudu vesistöön. Tulosten perusteella arvioidaan tarve mahdolliseen esim. määrävuosin toteutettavaan tarkkailuun. Melu- ja pölyselvitysten osalta ympäristöluvassa tulee määrätä kenen aloitteesta ja missä tilanteessa melu- tai pölyselvitykset tulee käynnistää. Lisäksi on tarpeen, että mittaussuunnitelma toimitetaan ennakkoon ELY -keskuksen tarkastettavaksi. Hakemuksen mukaiselle turvetuotannolle ei ole yleisen edun asettamaa estettä, kun lupaa myönnettäessä otetaan riittävästi huomioon edellä tässä lausunnossa esitetyt hakemuksen mukaista toimintaa ja sen ympäristövaikutusten tarkkailua koskevat vaatimukset. Tavanomaisten turvetuotannolle asetettavien lupamääräysten ohella lupaan tulee sisällyttää seuraavat velvoitteet: Toiminnanharjoittajan on tehostettava vesiensuojelua, mikäli kuormitustarkkailussa havaitaan päästöjen olevan hakemuksessa arvioitua oleellisesti suurempia. Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä jo ennen lohkolle 2 suunnitellun kosteikon valmistumista ryhtyä toimenpiteisiin, joilla estetään myös lohkon 2 kautta Jukajokeen valuvien vesien lohkon 2 alueella tapahtuvasta happamoitumisesta johtuva ph-haitta Jukajoessa. Luvan saajan tulee laatia luvan myöntämisen yhteydessä hyväksytystä käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailusta erillinen tuotantoaluekohtainen kooste, joka toimitetaan ELY -keskuksen tarkistettavaksi kolmen kuukauden kuluessa luvan lain-voimiseksi tulosta. ELY -keskukselle tulee antaa oikeus tehdä tarkkailuohjelmaan tarkoituksenmukaisia muutoksia, jotka eivät heikennä tarkkailun luotettavuutta. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin ennen toiminnan kokonaan lopettamista esittää aluehallintovirastolle hakemusasiana yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelutoimista, tuotantoalueen jälkihoidosta ja -käytöstä sekä toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta. 2) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö arvioi, että kuormituksen kalatalousvaikutukset Kangasveteen ja Pielisjokeen jäänevät vähäiseksi lukuun ottamatta lahtea, johon Papulanpuro laskee. Turvetuotantoalueelta peräisin

19 19(46) oleva kuormitus aiheuttanee purkupaikan välittömässä läheisyydessä jonkinasteista pohjan liettymistä ja pyydysten limoittumista, mikä puolestaan voi huonontaa alueen omavaraisten kalalajien menestymisedellytyksiä ja kalastusmahdollisuuksia. Hakijan tulee korvata asianosaisille kalaveden omistajille Jukajoessa vuosina 2010 ja 2011 aiheutuneista kalakuolemista aiheutuneet menetykset. Hakijalle tulee asettaa 600 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kuivatusvesien johtamisesta vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Kalatalousmaksun käytöstä kuullaan hankkeen vaikutusalueen kalaveden osakaskuntia ja kalastusaluetta. Hakijan esittämää korvausta suuremman kalatalousmaksun asettaminen perustuu edellä esitetyn lisäksi siihen, että Linnunsuolla on tuotettu jyrsinturvetta jo vuodesta 1987 lähtien. Onkin oletettavaa, että neljännesvuosisadan jatkunut turvetuotanto on aiheuttanut purkuvesistön kalastolle vaikeasti todennettavia pitkäaikaishaittoja, joiden laajuutta tai vaikutusta on yksiselitteisesti hankala arvioida. Toisaalta esitetyn maksun suuruuteen on vaikuttanut myös se, että hakijan selvityksen mukaan kosteikon ja pintavaluntakentän käyttöönoton myötä päästöt tulevat kiintoaineen ja kokonaistypen osalta pienenemään. Fosforikuormitus säilyy tuotantovaiheessa selvityksen mukaan nykytasolla. Turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia tulee tarkkailla purkuvesistössä ELY - keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun ei tarvitse olla jatkuvaa, mutta siihen tulee kuulua kalojen elohopeapitoisuuksien määrittäminen. Tarkkailu on yhdistettävissä Pielisjoella toiminnassa olevaan Pielisjoen Pyhäselän kalataloudelliseen tarkkailuun. 3) Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan vesiensuojelurakenteiden voidaan katsoa edustavan tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon käsiteltävät vesimäärät ja tuotantoalueen laajuus. Hakemuksessa on esitetty pienemmän kosteikon rakentamisesta vain yksi karttakuva. Kosteikon rakentamiseksi tulee hakemusta täydentää yksityiskohtaisemmalla kosteikon rakentamissuunnitelmalla. Kosteikolle tulisi rakentaa monimuotoisia altaita ja monimuotoista kasvillisuussaarekkeita linnuston elinympäristöksi. Lohkolle 2 suunnitellun laajan kosteikon rakentamiseksi on esitetty suunnitelma. Kosteikolle varastoitava vesimäärä on huomattava, joten kosteikon penkereet on rakennettava riittävän kestävistä materiaaleista ja kestäviksi, etteivät altaan vedet esim. tulvatilanteessa pääse hallitsemattomana purkautumaan alapuoliseen vesistöön. Monimuotoisen linnuston ja kasvillisuuden elinolosuhteiden turvaamiseksi kosteikkoaluetta tulee hoitaa riittävällä tasolla ja muotoilla alueelle happamuusongelmia aiheuttamattomasta aineksesta saarekkeita. Uusilta alueilta lähtevien vesien happamuustasoja tuotannon käynnistyessä ja tuotannon aikana tulee seurata tehostetusti. Lohkon 2 kosteikon toimivuutta happamuuden vähentäjänä tulee seurata tehostetusti ja riittävän pitkällä aikavälillä. Aiemmat tuotannosta valuneet kiintoaineet ja madaltumat Jukajoesta, Papulanpurosta ja Papulanpuron laskukohdasta Pielisjoella tulee poistaa luvanhakijan toimesta. Hakemuksen mukaisen toiminnan melu- ja pölyvaikutuksista ei ole huomautettavaa.

20 20(46) Turvetuotantoalueiden ympäristölupien valvontaviranomaisena toimii alueellinen ELY - keskus, mutta lupien tarkkailuista ja tuloksista tiedotetaan myös vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaista. Kuntalaisia lähellä oleva ja käytännönläheistä valvontatyötä laajasti suorittava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen edustaja tulisi pyytää mukaan alueiden valvontakäynneille, jotta paikallistason viesti tuotantoalueen toiminnan vaikutuksista kulkee joustavasti eri tahojen välillä. Käytännön vesiensuojelutoimenpiteistä, mm. laskeutusaltaiden tyhjennyksistä on informoitu kunnan viranomaista vuosittain, joskin ilmoitus on usein tullut perille niin myöhään, että toimintaan tutustuminen on ollut jo myöhäistä. Toiminnan vuosiraportoinnissa on ollut pahoja viiveitä ja raportit ovat olleet vaikeaselkoisia eikä kaikista tarkkailuista ja alueiden käytöstä ja hoidosta ole tullut tietoa lainkaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suoritettu tarkkailu on saatujen tulosten valossa ollut lupamääräysten mukaista ja asiantuntevasti suoritettua, mutta viiveistä ja esitystavasta johtuen toiminnan vaikutuksista on ollut vaikea päästä selville. Lupahakemuksessa ehdotettu kaikkien ko. toimijan Pohjois-Karjalassa turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelma tulisi korvata tuotantoaluekohtaisella tarkkailuohjelmalla, jossa vaikutuksien havainnollistamiseksi tulee tuloksia esittää kuvaajina ja verrata saatuja tuloksia esim. luonnonvesiin ja/tai jätevedenpuhdistamojen puhdistustuloksiin tai muihin havainnollisiin esimerkkeihin. Toiminnalle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka vastaa luvan velvoitteista ja yhteistyöstä viranomaisten suuntaan. Käytännön työskentelystä vastaavan urakoitsijan henkilöstöstä on myös nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa käytännön vesiensuojelutoimenpiteiden suorittamisesta ja rakenteiden ja laitteiden kunnossapidosta. Em. vastuuhenkilöiden nimet on ilmoitettava luvan valvontaviranomaisille. Ympäristölautakunta puoltaa aloitusluvan myöntämistä haettuun lupaan, ennen päätöksen lainvoimaisuutta, koska toimimalla nopeasti lohkolla 2 kosteikon aikaansaamiseksi voidaan Jukajoelle aiheutuvaa happamuushaittaa saada viivytyksettä hallintaan. Aloitusluvan myöntämistä puoltaa myös uusien avattavien tuotantoalueiden nykytila eli ruokohelpipelto, jossa ei ole suojeltavia alkuperäisen suoluonnon ympäristöarvoja. 4) Joensuun seudun terveydenhuolto Kontiolahden kunnan terveydensuojeluviranomaisena toteaa, ettei Linnunsuon turvetuotantoalueen toiminnasta ole tullut Joensuun seudun ympäristöterveydenhuoltoon valituksia. Melu- ja pölyseurantaa tulee jatkaa, mikäli muiden kuin hakijan hallussa oleville maille tehdään suojaavan puuston hakkuita tai lähialueiden kiinteistöjen haltijat valittavat häiritsevästä melusta tai pölystä. Terveydensuojelullista estettä luvan myöntämiselle ei ole. Muistutukset ja mielipiteet 5) Paiholan osakaskunnan mielestä Linnunsuon turvetuotantoalueen valumavesien puhdistuksessa pitäisi kummallakin tuotantolohkolla käyttää kosteikko- ja pintavalutuskenttäkäsittelyn lisäksi kemiallista puhdistusta. Koska lohkolla 2 on ollut ongelmia valumavesien happamuuden kanssa, pitäisi Papulanpurossa olla vedenlaadun tarkkailupiste ennen Pielisjokea.

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 1.12.2015

Lisätiedot

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.8.2012 ASIA HAKIJA Viurusuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja vesilain mukainen poikkeuslupa sekä toiminnan- ja

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Lisäksi hakemukseen sisältyy suunnitelma tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta.

Lisäksi hakemukseen sisältyy suunnitelma tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta. Itä-Suomi Päätös Nro 41/2012/1 Dnro ISAVI/8/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2012 ASIA HAKIJA Kyyrönsuon turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen sekä kosteikon

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen kuvat: Hilkka Heinonen Turvetuotanto ja vesistövaikutusten hallinta: Relevanteista faktoista tehokkaisiin normeihin

Lisätiedot

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh 1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

Lupaprosessi ja hyvä hakemus

Lupaprosessi ja hyvä hakemus Lupaprosessi ja hyvä hakemus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus 9.10.2012 Saarijärvi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Raija Aaltonen Lupaprosessi Hakemus vireille Täydentäminen Tiedottaminen Lausunnot,

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2013 ASIA HAKIJA Kivisuo-Suurisuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnanaloittamislupa vesien johtamiseen

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.9.2013 ASIA Roitonsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja vesilain mukainen lupa, Vaasan hallinto-oikeuden uudelleen

Lisätiedot

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 Etelä-Suomi 11.12.2013 Naantalin kaupunki Kaupunginhallitus PL 43 21101 NAANTALI!/. C:'.?('. ()(/ Viite Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen/

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.1.2017 ASIA HAKIJA Kaakimonneva-Vaatimonnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa,

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 66/07/1 lupamääräyksen 1 muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa, Ii

Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 66/07/1 lupamääräyksen 1 muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa, Ii LUPAPÄÄTÖS Nro 16/09/1 Dnro PSY-2009-Y-8 Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2009 ASIA Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 66/07/1 lupamääräyksen 1 muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa,

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

Naarajoen Naarakosken kalataloudellisen kunnostuksen jatkoaikahakemus, Lieksa

Naarajoen Naarakosken kalataloudellisen kunnostuksen jatkoaikahakemus, Lieksa Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 36/2014/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 16.5.2014 ASIA HAKIJA Naarajoen Naarakosken kalataloudellisen kunnostuksen jatkoaikahakemus, Lieksa Ruunaan kalastusalue

Lisätiedot

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9 maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Turvetuotannon valvonnasta

Turvetuotannon valvonnasta Turpeenoton vesistövaikutukset -seminaari ja kansalaistapaaminen Jyväskylä 16-17.3.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksen sisältö 1. Yleistä valvonnasta ja valvonnan keinoista 2. Turvetuotanto

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Kyseessä on luvan haltijan vireille panema, voimassa olevan ympäristöluvan muutoshakemus (ympäristönsuojelulaki 89 ).

Kyseessä on luvan haltijan vireille panema, voimassa olevan ympäristöluvan muutoshakemus (ympäristönsuojelulaki 89 ). PÄÄTÖS Nro 103/2014/1 Dnro ISAVI/3384/2014 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2014 ASIA Huutokosken kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräyksen 9. muuttaminen siten, että maa-altaiden muuttamista

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10 1 KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10 Tekninen lautakunta 18.10.2017 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Muut saapuvilla olleet 18.10.2017 klo 17.00 Kunnanviraston kokoushuone

Lisätiedot

Ajankohtaista turvetuotannossa

Ajankohtaista turvetuotannossa Ajankohtaista turvetuotannossa Turvetuotannon jälkihoito ja jälkikäyttö Tarkkailut Muuta ajankohtaista 1 Jälkikäyttö ja jälkihoito -tuottajan vastuu ja toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat lupamenettelyssä

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii 1 PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.5.2012 ASIA HAKIJA Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS...

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 17/10/1 Dnro PSAVI/2/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 17/10/1 Dnro PSAVI/2/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 17/10/1 Dnro PSAVI/2/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.3.2010 ASIA HAKIJA Pahanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Pyhäntä Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 138/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 8 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 138/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 8 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 138/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 8 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2006 ASIA HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston 28.8.2002 antaman päätöksen nro 50/2002/2

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2007 ASIA HAKIJA Haitikeitaan turvetuotantoa koskevan Länsi Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 77/08/2 Dnro Psy-2008-y-86 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 77/08/2 Dnro Psy-2008-y-86 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 77/08/2 Dnro Psy-2008-y-86 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Miehonsuo II -turvetuotantoaluetta koskevan päätöksen lupamääräysten tarkistamisajankohdan myöhentäminen,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 132/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 132/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 132/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2008 ASIA HAKIJA Tuuliannevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä koskevien

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

LAATTAANSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS PALTAMO

LAATTAANSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS PALTAMO LAATTAANSUON TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS PALTAMO M. Patrikainen, E. Karvinen, I. Tommila 2014 SISÄLTÖ HAKEMUS... 4 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT,

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 35/2011/1 Dnro ISAVI/14/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Mustikkaneva I, Mustikkaneva II ja Kramsunnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kauhava

Mustikkaneva I, Mustikkaneva II ja Kramsunnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kauhava Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 148/2013/1 Dnro LSSAVI/440/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2013 ASIA HAKIJA Mustikkaneva I, Mustikkaneva II ja Kramsunnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa,

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.9.2010.

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.9.2010. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 99/10/1 Dnro ISAVI/242/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2010 ASIA HAKIJA Kuopion Energia Oy:lle 10.8.2010 myönnettyä kivihiilen käyttöä varapolttoaineena

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki

Lisätiedot

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen PÄÄTÖS Nro 77/2014/1 Dnro ISAVI/27/04.08/2014 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2014 ASIA Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen vakuuden

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 114/12/1 Dnro PSAVI/89/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 114/12/1 Dnro PSAVI/89/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 114/12/1 Dnro PSAVI/89/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 30.10.2012 ASIA Ison Jännesuon turvetuotantoaluetta koskevan päätöksen nro 47/06/1 lupamääräysten tarkistamisajankohdan myöhentäminen,

Lisätiedot

muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m

muutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m L ä n s i - Päätös Nro 57/2011/1 Dnro LSSAVI/197/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 ASIA HAKIJA Meranevan turvetuotantoa a koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Kuulutus 1 (2) 24.11.2017 4512/5723/2017 EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Pohjanlumme Ky on EPV Bioturve Oy:n puolesta 9.11.2017 jättänyt Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kuntapäivä 29.11.2016 Tiina Ahokas Tausta YSL:n muutoksen voimaantullessa (1.9.2014) toiminnassa olleiden enintään 10 ha turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä

Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä 1 2.12.2010 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMAMALLI KERTOELMAOSAN RAKENNE Hakemus Hakemuksen sisältö Tämä malli on tarkoitettu

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Päätös Nro 239/2011/4 Dnro ESAVI/467/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2011

Päätös Nro 239/2011/4 Dnro ESAVI/467/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 239/2011/4 Dnro ESAVI/467/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2011 ASIA HAKIJA Lampsansuon turvetuotantoa koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja tuotantoalueen

Lisätiedot

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2007 ASIA HAKIJA Pohjoisnevan turvetuotantoa koskevan Länsi Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

Stora Enson tehtaiden kattilan 7 kaasuttimella happikaasutuksen käyttöönottoa koskevan koetoiminnan määräajan jatkaminen saakka, Varkaus

Stora Enson tehtaiden kattilan 7 kaasuttimella happikaasutuksen käyttöönottoa koskevan koetoiminnan määräajan jatkaminen saakka, Varkaus Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 118/2013/1 Dnro ISAVI/82/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2013 ASIA Stora Enson tehtaiden kattilan 7 kaasuttimella happikaasutuksen käyttöönottoa koskevan koetoiminnan määräajan

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Takanevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kurikka

Takanevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kurikka Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 145/2011/1 Dnro LSSAVI/488/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Takanevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittaminen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 75/2016/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2016

LUPAPÄÄTÖS Nro 75/2016/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2016 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 75/2016/1 Dnro PSAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2016 ASIA Laakasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 71/04/2 lupamääräysten tarkistaminen, tuotantoalueen laajentaminen

Lisätiedot

Lintunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Teuva ja Kurikka

Lintunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Teuva ja Kurikka Etelä-Suomi Päätös Nro 16/2010/3 Dnro ESAVI/392/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2010 ASIA HAKIJA Lintunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 12/05/2 Dnro Psy-2004-y-174 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 12/05/2 Dnro Psy-2004-y-174 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 12/05/2 Dnro Psy-2004-y-174 Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Hukannevan turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostaminen, Ruukki Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A 90570

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Kehotus Dnro KAIELY/1/07.00/2013 3.1.2014 Julkinen Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Talvivaara on ilmoittanut

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot