VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010"

Transkriptio

1 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO- DELTA 2010 Lappeenrannassa 17. päivänä toukokuuta 2011 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Johanna Ritari tutkija FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax

2 2/82 SISÄLTÖ Turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuyhteenvetoraportit vuodelta 2010 Kesselilän-, Raate- ja Oritsuo / Hiitolanjoen valuma-alue (3) Kiihansuo / Vuoksen valuma-alue (4) Suursuo / Vuoksen valuma-alue (4) Vehkataipaleensuo / Vuoksen valuma-alue (4) Paljasuo / Vuoksen valuma-alue (4) Konnunsuo / Juustilanjoen valuma-alue (5) Lampsan- ja Lampsinsuo / Vilajoen valuma-alue (8) Urpalanjoen (9) valuma-alue (Huuhan-, Säkki-, Juvainsaaren-, Hernemaan- ja Läntinen Suurisuo) sekkurannonlehtisaa) Suurisuo sekä Kurannon-Lehtisaarensuo) Korpisuo / Vironjoen valuma-alue (11) Karhunsuo / Summajoen valuma-alue (13) Haukkasuo / Summajoen valuma-alue (13) Torvmossen / Kymijoen valuma-alue (14) Leppisuo / Kymijoen valuma-alue (14) Nokeissuo / Kymijoen valuma-alue (14) Lakiasuo / Kymijoen valuma-alue (14) Vehkaojansuo / Nummenjoen valuma-alue (81) Valkianjärvensuo / Suomenlahden rannikkoalue (81)

3 3/82 No 718/ VAPO OY:N KESSELILÄN-, RAATE- JA ORITSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (HIITO- LANJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO- DELTA Yleistä Hiitolanjoen valuma-alueella (3) sijaitsevat Torsajärven pohjoispuoliset Vapo Oy:n Kesselilänsuon, Raatesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueet. Em. tuotantoalueista Kesselilänsuo sijaitsee Torsajoen valumaalueella (3.053). Raatesuo ja Oritsuo sijaitsevat Sarajoen valuma-alueella (3.057). Kesselilänsuon valumavedet laskevat Ruosteojan kautta Torsajokeen ja edelleen Torsajärveen. Raate- ja Oritsuon valumavedet laskevat Mustajoen kautta Isoon Tervalampeen, josta Pieneen Tervalampeen, Sarajärveen ja edelleen Sarajoen kautta Torsajärveen. Suot sijaitsevat Ruokolahden ja Punkaharjun kunnissa. Torsan alueen turvetuotantoalueiden pinta-alat olivat: Kesselilänsuo 98 ha, Raatesuo 75 ha ja Oritsuo 77 ha. Soilla on ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Torsa on kirkas ja fosforipitoisuudeltaan karu järvi. Järven pohjoispää on turveperäisestä maastosta tulevista valumavesistä johtuen muuta järveä hieman tummavetisempi. Torsaan ei turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi kohdistu muuta pistemäistä kuormitusta ja myös hajakuormitus on järven kokoon nähden vähäistä. Torsaa kuormittavat turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi pääasiassa muualta suoperäisestä maastosta tulevat vedet, suo- ja metsäojitukset sekä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus. Käyttökelpoisuusluokka on erinomainen aivan järven pohjoiskärkeen laskevien ojien suualueita lukuun ottamatta. Iso Tervalampi on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä. Veden kokonaislaatu on yleisesti melko huono. Isoa Tervalampea kuormittavat turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi pääasiassa muut suoperäisestä maastosta tulevat vedet. Sarajärvi on melko tummavetinen ja fosforipitoisuuden perusteella ravinteisuudeltaan lievästi rehevä järvi. Sarajärveä kuormittavat turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi pääasiassa muut suoperäisestä maastosta tulevat vedet sekä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus. 2 Tarkkailujen perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Kesselilän-, Raate- ja Oritsuolla on ympärivuotinen tarkkailu, jolloin näytteenottoväli on touko-lokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kaksi kertaa viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitustarkkailunäytepisteet olivat Kesselilänsuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPUKE) ja kentältä lähtevä (KE1) vesi, Raatesuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPURA) ja kentältä lähtevä (RA1) vesi sekä Oritsuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMP- PUOR) ja kentältä lähtevä (OR1) vesi. 2.2 Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kesselilänsuon yläpuoli (P1), Ruosteoja (P3), Saarenjoki (P4), Torsajoki (P5), Oritsuon alapuoli (P10), Ison Tervalammen laskuoja (P11), Sarajärven luusua (P12) ja Sarajoki ennen Torsajärveä (P13).

4 4/82 Vesistötarkkailun järvihavaintopaikat ovat seuraavat: Iso Tervalampi (P18), Sarajärvi (P19), Torsajärven havaintopaikat (K20, K8 ja K6). Virtahavaintopaikoilta otetaan näytteet kolme ja järvihavaintopaikoilta kaksi kertaa vuodessa. Havaintopaikalta K7 otetaan näytteet viiden vuoden välein (seuraavaksi vuonna 2013). Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. :n haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2010 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Kesselilän-, Orit- ja Raatesuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen ja Suursuon valuntatietojen perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu Kaakkois- Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen sekä Suursuon valuntatietojen avulla. Oritsuolta ei saatu kuormitustarkkailunäytteitä kuin huhti-toukokuussa, syys- ja lokakuussa yhteensä kuusi kertaa vuoden 2010 aikana, koska muulloin lähtevän veden näytepiste oli kuiva tai jäässä. Kesselilänsuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,3-kertaiset, fosforin osalta 0,5-kertaiset ja typen osalta 0,7-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liitteessä 3. Oritsuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,2-kertaiset, fosforin osalta 0,8-kertaiset ja typen osalta 0,8-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Raatesuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,4-kertaiset, fosforin osalta 0,9-kertaiset ja typen osalta 0,8-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Kesselilänsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely on ympärivuotisessa käytössä. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 38 %, fosfori -153 % ja typpi 12 %. Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut fosforia vaan fosforin määrä kasvoi selvästi. Oritsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely on ympärivuotisessa käytössä. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 65 %, fosfori -23 % ja typpi 16 %. Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut fosforia vaan fosforin määrä kasvoi. Raatesuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely on ympärivuotisessa käytössä. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 25 %, fosfori -248 % ja typpi 4 %. Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut fosforia vaan fosforin määrä kasvoi selvästi. 3.2 Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat Tarkkailutulosten perusteella tarkkailujaksolla 2010 Kesselilänsuolta lähtevä vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (liite 3). Tarkkailutulosten perusteella tarkkailujaksolla 2010 Oritsuolta lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

5 5/82 Tarkkailutulosten perusteella tarkkailujaksolla 2010 Raatesuolta lähtevä vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia. Kesselilänsuolta lähtevä vesi kohotti selvästi tarkkailujaksolla 2010 Ruosteojan (P3) veden keskimääräistä rautapitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta ja hieman kiintoainepitoisuutta. Ruosteojaan kohdistuu myös hajakuormitusta. Ruosteojasta tuleva vesi heikensi Torsajoen (P5) vedenlaatua kohottamalla rautapitoisuutta sekä hieman typpi- ja kiintoainepitoisuuksia sekä väriarvoa. Torsajoen vesi oli keskimäärin tummaa, humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Oritsuon alapuolella (P10) vesi oli tarkkailujaksolla 2010 keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti orgaanista ainesta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää sekä ravinteikasta vettä. Oritsuon alapuolella rautapitoisuutta rautapitoisuus oli selvästi korkeampi kuin suolta lähtevässä vedessä keskimäärin. Ison Tervalammen alapuolella (P11) vesi oli tarkkailujaksolla 2010 parempilaatuista kuin Oritsuon alapuolella alentuneista ainepitoisuuksista ja väriarvosta johtuen. Sarajärven luusuassa (P12) vesi oli tarkkailujaksolla 2010 humus- ja rautapitoista sekä fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Sarajoessa (P13) ennen Torsajärveä vedenlaatu oli keskimäärin melko samanlainen kuin Sarajärven luusuassa Järvihavaintopaikat Oritsuon alapuolisessa Isossa Tervalammessa (P18) loppukesällä 2010 alusveden happitilanne oli erittäin huono (liite 3). Alusveden huono happitilanne aiheutti rautayhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä sekä alusveden ravinnepitoisuuksien sekä sameus- ja väriarvojen kohoamista. Lopputalvella ei saatu happinäytteitä. Vesipatsaan oli keskimäärin erittäin sameaa, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti orgaanista ainetta sisältävää ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet olivat rehevälle vesialueelle ominaisia. Loppukesän pintavesinäytteen levämäärää ilmentävä a-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea. Sarajärvessä Ison Tervalammen alapuolella alusveden happitilanne oli heikentynyt lopputalven 2010 sekä loppukesän tarkkailukerroilla vuonna Kesäkerrostuneisuuskauden alusveden huono happitilanne aiheutti rautayhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä sekä alusveden ravinnepitoisuuksien sekä sameus- ja väriarvojen kohoamista. Talvikerrostuneisuuskaudella sisäisen kuormituksen vaikutukset alusveden laatuun olivat vähäisemmät kuin kesäkerrostuneisuuskaudella. Sarajärven vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, tummaa, humus- ja rautapitoista. Keskimääräiset ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi rehevälle/rehevälle vedelle ominaisia. Kaikissa Torsajärven havaintopaikoissa vuonna 2010 vesipatsaan keskimääräinen happitilanne oli hyvä. Vedet olivat keskimäärin humuspitoisia. Vesien keskimääräiset fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat karulle vesialueelle ominaisia. Keskimääräinen vedenlaatu oli vuonna 2010 järven pohjoiskärjen havaintopaikassa K20 lievästi huonompi kuin muissa pisteissä korkeammasta rauta- ja ammoniumtyppipitoisuuksista sekä hieman korkeammasta fosforipitoisuudesta ja sameusarvosta johtuen (liite 3). 3.3 Torsan alueen soiden alapuolisen vesistön vesikasvillisuuskartoitus ilmakuvauksella Torsan alueen soiden alapuoliset Torsanjärvi ja Sarajärvi ilmakuvattiin vesikasvillisuuden seurantaa varten ensi kertaa kesällä Kyseessä oli ns. taustakartoitus myöhemmin tehtävää ilmakuvausta varten. Torsa- ja Sarajokien suistoissa vesikasvillisuus on varsin voimakasta samoin kuin muidenkin Torsajärveen laskevien isoimpien ojien suulla. Torsajärven erityispiirteisiin kuuluvat erittäin voimakkaasti syvenevät rannat, joten vesikasvillisuusvyöhykkeet rajoittuvat yleensä vain rantaviivan välittömään läheisyyteen. Erityisesti pohjoisrannoilla rantojen syöpymien takia vyöhykkeet ovat vielä hieman irti rantaviivasta. Sarajärveen laskevan Mustajoen suulla ja lahdessa vesikasvillisuus on varsin voimakasta samoin kuin matalassa Saarisalmessa. Muualla Sarajärvessä vesikasvillisuus rajoittuu suhteellisen kapeille rantavyöhykkeille ja lahtien pohjukoihin. Tarkkailusta on tehty erillinen raportti.

6 6/82 4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuodet ) Torsajärvessä, Isossa Tervalammessa ja Sarajärvessä Torsajärven keskimääräinen happitilanne on pysynyt vuosina lähes ennallaan. Tarkastelujakson aikana näytepisteiden keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet ovat hieman kasvaneet. Järven pohjoispäässä (näytepiste K20) myös kiintoainepitoisuus sekä veden sameusarvo ovat kasvaneet viime vuosina. Väriarvot ovat selvästi kasvaneet koko järvessä lukuun ottamatta vuosia 2009 ja 2010, jolloin keskimääräiset väriarvot kääntyvät laskuun. A-klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet 1,6-3,3 µg/l välillä (liite 7). Torsan kokonaisvedenlaatu on vuosina on hieman heikentynyt, vaikkakin muutokset vedenlaatumuuttujien keskiarvoissa ovat olleet melko vähäisiä sekä näytepisteiden väliset vedenlaatuerot keskimäärin melko pieniä. Vuoden 2003 jälkeen ravinne-, sameus- ja etenkin väriarvoissa on tapahtunut vaihtelua ja kohoamista, joka näkyy selvemmin väriluvun kasvuna. Järven pohjoisosassa on havaittavissa kokonaisvedenlaadun heikkenemistä ravinteiden, kiintoaineen, sameuden ja väriluvun osalta. Järven eteläosassa vedenlaadun muutokset ovat lievempiä veden väriluvun kasvua lukuun ottamatta (liite 7). Isossa Tervalammessa keskimääräinen väriluku on vuosina lievästi kasvanut, vaikka vuonna 2010 väriarvo oli edellisiä vuosia alhaisempi. Lammen happitilanne on pysynyt lähes ennallaan. Kiintoainepitoisuus oli selvässä laskussa vuosina , mutta on viime vuosina pitoisuus pysynyt ennallaan. Typpipitoisuus ja sameusarvo olivat kasvussa vuosina , mutta viime vuosina kasvu on pysähtynyt. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut vuosina µg/l välillä eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa, vaikka parina viime vuotena pitoisuus on kääntynyt nousuun. Fosforipitoisuus on hieman laskenut tarkastelujakson aikana. Ison Tervalammen kokonaisvedenlaatu on vuosina pysynyt melko ennallaan (liite 7). Sarajärvessä keskimääräinen sameusarvo on vuosina laskenut. Väriarvo oli lievästi laskeva vuosina , mutta vuosina väriarvot ovat olleet selvästi edeltäviä vuosia korkeammat, vaikkakin vuonna 2010 keskimääräinen väriarvo oli paria viime vuotta alhaisempi. Veden typpipitoisuus on hieman noussut tarkastelujakson aikana. Happitilanne, kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet ovat pysyneet melko samanlaisina lukuun ottamatta vuoden 1999 muita korkeampaa keskimääräistä kiintoainepitoisuutta. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut 4,5-19 µg/l välillä. Vedenlaatumuuttujien arvojen vastakkaisista muutoksista ja pienistä pitoisuus vaihteluista johtuen johtuen Sarajärven kokonaisvedenlaadussa ei selvää kehityssuuntaa kuitenkaan ole havaittavissa. Vuonna 2010 vedenlaatumuuttujien arvot olivat edellisvuotta hieman korkeammat lukuun ottamatta veden väriarvoa, joka oli edellisvuotta alhaisempi (liite 7). SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Johanna Ritari tutkija LIITTEET Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010 JAKELU Vapo Oy Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu (2 kpl)

7 7/82 LIITE Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010 Torsan alueen Kesselilänsuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 bruttokuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivaluma kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk vuosikeskiarvo ,9 48,4 22,8 0,5 talvikeskiarvo ,8 21,6 13,3 0,2 kevätkeskiarvo ,5 141,0 88,8 1,9 kesäkeskiarvo ,9 33,5 10,8 0,3 syksykeskiarvo ,7 54,3 21,9 0,3 tarkkailujakson aikana ,9 48,4 22,8 0,5 Torsan alueen Oritsuon kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 bruttokuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivaluma kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk vuosikeskiarvo ,9 34,3 24,1 0,71 talvikeskiarvo ,6 20,1 28,6 0,52 kevätkeskiarvo ,5 117,5 93,4 3,08 kesäkeskiarvo ,9 21,9 9,7 0,49 syksykeskiarvo ,7 38,4 25,4 0,50 tarkkailujakson aikana ,9 34,3 24,1 0,71 Torsan alueen Raatesuon kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 bruttokuormitusarvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivaluma kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk vuosikeskiarvo ,9 55,4 24,4 0,84 talvikeskiarvo ,6 38,2 25,4 0,63 kevätkeskiarvo ,5 158,7 94,9 2,95 kesäkeskiarvo ,9 48,4 12,3 0,81 syksykeskiarvo ,7 45,7 20,1 0,32 tarkkailujakson aikana ,9 55,4 24,4 0,84 Valuma-arvojen laskennassa on käytetty ympärivuotisessa tarkkailussa olevan Taipalsaaren Suursuon tuotantoalueen virtaamatietoja. Torsan alueen soiden lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

8 8/82 KE1 OR1 RA1 Kesselilänsuo, lähtevä Oritsuo, lähtevä Raatesuo, lähtevä Näytekertoja kpl *K-aine mg/l 5,2 2,4 5,4 *Sähkönj ms/m 4,4 3,1 4,2 *ph 6,3 5,5 6,3 *Väri mg/l Pt *COD Mn mg /l *Kok.N µg/l *Kok-P µg/l *PO 4 -P µg/l *NH 4 -N µg/l *NNO 3 +N0 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 2,4 2 2,4 Hehk.häv. mg/l k-a 4,1 5,3 3,7 *Fe µg/l Torsan alueen soiden virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010 P1 P3 P4 P5 P10 P11 P12 P13 Kesselilän-suo, Saarenjo- Torsajo- Iso- Sarajär- Sarajoki Ruosteoja ki ki Oritsuo, Tervalampi, vi, yläpuoli alapuoli laskuoja luusua Näytekertoja kpl *K-aine mg/l 1,5 5,2 1,2 2,9 6,4 3,7 1,5 2,6 *Sähkönj ms/m 3,2 5 3,3 4,2 5,1 3,8 4,1 4,3 *ph 6,4 6,6 6,3 6,6 6,3 6,4 6,8 6,9 *Väri mg/l Pt *COD Mn mg /l *Kok.N µg/l *Kok-P µg/l *Fe µg/l

9 9/82 Torsan alueen soiden järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010 P18 P19 K20 K8 K6 Iso-Tervalampi Sarajärvi Torsajärvi Torsajärvi Torsajärvi Näytekertoja kpl *O 2 mg/l 4,2 6,5 9,7 9,7 10 *O 2 % % *Sameus FTU 14 2,4 0,77 0,4 0,43 *K-aine mg/l 13 2,6 1 0,63 0,63 *Sähkönj ms/m 3,6 4,5 4,4 4,3 4,1 *ph 6 6,6 7 6,8 6,9 *Väri mg/l Pt *COD Mn mg /l ,8 *Kok.N µg/l *Kok-P µg/l ,2 6,3 7,1 *NH 4 -N µg/l ,8 12 *Fe µg/l a-chl µg/l ,7 *) Finas-akkreditoitu menetelmä No 719/

10 10/82 VAPO OY:N KIIHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / ALA- SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEVETO VUODELTA Yleistä Kiihansuon turvetuotantoalue sijaitsee Savitaipaleen kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Ala-Saimaan alueella (4.112). Ala-Saimaan alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Suursuon ja Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueet. Kiihansuon tuotantoalueen pinta-ala on 69 ha. Kiihansuolla on roudattomaan aikaan tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Kiihansuolta valumavedet laskevat Pien- Saimaan Lavikanlahteen viisi kilometriä Savitaipaleen kirkonkylältä kaakkoon. Lavikanlahti on kapean salmen kautta yhteydessä muuhun Läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen. Lavikanlahden vesi on ravinteikasta, kiintoainepitoista, sameaa, tummaa sekä melko runsaasti orgaanista ainetta sisältävää. Loppukesän a-klorofyllipitoisuudet ovat korkeita. Talvella esiintyy tyypillisesti happivajausta sekä loppukesällä leväkukintoja. Vedenlaatu on välttävä. Lavikanlahteen kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Kiihansuon tuotantoalueella on harva kuormitustarkkailu, jolloin kuormitusnäytteet otetaan kuusi kertaa touko-lokakuussa sekä kaksi kertaa kesässä ylivirtaamajaksoilla. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (K1) vedestä ja kentältä lähtevästä (K2) vedestä. 2.2 Vesistötarkkailu Kiihansuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Mustaoja laskuojan yläpuoli (P0), Mustaoja laskuojan alapuoli (P1). Kiihansuon järvihavaintopaikka (LAVIK2) sijaitsee Lavikanlahdella. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2010 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Kiihansuon tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen ja valumavettä pumppaavan pumpun käyntitietojen perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen sekä Suursuon valuntatietojen avulla. Kiihansuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,4-kertaiset, fosforin osalta 0,5-kertaiset ja typen osalta 1,1 -kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liitteessä 3.

11 11/82 Kiihansuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2010 toiminnassa välisenä aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 75 %, fosfori 44 % ja typpi 43 %. Koska valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely on toiminnassa vain osan vuodesta, jäävät käsittelyn tehot vuositasolla edellä esitettyjä käsittelyjakson tehoja alhaisemmiksi. 3.2 Vesistötarkkailu Tarkkailukauden 2010 aikana Kiihansuolta lähtevän (K2) veden keskimääräiset kiintoaine-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi alhaisia ja vesi siten kokonaisuudessaan turvetuotantoalueen vedeksi hyvälaatuista (liite 3). Mustaojassa sekä suolta tulevan laskuojaliittymän ylä- että alapuolella vesi oli vuonna 2010 keskimäärin tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta sekä melko runsaasti rautaa sisältävää. Kiintoainepitoisuudet olivat ojavesille tyypillisiä. Tulosten perusteella suolta tarkkailujakson aikana lähtevä vesi kohotti hieman Mustaojassa laskuojaliittymän alapuolista orgaanisen aineksen, typen ja raudan pitoisuutta sekä veden väriarvoa. Saimaan Lavikanlahdessa (LAVIK2) vesi oli vuonna 2010 keskimäärin sameaa, tummaa, humus- ja kiintoaine- sekä rautapitoista. Keskimääräisten ravinne- ja kesän a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Lopputalvesta ja loppukesästä alusveden happitilanne oli huono. 4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina ) Kiihansuon Lavikanlahden järvihavaintopisteessä Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden (LAVIK2) vedenlaatu on tarkastelujaksolla pysynyt melko ennallaan eikä vedenlaatumuuttujien pitoisuuksien vaihtelussa ole selvää kehityssuuntaa lukuun ottamatta värilukua, jonka kehityssuunta on ollut nouseva (kuvaajat liitteenä 6). Vuonna 2010 väriluku oli alhaisin useaan vuoteen. A-klorofyllipitoisuus on hieman laskenut viime vuosina 2000-luvun alun pitoisuusvaihteluiden jälkeen. SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Johanna Ritari tutkija LIITE Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010 JAKELU Vapo Oy Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

12 12/82 LIITE Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010 Kiihansuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk vuosikeskiarvo ,5 55,8 35,1 0,42 talvikeskiarvo ,6 211,6 37,2 0,57 kevätkeskiarvo ,6 308,9 209,0 2,19 kesäkeskiarvo ,7 5,7 5,0 0,13 syksykeskiarvo ,3 28,8 13,6 0,24 käs.jakson aikana ,4 13,2 11,0 0,19 käs.jakson ulkopuolella ja ,3 119,8 71,3 0,76 tarkkailujakson aikana ,4 13,2 11,0 0,19 tarkkailujakson ulkop ja ,3 119,8 71,3 0,76 Kiihansuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010 K2 P0 P1 LAVIK2 pv-kentältä Mustaoja, Mustaoja Saimaa, lähtevä taustap. Lavikanlahti Näytekertoja kpl ) *K-aine mg/l 1,5 4,5 4,2 6,7 *Sähkönj ms/m ,9 8,7 *ph 6,8 6,8 6,7 7,3 *Väri mg/l Pt *COD Mn mg /l *Kok.N µg/l *Kok-P µg/l *Fe µg/l *NH 4 -N µg/l *O 2 mg/l ,6 *O 2 % % *Sameus FTU ,3 a-chl µg/l *) Finas-akkreditoitu menetelmä 1) Sis. myös kesän avovesikauden yhden a-klorofylli-seurantakerran

13 13/82 No 720/ VAPO OY:N SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / ALA- SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEVETO VUODELTA Yleistä Suursuon turvetuotantoalue sijaitsee Taipalsaarella Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Ala-Saimaan alueella (4.112). Ala-Saimaan alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Kiihansuon ja Vehkataipaleensuon turvetuotantoalueet. Suursuon tuotantoalueen pinta-ala on 400 ha, josta 374 ha:n alalta valumavedet laskevat Halilanojaa pitkin Pien-Saimaan Maaveteen kuusi kilometriä Taipalsaaren kirkonkylältä pohjoiseen. 26 ha:n alueelta valumavedet laskevat Kaijansuonlampiin Suur-Saimaan suuntaan, jotka on keväästä 2009 lähtien pumpattu kemialliseen käsittelyyn. Tuotantoalueesta osa (15 ha) on valmistelussa. Suursuolla on roudattomaan aikaan tehostettu valumavesien käsittely, jolloin Halilanojaan laskevat valumavedet käsitellään kemiallisesti. Tuotantoalueelle on kemikalointilaitos valumavesien ympärivuotiseen käsittelyyn, joka otettiin käyttöön keväällä Maavesi on keskimäärin melko matala ja laaja vesialue, joka on kahden kapean silta-aukon kautta yhteydessä muuhun Läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen. Maaveden vesi on yleisluonteeltaan kiintoainepitoista, happamuudeltaan melko neutraalia, lievästi humuksen tummentamaa, sameaa sekä typpi-, fosfori- ja a- klorofyllipitoisuuksiltaan rehevää. Kesällä esiintyy toisinaan sinileväkukintoja. Lopputalvella alusvedessä esiintyy happivajausta, mutta kesällä kerrostuminen on heikkoa alueen mataluuden vuoksi. Maaveteen ei kohdistu turvetuotannon lisäksi muuta pistemäistä kuormitusta, mutta maatalouden ja metsä- ym. ojituksen aiheuttama hajakuormitus on melko voimakasta. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Suursuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on toukolokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kaksi kertaa viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitusnäytteet otetaan kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI) vedestä. Kemiallisen käsittelyjakson ulkopuolella (vuonna 2010 alkuvuosi) näyte otettaan vain lähtevästä (MITTA) vedestä. 2.2 Vesistötarkkailu Suursuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: taustapiste Suurisuonoja (437), Parjalanoja (437) ja Halilanoja (075). Suursuon järvihavaintopaikat ovat Maavedellä sijaitsevat Piispalanselkä (431), Kolinlahti (432), Mankasaarenselkä (433), Kopinsalmi (434) ja Laitsaarenselkä (435). Halilanojan (075) näytepisteeltä otetaan normaalin vesistötarkkailukierroksen lisäksi aina kuormitustarkkailun yhteydessä näyte, josta määritetään veden ph-arvo. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy.

14 14/82 3 Vuoden 2010 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Suursuon kuormitusarvot on laskettu näytetietojen ja tuotantoalueen mittapatokaivon pinnankorkeusmittaritietojen perusteella. Suursuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 1,5-kertaiset, kokonaisfosforin osalta 0,7-kertiaset ja kokonaistypen osalta 0,7-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liitteessä 3. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään (annettu , 08/0215/1) asettanut Suursuon turvetuotantoalueen roudattomana aikana kemiallisesta käsittelystä vesistöön lähtevän veden pitoisuudet saavat olla enintään: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 1200 µg/l, COD 15 mg/l ja kiintoaine 10 mg/l. Roudattomana aikana kemiallisen käsittelyn poistoteholle on asetettu seuraavat vähimmäisvaatimukset: kokonaisfosfori 90 %, kokonaistyppi 30 %, COD 70 % ja kiintoaine 50 %. Päästöraja-arvot lasketaan roudattoman kauden käsittelyajan mittausten keskiarvoina. Suursuon valumavesien kemiallinen käsittely oli Vapolta saadun tiedon mukaan vuonna 2010 toiminnassa välisenä aikana. Tarkkailutulosten perusteella kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keskimääräiset pitoisuudet olivat ajalla : kokonaisfosfori 16 µg/l, kokonaistyppi 616 µg/l, COD 9,6 mg/l ja kiintoaine 6,8 mg/l. Tulosten perusteella keskimääräiset puhdistustehot olivat seuraavat: kokonaisfosfori 87 %, kokonaistyppi 41 %, COD 76 % ja kiintoaine 66 %. Lupamääräyksien lähtevän veden pitoisuusraja-arvot alitettiin. Kokonaisfosforin puhdistusteho vähimmäisvaatimus jäi saavuttamatta, mutta muilta osin roudattoman ajan puhdistustehovaatimukset saavutettiin. Lupamääräyksissä talviaikaisen kemiallisen käsittelyn tehon tavoitearvot ovat seuraavat: kokonaisfosfori 80 %, COD 50 % ja kiintoaine 30 %. Jos tavoitearvoja ei saavuteta, luvan saajan on esitettävä Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle (nyk. ELY-keskukselle) hyväksyttäväksi suunnitelma käsittelyn tehostamisesta. Koska kemiallinen käsittely ei ollut käytössä alkuvuonna 2010, talviaikaisen kemiallisen käsittelyn puhdistustehot laskettiin loppuvuodelle 2010 ( ). Tulosten (marras- ja joulukuun tarkkailukertojen keskiarvo) perusteella talviaikaisen kemiallisen käsittelyn puhdistustehot olivat: kokonaisfosfori 93 %, COD 34 % ja kiintoaine 48 %. COD:n osalta puhdistustehon tavoitearvo jäi saavuttamatta, mutta muilta osin tavoitearvot saavutettiin. 3.2 Vesistötarkkailu Virtahavaintopaikat Kemiallisen käsittelyjakson aikana vuonna 2010 lähtevän veden keskimääräiset orgaanisen aineksen, typen ja kokonaisfosforin pitoisuudet sekä väriarvo olivat turvetuotantoalueen vedeksi alhaisia. Veden rautapitoisuus oli erittäin korkea ja vesi erittäin hapanta. Kemiallisen käsittelyjakson ulkopuolella suolta lähtevä vesi oli vuonna 2010 laadultaan keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (liite 3). Suurisuonojan taustapisteen (437) ja Halilanojaan laskevan Parjalanojan (436) vedet olivat vuonna 2010 keskimäärin runsaasti orgaanista ainesta sisältäviä, happamia, erittäin tummia sekä ravinteikkaita ja erittäin rautapitoisia. Suurisuonojan taustapisteellä syksyn tarkkailukerralla näkyi vedenlaadussa kemikaloinnin vaikutus, joka vaikuttaa keskimääräisiin tuloksiin. Vedenlaadussa näkyi lokakuun tarkkailukerralla kemikaloinnin vaikutus (mm. kok.p 7 µg/l, ph 3,5 ja Fe µg/l), vaikka näyte oli otettu noin 200 m lähtevän veden näytepisteen yläpuolelta (laskuojassa mahdollisesti majavan pato, joka on padottanut vettä?). Maaveteen laskevan Halilanojan (075) vesi oli kiintoainetta ja orgaanista ainetta sisältävää, tummaa, ravinteikasta, erittäin hapanta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää (liite 3).

15 15/82 Tulosten perusteella tuotantoalueelta tuleva vesi kohotti osaltaan kemiallisen käsittelyjakson aikana vuonna 2010 Halilanojan kiintoainepitoisuutta, mutta alensi osaltaan orgaanisen aineksen ja fosforin pitoisuuksia sekä värilukua Järvihavaintopaikat Suursuon alapuolisella Maavedellä vesi oli vuonna 2010 keskimäärin lievästi sameaa, melko kiintoainepitoista sekä happamuudeltaan lähellä neutraalia. Keskimääräiset happitilanteet olivat erinomaisia. Väriluku oli pääsääntöisesti humuspitoisille vesialueille ominainen. Humuspitoisuudet olivat melko alhaisia ja rautapitoisuudet kohtuullisia, tosin Piispalanselän näytepisteellä rauta- ja humuspitoisuudet olivat korkeampia kuin muilla Maaveden näytepisteillä. Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet sekä avovesikauden pintaveden a-klorofyllipitoisuudet olivat rehevälle vesialueelle ominaisia (liite 3). Piispalanselän ja Mankasaaenselän näytepisteillä lopputalven happitilanne oli alusvedessä heikentynyt, jonka johdosta pohjasedimentistä vapautui rautayhdisteitä alusveteen. Maavedellä kokonaisvedenlaatu oli vuonna 2010 keskimäärin huonoin Piispalanselällä (431), jossa orgaanisen aineksen, kokonaistypen ja raudan pitoisuudet sekä väriluku olivat korkeammat kuin muilla Maaveden havaintopisteillä. Keskimääräisesti paras vedenlaatu oli Kopinsalmen (434) ja Laitsaarenselän (435) näytepisteillä. 3.3 Suursuon alapuolisen Maaveden vesikasvillisuuskartoitus ilmakuvauksella Maaveden erityispiirteisiin kuuluvat erittäin matalat vesialueet sekä vesistön rehevyys, joten vesikasvillisuusvyöhykkeet ulottuvat kauas rantaviivasta. Monin paikoin rantaviivan määrittäminen on vaikeaa koska ranta on muuttunut luhdaksi. Vesikasvillisuus on tutkitulla alueella voimakkainta Halilanlahdella ja Leväsensalmessa. Valuma-alueen ojien suulla on myös voimakasta vesikasvillisuutta. Tutkitulta alueelta on olemassa vanhoja mustavalkoisia ilmakuvia, mutta ne on otettu alkukesästä, joten ne eivät ole tähän tutkimukseen verrattavia. Tarkkailusta on tehty erillinen raportti. 4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina ) Suursuon Maaveden järvihavaintopisteissä Maaveden vedenlaadun kehitystä vuosina on tarkasteltu erillisinä lopputalven ja loppukesän vedenlaatumuuttujien keskiarvoina vuosikeskiarvojen sijaan, sillä näytteenottoajankohdat ovat 1990-luvulla osin muuttuneet, jolloin vuosikeskiarvot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Lisäksi Maaveden vedenlaatu ja siinä tapahtuneet muutokset ovat erilaiset kesä- ja talviaikana. Muuttujakeskiarvot on laskettu kaikkien näytepisteiden ja syvyyksien havaintokertakohtaisina keskiarvoina, jolloin kullekin vuodelle muodostuvat yhdestä näytekierroksesta koostuvat alueelliset kesä- ja talvikeskiarvot luvun lopun luvun puolivälin välisenä aikana Maaveden lopputalven ja loppukesän aikaisissa kokonaisvedenlaaduissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia (liite 6) luvun puolivälin jälkeen Maaveden loppukesän aikaisten vedenlaatumuuttuja-arvojen kehitys on ollut osittain vastakkaissuuntaista. Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet ovat olleet selvästi aiempaa korkeammat, kun taas a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet selvästi ja kokonaisfosforipitoisuudet lievästi aiempaa alhaisempia luvun puolivälin jälkeen Maaveden kesäaikainen kokonaisvedenlaatu on kuitenkin pysynyt melko ennallaan. Maaveden talviaikainen vedenlaatu vakiintui 1990-luvun puolivälin jälkeen edeltäviä vuosia paremmalle tasolle, ja on siitä lähtien pysynyt melko ennallaan ja aiempaan nähden vakaana lukuun ottamatta vuosien 2009 ja 2010 useamman vedenlaatumuuttujan pitoisuuksien nousua. Talviaikaisen vedenlaadun paraneminen ilmeni happitilanteen paranemisena, alentuneina rautapitoisuuksina sekä kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuuksina.

16 16/82 Aineiston perusteella on kuitenkin epävarmaa, onko 1990-luvun loppupuolella tapahtunut Maaveden kiintoainepitoisuuden kasvu todellinen. Suursuon alapuolisen vesistön tarkkailua suorittavana konsulttina toimi lopputalveen 1997 saakka Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus ja kesästä 1997 alkaen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry (nykyisin ). Em. konsulttien yhdistetyn aineiston perusteella havaittu kiintoainepitoisuuden kesäaikainen selvä nousu ja talviaikainen lasku saattaa myös olla seurausta laboratorioiden välisistä eroavaisuuksista analytiikassa, sillä kiintoainepitoisuuden muutos tasolta toiselle tapahtui kerralla kesästä 1997 alkaen. Tyypillisesti muutokset vesistöissä ovat vähittäisiä, mikäli vesistössä tai valuma-alueella ei tapahdu mitään poikkeavaa, joka voisi aiheuttaa äkillisen muutoksen. Kiintoainepitoisuuden määrityksessä käytetty standardimenetelmä on kuitenkin ollut molemmissa laboratorioissa sama. Kiintoainepitoisuuden mahdolliset muutokset eivät myöskään selity esimerkiksi vedenpinnan korkeuden vaihtelulla, sillä vuosina vedenpinta on vaihdellut normaalikorkeuden molemmin puolin, mikä ei kuitenkaan ole heijastunut vastaavina kiintoainepitoisuuden muutoksina. Kysymys kesäaikaisen kiintoainepitoisuuden muutoksen todellisuudesta ja mahdollisen muutoksen syistä jää olemassa olevan tiedon perusteella avoimeksi. Talviaikaisen kokonaisvedenlaadun paraneminen 1990-luvun puolivälissä oletettavasti johtuu Maaveteen kohdistuvan ympärivuotisen kuormituksen alenemisesta mm. Suursuon turvetuotantoalueen sulan maan aikaisten valumavesien kemiallisen puhdistuksen aloittamisesta sekä maa- ja metsätaloudessa tapahtuneista muutoksista (peltoalan poistuminen viljelystä, pellon kesannointi ja muutokset lannoituksessa sekä lannan käsittelyssä) johtuen. Vedenlaatumuutokset viittaavat myös suo- ja metsäojitusten vedenlaatuvaikutusten vähenemiseen tarkastelujaksolla. Ilmeisesti vesistön kesäaikaisen sisäisen kuormituksen voimakkuus peittää alleen ulkoisessa kuormituksessa tapahtuneita muutoksia, minkä johdosta kesäaikaisessa vedenlaadussa ei ole tapahtunut samanlaista paranemista kuin talviaikana. Kesäaikainen sisäinen kuormitus aiheutunee pääasiassa aallokon vaikutuksesta, joka matalassa vesistössä nostaa kiintoainesta ja siihen sitoutunutta fosforia pohjalta takaisin vesipatsaaseen. SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Johanna Ritari tutkija LIITE Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010 JAKELU Vapo Oy Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

17 17/82 LIITE Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010 Suursuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk). Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk vuosikeskiarvo ,9 216,8 22,5 0,65 talvikeskiarvo ,6 113,3 25,3 0,71 kevätkeskiarvo ,5 1179,3 109,8 3,66 kesäkeskiarvo ,9 76,6 7,7 0,24 syksykeskiarvo ,7 111,0 20,6 0,13 käs.jakson aikana ,2 94,0 11,5 0,19 käs.jakson ulkopuolella ,4 431,1 41,8 1,47 tarkkailujakson aikana ,9 216,8 22,5 0,65 tarkkailujakson ulkop Suursuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010 MITTA = Suursuolta kemiallisen käsittelyjakson ulkopuolella suolta lähtevä vesi SETTI = kemiallisesta käsittelystä lähtevän vesi ( ) MITTA SETTI suolta kemiall.käsitt. Suurisuonoja, Parjalanoja Halilanoja lähtevä lähtevä taustap. Näytekertoja kpl (22) *K-aine mg/l 17 7,8 3,5 8,7 9,2 *Sähkönj ms/m ,1 19 *ph 5,9 3,5 4,4 6,1 5,2 *Väri mg/l Pt *CODMn mg /l *Kok.N µg/l *Kok-P µg/l *Fe µg/l *PO4-P µg/l 38 5,6 *NH4-N µg/l *NNO3+N02 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 13 4,3 Hehk.häv. mg/l k-a 4,2 3,6

18 18/82 Suursuon Maaveden järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta Piispalan- Kolin- Mankasaaren- Kopin- Laitsaarenselkä lahti selkä lahti selkä Näytekertoja 1) kpl *O 2 mg/l 9,7 11 9,2 9,9 10 *O 2 % % *Sameus FTU 3,7 4,7 3,2 2,8 2,7 *K-aine mg/l 3,1 6,9 3,9 4 2,8 *Sähkönj ms/m 7,7 6,8 6,9 6,6 6,9 *ph 7,1 7,2 7,1 7,1 7,2 *Väri mg/l Pt *COD Mn mg /l ,2 8,6 8,7 *Kok.N µg/l *Kok-P µg/l *NH 4 -N µg/l *Fe µg/l a-chl µg/l ) Sis. myös kesän kolme ylimääräistä a-klorofylli-seurantakertaa *) Finas-akkreditoitu menetelmä

19 19/82 No 721/ VAPO OY:N VEHKATAIPALEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA- ALUE / ALA-SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUTULOKSET VUO- DELTA Yleistä Vehkataipaleensuon turvetuotantoalue sijaitsee Taipalsaaren kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Ala-Saimaan alueella (4.112), jolla sijaitsevat myös Vapo Oy:n Kiihansuon ja Suursuon turvetuotantoalueet. Vehkataipaleensuon tuotantoalueen pinta-ala on 67 ha. Vehkataipaleensuolla on ollut keväästä 2010 lähtien ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään ruokohelpikentällä. Vehkataipaleensuon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Suur-Saimaan Jakaranlahteen kuusi kilometriä Saimaan kanavan suualueelta pohjoiseen. Jakaranlahden vesi on tyypillisesti sameahkoa, kiintoainepitoista, ruskehtavaa, fosforipitoisuudeltaan rehevää ja typpipitoisuudeltaan lievästi rehevää sekä kohtuullisesti orgaanista ainetta sisältävää. Lahden vedenlaatuun vaikuttaa ojavesien lisäksi UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden jätevesikuormitus. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Vehkataipaleensuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Talvijaksolla ei ole näytteenottoa. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan ruokohelpikentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä lähtevästä (V1) vedestä. 2.2 Vesistötarkkailu Vehkataipaleensuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: taustapiste Isoniittu (P0) ja Isoniitun laskuoja (P1). Vehkataipaleensuon järvihavaintopaikka (P2) sijaitsee Suur-Saimaassa Jakaranlahdella. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2010 tarkkailutulokset 3.1 Kuormitustarkkailu Vehkataipaleensuon tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen ja mittapadon pinnankorkeusmittarin tietojen perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen sekä Suursuon valuntatietojen avulla. Vehkataipaleensuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 1,6- kertaiset, fosforin osalta 1,7-kertaiset ja typen osalta 1,1-kertaiset muiden kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liitteessä 3.

20 20/ Vesistötarkkailu Tarkkailukauden 2010 aikana Vehkataipaleensuolta lähtevän (V1) veden keskimääräinen laatu oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (liite 3). Vesi oli Isoniitun halki kulkevassa ojassa sekä taustapisteessä (P0) että laskuojaliittymän alapuolella (P1) keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti orgaanista ainesta ja rautaa sisältävää sekä ravinteikasta. Vehkataipaleensuolta lähtevä vesi ei heikensi vain hyvin lievästi tarkkailujakson 2010 aikana Isoniitun halki kulkevan ojan vedenlaatua. Laskuojan liittymän alapuolella (P1) vedessä oli hieman enemmän typpeä ja humusta sekä väriluku oli hieman korkeampi kuin taustapisteellä. Kuitenkin fosforipitoisuus oli lievästi alhaisempi laskuojan liittymän alapuolella kuin taustapisteellä. Suur-Saimaan Jakaranlahdessa (P2) vesi oli vuonna 2010 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoaine- ja humuspitoista sekä kokonaisfosfori- ja loppukesän a-klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevää. Veden happitilanne oli erinomainen (näyte 1 m syvyydestä). 3.3 Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden kalastotarkkailu Koekalastuksen perusteella Vehkataipaleensuon alapuolisen Jakaranlahden saalis on rehevämmälle vesialueelle ominainen kuin vertailualueella. Yksikkösaalis ja yksilömäärä olivat suurempia, särkien osuus suurempi ja ahvenien pienempi, petojen osuus pienempi ja indikaattorilajeja ei ollut. Vaikutusalue on kuitenkin varsin pieni. Tarkkailusta on tehty erillinen raportti. 4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina ) Vehkataipaleensuon alapuolisessa Saimaan Jakaranlahdessa Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden (P2) vedenlaatu oli tarkkailujakson aikana selvästi huonoimmillaan vuosina , jolloin keskimääräisistä ainepitoisuuksista sekä sameus- ja väriarvoista mitattiin selvästi muuta tarkkailujaksoa korkeampia arvoja (liite 6). Jakaranlahden kokonaisvedenlaatu parani 1990-luvun lopulla pääasiassa laskevista kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuuksista sekä väriarvosta johtuen. Vuosina vedenlaatu oli hieman parantunut vuosien vedenlaatuun verrattuna. Tämä ilmenee keskimäärin lievästi alentuneina typpipitoisuuksina sekä sameusarvoina. Kiintoaine- ja a-klorofyllipitoisuus oli hieman kasvanut vuosien 2008 ja 2009 tuloksiin verrattuna. Viime vuosina vedenlaadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa vaan vedenlaatu on pysynyt melko samanlaisena 1990-luvun lopun vaihteluiden jälkeen. SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Johanna Ritari tutkija LIITE Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010 JAKELU Vapo Oy Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

21 21/82 LIITE Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010 Vehkataipaleensuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk) Bruttokuormitus keskivalunta kiintoaine kok.n kok.p l/s/km 2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk vuosikeskiarvo ,1 223,9 33,0 1,58 talvikeskiarvo ,6 50,5 26,2 0,88 kevätkeskiarvo ,0 802,7 169,6 6,78 kesäkeskiarvo ,6 231,1 8,3 0,70 syksykeskiarvo ,8 70,7 17,1 0,84 käs.jakson aikana ,9 218,4 20,4 1,03 käs.jakson ulkopuolella ,9 134,3 41,5 2,05 tarkkailujakson aikana ,0 267,0 26,1 1,12 tarkkailujakson ulkop ja ,2 164,9 42,4 2,22 Vehkataipaleensuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010 V1 P0 P1 P2 suolta Isoniitunoja, Isoniitunoja Suur-Saimaa, lähtevä taustap. Jakaranlahti Näytekertoja kpl *K-aine mg/l 12 4,6 4,6 4,1 *Sähkönj ms/m 9,1 5,9 7,3 12 *ph 6,9 6,3 6,6 7,5 *Väri mg/l Pt *COD Mn mg /l *Kok.N µg/l *Kok-P µg/l *Fe µg/l *PO 4 -P µg/l *NH 4 -N µg/l *NNO 3 +N0 2 µg/l Hehk.jään. mg/l k-a 8, Hehk.häv. mg/l k-a 3, *O 2 mg/l ,4 *O 2 % % *Sameus FTU ,4 a-chl µg/l *) Finas-akkreditoitu menetelmä

22 22/82 No 722/ VAPO OY:N PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / HE- LISEVÄNJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEVETO VUODELTA Yleistä Paljasuon turvetuotantoalue sijaitsee Rautjärven kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Helisevänjoen valuma-alueella (4.193). Paljasuon tuotantoalueen pinta-ala on 70 ha. Paljasuolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Suon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Helisevänjokeen ja edelleen Purnujärveen. Helisevänjoen vesi on humusvaikutteista, kohtalaisesti rautaa sisältävää, fosforipitoisuudeltaan lievästi rehevää/rehevää ja typpipitoisuudeltaan lievästi rehevää. Helisevänjokea kuormittaa lisäksi hajakuormitus. Purnujärvi on hyvin sameavetinen ja selvästi rehevä järvi, jota vaivaavat ajoittaiset sinileväkukinnat. Purnujärven vedenlaatu on tyypillisesti välttävä. Myös Purnujärveen kohdistuu merkittävässä määrin hajakuormitusta. 2 Tarkkailun perustiedot 2.1 Kuormitustarkkailu Paljasuolla on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Talvijaksolla ei ole näytteenottoa. Kuormitusnäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä lähtevästä (K2) vedestä. 2.2 Vesistötarkkailu Paljasuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Helisevänjoki laskuojaliittymän yläpuolella (P3b), laskuoja (P5), Helisevänjoki laskuojaliittymän alapuolella (P6) ja Helisevänjoki alempana Hyypiänvuoren kohdalla (P7) ennen Purnujärveä. Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy. 3 Vuoden 2010 tarkkailutulokset 3.1 Paljasuon kuormitustarkkailu Paljasuolta lähtevän kuormituksen laskennassa virtaamatiedot on laskettu Suursuon tuotantoalueelta mitattujen valuntatietojen perusteella. Pitoisuustietoina kuormituslaskennassa on tarkkailujakson aikana käytetty näytetietoja sekä tarkkailujakson ulkopuolella Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietoja.

23 23/82 Paljasuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 2,0-kertaiset, fosforin osalta 1,2-kertaiset ja typen osalta 1,4-kertaiset muiden kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liitteessä 3. Paljasuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2010 toiminnassa ympärivuoden. Tarkkailutulosten (ajalta ) pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn poistotehot olivat: kiintoaine 52 %, fosfori 27 % ja typpi 19 %. 3.2 Paljasuon vesistötarkkailu Tarkkailutulosten perusteella Paljasuolta tarkkailujakson 2010 aikana pintavalutuskentältä lähtevässä (K2) vedessä oli keskimäärin runsaasti rautaa, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (liite 3). Laskuojassa (P5) keskimääräiset ainepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin suolta lähtevässä vedessä. Tulosten perusteella laskuojasta tuleva vesi heikensi vain lievästi tarkkailujakson 2010 aikana Helisevänjoen keskimääräistä vedenlaatua kohottamalla hieman typen ja raudan pitoisuuksia. Alempana Helisevänjoella Hyypiänvuoren pisteellä (P7) tarkkailujakson 2010 aikainen vedenlaatu oli melko samanlaista kuin ylemmällä laskuojaliittymän alapuolisella Helisevänjoen pisteellä (P6). Hyypiänvuoren jokipisteellä vedessä oli hieman enemmän rautaa ja kiintoainetta kuin laskuojaliittymän alapuolisella jokipisteellä. Helisevänjoki oli Hyypiänvuoren näytepisteellä kiintoaine-, humus- ja rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää. 3.3 Paljasuon alapuolisen vesistön kalastotarkkailu Poikkeuksellisen helteisenä ja vähäsateisenakin kesänä Helisevänjoen virtaama oli niin suuri, ettei sähkökalastusta voitu kunnolla toteuttaa millään koskella tai jokiosuudella. Samana vuonna Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n muut koskikalastukset voitiin viedä läpi ohjelman mukaisesti. Neljän kosken yhteissaalis oli 24 g särkeä, 15 g ahventa ja 6 g kivisimppua yhteensä 45 g. Tällaisella saaliilla ei voi antaa arviota Helisevänjoen kalataloudellisesta tilasta, saati turvetuotannon kuivatusvesien vaikutusta siihen. Esitämme, että tarkkailuohjelmasta poistetaan sähkökalastus Helisevänjoessa. Vuoden 2010 Purnujärven koekalastussaaliit olivat selvästi suuremmat ja kuvasivat paremmin järven rehevyyttä kuin vuoden 2007 saalis. Molempina koekalastusvuosina vaikutusalueen saalis jäi paljon vertailualueen saalista pienemmäksi. Vuoden 2010 koekalastuksen tuloksissa oli positiivista, että Purnujärven kuhakanta vaikuttaa vahvalta. Kuhaa oli kaikissa vertailualueen verkoissa ja niissä oli eri ikäluokkia. Purnujärven ahvenissa oli myös melko runsaasti kookkaita petokokoisia ahvenia. Kaikkiaan petoja oli särkikalakantaan nähden kuitenkin liian vähän, mikä on reheville järville tyypillistä. Särjen lisäksi Purnujärven lahna- ja salakkakannat vaikuttivat vahvoilta. Tarkkailusta on tehty erillinen raportti. 4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina ) Paljasuon Helisevänjoessa Helisevänjoessa Paljasuon suunnalta tulevan ojan liittymän alapuolella (P6) keskimääräiset fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuudet sekä väriarvo ovat vuosina olleet pääsääntöisesti ojaliittymän yläpuolisia (P3/P3b) arvoja korkeampia (liite 6). Vuoden 2008 keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli yläpuolisella näytepisteellä selvästi korkeampi kuin alapuolisella. Tarkastelujakson aikana Helisevänjoen laskuojaliittymän ylä- ja alapuolisissa näytepisteissä kokonaisvedenlaatu on hieman heikentynyt johtuen keskimäärin kohonneista väriarvosta. Laskuojaliittymän yläpuolisessa taustapisteellä keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana. Joskin kuivana vuonna 2010 väriluvut kääntyivät yläsekä alapuolisilla näytepisteillä laskuun. Alapuolisella näytepisteellä veden keskimääräinen typpipitoisuus oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana.

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015

VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 168/16 VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2015

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

UAI/U ~ VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2013

UAI/U ~ VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2013 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2,53850 LAPPEENRANTA PL 17,53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1(7) IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1986-2014 1 Yleistä Imatran Immalanjärvi on Vuoksen kautta Laatokkaan laskevan Unterniskan vesistön

Lisätiedot

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 621/16 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA 1985-2015

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006

SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 No 1635/06 SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2006 Lappeenrannassa 18. päivänä joulukuuta 2006 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Pentti Saukkonen limnologi SIMPELEJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen

Lisätiedot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

No 1301/17 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2016 SEKÄ YHTEENVETO VUOSILTA Lappeenrannassa 29. päivänä toukokuuta 2017

No 1301/17 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2016 SEKÄ YHTEENVETO VUOSILTA Lappeenrannassa 29. päivänä toukokuuta 2017 No 1301/17 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2016 SEKÄ YHTEENVETO VUOSILTA 1985-2016 Lappeenrannassa 29. päivänä toukokuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 1 2 PUHDISTAMOTARKKAILUN

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 14 2014 1 Yleistä Hiitolanjoki, josta käytetään myös nimeä Kokkolanjoki, on Etelä-Karjalassa sijaitseva

Lisätiedot

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE0966 25.7.2013 VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012 Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 2(13) VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 1985 2014 1 Ylesitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 26.6.2008 Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 1(3) Endomines Oy 14.12.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18

POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 3794.52 Vapo Oy POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN VAPO OY:n TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA 2016-18 1.12.2015

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

VAPO OY JA PELSON VANKILA

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 1(3) Endomines Oy 14.7.2016 Pampalontie 11 82967 HATTU Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus

Lisätiedot

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016

Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä

Lisätiedot

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013

Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013 25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016 VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan

Lisätiedot

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3. Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu

Lisätiedot

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014

DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 DRAGMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUS-, VESISTÖ- JA POHJAVESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Viivi Mänttäri SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 SÄÄOLOT 2 4 AINEISTO

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006 HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013 IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot