No 1554/18 URPALANJOEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA Lappeenrannassa 26. päivänä kesäkuuta Niina Hätinen tutkija

Transkriptio

1 No 1554/18 URPALANJOEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA Lappeenrannassa 26. päivänä kesäkuuta 2018 Niina Hätinen tutkija

2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ URPALANJOEN VESISTÖTARKKAILU Jokitarkkailu Järvitarkkailu BIOLOGINEN TARKKAILU Kasviplanktontarkkailu Piilevätarkkailu Yhteenveto biologisesta tarkkailusta KALATALOUSTARKKAILU RAPORTOINTI TARKKAILUOHJELMAN VOIMASSAOLOAIKA... 9 LIITTEET... 9 KIRJALLISUUS FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC etunimi.sukunimi@svsy.fi

3 1 YLEISTÄ Urpalanjoen vesistö saa alkunsa Salpausselältä Lappeenrannan ja Luumäen alueilta. Lännessä alkuhaarana on Kirkkojoki ja idässä Urpalonjärvi ja sen laskujoki. Urpalanjoen Suomen puoleinen valuma-alue on pinta-alaltaan 455 km2 ja Kirkkojoen valuma-alueen pinta-ala on 53 km2. Urpalanjoen valuma-alueen peltovaltaisuudesta johtuen hajakuormituksen merkitys etenkin vesistöalueen yläosalla on huomattava. Nykyisin Urpalanjokeen ei Taavetin jätevedenpuhdistamon lisäksi kohdistu muuta pistemäistä yhdyskuntajätevesikuormitusta. Turvetuotannon kuivatusvedet kuitenkin kuormittavat Urpalanjokea. Tällä hetkellä toiminnassa olevia turvetuotantoalueita Urpalanjoen valuma-alueella ovat Vapo Oy:n Juvainsaarensuo (sis. Hernemaansuon), Läntinen Suurisuo, Säkkisuo ja Huuhansuo, Jussila Power Oy:n Kurannon-Lehtisaarensuo sekä Juvainsaarensuo. Taulukossa 1 on esitetty Urpalanjoen lupavelvolliset kuormittajat ja lupatiedot. Vapo Oy:n Huuhansuon biologista tarkkailua toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman tarkkailuohjelman No 296c/18 mukaisesti. Taulukko 1. Urpalanjoen tarkkailuun osallistuvat lupavelvolliset Toiminnanharjoittaja Lupanumero Luumäen kunta Taavetin jätevedenpuhdistamo ESAVI/4007/2015 Vapo Oy Juvainsaarensuo ESAVI/435/04.08/2010 Läntinen Suurisuo ESAVI/419/04.08/2010 Säkkisuo ESAVI/438/04.08/2010 Kurannon-Lehtisaarensuo ESAVI/421/04.08/2010 Juvainsaarensuon pohjoisosa ESAVI/420/04.08/2010 Jussila Power Oy Luumäen kunnan Taavetin jätevesien purkuvesistön, Urpalanjoen veden laatua on seurattu jo 1980-luvulta lähtien. Urpalanjoen alajuoksun (havaintopaikat 10-12) tarkkailua on toteutettu vuodesta 1990 lähtien Miehikkälän kunnan vapaaehtoisena tarkkailuna. Vuonna 2000 lopetettiin Jurvalan jätevedenpuhdistamon toiminta ja tämän seurauksena vuonna 2001 tarkkailusta jätettiin pois Urpalanjoen yläjuoksun havaintopaikat 6 ja 7. Tarkkailua on toteutettu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman tarkkailuohjelman (No 1689/10/ps) mukaisesti. Tämä tarkkailuohjelma perustuu Luumäen kunnan Taavetin jätevesien uuteen laskulupaan (Dnro ESAVI/4007/2015, ). Luumäen kunta vastaa tarkkailuohjelman mukaisesta vesistötarkkailusta. Urpalanjoen biologinen tarkkailu toteutetaan taulukossa 1 esitettyjen kuormittajien yhteistarkkailuna. Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksia Urpalanjokeen tarkkaillaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman (No 3021/15/NT) tarkkailuohjelman mukaisesti. 3 (10) URPALANJOEN VELVOITARKKAILUOHJELMA 2018Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

4 Taavetin jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailua toteutetaan Saimaan VesiYmpäristötutkimus Oy:n laatiman erillisen tarkkailuohjelman (No1688/10/jr) mukaisesti. ja 2 URPALANJOEN VESISTÖTARKKAILU Tämän tarkkailuohjelman vesistötarkkailunäytteet tulee olla ympäristönäytteenottoon henkilösertifioitujen näytteenottajien ottamia ja näytteet tulee analysoida akkreditoidussa laboratoriossa. Urpalanjoen vesistötarkkailusta vastaa Luumäen kunta. 2.1 Jokitarkkailu Urpalanjoen tarkkailualue ulottuu Kirkkojoelta puhdistamon yläpuolelta Suurijärven kautta Urpalanjoen pienrajaveden havaintopaikalle. Tarkkailunäytteet otetaan jokihavaintopaikoilta neljästi vuoden aikana eli näytteenottoajankohdat ovat ali- ja ylivirtaamakaudet (helmi-maaliskuu, toukokuu, elokuu ja loka-marraskuu). Taulukossa 2 ja liitteessä 1 on esitetty Urpalanjoen jokitarkkailun havaintopaikat. Jokinäytteet otetaan pintavedestä 0,1-0,5 m. Taulukko 2. Kirkkojoen ja Urpalanjoen havaintopaikat TUNNUS HERTTA-NIMI KOORDINAATIT (YKJ) NÄYTTEENOTTO AJANKOHTA (kk) 1 Kirkkojoki , 5, 8 ja Kirkkojoki , 5, 8 ja Kirkkojoki Haimila , 5, 8 ja Urpalanjoki , 5, 8 ja Urpalanjoki Suo-A , 5, 8 ja Urpalanjoki Pitkäk 027 * , 5, 8 ja Urpalanjoki Joutsenk 014 * , 5, 8 ja Urpalanjoki pienraja 001 * , 5, 8 ja *) Miehikkälän kunnan vapaaehtoisen tarkkailun havaintopaikat Taulukossa 3 on esitetty jokinäytteistä tehtävät määritykset. 4 (10) URPALANJOEN VELVOITARKKAILUOHJELMA 2018Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

5 Taulukko 3. Jokivesinäytteistä tehtävät määritykset MÄÄRITYS LYHENNE YKSIKKÖ lämpötila t C happipitoisuus O2 mg/l hapen kyllästysaste kyll. % % 25 ms/m ph sähkönjohtavuus väriluku mg/l Pt sameus FTU kemiallinen hapen kulutus CODMn mg/l kiintoaine ka mg/l kokonaisfosfori kok.p µg/l kokonaistyppi kok.n µg/l ammoniumtyppi NH4-N µg/l kolif. 36 C MPN/100ml Escherichia coli Enterokokit al.+var. E.Coli MPN/100ml pmy/100ml 2.2 Järvitarkkailu Taavetin jätevedenpuhdistamon alapuolisen vesistön tarkkailuun kuuluu myös yksi järvi, Suurijärvi. Järvihavaintopaikalta otetaan näytteet kahdesti vuodessa kerrostuneisuusajankohtina (helmimaaliskuu ja elokuu). Taulukossa 4 on esitetty järvihavaintopaikka ja näytteenottosyvyydet. Taulukko 4. Järvihavaintopaikka ja näytteenottosyvyydet TUNNUS HERTTA-NIMI KOORDINAATIT (YKJ) , 5, 10 ja 15* Suurijärvi 016 NÄYTTEENOTTOSYVYYS (m) NÄYTTEENOTTO AJANKOHTA (kk) 2-3 ja 8 *) A-klorofyllinäytteet otetaan 0-2 m:n kokoomanäytteinä elokuussa. Taulukossa 5 on esitetty järvihavaintopaikoilta tehtävät määritykset. Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys. 5 (10) URPALANJOEN VELVOITARKKAILUOHJELMA 2018Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

6 Taulukko 5. Järvihavaintopaikoilta tehtävät määritykset MÄÄRITYKSET LYHENNE YKSIKKÖ lämpötila t C happipitoisuus O2 mg/l hapen kyllästysaste kyll. % % 25 ms/m ph sähkönjohtavuus väriluku mg/l Pt sameus FTU kemiallinen hapenkulutus CODMn mg/l kiintoaine ka mg/l kokonaisfosfori kok.p µg/l kokonaistyppi kok.n µg/l ammoniumtyppi* NH4-N µg/l nitraatti-nitrittityppi* NNO3+NO2 µg/l kolif. 36 C Escherichia coli MPN/100ml E.coli Enterokokit al.+var. a-klorofylli** MPN/100ml pmy/100ml a-chl µg/l *)määritetään vain elokuussa kaikista syvyyksistä **) määritetään kesällä kokoomanäytteestä (0-2 m) 3 BIOLOGINEN TARKKAILU 3.1 Kasviplanktontarkkailu Kasviplanktonnäytteet otetaan joka kolmas vuosi elokuussa Suurijärvestä alkaen vuodesta Havaintopaikka on sama kuin vesistötarkkailun havaintopaikka. Edustavan näytteen saamiseksi otetaan 3-5 rinnakkaista noutimellista 0-2 m kokoomanäytteenä. Näytteet otetaan muun vesistönäytteenoton yhteydessä. Kasviplanktonnäytteenoton yhteydessä otetaan samasta kokoomanäytteestä myös osanäyte a-klorofyllimääritykseen. Kasviplanktontutkimus perustuu ympäristöhallinnon kansallisiin ohjeisiin (Meissnerr ym 2016). Kasviplanktonista tehdään kattava lajistotason analyysi ympäristöhallinnon kasviplanktontutkimuksissa käyttämän laajan kvantitatiivisen menetelmän mukaisesti. Tarkkailutulokset siirretään Suomen ympäristökeskuksen 6 (10) URPALANJOEN VELVOITARKKAILUOHJELMA 2018Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

7 ylläpitämään kasviplanktonrekisteriin. Kasviplanktontarkkailu tehdään yhteistarkkailuna alueen kuormittajien kanssa (Luumäen kunta, Vapo Oy ja Jussila Power Oy). 3.2 Piilevätarkkailu Piilevätarkkailulla seurataan jätevedenpuhdistamon ja turvetuotantoalueiden vesien vaikutusta alapuolisen joen vedenlaatuun ja ekologiseen tilaan. Piilevätarkkailuissa noudatetaan standardia SFS-EN sekä ympäristöhallinnon kansallisia ohjeita. Piilevätarkkailua varten kivet kerätään koskijaksoilta, joista valitaan näytteenottoon sopiva kivikkopohja. Kivikkopohjalta kerätään cm kokoisia kiviä. Kivien on tullut olla veden alla vähintään 6 viikkoa. Piilevänäyte koostuu yhteensä viidestä kivestä, jotka kerätään tutkittavalta koskijaksolta (havaintopaikka) alajuoksulta yläjuoksulle etenevältä linjalta. Näytteenottoon soveltuvien kivikkopohjien puuttuessa tarkkailualueelta, viedään havaintopaikoille inkuboitumaan cm kokoisia kiviä. Kivien yläpinnat harjataan puhtaalla harjalla ja pienellä vesimäärällä siten, ettei kivien pohjassa olevat kuolleet piilevät siirry näytteeseen. Näyte säilötään jo maastossa n. 25 % alkoholiin. Näytepaikkatiedot kerätään maastolomakkeisiin. Piilevätarkkailu toteutetaan kuudelta havaintopaikalta, joista kolmen alimmaisen havaintopaikan tarkkailu toteutetaan yhdessä alueen kuormittajien kesken (Luumäen kunta, Jussila Power Oy ja Vapo Oy). Piilevätarkkailu toteutetaan joka kolmas vuosi alkaen vuodesta Taulukossa 6 ja liitteessä 2 on esitetty piilevätutkimuksen havaintopaikat. Tarkkailutulokset (tuloksista Omnidia-ohjelmalla lasketut piileväindeksit) toimitetaan Suomen ympäristökeskukselle tulosten taltiointia varten. Taulukko 6. Piilevätarkkailun havaintopaikat TUNNUS PISTE KOORDINAATIT (YKJ) TARKKAILUVELVOLLINEN 1 Kirkkojoki Luumäen kunta 2 Kirkkojoki Myllykoski Luumäen kunta 3 Urpalanjoki 032, Suo-Anttila Urpalanjoki Aittokoski Urpalanjoki Joutsenk Luumäen kunta, Vapo Oy ja Jussila Power Oy Luumäen kunta, Vapo Oy ja Jussila Power Oy Luumäen kunta, Vapo Oy ja Jussila Power Oy 3.3 Yhteenveto biologisesta tarkkailusta Taulukossa 7 on esitetty Taavetin puhdistamon alapuolisten Kirkkojoen, Urpalanjoen sekä Suurijärven biologinen tarkkailu ja toteuttavien tutkimusten toteuttamistiheys. 7 (10) URPALANJOEN VELVOITARKKAILUOHJELMA 2018Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

8 Taulukko 7. Taavetin jätevedenpuhdistamon alapuolisen vesistön biologinen tarkkailu TARKKAILU TOTEUTTAMISTIHEYS SEURAAVAT TARKKAILUVUODET Kasviplanktontarkkailu joka 3. vuosi 2020, 2023, 2026 Piilevätarkkailu joka 3. vuosi 2020, 2023, KALATALOUSTARKKAILU Kirkkojoen kalataloustarkkailu toteutetaan sähkökoekalastuksena. Kirkkojoen kalastoa tutkitaan loppukesään tai syksyyn sijoittuvilla sähkökoekalastuksilla. Sähkökoekalastus toteutetaan kolmesta kohteesta vuoden 2011 tutkimuksen mukaisesti. Sähkökoekalastuksissa seurataan menetelmästandardiin EN 14011:2003 sisällytettyjä ohjeita. Kalastukseen käytettään Hans-Grassel ELT GI -sähkökalastuslaitetta. Taulukossa 8 ja liitteessä 3 on esitetty sähkökoekalastuksen kohteet. Sähkökoekalastusten tulokset siirretään ympäristöhallinnon ylläpitämään koekalastusrekisteriin. Sähkökoekalastus tehdään kolmen vuoden välein alkaen vuodesta Kirkkojoen kalataloustarkkailusta vastaa Luumäen kunta. Taulukko 8. Sähkökoekalastuksen kohteet Kirkkojoella. Koordinaatit ilmoitettu keskelle koskea. PISTE KOORDINAATIT (YKJ) TARKKAILUVELVOLLINEN Kirkkojoki, VT26 silta Luumäen kunta Kirkkojoki, Tainankyläntien silta Luumäen kunta Kirkkojoki, Myllykoski Luumäen kunta Urpalanjoen valuma-alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden kalataloudellista tarkkailua toteutetaan Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laatiman tarkkailuohjelman (No 869/13/ps) mukaisesti. 5 RAPORTOINTI Näytekierroskohtaiset raportit tehdään kuukauden sisällä näytteenotosta. Vuosiraportit valmistuvat seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Urpalanjoen velvoitetarkkailussa veden kokonaislaadun kehitystä on seurattu matemaattisen vedenlaatumallin avulla (Saukkosen malli, Vesitalous 6/91 ja 3/92). Käytetty monimuuttujamalli vertaa havaittua veden laatua oletettuun vesistön luonnontilaan, eli mallin avulla voidaan arvioida kuormituksen vaikutusta veden laatuun. 8 (10) URPALANJOEN VELVOITARKKAILUOHJELMA 2018Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

9 Malli antaa veden laatua kuvaavan indeksiluvun väliltä 1-6, arvon 1 kuvastaessa erinomaista (luonnontilaista) veden laatua, 2 hyvää, 3 tyydyttävää, 4 välttävää, 5 huonoa ja 6 erittäin huonoa. Velvoitetarkkailun tulosten raportoinnissa tulee myös jatkossa käyttää yllä mainittua vedenlaatumallia veden kokonaislaadun kehityksen havainnollistamisessa. Kasviplankton- ja piilevätutkimusten sekä koekalastusten tulokset raportoidaan tutkimusta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. 6 TARKKAILUOHJELMAN VOIMASSAOLOAIKA Tarkkailuohjelma astuu voimaan kun Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen ELYkeskus ovat sen hyväksyneet. Ohjelmaa voidaan tarkistaa tarvittaessa kuormittajien ja Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Vesistötarkkailun havaintopaikkakartat (3 kp)l Piilevätarkkailun havaintopaikkakartta (3 kpl) Sähkökoekalastuksen havaintopaikkakartta JAKELU Luumäen kunta Miehikkälän kunta Vapo Oy / Heli Kivisaari Jussila Power Oy / Petri Jussila TIEDOKSI Luumäen kunta / ympäristölautakunta Haminan ympäristölautakunta Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 9 (10) URPALANJOEN VELVOITARKKAILUOHJELMA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

10 KIRJALLISUUS Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kuoppala, M., Mykrä, H. & Vuori, K-M. 2016: Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. Olin, M., Lappalainen., A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S. 2014: Ohjeet standardin mukaisiin koekalastuksiin. Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 21/2014. Saukkonen, P. 1991: Matemaattinen malli veden laatuluokituksen määrittämiseen Etelä-Saimaalla. Vesitalous 6/1991. Saukkonen, P. 1992: Matemaattisen laatuluokitusmallin käyttö vesistöjen tilan seurannassa. Vesitalous 3/ (10) URPALANJOEN VELVOITARKKAILUOHJELMA Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

11 URPALANJOEN (YLÄOSAN) VESISTÖTARKKAILUN HAVAINTOPAIKAT 4 Kirkkojoki 8 Urpalanjoki puhdistamo Kirkkojoki Kirkkojoki Kirkkojoki 051, meijeri 8 Urpalanjoki Urpalanjoki 031, Suo-Anttila