Kekkilä Oy. Huhdannevan tarkkailuohjelma

Transkriptio

1 Kekkilä Oy Huhdannevan tarkkailuohjelma

2 1 Huhdannevan tarkkailuohjelma Viimeisimmän päivityksen muutokset punaisella! päivitys Tiina Majalahti, Kekkilä Oy (päivitys) Eeva-Leena Jokinen, Tuomo Laitinen Nablabs Oy SISÄLLYSLUETTELO 1. HUHDANNEVA TUOTANTOALUE TARKKAILUN PERUSTE KÄYTTÖTARKKAILU PÄÄSTÖTARKKAILU Tuotantoajan tarkkailu Jälkihoitovaiheen tarkkailu Poikkeustilanteet VESISTÖTARKKAILU KALATALOUSTARKKAILU PÖLY- ja MELUTARKKAILU PIILEVÄTARKKAILU TULOSTEN TOIMITTAMINEN, KÄSITTELY JA RAPORTOINTI TARKKAILUOHJELMAN VOIMASSAOLO LIITTEET LIITE 1 Lapuanjoen kalataloutarkkailusohjelma LIITE 2 Vapo Oy:n Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen eräiden turvetuotantoalueiden pöly- ja melutarkkailuohjelma vuodesta 2016 eteenpäin

3 2 Huhdannevan tarkkailuohjelma 1. HUHDANNEVA Huhdannevan turvetuotantoalue sijaitsee Ala-Nurmon kylässä noin 5 km Lapuan keskustasta etelään. Huhdannevan turvetuotantoalue sijoittuu Nurmonjoen valuma-alueelle (44.09), joka kuuluu Lapuanjoen vesistöalueeseen (44). Nurmonjoen valuma-alueen koko on 865,25 km2 ja sen järvisyys on 6,2 %. Huhdannevan turvetuotantoalueen pohjois-, etelä- ja länsipuolella on laajoja Nurmonjokivarren peltoalueita. Suon laidalla, sekä sen laidassa kulkevan valtatien itäpuolella on lähinnä kangasmetsää. Huhdannevan länsipuolella välittömässä suon läheisyydessä kulkee rautatie. Asutusta on lähimmillään suon pohjoisosassa noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Lisäksi alle 500 metrin etäisyydellä on kaikkiaan kolmisenkymmentä ympärivuotista ja kolme vapaa-ajan käytössä olevaa taloa. Osa talouksista ottaa talousja käyttövetensä tilakohtaisista kaivoista. Huhdannevan välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Tuotantoalueen länsipuolella on Kaaranmännikön pohjavesialue (lyhimmillään 100 metrin etäisyydellä), joka kuuluu pohjavesiluokkaan III. Suojavyöhyke sivuaa tuotantoalueen luoteiskulmaa. Lisäksi Huhdannevan länsipuolella sijaitsee pohjavesiluokkaan I kuuluva Isomäen pohjavesialue, jonne lyhin etäisyys tuotantoalueelta on noin 2 km. 2. TUOTANTOALUE Huhdannevalla on aloitettu turvetuotannon kuntoonpanotyöt vuonna 1993 ja turpeennosto vuonna Huhdannevalla tuotetaan ympäristöturvetta imuvaunumenetelmällä noin 53 ha kokoisella tuotantoalalla. Tulevaisuudessa tuotetaan mahdollisesti energiaturvetta. Huhdannevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyketju koostuu sarkaojien päähän kaivetuista lietesyvennyksistä, päisteputkiin kiinnitetyistä lietteenpidättimistä, kokoojaojaan asennetuista virtaamansäätöpadoista sekä laskeutusaltaista. Laskeutusaltaista vedet johdetaan pintavalutuskentälle ja sen jälkeen alapuoleista 0,7 kilometrin pituista laskuojaa pitkin Nurmonjokeen. Kartta tuotantoalueesta on alla kuvassa 1.

4 3 Kuva 1. Huhdannevan tuotantoalue. 3. TARKKAILUN PERUSTE

5 4 Huhdannevan turvetuotantoalueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä lainvoimainen ympäristölupa (Dno LSY-2003-Y-152). Luvan mukaan turvetta saadaan nostaa enintään 58,4 ha:n alueelta ja lupa koskee noin 63,5 ha:n hankealuetta. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräyksen 13 mukaisesti Huhdannevalla on tehtävä käyttö- ja päästötarkkailua liitteessä 3 esitetyn käyttö- ja päästötarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi määräyksen 14 perusteella luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (nyk. ELY-keskus) hyväksymällä tavalla, sekä seurattava kalataloudellisia vaikutuksia Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla (nyk. ELY-keskus). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt lausunnollaan (EPOELY/841/07.00/2012) Huhdannevalle laaditun tarkkailuohjelman siihen asti kunnes suolle on saatu uusi ympäristölupa ja sen perusteella laadittu tarkkailuohjelma. Tässä päivitetyssä Huhdannevan tarkkailuohjelmassa on huomioitu EPELY:n lausunnossa esitetyt lisäykset. 4. KÄYTTÖTARKKAILU Huhdannevan turvetuotantoalueen käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa, jota täytetään ja säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Päiväkirja esitetään tarvittaessa valvovalle viranomaiselle. Käyttötarkkailupäiväkirjan merkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto päästö- ja vaikutustarkkailun vuosiyhteenvedon kanssa. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot, esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely 5. PÄÄSTÖTARKKAILU

6 Tuotantoajan tarkkailu Huhdannevan ympäristöluvan liitteen 3 mukaan Huhdannevan päästötarkkailua tulee tehdä neljästi vuodessa kahtena vuonna lupapäätöksen antamisen jälkeen ja kahtena vuonna ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä virtaama on määritettävä näytteenoton yhteydessä. Näytteidenottomääriä on lisätty omaehtoisesti vuoden 2014 aikana. Laajinta näytteidenotto on ollut vuonna 2015, jolloin näytteitä yläpuoliselta ja alapuoliselta pisteeltä haettiin kummaltakin 18 kpl. Kuormitustarkkailun näytteenottoa esitetään jatkettavaksi seuraavasti vuosittain: kerta/kk kerta/2kk -kevättulva 1 kerta/vk (yleensä ) Näytteistä analysoidaan seuraava valikoima: -ph -kiintoaine -kok.p -kok. N -CODMn -lisäksi joka kolmas näytteenottokerta analysoidaan sulfaatti ja sähkönjohtavuus -lisäksi kiintoaineen hehkutushäviö, mikäli kiintoainepitoisuus on > 20 mg/l Näytteet otetaan aina ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Virtaama mitataan omaehtoisena jatkuvatoimisesti. Näytteenottopisteet ovat: -Huhdannevan pintavalutuskenttä yp YKJ: , ETRS-TM35FIN: Huhdannevan pintavalutuskenttä ap YKJ: , ETRS-TM35FIN: Toiminnanharjoittaja voi tarvittaessa nostaa tarkkailun tasoa. Huhdannevan pintavalutuskentän alapuoliselta päästötarkkailupisteeltä on mitattu omaehtoisesti syksystä 2016 lähtien veden ph-arvoa jatkuvatoimisesti. Omaehtoisesta tarkkailunosasta voidaan kuitenkin luopua ilman viranomaisen erillistä hyväksyntää. Näytteenoton, näytteiden analysoinnin sekä virtaamamittauksen hoitaa ulkopuolinen konsultti. Näytteenotossa ja analysoinneissa tulee käyttää standardisoituja ja/tai yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä ja työtapoja. Laboratorion tulee täyttää standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 normit. Laboratorion tulee lisäksi olla Mittatekniikan keskuksen akkreditoima testauslaboratorio ja analysoinnit tulee tehdä ensisijaisesti akkreditoituja menetelmiä käyttäen. Myös vesiin ja vesistötutkimuksiin liittyvä näytteenotto tulee olla akkreditoitu.

7 Jälkihoitovaiheen tarkkailu Huhdannevan turvetuotantoalueen siirryttyä jälkihoitovaiheeseen vesinäytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-tammikuu) kahden vuoden ajan. Näytteet otetaan ennen vesienkäsittelyä ja vesienkäsittelyn jälkeen. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan alapuolisen valikon mukaiset analyysit: - Kiintoaine - CODMn - Kok-P - Kok-N - ph -lisäksi kiintoaineen hehkutushäviö, mikäli kiintoainepitoisuus on > 20 mg/l Näytteenoton, näytteiden analysoinnin sekä virtaamamittauksen hoitaa ulkopuolinen konsultti. Ennen vesienkäsittelyn lopettamista, tulee jälkihoitovaiheen tarkkailutuloksista esittää selvitys Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle Poikkeustilanteet Poikkeustilanteissa, kuten esim. rankkasateiden aikaisissa ylivirtaamatilanteissa, toiminnan harjoittaja ottaa ylimääräisiä vesinäytteitä. Rankkasadenäyte otetaan sademäärän ylittäessä 20 mm/vrk ja siitä tehdään aina laaja analyysivalikoima. Rankkasadenäytteet lähetetään analysoitavaksi ulkopuolisen konsultin laboratorioon ja niiden tulokset huomioidaan kuormituksen laskennassa. Poikkeustilannenäytteistä näytteistä analysoidaan alapuolisen valikon mukaiset analyysit: - Kiintoaine - CODMn - Kok-P - Kok-N - ph -lisäksi tehdään kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoainepitoisuus ylittää 20 mg/l. 6. VESISTÖTARKKAILU Huhdannevan turvetuotantoalueen alapuolisesta vesistöstä Nurmonjoesta otetaan vesinäytteet kolme kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, elokuu ja syys-lokakuu) kaikkina tuotantovuosina. Yläpuolinen vesistötarkkailupiste (Nurmonjoki Kelloja) otetaan mukaan raportointiin vuoden 2017 alusta ja lisätään tarkkailuun vuonna 2017.

8 7 Näytteistä analysoidaan: - Lämpötila - Kiintoaine - Sameus - ph - Väri - COD Mn - Kok-P - PO 4-P (suod. ajalla ) - Kok-N - NO 3-NO 2-N (ajalla ) - NH 4-N (ajalla ) - Rauta - Sähkönjohtokyky -lisäksi kiintoaineen hehkutushäviö, mikäli kiintoainepitoisuus on > 20 mg/l Tarkkailupiste: -Nurmonjoki Kelloja ETRS-TM35FIN: Nurmonjoki Huhdannevan alapuoli (Hertta koodi; Huhdanneva alapuoli) YKJ: , ETRS-TM35FIN:

9 8 Kuva 2. Huhdannevan vesistötarkkailupisteet. 7. KALATALOUSTARKKAILU Lapuanjoen valuma-alueella tehdään kalataloudellista yhteistarkkailua, jossa Huhdannevan turvetuotantoalue on mukana. Kalataloustarkkailuohjelma (liite1) on vielä ELY-keskuksen hyväksyttävänä ( ). Huhdannevan turvetuotantoon liittyvää kalataloustarkkailua on tehty aiemmin vuosina 2007 ja Vuoden 2012 tarkkailun perusteella ei Huhdannevan kuivatusvedellä ole ollut vaikutusta kalastoon Kellojan alueella. Seuraava tarkkailuvuosi on vuonna PÖLY- ja MELUTARKKAILU Huhdannevalla on voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti mitattava pölyn määrää ja melutasoa tuotantoalueesta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevia asuinrakennuksia edustavissa kohteissa kahtena tuotantokautena kolmen vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Pöly- ja melumittaukset on toteutettu Huhdannevalla vuosina 2010 ja 2012 Vapo Oy:n Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan eräiden turvetuotantoalueiden melu- ja pölyvaikutusten tarkkailuohjelman mukaisesti, jonka Etelä-Pohjanmaan

10 9 ELY-keskus on hyväksynyt (Dnro EPOELY 1149/07.00/2010). Tarkkailuohjelma on ollut voimassa vuosina Tarkkailuohjelma Uudelle lupakaudelle Huhdannevan pöly- ja melutarkkailua esitetään toteutettavaksi selvitysmenettelynä. Niille maanomistajille, joiden asuinrakennukset sijaitsevat alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta, lähetetään huhtikuun 2016 loppuun mennessä kirjeenä toimintaohjeet ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot mahdollisten pöly- ja meluhaittojen ilmoittamiseksi. Jos selvitysmenettelyn perusteella ilmenee tarvetta pölyn ja melun mittaamiselle, tullaan tarkkailua toteuttamaan vähintään kahdesti lupakauden aikana, täten laadittavan erillisen pöly- ja melutarkkailuohjelman mukaisesti. 9. PIILEVÄTARKKAILU Piileviä esiintyy kaikissa vesistöissä ja ne muodostavat merkittävän osan perustuottajista etenkin pienissä virtavesissä. Vesistöjen kivipinnoilla kasvavat piilevät saavat kaiken ravintonsa ympäröivästä vedestä, ja siten leväyhteisön rakenne kuvastaa hyvin vesistön ekologista laatua ja rehevyyttä sekä vesistöön mahdollisesti kohdistuvaa kuormitusta. Voimakkaimmin piileväyhteisön rakenteeseen vaikuttavat vesistön ph-tasoon ja suolapitoisuuteen liittyvät tekijät sekä veden ravinteisuus. Huhdannevan piilevätarkkailu aloitetaan syksyllä 2017 ja toteutetaan seuraavan kerran Näytteenottopaikkojen pohjan laatu tarkistetaan ja mikäli tarpeen, paikoille asennetaan keinoalustat. Keinoalustat tarvitaan pehmeillä pohjilla, joilta ei löydy kiviä. Näytteenotto suoritetaan elo-syyskuussa, ja keinoalustoja pidetään joessa vähintään kuukauden ajan ennen näytteenottoa. Huhdannevan piilevätarkkailun havaintopaikat ovat seuraavat: Huhdanneva yläpuoli: YKJ: , ETRS-TM35FIN: Huhdanneva alapuoli: YKJ: , ETRS-TM35FIN: Piilevänäytteiden käsittely, mikroskopointi sekä analysointi toteutetaan Elorannan ym. (2007) ohjeistuksen, standardien SFS-EN (2003) ja SFS-EN (2005) sekä NorBAF-interkalibroinnin suositusten (Kahlert ym. 2007) mukaan. Lajinmäärityksessä käytetään ympäristöhallinnon piilevien taksonilistaa (ympäristo.fi). Näytteiden laskennan suorittaa asiantuntija, joka on perehtynyt piilevien lajinmääritykseen esimerkiksi suorittamalla hyväksytysti NorBAF:n (the Nordic-Baltic Network for Benthic Algae in Freshwater, järjestämän vertailukokeen. Tulokset syötetään Omnidia-tietokantaan, joka laskee niiden perusteella ekologiset jakaumat, laskennalliset ph-arvot sekä indeksiarvot. Lisäksi lasketaan ekologisessa luokittelussa tarvittavat TT- ja PMA-indeksit. Määritystulosten perusteella tarkastellaan tutkittujen jokien vedenlaatua, ekologista tilaa ja tilassa tapahtuneita muutoksia, mikäli havaintopaikoilta on aiempia tuloksia. Tulokset raportoidaan Huhdannevan

11 10 kuormitus- ja vesistöraportoinnin yhteydessä. Tulokset toimitetaan myös excel- taulukkona sekä Omnidiasta saatavana prn- siirtotiedostona Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle. Tiedosto sisältää lajiluettelon, indeksiarvot sekä ekologiset jakaumat ja laskennalliset ph-arvot. 10. TULOSTEN TOIMITTAMINEN, KÄSITTELY JA RAPORTOINTI Päästö- ja vesistötarkkailutuloksista laaditaan vuosiraportti tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenveto laaditaan kalenterivuoden mukaan ( ). Yhteenvedossa tarkastellaan Huhdannevan kuormitusta ja sen vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan sanallisesti sekä taulukoiden ja graafien avulla. Yhteenveto toimitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Lapuan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportit lähetetään sähköisessä muodossa. 11. TARKKAILUOHJELMAN VOIMASSAOLO Tämän tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi vuodesta 2017 alkaen. Tarkkailuohjelmaa päivitetään tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään lupakausittain, luvan lainvoimaistumisen jälkeen. Käyttö- ja päästötarkkailun havaintoaikoja ja -paikkoja sekä määrityksiä ja raportointia voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Kekkilä Oy:n sopimalla tavalla.