Hoskon kaivoksen ympäristön velvoitetarkkailuohjelma

Transkriptio

1 HOSY Hoskon kaivoksen ympäristön velvoitetarkkailuohjelma Päivitetty Henna Mutanen

2 1 Johdanto Tässä tarkkailuohjelmassa esitetään Endomines Oy:n Hoskon kaivoksen toiminnan aikainen käyttö-, päästöja vaikutustarkkailun toteuttaminen. Hoskon kaivos sijaitsee Pihlajavaaran kylässä 58 km Ilomantsin keskustasta ja 12 km Endomines Oy:n Pampalon rikastamolta pohjoiseen. Hoskon kaivoksella louhitaan kultamalmia avolouhintana. Louhittu malmi kuljetetaan yhtiön Pampalon rikastamolle rikastettavaksi. Hoskon kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa (Nro 51/2015/1, Dnro ISAVI/2621/2014) saatiin Koska toiminnan aloittamiselle ei ole tällä hetkellä tarkempaa aikataulua, tämän ohjelman mukainen tarkkailu aloitetaan toiminnan aloittamisen yhteydessä. Toiminnan aloittamisesta ilmoitetaan hyvissä ajoin Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2 Toiminnan yleiskuvaus Hoskon kaivoksella louhitaan kultamalmia ja sivukiveä avolouhoksesta, jonka pinta-ala on noin 2 ha ja syvyys noin 80 m. Alkuperäisen suunnitelman mukaan toiminnan aikana malmia louhitaan arviolta noin tonnia ja sivukiveä yhteensä noin tonnia. Tämänhetkisen tiedon perusteella avolouhos voi jäädä huomattavasti aiemmin suunniteltua pienemmäksi ja louhinta voidaan mahdollisesti tehdä pääsääntöisesti maanalaisena. Sivukivimäärät jäävät tällöin huomattavasti ennakoitua pienemmiksi. Tulevat tutkimukset ja kannattavuustarkastelut varmistavat asian. Louhinnassa irrotettu malmi ja sivukivi lastataan kuorma-autoihin tai dumppereihin ja kuljetetaan erillisille läjitys- ja varastointialueille. Malmi kuljetetaan edelleen rikastettavaksi yhtiön Pampalon rikastamolle. Sivukiviä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen rakentamisessa. Kiviaineksia rikotetaan ja murskataan tarvittaessa kaivoksella. Kaivoksen alueelta pintamaat poistetaan tarvittavilta alueilta ja hyödynnetään alueelle rakennettavassa melu- ja maisemavallissa sekä sivukivialueen rakentamisessa. Pintamaat, joille ei toiminnan alkuvaiheessa ole hyötykäyttöä, varastoidaan pintamaiden varastointialueelle ja hyödynnetään toiminnan päätyttyä kaivoksen maisemoinnissa. Alueella muodostuvien pinta- ja irtomaiden määrä on arviolta noin m 3. Kaivoksen kuivatusvedet sekä läjitys- ja varastointialueilta muodostuvat suoto- ja valumavedet johdetaan vesien tasaus- ja käsittelyaltaisiin, joissa kiintoaines laskeutetaan ja veteen mahdollisesti liuenneet metallit saostetaan ja laskeutetaan. Käsittelyaltaista vedet johdetaan virtaamamittauksen kautta pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan Valkeapuron, Petäjäjoen ja Haapajoen kautta Hiisjärveen. 3 Tarkkailualue Hoskon kaivospiirin sijainti on esitetty kuvassa 1. Hoskon alueella on 1990-luvun lopussa malmipuhkeaman paljastamiseksi tehty tutkimuskaivanto, koelouhos sekä Metsähallituksen soranottoalue. Paljastetun alueen laajuus on noin m2. Lisäksi alueella on tehty pienimuotoista koelouhintaa vuonna 2013.

3 Lähin lomakiinteistö (Hoskon kämppäkartano) sijaitsee n. 0,6 km etäisyydellä kaivospiirin rajalta ja kaivoksen toiminta-alueesta n. 1,3 km pohjoiseen. Lähimpään asuttuun kiinteistöön on matkaa noin 1,5 km, kiinteistö sijaitsee kaivospiiristä kaakkoon. Kuva 1. Hoskon kaivospiirin sijainti. Hoskon kaivosalueen alueen vedet johdetaan Valkeapuron kautta Petäjäjokeen ja edelleen Haapajokeen ja Hiisjärveen. Ojitetun suoalueen halki johtava Valkeapuro on 3,5 km pitkä ja kerää vedet 4,0 km 2 valumaalueelta. Valkeapuron keskivirtaama on noin 59 l/s ( m 3 /a). Keskivirtaama on laskettu läheiselle Kivijoen valuma-alueelle SYKE:n vesistömallijärjestelmällä vuosille mallinnetusta valunnasta. Keskivirtaama Hatuntien alikulun kohdalla on samalla tavalla laskettuna noin 15 l/s ( m 3 /a). Petäjäjoessa valuma-alue (04.956) on 20,63 km 2 ja keskivirtaama (Vesistömallijärjestelmän VEMALA_qll:n keskiarvo v ) on 312 l/s ( m 3 /a).

4 Haapajoki-Lutinjoen vesimuodostuma on keskisuuri turvemaiden joki, joka kuuluu Haapajoen alueeseen (04.953). Haapajoen Hiisjärveen laskevan valuma-alueen pinta-ala on 566 km 2. Joen pituus on 40,021 km. Petäjäjoen vedet muodostavat noin 3,5 % Haapajoen kokonaisvirtaamasta. Haapajoesta vedet päätyvät Hiisjärveen, jonka pinta-ala on 68,8 ha, tilavuus m 3, keskisyvyys 1,65 m, suurin syvyys 6 m ja valuma-alue 594 km 2. Petäjäjoki, Haapajoki ja Hiisjärvi ovat lievästi reheviä, humus- ja rautapitoisia vesistöjä. Hoskon kaivospiiri ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Hoskon kaivospiirin lähin I-luokan pohjavesialue sijaitsee n. 5 km päässä Naarvan kylän alueella (Naarva, ). Hoskon kaivospiiri sijaitsee niin kutsutulla Ilomantsin vihreäkivivyöhykkeellä, jossa maa- ja kallioperän sisältämän arseenikiisun (FeAsS) takia pohjaveden arseenipitoisuus on tavanomaista suurempi. (Linnunmaa Oy, 2013) 4 Vesistökuormituksen ja vaikutusten tarkkailu Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen konsultin toimesta: helmi-, touko-, elo- ja lokamarraskuussa. Lisäksi ainakin ensimmäisen toimintavuoden ajan kaivoksen henkilökunta ottaa tihennetysti näytteitä viikoittain, kuukausittain tai kahden kuukauden välein lupamääräysten mukaisesti. Näytteenoton olosuhteet, näytteenottosyvyydet sekä muut mahdolliset havainnot kirjataan ylös. Näytteenoton yhteydessä mitataan myös veden virtaama ja lämpötila. Näytepisteet on esitetty karttaliitteessä 1. Näytteet analysoidaan luotettavassa laboratoriossa. Tulokset ilmoitetaan Pohjois-Karjalan ELY- keskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle suoraan analysoivasta laboratoriosta. 4.1 Kuormitustarkkailu Kaivosalueen vesien kuormitustarkkailussa seurataan kaivosalueelta lähtevien purkuvesien määrää ja laatua sekä selkeytysaltaan ja pintavalutuskentän toimivuutta. Näytteet otetaan suoraan selkeytysaltaan tulo- ja purkuputken suulta ennen pintavalutuskenttää sekä pintavalutuskentän jälkeisestä kokoomaojasta. Purkuvesien määrää seurataan jatkuvatoimisella virtausmittarilla tai vastaavalla menetelmällä vähintään kerran viikossa Selkeytysaltaan purkuvesi Hosko JV Velvoitetarkkailun näytteenotto Vesistöön johdettavien selkeytysaltaan purkuvesien laatua seurataan velvoitetarkkailun yhteydessä neljä kertaa vuodessa. Näytteet otetaan ulkopuolisen konsultin toimesta. Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit kokonaispitoisuuksina. - sähkönjohtokyky - kiintoaine

5 - väriluku - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - nitraatti- ja nitriittityppi - COD Cr- - Cd - Fe - Hg Ympäristölaatunormin mukainen näytteenotto Vesistöön johdettavista selkeytysaltaan purkuvesistä seurataan vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita asetuksen 1022/2006 mukaisesti vähintään vuoden ajan. Näytteitä otetaan kuusi kertaa vuodessa. Seuranta aloitetaan toiminnan aloittamisen yhteydessä. Seurannan lopettamisesta sovitaan erikseen Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen kanssa. Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit kokonaispitoisuuksina: - Cd - Hg - Pb Käyttötarkkailun näytteenotto Selkeytysaltaan purkuvesien laatua tarkkaillaan Endomines Oy:n omassa laboratoriossa. Näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä analysoidaan: - johtokyky - Redox - kiintoaine Selkeytysaltaalle tuleva vesi Selkeytysaltaan toimivuutta seurataan ensimmäisen toimintavuoden ajan ottamalla näytteet myös altaalle tulevasta vedestä. Näytteet otetaan velvoitetarkkailun yhteydessä neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen konsultin toimesta. Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit kokonaispitoisuuksina.

6 4.1.3 Pintavalutuskentältä lähtevä vesi Pintavalutuskentän toimivuutta seurataan vähintään ensimmäisen toimintavuoden ajan. Näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa velvoitetarkkailun näytteenoton yhteydessä. Näytteenoton suorittaa ulkopuolinen konsultti. Seurannan lopettamisesta sovitaan erikseen Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen kanssa. Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit kokonaispitoisuuksina. - sähkönjohtokyky - kiintoaine - väriluku - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - nitraatti- ja nitriittityppi - COD Cr- - Cd - Fe - Hg 4.2 Vaikutustarkkailu Vaikutustarkkailulla selvitetään toiminnan vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin. Vesistönäytteitä otetaan yhteensä 5 vesinäytepisteestä velvoitetarkkailun yhteydessä neljä kertaa vuodessa. Näytteet otetaan ulkopuolisen konsultin toimesta. Koordinaatit on esitetty ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmässä. - Valkeapuro 5 ( , ) - Petäjäjoki 29 ( , ) - Petäjäjoki 33 joen suu ( , ) - Haapajoki 20 Louhikoski ( , ) - Haapajoki 25 Liessinkoski ( , ) Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit kokonaispitoisuuksina: - sähkönjohtokyky - happipitoisuus

7 - kiintoaine - COD Mn- - kokonaistyppi - nitraatti- ja nitriittityppi - ammoniumtyppi - kokonaisfosfori - Fe (Liuk.) Ympäristölaatunormin mukainen vesistötarkkailu Vesistöstä seurataan vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita asetuksen 1022/2006 mukaisesti vähintään vuoden ajan. Näytteitä otetaan kerran kuukaudessa näytepisteestä Petäjäjoki 33. Seuranta aloitetaan toiminnan aloittamisen yhteydessä. Seurannan lopettamisesta sovitaan erikseen Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen kanssa. Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit liukoisina pitoisuuksina: - Cd - Hg - Pb Biologinen tarkkailu Toiminnan alussa ja toiminnan lopettamisen jälkeen kartoitetaan Petäjäjoesta ja Haapajoesta pohjaeläimet ja perifytonin piilevät. Havaintopisteet ovat vastaavat kuin vesinäytepisteet. Kartoituksen suorittaa ulkopuolinen konsultti Ahvenen elohopeapitoisuuden selvitys Jos kuormitustarkkailussa havaitaan oleellista elohopeakuormitusta vesistöön, selvitetään vaikutustarkkailussa ahvenen elohopeapitoisuus. Elohopea määritetään kokonaispitoisuutena ahvenen tuorepainosta. Mahdollisen selvityksen tekemisestä ja näytteenottopaikasta sovitaan erikseen Pohjois- Karjalan ELY -keskuksen kanssa. 4.3 Virallinen tarkkailupiste Näytepistettä Selkeytysaltaan purkuvesi Hosko JV1 käytetään virallisena tarkkailupisteenä, jossa lupaehtojen ph:n, arseenin, nikkelin ja kiintoaineen neljännesvuosikeskiarvoihin perustuvat raja-arvot on alitettava. Purkuveden virtaamaa tarkkaillaan mittakaivon jatkuvatoimisella virtausmittarilla tai vastaavalla menetelmällä vähintään kerran viikossa. Purkuvesien kiintoainepitoisuus, ph, Redox ja johtokyky mitataan Pampalon kaivoksen omassa laboratoriossa kerran viikossa. Kaivoksen vesistökuormitus lasketaan kaikkien analyysitulosten perusteella neljännesvuosikeskiarvoina.

8 4.4 Puhtaiden vesien tarkkailu Hoskon kaivokselta pois johdettavien alueen ulkopuolisten, puhtaiden valumavesien laatu ja määrä selvitetään ensimmäisen toimintavuoden aikana. Puhtaiden vesien määrää seurataan Thomsonin mittapadolla tai vastaavalla menetelmällä. Näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa velvoitetarkkailun yhteydessä. Näytteet ottaa ulkopuolinen konsultti. Seurannan lopettamisesta sovitaan erikseen Pohjois- Karjalan ELY -keskuksen kanssa. Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit kokonaispitoisuuksina. - sähkönjohtokyky - kiintoaine - väriluku - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - nitriitti- + nitraattityppi - COD Cr- - Cd - Fe - Hg 5 Pohjaveden tarkkailu Hoskon alueelle on asennettu vuonna 2012 neljä pohjavesiputkea toiminnan tarkkailemiseksi. Pohjavesiputkien PVP1, PVP2, PVP3 ja PVP4 sijainti on esitetty karttaliitteessä 1. Pohjaveden pinnan taso mitataan kaikista neljästä putkesta velvoitetarkkailun yhteydessä neljä kertaa vuodessa. Vesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, touko- ja loka-marraskuun näytteenottokierroksilla putkista PVP1, PVP2 ja PVP3. Näytteenoton suorittaa ulkopuolinen konsultti. Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit liukoisina pitoisuuksina: - sähkönjohtokyky - COD Mn- - kokonaistyppi - Fe

9 6 Pölyn, melun ja tärinän tarkkailu Hoskon kaivoksen pölyn, melun ja tärinän tarkkailua ei katsota tarpeelliseksi, koska alueen läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Pöly-, melu- ja tärinämittauksia tehdään vain ELY-keskuksen erillisestä pyynnöstä. 7 Käyttötarkkailu Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään toiminnan ja ympäristön seurannan kannalta merkittävimmät seikat: - tuotantotiedot (pintamaat, malmi ja sivukivet: määrät ja sijoittaminen) - kaivoksen toiminta-ajat - liikennemäärät - polttoaineiden ja kemikaalien (räjähteet, saostuskemikaalit) käyttömäärät - vesienkäsittelyn toiminta, toiminta-ajat ja käyttöhäiriöt - toiminnasta syntyneet jätteet (määrä, laatu, sijoittaminen/hyödyntäminen) - sivukivialueen pinta-ala ja täyttömäärä - hyödynnettävän sivukiven määrä ja murskauksen tuotantotiedot ja toiminta-ajat - tiedot pintavalutuskentälle ja edelleen Valkeapuroon johdettavan veden määrästä, laadusta ja purkuajasta - jälkihoitotoimet (laajuus, toteutustapa, toimivuus) - poikkeus-, onnettomuus- ja häiriötilanteet Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet toimitetaan käsiteltäväksi toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Jätteiden luovutuksesta laaditaan siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjaa tai sen jäljennöstä säilytetään vähintään kolmen vuoden ajan. 8 Sivukiven laadun seuranta Sivukiven eri kivilajien osalta selvitetään kaivannaisjäteasetuksen liitteen 1 mukaisten vaatimusten täyttyminen ja määritellään niiden ominaisuudet liitteen 3 mukaisesti. Molemmista sivukivijakeista (serisiittiliuske, metagrauvakka) otetaan ensimmäisen toimintavuoden aikana puolen vuoden kokoomanäytteet. Näytteistä analysoidaan ns. PIMA -asetuksen mukaisten metallien (As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, V, Zn), sulfidisen rikin pitoisuudet sekä neutralointipotentiaalin ja hapontuottopotentiaalin suhde (NPR). Lisäksi tutkitaan haitta-aineiden liukoisuudet standardin SFS-EN mukaisesti (kaksivaiheinen ravistelutesti). Selvitys uusitaan myöhemmin, jos sivukivilajit poikkeavat olennaisesti ennakoidusta tai ensimmäisenä toimintavuonna tehdyn selvityksen tuloksista.

10 9 Tarkkailun laadun varmistaminen Mittaukset, näytteenotto ja analyysit tehdään standardien mukaisesti tai käyttämällä Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen hyväksymiä menetelmiä. Näytteenoton tekee ympäristönäytteenottoon perehtynyt asiantuntija. Analyysit tehdään luotettavassa (esim. FINAS-akkreditoidussa) laboratoriossa. 10 Raportointi Tarkkailutulokset toimitetaan aina niiden valmistuttua Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle sekä Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulosten mukana toimitetaan lyhyt lausunto tuloksista sekä havainnoista. Ensimmäisessä raportissa ilmoitetaan myös näytteenottopisteiden koordinaatit. Tarkkailuohjelmasta ja sen tuloksista tehdään vuosittainen yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois- Karjalan ELY- keskukselle ja Ilomantsin ympäristöviranomaisille. Vuosiraportissa ilmoitetaan seuraavat tiedot: - Käyttötarkkailu - Vesistökuormitus- ja tarkkailu - Pohjavesitarkkailu - Onnettomuus- ja poikkeamatilanteiden tutkimusraportit 11 Ohjelman muutokset Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen kanssa. 12 Liitteet Liite 1. Hoskon kaivoksen näytepisteiden sijainti 1: LÄHTEET Linnunmaa Oy, Endomines Oy, Karjalan kultalinjan YVA, Ympäristövaikutusten arviointiselostus