2.1.1 Arvolähtökohtien ja eettisten periaatteiden toteutuminen koulussa

Transkriptio

1 2.1.1 Arvolähtökohtien ja eettisten periaatteiden toteutuminen koulussa Vahvistamme keskinäistä luottamusta koko työyhteisössä ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kohtaamme toisemme kunnioittaen ja arvostaen. Harjoittelemme itsestämme ja toisistamme huolehtimista jokaisena työpäivänä. Vahvistamme ystävällisyyttä, kiitollisuutta ja empatiakykyä. Työyhteisön aikuiset pitävät huolta kaikista oppilaista. Oppilasta kannustetaan iloitsemaan oppimisesta, onnistumisista, harjoittelemaan sinnikkyyttä ja sietämään pettymyksiä. Tavoitteena on, että jokainen oppilas tiedostaa omat vahvuutensa ja käyttää niitä. Edellä mainittu rohkaisee oppilasta kohtaamaan haasteita omassa elämässään. Turvallisen oppimisympäristön perusta ovat koulun yhteiset ja luokkakohtaiset säännöt. Oppilaan velvollisuus on toimia niiden mukaisesti. Hänellä on oikeus vaikuttaa itseään ja koko koulua koskeviin päätöksiin. Kun suunnittelemme koulun arkea ja oppimiskokonaisuuksia, korostamme ajattelua, arjen ja tulevaisuuden taitojen merkityksellisyyttä. Kasvatamme oppilaita aktiivisiksi ja vastuullisiksi yhteisön jäseniksi. Käytämme monipuolisia työtapoja. Autamme oppilaita löytämään niistä itselleen sopivimmat. Koulussamme arvostamme ja kehitämme osaamisen jakamista. Rohkaisemme kokeilemaan. Vuorovaikutusta tapahtuu moneen suuntaan: Oppilaat oppivat toinen toisiltaan ja opettaja oppii oppilailta. Oppilaskunnan hallitus ja oppilaskunta toimivat aktiivisesti koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseksi. Käytämme hyväksi oppilaiden erilaisia mielenkiinnon kohteita, kulttuuritaustoja ja vapaa-ajalla hankittua osaamista. Tavoitteena on edistää yhteistyötä yli luokka-aste- ja oppiainerajojen ilmiökokonaisuuksissa ja koulun yhteisissä tapahtumissa. Oppilaat saavat monipuolisia vastuutehtäviä, jotka ovat tärkeä osa koulumme arkea. Vahvistamme yhteisöllisyyttä myös sekä oppilaiden huoltajien että koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kestävä tulevaisuus näkyy koulumme arjessa monin tavoin. Oppilaita ohjataan vastuulliseen kuluttamiseen ja elinympäristöä kunnioittavaan käyttäytymiseen. Arvostamme suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa. Edistämme kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Emme salli minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. Kasvatamme oppilaita suvaitsevaisuuteen. Arvojen toteutumista arvioimme lukuvuosittain pedagogisissa työryhmissä ja oppilaskunnan hallituksen kokouksissa.

2 2.2.Oppimiskäsitys Opetuksen lähtökohtana on oppilaan oma kokemusmaailma, hänen aikaisemmin hankkimansa tiedot ja taidot. Konalan ala-asteella oppilas tiedostaa itselleen luontaisimman tavan oppia ja huomaa, että oppia voi monin eri tavoin. Oppimisen tärkeä edellytys on oppimisen ilo, kannustava ja hyväksyvä vuorovaikutus. Ohjaamme oppilaan oppimisprosessia siihen suuntaan, että hän pystyy rakentamaan oppimastaan asiakokonaisuuksia ja arvioimaan tietoa kriittisesti. Tavoitteena on, että oppilas oppii yhdistämään koulussa ja vapaa-ajalla hankittua tietoa ja osaamista. Hän oppii näkemään itsensä myös aktiivisena tiedon tuottajana. Vierailut, asiantuntijoiden käyttö, työelämäyhteistyö ja retket lähiympäristöön tukevat oppimista. Yhteisöllinen oppiminen Konalan ala-asteella tarkoittaa yhteistyötä yli oppiaine-, ikä- ja luokkarajojen. Otetaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Oppilaat osallistuvat koulun toiminnan suunnitteluun. Opettaja on tietoinen oppimiskäsityksestä. Hän huomioi oppilaiden erilaiset oppimistavat opetuksessa. Arvioimme ja seuraamme oppimiskäsityksen toteutumista opetustyössä ja yhteisissä keskusteluissa. 3.2 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet, koulun toiminta-ajatus Konalan ala-asteella vallitsee lämminhenkinen, oppimisen iloa ylläpitävä ja yhteisöllinen ilmapiiri. Kannustamme oppilaita tutkivaan ja toiminnalliseen oppimiseen. Konalan ala-asteella opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi ihmisiksi, joilla on terve itsetunto. Huomioimme lasten lähtökohdat ja yksilölliset tarpeet. Kokeilemme rohkeasti uusia työtapoja ja oppimisympäristöjä. Motivoimme elämänmittaiseen oppimiseen. Tavoitteena on, että jokainen oppilas tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan ja käyttää niitä hyödyksi, kohtaa rohkeasti haasteita omassa elämässään. Koulumme sijaitsee rauhallisella alueella Länsi-Helsingissä. Teemme tiivistä yhteistyötä huoltajien ja alueen eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että oppilas hyväksyy itsensä ja toiset sekä yksilöinä että yhteisön jäseninä. Tuemme oppilasta ottamaan vastuuta omasta käytöksestään, noudattamaan yhteisiä sopimuksia ja toimimaan ristiriitatilanteessa rakentavasti. Kasvatamme oppilasta suvaitsevaisuuteen muita ihmisiä, erilaisia kulttuureita ja elämänkatsomuksia kohtaan. Harjoittelemme oppimaanoppimisen ja ajattelun taitoja järjestelmällisesti kaikissa oppiaineissa ikätasolle sopivalla tavalla ottaen huomioon kunkin oppiaineen luonteen. Opintokokonaisuuden alussa suunnittelemme yhdessä oppilaiden kanssa oppimisprosessin kulun ja arvioinnin kohteet. Ohjaamme

3 oppilasta asettamaan itselleen tavoitteita, työskentelemään niiden saavuttamiseksi sekä arvioimaan oppimisprosessiaan. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, erilaisten oppimisstrategioiden harjoittelu ja käyttö ohjaavat suunnittelua. Ohjaamme oppilasta omatoimiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan. Tuemme oppilasta oman mielipiteen muodostamiseen ja sen perustelemiseen. Kannustamme oppilasta löytämään oman tapansa oppia ja ratkaista ongelmia. Oppilas toimii aktiivisena ja vastuullisena tietojen ja taitojen rakentajana. Opettajat ohjaavat oppilaita käyttämään monipuolisia tietolähteitä, käyttämään hyödykseen omia kokemuksiaan ja osaamistaan ja tekemään itsenäisesti päätelmiä. Näin oppilaat oppivat myös arvioimaan tietoa kriittisesti ja ymmärtämään tiedon muuttuvaa luonnetta. Oppilaiden kiinnostuksen kohteet ja vapaa-ajalla hankkimat tiedot ja taidot otetaan huomioon, kun opiskelua suunnitellaan yhdessä. Yksilölliset, oppilaiden omien kiinnostuksen kohteiden mukaiset tehtävänannot ja kotitehtävät vahvistavat oppilaan kokemusta oman opiskelun merkityksellisyydestä. Oppilaat oppivat hankkimaan tietoa luokkahuoneen ulkopuolelta. Koulussa tehdään järjestelmällisesti opintoretkiä ja käytetään koulun lähiympäristön ja koko kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia ja kehitetään uusia tapoja opiskella koulun ulkopuolella Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteuttaminen Konalan ala-asteen koulussa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita toteutetaan eri oppiaineiden opetuksessa, oppiaineita yhdistävissä ilmiökokonaisuuksissa sekä koulun muussa toiminnassa ottaen huomioon kunkin laaja-alaisen taidon ominaispiirteet. Eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa vuosiluokittain on kuvattu, mitä laaja-alaisen osaamisen alueita missäkin kohdassa ja yhteydessä harjoitellaan oppiaineen omien tavoitteiden ja sisältöjen rinnalla. Kun oppiaineen opetusta ja sen arviointia suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa, opettaja huolehtii siitä, että myös harjoiteltavat laaja-alaisen osaaminen tavoitteet otetaan yhteiseen keskustelun ja huomioidaan. Monialaisissa ilmiökokonaisuuksissa nimetään kulloinkin harjoiteltava laaja-alainen taito siten, että koko alakoulun ajan eri laaja-alaisia taitoja harjoitellaan tasapuolisesti. Koulun muu toiminta, kuten juhlat, teemapäivät ja tapahtumat, sekä koulun oppimisympäristön kehittäminen, käytännöt, säännöt ja rakenteet tukevat laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Koulun rakenteilla, esimerkiksi opettajien tiimijaolla, varmistetaan, että laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat suunnitelmallisesti ja tasapainoisesti. Siihen osoitetaan riittävästi aikaa ja muita resursseja Kodin ja koulun yhteistyö

4 Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan. Kasvatustehtävä toteutuu yhteistyössä huoltajien kanssa. Tavoitteena on turvata oppilaan hyvinvointi. Se edellyttää sujuvaa tiedonkulkua ja avointa vuorovaikutusta kodin ja koulun välillä. Yhteistyön muotoja ovat mm. vanhempainillat ja tapaamiset sekä arviointikeskustelut. Näitä kehitämme vuorovaikutteisiksi ja toiminnallisiksi. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajille järjestetään neuvotteluja, joissa on tarvittaessa mukana oppilashuoltoryhmän jäseniä. Oppilasta kuullaan hänen opiskeluaan ja häntä koskevien päätösten teon yhteydessä. Tiedotamme toiminnasta säännöllisesti. Arvostamme vanhempien aktiivisuutta. Päätiedotuskanavat ovat sähköiset. Oppilaat harjoittelevat ja vahvistavat viestintätaitojaan todellisissa viestintätilanteissa. He tuottavat sisältöjä koulun sähköiseen viestintään ja sosiaaliseen mediaan. Koulun toimintasuunnitelmassa määritellään lukuvuosittain tarkemmin tiedottamisen muodot. Kodin ja koulun yhteistyötä tukevat johtokunta, vanhempainyhdistys ja mahdolliset luokkatoimikunnat. Vanhempainyhdistys ja koulu yhteistyössä toteuttavat erilaisia tapahtumia ja projekteja. 6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri Arviointia toteutetaan oppimisen eri vaiheissa. Arvioinnin muotoina käytetään arviointikeskusteluja, oppilaan itsearviointia, vertais-, väli- ja lukuvuosiarviointia. Arvioinnin periaatteet käydään lävitse opiskelun ja työskentelyn yhteydessä. Oppilaat arvioivat omaa oppimistaan, käyttäytymistään ja työskentelyään. Myös huoltajilla on mahdollisuus osallistua prosessiin arviointikeskustelujen kautta. Lukuvuositodistus annetaan kouluvuoden päättyessä Luokkalaisten todistus on sanallinen ja luokkalaiset saavat numeroarvioinnin. Arviointiprosessi, toimintamallit, kodin kanssa tehtävä yhteistyö ja arvioinnin aikataulut kirjataan vuosittain toimintasuunnitelmaan. Opettajien kesken käydään keskustelua siitä, mitä hyvään arviointiin kuuluu sekä miten arviointityötä tehdään laadukkaasti. Samalla mietitään, onko arviointikäytänteitä ja toimintamalleja syytä kehittää. 6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppilaita ohjataan jatkuvaan itse- ja vertaisarviointiin. Arvioinnin periaatteet on käyty yhdessä läpi ja niistä keskustellaan. Oppilaita opetetaan arvioimaan realistisesti oppimistaan ja työskentelyään. Samalla ohjataan antamaan vertaispalautetta. Itsearvioinnin dokumentteina voivat olla esim. arviointikansiot ja sähköiset portfoliot. Arviointikulttuurin yhtenäisyyttä tuetaan opettajien lukuvuosittain tapahtuvilla yhteisillä arviointikeskusteluilla Koulun arviointikäytänteet Arviointi on oleellinen osa oppimisprosessia. Oppilas saa jatkuvaa palautetta työskentelystään ja oppimisestaan. Arviointia annetaan oppimisprosessin aikana vuorovaikutteisesti mm. opettajan kannustavana palautteena ja vertaisarviointina. Työvälineenä käytetään myös erilaisia portfolioita Arviointikeskustelut pidetään luokilla syyslukukauden lopussa. Väliarviointi annetaan helmikuun lopussa ennen talvilomaa Luokilla se on sanallinen Luokilla sanallinen, jota täydentää numeroarviointi. Lukuvuosiarviointi annetaan kouluvuoden päättyessä Luokkalaisten todistus on sanallinen luokkalaiset saavat numerotodistuksen. Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, mikäli hän on suorittanut hyväksytysti kaikki vuosiluokan oppisisällöt. Hylätty suoritus jossain oppiaineessa voidaan muuttaa hyväksytyksi lukuvuoden päätyttyä

5 järjestettävässä kokeessa. Ajankohdasta ja suoritustavasta päättää rehtori yhdessä oppilasta opettavien opettajien kanssa.. Hylätystä tai hylätyistä suorituksista huolimatta oppilas voidaan siirtää seuraavalle vuosiluokalle, mikäli rehtori ja oppilasta opettavat opettajat näkevät sen oppilaan kannalta parhaana vaihtoehtona. Oppilas voi myös kerrata luokan ilman hylättyä arvosanaa yleisen koulumenestyksensä vuoksi. Yhteistyössä huoltajien kanssa pyritään siihen, että tukiopetuksen, oppilashuollon ja erityisopetuksen avulla luokan kertaaminen tapahtuu poikkeuksellisesti. Asiaa käsitellään edeltä käsin arviointikeskustelussa. 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Arviointikeskustelut pidetään ja dokumentoidaan marras-joulukuussa. Kirjallinen väliarviointi annetaan ennen talvilomaa: Luokilla arviointi on sanallinen luokilla sanallinen, jota täydentää numeroarviointi. Lukuvuositodistus annetaan kouluvuoden päättyessä Luokkalaisten todistus on sanallinen luokkalaiset saavat numerotodistuksen. Sanallisen arvioinnin lomakkeet laaditaan koulu- tai aluekohtaisesti. Ne liitetään opetussuunnitelman liitteeksi.