Tiestön talvihoitoon suunnataan lisärahoitusta vuonna miljoonaa euroa.

Transkriptio

1 1(5) VEO / VTO Teiden talvihidn tehstamishjelma Viimeisen 2-3 talven aikana n käynyt hyvin selväksi, että teiden talvihitn liittyvät menettelyt kaipaavat uudistamista ja mdernisintia. Maanteiden kelilsuhteet vat lleet mnin paikin hankalia npeiden säävaihteluiden ja sateiden vuksi. Muun muassa tämä n heijastunut runsaana kansalaispalautteena ja suurena tyytymättömyytenä talvihidn nykytilaan. Keskustelua n käyty mm. talvihitlukituksesta, urakkamallista ja sen timivuudesta, aliurakitsijiden asemasta, tienpidn laadunvalvnnasta sekä yleisesti perusväylänpidn rahituksen riittävyydestä. On tunnistettu, että ilmast-lsuhteiden muuts, npeamman reaginnin tarve, teknlginen kehitys, sidsryhmiltä saatu palaute sekä timijakentässä tapahtuneet muutkset edellyttävät timenpiteitä talvihidn salta. Valtin näkökulmasta tärkeimpänä pririteettina n turvata turvalliset liikkumislsuhteet niin kansalaisille kuin elinkeinelämän kuljetuksille niin, että liikenneverkn valtakunnallinen yhtenäisyys säilyy. Tärkeitä näkökulmia vat myös tienpidn kustannustehkkuus ja elinkaaritehkkaat timenpiteet, uusien teknlgisten ratkaisujen käyttööntt ja innvinti sekä varautuminen timintaympäristön muutksiin. Tehstamishjelman timenpiteet Npeasti vaikuttavat timet Tiestön talvihitn suunnataan lisärahitusta vunna miljnaa eura. Liikennevirast tehstaa laadunvalvntaa paikallisesti tilaamalla lisää laadunvalvntapalveluja Akuuttien tiesuuksien talvihitlukitusta nstetaan tarpeen mukaan arvilta tiekilmetriä vuden 2018 aikana. Pitkäjänteiset timet Liikennevirast ja ELY-keskukset tehstavat kunnssapidn valvntaa hyödyntämällä digitalisaatita, tietjärjestelmiä ja uutta tekniikkaa. Mm. autmaattista tiednkeruuta hyödynnetään tienpidssa entistä enemmän esimerkiksi valvnnan salta. Maantielailla saavutetaan pysyvä ratkaisu tienpidn laatungelmiin lakisääteistä tienpidn valvntaa lisäämällä ja maanteiden kunnssapidn tassta säätämällä. Esitys ehdtetaan tulevan vimaan valvnnan ja kunnssapidn salta mahdllisimman npealla aikataululla. Trafi valv Liikennevirasta ja maakuntia, jtta lakisääteiset liikenneverkn laatuvaatimukset tulevat täytetyksi. Maakuntien ja Liikennevirastn tienpidn mavalvnta säädetään lakisääteiseksi ja avimeksi Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntisite Pstisite Puhelin (kirjaam) Valtineuvst kirjaam@lvm.fi

2 2(5) Maakuntia velvitetaan hulehtimaan palveluntuttajan valvntaa kskevien riittävien määräysten sisällyttämisestä urakkaspimuksiin 10 vutta vanhat talvihidn timintalinjat päivitetään kevään 2018 aikana ja tarvittava lisärahitus turvataan perusväylänpidn rahituksesta Uuden urakkamallin mukainen kilpailutus alkaa seuraavassa, vuden 2018 syksyllä käynnistyvässä kilpailutuksessa. Timenpiteiden taustitus Talvihidn rahitustasn nst ja hitlukituksen nstt Ilmastn lämpeneminen ja npeat säävaihtelut edellyttävät esimerkiksi hitlukituksen kriteerien, laatuvaatimusten ja timenpideaikjen uudelleentarkastelua. Raskaan liikenteen ja elinkeinelämän tarpeet pyritään ttamaan linjauksissa nykyistä paremmin humin. Talvihidn timintalinjjen päivitys n käynnissä ja alustava arvi tarvittavasta lisärahituksesta n miljnaa eura /vusi. Vusien välisenä aikana hitlukituksia n nstettu 2100 kilmetrin pituudelta yhteensä 1,5 miljnalla eurlla. Liikennevirast nsti vuden 2018 alusta yli 600 tiekilmetrin hitlukkaa merkittävimmillä tiesuuksilla. Khteet valikituivat tärkeyden mukaan eri pulilta maata. Kriteereinä käytettiin mm. liikenneturvallisuutta ja raskaan liikenteen timintaedellytysten parantamista. Krtus merkitsi nin 0,5 miljnan eurn lisäpanstusta talvihitn vusitaslla. Tämä ei kuitenkaan llut riittävä rahitustasn nst. Nyt esitetyllä 2 miljnan lisärahituksella parannettaisiin erityisesti talvihidn tasa niillä alueilla, jilla n llut ngelmia kuluvan talven aikana. Talvihita parannettaisiin nstamalla hitlukkaa vähäliikenteisemmällä tieverklla yhteensä nin tiekilmetriä, sekä käyttämällä lisärahitusta palveluhiekituksiin ja täsmähitn erityisesti raskaan liikenteen reiteillä. Rahitusta käytettäisiin myös laadunvalvnnan tehstamiseen. Tiestön, jnka hitlukkaa nstetaan, valitsisi Liikennevirast yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Palveluhiekituksilla ja täsmähidlla vidaan lsuhteiden vaatiessa tilata ylimääräisiä hittimenpiteitä tai lyhentää hittimenpiteiden timenpideaikaa. Kahden miljnan eurn rahitus tteutettaisiin siten, että niin santuista tienpäällystysrahista siirretään rahaa tiestön talvihidn käyttöön. Liikennevirastn arvin mukaan kahden miljnan eurn siirt tarkittaisi sitä, että teiden päällystäminen vähenisi nin 40 tiekilmetrillä vudessa. Teitä päällystetään vusittain keskimäärin nin 3000 kilmetriä riippuen siihen käytössä levan rahituksen määrästä. Kska kaikkia teitä ei vida hitaa khtuullisin kustannuksin välittömästi, kilmetriä maanteitä n lukiteltu eri hitlukkiin. Tällä hetkellä n käytössä 7 erilaista hitlukkaa. Hitlukka Ise (807 kilmetriä, 23 % liikenteestä, 19 % raskaasta liikenteestä) Hitlukka Is (2 772 kilmetriä, 24 % liikenteestä, 27 % raskaasta liikenteestä) Hitlukka I (4 896 kilmetriä, 19 % liikenteestä, 22 % raskaasta liikenteestä) Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntisite Pstisite Puhelin (kirjaam) Valtineuvst kirjaam@lvm.fi

3 3(5) Hitlukka Ib (+TIb: kilmetriä, 19 % liikenteestä, 19 % raskaasta liikenteestä) Talvihitlukka TIb (eräät taajamatiet) Hitlukka II ( kilmetriä, 11 % liikenteestä, 9 % raskaasta liikenteestä) Hitlukka III ( kilmetriä, 5 % liikenteestä, 4 % raskaasta liikenteestä) Uusi urakkamalli Liikennevirast ja ELY-keskukset vat yhteistyössä Infra ry:n ja urakitsijiden kanssa kehittäneet uudenlaista, hidnjhturakkamalliin perustuvaa urakkamallia. Malli phjautuu niin kutsuttuun hidnjhtmalliin, jta n piltitu Espssa, Raaseprissa ja Lahdessa ja tavitteena n mahdllisimman tehkkaasti timivat markkinat. Uusi urakkamalli n nykyistä avimempi, yhteistyöhakuisempi ja läpinäkyvämpi. Urakkamallissa tilaaja ja urakitsija timivat nykyistä tiiviimmin yhteistyössä ja vurvaikutuksessa. Tilaaja sallistuu mm. hidn suunnitteluun. Osapulet vivat yhteistyössä tarkastella lsuhteita yksittäisillä teillä ja reagida npeisiin lsuhdemuutksiin. Alihankintaspimukset ja kustannukset vat uudessa urakkamallissa tilaajalle avimia. Riskienjak tulee ikeudenmukaisemmaksi ja edellytykset laaduntuttn paranevat. Myös aliurakiden pituudesta ja laajuudesta vitaisiin spia nykyistä justavammin ja hinnantarkistukset tai indeksit lisivat justavammin vietävissä aliurakkaspimuksiin. Myös urakan aikaiset kalustmuutkset lisivat tteutettavissa nykyistä justavammin. Malli ulttuu myös hintihin. Nykyinen kknaishinta krvautuu tavitehinnalla, eli urakitsijalle maksetaan timenpiteiden perusteella ja js tavitehinta ylittyy, ylitys jyvitetään tilaajan ja urakitsijan kesken. Mlemmilla n siis riskiä ja vastuuta. Näin llen rakennetta muutetaan siihen suuntaan, että urakitsijille ei jäisi kannusteita jättää timenpiteitä tekemättä. On myös lemassa säätömahdllisuuksia, jtta tavitehinnat pystyttäisiin vaikeinakin talvina saavuttamaan. Syitä uuteen urakkamalliin siirtymiselle n useita, tärkeimpinä ilmast-lsuhteiden muuts ja npeamman reaginnin tarve sekä sidsryhmiltä saatu palaute. Lisäksi timijissa tapahtunut muuts edellyttää urakkamallin kehittämistä; nykyinen malli n perua ajilta, jllin pääurakitsijalla li ma kalust ja henkilöstö. Nykyään timitaan alihankkijaverkstn phjalta. Kilpailutus käynnistyy lkakuussa 2018 ja urakat ratkeavat keväällä Uudella mallilla kilpailutetut hidnjhturakat alkavat Vunna 2018 syksyllä kilpailutus käynnistyy Espn, Vantaan, Kuvlan, Raisin, Prin, Saln, Kankaanpään, Seinäjen, Kkklan, Iisalmen, Jensuun, Kiteen, Mikkelin, Ääneksken, Kuhmn, Kuusamn ja Ivaln alueurakissa. Digitalisaati Digitaalista ja autmaattista tienpidn laadunvalvntaa n tehstettu uuden valvntahjeen ja digitaalisen raprtinti ja valvntatyökalun Harjan myötä. Lisäksi kansalaisille n avattu Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntisite Pstisite Puhelin (kirjaam) Valtineuvst kirjaam@lvm.fi

4 4(5) Liikennetilannepalveluun karttaphjainen näkymä, mistä näkyy ajantasaisesti tehdyt talvihittimenpiteet. Raprtinti ja valvntatyökalu Harjan avulla nähdään urakitsijan kalustn reaaliaikaiset timenpiteet karttanäkymällä. Työkalu kert materiaalien käytöstä ja timenpidehistriasta sekä asiakaspalautteiden käsittelyn tilasta. Liikennetilannepalvelussa näytetään kansalaisille talvihittimenpiteet kartalla. Tämän lisäksi käytössä vat kelikamerat, tiesääasemat ja keliennustetyökalut. Kehitteillä ja kkeilussa n erilaisia ajneuvihin sijitettuja jatkuvatimisia mittaus- ja kuvauslaitteita, jista saadaan kuva tiestön tilanteesta. Laitteita n kaupallisissa ajneuvissa, kuten busseissa, pstiautissa, maitautissa sekä metsätellisuuden autissa. Tavitteena n, että näitä menetelmiä vidaan hyödyntää liukkauden parempana havainnintina ja urakiden valvnnan apuna. Lisäksi panstetaan talvihidn laadun vusimittareiden kehittämiseen, jtta vidaan lutettavasti ja bjektiivisesti seurata laadun kehittymistä eri vusina. Lakisääteinen laadunvalvnta ja kunnssapidn tas Maantielakiin n tarkitus lisätä säännökset kunnssapidn tassta eri verkn silla. LVM:n asetuksella lisi mahdllista antaa asiasta vielä tarkentavia säännöksiä. Krkeinta palvelutasn lisi ltava runkverklla, mutta myös muilla valta- ja kantateillä kunnssapidn lisi ltava hyvää krkeatasista. Liikennemäärät vaikuttavat kunnssapidn tasn. Krkeatasisella kunnssapidlla tarkitettaisiin ennakivia ja elinkaaritehkkaita päivittäisiä hittimia, päällystämistä ja siltjen ja rakenteiden krjauksia, jilla varmistetaan, että liikenteen häiriöitä lisi mahdllisimman vähän. Seutu- ja yhdysteillä pyrittäisiin khdekhtaisesti mahdllisimman edullisin kunnssapidn ratkaisuin tyydyttämään paikalliset tarpeet liikenteen kstumus humiiden Säädettävät tasvaatimukset n jatkssa humiitava valtin tienpidn rahitusta kskevassa päätöksentessa sekä maakuntien tienpittehtävien hitamisessa. Laissa säädettävän tasn tteuttaminen edellyttäisi vähintään tällä hallituskaudella perusväylänpidn rahituskehyksiin tehtyjen krtusten säilyttämistä. Maanteiden riittävän laadun, krjausvelan kasvun hallinnan ja siihen liittyen maantiemaisuuden säilymisen kannalta vähintään tällainen tas lisi kuitenkin välttämätöntä. Kuluvalla hallituskaudella liikenneväylien 2,5 miljardin eurn krjausvelan vähentämiseen n myönnetty lisärahitusta vusille miljnaa eura. Tämän lisäksi nimeämättömiin investinteihin varatusta määrärahasta n siirretty ja tullaan siirtämään perusväylänpitn ja yksityisteiden valtinapuun yhteensä 364 miljnaa eura vusina Keskimäärin tällä hallituskaudella väylänpitn suunnattu lisärahitus n lisännyt perusväylänpidn rahitusta nin 200 miljnalla eurlla vudessa. On arviitu, että esityksessä kuvattu palvelutas edellyttäisi lisärahitusta vähintään nin 200 miljnaa eura perustasn päälle. Tästä tienpidn suus lisi nin %. Budjettirahitus ilman lisäbudjetteja tai erillisiä teemahankkeita n vaihdellut viime vusina miljnan eurn välillä. Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntisite Pstisite Puhelin (kirjaam) Valtineuvst kirjaam@lvm.fi

5 5(5) Budjettirahitus ilman lisäbudjetteja tai erillisiä teema-hankkeita n vaihdellut viime vusina miljnan eurn välillä. Vuden 2018 budjetti n 948 miljnaa ja vuden 2019 budjetti alustavasti 1023 miljnaa eura. Tulevat maakunnat hitavat tienpittehtäviä maantielain, valtin kanssa tehtävien tienpidn spimusten sekä rahituksen asettamien reunaehtjen sisällä. Tienpittehtävien käytännön tteutuksesta maakunnat saavat pitkälti päättää itse. Maantielakiehdtuksessa lakiin lisätään uusia valvntaa kskevia vaatimuksia. Säädetään mm. Liikennevirastn (tienpitäjän) ja maakuntien mavalvnnasta. Lisäksi velvitetaan maakuntia hulehtimaan palveluntuttajan valvntaa kskevien riittävien määräysten sisällyttämisestä urakkaspimuksiin. Tämä tarkittaa niin maakunnan tilaajana tteuttamaa valvntaa kuin palveluntuttajan mavalvntaakin. Omavalvnta käsittäisi mm. seurantaan ja havaintihin perustuvat timenpiteet ja niistä raprtinnin julkisesti. Lisäksi Trafi valvmaan tienpidn yleisten vaatimusten, palvelutasn ja kunnssapidn tasn tteutumista, siinä havaittavia muutksia ja puutteita. Valvnta khdistuu tienpidsta vastaaviin viranmaisiin eli Liikennevirastn ja maakuntiin. Tarvittaessa lisi mahdllista antaa humautus taikka velvittaa krjaamaan virhe tai laiminlyönti sakn, keskeyttämisen tai teettämisen uhalla. Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntisite Pstisite Puhelin (kirjaam) Valtineuvst kirjaam@lvm.fi