ESITYS UUTEEN HALLITUSOHJELMAAN - Lentorata ja pääradan kapasiteetin parantaminen ovat kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn avainhankkeita

Transkriptio

1 ESITYS UUTEEN HALLITUSOHJELMAAN - Lentrata ja pääradan kapasiteetin parantaminen vat kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn avainhankkeita Ohjausryhmä käsitellyt ja neuvttelukunta hyväksynyt

2 Tiivistelmä Lentrata ja pääradan kapasiteetin parantaminen vat kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn avainhankkeita Helsinki - Tampere käytävä n Sumen kilpailukyvyn kannalta tärkeä kansainvälisen tasn kehitysvyöhyke. Liikkujien ja liikenteen määrä n Sumen krkein ja vyöhykkeellä n nin pulet yritysten liiketiminnasta, nin 60% kulutus-tutkimus- ja innvaatitiminnasta ja käytävän varrella asuu 45 % sumalaisista. Kasvukäytävä laajenee Tampereelta Prin, Seinäjen ja Jyväskylän suuntiin. Erityisesti pääradan suunta Seinäjelle ja edelleen phjiseen tekevät alueesta ydinalueen kk Sumen elinviman ja kilpailukyvyn kannalta. Sumen kasvukäytävä -verkst kstuu nin 20 kaupungista ja kunnasta, klmesta maakunnan liitsta, neljästä kauppakamarista, neljästä ministeriöstä (TEM, LVM, YM ja OKM) sekä Sumen Yrittäjistä. Vakiintunut verkstmutinen kehittämistyö n alkanut vunna 2013 ja sitä halutaan jatkaa yhdessä tehdyn strategian mukaisesti uudella hallituskaudella. 1) Pääradan ja lentradan kapasiteetin ja npeustasn parantaminen n tärkein kehittämiskhde Sumen kasvukäytävällä. Timenpiteet: - Pääradan lisäraiteiden (Hki-Tre) ratasuunnittelu alitetaan vielä tällä hallituskaudella. Yleissuunnitelma käynnistetään heti. Lisää raiteita siten, että npeita junia (IC, Pendlin), npeita taajamajunia, lähiliikennejunia ja tavaraliikennettä kutakin vidaan kehittää maa kysyntäänsä vastaavasti. - Lentradan ratasuunnittelu alitetaan vielä tällä hallituskaudella. Yleissuunnitelma käynnistetään heti. Pääradan kytkeminen kansainvälisiin yhteyksiin tteutuu kun Keravalta etelään radan kapasiteettia lisätään rakentamalla Lentrata (5. ja 6. lisäraiteiden sijasta). Se n myös edellytys mahdllisten Itäradan (Pietarin suurnpeusrata) ja Tallinnan tunnelin kytkemiselle raideliikenneverkkn. - Ainakin Helsinki-Tampere -radan npeusstandardi parannetaan (250+ km/h) - Päärata saadaan TEN-T Phjanmeri-Itämeri ydinverkkkäytävän saksi, jka mahdllistaa EU:n CEF-rahituksen hakemisen. Tutkitaan myös yksityisrahitteisen tteutusmallin mahdllisuutta Pääradan lisäraiteiden ja Lentradan tteuttamisessa. - Junakalustn laatu vastaamaan kussakin junatyypissä kulkevien asiakkaiden tarpeita. (hum. erityisesti työmatkaliikkujien tarpeet). 2) Kasvukäytävän saavutettavuuden ja kaikkien liikennemutjen tehkkaan välityskyvyn turvaaminen kk käytävän alueella Sumen kasvukäytävän valtasuni n pääradan hella VT3 sana kansainvälistä E12 tietä. Sen palvelutasn ylläpitäminen vaatii jatkuvaa infran ja timinnallisuuden parantamista vastaamaan npeasti kehittyvän liikenneteknlgian ja uusien palvelujen vaatimuksia. VT3:n parannuksena n varauduttava Hämeenkyrön hitustien tteuttamiseen. Kasvukäytävän ulkisen saavutettavuuden kannalta tärkein yhteys n Helsinki-Vantaa lentkentän kansainväliset yhteydet ja ennen kaikkea lentkentän saavutettavuus Helsingin seudun ulkpulelta. 3) Yhteiskehittämistä (ppp yhteistyö) Sumen kasvukäytävä -verkst haluaa situtua yhdessä laaditun strategian mukaiseen kehittämiseen. Verkstn kaupungit ja kunnat yhdessä alueiden yhteistyöverkstjen kanssa situtuvat hankkimaan 50% marahitussuuden saadessaan kasvuspimusrahitusta nin miljna eura/ vusi seuraaviin kehittämisteemihin: 1) sujuvat matkaketjut Sumen kasvukäytävällä, 2) ympäristöystävällisen henkilöliikkumisen ja lgistiikan edistäminen, 3) tietliikenneinfra - tiedn ja saamisen liikkuminen sekä 5G ja 4) Sumen kasvukäytävä Phjisen Eurpan kestävän kasvun dynam.

3 Selste Esitys hallitushjelmaan AIKO-kasvuspimuksen timenpiteiksi SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄN ESITYS UUTEEN HALLITUSOHJELMAAN - Lentrata ja pääradan kapasiteetin parantaminen vat kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn avainhankkeita Helsinki - Tampere käytävä n Sumen ainut kansainvälisen tasn kehitysvyöhyke, jssa liikkujien ja liikenteen määrä n Sumen krkein ja jlla n nin pulet yritysten liiketiminnasta, nin 60% kulutus-tutkimus- ja innvaatitiminnasta ja käytävän varrella asuu 45 % sumalaisista. Kasvukäytävä laajenee Tampereelta Prin, Seinäjen ja Jyväskylän suuntiin ja erityisesti pääradan suunta Seinäjelle ja edelleen phjiseen tekevät alueesta ydinalueen kk Sumen elinviman ja kilpailukyvyn kannalta. Sumen kasvukäytävä -verkst kstuu nin 20 kaupungista ja kunnasta, klmesta maakunnan liitsta, neljästä kauppakamarista, neljästä ministeriöstä (TEM, LVM, YM ja OKM) sekä Sumen Yrittäjistä. Vakiintunut verkstmutinen kehittämistyö n alkanut vunna 2013 ja sitä halutaan jatkaa yhdessä tehdyn strategian mukaisesti uudella hallituskaudella. Verkstn timinta vauhdittaa julkisen ja yksityisen sektrin yhteistyötä sekä edistää eksysteemien syntymistä. Vunna 2017 verkst n päivittänyt verkstn strategiaa ja laatinut yhteiset tavitteet: fyysinen ja digitaalinen saavutettavuus, alueen vetvima kansainvälisesti kiinnstavana kehitys- ja palvelualustana sekä tiedn jalstaminen, saamisen ja kehittämiskkemusten jakaminen viestinnän keinin. Esitys hallitushjelmaan n valmisteltu laajassa yhteistyössä seuraavasti: 10 haastattelua, hjausryhmän työpaja , käsittely hjausryhmän kkuksessa ja neuvttelukunnan kkuksessa Esitys phjautuu yhdessä tehtyyn verkstn strategiaan. Esitystä tehtäessä n pyritty humiimaan Liikennealan kansallisen kasvuhjelman (TEM ja LVM) ja Kansallisen kestävän kaupunkikehityksen hjelman (YM) tavitteet. YHTENÄINEN TYÖSSÄKÄYNTIALUE Yhtenäistä työssäkäyntialuetta halutaan kehittää niin, että saajien liikkuminen ja arki n entistä sujuvampaa. Laajan työssäkäyntialueen timivuus mahdllistaa yrityksille saajien saatavuuden ja alueella asuville ihmisille laajat työmarkkinat. Työssäkäynnin tulee lla ihmisille taludellisesti kannattavaa, liikkumisen sujuvaa ja hyvinvinnin kannalta timivaa. Enintään tunti kta töihin n tavite. Kasvukäytäväyhteistyöllä halutaan parantaa alueen saavutettavuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti: älykäs, turvallinen, terveellinen ja ympäristöystävällinen henkilöliikenne sekä sujuva tavaralgistiikka raiteilla, maanteillä, ilmassa ja merellä vat keskeisiä kehittämisteemja. Kasvukäytävällä n merkittävä vaikutus kk Sumen kilpailukykyyn sekä kestävään taludelliseen, eklgiseen ja ssiaaliseen kasvuun.

4 KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 1) Pääradan ja lentradan kapasiteetin ja npeustasn parantaminen n tärkein kehittämiskhde Sumen kasvukäytävällä. Yhteydet pääkaupunkiseudulta Tampereelle vaikuttavat kasvukäytävän alueen sujuvaan ja kestävään liikkumiseen sekä kk Phjisen Sumen saavutettavuuteen. Pääradan merkitys n leellinen niin kansallisen kuin kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Raidekapasiteetin kasvattaminen n edellytys saavutettavuuden nykytasnkin säilyttämiseksi. Npeustasn krttaminen n tarpeen alueen timimiselle yhtenäisenä työssäkäyntialueena niin, että ihmisten, tavariden ja palveluiden liikkuminen saadaan mahdllisimman sujuvaksi ja ympäristöystävälliseksi. Helsinki-Tampere matka-ajan junalla n ltava selvästi npeampi kuin henkilöautlla. Tavite n Yhden tunnin saavutettavuus kaikkialta kaikkialle Tampere- Helsinki -vyöhykkeellä sekä yhden tunnin matka-aika Tampereelta Priin, Vaasaan ja Jyväskylään. Tampere-Seinäjki radalla n matkustajia näistä klmesta suunnasta eniten, jpa enemmän kuin Helsinki-Turku liikenteessä. Lisää kapasiteettia ja npeutta tarvitaan kska: - Sumen kasvukäytävä n j nyt liikennöidyin alue Sumessa, pendelöijää sekä lisäksi liikematkat ja tavaralgistiikka. Liikennöidyin alue jatkaa kasvuaan mm. väestönkasvun ja asemanseuduille tehtävien investintien tudessa alueelle lisää työpaikkja ja väestönkasvua. Ympäristöystävällisen, lutettavan ja ruuhkattman henkilöliikenteen ja tavaralgistiikan kehittäminen alueella vaatii raidekapasiteetin lisäämistä. - Pääradan npeiden henkilöliikenneyhteyksien kysyntä kasvaa laajalla yhdentyvällä Helsinki- Tampere -työssäkäyntialueella. Npeat yhteydet n tteutettava niin, että suurten kaupunkien välillä levien kaupunkien ja kuntien yhteydet vat npeita ja vurtiheys kysynnän mukainen. Junakalustn n ltava yritysten asiintiliikenteeseen ja pendelöijien tarpeisiin spivia (työskentely ja kkustaminen). - Myös taajamajunaliikenteen dtetaan kasvavan liikenne- ja kaavitusplitiikan tavitteiden mukaisesti. - Tavaraliikenteen kasvulle erityisesti Vusaaren satamaan n ltava raiteilla tilaa. Eri liikennöintimutjen yhdistäminen ja samalla häiriöherkkyyden vähentäminen vaativat lisäraiteita. - Pääradan kapasiteetti pitää lla kunnssa, jtta mahdllisen Tallinnan tunnelin hyödyt saavutetaan parhaalla mahdllisella tavalla kk Sumessa. - Junaliikenteen avaaminen kilpailulle vaatii sekin raidekapasiteetin lisäämistä pääradalla, jtta kilpailun avaamisen hyödyt vidaan saavuttaa. - Pääradan kapasiteetin ja npeustasn vaikutus kk Sumen taludelliseen kilpailukykyyn n merkittävä. Pääradan kapasiteetin parantaminen vaikuttaa Sumen kasvukäytävän kaupunkien ja kuntien lisäksi Tampereen phjispulen kaupunkien saavutettavuuteen. Timenpiteet : - Pääradan lisäraiteiden (Hki-Tre) ratasuunnittelu alitetaan vielä tällä hallituskaudella. Yleissuunnitelma käynnistetään heti. Lisää raiteita siten, että npeita junia (IC, Pendlin), npeita taajamajunia, lähiliikennejunia ja tavaraliikennettä kutakin vidaan kehittää maa kysyntäänsä vastaavasti. - Lentradan ratasuunnittelu alitetaan vielä tällä hallituskaudella. Yleissuunnitelma käynnistetään heti. Pääradan kytkeminen kansainvälisiin yhteyksiin tteutuu kun Keravalta etelään radan kapasiteettia lisätään rakentamalla Lentrata (5. ja 6. lisäraiteiden sijasta). Se n myös edellytys mahdllisten Itäradan (Pietarin suurnpeusrata) ja Tallinnan tunnelin kytkemiselle raideliikenneverkkn.

5 - Ainakin Helsinki-Tampere -radan npeusstandardi parannetaan (250+ km/h) - Päärata saadaan TEN-T Phjanmeri-Itämeri ydinverkkkäytävän saksi, jka mahdllistaa EU:n CEF-rahituksen hakemisen. Tutkitaan myös yksityisrahitteisen tteutusmallin mahdllisuutta Pääradan lisäraiteiden ja Lentradan tteuttamisessa.- Junakalustn laatu vastaamaan kunkin junatyypin tarpeita (hum. erityisesti työmatkaliikkujien tarpeet) ja 4. raide kk yhteysvälille Kerava-Tampere - kaksisraide kk yhteysvälille Tampere Seinäjki 2) Kasvukäytävän saavutettavuuden ja kaikkien liikennemutjen tehkkaan välityskyvyn turvaaminen kk käytävän alueella Sumen kasvukäytävän valtasuni n pääradan hella VT3 sana kansainvälistä E12 tietä. Sen palvelutasn ylläpitäminen vaatii jatkuvaa infran ja timinnallisuuden parantamista vastaamaan npeasti kehittyvän liikenneteknlgian ja uusien palvelujen vaatimuksia. VT3:n parannuksena n ryhdyttävä Hämeenkyrön hitustien tteuttamiseen valmiiden suunnitelmien mukaisesti. Kasvukäytävän ulkisen saavutettavuuden kannalta tärkein yhteys n Helsinki-Vantaa lentkentän kansainväliset yhteydet ja ennen kaikkea lentkentän saavutettavuus Helsingin seudun ulkpulelta. Lentrata Keravan phjispulelta lentasemalle lyhentää pääradan ja ikradan suunnista matka-aikaa lentkentälle nin 25 min. Helsinki-Vantaa -lentkentän saavutettavuuden parantuessa n uudelleen arviitava Tampere-Pirkkalan kentän rli sana kansallista lentasemaverksta, sana kk kasvukäytävän kansainvälistä saavutettavuutta, ja myös sana Pirkanmaan aluekehitystä. Pirkkalan lentasemaa ei tarvita kansalliseen paikallisliikenteeseen, kun sura junayhteys n aikaansaatu, vaan sen merkitys rakentuu muun lenttiminnan phjalle. 3) Yhteiskehittämistä (ppp yhteistyö) Sumen kasvukäytävä -verkst haluaa situtua yhdessä laaditun strategian mukaiseen kehittämiseen. Yhdessä svitut kehittämisteemat vat 1) sujuvat matkaketjut Sumen kasvukäytävällä, 2) ympäristöystävällisen henkilöliikkumisen ja lgistiikan edistäminen, 3) tietliikenneinfra - tiedn ja saamisen liikkuminen sekä 5G ja 4) Sumen kasvukäytävä Phjisen Eurpan kestävän kasvun dynam. Sujuvat matkaketjut Sumen kasvukäytävällä mukhdiksi. Asemanseutujen palvelujen ja kaupunkiympäristön kehittäminen, Maas-palvelut ja älykkäät svellukset, kutsuliikenne, jaetut kulkuneuvt, autmaattiliikenne, turvalliset, ympäristöystävälliset ja terveyttä edistävät matkaketjut -plialue ja kaupunkien läheinen maaseutu sekä näiden yhdistelmä työmatkaliikkumisen näkökulmasta) Ympäristöystävällisen henkilöliikkumisen ja lgistiikan edistäminen - yhteistyö yritysten ja kaupunkien/ kuntien kanssa tekemisessä kasvun edistämisessä edistämisessä essä ja vaikutusten näkyväksi - materiaalin kiert ja yritysten eksysteemit kestävän

6 Tietliikenneinfra - tiedn ja saamisen liikkuminen sekä 5G - npeiden ja timintavarmjen yhteyksien edistäminen Sumen kasvukäytävällä. Erityisesti merkityksellistä esim. autmaattisiin laitteisiin ja rbtiikkaan liittyen. liiketimintamahdllisuudet Sumen kasvukäytävä Phjisen Eurpan kestävän kasvun dynam lisuudet (älykäs liikkuminen, älykkäät kaupungit, kierttalus, tutant-, palvelu- ja hyvinvintirbtiikka, IT sekä elinkeinelämälähtöinen -petus, ppiminen, tutkimus, tutekehitys). Yritysten, kaupunkien ja kuntien sekä kulutus- ja tutkimus-timijiden yhteistyön edistäminen (ml. tisen asteen ppilaitkset, krkeakulut ja ylipistt). työvimaa. Saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet niin, että laajalla työssäkäyntialueella n helppa käydä töissä. Uudenlaisten työskentelytapjen kkeilu (esim. yhteisölliset työskentelytilat, etätyö, työskentelymahdllisuuksien parantaminen junassa ja bussissa jne.) evan saamisen tunnistaminen, hyödyntäminen ja jakaminen Sumen kilpailukyvyn ja kestävän kasvun edistämiseksi. Rahitusehdtus: Sumen kasvukäytävän AIKO-rahitus Tavitteena n saada Sumen kasvukäytävälle ma AIKO-rahitus, jnka rahitusviranmaisena jatkaa Uudenmaan liitt. Sumen kasvukäytävän hjausryhmä käsittelee ja arvii hankehakemukset, kuten nykyisessäkin AIKO-rahituksessa. Rahituksesta päättämisen tulee lla avinta ja läpinäkyvää. Rahitusta myönnetään Sumen kasvukäytävän strategian tavitteiden suunnassa sellaisille hankkeille, jilla n merkitystä kk Sumen kilpailukyvyn ja elinviman kannalta vähintään kehittämistimien tulsten avimuuden mudssa. Rahitusviranmainen krdini ja seuraa tavitteiden tteutumista. Kustannusarvi Tavite n miljna eura AIKO-rahitusta vudessa eli yhteensä nin kahden miljnan eurn hankevlyymi. Rahituksen jak timintalinjittain %, 2. 30%, % ja 4. 20%. Verkstn kaupungit ja kunnat yhdessä alueiden yhteistyöverkstjen kanssa situtuvat hankkimaan 50% marahitussuuden saadessaan kasvuspimusrahitusta.

7 LIITE TOIMINTA PÄÄTTYVÄLLÄ AIKO-spimuskaudella Sumen kasvukäytävä (SKK) ja valti slmivat kasvuspimuksen vusiksi AIKOrahituksella n edistetty yhdessä svittuja teemja. Lisäksi liikkumispalvelujen npea kehittyminen n tunut myös uusia, kuten autmaattiliikenne, kehittämisteemja pilttien ja kehittämishankkeiden teemiksi. Meneillään levia kehittämishankkeita ja selvityksiä vat: Lentradan vaikutusten laaja-alainen arviinti Raideliikenteen kapasiteetti ja raideliikenteen kilpailun avaamisen merkitys Sumen kasvukäytävälle algo - asemanseutujen jukkliikenteen kehittäminen ympärivutisella autmaatilla Kasvukäytävän kestävän liikkumisen palvelut, jaetut autt, pyörät, parkkipaikat jne. Asemanseutujen kestävät palvelut, kierttalus ja jakamistalus Digitalisaatin ja innvaatiiden hyödyntäminen kansainvälisessä liiketiminnassa ja rahtiliikenteessä (Phjisen kasvuvyöhykkeen (PKV) hanke, Sumen kasvukäytävä (SKK) mukana) Etelä-Sumen tavaralgistiikan järjestelmän tehstaminen - timenpiteet ja kehitysplut (PKV hanke, SKK mukana) Kehittämistyössä n llut mukana kymmeniä yrityksiä sekä useita kulutus- ja tutkimustimijita. Kaupungit ja kunnat timivat mahdllistajina avaten timintjaan kehittämistyön kehitys- ja palvelualustiksi.