KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU : Espoonlahden koulu KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Käsitellään oppilaskunnan hallituksen kanssa Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Nimen selvennys Nimen selvennys

2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. OPETUSRYHMÄT 7. luokka: 6 ryhmää, joista yksi luma-luokka, yksi kielikylpyluokka, yksi erityisluokka, yht. 120 oppilasta. 8. luokka: 7 ryhmää, joista yksi luma-luokka, yksi kielikylpyluokka, yksi erityisluokka, yht. 128 oppilasta. 9. luokka: 6 ryhmää, joista yksi luma-luokka, yksi kielikylpyluokka, yksi erityisluokka, yht. 120 oppilasta. Luma-luokalla tarkoitetaan matemaattis-luonnontieteellisen painotuksen ryhmää. JAKSOT Kouluvuoden aikana on viisi (5) jaksoa, jotka jakautuvat seuraavasti: 1.Jakso koulupäivää 2.Jakso koulupäivää 3.Jakso koulupäivää 4.Jakso koulupäivää Monialaisviikko ma 1.4.-pe koulupäivää 5.Jakso koulupäivää Yhteensä 188 päivää JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT Joustavien opetusjärjestelyjen avulla tuetaan ja huomioidaan oppilaiden yksilöllisiä oppimis- ja kehitystarpeita tilanteissa, joissa oppilas ei omassa ryhmässä pysty etenemään taitojensa ja kykyjensä mukaan. Ensisijaisesti pyritään tukemaan oppilaan opiskelua hänen omassa oppimisympäristössään siten, että opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan. LUKUVUODEN VALINNAISUUDET Kaikilla luokka-asteilla voidaan opiskella valinnaisaineita, joiden määrä lisääntyy 8. ja 9. vuosiluokilla. Yläkoulun aikana valittavien valinnaisaineiden määrä oppilaan opinto-ohjelmassa riippuu hänen kielivalinnoistaan ja painotettuun opetukseen kuulumisesta. Seitsemänsien luokkien oppilaat opiskelevat yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaineena lukuvuonna teknistä

3 työtä, kuvataidetta tai kotitaloutta luokkien valinnaisaineiden valinta tehdään kevätlukukaudella opetussuunnitelmassa oppiaineiden valinnaisuus on jaettu kahteen valinnaisainetyyppiin: 1. Taide- ja taitoaineille varattuihin valinnaisaineisiin 2. Vapaasti valittaviin valinnaisaineisiin. Opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat seuraavien oppiaineiden tarjoamisen taide- ja taitoaineiden kiintiöstä: kotitalous, kuvataide, käsityö, musiikki ja liikunta. Käsityö tarkoittaa tekstiilityötä ja teknisiä töitä. Koulut voivat tarjota vapaasti valittavien valinnaisaineiden kiintiöstä kaikkia koulussa opiskeltavia oppiaineita, mukaan lukien myös taide- ja taitoaineita. Vapaasti valittavina valinnaisaineina voidaan tarjota myös niin kutsuttuja soveltavia valinnaisaineita. Soveltavissa valinnaisaineissa käytetään ja täydennetään useamman oppiaineen tietoja ja taitoja. Espoonlahden koulussa jokainen oppilas valitsee 7. luokan keväällä kaksi (2) pitkää 8. ja 9. luokilla opiskeltavaa kahden vuosiviikkotunnin (2 vvt) ja yhden (1) lyhyen 9. luokalla opiskeltavan yhden vuosiviikkotunnin (1 vvt) taide- ja taitoaineiden kiintiöön kuluvaa valinnaisainetta. Näiden valinnaisaineiden on oltava eri oppiaineista. Tähän valintaan saa kuitenkin sisällyttää yhden tekstiilityön ja yhden teknisen työn valinnan. Vapaasti valittavien valinnaisaineiden (val) opiskeluoikeus ja -velvollisuus vaihtelee oppilaan alakoulussa tekemien kielivalintojen ja hänen yläkoulussa opiskelemansa painotuksen perusteella. Matemaattis- luonnontieteellisessä painotuksessa vuosiluokittain opiskeltava matemaattisluonnontieteellinen lisätunti vähentää yhden vapaasti valittavan valinnaistunnin kultakin vuosiluokalta. A2-saksa vähentää yhden vapaasti valittavan valinnaistunnin kultakin vuosiluokalta. A2-englanti vähentää yhden vapaasti valittavan valinnaisainetunnin kultakin vuosiluokalta, paitsi silloin, jos oppilaan kokonaistuntimäärä vähenisi opetus-ja varhaiskasvatuslautakunnan vahvistaman minimikokonaistuntimäärän alle. Vapaasti valittavia valinnaisaineita opiskellaan maksimissaan yhdenvuosiviikkotunnin (1 vvt) 7. luokalla, kolme vuosiviikkotuntia (3 vvt) 8. luokalla ja kaksi vuosiviikkotuntia (2 vvt) 9. luokalla. Minimissään niitä opiskellaan yksivuosiviikkotunti (1 vvt) 8. luokalla. PAINOTETUN OPETUKSEN JÄRJESTELYT Espoonlahden koulussa ruotsinkielistä kielikylpyopetusta annetaan seuraavissa oppiaineissa: A1-ruotsi, historia, yhteiskuntaoppi, uskonto, terveystieto, biologia ja maantieto sekä kotitalous ja oppilaanohjaus 7. luokalla. LUMA-luokkien opiskelussa painottuvat matemaattis-luonnontieteelliset aineet kunkin vuosiluokan aikana yhden vuosiviikkotunnin enemmän kuin muilla luokilla.

4 MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Espoonlahden koulussa ei anneta maahanmuuttajien valmistavaa opetusta. Suomi toisena kielenä opetusta annetaan sekä omassa ryhmässä että samanaikaisopetuksena muun luokan opiskellessa suomea äidinkielenään. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus saada osa-aikaista erityisopetusta, resurssiopettajan samanaikaisopetusta ja/tai pienryhmäopetusta joustavina opetusjärjestelyinä, tukiopetusta ja avustajapalveluja tarvittaessa ja olemassa olevien resurssien niin mahdollistaessa. TUKIOPETUS Tukiopetusta järjestetään tarpeen mukaan. Tukiopetusta voi antaa oma aineenopettaja, erityisopettaja, resurssiopettaja tai joku muu opettaja. Aloitteen tukiopetukseen voivat tehdä oppilas, hänen huoltajansa sekä opettaja tai moniammatillisen oppimisen tuen ryhmän edustaja. KOULUKIRJASTO Espoonlahden koulukirjasto toimii koulun jokaisen oppilaan oppimisympäristönä. Koulukirjasto on auki jokaisena koulupäivänä. Oppilaat voivat lainata kirjastosta kaunokirjallisuutta. Kirjastossa on mahdollisuus tehdä erilaisia projektitöitä ja saada ohjausta tiedonhaussa. Kirjastossa on käytössä PrettyLib-kirjastojärjestelmä. KOULURUOKAILU Koulussa on oma keittiö, jossa tarjotaan koululounas klo 11 alkaen. Lisäksi koulusta on mahdollisuus ostaa välipalaa iltapäivällä. Ruokailu on valvottu ja valvontavelvollisuudella syövät opettajat osallistuvat syödessään ruokailun valvontaan. Koulussa toimiva ruokaraati kokoontuu pari kertaa lukuvuoden aikana keskustelemaan ja antamaan toivomuksia koskien kouluruokaa ja ruokailua. Aamu- ja iltapäivän välitunnilla oppilailla on mahdollisuus ostaa koulun ruokalasta välipalaa. Espoonlahden lukion oppilaskunta pitää myös välipala-automaattia koulussa. PÄIVÄNAVAUKSET Ensimmäisen eli klo 8.10 alkavan oppitunnin opettaja pitää päivänavauksen opetusryhmänsä oppilaille. Päivänavauksia voivat pitää myös rehtori, tukioppilaat, oppilaskunta, yksittäiset oppilaat ja koulun sidosryhmiin kuuluvat tahot. Espoonlahden seurakunta pitää päivänavauksen keskusradion kautta keskimäärin joka toinen kuukausi. JUHLAT Lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat ovat seuraavat: Itsenäisyysjuhla Joulujuhla Koulumusikaali Koulun päivä Ysien juhla Lukuvuoden päättäjäiset

5 Muita pienempiä tilaisuuksia voidaan järjestää tarpeen mukaan koulun juhlasalissa tai auditoriossa. Näistä tiedotetaan erikseen Wilmassa. Lukuvuoden aikana henkilökunta pelaa oppilaiden kanssa erilaisia otteluita: eri lajeja lukuvuoden aikana, esim. norsufutista, pesäpalloa, jalkapalloa tai köydenvetoa, mm. liikuntapäivinä tai teemapäivinä. 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi torstai perjantai Kevätlukukausi maanantai lauantai Syysloma maanantai perjantai (5 pv) Hiihtoloma viikolla 8 eli Perusopetuslain 23 :n mukaan perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksen 7 :n mukaan perusopetuksen lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna työpäiviä on 188, koska itsenäisyyspäivä on torstai ja vapunpäivä on keskiviikko. Nämä vähentävät työpäivien määrää. Kouluilla on mahdollisuus halutessaan korvata yksi työpäivä lauantaityöpäivällä. Lauantaityöpäivänä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Espoonlahden koulussa lauantaityöpäivä pidetään , jolloin vietämme koulun itsenäisyyspäivän juhlaa. Lauantaityöpäivä korvaa perjantain koulupäivän.

6 3. OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat. päivänvavaus klo oppitunti klo oppitunti klo oppitunti klo oppitunti klo oppitunti klo Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla. Koulun ulkopuolella tapahtuvat koulun opetustoimintaan kuuluvat retket ja koululla tapahtuvat muut koulun toiminnot voivat alkaa aiemmin kuin 8.10 ja päättyä myöhemmin kuin klo Kaikki koulun toiminta, johon oppilaat osallistuvat on kouluaikaa ja siitä tiedotetaan huoltajia ajoissa ennen tapahtumaa. Oppilaskunnan ja tukioppilaiden toimintaan liittyvät tapahtumat voivat poiketa ajallisesti edellä mainituista aikarajoista: tähän kuuluvat esim. vanhempainillat, koululla tai nuoristotilalla järjestettävät oppilaskunnan ja tukioppilastoiminnan tilaisuudet. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Kerhotoiminnalla tuetaan aktiivista ja mielekästä toimintaa koulun oppilaille. Koulun tarjoamat kerhot ovat nähtävissä koulun kotisivuilla. Espoonlahden koulun kerhotoimintaan käytettävä määräraha on lukuvuonna yhteensä , josta valtionavustus 70 % on ja koulun omavastuuosuus 30 % on Espoonlahden koululla tukioppilastoiminta on koulun kerhotoimintaa. Espoonlahden koululla toimii tämän lisäksi Helsingin sarjakuvakeskuksen järjestämä sarjakuva- ja animaatiokerho sekä koulun LäksyHelppi -kerho keskiviikkoiltapäivisin. Näihin kerhoihin osallistuminen on avointa kaikille kerhoon ilmoittautuneille Espoonlahden koulun oppilaille. 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot sekä myös se, että tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. LEIRIKOULUT: Espoonlahden koululla ei järjestetä lukuvuonna leirikouluja. TAKSVÄRKKIPÄIVÄT: Espoonlahden koulun taksvärkkipäivä järjestetään syksyllä pe

7 YÖKOULUT: Espoonlahden koulu ei järjestä yökouluja, mutta yön yli kestävät tukioppilaiden ohjaavien opettajien järjestämät tukioppilaiden koulutustilaisuudet kuuluvat koulun toimintaan ja kouluaikaan. OPINTORETKET: Opetusryhmät pyrkivät entistä enemmän tekemään opintoretkiä koulupäivän aikana. Opintoretket tehdään opetussuunnitelmaa täydentäviin ja syventäviin kohteisiin. Koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella. Esim. biologiassa tehdään luontoretkiä koulun lähiympäristön metsiin tai meren rannalle. Erityisluokkien koulupäivään voidaan tilanteen mukaan lisätä ulkoilua liikkuvan koulun teemaan soveltuen. YRITYSKYLÄ: Yhdeksännen luokan oppilaat / osa yhdeksänsistä luokista osallistuu koulun ulkopuolella tapahtuvaan Espoon yläkoulujen yrityskylän pilotointiin. Tästä tiedotetaan huoltajia wilmalla. TET-JAKSO: Yhdeksänsillä luokilla on työelämään tutustumisen TET-jakso: G- pienryhmäluokalla on TET-jakso kevätlukukaudella. LIIKUNTA: Liikuntatunteja pidetään koululla tapahtuvan toiminnan lisäksi Espoonlahden uimahallissa ja muissa espoolaisissa ja/tai Espoon kaupungin liikuntatiloissa. Liikuntaa järjestetään myös luonnossa eli metsässä, jossa mm. suunnistetaan. Liikunnan valinnaistunneilla voidaan vierailla myös joissain Pääkaupunkiseudulla sijaitsevissa liikuntakohteissa. Liikuntapäiviä voidaan järjestää lukuvuoden aikana koulun ulkopuolella. Näistä tiedotetaan erikseen huoltajia Wilman kautta. TAIDE- ja KULTTUURIVIERAILUT: Oppilaat osallistuvat opetukseen liittyen teatterikäynteihin, taidenäyttelyihin koulun ulkopuolella, pääasiassa Espoossa ja pääkaupunkiseudulla. 9. luokkalaiset ja mahdollisuuksien mukaan myös muut oppilaat käyvät Helsingin kirjamessuilla. Tämän lisäksi 8. luokan oppilaat osallistuvat opettajiensa kanssa Suomen 100-vuotisjuhlaan liittyen Taidetestaajat-hankkeeseen, johon kuuluu koulun ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa. KIELTEN VALINNAISRYHMÄT: kielten valinnaisryhmät tekevät kulttuurivierailuja pääkaupunkiseudun kohteisiin, esim. tutustuvat ranskalaiseen tai saksalaiseen ruokakulttuuriin. KIELIKYLPY: Ruotsinkielisen kielikylvyn 9. luokat tekevät 5. jaksossa päiväretken kotimaassa sijaitsevalle ruotsinkieliselle paikkakunnalle. LUMA-LUOKAT: Luma-luokkien opinto-ohjelmaan kuuluvat vierailut matemaattis-luonnontieteellisen sivistyksen kohteisiin, kuten Heureka. Mahdollisuuksien mukaan LUMA-luokille järjestetään myös yritysvierailuja.

8 Lähtökohtaisesti koulu alkaa ja päättyy koululta. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatko-opintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Liikuntapäivä oppilaiden ja opettajien välinen norsufutis koulun läheisellä urheilukentällä. Viimeisellä kouluviikolla ennen kesälomaa on mahdollista järjestää opettajien ja oppilaiden välinen pesäpallo-ottelu koulun läheisellä urheilukentällä. Koululla järjestettävään yhdenksänsien luokkien juhlaan osallistuvat koulun 9. luokat, koulun opettajat ja rehtori. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Espoon opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite on: "Jokainen oppilas pääsee lukuvuoden aikana vähintään kerran kulttuuripolulle, liikuntapoluille ja kirjastopolulle". KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku on Espoon koulujen kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen väline, joka edistää yhteistyötä koulujen sekä kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden välillä. KULPS!in tavoitteena on, että kaikilla lapsilla on yhtäläinen mahdollisuus kokea ja tehdä taidetta, oppia käyttämään kirjastojen monipuolisia mahdollisuuksia sekä tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntalajeihin ja -paikkoihin. Peruskoululuokille KULPS!-polkujen sisällöt ovat maksuton osa opetusta. KULPS! tuo uusia ja moninaisia oppimisympäristöjä koulupäivään. KULPS! koostuu kolmesta polusta: kulttuuri-, liikuntaja kirjastopolusta. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettajat ovat Sanna Salovaara ja Jonne Uosukainen. Espoonlahden koulussa hyödynnetään KULPS:in tarjoamia kulttuuri- ja liikuntapalveluja eri oppiaineissa. Tavoitteena on, että jokainen oppilas vierailee yläkoulun aikana lähiympäristön eri kulttuuri- ja liikuntakohteissa: seitsemäsluokkalaiset tutustuvat kirjastoon. Oppilaat käyvät mahdollisuuksien mukaan Helsingin kirjamessuilla ja osallistuvat Espoossa järjestettyihin elokuvafestivaaleihin. Oppilaat käyvät mahdollisesti teatterissa. Oppilaat käyvät kuvataiteen tunneilla taidenäyttelyissä eri luokkatasoilla. Musiikin tunneilla oppilaat käyvät mahdollisuuksien mukaan konserteissa ja muissa tapahtumissa. Liikunnassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan KULPS-kohteita. Taidetestaajat-hanke Taidetestaajat on Suomen historian suurin nuorten kulttuurihanke, joka vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset kahdelle taidevierailulle. Hanketta koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja sen rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto sekä Svenska kulturfonden. Hanke maksaa luokkien kahden vierailun matkat ja pääsyliput. Koulumme osallistuu lukuvuonna seuraaviin Taidetestaajat-hankkeesiin.

9 : Compañía Kaari & Roni Martin: KILL Carmen Verkatehtaalla Hämeenlinnassa! 2. Päivämäärä ja kohde eivät ole vielä tiedossa. Koulun ARVOKAS-yhdysopettaja on Krista Jylhä-Länsmans 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet Oppimiskokonaisuuksien teemat, tavoitteet ja sisällöt sekä oppimiskokonaisuuksiin sisällytettävät oppiaineet. Lukuvuonna jatkamme lukuvuosina aloitetun monialaisen opiskelun kehittämistä. Lukuvuoden tavoiteena on kehittää monialaista opetusta tavoittaen sen laadulliset kriteerit: a) monialainen opiskelu liittyy OPS:in oppiainetavoitteisiin, b) monialainen opiskelu liittyy laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin, c) monialainen opiskelu vaikuttaa oppilaiden oppiaineiden arviointiin. Monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteutetaan Espoonlahden koululla seuraavasti: A) MINIMONIALAISET, joihin jokainen opettaja osallistuu suunnittelemalla kaksi tai kolme oppiainetta yhdistävää oppitunneilla tehtävää monialaisopetuksen kokonaisuutta. B) TOP-KOKONAISUUS: 7. Luokalla jatketaan edellisenä lukuvuonna aloitettua terveystiedon ja oppilaanohjauksen kokonaisuutta TOP, jonka teemana on yläkoulun aloittaminen sekä murrosikäisen arki ja hyvinvointi. Kokonaisuus sijoittuu 1. ja 2. jaksoon terveystiedon ja oppilaanohjauksen tunneille. C) MONIALAISPÄIVÄT: Kevätlukukaudella viikolla 14 voidaan järjestää monialaispäiviä kaikille luokka-asteille. Monialaispäivistä informoidaan huoltajia Wilmalla ja oppilaita luokanohjaajan tunneilla. D) RETKET: Espoossa ja pääkaupunkiseudulla tehtävissä ja kotimaan kohteisiin kohdistuvissa retkissä yhdistyvät luontevasti useamman oppiaineen tavoitteet. Retkille osallistuu mahdollisuuksien mukaan useamman oppiaineen opettajia. F) Espoonlahden koulun oppilaskunnan hallitus osallistuu nuorisovaltuuston järjestämään oppilaskuntien hallitusten seminaariin OPPILAIDEN OSALLISUUS SUUNNITTELUUN: Oppilaat osallistetaan monialaispäivien sisällön suunnitteluun oppilaskunnan, tukioppilastoiminnan ja luokanohjaajien tuntien kautta. Tutor-opettajat vastaavat monialaispäivien suunnittelusta ja oppilaiden osallistamisesta. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä.

10 VANHEMPAINILLAT: 7. luokat ke klo luokat ke klo luokkien jatko-opintovanhempainilta ke klo luokkien aineenopettajien ja huoltajien tapaaminen ke luokkien ruotsinkielisen kielikylpyopetuksen info-ilta ke klo luokkien LUMA-opetuksen info-ilta ma klo luokkien valinnaisainevanhempainilta ke klo alkaen 9. luokkien yhteishakuvanhempainilta ti klo alkaen 6. luokkien ( seiskojen) vanhempainilta toukokuussa LUOKAT: luokilla voi olla omia luokkatoimikuntia ja luokkakokouksia. Näitä järjestetään kun suunnitellaan luokan yhteisiä tapahtumia. VANHEMPAINYHDISTYS: Espoonlahden koulussa toimii Espoonlahden koulun vanhempainyhdistys. Yhdistyksen kanssa tehtävä yhteistyö ja aktiviinen toiminta tukevat kouluyhteisöä ja lisäävät kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Espoonlahden koulu- ja kotiyhdistykseen valitaan opettajajäsen lukuvuodeksi kerrallaan. Lukuvuonna opettajajäsen on Jenni Ahokas. Vanhempainyhdistys osallistuu vanhempainiltoihin esittelemällä toimintaansa ja aktivoi uusia jäseniä mukaan toimintaan. Syyslukukaudella järjestetään kolme Kotikasvattajan strategiailtaa, joissa keskustellaan teini-ikäisen nuoren elämään ja vanhemmuuteen keskeisesti liittyvistä teemoista. Keskustelutilaisuuksia vetää Outi Korkiakoski. MONIKULTUUURISET PERHEET: Monikulttuuristen perheiden kohdalla sovitaan yksilöllisesti kodin ja koulun yhteistyön muodoista. Tarvittaessa hyödynnetään tulkkipalveluja. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Koulu tekee yhteistyötä lähikoulujen, nuorisotoimen, seurakunnan ja kirjaston kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat mm. lasten ja nuorten perhepalvelut, lastensuojelu ja poliisi. ESPOONLAHDEN LUKIO Espoonlahden koulun läheisin yhteistyökumppani on Espoonlahden lukio. Koululla ja lukiolla on yhteisiä opettajia sekä yhteiset koulutilat. Jos on tarvetta, niin lukion kanssa tehdään yhteistyötä eriyttävässä opetuksessa, kun oppilas tarvitsee lisää haasteita oppimisensa tueksi. ESPOONLAHDEN KOULU HARJOITTELUPAIKKANA Espoonlahden koulu tarjoaa harjoittelupaikkoja eri oppilaitosten opiskelijoille (mm. Helsingin Yliopisto, OMNIA, Metropolia ja Laurea). ESPOON NUORISOPALVELUT Espoonlahden koulu tekee läheistä yhteistyötä Espoon nuorisopalvelujen kanssa. Nuorisopalvelut järjestävät koululle lukuvuoden alussa pidettävän 7. luokkien ryhmäytyspäivän ja tarpeen mukaista jälkiryhmäytystä eri luokka-asteiden luokille. 7. luokkalaiset käyvät syyslukukauden aikana tutustumassa Soukan nuorisotilaan. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Espoonlahden koulu on yhteistyössä Espoonlahden seurakunnan kanssa. Kouluvuoden alussa, elokuussa, seurakunta osallistuu nuorisotoimen järjestämään 7. luokkalaisten ryhmäytykseen.

11 Syksyllä seurakunta järjestää yhdessä Prometheus-leirin tuki ry:n kanssa informaatiotunnin rippikoulusta. Jos koululla ilmenee tarvetta, niin seurakunnan työntekijät tulevat pyynnöstä oppituntivierailulle. Koululla ja seurakunnalla on valmius kriisiyhteistyöhön. Seurakunta lähettää kutsuttaessa edustajansa koulun juhliin, kuten esimerkiksi lukuvuoden päätösjuhlaan tai koulun itsenäisyyspäivän juhlaan. Koulu järjestää yhteistyössä seurakunnan kanssa uskonnonvapauden periaatteita kunnioittaen uskonnolliset tilaisuudet, kuten joulu- ja kevätkirkot. Seurakunta pitää päivänavauksia koulussa yhteisesti sovitulla tavalla. Yhteistyössä nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa järjestetään koululla erilaista ohjattua välkkätoimintaa sekä tapahtumia ja tempauksia 8. lk ja 9. lk oppilaille. YRITYSYHTEISTYÖ Espoonlahden koulu tekee yritysyhteistyötä ISKU OY:n ja NESTE OY:n kanssa. ISKU:n puolesta olemme toimineet referenssikouluna, joka on ottanut vastaan ISKU:n tuotteisiin tutustuvia ulkomaisia vierailijaryhmiä. Kyse on ollut mm. venäläisistä, liettualaisista ja italialaisista vieraista - useimmiten muiden maiden rehtoreista ja kouluhallinnon väestä; vierailut ovat tarjonneet myös mahdollisuuden suomalaisen koulujärjestelmän tunnetuksi tekemiseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen. NESTE OY:n kanssa järjestetään kilpailu oppilaille lukuvuonna Oppilaiden tehtävänä on kuvata tulevaisuuden työpaikkaa. Kilpailun pääpalkintona kuuden hengen oppilasryhmä pääsee tutustumaan NESTE OY:n pääkonttoriin. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa Tuloskorttitavoitteena on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen laatiminen. Koulun toiminnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen kaikki osa-alueet. Sosiaalisesti ja fyysisesti viihtyisä oppimisympäristö on kaikkien kouluyhteisön jäsenten vastuulla (mm. toiminta ja sen seuraukset, vuorovaikutustapa, vastuullisuus). Henkilökunta on tietoinen ja sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin ja ne huomioidaan toiminnassa. Oppilaat ovat mukana kestävän kehityksen toteuttamisessa koulussa. Espoonlahden koulussa sosiaalisesti kestävä kehitys tarkoittaa toisen ihmisen näkemistä ja huomioon ottamista, suvaitsevaisuutta ja hyviä tapoja. Erityisesti painotetaan ennakointia eli kehitetään keinoja, joilla kiusaamista ennaltaehkäistään. Kiusaamistilanteisiin puuttumisessa on koulussamme matala kynnys. Tavoitteena on että oppilailla on mahdollisuus ja halu helposti kertoa mahdollisesta havaitsemastaan kiusaamisesta jollekin aikuiselle koulussa. Koulumme on KiVa-koulu, jonka päätehtävänä on toimia ja tehdä työtä ennaltaehkäisevästi. VERSO eli vertaissovittelu, on myös käytössämme koulussa kun mahdollisia ongelmia ratkaistaan. Me-hengen luomiseen ja ylläpitoon osallistuvat koulussamme kaikki: rehtori, opettajat, oppilaat ja koulun henkilökunta. Koulussa aloittaville 7-luokkalaisille järjestetään ryhmäytyspäiviä. Lisäksi koulun tukioppilaat ovat mukana 7-luokkalaisten kouluarjessa ja järjestävät näille koulunaloitusjuhlan sekä muita pienempiä yhteisiä tilaisuuksia. Luokkien omat projektit edistävät osaltaan me-henkeä, vastuullisuutta ja oppilaiden osallistamista ja kehittävät sosiaalisesti viihtyisää työympäristöä. Koulu laatii lukuvuoden aikana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Espoonlahden koulu käyttää Googlea digitaalisen opiskelun oppimisympäristönä. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus perustuu Google Suite for Education ratkaisuun. Varsinaista videoyhteyteen perustuvaa etäopetusta Espoonlahen koululla ei toistaiseksi ole, mutta se on teknisesti mahdollista Google Hangouts -ohjelman kautta. 7. KOULUN ITSEARVIOINTI Arvio siitä, milloin koulu toteuttaa uuteen itsearviointimalliin kuuluvat oppilaskyselyn ja huoltaja- tai

12 henkilöstökyselyn (huomioi itsearviointimallin aikataulukehys). Miten koulu käsittelee kyselyjen tuloksia? Ketkä osallistuvat tulosten käsittelyyn? Oppilas- ja huoltajakyselyt toteutetaan tammi-helmikuun aikana Henkilöstö vastaa kyselyyn seuraavana vuonna, jolloin toteutetaan myös vertaisarviointia toisen koulun kanssa. Arviointitiimi käsittelee kyselystä nousseita teemoja yhteistyössä arviointivastaavan ja rehtorin kanssa. Oppilaita osallistetaan kyselyn pohjalta nousseiden kehittämiskohteiden suunnitteluun.

13 B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia kunkin oppiaineen ja -kokonaisuuden tavoitteista ja arviointiperusteista Miten koulussa toimitaan tavoitteen saamiseksi? Oppiaineen opetuksen alkaessa opettaja käy oppilaiden kanssa läpi oppiaineen tavoitteet ja arviointiperusteet. Opettaja tiedottaa myös huoltajia oppiaineen tavoitteista ja arviointiperusteista. b) Lukemisen ja lukutaidon vahvistaminen Miten kehitämme toimintaamme siten, että oppilaan lukutaidon edistymistä ja lukuintoa tuetaan systemaattisesti? Espoonlahden koulussa luetaan jo lähtökohtaisesti paljon erilaisia tekstejä, joten lukemista ja lukutaidon kehittämistä on aina pidetty tärkeänä. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä kielissä luetaan säännöllisesti pienten fiktiivisten ja asiatekstien lisäksi kokonaisteoksia. Lukuvuonna Espoonlahden koulussa oppilaiden lukuintoa tuetaan mm. lukuhaasteilla ja -diplomeilla, innostavalla lukemisella, oppitunneilla pidettävillä lukutuokiolla, kirjastovierailuilla, kirjailijavierailijoilla, kirjavinkkauksilla ja valtakunnallisella lukuviikolla. Lukutaidon kehittämisessä huomio kiinnittyy monilukutaitoon ja kielitietoisuuteen. Tavoitteena on saada kaikki oppiaineet mukaan lukutaidon kehittämiseen omilla sisällöillään, lukustrategioillaan ja teksteillään. c) Osallisuus ja demokraattinen toiminta. Miten koulu kehittää toimintakulttuuriaan tältä osin? Oppilaskunnan hallituksen toiminnan ja päätöksenteon näkyväksi tuomista luokissa kehitetään. Oppilaskunnan hallituksen edustaja kertoo luokkatovereilleen etukäteen, mitä hallituksessa käsitellään ja kyselee heiltä ehdotuksia ja aloitteita. Hän tiedottaa luokkatovereitaan hallituksessa käydystä keskustelusta ja tehdyistä päätöksistä myös jälkikäteen. Tätä kyselyä ja tiedottamista tehdään luokanohjaajan tuokioiden aikana. Perustetaan oppilaskunnan hallituksen tiedotteille oma ilmoitustaulu. Hallitus voi valita keskuudestaan viestintävastaavan. Osallistutaan Espoon ManiMiitti-toimintaan. Kehitetään toimintatapa, jolla kartoitetaan oppilaiden mielipiteitä. Polkaistaan käyntiin Liikkuva koulu-toiminta. Ensimmäinen tavoite on aloittaa välituntiliikuntatoiminta välinelainaamoineen. Toinen tavoite on lisätä liikunnallisia elementtejä oppitunneille opettajien motivoimisen ja kannustamisen kautta.

14 II Hyvinvointi ja kasvun tuki a) Yhteisöllinen oppilashuolto vahvistaa kaikkien osallisuutta Miten tavoitteeseen päästään? Espoonlahden koulussa oppilaat vastaavat lokakuussa sähköiseen kyselyyn hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Kyselyt käsitellään yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ja luokkien kesken luokanohjaajan johdolla. Kyselyn tavoitteena on saada kokonaiskuva luokkien hyvinvoinnista ja ilmapiiristä ja kohdentaa vastausten perusteella tukea. Oppilashuoltoryhmä hyödyntää työssään myös muita oppilaille tehtäviä kyselyjä mm. hyvinvointikartasto, kouluterveyskysely ja koulun itsearviointikysely. Oppilashuoltoryhmä kutsuu vuorollaan jokaisen luokan oppilaita kertomaan luokan ilmapiiristä ja oppimiseen liittyvistä asioista. b) Luodaan rakenteet hyvinvointityölle siten, että toiminta tukee koko yhteisön hyvinvointia ja kasvua Miten tavoitteeseen päästään? Koulussamme toimii Hyvinvoinnin ja kasvun tuen tiimi, jonka tarkoituksena tehdä näkyväksi hyvinvoinnin teemoja osana koulutyöskentelyä. Tiimi suunnittelee ja organisoi erilaisia tapahtumia lukuvuoden aikana, jotka tukevat koko yhteisön hyvinvointia ja kasvua. c) Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi lisääntyy ja päihteiden käyttö sekä päihdehaitat vähenevät. Miten tavoitteeseen päästään? Tavoitteena on lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen ja päihteiden käytön ja päihdehaittojen vähentäminen. Tiimi tekee yhteistyöstä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Lukuvuodelle on suunniteltu mm. seuraavia tapahtumia: 7-luokkalaisten ryhmäytyspäivä elokuussa ja jatkoryhmäytys marraskuussa. 7-luokkalaisten tukeminen tukioppilastoiminnan avulla. Somesokkelo 7-luokkalaisille Välituntitoiminta yhdessä seurakunnan ja tukioppilaiden kanssa Erilaiset hyvinvointikyselyt lukuvuoden aikana. 8-luokkalaisille Hubu-tunnit syyslukukaudella ja nuorisotoimen päihdekasvatustuokio kevätlukukaudella. Erilaiset ulkopuolisten toimijoiden järjestämät tapahtumat (esim. Love-messut, Med!-bussi). 9-luokkalaisille nuorisotoimen järjestämä Kesäpaku-tapahtuma toukokuussa. Tyhy-toiminta III Digitalisaatio ja oppiminen Oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamiseen, hankkimiseen ja kehittämiseen. Miten tavoitteeseen päästään? Koulussamme on monipuolinen laitekanta. Jokainen opettaja voi halutessaan varata laitteet oppitunnilleen. Tarkoituksena on myös kehittää oppimisympäristöjä monipuolisesti, jossa digitalisaatio on yhtenä osatekijänä. Opettajien koulutusta pyritään järjestämään säännöllisesti. Kaupungilla edelleen laitehankintakielto voimassa, joka estää laitteiden päivityksen ja digitaalisen kehittämisen. Oppimisympäristöjä pyritään kehittämään yhdessä ISKU Oy:n kanssa monipuolisesti. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT:

15 Valtakunnalliset Ahtisaari-päivät Espoossa Espoonlahden koulu osallistuu Ahtisaari-päiviin järjestämällä monipuolista ohjelmaa oppilaille ajanjaksolla Ohjelmaan kuuluu aamunavauksia ja CMI:n asiantuntijavierailu 8. luokkalaisille. Teemana ovat sovittelu ja rauhan rakentaminen. 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Osaamisen kehittämisen suunnitelma tehdään lukuvuoden aikana erillisen ohjeen mukaan. Edellisen lukuvuoden arvioinnin perusteella esiin nousseet kehittämiskohteet ovat: yhteisöllinen hyvinvointi, oppimisen arvoinnin kehittäminen ja työhyvinvointi ja työssä jaksamisen tukeminen. 2.1 Yhteisöllinen hyvinvointi Yhteisöllisen hyvinvoinnin tueksi on perustettu kehittämistiimi, joka suunnittelee ja toteuttaa kehittämistehtävää edellä kuvatulla tavalla Oppimisen arvioinnin kehittäminen Arviointitiimi kehittää ja suunnittelee oppimisen arviointia ja osallistaa oppilaat mukaan suunnitteluun. Käyttäytymisen arviointia ja sen arviointiperusteita kehitetään ja kuluvan lukuvuoden aikana. 2.2 Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Avoimen keskustelukulttuurin lisääminen, rakentava keskustelu ja mieltä painavien asioiden avoin esille tuominen edesauttavat yhteisöllisyyden kehittymistä. Rakenteilla ja selkeällä vastuujaolla tehostetaan ajankäyttöä ja lisätään yhteissuunnitteluun käytettävissä olevaa aikaa, mikä omalta osaltaan lisää työssä jaksamista ja yhteenkuuluvuutta. Työyhteisö järjestää lisäksi työhyvinvointia tukevaa yhteistä tekemistä työajan ulkopuolella. 2.3 Viestintä Koulumme viestintätiimin tavoitteena on kehittää toimivaa ja sujuvaa yhteydenpitoa koulun ja kotien sekä ympäröivän yhteiskunnan välillä. Koulun henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien välillä virallisena viestintäkanavana käytetään Wilma-järjestelmää. Viestintätiimi haluaa kehittää Wilman pedagogista käyttöä ja rakentavaa yhteistyötä kotien kanssa. Henkilökunnan tavoittaa myös kaupungin sähköpostilla Koulun kotisivut ovat osoitteessa Viestintätiimi työskentelee tänä lukuvuonna koulun kotisivujen uudistamisen parissa. Tarkoituksena on selkeyttää sivuston rakennetta ja yksinkertaistaa sen päivittämistä. Tiimi pohtii sosiaalisen median käyttöä koulun viestinnässä ja on mukana osallistamassa oppilaita koulun tapahtumissa. Koululle luodaan Instagram-tili. Muina sosiaalisen median kanavina käytetään Twitteriä ja Facebookia. Koulun sisäisessä viestinnässä käytetään pääasiallisesti Wilmaa ja yhteisesti päivitettävää sähköistä kalenteria. Kaupungin sähköpostiin voidaan laittaa myös joitain tiedotteita.

16

17 C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Vastuuhenkilöinä toimivat apulaisrehtorit seuraavassa järjestyksessä: 1. Jouni Pere ( ) 2. Krista Jylhä-Länsmans ( ) 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä , Palo- ja pelastusharjoitus pidetty Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa ja Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät hätäensiapukoulutuksen vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. Lukuvuonna hätäensiapukoulutukseen osallistui koko opettajakunta lukuunottamatta seuraavia henkilöitä: Jaana Juvonen, Liisa Uosukainen, Pia Gordin, Päivi Viitala ja Rbert Bahr. Eli 29 opettajaa 34:stä on saanut koulutuksen. Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Jouni Pere, Krista Jylhä-Länsmans, Silja Peippo ja Marikka Korhonen Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Kuka, milloin, materiaali, jne. Koulusihteeri antaa sijaiskansion luettavaksi päivän alkaessa, lisäksi sijaisen tulee perehtyä opettajan laatimiin ainekohtaisiin ohjeisiin. D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma