KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Kirkkojärven koulu Koulun nimi KOULUN LUKUVUOSISUUNNITELMAN KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Työyhteisön käsittely: päivämäärät Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa Johtokunta hyväksynyt Allekirjoitukset: Nimen selvennys Nimen selvennys

2 2 Lukuvuosisuunnitelma palautetaan Office365:een alueen lukuvuosisuunnitelmakansioon syyskuun loppuun mennessä. A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA 1. OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. Koulumme oppilasmäärä on 713. Oppilasmäärät vuosiluokittain ovat seuraavat: esiopetus 46 opp. 1 lk 42 opp., 2 lk 35 opp., 3lk 42 opp., 4.lk 36 opp. 5 lk 40 opp., 6lk 35 opp., 7 lk 133 opp., 8lk 121 opp., ja 9 lk. 122 opp RVAL ja RMMO 20 opp. Ja RVAL ja RMMO 31 opp. RVAL -(ryhmämuotoinen maahanmuuttajien valmistava opetus) ryhmiä on kaksi. Niissä annetaan opetusta luokille ja Oppilaiden status on RVAL ryhmämuotoinen valmistava. Oppilaalla on oikeus valmistavaan opetukseen yhden vuoden ajan. Ryhmien oppilaat opiskelevat osin integroituneina yleisopetuksen opetusryhmissä. RVAL-oppilaat osallistuvat yleisopetukseen aluksi taide- ja taitoaineissa ja englannissa yhdessä avustajan tai pienryhmäopettajan kanssa. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät oman lähikoulunsa yleisopetukseen IMMO-statuksella (integroitu maahanmuuttajien määräaikainen opetus). Maahanmuuttajien määräaikaista tukea voi saada 1-2 vuotta. Meidän koulussamme MMO-tukea antavat luokanopettajat, aineenopettajat ja kieli- ja kulttuuriryhmien opettajat ja laaja-alaiset erityisopettajat. Koulussamme on 3 RMMO -ryhmää (ryhmämuotoinen maahanmuuttajien määräaikainen tuki). Oppilaita integroidaan oppilaan kielitaso huomioiden yleisopetuksen ryhmiin. Esiopetuksen ryhmät ovat inklusiivisia valmistavaa opetusta antavia ryhmiä, joissa puolet oppilaista on IVAL-oppilaita. Oppilaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi on koulussamme 241 (34%). Luokille 3-6 on tuntiresurssia annettu niin, että oppilaat voidaan tarvittaessa jakaa puolikkaisiin ryhmiin mm. englannissa ja matematiikassa. Koulussa opetetaan suomi toisena kielenä (SU2) -oppiainetta kaikille niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi ja joiden suomen kielen taitotaso ei ole suomea äidinkielenään käyttävän tasolla. Koulussamme järjestetään albanian, arabian, englannin, espanjan, filipinon, kreikan, kurdin, liettuan, mandariinin, persian, puolan, ranskan, saksan, somalin, suahilin, thain, tsekin, turkin, unkarin, urdun, venäjän ja viron äidinkielen opetusta. Opetus tapahtuu koulun tiloissa oppilaiden oman koulupäivän jälkeen. Koulussamme opetetaan katsomusaineina evankelis-luterilaista uskontoa, ortodoksista uskontoa, roomalaiskatolista uskontoa, islamia ja elämänkatsomustietoa. Ortodoksisen ja roomalaiskatolisen uskonnon sekä islamin opetus toteutetaan opetusviraston organisoimana, ryhmiteltyinä eri ikäryhmiin.

3 3 Opetus voidaan järjestää toisessa lähikoulussa osan lukuvuotta, jos oppilasmäärät eivät riitä pelkkään oman koulun ryhmään. Kieliohjelman mukaan vapaaehtoinen A2-kieli on saksa. Sen opiskelu alkaa 4.luokalla, mikäli ryhmän minimikoko täyttyy. Luokilla 7-9 on mahdollisuus opiskella A2-saksaa ja ruotsia, mikäli kielen opiskelu on aloitettu jo alakoulun puolella. Valinnaisaineina tarjoamme 7-luokille laaja-alaisen osaamisen aihealueisiin liittyviä kursseja: Monilukutaito Monikulttuurisuutta monella kielellä Latinalaisen Amerikan kulttuuri ja espanjan kieli Värit luonnontieteissä, kestävä kehitys ja käsityöt Ongelmanratkaisu, pelit, matematiikan tuki Lego Mindstorms-ohjelmointi Valinnaisaineina 8-9-luokille tarjoamme opetusta käsityössä, kuvataiteessa, kotitaloudessa, liikunnassa, musiikissa, saksassa. Tietotekniikka valinnaisessa oppilaat voivat suorittaa Tieke ry:n hallinnoiman A-kortin. Luokilla 4-6 on tarjolla mm. seuraavia valinnaiskursseja (1 vvt): Bändi Draama Hei me kuvataan Kirjallisuus Kivoja käsitöitä Liikunta Tapahtumat ja yrittäjyys Koulumme tiedotuslehti Onnenpyörä ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Siinä on koulun tiedotuksia ja uutisia. Jokainen luokka ja oppilas saa mahdollisuuden kirjoittaa lehteen. Oppilaat kolmannesta luokasta ylöspäin osallistuvat ruokalassa pöytien puhdistamiseen ja tuolien nostamiseen. Erityisopetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden oppimista. Koulussa on kolme laaja-alaista erityisopettajaa (ELA), yksi ala- ja kaksi yläkoululle. Tasa-arvorahoilla palkataan vielä neljäs erityisopettaja lokakuu maaliskuu väliselle ajalle. Erityisopettaja kartoittaa yhdessä muiden opettajien kanssa oppilaiden oppimisvaikeuksia ja antaa tarvittavaa erityisopetusta. Erityisopettaja toimii tiiviissä yhteistyössä luokanopettajien ja aineenopettajien kanssa sekä osallistuu tarvittaessa pedagogisten asiakirjojen laatimiseen. Erityisopetus painottuu varhaiseen tukeen.

4 4 Tänä lukuvuonna koulussamme työskentelee kaksi kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa. He tukevat IMMO- ja IVAL-oppilaiden opetusta ja arviointia. Opetus voi olla samanaikaisopetusta tai omassa ryhmässä tapahtuvaa. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajat toimivat tiiviissä yhteistyössä luokanopettajien kanssa. Luokilla väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna. Koulussamme toimii Verso-vertaissovittelujärjestelmä. Versossa oppilaat sovittelevat pienempiä ristiriitoja opettajan ohjaamana. Koulumme on KiVa-koulu (Kiusaamista Vastustava). Lisäksi luokkien opettajista lähes kaikki ovat saaneet Espoon järjestämän Arvokas-koulutuksen luokkien oppilaista osa toimii tukioppilaina koulussamme. Koulussamme toimii oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan hallituksessa on joka luokalta kaksi edustajaa. 2. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista on päätetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan :n mukaan seuraavasti: Syyslukukausi: torstai perjantai Syysloma: maanantai perjantai Joululoma: lauantai sunnuntai Kevätlukukausi: maanantai lauantai Talviloma: maanantai perjantai Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 188; syyslukukaudella on 93 koulupäivää ja kevätlukukaudella 95 koulupäivää. Peruskouluilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä. Lauantaityöpäivinä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. Koulumme lukuvuoden työ- ja loma-ajat ovat opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksen mukaiset. Lauantaityöpäivää, jossa vaihdetaan yksi koulupäivä vapaaksi, ei tehdä. 3. OPETUSTUNNIT Oppituntien alkamis- ja päättymisajat.

5 5 Päivittäinen työaika luokilla esi tunti tunti tunti (sis. ruokailun) 4. tunti (yhdessä kolmannen tunnin kanssa) 5. tunti tunti tunti (perjantaisin ) 8. tunti (perjantaisin ) Päivittäinen työaika luokilla tunti tunti tunti tunti tai (ruokailu joko tai 11.45) 5. tunti tunti tunti (perjantaisin ) 8. tunti (perjantaisin ) Yllä mainittuihin aikoihin voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos opetus on koulun ulkopuolella. Jos koulun työaika poikkeaa yllä mainitusta, se kuvataan alla. 4. KOULUN KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä oppilaiden osallistaminen koulun kerhotoiminnassa. Kerhotiedot täsmennetään koulun nettisivuilla. Koulun kerhotoiminnan tavoitteena on tukea lapsen ja nuoren kasvua. Koulullamme toimivat seuraavat kerhot: Somalikerho Wau-kerho palloilukerho 5. KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koululaisten tapaturmavakuutus kattaa tässä kuvatun toiminnan, mm. leirikoulut, taksvärkkipäivä, yökoulut, opintoretket, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot (9-luokkalaiset: ryhmä 1: ja ryhmä 2: ) 8-luokkalaisten TET-jakso pidetään keväällä Tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista voidaan järjestää koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä.

6 6 Opetusta annetaan koululla ja koulua ympäröivässä maastossa. Lisäksi voidaan käyttää tutustumiskohteina koululta kohtuullisen matkan päässä olevia laitoksia, virastoja, taidehalleja yms. Luokat voivat liikkua opettajiensa johdolla pääkaupunkiseudulla taidenäyttelyissä, messuilla, Heurekassa ym. Luokat voivat osallistua luontokouluun Espoossa. Koululla voidaan järjestää yökouluja ohjeistuksen mukaisesti. Lähtökohtaisesti koulu alkaa koululta ja päättyy koululle. Opetuspaikkana voi toimia myös muu paikka kuin koulu, jolloin oppilaan koulupäivä voi huoltajan anomuksesta poikkeuksellisesti alkaa ja/tai päättyä muussakin paikassa kuin koulussa. Liikuntatunneilla opetusta annetaan myös Kannusillan urheiluhallissa, EBK:n palloiluhallissa, Tuomarilan tekonurmella, tekojäällä ja Kasavuoren ulkoilualueella. Koulu osallistuu mahdollisuuksien mukaan koulujen välisiin urheilukilpailuihin. Uimaopetus tapahtuu opetuslautakunnan hyväksymän vuorolistan ja ohjeiden mukaisesti. Retkiä voidaan järjestää kaikkina vuodenaikoina kiinnostaviin luontokohteisiin tai sopivalle ulkoilualueille. Niihin voidaan matkustaa yleisillä reittiliikennevälineillä tai tilausajoneuvoilla. Lisäksi kouluvuoden aikana järjestetään opintokäyntejä, oppilaiden tutustumiskäyntejä jatkoopintopaikkoihin sekä retkiä ja tapahtumia myöhemmin täsmennettävällä tavalla. Huoltajia tiedotetaan koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta tarkemmin erikseen. Leirikoulut Kirkkojärven koulun luokka 6A menee leirikouluun Pajulahden urheiluopistolle Kirkkojärven koulun luokka 9D menee leirikouluun Ahvenanmaalle Kirkkojärven koulun luokka 6B menee Luukkiin kevätlukukaudella. Kirkkojärven koulun luokka 9C menee Velskolaan kevätlukukaudella. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteiset tilaisuudet Lukuvuoden aikana järjestetään myös koulun henkilökunnan ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten esimerkiksi pesäpallo-, salibandy- ja jalkapallo-otteluita. Tilaisuuden/tapahtuman aika, paikka ja sisältö (esim. laji, osallistujat ym.) määritellään erikseen ennen tilaisuutta/ohjelmaa. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! KULPS! on Espoon kulttuurikasvatuksen suunnitelma. Lukuvuoden KULPS-toiminnan suunnitelma: Kirkkojärven koulu järjestää syyslukukaudella kaksi KULPS-päivää (alakoulu ja yläkoulu ), jolloin kaikki koulun oppilaat osallistuvat johonkin Kulps-polun tarjoamaan aktiviteettiin. Jokaisen oppilaan päivään sisältyy tuolloin toimintaa sekä liikuntapolulta että kulttuuri- tai kirjastopolulta. Tällöin oppilaille on järjestetty mm. fysiikkapaja, amulettipaja ja opastuksia Espoon kaupungin museossa ja Akseli Gallen-Kallela-museossa. Heillä on mahdollisuus käydä esimerkiksi keilaamassa ja miekkailemassa.

7 7 Tämän lisäksi opettajat varaavat pitkin kouluvuotta itsenäisesti oppilailleen kullekin luokka-asteelle ja luokalle parhaiten sopivia Kulps-aktiviteettejä. Koulun KULPS- ja kulttuuriyhteysopettaja/-opettajat (1-2 opettajaa): Saija Taimisto ja Pauli Anttila Taidetestaajat -hanke: Luokat tekevät vierailuita taidelaitosten näytöksiin vastuuopettajan johdolla. Taidetestaajat - hankkeessa tehdään kaksi vierailua taidekohteisiin, Turkuun ja Helsinkiin. Turun kaupungin sinfoniaorkesterin konsertti "Episodi erään taiteilijan elämästä" ja Helsingin kaupunginteatteri "Myrskyluodon Maija" ovat vierailujen kohteet. 6. MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokokonaisuudet: yleiskuvaus Toteuttamisen ajankohta ja toteuttamismalli, oppilaiden osallisuus suunnitteluun, teemat, tavoitteet ja arvioinnin toteuttaminen koulussamme toteutetaan ilmiöpohjainen opiskeluviikko. (Ks. Ajankohtaiset kehittämisteemat, kohta Suomi100 ). Lähtökohtaisesti oppilas valitsee itse tutkimusaiheensa koulun yhteisen teeman (Suomi100) sisällä. Tavoitteena on, että oppilaan käsitys koulunkäynnistä ja koulun oppiaineista eheytyy. Ilmiöviikon aikana toteutetaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia eri oppiaineiden välillä. Ilmiöviikko huipentuu itsenäisyysjuhlaan, jossa osa viikon tuotoksista on kaikkien nähtävillä. Arviointi: hyväksytty/hylätty. Oppilaalla on halutessaan mahdollisuus saada arviointi työstään opettajalta. Lukuvuoden aikana toteutetaan vielä erikseen monialaisia oppiainekokonaisuuksia eri oppiaineiden välillä ja opettajien yhteistyön muotona. Jokainen oppilas saa lukuvuoden aikana monialaisia oppiainekokonaisuuksia opetussuunnitelman mukaisesti. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, huoltajakyselyn toteuttaminen, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arviointi, Wilma-viestintä ja se, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä. Vanhempainyhdistys: Kirkkojärven koulun vanhempainyhdistys Kirkkojärven Koti ja Koulu ry. eli Kirkkis on mukana kodin ja koulun yhteistyössä. Yhdistyksen tehtävänä on tarjota oppilaille koulupäivien lomaan iloisia ja innostavia tapahtumia. Mahdollisuuksien mukaan Kirkkis järjestää myös luentoiltoja huoltajille. Lisäksi Kirkkis myöntää stipendejä oppilaille ja rahoittaa osin koulun myöntämiä stipendejä. Huoltajia rohkaistaan valitsemaan kultakin luokalta yhteyshenkilö vanhempainyhdistykseen. Luokanopettajat ja luokanvalvojat antavat alkusysäyksen luokkatoimikuntien perustamiselle syksyn vanhempainillassa. Kirkkis organisoi yhdessä koulun kanssa marrasmarkkinat marraskuussa. Luokkatoimikunnat voivat organisoida leirikouluja ja retkiä. Koulu tukee vanhempainyhdistyksen toimintaa mm. nimeämällä opettajien edus-

8 8 tajat (lukuvuonna Ulla Akso, Pauli Anttila ja Maarit Nurminen) sekä tarjoamalla yhdistykselle tilat kokouksiin ja mahdollisuuden esittäytyä vanhempainilloissa ja muissa koulun tilaisuuksissa. Vanhempainyhdistys on tehnyt keväällä 2017 kolmivuotisen valokuvaussopimuksen Seppälän Koulukuvat Oy:n kanssa ja hallinnoi sopimusrahoja koulun kanssa sovitulla tavalla. Kodin ja koulun yhteistyön muotoina ovat myös vanhempainillat sekä huoltajatapaamiset. Syksyllä järjestetään koko koulun vanhempainilta, joka on osallistava messutyyppinen vanhempainilta, jossa huoltajilla on mahdollisuus tutustua mm. eri oppiaineisiin, opettajiin, oppilashuoltoon, uuteen opetussuunnitelmaan, Liikkuvaan kouluun ja KiVa koulu-toimintaan. Vanhempien osallisuus on näkyvissä vanhempainillassa myös tämän lukuvuoden ajankohtaisten teemojemme suhteen: vanhemmat saavat vaikuttaa koulussamme toteuttavien hyveiden valintaan sekä Suomi 100- sisältöjen valintaan järjestetään koululla vanhempainilta kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaiden huoltajille oman äidinkielen opettajien järjestämänä. Joulukuussa järjestetään 9. luokan oppilaiden huoltajille yhteishakuvanhempainilta, 9. luokkien kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaiden vanhemmille yhteishakuvanhempainilta on Infotilaisuus valinnaisaineista järjestetään 7. ja 8. luokkalaisten oppilaiden huoltajille joulu-tammikuussa. Johtokunta ja Koti- ja kouluyhdistys tiedottavat verkkopalvelu Wilman avulla, koulun tiedotuslehden Onnenpyörän kautta (ilmestyy kerran lukukaudessa) sekä verkkosivujen kautta. Mahdollisuus vanhempaintapaamiseen järjestetään vähintään kerran vuodessa kaikille. Luokilla 1-6 pidetään tammikuussa arviointikeskustelut, joihin osallistuvat opettaja, oppilas ja huoltajat. Esikoulussa laaditaan lapsen esiopetussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. 7. luokkalaisille järjestetään ryhmäytyspäivä yhdessä kaupungin ja seurakunnan nuorisotyön kanssa. Ryhmäytyspäivä toteutetaan niin, että vanhemmillakin on mahdollisuus osallistua tapahtumapäivään. Päivän päätteeksi järjestetään 7. luokkalaisten vanhemmille vanhempainilta. Kodin ja koulun välinen viestintä ja tiedottaminen tapahtuu pääsääntöisesti Wilma-järjestelmän kautta. Opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöstä niin tiimeissä kuin opettajankokoustenkin yhteydessä. Opettajia on rohkaistu käyttämään Wilma -viestejä erityisesti oppilaiden kannustamiseen ja motivointiin sekä opiskelussa että varhaiseen puuttumiseen ongelmakohdissa ja oppilaiden poissaoloissa. Huoltajilla on mahdollisuus tutustua Wilma-järjestelmään syyskuun vanhempainillassa. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Kirkkojärven koululla järjestetään lakisääteinen iltapäivätoiminta 1. luokan oppilaille Tenavax Oy:n toimesta. Tenavatähdet -nimisessä ryhmässä on myös 2. luokan oppilaita. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa

9 9 Lisäämme sähköisen oppimateriaalin käyttöä paperisen sijasta. Lajittelemme paperi- bio- ja sekajätteen koulussamme. Säästämme energiaa sammuttamalla videotykin ja valot välituntien ajaksi. Päivän päätteeksi sammutamme tietokoneet. Opetamme myös oppilaillemme kestävän kehityksen periaatteita koulumme arjessa. Retkille pakataan eväät siten, että roskan määrä on mahdollisimman vähäinen. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

10 10 B. LUKUVUODEN TAVOITTEET 1. PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET: I. Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö a) Koulu kehittää toimintakulttuuriaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Koulun tavoite ja toimenpiteet lukuvuodelle koulukohtaisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta. Keväällä 2017 tehdyn henkilöstökyselyn tulosten koonti jaetaan henkilöstölle sähköisessä muodossa syyslukukauden aikana. Keskeiset tulokset esitellään myös opettajainkokouksessa, johon muu henkilökunta kutsutaan mukaan. Opettajainkokouksen muistio on luettavissa kokouksen jälkeen Fronterissa. Huoltajakysely laaditaan ja toteutetaan lukuvuoden aikana. Kun kaikkien kolmen kyselyn (oppilaskysely, henkilöstökysely ja huoltajakysely) tulokset on koottu, suunnitellaan tarkemmat toimenpiteet lukuvuodelle tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi kouluyhteisössämme. Koulu kehittää toimintakulttuuriaan kielitietoisuuden ja kulttuurisen osaamisen näkökulmasta. Kanssamme työskentelevät S2-opettajat (suomi toisena kielenä), kieli- ja kulttuuriryhmien opettajat, valmistavien luokkien opettajat ja RMMO-opettaja (ryhmämuotoinen maahanmuuttajien määräaikainen opetus). Toimintakulttuurissa huomioidaan erilaiset uskonnot, juhlat ja tavat. Pyrimme osallistamaan myös oppilaiden huoltajia koulutyön arkeen. Kohtelemme kaikkia oppilaita ja koulun henkilökuntaa sukupuolesta tai taustasta riippumatta tasa-arvoisesti. Kaikessa koulutyössä korostuu hyvät tavat ja toisen kunnioittaminen. Pyrimme kehittämään edelleen integrointia toimivammaksi. Lisäksi pyrimme saamaan omankielen opettajat ja uskonnon opettajat mukaan toiminnan suunnitteluun. Jokaisen opettajan tulee käyttää kielitietoisia toimintatapoja opetuksessaan b) Opettajat käyttävät monipuolisia, oppimista edistäviä arvioinnin tapoja niin, että oppilas saa myönteisiä kokemuksia itsestä oppijana. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Koulun opettajat koulutetaan KiKy-lauantaina posititiivisen pedagogiikan menetelmiin. Oppilas osallistuu oman oppimisensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kirkkojärven koulussa ohjataan oppilasta suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa oppimistaan ottamalla osaa omaan arviointikeskusteluunsa mm. erilaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla.

11 11 Lukuvuonna käytetään perinteisiä ja digitaalisia arviointimenetelmiä monipuolisesti. Oppilaat osallistuvat oman oppimisensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin oman ikätasonsa ja omien edellytystensä mukaisesti. Keinoja tähän ovat esim. Omien vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistaminen ja kirjaaminen heti lukuvuoden tai kurssin alkaessa, tavoitteiden kirjaaminen, opiskelun aikatauluttaminen sekä oman kehityksen seuraaminen itsearvioinnin ja muun arvioinnin avulla. Oppilasta autetaan tunnistamaan itselleen sopivimmat oppimismenetelmät. Lukuvuoden alussa opettajat avaavat oppilaille aineensa tavoitteet ja sisällöt ikälähtöisesti. Oppilailta kartoitetaan heidän kiinnostuksen alueensa sekä taitotasonsa ja opettaja ottaa nämä huomioon opetusta suunniteltaessa. Erilaisia työtapoja esitellään ja ideoidaan yhdessä, samoin arviointitapoja. Pyrimme saamaan oppilaalle kokemuksen siitä, että hän pääsee vaikuttamaan oppimiseensa. II. Hyvinvointi ja kasvun tuki Oppilas saa kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. Miten tavoite näkyy koulumme lukuvuoden toiminnassa ja jokaisen opettajan opetuksessa? Yhteinen vastuu hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä, kasvatustyö ja oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen kuuluvat koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta Koko koulu kasvattaa. Myös oppilashuolto kuuluu jokaiselle koulun aikuiselle. Opettajat toimivat ryhmänsä lähiohjaajina ja opiskelun motivoijina. He vastaavat oppilaidensa ryhmäyttämisestä ja huomioivat opetuksessa ja arvioinnissa erilaiset oppijat. He seuraavat oppilaidensa opintojen etenemistä ja hyvinvointia yhdessä huoltajien kanssa ja ohjaavat tarvittaessa henkilökohtaisesti esim. koulunkäyntitaidoissa, oppimaan oppimisessa ja sosiaalisissa taidoissa. Opettajat tekevät yhteistyötä huoltajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa niin, että oppilaan paras toteutuu. Koulutyön perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Oppilaat voivat vaikuttaa omilla mielipiteillään monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun, oppituntien sisältöön ja työtapojen valintaan. He voivat olla mukana suunnittelemassa koulun juhlia ja tapahtumia. Arviointikeskusteluissa ja huoltaja opettaja oppilastapaamisissa kuullaan erityisesti oppilasta. Oppilaskuntatoiminta: Koulumme oppilaat muodostavat oppilaskunnan. Jokaisella luokalla on oppilaskunnan kokouksissa luokkaedustajansa, ja nämä luokkaedustajat muodostavat oppilaskunnan hallituksen. Edustajat valitaan pääsääntöisesti tammikuussa uudelle kaudelle. Esi- ja alkuopetuksessa sekä seitsemänsillä luokilla edustajan valinta tehdään syyslukukauden alussa. Muillakin luokilla voidaan tarvittaessa tehdä uusi edustajavalinta syyslukukauden alussa. Oppilaskunta tekee hallituksensa kautta aloitteita koulun johdolle oppilaille tärkeiksi katsotuissa asioissa. Jokainen koulumme oppilas voi tehdä aloitteita, jotka luokkaedus-

12 12 taja vie käsiteltäväksi oppilaskunnan hallituksen kokoukseen. Oppilaskunnan hallitus järjestää teemaviikkoja ja tapahtumapäiviä, pitää yläkoulun puolella välituntikahvilaa sekä järjestää välituntitoimintaa. Lisäksi jokaisella koulumme oppilaalla on mahdollisuus osallistua oppilaskunnan tiimien toimintaan. Koulun AV-tiimi toimii opettajan ohjaamana, mutta oppilaat vastaavat sen toiminnasta. Tukioppilastoiminta: Kirkkojärven koulun tukioppilaina toimii 8. ja 9. luokkien oppilaita. Tukioppilastoiminta on osa koulun oppilashuollollista työtä: tukioppilaat vaikuttavat koulun hyvinvointiin ja antavat oman, tärkeän panoksensa koulun kehittämiseen. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on parantaa koulun ilmapiiriä, luoda ryhmähenkeä, edistää kouluviihtyvyyttä ja olla "silminä ja korvina" oppilaiden keskuudessa. Syyslukukauden alussa tukioppilaat ovat mukana 7.luokkien ryhmäyttämisessä ja he saavat omat nimikkoluokat. Lukuvuoden aikana tukioppilaat käyvät pitämässä pienimuotoisia tuokioita seiskaluokille eri aiheista. Keväällä tukioppilaat ovat mukana tulevien seiskaluokkalaisten tutustumispäivässä. Vertaissovittelu: Verso-toiminnassa vanhemmat oppilaat sovittelevat nuorempien välisiä ristiriitoja. Verso-oppilaat ovat vapaaehtoisia luokilta 4.-9., ja he ovat saaneet tehtäväänsä päivän mittaisen koulutuksen. Sovittelussa kuullaan kaikkien osapuolten näkemys asiasta ja sovitaan toisenlainen käyttäytymismalli vastaisuuden varalle. Syyllisiä tässä ei niinkään pyritä hakemaan, vaan sovinto asiaan. Koulutetut verso-oppilaat toimivat sovittelijoina ja asia käydään läpi välitunnin aikana. Lisäksi sovitaan seuranta-aika, jolloin osapuolet tapaavat toistamiseen. Opettaja toimii taustalla verso-ohjaajana. Lisätietoa löydät sivustolta / huoltajille. Vahvuudet ja hyveet: Koulussamme toteutetaan kuluvana lukuvuonna positiivista lähestymistapaa yhteisissä toiminnoissa. Työkaluina käytämme jokaisen vahvuuksia ja hyveitä. Käynnistämme syyslukukaudella Hyveet elämässä -hankkeen, jossa ovat mukana koulun oppilaat, henkilökunta ja huoltajat. Arvokas Koulumme toteuttaa Arvokas- opetusta alakoulussa soveltuvin osin. Arvokas- ohjelman avulla harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Kummitoiminta Alakoulun luokilla on kummiluokat alakoulussa. Yläkoulun luokat toimivat myös kummeina alakoulun luokille. Kummitoimintaa järjestetään koulussamme soveltuvin osin. Kansainvälinen toiminta Kouluumme tutustuu vuosittain kymmeniä kotimaisia ja ulkomaisia vierailijoita. Esittelemme heille suomalaista kouluarkkitehtuuria ja kouluopetusta. Tarjoamme myös yh-

13 13 teistyötä ulkomaisille korkeakouluille ja yliopistoille; heidän opiskelijoitaan voi vierailla koulussamme tutustumassa suomalaiseen kouluun ja opetukseen. Suomen ja Saudi-Arabian koulutusvientihanke EU:n rahoittamat projektit: Hanke: Transforming our schools Kohti uudistuvaa koulua Opetushenkilöstön vaihto-ohjelma Suomen ja Kanadan Albertan välillä. Ohjelman tavoitteena on uudistaa opetusta ja jakaa koulujemme oppimiskokemuksia, erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten opettamisessa. Hanke on kaksivuotinen; se alkoi ja päättyy Kanadasta on vierailtu koulussamme syksyllä 2016 ja meiltä Kanadassa keväällä (St Theresa Catholic School) Myöskin tänä lukuvuotena Kanadasta on mahdollisesti tulossa vieraita kouluumme. Hanke: Erasmus KA1- Projekti Opetushenkilöstön job shadowing ohjelma Kirkkojärven koulun ja ruotsalaisen Mölndalin kaupungin välillä. Hanke on kaksivuotinen, jonka aikana Mölndalin kaupungin kouluista meillä vierailee opetushenkilöstöä oppimassa ja jakamassa omia oppimiskokemuksiaan. III. Digitalisaatio ja oppiminen Jokainen opettaja hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa aktiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Digitalisaatiota toteutetaan Fronterin, 0365, Gsuiten avulla. Robotiikkaa ja koodausta opiskellaan matematiikan yhteydessä. Jokainen 7.lk: nen saa oman Chromebookin käyttöön syyskuussa TVT-koulutukset hoitaa koulussamme ulkopuolinen kouluttaja. Koulun konekantaa tehostetaan opettajien yhteistyön avulla. Chromebookkien hallintatyöpajan koulutuksen koulullamme järjestää Cloudpoint. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT: SUOMI 100: Yhdessä - tillsammans

14 14 Kuinka koulu huomioi juhlavuoden omassa yksikössään? Koulussamme pidetään ilmiöpohjaisen oppimisen viikko. Viikon teemana on Suomi 100. Työtavat muotoutuvat viikon aikana. Oppilaita kannustetaan luovaan ja innovatiiviseen työskentelyyn. Viikko huipentuu koko yhtenäiskoulun itsenäisyyspäiväjuhlaan. Arviointimenetelmät ilmiöpohjaiselle viikolle: Vertaisarviointi ryhmän sisällä kannustavassa hengessä. Itsearviointi esimerkiksi oppimispäiväkirjan/lokikirjan muodossa. Itsenäisyyspäiväjuhlassa on mahdollisuus tuoda esille omia tuotoksiaan. Tuotos voi olla esimerkiksi musiikkiesitys, näytelmä, video, kilpailu, tanssi, sarjakuva, peli, taideteos, juliste, valokuvia, muotinäytös, runo, essee tai tietoteksti. Palautetta kerätään juhlan jälkeen luokissa. Oppilaiden osallisuus ilmiöpohjaisen opiskeluviikon suunnittelussa: Pidämme luokanvalvojan tunnin, jolloin pidetään ideariihi. Oppilaat voivat kertoa ideoitaan retkiin tai opintovierailuihin. Huoltajien osallisuus ilmiöpohjaiselle opiskeluviikolle: Vanhempainiltaan yksi ständi, jossa saa kertoa omat ideat ilmiöpohjaiselle viikolle Suomi 100 -teemassa. Yksi ilmiöpohjaisen oppimiskokonaisuuden osuus on, että oppilas haastattelee huoltajiaan tai isovanhempiaan omassa lähipiirissään kyseiseen ilmiöön liittyen. Näkemyksemme työtavoista ilmiöpohjaiselle opiskeluviikolle: Työpajatyöskentelyä omissa kotiryhmissä. Luokanvalvojat ja luokanopettajat ohjaavat omaa luokkaansa. Sallitaan mielekäs yhteistyö luokkien välillä ikätasoon katsomatta. Yhteistyön mielekkyyden ja laadun arvioi opettaja. Lukemisen teemavuosi 2017 Lukutaitoa vahvistetaan eri luokka-asteilla monipuolisilla lukutehtävillä: lukuläksyt suomen kielen kirjoista (alkuopetuksessa aapiset ja lukukirjat), lukutehtävät reaaliaineissa, tiedonhakutehtävät, lukudiplomit (myös S2- oppilailla), ääneen lukeminen, päivittäiset hiljaiset lukuhetket itse valitun tai luokan yhteisen kirjan parissa. Entressen kanssa tehdään monipuolisista yhteistyötä, mm. kirjavinkkaukset ohjaavat oppilaita löytämään itselleen mieluista luettavaa. Koulukirjasto Kirjajärven kehittämistavoitteena on houkutella oppilaita löytämään kiinnostavaa luettavaa. Lukemisen teemaviikot, erityiset lukuviikot järjestetään syksyllä (vko 41) ja keväällä (vko 16). Lautakunta kannustaa jokaista koulua Liikkuvaksi kouluksi Kirkkojärven koulun tavoitteena on saada lukuvuoden Liikkuva koulu näkyväksi osaksi koulun arkea. Opettajille pidetään EsLu:n toimesta koulutus, jonka tavoitteena on lisätä toiminnallisuutta kaikessa opetuksessa. Uusia välituntivälineitä otetaan käyttöön ja niiden käyttöä koordinoidaan.

15 15 Opettajia koulutetaan ja järjestetään oppilaille mahdollisuuksia tutustua monipuoliseen liikuntaan myös liikuntatuntien ulkopuolella. 2. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ja osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma, kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. Positiivinen pedagogiikka Työparityöskentely Digitalisaatio Tehtäväkuvaukset Luokanopettajien ja luokanvalvojien laatimat pedagogiset asiakirjat Liikkuva koulu Nuorisotoimen kanssa tehtävä yhteistyö (välkkäritoiminta) Saudiopettajien harjoittelujakso koulussamme 09/ /2017 Opettajat osallistuvat koulutuksiin laajalti. Koulutuksen tarjoajina mm. Espoon kaupunki ja Opetushallitus. Tutor-toimintaa koulussamme suunnittelee ja toteuttaa yhdessä rehtoreiden ja koulun henkilökunnan kanssa Leena Karikuusi ja Saija Taimisto. Tutor-toiminta on yksi valtionneuvoston kärkihankkeista, jonka tavoitteena on uuden opetussuunnitelman, pedagogiikan, uudenlaisten oppimisympäristöjen ja toimintamallien käyttöönotto. Hankkeessa keskeistä on verkostoituminen koulun ulkopuolella olevien toimijoiden kanssa. Koulun kehittämistavoitteet: Syksyllä 2017 vastataan itsearviointikyselyyn. Lukuvuoden aikana tehdään vertaisarviointivierailu toiseen kouluun. Keväällä 2018 valitaan kehittämiskohteet ja kirjoitetaan raportti. C. OPPILAITOSYHTEISÖN TERVEELLISYYDEN JA TURVALLISUUDEN SEKÄ YHTEISÖN HYVINVOINNIN TARKASTUS 1. KOULUN JOHTAMINEN REHTORIN POISSAOLLESSA Rehtorin poissa ollessa toiminnasta koululla vastaa apulaisrehtori Saila Törmälä puh Rehtorin ja apulaisrehtorin poissa ollessa koulun toiminnasta vastaa vararehtori Petri Järvinen puh Kaikkien rehtorien ollessa poissa koululta on vastuussa Kirsi Niemelä tai Outi Hutu. 2. VARAUTUMINEN JA HARJOITTELU Kirjataan päivämäärät. Pelastussuunnitelma käsitelty työyhteisössä Palo- ja pelastusharjoitus pidetty (1.9. mennessä )

16 16 Suojautuminen rakennukseen käsitelty henkilökunnan kanssa Riskien arviointi tehty tai päivitetty , uusi päivitys tehdään Uudet työntekijät perehdytetty turvallisuusasioihin Turva-asiat käsitelty vanhempainilloissa Hätäensiapukoulutuksen lukuvuoden alkuun mennessä saaneet: Petri Järvinen, Helena Anttila-Kivimäki, Minna-Liisa Rantaniemi, Juha Mänttäri, Nina Tikkanen, Jenni Luoma, Sannamaija Ellilä, Riitta Notkonen ja Ulla Akso. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ohjeen mukaisesti koulut järjestävät vuosittain noin yhdelle kolmasosalle koulun työntekijöistä. hätäensiapukoulutuksen Poliisin vuosittain järjestämän turvakoulutuksen saaneet: Maria Klaavu, Saila Törmälä, Petri Järvinen, Meri Trumpet Miten sijaiset perehdytetään turvallisuusasioihin? Sijaiset perehdytetään apulaisrehtorin ja vararehtorin toimesta sekä opettajien ohjeiden mukaan. Sijaiset saavat yleiset ohjeet tuntikohtaisten ohjeiden kanssa. Yleiset ohjeet pitävät sisällään mm. työajan, työtä koskevat säännöt, valvonnat, poistumisohjeet ja muut tarpeelliset koulun käytännöt. D. Lukuvuosisuunnitelman liitteet Koulun ohjaussuunnitelma