Uudet ja kehittyvät yritystoiminnan muodot Pohjois- Karjalan maaseudulla

Transkriptio

1 Uudet ja kehittyvät yritystoimia muodot Pohjois- Karjala maaseudulla Tiivistelmä Hakkee taustalla ovat yhtäältä uhka maaseudu tyhjeemisestä ja elivoimaisuude katoamisesta ja toisaalla mahdollisuudet, joita suuret raketeelliset uudistukset - maakutaja sote- uudistus- mahdollistavat. Hake pyrkii löytämää eakoivia iovatiivisia ratkaisuja maaseudu elivoimaisuude vahvistamiseksi. Hakkee tavoitteea o kehittää erityisesti Pohjois-Karjala maaseudu taloudellista kestävyyttä ja elioloje houkuttelevuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä kiihdyttää maaseutualueide vetovoimaa ja elivoimaisuutta uusilla liiketoimitamalleilla, joissa kolmae sektori, kutie ja muide toimijoide yhteistyöllä luodaa alueille uutta elivoimaisuutta. Toimitakettää hakkeessa o koko maakuta pois lukie Joesuu keskusta alue. Hakkee tuloksea o yhteisöllisyyde yrittäjyyde edistämie maaseudulla: toimivie liiketoimitamallie idetifioiti ja jalostamie, maaseudu yhteiskuallise yrittäjyyde ja osuustoimia syyttämie ja kehittämie sekä maaseudu toimijoide ja kutie välise yhteistyö edistämie uusie yhteistyömuotoje raketamiseksi. Hake koostuu kolmesta toisiaa läpileikkaavasta ja tukevasta toimepidekokoaisuudesta, jotka mahdollistavat yhteiskehittämise ja uudelaiste käytätöje ja toimitamallie syyttämise ja levittämise. Hakkee kautta luodaa uusi yhteistoimitamalli, jolla uudistetaa ja kehitetää uutta yrittäjyyttä ja iovaatiotoimitaa maaseudulla. Hakkee kokoaisuudesta ja hallioiista vastaa Karelia-amk. Hakkeessa o kolme toimitakokoaisuutta: 1) Kehittyvie yritystoimia muotoje ja kutakumppauuksie tuistamie maaseudu elivoima lähteeä. Tästä kokoaisuudesta vastaa Itä-Suome yliopisto Alue- ja kutatutkimuskeskus Spatia, joka tuottaa aalysoitua käytätöö sovellettavaa tietoa elivoima ja elikeiotoimia edellytyksistä ja edistämisestä sekä jakaa kokemuksia maaseudulle soveltuvista yritystoimia iovaatioista ja yhteistoimitaverkostoista. Tuloksia ja hyviksi käytäöiksi todettuja iovatiivisia toimitamalleja hyödyetää ja jatkotyöstetää hakkee muissa toimepidekokoaisuuksissa. 1

2 2) Iostamie ja yhteisöllisyys - yhteisöllisee yrittäjyytee liittyvä verkosto ja osaamise edistämie ja vahvistamie. Maaseudu Sivistysliitto kokoaa ja aktivoi maaseudu toimijoita mm. orgaisoimalla yhteisötapaamisia, työpajoja ja ifoiltoja. Osuustoimia ja yhteiskuallise yrittäjyyde tueksi kehitetää euvotaa ja tukea olemassa olevii yritystoimia euvotaverkostoihi. Tätä tuetaa koulutuksilla (Pellervo-seura) ja haketoteuttajie keskiäiseä yhteistyöä. 3) Maaseudu elikeioje ja palvelutuotao kehittämie osaa maaseudu elivoimaisuutta. Tästä toimitakokoaisuudesta vastaa Karelia-amk ja kokoaisuudessa o kolme osiota: 1) alueellise verkostomuotoise avoime iovaatioalusta yhteiskehittämie ja sisääajo, 2) uusie liiketoimitamallie jalkauttamie ideatyöpajoissa ja hautomoissa, 3) uusie ja kestävie liiketoimitamallie käyttööoto tukemie ja bechmarkkaustoimita Hake kohdistuu Maer-Suome maaseutuohjelma kohtaa 16.2 Pilottihakkeet ja uusie tuotteide ja meetelmie kehittämie. Hakkee toimepiteet kohdetuvat Pohjois-Karjala maaseudu kehittämissuuitelmassa esitettyy kehittämiskohteesee 2.6 Sosiaalise osallisuude, köyhyyde vähetämise ja taloudellise kehitykse edistämie maaseudulla. Tällä hakkeella edistetää kehittämissuuitelma tavoitetta, jossa tavoitteea o yrityste pitkäjäteise liiketoimia raketamie, kaattava kasvu, tuottavuude paratamie, uusiutumie ja kilpailukyvy vahvistamie. Tässä hakkeessa kehittämissuuitelma mukaisia kehittämiskohteia ovat yrittäjyyde muotoje moipuolistamie (osuuskuat, yhteiskualliset yritykset), uudelaisee osaamisee liittyvä yrittäjyyde tukemie, pieyrityste perustamise sekä työpaikkoje luomise edistämie sekä uorte ja uorte aikuiste ja maahamuuttajie työllistymise paratamie. Hake sivuaa seuraavia aloja: hyvivoiti, matkailu, kauppa, logistiikka, elitarviketuotato ja muut uudet digitaalisia alustoja hyödytävät alat. Tämä hake hyödytää valtioeuvosto kärkihaketta Älykäs maaseutu, jossa edistetää uusia digitalisaatiota hyödytäviä toimitamalleja erityisesti maaseudulla. Tämä hakkee lisäarvo o tuottaa uutta osaamista ja yhteistyötä elikeioje kehittämiseksi sekä luoda uusia raketeita ja prosesseja yhteiskuallise yrittäjyyde vahvistamiseksi ja kehittämiseksi maakuassa. 2

3 Abstract The future scearios related to North Karelia suggest that firstly i terms of techological developmet there are huge opportuities for busiess developmet ad busiesses ofte liked with profoud chages i couty level admiistratio ad ew delivery system of social ad health care services. Secodly, there are may implicatios for urbaisatio ad the immigratio towards bigger cities ad cetrums. The big challege for the couty is to preserve the vitality of coutryside ad make it fasciatig ad appealig for the citizes ad etrepreeurs. The project aims at fidig ew iovative ad sustaiable modes ad models to geerate vitality ad ew modes of etrepreeurship i coutryside- like cotext just outside urba areas. Those areas ofte forgotte i political platforms although those areas might have a huge potetiality. Oe of the ew but ot very ofte used models of etrepreeurships is the idea of social eterprise. The idea of social eterprise ofte highlights commuities, participatio, democracy ad trasparecy as a essetial aspect of eterprisig. This project ivestigates the optio of social eterprisig amog others as a ew mode of vitality ad busiess. This meas that o the other had it is importat to aalyse carefully the ecosystems of eterprisig i the coutryside ad o the other side it is also importat to get people together ad fid iovative forms of activity as well. The project stresses strogly co-developmet ad ew collaboratio betwee project parters ad of course betwee real actors ad agets. The project is based o threedimesioal cocept of activity where agets, market ad resources combie a system- if oe of dimesios are ot embedded, the activity as a whole will fail. The parters of the project cosortium represet differet expertise ad kow-how. Karelia UAS will act as a coordiator of the project ad is also resposible for importig ew iovative models ad approaches to eterprisig i the coutryside. Uiversity of Easter Filad, Spatia, research ad evaluatio of the project. Spatia is resposible for the aalysis of the optios of vitality i the coutryside ad produce ew kowledge for compaies ad muicipalities i the couty. MSL is resposible for collectig actors ad commuities together ad orgaise a set of sessios ad meetigs. The project will costruct a ew collaborative commuity where iteractio betwee parters is closer tha usually. The project will also collect a group of high-qualified advisers 3

4 (Pellervo, Ruralia, Kaiuu Nuotta ad some others) to support ad help actors to achieve the aims ad goals the project has set. The project follows the ageda of MAVI- program ad it also is based o the couty coutryside strategies. The project support all parters ow strategic goals ad helps them to act as a dyamic force for developmet ad vitality. 1 Tarve ja tausta Hakkee tarve voidaa tiivistää kolmee maaseudu elivoimaisuude äkökulmasta tärkeää ja laajaa tulokulmaa. Esimmäie iistä o uusi kuta ja elivoimaisuus, jolloi kysymys o siitä, mite kuat elivoimalijavedoissaa huomioivat maaseudu elivoimaisuude. Toie tulokulma o yhteiskuallise yrittäjyyde haaste ja se kokretisoiti yhteä uutea yrittäjyyde muotoa. Hyödyetääkö sitä maaseudu elivoimaisuude mahdollisuutea. Kolmas tulokulma keskittyy uudelaise iovaatioalusta ja kosepti käyttööottoo maaseudu elivoimaisuude kehittämiseksi. Hakkee toimepiteet koostuvat äide laajoje teemoje kokretisoitii käytäö läheisesti ii, että maaseudu elivoimaisuutta aidosti vahvistettaisii ja saataisii syytettyä uudelaista kestävää toimitaa. Suomessa o meossa kaksi suurta rakeemuutosta, joilla molemmilla o selkeä vaikutus siihe, mite maaseutu ylipäätää säilyttää elivoimaisuutesa ja houkuttelevuutesa. Esimmäie muutoksista koskee suomalaista SOTE- järjestelmää, joka kutii perustuva järjestelmä aiotaa muuttaa maakutapohjaiseksi site, että 18 maakutaa hallitsevat omaa SOTE-aluettaa. Kutie rooliksi jää hyvivoii osalta terveyde ja hyvivoii ealtaehkäisy. Perustehtäviä säilyvät väestö hyvivoii ja terveyde edistämie ja siihe sisältyvä eriarvoisuude vähetämie ja terveyseroje kavetamie. Hyvivoii edistämisessä kua rooli pysyy merkittävää. Tehtävä o laaja-alaie ja edellyttää poikkihalliollista yhteistyötä. Väestö hyvivoiti ja terveys ovat yhteydessä koulutuksee, liikuta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihi, eliympäristöö, kaavoituksee, liikeejärjestelyihi, rakeuskaa ylläpitoo sekä moii muihi kua hoitamii tehtävii. Tulevaisuude kuta raketuu siis elivoimasta, sivistyksestä ja hyvivoiista. Se lisäksi se o tieteki oleaie demokratia ja itsehallio kasalaisfoorumi, jossa lähidemokratia o yksi se ytimiä. Toie rakeemuutos koskee uutta maakutahallitoa. Uudistuksessa kootaa sama järjestämisvastuu alle osa ykyisi maakuallisesti tai yli kutarajoje järjestettävistä tehtävistä. Uudistukse keskeisi sisältö o julkise sosiaali- ja terveyspalveluje uudistamie, ELY-keskuste, TE-toimistoje, maakutie liittoje, pelastustoime ja 4

5 eräide kutie tehtävie järjestämisvastuu siirtämie uusille maakuille ja valtio aluehallitovirastoje uudistamie. Näissä uudistuksissa o oleaista erityisesti se, mitä kutie keskustoje ulkopuolisille alueille tapahtuu. Väestö muutto taajamii ja asutuskeskuksii o jatkuut pitkää. Tutkimuste mukaa vuode 1990 jälkee suomalaista o muuttaut kaupukimaisee ympäristöö. Molempie edellä maiittuje rakeeuudistuste uhkaa o, että tulevat kuat keskittyvät taajamie keskustoje elivoimaisuude edistämisee ja taajamie ulkopuolie maaseutu jää kehitykse ulkopuolelle. Moissa tutkimuksissa tuodaa esille erilaisia elivoimaisuude kehiä, joide sisää sijoittuvat elikeiotoimijat tavallaa imevät eergiasa ja resurssisa taajamie keskuksista. Tästä syystä oki tärkeää ymmärtää se laaja koteksti, joho kuki alue liittyy ja profiloituu. Alueide ja kutie houkuttelevuudesta, dyaamisuudesta ja kiiostavuudesta puhuttaessa o otettava huomioo mota äkökulmaa. Tällaisia voivat olla vakiaiste ja vapaa-aja asukkaide, paluumuuttajie, matkailijoide, opiskelijoide ja yrityste äkökulmat sekä pääoma ja ivestoitie saamie alueille. Kuissa o usei oma erityie elivoimaisuutesa, jolla viitataa iide kykyy tehdä valitoja ja päätöksiä, ja jolloi oleaista o luottamuskulttuuri ja kyky hallita muutosta. Kutie usko tulevaisuutee ja yleie ilmapiiri ovat tärkeitä tekijöitä, joilla e voivat erottuvat toisistaa. Samoi alueide ja kutie elivoimatekijät kute elikeiorakee, väestö ikärakee ja työllisyys sekä muut aluetaloude tekijät ovat tärkeitä. Aluee ja kutie meestymisee liittyy myös hiema epämääräie mielikuvie kokoaisuus aluee historiasta ja erityislaadusta. Maaseutualueide elivoimaisuus o yhteydessä laajempii aluee raketeellisii reuaehtoihi kute elikeioihi ja liiketeesee. Suome historiassa muutto maalta kaupukeihi o ollut yksi keskeie pitkä aikaväli tredi. Lähtömuuto keskeisiä syiä ovat olleet työttömyys, työpaikkoje katoamie ja uorte opiskelemaa lähtemie ku työtä ei ole ollut tarjolla, o sitä jouduttu hakemaa muualta, yleesä Etelä-Suomesta ja kaupugeista. Tää päivää digitaalisuus tuo kuiteki paika ja aja suhteesee selkeästi uude ulottuvuude ja äkymä. Yrityste toimita ei ole välttämättä riippuvaie sijaiista vaa tietylaiset yritykset voivat toimia missä tahasa. Myöskää osa ihmisistä ei pysty muuttamaa tai ei halua muuttaa pois maaseudulta, vaa haluaa asua yhä edellee maaseutumaisessa ympäristössä. Maaseudu kehittämise äkökulmasta oki oleaista saada uudelaista dialogia kutakeskuste ja reua-alueide välille. Myös uusia 5

6 elivoimaisuutee yhdistyviä iovatiivisuutta tukevia ja kaustavia raketeita ja prosesseja tulisi luoda kutie elivoimatoimia työkalupakkii. Usei puhutaaki iovaatioalustoista tai ekosysteemeistä, joilla halutaa avata mahdollisuuksia uudelaiselle t & k -toimialle. Nykyie tekologia mahdollistaa aiva uudelaise tava tarkastella kehittämistoimitaa ja oikeastaa koko liiketoimitaa. Tämä usei Teollisuus 4.0 -kehitykseksi imetty uusi teollie vallakumous perustuu hajautettuu ja älykkäisii tuotatoprosesseihi, jolloi ohjelmistot, virtuaalisuus ja itegraatio laitteide ja järjestelmie välillä paraee ja dataa perustuvat palvelut ja liiketoimitamallit tulevat mahdollisiksi. Tämä o myös maaseudu elivoimaisuutee oleaisesti liittyvä mahdollisuus. Yritykse tai toimia sijaiti ei välttämättä aiheuta sijaitihaittaa. Kutie elivoimaisuudessa myös ämä edellä maiitut äkökulmat tulisi ottaa huomioo. Maaseudu elivoimaisuutta ei tulisi tarkastella vai maaseutuelikeioje kautta, vaikka myös iide kehittämie o tärkeää. Maaseutu o ähtävä myös uusie sytymässä olevie elikeioje ja toimialoje sekä palveluje kokoaisuudessa. Maaseudu elivoimaisuutee kaivataa erityisesti uusia yrittäjyyde ja yhteisöllisyyde yhdistäviä tulokulmia ja työkaluja. Nykyiset toimitatavat eivät välttämättä toimi tai e eivät edistä maaseudu elivoimaisuutta. Tarvitaa uusia iovatiivisia ratkaisuja, jotka luovat uskoa tulevaisuutee ja auttavat kokreettisesti löytämää uusia ratkaisuja ja vaihtoehtoja. Millaisia vaihtoehtoisia toimitatapoja o ja mite iitä voidaa hyödytää, o tämä hakkee keskeie laajempi kysymys, joho hake etsii vastausta. Yksi mahdollisuus edistää maaseudu elivoimaisuutta o yhteiskuallie yrittäjyys. EU: selvitysraportissa (EU 2015) käy ilmi, että yhteiskualliselle yritykselle ei ole määritelmää moessakaa maassa (10/29). Muissa Joissaki maissa määritelmä o alustava ja luoosmaie. Aioastaa Italiassa, Puolassa, Liettuassa, Portugalissa, Kreikassa, Raskassa, Slovakiassa, Sloveiassa Espajassa o yhteiskuallista yrittäjyyttä koskeva laisäädätö. Joissaki maissa se o asetukse tasolla ja joissaki osa toista lakia. Kiiostavaa o, että kaikissa EUmaissa o kuiteki löydettävissä lukuisa joukko yrityksiä, jotka täyttävät EU: yhteiskuallise yritykse kriteerit. Yhtä kiiostavaa o, että yhteiskuallise yritykse kriteerit täyttäviä yrityksiä o eemmä kui iitä o virallisesti tuistettu. Esimerkiksi Suomessa o eräide arvioide mukaa yritystä, vaikka EU-kriteerie mukaa iitä o Britaiassa kasallie arvio o yritystä, ku EU-kriteerie iitä o ehkä ja välillä. Erityise suuri haaste o yhteiskuallise yrittäjyyde tukemie ja yhteiskuallise yritystoimia rahoitukse mahdollistamie. Tarvitaa uudelaie ifrastruktuuri, joka 6

7 tukee yrittäjiä ja jossa o kokreettisia työkaluja toimia kehittämiseksi. Julkise rahoitukse lisäksi pitäisi löytää keioja yksityise rahoitukse mahdollistamiseksi. Yhteisöllisyytee yrittäjyytee tulisi luoda uusi perusta tai ekosysteemi, jossa säätelyllä ja laisäädäöllä voidaa varmistaa toimia kehittämie. Tämä tarkoittaa julkisia hakitoja koskeva säätely ja päätöksetekomeettelyje harkiavaraisuude lisäämistä. Karelia-ammattikorkeakoulu o valmistellut tätä haketta yhteistyössä Maaseudu Sivistysliitto r.y:, Pellervo-Seura ja Itä-Suome yliopisto Alue- ja kutatutkimuskeskus Spatia kassa. Jokaie osatoteuttaja tuo hakkeesee oma osaamisesa ja asiatutemuksesa. (Kuvio 1.) UEF/Spatia Kehittyvät yritystoimia muodot ja kutakumppauudet MSL Iostamie ja yhteisöllisyys: yhteisöllise yrittäjyyde tuistamie ja ohjaus Karelia-amk Koordioiti Maaseudu elivoimaisuude iovaatioalusta ja työkalupakki Kuvio 1. Hakkee toteuttajie työjako Hakkee taustalla o Karelia-ammattikorkeakoulu tekemä selvitys yhteiskuallisesta yrittäjyydestä ja se mahdollisuuksista Pohjois-Karjalassa (Koskie & Tarkiaie 2017). 7

8 Selvitykse perusteella yhteiskuallise yrittäjyyde kehittämiseksi tarvitaa 1) parempaa euvotaa ja opastusta kyläsuuitelmie päivittämiseksi, 2) uudelaista kumppauutta kutie ja maaseudu kolmae sektori toimijoide ja yrittäjie kassa, 3) periteise osuuskutatoimia elvyttämistä yhteä elivoimaisuude moottoria. 2 Tavoitteet Hakkee tavoitteea o kehittää erityisesti Pohjois-Karjala maaseudu taloudellista kestävyyttä ja elioloje houkuttelevuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä kiihdyttää maaseutualueide vetovoimaa ja elivoimaisuutta uusilla liiketoimitamalleilla, joissa kolmae sektori, kutie ja muide toimijoide yhteistyöllä luodaa alueille uutta elivoimaisuutta. Toimitakettää hakkeessa o koko maakuta pois lukie Joesuu keskusta-alue. Kohderyhmää ovat maakua asukkaat kuiteki ii, että erityistä huomiota kohdeetaa muutamaa ryhmää. Yksi keskeie kohderyhmä ovat uoret ja uoret aikuiset, joide ratkaisut muodostavat maakua tulevaisuude keskeiset askelmerkit. Paluu- ja maahamuuttajat ovat toie tärkeä kohderyhmä. Myös aiste yrittäjyyde lisäämisee maaseudulla kiiitetää erityistä huomiota. Hake o iovatiivie ja kokeileva ja se lisäarvo o tuoda esii uusi tapa tarkastella maaseudu elikeioja uudessa digitaalisuutee pohjautuvassa taloudessa. Erityise tärkeää o yhtäältä löytää periteise maaseutuelikeioje ohee uusia elikeiotoimia mahdollisuuksia ja toisaalta kokeilla ja testata mahdollisuuksia luoda uutta elikeiotoimitaa erityisesti taajamie ympäristöö. Digitaaliset alustat yhdistävät ala yrityksiä ja mahdollistavat liiketoimia harjoittamise myös taajamie ulkopuolella. Hakkee yksi erityispiirre o yleise elikeiotoimia edellytyste kartoittamise ja aalyysi lisäksi selvetää yhteiskuallise yrittäjyyde mahdollisuuksia uutea toimijoita yhdistäviä mahdollisuutea. Yhteiskualliset yritykset voivat toimia liiketoimiallisesti kaattavasti, jos iide avulla kyetää luomaa riittävä suuria kokoaisuuksia. Tällaisia kokoaisuuksia voivat olla yrityste, osuuskutie ja yhdistyste uudet yhteistyömallit. Uudelaiste yhteistyömallie avulla toimita voidaa saada liiketaloudellisesti kaattavaksi ja iide avulla voidaa turvata tiettyje palveluje saatavuus maaseudulla. Hakkeessa etsitää vastauksia erilaisii elivoima ehtymise kaalta oleaisii tilateisii. Moet maaseudu toimijat ovat ilmaisseet aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä huolesa paikallise toimia hiipumisesta tai jopa loppumisesta. Yleesä maaseudu toimijoiksi o ymmärretty kylätoimijat ja he ovat tässäki keskeisessä roolissa. 8

9 Tässä hakkeessa kiiitetää erityistä huomiota aiste yrittäjyyde edistämisee maaseudulla, uusie yrittäjyyde muotoje esittelemisee uorille ja maahamuuttajille. Maaseudu elivoimaisuude edistämisessä o kuiteki paljo myös muita avaitoimijoita, kute Leader-toimitaryhmät, 4H-kerhot ja ProAgria. Erityise tärkeää o kutie rooli uudelaise yrittäjyyde edistäjää. 3 Hakkee toteuttajat, toimepiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa 3.1 Hakkee toteuttajat Hakkee toimepiteet kohdistuvat liiketoimitaa ja yrittäjyyttä edistävie tekijöide välille. Toimepiteitä voidaa perustella seuraavasti. Esiäki toimepiteillä vastataa siihe tarpeesee, millaisia uudelaisia liiketoimia muotoja voidaa kehittää maaseudulla ja millaisia markkioita uusille tuotteille ja palveluille o olemassa ja voi sytyä. Toiseksi keskeistä o löytää toimijat, jotka ovat kiiostueita yrittäjyyde ja liiketoimia kehittämisestä maaseudulla. Kolmaeksi liiketoimia käyistämisee, kehittämisee ja edistämisee tarvitaa resursseja ja rahoitusta. Tavoitteea o, että kaikki ämä kolme toimepidettä ovat toimivassa suhteessa toisiisa. Toisi saoe erityisesti markkioita o tarkasteltava laajasti, jos halutaa astua s. oma laatiko ja mukavuusaluee ulkopuolelle. Sytyvä liiketoimia markkiat voidaa hahmottaa eri tavoi. Hakkeessa ei pyritä kehittämää uutta liiketoimitaa pelkästää paikallisille markkioille vaa liiketoimia markkia-alueea voi maakualliset, kasalliset tai kasaiväliset markkiat. Hake jakautuu eljää toimitakoaisuutee. Karelia vastaa hakkee koordiaatiosta ja muissa kokoaisuuksissa päävastuu o yhdellä imetyllä osatoteuttajalla, mutta kaikki osatoteuttajat osallistuvat iihi. Hakkee toimijat ovat kiiteässä yhteistyössä ja kuki toimitakokoaisuude käytäö suuittelusta ja toteutuksesta päätetää yhdessä. Haketoimijat perustavat oma s. haketiimi, joka kokootuu sääöllisesti ja joka tekee toimia lijaukset ja iide toteutukse yhdessä. Alla o maiittu toimitakokoaisuudet ja iide johtamisesta vastaavat tahot. Hakkee toteutuksessa ovat mukaa Karelia-ammattikorkeakoulu lisäksi Maaseudu Sivistysliitto r.y., Itä-Suome yliopisto Alue- ja kutatutkimuskeskus Spatia. Nämä tuovat hakkeesee oma asiatutemuksesa ja verkostosa, jotta hakkee vaikuttavuus olisi 9

10 mahdollisimma hyvä. Haketta o valmisteltu yhteistyössä ja hakkee taustalla o suuri joukko erilaista kehittämis- ja tutkimustoimitaa sekä asiatutemusta. Haketoimijoide osaamie ja asiatutemus voidaa tiivistää seuraavasti: KARELIA-AMK Karelia- ammattikorkeakoulu o ollut mukaa maaseudu kehittämisessä moi eri tavoi sekä alueellisella, kasallisella että kasaivälisellä tasolla. Hakkeista voidaa ostaa esii KICK (New kick-off for iclusive ad vital coutryside) (Iterreg-NPA)- valmisteluhake, Rural Filad - valtakuallie matkailu koordiaatiohake , RavieReki , Tulosta maidosta (rahoittaja koodi: / 76309), Poveria biomassasta (rahoittaja koodi: 13736), SECRE (Social Eterprises i Commuity Reewable Eergy) (Iterreg-NPP), Mahdollisuus maaseudulla (rahoittaja koodi: 11177), PKBEV (Pielise Karjala biotaloude ja materiaali- ja eergiavirtoje kehittämie) , Maaseudu tulevaisuusriihi , Lämpöyrittäjyyde uudet liiketoimitamallit sekä Elivoimaa maaseudulle ( ). Näistä viimeksi maiittu o tämä hakkee kaalta keskeie. UEF/SPATIA Alue- ja kutatutkimuskeskus Spatia o Itä-Suome yliopisto soveltava tutkimukse ja kehittämistoimia yksikkö. Spatiassa o moipuolista maaseudu kehittämisee liittyvää hakeosaamista, sisällöllistä ja meetelmällistä osaamista sekä laajat yhteistyöverkostot. Hakkee osatoteuttajaa Spatialla o käytettävissää Itä-Suome yliopisto moipuolie ja asiatuteva yhteiskuta-, alue- ja maaseutututkimukse asiatutijaverkosto. Uude ja kehittyvä yritystoimia ja maaseudu elivoimaisuude tematiikkaa kytkeytyviä hakkeita ovat Resituatig the Local i Cohesio ad Territorial Developmet (RELOCAL Horizo 2020 Programme), Europea Developmet Opportuities i Rural Areas (EDORA), ESPON ( ), Maaseutuluotai-hake (Maaseuturahasto), Smart Coutryside - Maaseudu palveluide kehittämie ja moipuolistamie digitalisaatiota ja kokeiluja hyödytämällä (VNK), Maaseutukatsaus 2017 (MMM), kutie elivoimaa kytkeytyvä Uudistuvat elivoimataajamat -hake (Maaseuturahasto), Työtä ja koulutusta maaseudulle -hake (MMM), Ealtaehkäisevä toimita ja kumppauus harvaa asutulla maaseudulla (MMM), maaseutupoliittisia kehittämisaloitteita ja poliittisia aloitteita välittävä Kasalaistoimita ja hyvivoiti -verkostohake (MMM), Pohjois-Karjala alueella toteutetut työllisyyshakkeet (ESR) sekä Pohjois-Karjala mikroklusterita käsitellyt hake (ESR). 10

11 MAASEUDUN SIVISTYSLIITTO Maaseudu Sivistysliitolla o Pohjois-Karjalassa vahva hakeosaamie ja tuemme maakua maaseututoimijat ja kylät. MSL:lla o meossa useita hakkeita Pohjois- Karjalassa ja muissa maakuissa. Erityisosaamistamme o toimimie paikallisyhteisöje kehittäjää. Päätoimialat Maaseudu Sivistysliitolla o hiiliviisaat paikallisyhteisöt (5E: kylät -vähähiiliset yhteisöt kolmessa maakuassa, CBC hake: Wasteless Carelia, yhteistyössä UEF: ja SYKE: kassa sekä NPA hake valmistelussa), kutakumppauus osallisuude edistämiseksi (Hyvä miele paikat Pohjois-Pohjamaalla ja vastaaottava Tuturi-Lappi), ympäristösivistys (Paika Tutu ja ITE-taitee kartoitukset) sekä maaseutuyrittäjyys 3.2 Toimepiteet ja käytäö toimita Hakkeessa o eljä toimepidekokoaisuutta: 1. Hakkee koordioiti ja hallito - Karelia-amk Hakkee koordioiti muodostaa oma kokoaisuutesa ja se tehtävää o hallita hakkee kokoaisuutta. Karelia tehtävää o suuitella ja toteuttaa muita toimitakokoaisuuksia yhteistyössä, sopia tarkemmasta työjaosta sekä levittää hakkeesta sytyvää tietoa ja tuloksia. Lisäksi tehtävää o tiedotuksesta ja viestiästä sopimie sekä aktiivie yhteydepito yhteistyökumppaeihi ja sidosryhmii. Koordiaatiokokoaisuude keskeiseä tehtävää o koota yhtee erilaisia hakkee kaalta oleaisia verkostoja kasallisesti ja kasaivälisestiki. O myös tärkeää viestiä hakkeesta ja se edistymisestä eri medioissa ja saada sitä kautta äkyvyyttä hakkee teemoille. Tämä oistumiseksi laaditaa viestitäsuuitelma ja viestiässä hyödyetää uusia medioita. Haketta toteutetaa Pohjois-Karjala maakua alueella ja hakkee tietoiskuja ja työpajoja toteutetaa yhdessä haketta sivuavie hakkeide ja toimijoide kassa. Hakkee toimia laadu ja toimia vaikuttavuude varmistamiseksi hakkeesee perustetaa periteise ohjausryhmä lisäksi s. kiritysriki, joho kutsutaa aihealuee kaalta oleaisia asiatutijoita. Keskeie asiatutijataho tulee olemaa Pellervo- Seura, jossa o valtakua tasolla johtavia yhteiskuallise yrittäjyyde ja osuuskutatoimia osaajia ja asiatutijoita. Lisäksi ryhmää kutsutaa osuuskutatoimitaa tutkivia Helsigi yliopisto Ruralia-istituuti asiatutijoita sekä Kaiuu Nuota edustaja. Kiritysriki tulee kommetoimaa hakkee eteemistä sääöllisesti ja se asiatutemusta hyödyetää valmeusleireillä ja semiaareissa. 2. Kehittyvie yritystoimia muotoje ja kutakumppauuksie tuistamie maaseudu elivoima lähteeä 11

12 Päävastuu toimitakokoaisuudesta o Alue- ja kutatutkimuskeskus Spatialla, joka toteuttaa se yhteistyössä Maaseudu Sivistysliito ja Karelia-amk: kassa. Tavoitteet Itä-Suome yliopisto Alue- ja kutatutkimuskeskus Spatia tehtävää hakkeessa o tuottaa aalysoitua käytätöö sovellettavaa tietoa elivoima ja elikeiotoimia edellytyksistä ja edistämisestä sekä jakaa kokemuksia maaseudulle soveltuvista yritystoimia iovaatioista ja yhteistoimitaverkostoista. Tuloksia ja hyviksi käytäöiksi todettuja iovatiivisia toimitamalleja hyödyetää ja jatkotyöstetää hakkee muissa toimepidekokoaisuuksissa. Kutie vahvuuksie aalysoiti o elikeioäkökulmaa korostava prosessi. Vuorovaikutteise aalyysi perusteella kuilla ja eri toimijoilla o mahdollisuus tuistaa kutie sisäiset hyödytämättömät kehittämismahdollisuudet elikeiotoimiassa. Samalla toimijat terävöittävät äkemystää omista keskeisistä vahvuuksistaa tulevaisuutee katsoe ja tuistavat kua hyödytämättömiä vahvuuksia. Vuorovaikutteisessa aalyysissä pyritää irtautumaa periteisestä keskustelusta ja tarkastelusta, joka korostaa raketeelliste ogelmie ja kehittämise esteide poistamista. Työ tuloksea kuat saavat myös tietoa vahvuuksistaa ja erityispiirteistää suhteessa muihi kutii. Vahvuuksie ja erityispiirteide aalysoiti likittyy maakuallisee kehittämistyöhö ja maakutahallio uudistamisee sekä toimii tukea kutie strategisessa kehittämistyössä. Työ tuottaa kuille tietoa elivoima lisäämisee ja elikeioje kehittämisee sekä päätöksetekoo luomalla kokoaiskuva kutie potetiaaleista ja kasvua edistävistä tekijöistä. Yritystoimia ja kutie kumppauuksie tuistamie o tärkeää, sillä politiikkatoimie vaikutukset ja hyödyt poikkeavat toisistaa erilaisissa tilateissa ja toimitaympäristöissä. Tämä lähestymistapa edistää oistueide ja vaikuttavie toimitaprosessie määrittelyä sekä kehittämise edellytyste ja pullokauloje tuistamista. Eakkoo esille ousevia, maaseudu äkökulmasta relevatteja yritystoimia ilmetymiä ovat erityyppiset ja eri tavoi orgaisoitueet mikroyritysryhmät, osuuskutatoimita sekä yhteiskuallie yrittäjyys. Tavoitteea o tuistaa uudetyyppise yritystoimia mahdollisuudet maaseudulla ja raketaa perustaa uudelaiselle maaseudu yritystoimialle. Maaseudu mikroklusterie kehittämisee ei ole kiiitetty riittävästi huomiota, vaikka iissä olisi merkittävästi kehittämispotetiaalia. Mikroklusteritoimita kaipaa lisää äkyvyyttä ja hyvie esimerkkie tuomista julkisuutee. Yritysryhmie äkyvyyde lisäämie ataisi iille tuistetu ja tuustetu asema osaa maakua elikeiorakeetta, yrittäjyyde kettää ja kutakumppauutta. Mikroklustereide toimia kehittämie kaipaa maakuassa määrätietoista 12

13 kehittämistä ja yhteistyötä sekä se huomioo ottamista maakuallisissa että kuallisissa strategioissa ja suuitelmissa. Vuoa 2015 tehdyssä mikroklusteriselvityksessä tuistettii Pohjois-Karjalassa oi 160 yritysryhmää, jotka sijoittuivat eri toimialoille ja iide järjestäytymise tapa vaihteli. (Saukkoe & Ryhäe). Selvityksessä havaittii mm. se, että yritysryhmissä o rusaasti piilossa olevaa kehityspotetiaalia, jota olisi syytä edistää. Tässä kehittämishakkeessa aiempaa mikroklusteriselvitykse tuottamaa tietoperustaa voidaa uudellee jäsetelyllä esiäki hyödytää sellaiseaa tilaisuuksie tausta-, ifo- ja tiedotusmateriaalia. Toiseksi selvitystä voidaa syvetää tarvittavilta osi vai tietyillä tavoilla orgaisoituihi yritysryhmii. Spatia tuottaa hakkeessa tietoa yhteisöllisestä yrittäjyydestä: mikroklustereide, yhteiskuallise yrittäjyyde ja osuustoimitayrittäjyyde kehittämismahdollisuuksista Pohjois-Karjala maaseudu elivoima äkökulmasta. Toimitakokoaisuudella 2 o kolme keskeistä tavoitetta: 1) Kartoittaa Pohjois-Karjala kutie edellytyksiä edistää elivoimaa ja elikeiopolitiikkaa. 2) Selvittää yritys-, yhdistys- ja kutakumppauude eri muotoja ja mahdollisuuksia yhteiskuallise yritystoimia ja uusosuustoimia edistämisessä. 3) Tiedo tuottamie uudelaise yrittäjyyde, yhteistyö- ja liiketoimitaverkostoje ja toimitamallie soveltamismahdollisuuksista Pohjois-Karjala maaseudulla. Toimepiteet Kutie elivoima ja elikeiopolitiika kartoitus ja aalysoidu tiedo tuottamie (vahvuuksie ja erityispiirteide vuorovaikutteie aalyysi, kirjallisuus, kyselyt, haastattelut, tilastoaalyysit) Yritys-, yhdistys- ja kutakumppauude eri muotoje ja mahdollisuuksie selvittämie ja tiedo levittämie (haastattelut, dokumetit, vertailu- ja kokemustiedo hakita muualta Suomesta) Kartoitetaa uudelaise yrittäjyyde, yhteistyö- ja liiketoimitaverkostoje ja toimitamallie soveltuvuus ja liiketoimitamahdollisuudet Pohjois-Karjala maaseudulla (bechmarkkaus, arviot soveltamismahdollisuuksista Pohjois-Karjalassa). 13

14 Tulokset Maaseudu elivoimaisuude lisäätymisee vaikuttamie tukemalla elikeiopolitiika kehittämistä Yrityste, yhdistyste ja kutie kumppauude ja verkostoitumise lisäätymie ja syvetymie Uusie toimitamallie ja uudetyyppise yritystoimia sytyy ja kehittymisee vaikuttamie tiedo tuottamise ja välittämise avulla Tuotokset Raportti kutie elivoima ja elikeiotoimia kehittämismahdollisuuksista Pohjois- Karjalassa. Teemaa liittyvät Policy Brief -julkaisut, esitelmät ja esitykset sekä sisällö tuottamie sosiaalisee mediaa. Raportti yritys-, yhdistys- ja kutakumppauude eri muodoista ja mahdollisuuksista maaseudu elivoimaisuude lisääjää Pohjois-Karjalassa, tiedo levittämie tuloksista tietoifoje, tiedotteide, esitelmie ja esityste ja sosiaalisee mediaa tuotetu tiedo avulla. Selvitys uudelaise yrittäjyyde, yhteistyö- ja liiketoimitaverkostoje ja toimitamallie soveltuvuudesta Pohjois-Karjala maaseudulla ja se tuotoksea sytyvä kehittämiskäsikirja uude tyyppisestä yritystoimiasta (kehittämisistrumetit). Lisäksi tuotetaa bechmarkkauskooste muualla tuotetuista hyvistä käytäöistä ja toimia esteide vähetämisestä sekä sisältöä sosiaalisee mediaa. Spatia toimepiteisii kuuluu myös koko hakkee itsearvioiti (esitetty kohdassa 6. Mite hakkee toteutumista arvioidaa). Riskit Mahdollisea riskiä o se, että kehittämistieto ei tavoita tai hyödytä sitä tarvitsevia. Tämä riski o kuiteki vähäie, sillä haketoteuttajie välie yhteistyö o tiivistä ja vuorovaikutteista ja kehittämisavusteise selvitystyö tulokset välitetää käytätöö yhteistyössä hakkee muide toteuttajatahoje kassa. Spatiassa o aikaisempaa kokemusta kehittämisavusteisesta selvitystoimiasta ja o meeillää aihepiirii tiiviisti kytkeytyvää haketoimitaa. Hake voi hyödytää laajasti muide hakkeide tuottamaaasiatutemusta ja tietoa. Riskiä o myös se, ettei Suomesta löydy riittävä kattavasti iovatiivisia malleja. Tässä tapauksessa paiotetaa eemmä kasaivälisiä esimerkkejä. Mikäli 14

15 toimepidekokoaisuus 3:ssa ei löydetä riittävästi sopivia kehittämiskohteita, tietoa o levitettävä laajemmi kui hakkee kautta saavutettaville kohderyhmille. Toimepidekokoaisuude 2 yhteeveto Toimepiteet Tulokset Tuotokset Riskit Tavoite 1. Kutie elivoima ja elikeiopoli tiika edistämise tukemie tietoa tuottamalla Kutie elivoima ja elikeiopolitiika kartoitus ja aalysoidu tiedo tuottamie (vahvuuksie ja erityispiirteide vuorovaikutteie aalyysi, kirjallisuus, kyselyt, haastattelut, tilastoaalyysit) Maaseudu elivoimaisuud e lisäätymisee vaikuttamie tukemalla elikeiopolitii ka kehittämistä -Raportti kutie elivoima ja elikeiotoimia kehittämismahdollis uuksista Pohjois- Karjalassa. -Policy Brief - julkaisut -Esitelmät ja esitykset -Sisällö tuottamie sosiaalisee mediaa -- Tavoite 2. Yritys-, yhdistys- ja kutakumpp auude eri muotoja ja mahdollisuuk sie selvittämie kehittämistoi mia tueksi Yritys-, yhdistys- ja kutakumppauud e eri muotoje ja mahdollisuuksie selvittämie ja tiedo levittämie (haastattelut, dokumetit, vertailu- ja kokemustiedo hakita muualta Suomesta) Kumppauude ja verkoistumise edisymie -Raportti -Tietoifot, tiedotteet -Esitelmät esitykset -Sisällö tuottamie sosiaalisee mediaa ja Riskiä o, ettei Suomesta löydy riittävä kattavasti iovatiisivi a malleja. Tässä tapauksessa paiotetaa eemmä kasaivälisi ä esimerkkejä. Tavoite 3. Uudelaise Uudelaise yrittäjyyde, Uusie toimitamallie - Kehittämiskäsikirja uudetyyppisestä - Kehittämisti 15

16 yrittäjyyde, yhteistyö- ja liiketoimita verkostoje ja toimitamalli e mahdollisuuk sie selvittämie yhteistyö- ja liiketoimitaverkos toje ja toimitamallie soveltuvuus Pohjois-Karjala maaseudulla (bechmarkkaus, arviot soveltamismahdolli suuksista Pohjois- Karjalassa) ja uudetyyppise yritystoimia sytyy ja kehittymisee vaikuttamie tiedo tuottamise ja välittämise avulla. yritystoimiasta (kehittämisistrume tit, kokemukset muualta) -Tuoda uusia toimitamalleja uudetyyppise yritystoimia kehittämiseksi - Bechmarkkauskoo ste -Sisällö tuottamie sosiaalisee mediaa eto ei saavuta kohderyhmä ä.-mikäli toimepide 3:ssa ei löydetä riittävästi sopivia kehittämisk ohteita, tietoa o levitettävä laajemmi kui hakkee kautta saavutettavil le kohderyhmil le. 3 Maaseudu toimijoide kokoamie ja iostamie Päävastuu toimitakokoaisuudessa o Maaseudu Sivistysliitolla joka vastaa tapahtumie ja itervetioide käytäö toteuttamisesta yhteistyössä Karelia-amk: ja Spatia kassa. Tavoitteet Maaseudu Sivistysliitto tehtävää hakkeessa o yhteisöllisee yrittäjyytee liittyvä verkosto ja osaamise edistämie ja vahvistamie. Se kokoaa ja aktivoi maaseudu toimijoita mm. orgaisoimalla yhteisötapaamisia, työpajoja, ideahautomoja ja ifoiltoja ja vastaa tästä kokreettise toimia kokoaisuudesta. Kokoaisuudessa kehitetää maakua ohjaus- ja euvotaosaamista yhteiskuallisessa yrittäjyydessä. Aktivoimme ja iostamme toimijoita käyttämää olemassa olevia yrityseuvotaverkostoja (mm. Pellervo-seura, seudulliset elikeioyhtiöt ja ProAgria). Toimepiteet Yhteisötapaamiset (yhdistykset, asukasyhdistykset, kylät je.), potetiaaliste osuuskutatoimijoide kartoittamie, uusie palveluje ja tuotteide kysyä kartoitus 16

17 osuuskutatoimia ja yhteiskuallise yritystoimia toimitaedellytyste äkökulmasta. Osuuskuta ja yhteiskuallise yrittäjyyde yleiset iformaatiotilaisuudet, jotka suuataa kaikille aihepiiristä kiiostueille maaseudu asukkaille. Ifoillat ja osuuskutaifot, jotka suuataa pieyrityksille, yhdistyksille, kylä-/asukasyhdistyksille sekä yritys- tai osuuskutatoimitaa harkitseville. Ifotilaisuudet paiottuvat laajasti maataloude ulkopuolisee yritystoimitaa maaseutualueilla sekä maaseudu palveluje ja kylie kehittämisee. Ideatyöpajat, kehittämistyöpajat ja hautomotoimita: Sytyville osuuskuille ja yhteiskuallisille yrityksille tarjotaa tukea toimia käyistämiseksi. Hautomoissa ja ideapajoissa käytetää tarpee mukaa ulkopuolisia asiatutijoita. Järjestetää koulutusta osuuskutie ja yhteiskualliste yrityste perustamisesta ja toimia käyistämisestä. Tehtävää o toimijaverkosto ylläpitämie ja laajetamie sekä toimitamallie kokoamie ja iide skaalaamie. Tulokset Yhdistysillat, toimijatapaamiset (osuustoimia tai yhteisöllise yrittäjyyde), ifoillat sekä potetiaaliste toimijoide tuistamie uude yritystoimia käyistämiseksi. Ideatyöpajat, kehittämistyöpajat ja hautomot Koulutukset, uusie yrittäjie tukemie ja yhteisöllisee yrittäjyytee liittyvä osaamise karttumie. Tuotokset Ifokirjeet, some-markkioitimateriaalit, avaihekilöverkosto kokoamie, Iovatiiviste liiketoimitamallie kokeiluje tukemie ja seurata Yritykse perustamisprosessi ohjaus ja toimia käyistämise tukemie Riskit Hakkee oistumise kaalta riskejä voivat olla maaseudu kylä- ja yhdistystoimijoide aktiivisuude puute/väsymie sekä yrittäjiksi ja osuuskutayrittäjiksi aikovie epäröiti. Yhteistoimia aloittamise esteiä voi myös olla vaikeus löytää sopivia paikallistaso Kumppaeita sekä vaikeus juurruttaa toimijaverkosto työsketelyä pysyväksi toimitamalliksi. 17

18 Toimepidekokoaisuude 3 yhteeveto Toimepiteet Tulokset Tuotokset Riskit Tavoite 1 Toimijoide kokoamie ja tuistamie -Yhteisötapaamiset (yhdistykset, asukasyhdistykset, kylät) -Osuuskutatoimijoide etsitä, -Osuuskutatoimia ja yhteiskuallise yritystoimia mahdollisuuksie löytämie -Pieyrityksille, yrittäjyyttä suuitteleville, kylä- /asukasyhdistyksillesuu atut ifoillat osuuskuista ja yhteiskuallisista yrityksistä -Yleiset ifotilaisudet osuuskuista ja yhteiskuallisesta yrittäjyydestä. Yhdistysillat Toimijatapaami set (osuustoimia tai yhteisöllise yrittäjyyde) Ifoillat Potetiaaliste toimijoide tuistamie - Ifokirjeet, SOMEmarkkioiti materiaalit - Avaihekilö verkosto kokoamie Toimijoide aktiivisuude puute. Yrittäjiksi ja osuuskuta yrittäjiksi aikovie epäröiti. Yhteistoimi a aloittamise esteet Tavoite 2 Uusie kestävie liiketoimita mallie aktiivie tiedottamie, Ideatyöpajoje ja hautomoje käytäö orgaisoiti -Ideatyöpajat, kehittämistyöpajat ja hautomotoimita sytyville osuuskuille ja yhteiskuallisille yrityksille Ideatyöpajat Kehittämistyöp ajat Hautomot - Iovatiiviste liiketoimita mallie kokeiluje tukemie ja seurata Vaikeus löytää sopivia paikallistas o kumppaeit a 18

19 Tavoite 3 Toimia aloittamise tukemie Aloittavie osuuskutie ja yhteiskualliste yrityste koulutus maaseudu toimijoille. Koulutukset ja uusie yrittäjie tukemie Yritykse perustamispr osessi ohjaus ja toimia käyistämis e tuki Vaikeus juurruttaa toimijaverk osto työsketely ä pysyväksi 4 Maaseudu elivoimaisuutta tukeva uusi iovaatioalusta ja työkalupakki Päävastuu toimitakokoaisuude toteuttamisesta o Karelia-ammattikorkeakoululla, joka toteuttaa se yhteistyössä Maaseudu Sivistysliito ja Spatia kassa. Keskeie kysymys maaseudu elivoimaisuude varmistamiseksi o löytää sille erityisesti soveltuva iovaatio-äkökulma, joka avulla varsiaie iovaatiotoimita voidaa orgaisoida ja maaseutua kehittää. Karelia kokoaa ja tuo hakkeesee erityisesti maaseudu elivoimaisuutta ja yrittäjyyttä tukeva työkalupaki toimia käyistämisee. Työkalupakki hyödytää olemassa olevia iovaatioalustoja ja työkaluja ja kohdetaa toimitasa erityisesti uusii kasallisii ja kasaivälisii avauksii ja tuo hakkeesee iovaatio siirro äkökulma. Karelia-amk tuo hakkeesee omia kv-hakeyhteistyökumppaeita ja heidä osaamistaa. Karelia-amk huolehtii myös kehitysyhtiöide ja yrittäjäjärjestöje kassa tehtävästä yhteistyöstä ja osaamise vahvistamisesta ja asiatutijuude lisäämisestä laajemmi. Yhteistyöstä o sovittu myös Pellervo-Seura kassa. Karelia-amk orgaisoi osaa haketta erilaisia becmarkkausmatkoja eri puolille Suomea ja yhde matka ulkomaille. Samoi Karelia-amk vastaa kasalliste ja maakualliste verkostoje kokoamisesta. 1. Virtuaalise ja kokreettise iovaatioalusta raketamie yhteistyössä hakkee toimijoide ja asiatutijoide kassa Alusta mahdollistaa uudelaise toimijoide tukemise uusie iovaatioide ja yritystoimia kehittämiseksi. Kyseesee voivat tulla erilaiset avaukset kute toimistohotellit, jotka mahdollistavat ihmiste uudelaise kohtaamise ja työsketely. Kyseesee voivat tulla myös yritysverkostoje luoti, eri toimijoide yhteistoimia uudet muodot, työosuuskutie ja muide osuuskutamuotoje perustamie, yrityste resurssie yhteie hallita (markkioiti ja verkostot), pieyrittäyyde uudet tukimuodot 19

20 ja uusie ja uorte yrittäjie tukemie iovaatiotoimia ja tuotekehittely työkaluje avulla. Tämä toimepitee suuittelussa hyödyetää maakua kehitysyhtiöide ja muide tahoje osaamista ja asiatutemusta. 2. Työpajoje hautomotoimia ja liiketoimitasuuitelmie opastus ja tukiitervetiot Tavoitteet Tavoitteea o uusie kestävie liiketoimitamallie jalkauttamie ja äihi liittyvie paikalliste sovelluste kehittämie alueellisissa ideatyöpajoissa ja hautomoissa. Toimepiteet Alueelliset ideatyöpajat ja hautomotoimita toteutetaa yhteistyössä Maasudu Sivistysliito kassa. Toimiassa tukeudutaa Spatia tuottamaa ekosysteemiaalyysii sekä Karelia-ammattikorkeakoulu kv-verkostokumppauuksii. Karelia vastaa prosessi yleisestä orgaisoiista sekä sisältöje tuottamisesta tilaisuuksii. Ideatyöpajoja järjestetää eri puolilla maakutaa yhteistyössä muide osatoteuttajie kassa. Lisäksi tavoitteea o järjestää 6-8 syväluotaavaa osuuskuta- ja yhteiskuallise yritykse hautomoa, joihi kuhuki sisältyy 3-4 kokootumiskertaa. Toimita orgaisoidaa vaiheittaiseksi site, että yrityskumppaie o mahdollista testata kehitettyje vaihtoehtoiste liiketoimitamallie toimivuutta hakkee toimita-aikaa. Tulokset Työsketelymalli tukee prosessii osallistuvie yhteisöje tietoje ja taitoje kehittymistä iovaatiotyökaluje hyödytämisessä. Työsketelytapa mahdollistaa erilaiste iovatiiviste liiketoimitamallie kokeilut markkiaehtoisessa ympäristössä. Maakuallisesti tavoitteea o syyttää prosessissa 6 uutta osuuskutaa ja 6 uutta yhteiskuallista yritystä. Hake tarjoaa euvotaa ja tukea perustettavie yrityste perustamisprosessii sekä toimia käyistämise. Tuotokset Tuotoksea ovat toimijakohtaiset toteuttamiskelpoiset liiketoimitasuuitelmat Riskit Toimepidekokoaisuutee liittyvä suuri riski o se, että maakuasta ei löydy riittävässä määri sopivia alueellise/paikallise taso kumppaeita. Tätä riskiä pieetää osaltaa se, että Karelia-ammattikorkeakoulu toteuttamassa Elivoimaa maaseudulle-hakkeessa rakeettii eakoivasti kumppauusverkostoa erityisesti maaseudu kyläyhteisöje piirissä. 20

21 3. Tiedo ja osaamise siirto Tavoitteet Toimepitee keskeie tavoite o tukea maaseutuu liittyvie uusie ja kestävie liiketoimitamallie kehittämistä ja iide käyttööottoa bechmarkkaustoimialla, yrityseuvoa kehittämisellä sekä Karelia-ammattikorkeakoulu yrittäjyyskoulutukse sisällö kehittämise välityksellä. Toimepiteet Hakkeessa toteutetaa bechmarkkausmatkoja sellaisii kotimaisii ja kasaivälisii edelläkävijäorgaisaatioihi, joide toimiasta kumppauusverkosto o mahdollista saada vaikutteita oma liiketoimitamallisa kehittämisee. Tavoitteea o järjestää yksi matka ulkomaisee kohteesee ja viisi matkaa kotimaisii kohteisii. Hakkee tavoitteide äkökulmasta o ähty tarpeelliseksi, että yleisee yrityseuvotaa osallistuville toimijoille tarjotaa mahdollisuus syvetää asiatutemustaa yhteisöllisee yrittäjyytee liittyvistä erityiskysymyksistä. Tätä silmällä pitäe järjestetää kolme seutukuallista koulutustilaisuutta eri puolilla maakutaa. Koulutukse kohderyhmää ovat alueelliste elikeioyhtiöide ja muide euvotaorgaisaatioide yrityseuvojat sekä kutie elivoimasta vastaavat. Tiedo siirtoa pyritää suutaamaa myös opetustoimitaa kohdistue erityisesti Kareliaammattikorkeakoulu tarjoamaa yrittäjyyskoulutuksee. Tavoitteea o sisällyttää yhteiskuallie yritystoimita omaa teemaaa Karelia ammattikorkeakoulu Y- akatemia sekä muihi yrittäjyyskoulutukse opetussuuitelmii. Oppimateriaaleia hyödyetää hakkee tuottamia aieistoja, kute Spatia tuottamaa kehittämiskäsikirjaa. Tulokset Osio keskeisiä toimiallisia tuloksia ovat - Bechmarkkausmatkat: 1 ulkomaa matka, 5 matkaa kotimaisii kohteisii - Yrityseuvoa valmeustilaisuudet: 3 maakuallista koulutustilaisuutta - Yhteisöllise yrittäjyyde ja erityisesti yhteisöllise yritystoimia-teema sisällyttämie osaksi Karelia ammattikorkeakoulu yrittäjyyskoulutusta Tuotokset - Bechmarkkausmatkaraportit sisältäe aalyysit hyvistä käytäöistä - Yrityseuvoa valmeusaieisto - Yhteisöllise yrittäjyyde koulutusta palveleva hakkee tuottama kirjallie ja verkkomateriaali. 21

22 Riskit Suurimmat riskit toimijoide valmeuksessa kohdistuvat siihe, että toimijat pitäytyvät vahoissa, turvallisiksi kokemissaa toimitamalleissa ja käytäteissä eivätkä kykee ajattelemaa uudella tavalla ja ottamaa harkittuja riskejä uudelaiste toimitamallie testaamiseksi ja kehittämiseksi. Yhteisöllise yritystoimia kehittämisee sekä muulaisee yhteisöllisee yritystoimitaa liittyvä erityie riski o se, että tämäkaltaise yritystoimia potetiaalia yhteiskuallisessa murrostilateessa ei tuisteta yritystoimia euvotaorgaisaatioide eikä koulutusorgaisaatioide piirissä. Toimepidekokoaisuude 4 yhteeveto Toimepiteet Tulokset Tuotokset Riskit Tavoite 1 Alueellise avoime verkostom uotoise iovaatio alusta yhteiskehit tämie ja sisääajo Hakkee toteuttamisee osallistuvat tahot muodostavat uudelaise kehittäjäorgaisaati oide toimiallisia rajoja rikkova kumppauusverkost o. Hakkee tavoitteea o vakiiuttaa verkosto toimita maaseudu kehittämiskysymyksi i erikoistuee, alueellise iovaatioverkosto perustaksi. Maakuallise, maaseudu kehittämiskysymy ksii erikoistuee iovaatioverkost o toimia orgaisoiti. Verkosto toimii avoimuude periaatteella, jote myös muide maaseudu kehittämisorgais aatioide o mahdollista osallistua verkosto toimitaa. Verkostossa mukaa olevie toimijoide keskiäise vuorovaikutukse - Kehittäjäverkost o toimitaperiaatt eide ja tavoitteide määrittely -Maaseutukehittämise avoi iovaatioalust a ja työkirja Verkosto o kuuluvie toimijoid e välille ei saada rakeet tua keskiäis ee luottamu ksee ja toimivaa työjako o perustuv aa pysyvää yhteistyö suhdetta 22

23 23 vahvistumie Tavoite 3 Uusie kestävie liiketoimi tamallie kehittämis e ja käyttööot o tukemie bechmar kig - toimia, erikoistu ee yrityseuv oa sekä yrittäjyysk oulutukse välityksellä - Bechmarkkausmat koje suuittelu ja toteuttamie kohdeettua kotimaisii ja kasaivälisii edelläkävijäorgaisa atioihi -Yleise yrityseuvotatoimi a kehittämie vastaamaa yhteisöllise yritystoimia euvotatarpeia -Yhteisöllise yrittäjyyde toimitamalli vahvistamie Karelia ammattikorkeakoulu yrittäjyyskoulutukse ssa Bechmarkkausm atkat kotimaa kohteisii ja yksi ulkomaa matka - Maakualliset koulutustilaisuude t kohderyhmää alueelliste elikeioyhtiöide ja muide euvotaorgaisa atioide yrityseuvojat sekä kutie elivoimasta vastaavat - Yhteiskuallise yritystoimiateema sisällyttämie Karelia ammattikorkeako ulu Y-akatemia sekä muihi yritääjyyskoulutuk - Bechmarkkaus matoje matkaraportit sisältäe aalyysit hyvistä käytäöistä - Yrityseuvoa toimitaketä laajetumie kattamaa myös yhteisöllise yritystoimia -Yhteisöllise yritystoimia vaatima erityisosaamise sisällyttämie tulevie yrittäjie hekilökohtaise e työkalupakkii - Vahoje turvallisi ksi koettuje toimita mallie suosimi e uusie sijasta - Yhteisku alliste yrityste sekä muulais e yhteisölli se yritystoi mia potetia alia ei

24 se opitosuuitelmi i. Oppimateriaalei a hyödyetää hakkee tuottamia aieistoja tuistet a euvot aorgais aatioide eikä koulutus orgaisa atioide piirissä 24

25 Tavoite 2 Uusie kestävie liiketoim itamalli e jalkautta mie / alueellist e ja paikallist e sovellust e kehittäm ie alueellisi ssa ideatyöp ajoissa ja hautomo issa Alueelliste Ideatyöpajoje ja hautomotoimia toteuttamie yhteistyössä MSL: kassa. Toimiassa tukeudutaa Spatia tuottamaa ekosysteemiaalyysi i sekä Karelia kvverkostokumppauu ksii. Karelia vastaa sisältöje tuottamisesta ja prosessi orgaisoiista - Sytyville osuuskuille ja yhteiskuallisille yrityksille järjestetää ideatyöpajoja syväluotaavia yhteisöllise yrittäjyyde hautomoita. -Hautomoissa ja ideapajoissa käytetää tarpee mukaa ulkopuolisia asiatutijoita. -Uudet osuuskuat ja sytyvät yhteiskualliset yritykset - Iovaatioprose ssii osallistuvie yhteisöje tietoje ja taitoje kehittymie iovaatiotyöka luje hyödytämisess ä -Ideatyöapajat ja hautomot -Uudet sytyvät osuuskuat ja yhteiskualliset yritykset: -Iovatiiviste liiketoimitamal lie kokeilut - Toimijakohtaise t toteuttamiskelp oiset liiketoimitasuu itelmat - Yritykse perustamispros essi ohjaus ja toimia käyistämise tuki Sopivie paikalli se taso kumpp aie löytämi e Yhteeveto hakkee toimepiteistä ja tuotoksista - Ifoillat/tietoifot 20 kpl, 200 osallistujaa - Ideatyöpajat 6 kpl, 50 osallistujaa - Hautomot 6-8 kpl, 50 osallistujaa - Yhdistysillat 20 kpl, 160 osallistujaa 25

26 - Potetiaaliste yhteisöllisyyde yrittäjyyde tuistusta (40 kpl) - Hake vaikuttaa kuude uude osuuskua ja kuude uude yhteiskuallise yritykse perustamisee - Yhteisöllie yrittäjyyde koulutukset 6 kpl, 40 osallistujaa - Maakualliset koulutustilaisuudet yrityseuvojille, 3 kpl, 30 osallistujaa - Becmarkkausmatkat: 1 ulkomaamatka ja 5 kotimaa matkaa - Laajat selvitykset/raportit 2 kpl - Becmarkkauskooste (yhteistyö- ja liiketoimitaverkostot) 1 kpl - Ifograafit, tiedotteet ja ifokirjeet - Policy Brief -julkaisut - Itsearvioiti (arviot hakkee eteemisestä haketoimijoita ja ohjausryhmää varte) - Kehittämiskäsikirjat (Spatia, Karelia) 2 kpl - Uudetyyppiset yhteisöllisyyde yrittäjyyde kehittmisistrumetit - Maaseudu elivoimaisuutta ja yrittäjyyttä tukeva työkalupakki - Lisäksi esitelmiä, esityksiä yms. - Iovatiiviste liiketoimitamallie kokeilut - Neuvota- ja ohjausverkosto - Avaihekilöverkosto - Iovaatioalusta - Some-markkioitimateriaalia - Sisällö tuottamie sosiaalisee mediaa - Kiritysrigi tapaamiset ja valmeusleirit Uudet tuotteet ja meetelmät (5) : - Iovaatioalusta - Neuvota- ja ohjausverkosto - Maaseudu elivoimaisuutta ja yrittäjyyttä tukeva työkalupakki - Uudetyyppiset yhteisöllisyyde yrittäjyyde kehittämisistrumetit - Kehittämiskäsikirjat (2) (Spatia, Karelia) Hakkee vaikutuksesta sytyeet uudet yritykset (12): 6 osuuskutaa ja 6 yhteiskuallista yritystä Hakkeessa mukaa olevie yrityste määrä (80): Arvio 80 kpl Hakkeessa mukaa olleide muide toimijoide määrä (530): - Ifoillat/tietoifot 20 kpl, 200 osallistujaa - Ideatyöpajat 6 kpl, 50 osallistujaa - Hautomot 6-8 kpl, 50 osallistujaa - Yhdistysillat 20 kpl, 160 osallistujaa 26

27 - Yhteisöllie yrittäjyyde koulutukset 6 kpl, 40 osallistujaa - Maakualliset koulutustilaisuudet yrityseuvojille, 3 kpl, 30 osallistujaa 4. Yhteys Maer-Suome kehittämisohjelmaa sekä alueellisee ohjelmaa tai paikallisee strategiaa Hake kohdistuu Maer-Suome maaseutuohjelma kohtaa 16.2 Pilottihakkeet ja uusie tuotteide ja meetelmie kehittämie. Hakkee toimepiteet kohdetuvat Pohjois-Karjala maaseudu kehittämissuuitelmassa esitettyy kehittämiskohteesee 2.6 Sosiaalise osallisuude, köyhyyde vähetämise ja taloudellise kehitykse edistämie maaseudulla. Tällä hakkeella edistetää kehittämissuuitelma tavoitetta, jossa tavoitteea o yrityste pitkäjäteise liiketoimia raketamie, kaattava kasvu, tuottavuude paratamie, uusiutumie ja kilpailukyvy vahvistamie. Tässä hakkeessa kehittämissuuitelma mukaisia kehittämiskohteia ovat yrittäjyyde muotoje moipuolistamie (osuuskuat, yhteiskualliset yritykset), uudelaisee osaamisee liittyvä yrittäjyyde tukemie, pieyrityste perustamise sekä työpaikkoje luomise edistämie sekä uorte ja uorte aikuiste ja maahamuuttajie työllistymise paratamie. Hake sivuaa seuraavia aloja: hyvivoiti, matkailu, kauppa, logistiikka, elitarviketuotato ja muut uudet digitaalisia alustoja hyödytävät alat. Tämä hake hyödytää valtioeuvosto kärkihaketta Älykäs maaseutu, jossa edistetää uusia digitalisaatiota hyödytäviä toimitamalleja erityisesti maaseudulla. Tämä hakkee lisäarvo o tuottaa uutta osaamista ja yhteistyötä elikeioje kehittämiseksi sekä luoda 27