OPM tutkijatapaaminen

Transkriptio

1 OPM tutkijatapaamie

2 Otus Otukse missio Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelija asemaa yhteiskuassa ja opiskeluaikaista hyvivoitia käsittelevie opiskelijaäkökulmaiste tutkimuste toteuttamie, edistämie ja tiedo levittämie yhteistyössä järjestöje, koulutusala toimijoide ja tutkimuslaitoste kassa. Otus taustaa Otus itseäiseä 1989 perustettua säätiöä jatkaa jo 1930-luvulla Suome ylioppilaskutie liito toimiassa viriyttä ja opitososiaalisii kysymyksii paiottuvaa tutkimusperiettä.

3 Otus julkaisuja 2009 Jauhiaie, J., Korkeaoja, L., Lavikaie, E., Niemelä, A., Pettilä, J Silmäyksiä perheelliste opiskelijoide tilateesee. Opiskelijajärjestöje tutkimussäätiö Otus rs. Pettilä, J Yliopisto-opiskelijoide työelämää orietoitumie. Opitosisällöt, uraohjaus ja tulevaisuuskuvat. Opiskelijajärjestöje tutkimussäätiö Otus rs. Niemelä, A Kasaivälistä opiskelua ulkomailla ja kotimaassa. Tutkimus korkeakouluje eglaikielisistä koulutusohjelmista. Opiskelijajärjestöje tutkimussäätiö Otus rs. Niemelä, A Eglaikieliset ammattikorkeakouluohjelmat opiskelijoide äkökulmasta. Suomalaiste ja kasaiväliste opiskelijoide kokemuksia. Opiskelijajärjestöje tutkimussäätiö Otus rs.

4 Otus OPM-tutkimukset Eglaikieliset AMK-ohjelmat Työharjoittelu osaa yleisaloje yliopisto-opitoja Perheelliset opiskelijat

5 Ammattikorkeakouluje eglaikieliset koulutusohjelmat opiskelijoide äkökulmasta Suomalaiste ja kasaiväliste tutkito-opiskelijoide kokemuksia

6 Tutkimukse taustaa Eglaikieliset ohjelmat osaa korkeakouluje kasaivälistymistä Opiskelijaäkökulmasta keskeisiä tavoitteita kasaivälistyvä työelämä tarpeisii vastaamie, liikkuvuude lisäämie sekä kotikasaivälistymie Aiempi tutkimus: Opiskelijalähtöie vieraskielise koulutukse tutkimus o kohdistuut pääosi ulkomaalaisii opiskelijoihi; suomalaiste opiskelijoide osalta vastaavasti liikkuvuutee * -> tarve vertailevalle tiedolle Kasaivälise koulutusohjelma raketumie opiskelijaäkökulmasta ** Osaamis- ja oppimiskeskeie tulkita kasaivälisyydestä: keskeistä kasaiväliste työelämävalmiuksie saavuttamie ja kilpailukykyie tutkito Toteuttamisessa keskeistä moikulttuurie korkeakouluyhteisö, vuorovaikutukse mahdollistavat opetusjärjestelyt, opettajie valmiudet sekä kasaiväliset opetussisällöt Yhdevertaisuude äkökulma: keskeistä opiskeluaikaie hyvivoiti ja jokapäiväise opiskeluympäristö toimivuus * Koivisto & Juusola 2008; Niemelä 2008 ** Niemelä 2009

7 Tutkimuskysymykset ja toteutus Tutkimuskysymykset Mikä motivoi hakeutumaa eglaikielisii ohjelmii? Mite opiot koetaa? Mite kasaivälisyyde eri ulottuvuudet toteutuvat koulutusohjelmassa ja opiskeluympäristössä? Mite kasaiväliste tutkito-opiskelijoide ja suomalaiste opiskelijoide äkemykset eroavat toisistaa? Toteutus: Iteret-kysely huhti-toukokuussa 2009 Kohderyhmää v aloittaeet, läsä olevat opiskelijat 687 vastaajaa - äistä 62 % kasaivälisiä tutkitoopiskelijoita ja 38 % suomalaisia Naisia 51 % (AMKOTA: 46 %); Vastausprosetti 36

8 Yhteeveto Opiskelijoide silmi ohjelmie suurimpia vahvuuksia ovat moikulttuurie opiskelijayhteisö sekä mahdollisuudet kasaiväliste työelämävalmiuksie saavuttamisee Myös opiskeluympäristö eglaikielisyys äyttää oleva hyvällä tasolla Eite puutteita löydetää suomalaiste opettajie eglai kiele taidosta Lisäksi kehittämistä olisi työelämäyhteyksissä, ohjaukse määrässä sekä tiettyje kieli- ja kulttuuriopitoje tarjoassa

9 Yhteeveto Kasaiväliste tutkito-opiskelijoide arviot koulutusohjelmasta ja opiskeluympäristöstä ovat muutamaa poikkeusta lukuu ottamatta suomalaisia myöteisempiä Toisaalta he kokevat suomalaisia eemmä opiskeluvaikeuksia ja yksiäisyyttä; mistä johtuu? Kulttuurierot? Koulutus etuoikeutea vs. itsestääselvyyteä? Suomalaise koulutukse korkea taso? Noi joka eljäs ei pidä opiskelijoide kohtelua yhdevertaisea mitä taustalla? Suomalaisista vastaajista 57 % ja kasaivälisistä tutkito-opiskelijoista 32 % tyytyväisiä sosiaalisii suhteisiisa ammattikorkeakoulussa

10 Näkemykset opettajie kielitaidosta, % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % iste jie a la ta m e o p S u o iste la a a m lko U jie ta e o p o ito ta i la g e o ito ta i la g e v ä ritä v ä ritä Suomalaiset Kv. tutkito-opiskelijat Kaikki p=.000 Suomalaiset Kv. tutkito-opiskelijat Kaikki p= Täysi samaa mieltä Jokseeki samaa mieltä Ei samaa, eikä eri mieltä Jokseeki eri mieltä Täysi eri mieltä EOS

11 Opettajilla o riittävät valmiudet moikulttuurise ryhmä opettamisee ja ohjauksee, % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Suomalaiset Kv. tutkitoopiskelijat Kaikki p=.000 Täysi samaa mieltä Jokseeki samaa mieltä Ei samaa, eikä eri mieltä Jokseeki eri mieltä Täysi eri mieltä EOS

12 Näkemykset amk: työelämäyhteyksistä Suomessa, % l u ko a rke tiko a m m "A l u ko a rke tiko a m m "A sti v ä ritä a rjo i ta u sti v ä ritä a rjo i ta u y k siä te y h ta k u k a ik a p lu p iske o " ji ta a ö i ty i ih " u m isi ji la ta y k siä a m a o ö te y h su ty 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Suomalaiset Kv. tutkito-op. Kaikki p= Suomalaiset Kv. tutkito-op. Kaikki p= Täysi samaa mieltä Jokseeki samaa mieltä Ei samaa, eikä eri mieltä Jokseeki eri mieltä Täysi eri mieltä EOS

13 Tutkio tuettuus ja kilpailukyky Tutkito tuetaa sekä Suomessa että ulkomailla Tutkitoi tarjoaa hyvät työll.mahdollisuudet Suome työmarkkioilla Tutkitoi tarjoaa hyvät työll.mahdollisuudet ulkomailla Suomalaiset Kv. Tutkitoop. Kaikki p= p= p=.000 Samaa mieltä olevie osuudet, %

14 Seurautta keskustelua Työharjoitteluu liittyvät käytäöt Opiskeltavat taidot vs. ura alkupuolella sovellettavat työelämäharjoittelu sisäärakeettu vaikeus Opiskelijoide reflektio kulttuuritaidoistaa, taido ymmärtämie ja kokemukse liittämie siihe Opiskelijoide omat tavoitteet

15 Työharjoittelu osaa yleisaloje yliopisto-opitoja

16 Työharjoittelu osaa yleisaloje yliopisto-opitoja Kesto: 4/2009-1/2010 Tutkimuskysymykset: Mite työharjoittelua toteutetaa? Mite harjoittelu muuttaa opiskelijoide suhtautumista työelämää ja omaa alaa? Millä tavoi harjoittelu tukee opiskelijoide osaamise kehittymistä? Seurata-aieisto (haastattelut): 1. kierros keväällä 2. kierros syksyllä täydetävä kyselyaieisto haastateltavilta Kohdealoje opito-oppaat

17 Alustavia tuloksia Työharjoittelukäytäöt ovat kohdealoilla vaihtelevia: Laajuus 0-10 op, kesto väh. 2 tai 3 kk, sisällytys pakollisesta vapaaehtoisee Tavoitteea yleisimmi oma ala käytätöö perehtymie ja opitu soveltamie; o myös aloja, joilla tavoitteet selkiitymättömät Opiskelijoide harjoitteluu kohdistamat odotukset ovat varsi käytäöläheisiä, yleisimpiä iistä ovat: 1. Suuaäyttö opitoje jälkeisee aikaa 2. Työhö tutustumie ja uudelaise kokemukse hakkimie 3. Käytäö työ tekemise oppimie

18 Alustavia tuloksia Harjoittelu tavoite opiskelijaäkökulmasta Arvioita työssäoppimisesta kokoaisuutea

19 Perheelliset korkeakouluopiskelijat

20 Taustaa Taustaa Perhee perustamise lykkäätymie, joka koskee erityisesti korkeasti koulutettua väestöä kysymys korkeakouluopiskelu ja perhe-elämä yhdistämisestä mite oppimisyhteiskua ihae toteutuu? Katsaukse tavoitteea oli selvittää eri ryhmie eroja Erilaiste fyysiste ja psyykkiste oireide kokemie viimeise kuukaude aikaa Kokemus tuloje riittävyydestä, kokemukset opiskeluolosuhteista Katsaukse aieistot Korkeakouluopiskelijoide terveystutkimus vastaajaa, vastausprosetti 50,9 Perheettömiä 91,9 %, yhdessä asuvia perheellisiä 7,3 %, yksihuoltajia 0,8 % Tausta-aieistoa Opiskelijatutkimus 2006, erityisesti toimeetulokysymykset 4324 vastaajaa, vastausprosetti 48 Perheelliste osuudet suuillee samat

21 Terveyde oireilu perhemuodo mukaa Perhemuoto Kaikki oireet Psyykkiset oireet Väsymysoireet Perheettömät 0,59 0,79 0,87 Yhdessä asuvat perheelliset 0,56 0,69 0,93 Yksihuoltajat 0,78 0,90 1,08 * Oireideksi o oireista rakeettu summamuuttuja, joka kuvaa oireide keskiarvoa: mitä korkeampi luku, sitä useammi vastaaja o kokeut kyseisiä oireita. Ideksi maksimiarvo o 3. Oireita lomakkeessa yhteesä 26 seitsemässä eri luokassa: pääsärky, selkävaivat, vatsavaivat, muut fyysiset vaivat, flussaoireet, hammasvaivat sekä stressioireet * Väsymysoireet: pääsärky, huimaus, väsymys, voimattomuus * Psyykkiset oireet: ukahtamisvaikeudet, jäittyeisyys, masetueisuus, ahdistueisuus

22 Opitoje arvioitu eteemie Perheelliset arvioivat opiskelevasa keskimääri. 1 v. pidempää kui perheettömät Amk:ssa erot ryhmie välillä pieemmät Yh:t lähellä perheettömiä Syitä pidempää opiskeluaikaa OT 2006: mukaa esim. työssäkäyti, elämätilae sekä hek. koht. syyt

23 Opiskelutulokset Opitomeestys, % Perheettömät Yksihuoltajat Yhdessä asuvat perheelliset Odotettua parempi Odotuste mukaie Odotettua huoompi Opitomeestys valtaosalla odotuste mukaie Vaikka yksihuoltajilla muita eemmä opiskelumurheita, opitomeestys mieltyy odotettua paremmaksi muita useammi Kaikissa perheryhmissä amkopiskelijat arvioivat meestyksesä paremmaksi kui yoopiskelijat Missä kulkee rima hyvä ja huoo opitomeestykse välillä?

24 Kiitos!