1/ Uudet lait alueiden kehittämiselle ja rakennerahastotyölle voimaan tammikuussa Svensk resumé

Transkriptio

1 1/2014 Pääkirjoitus: 2 Aluekehittämise resurssit uusiutumisee 3 Alueosasto uudisti orgaisaatiotaa 4 Kutauudistuksella luodaa vahvoja kokoaisuuksia Euroopa Uioi 6 Maakuittaiset rakeerahastovarat uudella ohjelmakaudella 8 Rakeerahasto-ELYt eljä kuukautta toimiassa 9 Rakeerahasto-ohjelma tuloksellisuutta seurataa 10 Maaseutuohjelma: turvaa ja elivoimaa 12 Tutuilla eväillä uutee rakeerahastokautee 13 EU: alue- ja rakeepolitiika vaikutukset Itä-Suomessa 14 EU: kaupukifoorum keskusteli uudesta kaupukigedasta ja yrityste roolista Kasallie alueellie kehittämie 15 Uudet lait alueide kehittämiselle ja rakeerahastotyölle voimaa tammikuussa Kasvusopimuksie toteutusta seurataa 17 ELY-keskuste toimitatavat uudistuvat Iskukyie ELY -hakkeet eteevät toimiaksi 18 Valtakualliset hakkeet tukevat maaseutupoliittise kokoaisohjelma toteuttamista 19 Maaseutuakatemia viestiä Suomi o maaseudu suurvalta tutkittua TIETOA 20 Tietoa maaseudusta ja suomalaiste maaseutukäsityksistä 20 Maaseutukatsaus läpivalaisi Suome maaseudu 22 Kaupuki maaseutu -luokitus käyttöö 23 Vertailutietoa Euroopa maide ja alueide kehityksestä 24 Alueide talous ja työllisyys heikkeivät vuoa Globalisaatio muuttaa alueide yritys- ja elikeiorakeetta 28 Moipuolisuus o aluetaloude joustavuudelle tärkeitä Svesk resumé 30 Svesk resumé 1

2 2 alue-itegraattori Pääkirjoitus Aluekehittämise resurssit uusiutumisee Teksti: Taia Susiluoto, osastopäällikkö, TEM Tätä Alue-Itegraattoria viimeisteltäessä o kuluut viikko hallitukse kehyspäätöksistä, joissa valtio taloutta sopeutettii 2,7 miljardilla eurolla. Tavoite o, että valtio velkaatumie taittuu 2016 tai Meeillä o siis tilaetietoisuude koko- amie päätöksistä ja iide vaikutuksista aluekehittämisee. Kehysriihe päätökset ovat merkittäviä, koska iide kautta tavoitellaa Suome kasaivälise luottoluokitusasema säilyttämistä. Päätökset perustuvat viime syksyä hallitukse atamaa raketeelliste uudistuste ohjelmaa. Kehysriihi osoitti, että Suomi kykeee tekemää vaikeita ratkaisuja ja samalla paostamaa uusiutumisee. Tehdyt ratkaisut ovat kuiteki moi tavoi vaikeita, mutta välttämättömiä. Meillä o edessä uude ideoimista ja tutusta luopumista. Työ- ja elikeiomiisteriö hallioala o merkittävä Suome kasvu kaalta ja se äkyy myös yt tehdyissä kehysratkaisuissa, yhteesä useide satoje miljooie kasvupaostuksia kohdistuu Fipro, Tekesi, Fivera ja Suome Teollisuussijoitukse toimitaa. Fokuksessa ovat kasvu ja kasaivälistymie, biotalous, cleatech ja digitalisaatio. Rakeerahastovarat etistä tärkeämpiä Leikkauksia kohdistuu TEM koserissa moee toimijaa. Myös aluekehittämie osallistuu säästötalkoisii. Maakua kehittämisraha loppuu vuodesta 2015 alkae. Kasallie maaseudu kehittämisraha väheee melkei puolee. ELY-keskuste toimitamäärärahoihi tulee sopeuttamista vuodesta 2016 alkae. Äkillise rakeemuutokse toimitamalli päivitetää ja korvamerkittyje määrärahoje sijasta jatkossa käytetää muita rahoitusistrumetteja. Se sijaa pääasialliset aluekehittämise määrärahat säilyvät eli uudet EU: rakeerahasto-ohjelma ja maaseutuohjelma lähtevät liikkeelle tää vuoa. Kehysriihi osoitti, että Suomi kykeee tekemää vaikeita ratkaisuja ja samalla paostamaa uusiutumisee. Vaikuttavuus korostuu etisestää Niukkeevista resursseista johtue priorisoiti tulee etistä tärkeämmäksi. Jokaise aluekehittämisee osallistuva tulee osaltaa edellee fokusoida toimia vaikuttavuutta ja hakea kokoaa uusia toimitatapoja. Esimerkkeiä voidaa maiita ELY-keskuste iskukykyhakkeet, joilla haetaa parempaa palvelutasoa muu muassa uusilla sähköisillä työsketelytavoilla ja hallitotehtävie keskittämisellä. Rakeerahastoje hallitomalli uudistuu tavoitteea hoitaa yhä eemmä asioita yhdessä ja suuremmilla halliollisilla alueilla, jolloi tehokkuutta voidaa hakea halliosta ja määrärahoja voidaa myös kohdetaa eemmä itse toimitaa eli hakkeisii. Jokaise maakua liito ja ELY-keskukse alueella tapahtuva hakkeide valikoii merkitys korostuu ja vaikuttavuudelle o asetettava kuiahimoisempia tavoitteita kui aiemmi. Tää vuoa tehdää myös selvitys aluehallio tulevaisuudesta ja keskushallio virastoista. Edessä o siis myös paljo luopumista joistaki tekemisistä ja tutuista tavoista tehdä työtä. Yhteie tulevaisuus sytyy kokemuksista oppie Tärkeää o yhdessä muodostaa tilaekuva ja aalysoida leikkauste vaikutuksia sekä aloittaa uusie vaihtoehtoje etsimie. Haastaki kaikki mukaa tähä tulevaisuuspohditaa. Mite hyödyämme aiempaa paremmi jo tehtyä kehittämistyötä ja opimme muide kokemuksista? Paljo hyviä hakkeita ja tutkimusta o tehty, joista yt olisi saatavissa lisää hyötyjä tähä uutee tilateesee. Tässäki Alue-Itegraattorissa o tällaisista atia ja esimerkkejä. Alueosasto uudistuu Tässä yhteydessä voisi saoa saase myös TEM: alueosasto uudistuksesta, joka imeksi aoim- Kuva: Timo Rauio

3 Pääkirjoitus alue-itegraattori 3 Alueosasto uudisti orgaisaatiotaa me Operaatio Merikotka. Se heki o lijassa vaikuttavuusvaatimukse kassa ja tavoittelemme tulevaisuude uusia työsketelymuotoja. Otamme käyttöö uusia toimitatapoja ja suosimme kokeiluhekisyyttä uude etsimisessä. Otamme asiakasäkökulma vahvasti keskiöö. Priorisoimme aiempaa vahvemmi toimitaamme ja pyrimme aktiivisesti myös luopumaa joistaki tekemisistä ja tavoista toimia. Viemme valtaa ja vastuuta lähemmäksi toimitaa. Otamme aiempaa kollektiivisemmi vastuuta yhä moimuotoisemmista asiakokoaisuuksista, laajeamme osaamista ja tehtäväkuvia. Paraamme muutosprosessie johtamisvalmiuksia. Haemme eemmä syergiaa kasallisesta ja EU-kehittämistyöstä, paostamme kasaivälisee vaikuttamisee ja teemme eemmä yhdessä asioita. Uudistusta tehdää yhdessä Aluekehittämise iso kuva osoittaa, että elämme Suomessa suuressa murrostilassa. Meillä o hyviä ja jo koeteltuja vahvuuksia, joille raketaa tulevaisuude aluekehittämistä ja joista ammetaa voimaa uudistuksille. Lisäksi meillä o spotaaia ja oma-aloitteista itoa eri puolilla Suomea tehdä asioita paremmi ja kokeilla uutta. Samalla o paljo epävarmuutta ja utuisuutta tuleva suhtee. Näi isoissa muutostilateissa olisi hyvä myös muistaa asioide ihimillie puoli ja pitää huoli omasta ja kavereide jaksamisesta tilateessa, jossa o meeillä jo yt moia haasteellisia muutoksia. Oeksi merkityksellie työ alueide etee ataa voimaa kaikille työhö osallistuville! Alueosasto toimitaa o kehitetty vajaat puolitoista vuotta Operaatio Merikotkassa vastaamaa paremmi osasto tavoitteisii ja tukemaa strategia toteuttamista. Samassa yhteydessä o valmisteltu orgaisaatiouudistusta, joka astui voimaa huhtikuussa. Tavoitteea o ollut osastolla oleva osaamise laajempi hyödytämie ja moipuolistamie. Uudistukse ohjeuoraa o ollut osasto tehtävä tukea alueide jatkuvaa uudistumista ja luoda edellytyksiä alueelliste ja paikalliste voimavaroje täysimääräiselle hyödytämiselle. Osasto perustehtävää tukee hyvi se, että alueosasto vastuulla o syksystä asti ollut myös äkilliste rakeemuutosasioide hoito. Tarkoituksea o vahvistaa alueide elivoimaisuutta uudistamalla alueide kehittämise toimitatapoja sekä sovittaa yhtee kasallise aluepolitiika ja Euroopa uioi alue- ja rakeepolitiika toteuttamie toimivaksi kokoaisuudeksi. Alueosastolla o eljä ryhmää, joista kolme jakaatuu vastuualueiksi: Koordiaatio- ja talousryhmä päällikköä Mari Attikoski esikutatehtävät, muu muassa määrärahoihi ja hekilöstöö liittye koordioi substassikokoaisuuksie valmistelua ja vastaa aluekehittämisjärjestelmä uudistamisesta ryhmää koottu juristipooli vastaa säädösvalmistelusta Rakeerahastoryhmä päällikköä Kaisa-Leea Litilä 1. vastuualue vastaa muu muassa rakeerahasto-ohjelma toteuttamisesta ja seuratakomiteatyöstä / Jaaa Valkokallio 2. vastuualue vastaa muu muassa hallito- ja valvotajärjestelmä toimivuudesta / Riitta Vartia Rakeemuutos ja kasaivälie yhteistyö -ryhmä päällikköä Tapai Mattila 1. vastuualuee tehtävää aluekehitykse seurata ja eakoiti, rakeemuutoskehitykse tukemie ja äkillisii rakeemuutoksii liittyvät asiat / Outi Ryyppö 2. vastuualue vastaa Euroopa alueellie yhteistyö- tavoittee ja eurooppalaise aapuruusväliee (ENI CBC) -ohjelmii liittyvistä tehtävistä, kasaivälisestä yhteistyöstä ml. EU-vaikuttamie / Petri Haapalaie Alueohjaus ja politiikat -ryhmä päällikköä Marja-Riitta Pihlma 1. vastuualuee tehtävää o muu muassa vastata kaupuki-, maaseutu- ja saaristopolitiikasta sekä maakutaohjelmatyö kehittämisestä ja ohjaamisesta / Olli Alho 2. vastuualue vastaa ELY-keskuste yleishalliollisesta ohjauksesta, johtamisesta ja toimitaedellytyksistä sekä koordioi ELY-keskuste strategista suuittelua ja tulosohjausta (ml. TE-toimistot) / Mikko Kuoppala.

4 4 alue-itegraattori Liikee- ja kutamiisteri Virkkuse haastattelu: Kutauudistuksella luodaa vahvoja kokoaisuuksia Liikee- ja kutamiisteri Hea Virkkue arvioi Alue-Itegraattori huhtikuisessa haastattelussa kutaketä lähitulevaisuude haasteita ja ratkaisumahdollisuuksia. Mikälaisia vahvuuksia äette Suome eri alueissa? Suome vahvuus o aia ollut erilaiset alueet. Jokaisella alueelle o omat vahvuutesa ja oistumise edellytyksesä. Alueide meestymie ivoutuu kykyy tuistaa omat vahvuudet, kehittämispaostuksie oikeaa kohdetamisee sekä verkostoitumisee muide alueide kassa. Alueellie kehittämie ei ole heikompie alueide tukemista, vaa maa eri osie vahvistamista. Suomessa eri alueilla vahvuuksia löytyy muu muassa iovaatio- ja tuotekehitystoimia, matkailu, koulutusyhteistyö, puhtaa eergia, hyvivoii ja terveyde kehittämise sekä kulttuuri saralla. Mite kutauudistuksella voidaa vastata aluekehittämise haasteisii? Haasteet ovat suuret. Varsiki ikäätyvä väestö määrä voimakas kasvu asettaa haasteita sosiaali- ja terveydehuoltopalveluide järjestämiselle ja rahoittamiselle. Palveluide järjestämisedellytyksii vaikuttavat myös kutie hekilöstö voimakas eläköitymie ja työikäise väestö pieetymie. Alueellise erilaistumise vuoksi kasalaiste yhdevertaisuus palveluje saaissa vaaratuu. Näistä syistä johtue kutauudistuksella pyritää luomaa tulevaisuude haasteisii ähde riittävä vahvoja kokoaisuuksia kuki aluee erityispiirteet huomioide. Kutakoo kasvattamisella vahvistetaa kutie edellytyksiä järjestää yhdevertaisesti palveluja ja edistetää myös kutataloudeltaa vakaampie kutie muodostumista. Alueellie kehittämie ei ole heikompie alueide tukemista, vaa maa eri osie vahvistamista. Millaisi toimi erityisesti maaseudu kutaketä haasteisii voidaa vastata? Talouskasvu hidastumie ja väestöraketee myötä tapahtuva palvelutarpeide kasvu o haaste erityisesti väkimäärältää pieille maaseudu kuille. Tällaisilla alueilla kutakoo kasvattamise ja sitä kautta kutie elivoima ja taloudellise katokyvy vahvistamise tarve liittyy juuri peruspalveluje turvaamisee. O pohdittava, milloi suuremmat yksiköt tuottavat mittakaavaetuja, mahdollistavat palvelutarjoa moipuolisuude ja lisäävät palveluyksiköide toimitavarmuutta. Samalla o kuiteki huolehdittava siitä, että palvelut tarjotaa riittävä lähellä asiakkaita ja e ovat myös käytäössä saavutettavissa. Saavutettavuutee tulee kiiittää huomiota erityisesti maaseudulla, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja julkie liikee vähäisempää. Tarvitaa myös uudelaisia tapoja tuottaa palveluja. Esimerkiksi liikkuvat palvelut, sähköiset palvelut tai itsepalvelumahdollisuuksie lisäämie voivat osaltaa helpottaa maaseudulla palveluje saavutettavuutta. Mite kutarakee voi tukea kaupukiseutuje elivoimaisuutta? Kasvavilla kaupukiseuduilla kutaraketee muutoksilla tavoitellaa yhteisvastuuta muu muassa maakäytö, asumise, liiketee ja ympäristö suuittelussa, kasallise ja kasaivälise kilpailukyvy kehittämisessä sekä aluee ogelmie hoitamisessa. Esimerkiksi kaavapäätöste ja eri lupameettelyide joustavuus ovat keskeisiä elemettejä, jotka vaikuttavat yrityste toimitaympäristöö ja sijoittumisee. Tässä kua yhteisellä elikeiopolitiikalla o suuri merkitys. Kaupukiseudulla kutaraketee muutoksilla voidaa saada paremmi aikaa elivoimaa muu muassa kehittämällä yhdyskutarakeetta ja aluetta kokoaisvaltaisesti. Maakäyttöö liittyvät ratkaisut luovat edellytykset kohtuuhitaiselle asumiselle ja tämä tukee kaupukiseutuje kilpailukykyä.

5 alue-itegraattori 5 Millaisia kutarakee- ja seutuhallitomalleja kaupukiseuduilla voitaisii luoda? Huhtikuu alussa o valmistuut metropolihallitoa ja lakia valmistellee työryhmä väliraportti. Siiä o käyty läpi vaaleilla valittuu valtuusto perustuvia malleja metropolihallio toteuttamiseksi Helsigi seutua koskie. Oleellista o pohtia, halutaako tehtäviä ja päätösvaltaa siirtää ylikualliselle elimelle, jolle tulee myös turvata rahoitus tehtävie hoitoo. Vai halutaako kutarajat ylittävii haasteisii vastata kutarakeetta muuttamalla. Hallitus o yt lähteyt siitä, että Helsigi seudu osalta tarkasteltaisii kutarakeemuutoste rialla metropolihallitoa, koska seudulla o erityisiä haasteita. Mallikeskustelua leimaa se, että jokaie tarkoittaa malleilla eri asioita. Se, mite mallit ratkaisisivat todellisia kaupukiseutuje ogelmia, jää usei vastaamatta. Tarvitsemme ogelmia ratkaisevia malleja. Mallikeskustelussa ei ole miusta otettu huomioo tarpeeksi perustuslai reuaehtoja. Ydikysymys o lisäksi, tarvitsemmeko vielä lisää hallio tasoja. Miusta kutarakeemuutoksilla voidaa ratkaista esitetyistä malleista parhaite kaupukiseutuje ogelmia. Millaisea äette palveluje tuottamismallie kehitykse lähivuosia erilaisilla alueilla? Palvelutuotao orgaisoititapoja o ykyisi hyvi moelaisia. Kua oma tuotao ja kutie yhteistyöorgaisaatioide lisäksi tuottajatahoia voi olla yksityisiä yrityksiä, järjestöjä ja yhdistyksiä. Kua omaaki palvelutuotatoa o osi yhtiöitetty ja liikelaitostettu. Keskeistä o se, että tuotatotapoje valita perustuu pitkäjäteisee suuitteluu, palvelutarpeide eakoitii ja toimitaympäristö (ml. potetiaaliset palvelutarjoajat) tutemuksee. Myös elikeioelämä kaipaa tietoa siitä, missä määri kuissa arvioidaa tarvittava yksityisiä palvelutuottajia tulevia vuosia. Vai äi yritykset voivat kehittää toimitaasa tarvetta vastaavasti. Tuottajatahosta riippumatta palveluje kehittämisessä tulisi korostaa asiakaslähtöisyyttä ja moiammatillisuutta, sähköiste palveluje kehittämistä, fyysise palveluverko tehostamista, avopalveluje ja ealtaehkäisevä työ osuude kasvattamista sekä taloude hallitaa. Kuva: Laura Kotila, Valtioeuvosto kaslia Millaisia eväitä tuleva kutalaki tarjoaa tulevaisuude haasteisii, esimerkiksi osallisuutee? Uudessa kutalaissa o muu muassa kiiitetty uorte osallistumisee erityistä huomiota. Nuoret saisivat mahdollisuude tehdä kasaääestysaloitteita ja myös uorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä tulisi tulevaisuudessa olla jokaisessa kuassa. Myös alueelliste toimielite vaikuttamismahdollisuuksia pyritää kehittämää ja muuteki tuomaa kutalakia osallistumiskeioje osalta ykyaikaa. Millaisia vaikutuksia digitalistumisesta o kuille? Esimerkiksi osallistumisee ja vaikuttamisee digitalistumie voi tuoda uusia mahdollisuuksia sekä kutalaiste että kutie äkökulmasta. Tieto- ja viestitätekiika hyödytämie o tää päivää oleaie osa kutie toimitaa. Käytäössä kaikki kutie palvelut perustuvat toimitaa tukevie tietojärjestelmie varaa ja yhä eeevässä määri myös kutalaiste sähköisee asioitii. Esimerkkiä ovat kutie lähipalvelut, jotka jo yt usei tarkoittavat fyysiste palveluide lisäksi sähköisiä asioitipalveluja kutalaisille tai vaikkapa asioitia videoeuvotteluyhteyksie avulla. Myös käsitys lähidemokratiasta o murroksessa muu muassa sosiaalise media yleistymise myötä. Suomalaiset ovat tottueet asioimaa verkossa - käytetyimpiä julkise hallio sähköisiä palveluita ovat kutie verkkosivut. Avaiasemassa o kutie yhteistyö tietohallitokysymyksissä ja site järjestelmäketä harmoisoiti.

6 6 alue-itegraattori Euroopa uioi Maakuittaiset rakeerahastovarat uudella ohjelmakaudella Teksti: Harri Ahlgre, ylitarkastaja, TEM Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suome rakeerahasto-ohjelma valmistelu rialla o pohdittu myös rahoitukse alueellista kohdistumista. Hallio ja aluekehitykse miisterityöryhmä (HALKE) lijasi alueellisesti päätettävä rahoitukse idikatiivise jao. Rakeerahasto-ohjelma käytäö toteutukse kaalta merkittävä osa valmisteluprosessia o ollut itse ohjelma-asiakirja laatimise lisäksi käytettävissä oleva rahoitukse kohdistamie alueille. Maakutie oma ohjelmatyö sekä tulevaisuutee tähtäävä kehittämise kaalta o tärkeää, että maakuilla o tieto tulevia vuosia käytettävissä oleva kehittämisrahoitukse arvioidusta määrästä. Alueet päättävät yli miljardi euro EU-rahoituksesta vuosia Suome rakeerahasto-ohjelma EU-rahoitusosuus o oi 1,3 miljardia euroa. Tästä summasta o alueellisee päätöksetekoo kohdistettavaa rahoitusta oi 1,089 miljardia euroa, josta o EAKR-rahoitusta oi kaksi kolmaesta (716 milj. euroa) ja ESR-rahoitusta oi kolmaes (373 milj. euroa). Alueellisessa päätökseteossa oleva EU- ja valtio vastirahoitukse (s. myötövaltuudet) jako välittäviä viraomaisia toimiville maakua liitoille, ELY-keskuksille ja Tekesille perustuu maakuissa laadittavii toimeepaosuuitelmii. Niide taustalla o työ- ja elikeiomiisteriö toimittamat maakuittaiset rahoitusosuudet (s. kulmaluvut). TEM määrittelee vuosittai kulmaluvut hyödytäe hallio ja aluekehitykse miisterityöryhmä hyväksymää maakutakohtaista taulukkoa, jossa esitetää alueellisessa päätökseteossa oleva rahoitukse idikatiivie eli suutaa-atava jako rahastoittai maakutakohtaisia prosettiosuuksia. Suome rakeerahastoohjelma EU-rahoitusosuus o oi 1,3 miljardia euroa. Maakuat sopivat itse alueellise rahoitukse jaosta Alueellisesti päätettävä rahoitukse maakuittaie jako sovittii kahdessa vaiheessa. Esi maakuta- ja ELY-johtajat laativat keväällä 2013 yhteise esitykse työ- ja elikeiomiisteriölle Itä- ja Pohjois-Suome sekä Etelä- ja Läsi-Suome suuitelma-alueide väliseksi rahajaoksi. Esityksessä huomioitii sekä s. asaita- että toteumaperiaate, eli komissio suuralueittaiset (NUTS2) lasketakriteerit, joide mukaa Itä- ja Pohjois-Suomi asaitsivat Suome rakeerahastosaaosta oi 77 prosettia sekä toisaalta, että päättymässä oleva ohjelmakaude rahoituksesta Itä- ja Pohjois- Suome osuus o ollut oi 63 prosettia. Nämä huomioide maakuta- ja ELY-johtajat esittivät Itäja Pohjois-Suome osuudeksi 70,9 prosettia ja Etelä- ja Läsi-Suome osuudeksi 29,1 prosettia alueellisesta rahoituksesta. Talouspoliittie miisterivaliokuta kuioitti alueide yhteistä esitystä lijatessaa tuleva ohjelmakaude toteuttamisee liittyviä ratkaisuja toukokuussa Toisessa vaiheessa HALKE hyväksyi maakutakohtaise eli suuitelma-alueide sisäise idikatiivise rahoituksejao. Myös se perustui kokoaisuudessaa suuitelma-alueide itse laatimii ja yhteisesti hyväksymii esityksii. Molempie suuitelma-alueide maakuittaisia kehityseroja tarkasteltii komissio käyttämiä idikaattoreita soveltae. Näitä olivat maakua väkiluku, työttömie osuus, työllisyysaste, korkea-astee koulutukse omaavie vuotiaide osuus, vuotiaide koulupudokkaide osuus, maakua bkt sekä väestötiheydeltää alle 12,5 as/km² -maakutie asukasmäärä (ei käytössä Etelä- ja Läsi-Suome tarkastelussa). Tarkastelu tuloksia kohtuullistettii iide maakutie osalta, joissa rahoitukse meetys kuluvaa ohjelmakautee ähde olisi ollut huomattavasti keskiarvoa isompi. Rahoitusratkaisu alueittai Itä- ja Pohjois-Suome kaikissa maakuissa alueellisesta rahoituksesta oi 68 prosettia o EAKRrahoitusta (sisältäe s. harva asutukse erityisrahoitukse sekä Oulu arvioidu osuude kaupu-

7 Euroopa uioi alue-itegraattori 7 EU-tuki/as./v. (euroa) Lappi Kaiuu Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Keski-Pohjamaa Pohjois-Pohjamaa Keski-Suomi Satakuta Kymelaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme Etelä-Pohjamaa Pirkamaa Pohjamaa Kata-Häme Varsiais-Suomi ERS/as./v. EAKR/as./v. Uusimaa Kuva. EU-rahoitus asukasta kohde vuodessa maakuittai (arvio; alueellisessa päätökseteossa oleva rahoitus, ml. kestävä kaupukikehittämise rahoitus). kirahoituksesta) ja 32 prosettia ESR-rahoitusta. Etelä- ja Läsi-Suomessa EAKR-rahoitukse osuus o yhteesä 60 prosettia ja ESR-rahoitukse osuus 40 prosettia. Etelä- ja Läsi-Suomessa EAKR- ja ESR-rahoitukse suhde kuiteki vaihtelee maakuittai site, että isoje kaupukiseutuje maakuissa, esimerkiksi Uudellamaalla, ESR-osuus o suhteellisesti suurempi. Meettely myötäilee tältä osi päättyvä ohjelmakaude käytätöä. Ku Itä- ja Pohjois-Suome maakutie osuus alueellisessa päätökseteossa olevasta rahoituksesta o 71 prosettia, mutta Maer-Suome väestöstä vai 24 prosettia ja toisaalta Etelä- ja Läsi-Suome maakutie osuus rahoituksesta o 29 prosettia, mutta väestöstä 76 prosettia tulee asukasta kohti laskettuihi tukitasoihi varsi huomattava ero. Tässä o taustalla suuitelma-alueide asaitsemat osuudet Suome kokoaissaaosta. Yli puolet Suome EU-koheesiorahoitukse kokoaissaaosta uudelle ohjelmakaudelle tuli harva asutukse perusteella. Se paioarvo komissio perusrahoitukse jakokriteereissä oli kuiteki vai 2,5 prosettia, ku korkeimmat paioarvot oli asetettu väkiluvulle (25 %) työllisyydelle (20 %) ja työttömyydelle (20 %). Nämä kriteerit eivät kuitekaa olleet EU-taso vertailussa Suome suuralueide kaalta yhtä edullisia. Voidaa siis todeta, että kasallise rahoitukse jao esimmäisessä vaiheessa suuitelma-alueide välillä korostui harva asutukse merkitys, mutta toisessa, suuitelmaalueide sisäisessä jaossa ousivat vahvemmi esii komissio muut tärkeiksi katsomat jakokriteerit. Yleisesti ottae voidaa todeta, että rakeerahastoje alueellisessa päätökseteossa oleva rahoitukse idikatiivie jako maakuittai o aluekehitykse äkökulmasta perusteltu erityisesti tarkasteltaessa asukaskohtaise tukitaso ääripäissä olevia maakutia ja pääosi myös maakutie keskiäistä järjestystä. Kaksivaiheise jao haittapuolea voidaa kuiteki pitää se aikaasaamaa varsi selvää kahtiajakoa kahde suuitelma-aluee välille tuuslukuje valossa pylväskuvio keskialuee maakutie osalta äi jyrkälle rajalijalle ei olisi ollut perusteita. Vasta käytätö määrittää tarka alueellise kohdetumise Nyt lijattu alueellisessa päätökseteossa oleva rahoitukse jakautumie maakutie keske o idikatiivie eikä se sisällä valtakuallisee EAKR- ja ESR-toimitaa varattua rahoitusta. Aikaisempia ohjelmakausia o huomattu, että rahoituskehyksistä tiukasti kiiipitämie ohjelmakaude aikaa jäykistää ohjelma toteutusta ja heiketää se tuloksellisuutta. Seitsemä vuode aikaa myös alueide taloudelliset ja sosiaaliset tilateet voivat muuttua ii paljo, että kehyste tiukka oudattamie ei ole aluekehitykse edistämise kaalta järkevää. Uudella ohjelmakaudella kuusi prosettia jäsemaa rahoitusosuudesta (s. suoritusvaraus) jaetaa jäs le vai, jos e ovat saavuttaeet ohjelmalle asetetut välitavoitteet. Tästä johtue ohjelma tuloksellisuus ja tehokas toteuttamie o aiempaa tärkeämpää. Näi olle o perusteltua, että ohjelmakaude edetessä valtioeuvostolla o mahdollisuus tarkistaa rahoitukse maakuittaista kohdetumista.

8 8 alue-itegraattori Euroopa uioi Rakeerahasto-ELYt eljä kuukautta toimiassa Teksti: Juha Pulliaie, E-vastuualuee johtaja, Etelä-Savo ELY-keskus EU: rakeerahastoje ohjelmakaude halliollie toteutusvastuu siirrettii eljälle ELY-keskukselle vuode vaihteessa. Asiakkaa kaalta tärkeimmät toimiot sujuvat hyvi. Haasteita tuovat hekilöresurssie kohdetamie ja uude ohjelmakaude aloitus. Muutoksee valmistautumisee ei Etelä-Savo, Hämee, Keski-Suome ja Pohjois-Pohjamaa ELYissä, kute ei muissakaa, ollut kovi paljoa aikaa, jote kyseessä oli melkoie askel osittai tutemattomaa. Siitä huolimatta muutos o suurelta osi oistuut hyvi. Noi eljä kuukaude toimia jälkee voidaa helpottueea todeta, että asiakkaide kaalta tärkeimmät toimiot eli uudet hakepäätökset, meossa olevii hakkeisii kohdistuvat muutospäätökset sekä maksatukset toimivat hyvi. Prosessie ja resurssie viilausta ELYje sisäise toimia kaalta kaikki asiat eivät ole kuitekaa olleet helppoja. Samaaikaisesti o siirrytty asiakirjoje sähköisee hallitaa tarvittavaa USPA-järjestelmää, ja se käyttööotto muu muutokse yhteydessä o ollut työlästä. Lisätyötä tulee myös siitä, että päätöksiä ja muutaki materiaalia pitää postitella toimipaikkoje välillä allekirjoituksia ja muita toimepiteitä varte. Tästä asiasta ei ykyise ohjelmakaude toteutuksessa edes päästä missää vaiheessa eroo. Paikoitelle o joissaki prosesseissa hekilöstövajetta. Sitä paikataa parhaillaa tekemällä lisää hekilöstösiirtoja PerusELYistä RR-ELYIhi. Suuri ogelma o tällä hetkellä jälkitoimie hoitamisessa. RR-ELYje ykyie lakimiesresurssi ei pysty muide töidesä ohella hoitamaa oma suuralueesa kaikkia rakeerahastohakkeisii liittyviä tehtäviä. Tämä pulma ratkaisemie vaatii muutoksia kaikkie ELYje kyseistä osaamista vaativie hekilöide työjakoo. Tarkoitus o keskittää toimiot yhtee RR-ELYy hyödytäe ristiiesittelyä, joka mahdollistetaa kevää aikaa aettavalla lakimuutoksella. Uusia työsketelymuotoja Uutee ohjelmakautee valmistautuessa jo tehdystä työstä o varmasti paljo hyötyä. Käytäössä yt luodaa moelta osi iitä työsketelymalleja, joilla ohjelmakaude hallitoa pia toteutetaa. Suurea haasteea tuottavuude paratamiselle o aettu huikea tavoite; aika lyhyessä ajassa hallioitii käytössä oleva hekilöresurssi pieeee valtakua tasolla prosettia ykyisestä. Siirtymie pääosi täysi sähköisee prosessii uusie tietojärjestelmie asiosta sekä uusie kustausmallie täysimittaie käyttööotto atavat tuottavuude ostolle hyvä pohja, mutta muutosta tarvitaa myös toimia johtamisessa ja koko prosessi paratamisessa. Käytäössä yt luodaa moelta osi iitä työsketelymalleja, joilla ohjelmakaude hallitoa pia toteutetaa. Heiäkuussa järjestelmä kuossa RR-ELYje orgaisoitumie ohjelmakaude mukaisee muotoo ei ole vielä toteutuut. Tarvittavat peruslijaukset o kuiteki tehty, jokaisee RR-ELYy tulee rakeerahastoje toteuttamista varte erillisyksikkö. Uusie avaihekilöide haut alkavat ja koko järjestelmä pitää olla kuossa viimeistää , ku yritysrahoitukse vastuuki siirretää EAKR-rahoitukse osalta RR-ELYihi. Tarvittavat prosessikuvaukset ja hallito- ja valvotajärjestelmä kuvaukset tehdää mahdollisimma pia. Kevää kuluessa o ratkaistava myös muu muassa tuleva ohjelmakaude viestiä vastuut ja toteutus. Esimmäiste hakehakuje teemat päätetää Maakutie yhteistyöryhmissä maaliskuu aikaa ja uusi rakeerahastoje tietojärjestelmä EURA-järjestelmä o valmis ottamaa hakemuksia vastaa alkae. Päätöksiä tehdää EURA-järjestelmässä viimeistää alkusyksystä ohjelmakaude varoista. Yritysrahoitukse osalta päätöksiä voidaa aiaki periaatteessa tehdä heti heiäkuussa. Vaikka moia asioita o vielä keske, o yleie mieliala ELYissä kuiteki varsi luottavaie siihe, että ykyie ohjelmakausi saadaa aikaaa kuialla päätöksee ja uusi reippaasti alkuu jo esi kesää.

9 Euroopa uioi alue-itegraattori 9 Rakeerahasto-ohjelma tuloksellisuutta seurataa Teksti: Pasi Ratahalvari, euvotteleva virkamies, TEM Tulosperusteisuus o uude koheesiopoli- tiika keskeie ajatus. Suome rakeerahasto-ohjelmassa tulos- ja tuotosidikaattorit sekä iide tavoitetasot o valmisteltu miisteriöide, alueide sekä eakkoarvioitsija yhteisötyöä. Tulosperusteisuude edellytykseä o se, että tuistetaa kehittämistarpeet ja iihi vastaavat toimepiteet. Toimepiteillä puolestaa tulee olla suora yhteys tavoitteisii. Tavoitteide toteutumista ja ohjelma aikaasaaoksia puolestaa mitataa idikaattoreilla. Viime kädessä ohjelma arvioiilla selvitetää ohjelma vaikutuksia. Tulos- ja tuotosidikaattorit ovat yksi keskeie lähde arvioiissa. Muutosta mittaavat tulosidikaattorit Tulosidikaattori mittaa odotettua muutosta alueella. Siihe vaikuttavat ohjelma toimepiteide lisäksi myös taloudelliset tekijät. Tulosidikaattori tiedo o oltava saatavilla sääöllisesti vuosittai, jote iide perustaa käytetää alueellisia tilastotietoja. Suome rakeerahasto-ohjelma EAKR-toimitalijoje tulosidikaattorit ovat: Elikeioelämä dyamiikkaideksi (yhdistelmä pk-yritystoimipaikoista, vietiä harjoittavista yritystoimipaikoista ja kasvavista yrityksistä) Pk-yritystoimipaikat Kasvavat yritykset Päästökauppaa kuulumattomat päästöt (CO2-ekv) T&K-ivestoitimeot. ESR-toimitalijoje tulosidikaattorit puolestaa ovat: Työelämässä olevat alle 30-vuotiaat osallistujat jättäessää toimepitee Työelämässä olevat yli 54-vuotiaat osallistujat jättäessää toimepitee Hakkeisii osallistueissa työrgaisaatioissa paratuut työhyvivoiti (laadullie idikaattori) Tasa-arvohakkeet, jotka ovat saaeet validoii kehittämällee tuotteelle, palvelulle tms. Koulutuksessa olevat alle 25-vuotiaat osallistujat jättäessää toimepitee Paratuut aikuiskoulutukse osuvuus ja laatu hakkeissa (laadullie idikaattori) Osallistujie paratuut työ- tai toimitakyky (laadullie idikaattori). Tuotosidikaattorit kertovat tuloksesta Tuotosidikaattori mittaa hakkee välitötä tuotosta. Hakkeide tuotoste volyymie avulla puolestaa seurataa ohjelma toteutukse eteemistä. Tiedot kerätää aia hakkee toteuttajalta hakkee päättyessä. Nyt paiopiste o siirtyyt hakkeide päättymise yhteydessä todeettavii hakkee aikaasaaoksii, mikä o muutos aiempii käytätöihi. EAKR: toimitalijoja koskie tuotosidikaattorit ovat: Tukea saaeet pk-yritykset Uudet työpaikat Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdo tai hekilöstö lisäys T&K-istituutioide vetämii hakkeisii osallistueet yritykset Uudet t&k-työpaikat Yritykset, jotka käyistävät tue seurauksea t&k&i-toimia tai -yhteistyö yliopistoje, korkeakouluje tai tutkimuslaitoste kassa. ESR: toimitalijoja koskevat tuotosidikaattorit ovat: Alle 30-vuotiaat osallistujat, Yli 54-vuotiaat osallistujat Perusastee koulutukse suorittaeet osallistujat Opito-ohjaajat, uraeuvojat ja muut ohjauspalveluide asiatutijat Työelämä ulkopuolelta tulevie osallistujie lukumäärä Pitkäaikaistyöttömie osallistujie lukumäärä. Idikaattoreille tulostavoitteet Tuloskehykse idikaattoreille asetetaa välitavoitteet vuodelle 2018, jotka tulee täyttää kahde idikaattori osalta vähitää 85 prosettisesti ja kolmae idikaattori osalta vähitää 75 prosettisesti kuki toimitalija kohdalla. Jos yksittäie toimitalija ei täytä välitavoitteita, voidaa se suoritusvaraukse osuus (6% rahoituksesta) siirtää sama rahasto sisällä toisee välitavoitteet saavuttaeesee toimitalijaa.

10 10 alue-itegraattori Euroopa uioi Maaseutuohjelma: turvaa ja elivoimaa Teksti: Sirpa Karjalaie, euvotteleva virkamies, MMM Maer-Suome maaseudu kehittämisohjelma vuosille o keskeisi välie maataloude uudistamisessa ja maaseudu elivoimaisuude edistämisessä. Valtioeuvosto käsittely jälkee ohjelma toimitetaa komissioo. Maaseutuohjelmalla edistetää biotaloutta ja se osaa maataloutta harjoitetaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla moipuolistetaa maaseudu elikeioja ja paraetaa työllisyyttä kehittämällä yrityste kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrityste verkostoitumista lisätää maaseudu elivoimaa ja elämälaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimitaa. Ohjelma julkie kokoaisrahoitus o kaudelle oi kahdeksa miljardia euroa. Suomi pärjäsi suhteellise hyvi yhteise maatalouspolitiika uudistuksessa. Maaseutuohjelmaa sisältyy hiema edellistä ohjelmakautta eemmä julkisia varoja ku kasallie lisärajoitus otetaa huomioo. ELYje ja Leader-ryhmie käytössä o kutakuiki vastaavat reaaliset varat kui päättyvällä kaudella, yhteesä vajaa miljardi euroa. Tekise avu osuus ohjelmassa o edellee oi prosetti. Avoita valmistelua Laaja ohjelma eri toimepiteitä o valmisteltu isoissa työryhmissä, joihi kaikki sidosryhmät o kutsuttu mukaa. Muide ketä toimijoide ja kasalaiste äkökulmaa valmisteluu o saatu avoimissa semiaareissa ja muu muassa Otakataapalvelussa, jossa ohjelma eri teemoja pöllytettii. Alueet aloittivat omat valmistelusa hyvissä ajoi ee ohjelmakaude vaihtumista. Alueelliset maaseudu kehittämisstrategiat valmistuivat syksyllä 2012, ja viime syksyä valmisteltuje kehittämissuuitelmie täydeys ja käytäö toteutukse suuittelu o ELYje vetovastuulla täydessä vauhdissa. Maaseudu kehittämisohjelma o merkittävä välie Suome biotaloude kehitykselle. Paikallista maaseudu kehittämistä ohjaavat puolestaa Leader-ryhmie laatimat kehittämisstrategiat. 55 ryhmää jätti hakemukse maa- ja metsätalousmiisteriöö esimmäisellä hakukierroksella viime vuoa. Näi o saatu laaja joukko yhteisöjä ja tuhasia ihmisiä mukaa valmisteluu. Kasvu ja kehitykse aiekset o yt syytä ottaa alueilla yhteisee ahjoo ja takoa päteviä työkaluja tulevaisuude tekemisee. Biotaloude ousu, älykäs kasvu, palveluide, hyvivoii ja elikeioje kehitys oistuu, ku alueilla osataa yhdistää käytettävissä olevat voimavarat ja lietsoa samoja hiiliä. Maaseutua kehitetää ja maaseudu mahdollisuudet realisoituvat ku maakuallista tahtoa löytyy. Laajoje mahdollisuuksie ohjelma Maaseudu kehittämisohjelma o merkittävä välie Suome biotaloude kehitykselle. Se auttaa maaseudu elikeioje uudistumista ja moipuolistumista ja lisää työllisyyttä maaseudu pieissä ja keskisuurissa yrityksissä. Ohjelma tarjoaa resursseja maaseudu hyvivoiille ylläpitämällä maalaismaisemia ja luoo moimuotoisuutta, tukemalla saavutettavuutta, uude tekologia käyttööottoa sekä kylie ja uusie palvelumuotoje kehittämistä. Vesiesuojelu ja ilmastomuutos asettavat suuria haasteita. Maatilat voivat parataa kilpailukykyää ivestoimalla uutee tekiikkaa, kute uusiutuvaa eergiaa. Ohjelma tukee euvotaa ja koulutusta, joide avulla lisätää osaamista muu muassa resurssitehokkuudessa, ympäristöasioissa, eläite hyvivoiissa ja kuluttajie tarpeisii vastaamisessa. Se sisältää myös Suome pohjoisesta sijaiista johtuva luoohaittakorvaukse sekä luomutuotao ja eläite hyvivoitia paratavat toimepiteet.

11 Euroopa uioi alue-itegraattori 11 Tositoimii esi vuoa Maaseutuohjelma toimitetaa komissioo heti valtioeuvosto käsittely jälkee ja hyväksytää odotetaa syksyllä. Täydellä teholla ohjelma alueelliset toimet käyistyvät vuoa Osaa viljelijätuista o vuode 2014 siirtymäkaudella maksettu uude kaude varoilla, mutta vaha ohjelma sääöillä. Maaseutuohjelma tavoitteet 1. Osaamie, tiedovälitys, iovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisäätyvät. 2. Ilmastomuutokse hillitä ja sopeutumie ilmastomuutoksee tehostuvat. 3. Luoo moimuotoisuus lisäätyy, vesistöje tila ja maatalouskäytössä oleva maaperä tila paraevat. 4. Maaseudu yritystoimita moipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamise mahdollisuudet paraevat. 5. Maataloustuotao kilpailukyky vahvistuu. 6. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajie kysytää tuottamalla laadukasta ruokaa ja paratamalla eläite hyvivoitia. Lisätietoja: maaseutu2020 Kuva. Ohjelma varoje jakautumie toimepiteittäi. Luoohaittakorvaus Ympäristökorvaus Neuvota Eläite hyvivoiti Luomuviljely tuki Maatalousivestoiit ja uorte viljelijä tuki Maaseudu yritystuet Leader Yhteistyö ja EIP Koulutus Palveluide ja kylie kehitys Tekie apu

12 12 alue-itegraattori Euroopa uioi Tutuilla eväillä uutee rakeerahastokautee Teksti: Tommi Rata, toimitusjohtaja, MDI Oy Uude rakeerahasto-ohjelmakaude valmistelu rialla tehtii eakkoarvioitia, joka tarkasteli ohjelma sisältöjä, valmisteluprosessia ja toteutusta. Tuoresta arvioiista vastasi MDI: vetämä kosortio, joho osallistuivat lisäksi Nordregio ja TK-Eval. Suome rakeerahasto-ohjelma kattaa ohjelmakaudella sekä Euroopa aluekehitysrahasto (EAKR) että Euroopa sosiaalirahasto (ESR) toimet. Ohjelma pitkä, reilu kaksivuotie, valmisteluprosessi saatii päätöksee, ku valtioeuvosto hyväksyi ohjelma kokouksessaa Ohjelmavalmistelu rialla kulki oi puoletoista vuode aja eakkoarvioiti, joka tehtävää oli tukea ohjelmavalmistelijoita ja arvioida muu muassa ohjelma strategiavalitoja, tavoitteita ja idikaattoreita sekä rahoitukse kohdetumise johdomukaisuutta. Ohjelma tarjoaa alueille riittävästi tarttumapitoja tehdä omia tulkitoja toteutusvaiheessa. Sisällöllisesti selkeää ja tavoitteellista Suome uusi rakeerahasto-ohjelma tavoittelee kestävää kasvua ja työtä. EAKR- ja ESR-toimia kokoamie yhtee asiakirjaa o iso uudistus ehkä halliollisesti, mutta käytäö työssä muutosta tuski huomaa. Suomessa o ohjelmavalmistelu aikaa tuistettu keskeisimmät haasteet ja osattu johtaa äistä ohjelmaa suoraviivaiset kehittämistavoitteet. Sisällöltää ohjelma oki selkeä, mutta samalla melko yllätyksetö: EAKR-toimissa tuetaa pk-yrityste toimitaedellytyste paratamista, osaamise ja iovaatiotoimia kehittämistä sekä vähähiilisee taloutee siirtymistä kaikilla aloilla. ESR-toimissa puolestaa vahvistetaa työllisyyttä, koulutusta, ammattitaitoa ja eliikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja torjutaa köyhyyttä. Nämä ovat varsi tuttuja teemoja jo edelliseltä ohjelmakaudelta. Ohjelma isoimmat uudistukset kohdistuvat ohjelmaraketeesee ja ohjelma hallitoo. Uude rakeerahasto-ohjelma rakee o oistuttu pitämää tiiviiä. Kokoaisuutea ohjelma tarjoaa alueille riittävästi tarttumapitoja tehdä omia tulkitoja toteutusvaiheessa. Rahoitukse äkökulmasta Itä- ja Pohjois-Suomi saavat jatkaa lähes edellise kaude tasolla. Etelä- ja Läsi-Suomessaki pahi katastrofi oistuttii välttämää. Välittävie toimielite määrä o hiertäyt valmistelussa. ELYje osalta ratkaisu o tehty, tätä kirjoitettaessa maakutie liitot ovat jättämässä oma ehdotuksesa liittoje roolista. Valmistelua vaivasi ajoittai sekavuus Arvioii äkökulmasta ohjelmavalmistelu oli huojuvaa ja ajoittai sekavaa, eikä alueilla tai muilla sidosryhmillä ollut koko aja selvillä, mihi asioihi vielä voi vaikuttaa ja mitkä o jo päätetty. Alueilta kumpuava kritiikki valmistelu sekavuudesta o ymmärrettävää. Toisaalta valmistelua tehtii iukalla virkamiesresurssilla miisteriössä. Valmistelukoe teki parhaasa erilaiste toiveide ja odotuste ristiaallokossa. Selkeä poliittie johtajuus, se pohjalle rakeettu viestitä ja riittävä valmisteluresurssi olisivat varmasti selkeyttäeet koko valmisteluprosessia. Uutee ohjelmakautee lähdetää siis sisällöllisesti tutuilla teemoilla. Ohjelma isoimmat uudistukset kohdistuvat ohjelmaraketeesee ja ohjelma hallitoo. Mikäli ohjelma käytäö toteutus päästää aloittamaa toukokuussa, vältetää kehittämistyössä pidemmät katkokset. Käytäö työssä päästää jatkamaa paremma Suome raketamista luomalla maaha kestävää kasvua ja työtä. Lisätietoja: arvioitiraportti osoitteessa kehittamie/eu alue-_ ja_rakeepolitiikka/ rakeerahastoohjelmakausi_

13 Euroopa uioi alue-itegraattori 13 EU: alue- ja rakeepolitiika vaikutukset Itä-Suomessa Teksti: Timo Hirvoe, tutkija, Itä-Suome yliopisto, Karjala tutkimuslaitos Eurooppalaisessa 15 Regios -arvioititutkimuksessa tarkasteltii EU: koheesiopolitiika ja erityisesti Euroopa aluekehitysrahasto (EAKR) toimepiteide pitkä aikaväli vaikutuksia EU: jäsemaissa. Itä-Suome tapaustarkastelu selvitti EAKR-ohjelmie vaikutuksia Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kaiuu maakuissa vuodesta 1995 lähtie toteutetuilla kolmella EU-ohjelmakaudella. Itä-Suome arvioitiosio toteutti Itä-Suome yliopisto Spatia-tutkimuskeskus komissio toimeksiaosta. Arvioii aieistoa käytettii ohjelma-asiakirjoja ja viraomaisdokumetteja, aikaisempia arvioitiraportteja ja aluekehitykse tilastotietoja. Lisäksi haastateltii ohjelmie toteutuksee osallistueita hekilöitä, toteutettii moisatalukuiselle toimijajoukolle verkkokysely ohjelmie vaikutuksista sekä järjestettii arvioii tuloksia tarketaut Itä-Suome aluekehitykse avaihekilöide työpajapäivä. Arvioii tuloksia esitetää viidetoista erityyppise ja eri puolilla EU-Eurooppaa sijaitseva aluee tapaustarkastelut ja iide yhteeveto. Tuloksissa keskitytää EU: koheesiopolitiika tukemaa toteutettuje aluekehitystoimie pysyvii vaikutuksii ja aikaasaatuihi raketeellisii muutoksii vuosia Niistä arvioii pääraportti toteaa seuraavaa: EU: koheesiopolitiikka o lisäyt aluekehityspolitiikkoje suuitelmallisuutta ja site tehostaut aluekehitystoimia EU: jäsemaissa. EU-tukie sovittamie aluekehittämise kasallisii puitteisii ja paikallisii oloihi vie aikasa. Oppimie ja sopeutumie lisäävät koheesiopolitiika tehoa. Alueide kehittämie o hidasta ja vaikeaa. Taloudelliste tukitoimie lisäksi siihe vaikuttavat yhteiskutakehitystä yleisesti muovaavat kulttuuriset sekä raketeellis-sosiaaliset tekijät. Aluekehittämise järjestämistavalla eli se orgaisoimisella, istituutioilla ja johtamisella voidaa vaikuttaa merkittävästi aluekehitystoimie tehoo. Ohjelmallista alueide kehittämistä voidaa edellee parataa se kaikissa vaiheissa esimerkiksi täsmetämällä ohjelmie paiopisteitä, tarketamalla hakkeide valitaa ja paratamalla tuloste seurataa. Havaiot Itä-Suomesta tukevat edellä esitettyjä huomioita. Lisäksi: EU: koheesiopolitiikka o tuout uusia välieitä ja virikkeitä, juurruttaut ohjelmallista työsketelytapaa ja vahvistaut yhteistyöraketeita Itä-Suome kehittämisee. EU-ohjelmat, kasallie aluepolitiikka sekä maakualliset ja paikalliset pyrkimykset o sovitettu tiiviisti toisiisa Itä-Suomessa. EUjäseyyde alussa ja osi myös myöhemmi EU-tuet ovat korvaeet kasallise rahoitukse väheemistä. Muu muassa äistä syistä johtue EU-tukie vaikutuksia o vaikea erottaa aluekehitykse kokoaiskuvasta. Sekä maakutie keskiäiset että valtiohallio ja alueide väliset jäitteet ovat vaikuttaeet EU-ohjelmatyöhö Itä-Suomessa. Työjako EU-ohjelmie (ja varsiki ESR- ja EAKR-ohjelmie) välillä o vakiituut ja selväpiirteie. EAKR-toimita o perustellusti kohdistuut yrityste ja elikeioje tukemisee. Raketeelliset tekijät hidasteea koheesiopolitiika meestykselle Kokoaisuutea EU: koheesiopolitiikka o vuodesta 1995 lähtie vaikuttaut Itä-Suome kehityksee paljo ja myöteisesti. Silti alue o useimmilla aluekehitykse mittareilla edellee jäljessä koko maa kehityksestä. Tätä selittävät Itä-Suome aluetalouksie kehitystä haittaavat, maatieteellise sijaii ja väestö demografiste piirteide kaltaiset raketeelliset tekijät. Lisäksi aluee elikeioperusta ei ole otollie esimerkiksi tietoitesiivise kasvu kaalta julkie sektori o suuri, teollie perusta o ohut ja moet sosiaaliset, kulttuuriset ja istitutioaaliset raketeet ovat heikkoja. Näide tekijöide johdosta toimiala- ja toimipaikkaraketeet uusiutuvat Itä- Suomessa hitaasti, mikä heiketää koheesiopolitiika kasvuvaikutuksia. Lisätietoja: Evaluatio of the mai achievemets of Cohesio Policy programmes ad projects over the loger term i 15 selected regios regioal_policy/iformatio/ evaluatios/idex_e. cfm#15 Itä-Suome arvioitiraportti regioal_policy/sources/ docgeer/evaluatio/pdf/ eval2007/cohesio_ achievemets/ita_suomi.pdf

14 14 alue-itegraattori Euroopa uioi EU: kaupukifoorum keskusteli uudesta kaupukigedasta ja yrityste roolista Teksti: Olli Voutilaie, ylitarkastaja, TEM ja Olli Maijala, erityisasiatutija, YM EU: komissio järjestämä Cities-foorumi pääteemoiksi ousivat uude EU-taso kaupukiageda luomie sekä yrityste ja elikeioelämä rooli kaupukikehityksessä. Tätä äkökulmaa ei EU-taso kaupukipolitiikassa ole aiemmi viestitty äi selkeästi. Kaupugit ovat foorumi avaee aluekomissaari Johaes Hahi mukaa poahtaeet moi tavoi Euroopa kehittämise keskiöö. Jopa puolet erilaisesta kehittämisrahoituksesta ohjautuu kaupukeihi ja uusia istrumetteja kaupukipolitiikkaa o käytettävissä useita. Komissio äkee, että aika o kypsä EU: laajuiselle kaupukiagedalle, jolla voidaa edellee vahvistaa kaupukie äätä EU-taso politiikassa ja saattaa kaupugit mukaa Euroopa kehitykse ajuriksi. Suome kaalta kaupukiageda o kaatettava ja sille ähdää selviä hyötyjä. Yksi iistä o, että ageda kautta voitaisii tehokkaammi vaikuttaa siihe, että EU: eri politiikoissa, kute esimerkiksi ilmalaatudirektiivissä kaupukie kehitys otetaa paremmi huomioo. Älykästä kasvua rakeemuutoste oloissa Talouskriisi vaikutuksia kaupugeille arvioi italialaie professori Atoio Calafati. Kriisi o häe mukaasa johtaut Euroopa kaupukijärjestelmä epätasapaioo. Erityisesti etelä kaupugeissa eriarvoisuus o voimakkaasti kasvaut. Tällöi tarvitaa älykästä kasvua, joka pitkälti tarkoittaa kaupukie kykyä muuttua ja uudistua. Calafati ehdotus oliki, että kaupukiagedasta pitäisi saada välie edistää kasallisia kaupukipolitiikkoja ja että se toimisi yhteiseä kehikkoa jolla tuettaisii muutosstrategioita iissä kaupugeissa, jotka eivät ole pystyeet vastaamaa talouskriisii. Charlia Vitcheva komissiosta asetti älykkäälle kasvulle tuusmerkeiksi se, että älykkää kasvu kaupugit ruokkivat tutkimus-, kehittämis- ja iovaatiotoimitaa, ICT: käyttöä ja yrityksille vastaaottavaa ympäristöä. Julkiste hakitoje käyttö o merkittävä osa älykästä kasvua. Vihreä kasvu välttämättömyys ja mahdollisuudet kaupugeille Ympäristömiisteriö ylijohtaja Helea Säteri korosti julkise sektori kahtalaista roolia vihreä kasvu edistämisessä: julkie sektori o vihreä taloude fasilitaattori, ja toisaalta kaupugit voivat myös itse suoraa vaikuttaa tarvittavii isoihi muutoksii kohti kiertotaloutta ja hiilieutraalia yhteiskutaa. Näitä mahdollisuuksia liittyy kaupukiseutuje maakäytö, liiketee ja muu ifrastruktuuri suuitteluu, julkisii rakeuksii ja hakitoihi sekä kestävämpie elämätapoje mahdollistamisee ja kulttuurise muutokse tukemisee. Suome HINKU-projekti o pieimuotoiseaki mallikelpoie esimerkki tällaise muutosprosessi voimasta. EU: kaupukiageda voisi ostaa esii keskeiset isot kehittämishaasteet ja luoda raketeita, joilla eri tavoi tuettaisii kaupukeja äissä muutosprosesseissa. Yritykset kaupugi kehittäjää ja vetovoimatekijää Elikeioelämä rooli kaupukikehityksessä toi esii Busiess Europe -järjestö Markus Beyrer. Kaupukie roolia o tehdä paitsi viisasta ja itegroitua kaupukipolitiikkaa myös fasilitoida eri toimijoita kaupugissa yhteiste ratkaisuje kehittämiseksi. Näihi ratkaisuihi o usei hyödyllistä ottaa mukaa yritykset. Hyväksi esimerkiksi Beyrer osti Euroopa uioi tuoree Smart Cities ad Commuities -kumppauusaloittee. Chris Vei Maailmapakista totesi, että hallio oistumie o yhtä kui hallio yhteistyö ulkopuoliste tahoje, järjestöje, yrityste ja asukkaide kassa. Tästä esimerkki o avoime data hyödytämie kaupukikehityksessä. Yhteisö o usei osaamisresurssi, joka moet yhteiskehittämise käytäöt osoittavat. Kute Suomessaki o ähty, pieistä kokeiluista poistava start-up-kehittämie valtaa alaa ja suurte jäykästi tuottavie yrityste tai orgaisaatioide merkitys o vähetyyt. Lisätietoja: EU: kaupukiagedasta eemmä eu/regioal_policy/ cofereces/urba2014/ doc/issues_paper_fial.pdf.

15 Kasallie alueellie kehittämie alue-itegraattori 15 Uudet lait alueide kehittämiselle ja rakeerahastotyölle voimaa tammikuussa 2014 Teksti: Tuula Maelius, hallituseuvos ja Tarja Reivoe, euvotteleva virkamies, TEM Uudet lait alueide kehittämisestä ja rakeerahastotoimia hallioiista sekä alueide kehittämise ja rakeerahastohakkeide rahoittamisesta tulivat voimaa Uude laisäädäö tarve johtui Euroopa uioi rakeerahastokaude vaihtumisesta sekä kasallisista uudistustarpeista. Lakiuudistustyötä ohjasi valtioeuvosto asettama alue- ja rakeepolitiika euvottelukuta. Laki alueide kehittämisestä ja rakeerahastotoimia hallioiista (ALKE-laki) sisältää alueide kehittämise ja rakeerahastohallioii perussääökset, kute eri viraomaiste ja muide aluekehitykse kaalta merkittävie toimijoide tehtävät. Viraomaiste työjakoa ja tehtäviä o pyritty selkeyttämää. Työ- ja elikeiomiisteriölle kuuluu alueide kehittämise yhteesovittamisvastuu keskushalliossa. Aluetasolla maakutie liitot ovat edellee aluekehittämisviraomaisia ja e vastaavat aluekehittämise strategisesta kokoaisuudesta alueellaa. Alueide kehittämie toteutuu useide hallioaloje tehtävie kautta ja sitä edistetää iide välisellä yhteistyöllä. Alueide kehittämistä ja rakeerahastotoimitaa toteuttavat pääosi samat viraomaiset sekä keskushallito- että aluetasolla ja rakeerahasto-ohjelma sisältyy kehittämise ja rahoitukse välieeä kasallisee alueide kehittämise järjestelmää. Laissa imetää rakeerahastoohjelma eri viraomaiset ja iide tehtävät. Näide tarkemmista tehtävistä ja työjaosta säädetää valtioeuvosto asetuksella. Strategisuutta ja sopimuspohjaisuutta Alueide kehittämie perustuu edellee pääosi erilaisii ohjelmii. Keskeisi äistä o hallituskaudeksi laadittava valtioeuvosto aluekehittämispäätös (aikaisemmi aluekehittämistä koskeva VN: tavoitepäätös), joka strategisuutta o lisätty ja se merkitystä vahvistettu. Hallioaloje aluekehittämisstrategiat valmistellaa jatkossa samaaikaisesti aluekehittämispäätökse kassa. Aluekehittämispäätös valmistellaa mahdollisimma opeasti hallituskaude alussa. Viime vuosia lisäätyyt sopimuspohjaie aluekehittämie, kute valtio ja keskuskaupukie väliset kasvusopimukset, otetaa aikaisempaa paremmi osaksi alueellista suuittelua. Alueilla keskeie aluekehittämise asiakirja o edellee maakua liito johdolla valmisteltava maakutaohjelma. Maakutaohjelma toteuttamissuuitelma muuttui ohjelma toimeepaosuuitelmaksi, joka tehdää jatkossa joka toie vuosi. Se sisältää äkemykse sekä kasallisilla että rakeerahastovaroilla toteutettavista toimepiteistä ja rakeerahastorahoitukse kohdetamisesta viraomaisille. Rahoitussääöksii harmoisoitia Rahoituslai muutostarpeet johtuivat pääosi rakeerahastosääöste harmoisoitivaatimuksista, ja uudesta rakeerahastokaudesta. Rahoituslakia sovelletaa eräitä poikkeuksia lukuu ottamatta työ- ja elikeiomiisteriö lisäksi sosiaali- ja terveysmiisteriö, ympäristömiisteriö, liikee- ja viestitämiisteriö ja opetus- ja kulttuurimiisteriö hallioaloje sekä maakutie liittoje rakeerahastohakkeide rahoituksee. Lakii sisältyy myös kaikkia rakeerahastohakkeita koskevia yleisiä sääöksiä. Laissa o tue myötämistä, maksamista ja valvotaa koskevat keskeiset säädökset. Miisteriöide, maakutie liittoje ja ELY-keskuste rakeerahastovaroilla rahoittamie hakkeide tarkempi sisältö tulee rakeerahasto-ohjelmasta. Tue myötämisee ja maksatuksee liittyvää halliollista työtä väheetää käyttämällä ykyistä eemmä yksikertaistettuja kustausmalleja sekä sähköistä meettelyä. Asetusvalmistelu käyissä Uusia lakeja tarketavie kolme asetukse, s. ALKE-, rahoitus- ja tukikelpoisuusasetukse, valmistelu o käyissä. Tavoitteea o, että asetukset saadaa voimaa toukokuu alussa, koska rakeerahasto-ohjelma toteuttamie käyistyy toukokuu alussa.

16 16 alue-itegraattori Kasallie alueellie kehittämie Kasvusopimuksie toteutusta seurataa Teksti: Olli Alho, erityisasiatutija, TEM Valtio solmi joulukuussa 2013 kasvusopimukset 12 suurimma kaupukiseudu kassa vuode 2015 loppuu saakka. Samat 12 kaupukiseutua ovat mukaa myös Iovatiiviset kaupugit (IN- KA) -ohjelmassa. Meettelyt täydetävät toisiaa: kasvusopimuksii sisällytetää e strategiset osaamise kärkialat, joita edistetää INKA-ohjelmalla. kasvusopimusprosessi o arvioitu ja tehty kehittämisehdotukset tulevaa hallituskautta varte. Vuode 2014 aikaa tehdää arvio kasvusopimusprosessi toimivuudesta. Lisätietoja: Kasallie seurata suurkaupukijaostolla sopimuskohtaie seurata keskuskaupugeilla Kasvusopimuste valtakuallisesta seuraasta vastaa kaupukipolitiika yhteistyöryhmä suurkaupukijaosto, jossa keskeiset miisteriöt ja kasvusopimuste piirissä olevat 12 kaupukiseutua ovat edustettua. Suurkaupukijaosto tehtävää o kehittää valtio ja suurte kaupukiseutuje välisiä yhteistyömuotoja ja sopimusmeettelyjä. Kasvusopimuste alueellista toimeepaoa ja seurataa varte kasvusopimusseudut järjestäytyvät keskuskaupukivetoisesti. Toimeepaoo ja seurataa tulevat mukaa sopimuskumppait. Valtio alueellie osallistumie o ao. ELY-keskukse vastuulla. TEM ataa ELY-keskuksille tarkemmat ohjeet kasvusopimuste toimeepaoo ja seurataa osallistumisesta kevää 2014 aikaa. Vastaavat tavoitteet / mittarit voidaa sopia kaupukiseutukohtaisesti, soveltae kasallisia tavoitteita. Muutamassa kasvusopimuksessa o esitetty määrällisiä mittareita. Arvioitia käyistetää Vuode 2014 aikaa tehdää arvio kasvusopimusprosessi toimivuudesta. Kasvusopimuste lisäksi tarkasteluu otetaa muutki sopimukselliset järjestelyt valtio ja kaupukiseutuje välillä (erityisesti MAL). Sopimuksellise kaupukipolitiika arvioiilla saadaa äkemyksiä meettelytava kehittämistarpeista ja taustatietoa muu muassa tulevaisuusseloteo valmisteluu. Seuraa tavoitteet ja mittarit Kasvusopimusseuraa tavoitteea o saada aikaa sellaie prosessi, että sopimuste tavoitteet ja toimepiteet voivat toteutua. Seuraa kasalliset tavoitteet / mittarit ovat: seurataa o luotu toimiva järjestelmä kasvusopimuste toimepiteet o saatu käyistettyä ja toteutettua kasvusopimuste yhteisiä teemoja o edistetty sovitu mukaisesti (julkiset iovatiiviset hakiat, erityisesti cleatech-ratkaisut sekä asemaseutuje kehittämie/valtio maat) kasvusopimukset ovat vaikuttaeet kaupukiseutuje kehityksee tavoitteide mukaisesti