Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin

Transkriptio

1 Iloa Hatakka Vapaaehtoiste saatavuus ja käytettävyys hälytystehtävii 10 SPEK tutkii Iloa Hatakka Vapaaehtoiste saatavuus ja käytettävyys hälytystehtävii 10 SPEK tutkii

2 Paiotalo Tammerprit Oy, Tampere 2014 Ulkoasu Timagi / Ae Kaikkoe Grafiikka Spatio (graafit) ja Jukka Helmie (kartat) SPEK Tutkii 10 ISBN (id.) ISBN (PDF) Julkaisija Suome Pelastusala Keskusjärjestö SPEK Ratamestarikatu 11, Helsiki Puheli (09) , faksi (09) spekifo@spek.fi

3 Sisällys Esipuhe...4 Johdato...5 Hälytystoimitaa osallistuvat järjestöt...8 Keskeiset käsitteet Metodologia ja aieistot Kyselytutkimus vapaaehtoisille Vapaaehtoiste tehtävät viraomaiste varautumisessa Raportoiti ja tehtävätiedot Vapaaehtoiste ja viraomaiste yhteistoimita Perusteet vapaaehtoiste käytölle Yhteistoimitajärjestelyt Esimerkkitapaukset Vapaaehtoiste käytettävyys hälytystehtävissä Vastaajie taustatiedot Osallistumie vapaaehtoistoimitaa Käytettävyys hälytystehtävii Motivaatio toimitaa Alueellie tarkastelu Toimitatilastot Tehtävät valtakuallisesti Tehtävät alueellisesti Toimijamäärä Avu kohteea olleide hekilöide määrä Toimitaa käytetyt hekilötyötuit Keskeiset tulokset Pohdita Arvio aieistosta Suositukset vapaaehtoisresurssi käytettävyyde paratamiseksi Vapaaehtoisresurssi tuistamie Tarvittavie vapaaehtoisresurssie määrittely ja stadardisoiti Hälytyskäytätöje kehittämie Raportoitikäytäö ja tehtäväluokitukse yhteäistämie Osallistumise ja rekrytoitumise edistämie Lähteet Liitteet...104

4 Esipuhe Vapaaehtoiste saatavuutta ja käytettävyyttä hälytystehtävii tarkastellee tutkimukse juuret ovat vuoa 2013 julkaistussa pelastustoime tilipäätöstutkimuksessa, joka tarjosi kattava kokoaisesitykse suomalaisesta pelastustoimesta. Tutkimuksessa tuistettii tarve saada lisätietoa viraomaiste tukea toimivasta vapaaehtoisketästä. Lisäksi vapaaehtoistoimia kehittämie o keskeie toimita-alue SPEKi tutkimus- ja kehittämistoimiassa, jossa pyritää ymmärtämää ja eakoimaa yhteiskuassa tapahtuvia muutoksia. Vapaaehtoistoimia vahvistamie o ostettu esille myös sisäise turvallisuude ohjelma toimepiteissä. Tutkimus tarjoaa tietoa pelastuspalvelutoimiassa mukaa olevie vapaaehtoiste kautta myös kasalaisyhteiskua roolista yhteiskua turvallisuustehtävissä. Vaikka käsillä oleva raportti o esimmäie ykytilakuvaus pelastuspalvelutoimiasta, tutkimukse tulokset voidaa ähdä varsiaista raporttia laaja-alaisempia. Tutkimushakkeessa koottii yhtee pelastuspalveluketällä toimivat järjestöt ja viraomaiset. Voidaaki saoa, että tutkimukse ympärille muodostui aktiivie asiatutijaverkosto vapaaehtoiste käyttöö liittyvie teemoje käsittelyy. Hakkeessa laaditut suositukset pureutuvat keskeisimpii vapaaehtoiste käytettävyytee liittyvii kehittämisteemoihi, ja e ovat kohdeettu sekä järjestöille että viraomaisille. Tutkimukse rahoituksesta vastasi Palosuojelurahasto, jota kiitämme lämpimästi. Erityiskiitos Suome Sopimuspalokutie Liito Isto Kujalalle ja Silvio Hjeltille sekä pelastuspalvelujärjestöje asiatutijoille keskusteluista, aieistoista ja vapaaehtoisille suuattuje kyselyje mahdollistamisesta. Kiitos kaikille vapaaehtoisille, jotka vastasivat kyselyihimme. Kiitokset kuuluvat lisäksi hakeryhmälle ja erityisesti se puheejohtaja Atti Ratakakaalle eriomaisesta keskustelusta vapaaehtoisresurssi käytettävyyde kehittämisestä. Kiitokset myös sisäise turvallisuude ohjelma sihteeristölle ja järjestöyhteistyöryhmälle asiatutijuudesta sekä ohjauksesta. Kiitos tutkimuksessa mukaa olleille pelastuslaitoksille ja kuille sekä Rajavartiolaitokse esikualle, Pelastusopistolle, Poliisiammattikorkeakoululle ja Poliisihallitukselle sekä sosiaali- ja terveysmiisteriö valmiusyksikölle tarvittavista aieistoista ja tiedoista. Erityiskiitos Timagi Ae Kaikkoselle eriomaisesta taittotyöstä sekä Jukka Helmiselle kartoista, Suome Kyselytutkimukse Samu Lagerströmille kyselyaieistoista ja Spoke Oy: Johaa Pellille oikoluvusta.

5 Johdato Kasalaisyhteiskua varautumista häiriötilateisii ja poikkeusoloihi o toistaiseksi tutkittu vähä, vaikka jälkiteollisessa yhteiskuassa vapaaehtoistoimia ja paikallisyhteisöje rooli o keskeie, ja kolmasosa suomalaista o mukaa vapaaehtoistoimiassa (Grödlud 2014). Järjestöje rooli o yleisesti tuustettu, ja järjestöillä o pitkät periteet suomalaisessa turvallisuustyössä. Palokutie, pelastuspalvelujärjestöje ja Vapaaehtoise pelastuspalvelu (Vapepa) toimiassa o mukaa vähitää hekilöä, joista hälytystoimiassa o kolmaes. Vuoa 2013 oi hekilöä sai apua vapaaehtoisilta yksiköiltä tai ryhmiltä. Tämä lisäksi sopimuspalokuat ovat vuosittai mukaa tehtävässä (Hjelt & Kujala 2013). Yhteiskua varautumisessa oettomuuksii, erilaisii kriiseihi ja häiriöihi, kasalaisyhteiskua ja erityisesti kolmae sektori rooli o ostettu esille politiikkaohjelmissa ja strategioissa (esim. sisäise turvallisuude ohjelma, yhteiskua turvallisuusstrategia, pelastustoime strategia). Vapaaehtoisee osallistumisee tai vapaaehtoisuude pohjalta tehtyy sopimuksellisee sitoutumisee perustuva osallistumie o ähty yhtäältä kustaustehokkaaksi (esim. Laasae 2011) ja toisaalta osallisuutta edistäväksi ja sitouttavaksi tavaksi tuottaa valmius erilaiste oettomuus- ja häiriötilateide varalle (Makkie 2013). Järjestötoimia merkitykse ja rooli ohella keskustelua o herättäyt järjestötoimia tulevaisuus (Peltoe & Hatakka 2014). Esimerkiksi pelastustoime strategiassa vapaaehtoise hekilöstö riittävyys o imetty yhdeksi toimiala kriittiseksi meestystekijäksi (Sisämiisteriö 2012a). Samaaikaisesti vapaaehtoistoimitaa käsittelevät tutkimukset kertovat vapaaehtoistoimia oleva murroksessa ja vapaaehtoisuude muuttuva yhä lyhytkestoisemmaksi. (Grödlud 2014) Kilpailu ihmiste ajakäytöstä o lisäätyyt, ja työ sekä vapaa-aja suhde o hämärtyyt. Suomalaise yhteiskua ikä-, alue- ja talousraketeissa tapahtuvie muutoste yhdeksi vaihtoehdoksi o esitetty vapaaehtoiste yhä laajamittaisempaa käyttöä erilaisissa turvallisuustehtävissä. Tämä tarkoittaisi todeäköisesti vapaaehtoistoimia muutosta esimerkiksi yhä pitkäaikaisempaa sitoutumista ja ykyistä korkeampaa osaamista vaativaksi toimiaksi. 5

6 Viraomaiset varautuvat tehtäviesä hoitamisee ii häiriötilateissa kui poikkeusoloissa valmiussuuittelulla, erilaisilla muodostelmi ja järjestelmillä sekä varaamalla käyttöösä yksittäisiä hekilöitä ja materiaalia. Pelastuslaitoksilla ja kuilla o häiriötilateisii ja poikkeusoloihi liittyvät alueelliset ja paikalliset suuittelukäytäöt. Käytäössä viraomaiste ja järjestöje yhteistoimiassa o tää päivää suuria eroja luvulla tapahtuut varautumise ohjeide osittaie purkamie äkyy 2000-luvulla alueellise varautumise vahvistumisea ja käytätöje pirstaleisuutea (Wiikikoski 2013; Peltoe & Makkie 2012). Varautumise pirstaleisuus äkyy vapaaehtoisresurssi osalta siiä, ettei käytössä juurikaa ole yhteäisiä suuittelukäytätöjä järjestöje ja viraomaiste yhteistoimialle. Esimerkiksi kuta- tai pelastuslaitosraja voi erottaa kaksi täysi erilaista tapaa käyttää vapaaehtoisresurssia. Viimeaikaiset laajat myrskytuhot ja iide aiheuttamat alueelliset ja paikalliset häiriötilateet ovat osoittaeet, että erityisesti häiriötilateissa tarvitaa laajamittaista ja joustavaa resurssie käyttöä ormaalioloje toimivaltuuksie puitteissa. Lisäksi myrskyt ovat osoittaeet, että sekä viraomaisilla että kasalaisyhteiskua toimijoilla tulee olla jaettu käsitys eri toimijoide rooleista ja tehtävistä ii varautumise kui oettomuus- ja häiriötilateide aikaise toimiaki osalta. Yhteiskua kriisisietokyvy kaalta o tuistettu tarve saada lisää tietoa järjestöje ja julkise sektori yhteistyöstä sekä olemassa olevista valmiuksista. Tässä tutkimushakkeessa o selvitetty vapaaehtoiste saatavuutta ja käytettävyyttä. Hakkee tavoitteea o ollut: selvittää vapaaehtoiste osallistumista ja käytettävyyttä hälytystehtävii sekä valmiustoimitaa liittyviä motivaatiotekijöitä; tarkastella vapaaehtoiste roolia ja suuiteltuja tehtäviä viraomaiste varautumisessa sekä tehtyjä yhteistoimia järjestelyjä; sekä koota kokoaiskuva vapaaehtoiste viraomaiste tukea suorittamista tehtävistä. Tutkimuksessa tuotettii ykytila kuvaus sekä tuistettii viraomaiste ja järjestöje yhteistoimitaa liittyvät kehittämistarpeet ja ratkaisuvaihtoehdot. Tutkimusraporti lisäksi hakkeessa valmisteltii suositukset keskeisistä kehittämiskohteista. 6

7 Tutkimushake perustui sisäise turvallisuude ohjelma 64. toimepiteesee: Vahvistetaa vapaaehtoiste saatavuutta turvallisuus- ja hälytystehtävii ja selvitetää, kuika palokutasopimuksii kirjatut vahvuusvaatimukset täyttyvät maa eri osissa. Hake toteutettii yhdessä Suome Sopimuspalokutie Liito (SSPL) kassa, joka julkaisi syksyllä 2013 palokutie lähtövarmuusselvitykse osaa tätä haketta. Hakkee ohjausryhmää toimi sisäise turvallisuude ohjelma järjestöyhteistyöryhmä. Ohjausryhmä lisäksi hakkeelle imettii hakeryhmä, joka puheejohtajaa toimi kasaedustaja Atti Ratakagas. Hakeryhmää imettii pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa sisämiisteriöstä, sisäise turvallisuude ohjelma edustajaa ylitarkastaja Ari Evwaraye sisämiisteriöstä, pelastuslaitoste kumppausverkosto edustajaa pelastusjohtaja Jarmo Haapae Jokilaaksoje pelastuslaitokselta, kehittämispäällikkö Jussi Rahikaie Kutaliitosta, järjestöjohtaja Marita Salo Suome Puaisesta Rististä, valmiuspäällikkö Jori Nordström Suome Meripelastusseurasta, asiatutija Silvio Hjelt SSPL:sta ja toimiajohtaja Isto Kujala SSPL:sta. Lisäksi hakeryhmässä olivat tutkimus- ja kehittämispäällikkö Teija Makkie ja erikoistutkija Iloa Hatakka Suome Pelastusala Keskusjärjestöstä (SPEK). 7

8 Hälytystoimitaa osallistuvat järjestöt Viraomaisia tukevassa pelastus-, etsitä- ja esihuoltotoimiassa o mukaa laaja joukko vapaaehtoisjärjestöjä. Osa järjestöistä toimii kapealla toimitaalueella, jossa osaamisvaatimukset ovat korkeat. Näide järjestöje perustehtävää o tuottaa hälytyksellisiä resursseja (k. pelastuspalvelujärjestöt), samalla ku osalla järjestöistä vai osa toimiasta liittyy valmiudellisee toimitaa. Viraomaisyhteistoimia sujuvoittamiseksi o luotu erilaisia toimia yhteesovittamismekaismeja. Järjestöistä Suome Puaie Risti (SPR), Suome Pelastusala Keskusjärjestö (SPEK) ja Maapuolustuskoulutusyhdistys (MPK) koordioivat jäseistösä tai verkostosa toimitaa. Seuraavassa esitellää keskeiset pelastuspalvelutoimitaa osallistuvat järjestöt ja yhteisöt. Palokuat Suome pelastustoime järjestelmä oleaie osa ovat vapaaehtoiset ja sivutoimisee hekilöstöö perustuvat sopimuspalokuat. Suomessa toimii 709 sopimuspalokutaa ja oi hälytyskelpoista sopimuspalokutalaista (Hjelt & Kujala 2013). Kaikkiaa palokutalaisia o oi , joista oi o palokutaaisia ja oi palokutauoria. Kokoaisluvussa ovat mukaa myös esimerkiksi veteraait ja soittokutalaiset. Sopimuspalokuat ovat vuosittai mukaa oi puolessa pelastustoime tehtävistä. (Makkie toim. 2013) Vapaaehtoie pelastuspalvelu Vapaaehtoie pelastuspalvelu (Vapepa) o vuoa 1964 perustettu 50 järjestö yhteeliittymä, joka tarjoaa koulutettuja vapaaehtoisia viraomaiste tueksi auttamistehtävii. Vapepa o tukiorgaisaatio kaikille viraomaisille. Verkostossa o mukaa pelastuspalvelu-, maapuolustus-, asiatutija- ja eduvalvotajärjestöjä. Suome Puaie Risti koordioi toimitaa yleise pelastuspalvelutoimia osalta. Hälytysryhmie määriä tarkasteltaessa Suome Puaise Risti lisäksi erityisesti metsästäjäjärjestöt ovat merkittävä osa Vapepa toimitaa. Luoteeomaista Vapepa verkostossa mukaa olevilla järjestöille o, että verkosto kautta mukaa olevat hälytysryhmät kaavoidaa viraomaisia tukevii tehtävii. Toimikuat koordioivat toimitaa paikallisella, maakuallisella ja valtakuallisella tasolla (Vapaaehtoie pelastuspalvelu 2013). 8

9 Suome Puaie Risti Vuoa 1877 perustetu Suome Puaise Risti toimiassa o mukaa oi vapaaehtoista. Järjestö tehtävää o pelastaa ihmishekiä kotimaassa sekä avustaa viraomaisia ihmiste hyvivoii edistämiseksi. (Laki Suome Puaisesta Rististä 811/2005) Suome Puaie Risti o osa kasaivälistä Puaise Risti liikettä, mikä vahvistaa järjestö kykyä toimia myös Suomessa. Järjestö toimitamuotoihi kuuluvat auttamisvalmiude ylläpito sekä vapaaehtoise pelastustoimia harjoittamie. Keskustoimisto lisäksi toimitaa orgaisoivat 12 piiriä ja oi 400 osastoa. Valmiustoimitaa liittyviä järjestö toimitamuotoja ovat muu muassa esiapupäivystykset, katastrofirahasto käyttö kotimaassa sekä esihuoltotoimita. (Suome Puaie Risti 2011b; 2014b) Suome Meripelastusseura Suome Meripelastusseura (SMPS) o vuoa 1897 perustettu valtakuallie oi 60 vapaaehtoise meri- ja järvipelastusyhdistykse keskusjärjestö, joka päätehtävää o auttaa merihätää joutueita raikolla ja sisävesillä. Meripelastusseura toimiassa o mukaa 150 pelastusalusta ja vapaaehtoista. (Suome Meripelastusseura 2013) Meripelastusyhdistykset osallistuvat pelastus- ja etsitätehtävii sekä kiireettömii avuatotehtävii. Meripelastusseura o osa Vapepaa ja se vastuulla o koordioida vesialueilla tapahtuvaa pelastuspalvelutoimitaa (Vapaaehtoie pelastuspalvelu 2013). Suome Letopelastusseura Vuoa 2006 perustettu Suome Letopelastusseura (SLPS) koordioi vapaaehtoista letopelastus- ja paloletotoimitaa. Seura toimiassa o mukaa vapaaehtoista ja 40 letokerhoa, joilla o käytössää yli 70 etsitäletoo soveltuvaa SAR-letokoetta (Suome Letopelastusseura 2014). Etsitätehtävie lisäksi Suome Letopelastusseura yksikköä käytetää pelastustoime johtamisessa, metsäpaloje tähystysleoilla ja tiedustelussa (Sisämiisteriö 2009, 5). Paloletotoimita eroaa etsitä- ja pelastustehtävistä site, että se o ealta sovittua sopimukse mukaista palvelutuotatoa. Pohjois-Suome aluehallitovirasto hallioi ja ohjaa metsäpaloje letotähystystä. Metsäpaloje sytymistä seurataa koko maassa yhteesä 26 letoreitillä, joilla tähystysletoja suorittavat Pohjois-Suome aluehallitovirasto kassa sopimukse solmieet letokerhot ja yritykset (Kurttila 2014). 9

10 Pelastuskoirajärjestöt Etsitä- ja pelastuskoiratoimitaa koordioivat Suome Pelastuskoiraliitto (SPeKL) ja Suome Palveluskoiraliitto (SPKL). Pelastuskoiratoimitaa osallistuvia paikallisyhdistyksiä o oi 50, joide hälytysryhmissä o mukaa 642 hekilöä ja 265 pelastuskoiraa. (Suome Palveluskoiraliitto 2014; Suome Pelastuskoiraliitto 2014).) Etsitä- ja pelastuskoirat osallistuvat pääasiassa poliisijohtoisee kadoeide hekilöide etsitää. Pelastuskoirayhdistykset kouluttavat myös koiria ja ohjaajia väestösuojelutehtävii. Keskeiset käsitteet Vapaaehtoisuudella tarkoitetaa palkatota, vapaasta tahdosta kumpuavaa yleishyödyllistä toimitaa, joka useimmite o orgaisoituut joki taho avustuksella (Nylud & Yeug 2005, 15). Pelastuspalvelujärjestöllä tarkoitetaa järjestöä, joka perustehtävää o oettomuude uhrie ja muide hädäalaiste hekilöide etsitä, pelastamie, suojaamie ja muu auttamie, tai tällaise toimia kehittämie ja tukemie. Pelastuspalvelujärjestöjä ovat muu muassa Suome Puaie Risti ja Suome Meripelastusseura, joide hälytysosastot ja -ryhmät toimivat erityyppisissä pelastus- ja auttamistehtävissä. Järjestöje tuottamat voimavarat ovat hälytettävissä viraomaiste tai Vapepa kautta. (Kokoaisturvallisuude saasto 2014) Valmiusjärjestöiksi kutsutaa pelastuspalvelujärjestöjä, jotka ylläpitävät hälytystehtävii käytettävissä olevia hekilö- tai materiaaliresursseja (Kokoaisturvallisuude saasto 2014). 10

11 1. Metodologia ja aieistot Tässä tutkimuksessa selvitettii vapaaehtoiste saatavuutta ja käytettävyyttä hälytystehtävissä. Tutkimukse esimmäisessä vaiheessa selvitettii puhelihaastatteluilla vapaaehtoiste kokemuksia osallistumisesta hälytystoimitaa. Toisessa vaiheessa tarkasteltii aieistoaalyysi avulla vapaaehtoiste ja viraomaiste yhteistoimitajärjestelyjä sekä vapaaehtoisille suuattuja tehtäviä. Kolmaessa vaiheessa koottii yhteeveto vapaaehtoiste suorittamista tehtävistä. Tässä luvussa esitellää tutkimukse metodologia ja aieistot. 1.1 Kyselytutkimus vapaaehtoisille Esimmäise vaihee tiedokeruumeetelmää käytettii järjestöje osalta puhelihaastattelututkimusta (tiedokeruuaika ) ja palokutie osalta sähköistä e-lomaketutkimusta (tiedokeruuaika ). Molempie aieistoje keruu toteutti Suome Kyselytutkimus Oy. Palokuille suuattu kysely lähetettii Suome Sopimuspalokutie Liito kautta. Järjestöille ja palokuille suuatuissa tiedokeruissa käytettii yhteevää kyselylomaketta. Tutkimukse kokoaisotos () oli valmiusjärjestöje tiedokeruu osalta yhteesä haastattelua ja palokutie osalta sähköistä vastausta. Tutkimukse otos pyrittii kiitiöimää valmiusjärjestövastaajie osalta hätäkeskusalueide 1 väestöosuuksia vastaavaksi. Otaa suuittelussa huomioitii päällekkäiste yhteystietoje poisto sekä kattojärjestöje keskiäiset toimijaosuudet siltä osi, kui se oli tilastollisesti perusteltua ja yhteystietoje osalta mahdollista (muu muassa myöhempi tarve kattojärjestöje itseäisee tarkasteluu myös pieempie järjestöje osalta). Lopullie poimita muodostettii yksikertaista satuaisotataa käyttäe. Palokutalaiste osalta tutkimus kohdeettii kaikille palokuissa toimiville. 1 Kerava hätäkeskus (Helsigi, Läsi-Uudemaa, Itä- ja Keski-Uudemaa hätäkeskukset); Oulu hätäkeskus (Lapi hätäkeskussekä Pohjois-Pohjamaa ja Kaiuu hätäkeskus); Vaasa hätäkeskus (Pohjamaa ja Keski-Suome hätäkeskukset); Pori hätäkeskus (Pirkamaa ja Satakua hätäkeskukset); Turu hätäkeskus (Varsiais-Suome ja Hämee hätäkeskukset); Kuopio hätäkeskus (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Kaakkois- Suome hätäkeskukset) (VNK: päätös hätäkeskusalueista ) 11

12 Kysymysteemat ja kyselylomake Kysymyslomakkee lähtökohtaa olivat tutkimuskysymykset ja tutkimukse tavoitteet. Lomake raketui 35 kysymyksestä, jotka oli jäseelty viitee teemaa ja taustakysymyksii (liite 1). Kyselylomakkee esimmäie osa käsitteli osallistumista vapaaehtoistoimitaa. Kysymykset (K 1 4) käsittelivät järjestötoimitaa osallistumista, toimiassaolovuosia sekä osallistumissyitä. Toisessa osassa osallistumista hälytystoimitaa (K 5 13) kartoitettii useamma kysymykse avulla. Kysymykset käsittelivät saatuje hälytyste määrää ja osallistumista, tehtäviä/roolia hälytyksissä ja tehtävie kestoa sekä päällekkäisiä tehtäviä. Kyselylomakkee kolmas osa käsitteli käytettävyyttä hälytystehtäville (K 14 17). Kysymykset käsittelivät vapaaehtoiste mahdollisuutta osallistua tehtävii huomioide työ-, perhe- ja muut sitoumukset. Tämä lisäksi kartoitettii osallistumismahdollisuuksia tehtävii virka-aikaa. Kyselylomakkee eljäs osa käsitteli motivaatiota (K 18 21). Kysymyksillä kartoitettii hälytystoimitaa motivoivia ja estäviä tekijöitä sekä kiiostusta jatkaa tulevaisuudessa samoissa tehtävissä. Lisäksi kartoitettii yhteistyöjärjestelyjä viraomaiste kassa (K 22 25). Taustatiedoissa (K 26 35) kerättii tietoa muu muassa vastaajie sukupuolesta, iästä sekä koulutus- ja ammattitaustasta. Potetiaaliset vastaajat ja lopullie otos Koska lähtökohtaa tutkimuksessa oli vapaaehtoiste osallistumie hälytystoimitaa, tutkimukse potetiaaliste vastaajie jouko muodostivat pelastuspalvelujärjestöje lisäksi Vapepa toimitaa osallistuvat vapaaehtoiset. Palokuista potetiaaliste vastaajie jouko muodostivat palokutatoimitaa osallistuvat hekilöt. Otokse lähtökohtaa käytettii toimijamääriä järjestöittäi. Suome Puaise Risti osalta potetiaaliste vastaajie joukko oli 5 000, jolloi jokaisessa 500 osastossa arvioitii oleva oi 10 hälytysryhmässä toimivaa vapaaehtoista. Potetiaaliste vastaajie määrä pelastuskoiraharrastajie osalta oli 800, letopelastajie kohdalla ja meripelastajie osalta vapaaehtoista. Vapepassa toimii oi vapaaehtoista (Valmiustietokata 2014). Tässä tutkimuksessa Vapepasta rajattii pois WWF: hege öljytorjua hälytysryhmä ja pelastuspalvelujärjestöje vapaaehtoiset. Jälkimmäie siksi, että pelastuspalvelujärjestöjä käsitellää tutkimuksessa omaa toimijaryhmäää. WWF: hälytysryhmä rajattii otoksesta pois siksi, ettei sitä hälytetä päivittäisii tehtävii. Pelastuspalvelujärjestöje ulkopuoliste Vapepa- 12

13 järjestöje osalta potetiaaliste vastaajie jouko muodostivat vapaaehtoista. Pelastuskoiratoimijoide ja Meripelastusseura osuutta lisättii lopullisee otoksee pieetämällä Vapepa ja Suome Puaise Risti otosta. Edellä kuvattuje rajauste jälkee Suome Puaie Risti ja pelastuspalvelujärjestöje ulkopuoliset Vapepa-järjestöt muodostivat kaksi kolmasosaa otoksesta. Otos toteutui Kerava hätäkeskukse alueella pelastuskoiraryhmie ja Vapepa-järjestöje osalta. Puuttuvat haastattelut tehtii muide hätäkeskuste alueilta. Potetiaaliste vastaajie Toteutuut otos, kpl Toteutuut otos (%) Järjestö määrä, kpl Suome Puaie Risti ,4 Suome Meripelastusseura ,3 Suome Letopelastusseura ,0 pelastuskoiratoimita ,0 Vapaaehtoie ,3 pelastuspalvelu* Yhteesä ,0 * Ei sisällä: WWF, SPR, SMPS, SLPS, SPeKL ja SPKL Taulukko 1. Tutkimukse potetiaaliste vastaajie määrä sekä toteutuut otos. 13

14 1.2 Vapaaehtoiste tehtävät viraomaiste varautumisessa Tutkimukse toise vaihee tavoitteea oli kuvata kolmae sektori ykytila roolia, tehtäviä ja yhteistoimitajärjestelyjä osaa oettomuus- ja häiriötilateisii varautumista. Tutkimuksessa selvitettii, missä laajuudessa ja mihi tehtävii viraomaiset ja kuat ovat suuitelleet käyttäväsä vapaaehtoisia. Tutkimus toteutettii esimerkkitapauste kautta käyttäe laadullista aieistoaalyysiä. Tutkimuksee valittii viisi pelastuslaitosta, joista kaksi pelastuslaitoste verrokkialueelta 2 1, yksi verrokkialueelta 3 ja kaksi pelastuslaitosta verrokkialueelta 4. Koska pelastuspalvelujärjestöje vapaaehtoiset toimivat yli sektorirajoje kaikkie viraomaiste hälyttämillä tehtävillä, tarkastelu laajeettii poliisii, rajavartiolaitoksee sekä sosiaali- ja terveystoimee. Pelastuslaitoksilta tutkimuksee pyydettii varautumissuuitelmat, kute valmius- ja toimialasuuitelmat sekä sopimukset järjestöje kassa. Tutkimuslupapyyöt lähetettii pelastusjohtajille, mikä jälkee aieistopyyöt hoidettii yhteyshekilöide kassa. Pelastuslaitoste osalta tutkimuslupa ja aieistot saatii käyttöö pääosi opeasti ja kattavasti. Seuraavaksi aieistot dokumetoitii, mikä jälkee iistä taulukoitii vapaaehtoiste käyttöö ja se suuitteluu viittaavat kohdat. Tutkimukse kriteeriksi kutie valialle asetettii asukasluku ja toimitaympäristö, eli oliko kuta kaupukimaie, taajaa asuttu tai maaseutumaie. Kutie valiassa ei huomioitu palveluje järjestämistapaa eli sitä, olivatko palvelut tuotettu isätäkuassa, liikelaitoksessa vai ulkoistuksella. Kutie yhteydeotoista selvisi, että kutie varautumissuuitelmat eivät välttämättä olleet päivitettyjä tai varautumisessa ei ollut huomioitu kolmatta sektoria laikaa. Vaikka suhtautumie tutkimuksee oli lähes poikkeuksetta positiivie, kuat eivät äi olle välttämättä lähteeet mukaa aieistoaalyysii perustuvaa tutkimuksee. Voidaaki saoa, että tutkimusaieisto kutie osalta jäi vajaaksi. Tutkimusprosessi aikaa oltii yhteydessä 14 kutaa, joista viisi oli lopulta mukaa. 2 Vuode 2010 jaottelu mukaa pelastuslaitokset voidaa jakaa eljää verrokkialueesee: 1 = suuri asukasluku ja väestö kasvaa, 2 = asukastiheys oi 30/km 2, 3 = asukastiheys 10-20/km 2 4 = asukastiheys alle 10/ km 2 ja väestö väheee. 14

15 1.3 Raportoiti ja tehtävätiedot Varautumisäkökulma lisäksi selvitettii hälytystehtävätietoje avulla vapaaehtoiste käyttöä tehtävissä. Tehtävätilastot pyydettii sekä viraomaisilta että järjestöiltä vuosilta , mutta kaikkie aieistoje osalta tietoja äiltä viideltä vuodelta ei ollut saatavissa. Tutkimuksessa o pyritty huomioimaa, että saatavilla ollutta aieistoa leimaa sirpalemaisuus ja osittai puutteellisesta tilastoiista johtuva epäluotettavuus. Tutkimusaieisto rajattii koskemaa vai maer-suomea. Meripelastustehtävie osalta tehtävätilastot saatii sähköpostitse Rajavartiolaitokse esikuasta ja Helsigi meripelastuskeskuksesta. Aieistoa käytettii valtakuallisia tehtävätietoja vuosilta sekä erillistä poimitaa vapaaehtoiste suorittamista tehtävistä Suomelahde merivartiosto osalta vuosia Poliisijohtoiste tehtävie osalta tehtävätietoja pyydettii sähköpostitse Poliisihallituksesta, mutta e saatii myöhemmi Poliisiammattikorkeakoulu tutkimusyksiköstä. Tehtävätiedot haettii saahaulla poliisi tehtäväraportoitijärjestelmästä vuosilta Pelastustoime tehtävie osalta aieistot pyydettii Pelastusopisto tutkimusyksiköstä. Tietolähteeä käytettii Protoraportoitijärjestelmää, josta tehtävätietoja haettii yksikkötietoje ja saahakuje avulla. Sosiaali- ja terveystoime tehtävie osalta tutkimusaieistoa olivat esihuolto- ja esivastetehtävät. Sosiaali- ja terveysmiisteriö kassa käydyissä keskusteluissa selvisi, ettei järjestöje suorittamista kutie sosiaalitoimea tukevista esihuollo tehtävistä ole saatavissa valtakuallisia tietoja. Toimita o kutakohtaista, jolloi kuat tilastoivat tehtävät omii järjestelmiisä. Sosiaalitoime johtamista tehtävistä pyydettii tietoja myös hätäkeskusyksiköstä, jolloi selvisi, ettei tietoja kerätä hätäkeskukse käytössä olevaa tietojärjestelmää vapaaehtoisryhmie tai yksiköide osalta. Terveystoime esihoitopalveluu kuuluvie esivastetehtävie osalta vapaaehtoise suorittamia tehtävätietoja ei myöskää ollut saatavissa valtakuallisesti. Tiedot raportoidaa alueellisella tasolla esihoitosopimuste teheide palvelutuottajie ja sairaahoitopiirie toimesta. Järjestöje osalta tehtävätiedot pyydettii sähköpostitse pelastuspalvelujärjestöiltä. Vapepa tehtävätiedot vuosilta saatii Suome Puaise Risti ylläpitämästä valmiustietokaasta. Suome Puaise Risti osalta tehtävätiedot pyydettii keskustoimistosta ja käyttöö saatii kotimaa val- 15

16 miustoimia tilastoja vuodelta Meripelastusseura osalta tehtävätiedot vuosilta saatii Meripelastusseura toimistosta Messi-toimiaohjausjärjestelmästä. Suome Letopelastusseura vuosie tehtävätiedot saatii Letopelastusseura toimistosta Miehistö-toimiaohjausjärjestelmästä. Suome Pelastuskoiraliito ja Suome Palveluskoiraliito osalta tiedot pyydettii järjestöiltä. Pelastuskoiraliito osalta tutkimuksessa käytettii vuosie yhdistyksittäi koottuja tehtävätietoja ja Palveluskoiraliito osalta vuosie valtakuallisia tehtävätilastoja. 16

17 2. Vapaaehtoiste ja viraomaiste yhteistoimita Järjestöje ja viraomaiste yhteistoimita o laaja kokoaisuus, joho kuuluvat muu muassa laisäädätö, käyttötilateide ja tehtävie määrittely, yhteistoimitasopimukset, osaamise hallita, tarvittavat varusteet, yhteesopivat hälyttämiskäytäöt sekä toimia arvioiti ja kehittämie. Tässä luvussa yhteistoimitaa käsitellää seuraavie kysymyste avulla: Mihi vapaaehtoiste ja viraomaiste yhteistoimita perustuu, millaisi yhteistoimitajärjestelyi toimitaa ohjataa ja mite vapaaehtoiste käyttö o suuiteltu pelastuslaitoste ja kutie varautumissuuitelmissa? Edellä esitettyje kysymyste vastaukset muodostavat yhteiskuallise perusta yksittäiste vapaaehtoiste osallistumiselle ja käytettävyydelle hälytys- ja turvallisuustehtävillä. 2.1 Perusteet vapaaehtoiste käytölle Vapaaehtoiste käyttö oettomuus- ja häiriötilateissa ähdää tärkeää voimavaraa strategioissa ja politiikkaohjelmissa (ks. Sisäise turvallisuude ohjelma, Yhteiskua turvallisuusstrategia, Pelastustoime strategia). Esimerkiksi yhteiskua turvallisuusstrategiassa (2010, 10 11) vapaaehtoistoimitaa perustuvilla järjestöillä o merkittävä rooli sekä varautumisessa ja käytäö turvallisuude toteuttamisessa että kriisikestokyvy lisäämisessä. Strategise ja poliittise tahdo lisäksi keskeie perusta yhteistoimialle o laisäädätö, joka perusteella viraomaiset toimivat. Lähtökohtaa vapaaehtoiste käytölle o, että laisäädätö mahdollistaa osallistumise. Vapaaehtoiste käyttöä koskevaa laisäädätöä viraomaiste johtamissa tehtävissä o säädetty ja ohjeistettu pääasiassa sisämiisteriö hallioalalla. Alla o esitetty yhteeveto ykyisestä laisäädäöstä pelastus-, poliisi- ja meripelastustoime sekä sosiaali- ja terveystoime osalta. 17

18 Pelastustoimi Pelastuslaki (379/2011) ja valtioeuvosto asetus pelastustoimesta (407/2011) uudistettii vuoa Lakii lisättii luku pelastustoime vapaaehtoistoimiasta, joka käsittelee vapaaehtoistoimitaa (51 ), se edistämistä (52 ), terveystarkastuksia (53 ) ja työturvallisuutta (54 ). Pelastuslai mukaa vapaaehtoisia orgaisaatioita ja hekilöitä voidaa käyttää koulutus-, euvota- ja valistustehtävissä sekä pelastustoimiassa. Tehtävät, joihi sisältyy merkittävää julkise valla käyttöä, kute tarkastus- tai valvotatoimitaa, o vapaaehtoiste osalta rajattu pois. Pelastustoime tehtävissä ja pelastuslai mukaisessa pelastustoimiassa voidaa käyttää palokutie lisäksi muita yhdistyksiä ja yhteisöjä, kute meri- ja järvipelastusyhdistyksiä ja Vapepa orgaisaatioita kuki yhteisö oma koulutusjärjestelmä tuottama pätevyyde perusteella määräytyvissä tehtävissä. (HE257/2010 vp) Vapaaehtoistoimia kehittämise äkökulmasta huomioarvoista o, että pelastuslaissa o ykyisellää pelastustoime viraomaisille suuattu velvoite edistää vapaaehtoistoimitaa. Hallitukse esityksessä aluee pelastustoimelle ja se pelastuslaitoksille sekä sisämiisteriölle ja aluehallitovirastolle o kirjattu lakisääteie velvollisuus huomioida vapaaehtoistoimia edistämisee tähtäävät toimepiteet. Toimepiteide tulee äkyä kirjattuia tavoitteia ja toimepiteiä muu muassa pelastuslaitoste toimitasuuitelmissa. (HE257/2010 vp). Pelastuslai lisäksi pelastustoimitaa osallistuva sivutoimise hekilöstö ja sopimuspalokua hekilöstö kelpoisuudesta säädetää valtioeuvosto asetuksessa (407/2011). Laisäädäö lisäksi sisämiisteriö o julkaissut ohjeita pelastustoime järjestämiseksi. Ohjeissa viitataa vapaaehtoiste käyttöö osaa pelastuslaitoste palvelutuotatoa. Esimerkiksi päivitettävää olevassa pelastustoime valmiussuuitteluohjeessa todetaa, että pelastustoimitaa osallistuu myös muita viraomaisia, vapaaehtoisjärjestöjä ja tahoja, joide kassa pelastuslaitokse tulee sopia toimiasta koskie myös poikkeusoloja sekä huolehtia tehtävie yhteesovittamisesta. (Sisämiisteriö 2007, 10) Lisäksi ohje pelastustoimia järjestelyistä sisävesialueilla (Sisämiisteriö 2006), toimitavalmiude suuitteluohje (Sisämiisteriö 2012) ja pelastustoime VIRVE-viestiohje (Sisämiisteriö 2011) käsittelevät vapaaehtoiste käyttöä pelastustoime tehtävissä. Miisteriö lisäksi pelastuslaitoste kumppauusverkosto o ohjaut vapaaehtoiste käyttöä. Pelastustoime yksikkö- ja kutsutuusohjeessa o käsitelty vapaaehtoiste käyttöä, mikä lisäksi kumppauusverkosto o laatiut vuoa 2012 yhdessä Suome Meripelastusseura kassa 18

19 mallisopimukse ohjaamaa meripelastusyhdistyste ja pelastuslaitoste yhteistoimitajärjestelyjä. (Suome Meripelastusseura 2012; Pelastustoime kumppauusverkosto 2011) Meripelastustoimi Meripelastusta ohjaava ormisto jaetaa kasaivälisii sopimuksii ja kasallisii säädöksii. Meripelastustoime kasaiväliset velvoitteet määräytyvät kasaiväliste yleissopimuste ja valtioide väliste sopimuste perusteella, joita tarkeetaa kasallisella laisäädäöllä ja määräyksillä. (Rajavartiolaitos 2012) Meripelastustoime merkittävimmät kasaiväliset yleissopimukset ovat YK: merioikeusyleissopimus (SopS 50/1996), kasaivälie yleissopimus etsitä- ja pelastuspalvelusta merellä (k. Hampuri sopimus 1979) sekä kasaivälie yleissopimus ihmishege turvallisuudesta merellä (k. SO- LAS-sopimus 1974). Kasallisesti meripelastuksesta säädetää meripelastuslaissa (1145/2001) ja se ojalla aetussa valtioeuvosto asetuksessa meripelastuksesta (37/2002). Lai mukaa (6 ) meripelastustoimessa voidaa käyttää vapaaehtoisia yhdistyksiä ja muita yhteisöjä, ei kuitekaa tehtävässä, joho sisältyy merkittävää julkise valla käyttöä. Lisäksi meripelastustoime alaa kuuluvia tehtäviä sekä koulutus- ja valistustehtäviä voidaa ataa meripelastustoime alalla toimiva vapaaehtoise yhdistykse tai muu yhteisö suoritettaviksi. Rajavartiolaitokse esikuta ohjaa meripelastustoimitaa osallistumista laisäädäö lisäksi erilaisi ohjei ja päätöksi. Moialaisii merioettomuuksii varautumise suuitelma MoMeVa (2013), meripelastusohje (2010), päätös meripelastustoime tehtävistä maksettavista palkkioista (2010) ja meripelastustoime viestiohje (2012) käsittelevät vapaaehtoiste osallistumista meripelastustoimitaa. Merivartiostot täydetävät varautumissuuittelua laatimalla alueelliset meripelastussuuitelmat. Poliisitoimi Poliisi mahdollisuus käyttää vapaaehtoisjärjestöjä etsitätehtävissä ja muissa sellaisissa avustustehtävissä, joihi ei sisälly merkittävää julkise valla käyttöä, sisältyy poliisilakii (872/2011). Päätökse vapaaehtoisjärjestö käyttämisestä etsitätehtävässä tekee etsitää johtava poliisimies ja muussa avustustehtävässä päällystöö kuuluva poliisimies. (Sisämiisteriö 2013c) Poliisihallituksella o kaksi vapaaehtoisjärjestöje yhteistoimitaa poliisi kassa käsittelevää ohjet- 19

20 ta (Poliisi ja vapaaehtoisjärjestöje yhteistoimita sekä Kadoee hekilö etsitä ja poliisitutkita). Lisäksi Poliisihallitus o laatiut valtakuallise sopimukse poliisi ja vapaaehtoisjärjestöje yhteistoimiasta Suome Puaise Risti, Suome Meripelastusseura ja Suome Letopelastusseura kassa. Sopimukse mukaa vapaaehtoisjärjestöt tarjoavat sopiva, koulutetu ja toimitakykyise resurssi poliisi käyttöö. (Sisämiisteriö 2013b) Poliisitehtävissä vapaaehtoisille soveltuvia tehtäviä ovat etsitä- ja pelastustehtävät, esitutkitaa ja poliisitutkitaa tukevat tehtävät sekä poliisihekilöstö huoltotehtävät, ja poliisihekilöstö ja materiaali kuljettamie vesi- ja ilmakuljetuskalustolla. Tehtävät eivät voi sisältää merkittävää julkise valla käyttöä, eikä vapaaehtoisia voida asettaa alttiiksi eakoitavissa olevalle vaaralle. Pelastuskoirakoilta vaaditaa käyttööottotarkastus viraomaiskäyttöö. (Sisämiisteriö 2013c) Tässä tutkimuksessa ei selvitetty poliisilaitoste ja järjestöje alueellisia yhteistoimitaohjeita. Sosiaali- ja terveystoimi Vapaaehtoiste rooli sosiaali- ja terveystoime tehtävissä jakautuu sairaahoitopiirie vastuulle kuuluvaa esivastetoimitaa (k. esiauttajatoimita) ja kutie sosiaalitoime vastuulla olevaa esihuoltoo. Esihoito- ja esivastetoimita määritellää terveydehuoltolaissa (1326/2010) ja sosiaali- ja terveysmiisteriö asetuksessa esihoitopalveluista (340/2011). Terveydehuoltolai 40 : mukaa esihoitopalveluu kuuluvat äkillisesti sairastuee tai loukkaatuee potilaa hoito ja kuljettamie hoitoyksikköö sekä esihoitovalmiude ylläpitämie. Tarvittaessa potilaa sekä häe läheisesä ja muide tapahtumaa osalliste ohjaamie psykososiaalise tue piirii o osa esihoitopalvelua. Lisäksi esihoitopalveluu kuuluu viraomaiste osallistumie alueelliste varautumis- ja valmiussuuitelmie laatimisee suuroettomuuksie ja terveydehuollo erityistilateide varalle. Esivastetoimita o hätäkeskukse kautta hälytettävissä oleva muu yksikö kui ambulassi hälyttämistä äkillisesti sairastuee tai loukkaatuee potilaa tavoittamisviivee lyhetämiseksi ja yksikö hekilöstö atamaa hätäesiapua, joka o määritelty esihoido palvelutasopäätöksessä. (1326/2010) Sosiaalihuoltolai (710/1982) mukaa kua o huolehdittava sosiaalipalveluje järjestämisestä. Sosiaalitoime erityistehtäviä ovat väestö ruokahuollosta, majoituksesta ja vaatetuksesta huolehtimie. Vapaaehtoistoimiassa tätä toimitaa kutsutaa esihuolloksi. Esihuollolla tarkoitetaa orgaisoi- 20

21 tua vapaaehtoistoimitaa, joka tarkoituksea o ataa ihmisille apua ja tukea erilaisissa oettomuus- ja erityistilateissa (Kokoaisturvallisuude saasto 2014). Esihuolto aloitetaa heti pelastamise ja lääkiällise avu jälkee ja jatketaa lähivuorokausie aja. Oettomuus- ja erityistilateissa hekie tuki ähdää erottamattomaa osaa esihuollollista työtä (Suome Puaie Risti 2011a, 6). Psykososiaalista tukea ohjaa terveydehuoltolaki ja se palvelut järjestetää yhteistyössä terveydehuollo kassa (Sosiaali- ja terveysmiisteriö 2009, 20). Vapaaehtoiste osallistumista sosiaali- tai terveydehuollo tehtävii ei ohjata erillisillä vapaaehtoistoimitaa koskevilla säädöksillä tai ohjeilla. Sosiaalija terveystoime osalta vapaaehtoiste käyttö perustuu paikallisella tai alueellisella tasolla tehtyihi yhteistoimitasopimuksii tai muihi käytätöihi. Sosiaali- ja terveysmiisteriö ja Suome Puaie Risti välie yhteistyöpöytäkirja edistää kutie, Suome Puaise Risti ja muide vapaaehtoistoimijoide sujuvaa yhteistyötä häiriötilateissa. (Sosiaali- ja terveysmiisteriö 2014a.) Esivastetehtävii osallistumie perustuu aia sairaahoitopiirie kassa tehtyihi sopimuksii. Vapaaehtoistoimijoide osalta esivastetoimitaa osallistuvia hekilöitä kutsutaa esiauttajiksi. Niissä tapauksissa, joissa pelastuslaitos tuottaa kokoaa tai osittai esihoitopalveluita, yhdistyste sopimukset o voitu laatia pelastuslaitokse kassa. Esivastesopimukset sisältävät kirjalliset- ja/tai äyttökokeet osaamise todetamiseksi. Alla o esitetty yhteevetotaulukko keskeisestä laisäädäöstä sekä viraomaiste ohjeista ja sopimuksista, joissa o kirjattu vapaaehtoiste käytöstä (taulukko 2). 21

22 Laki, asetus, säädökset Pelastustoimi Pelastuslaki (379/2011) Valtioeuvosto asetus pelastustoimesta (407/2011) Meripelastustoimi Meripelastuslaki 6 (1145/2001) Valtioeuvosto asetus meripelastuksesta (37/2002) Poliisitoimi Poliisilaki 45, 45a, 46 (493/1995) Valtioeuvosto asetus poliisista (1080/2013) Sosiaali- ja terveystoimi Terveydehuoltolaki (1326/2010) STM: asetus esihoitopalvelusta (340/2011) Miisteriö ohjeet ym. Valtakualliset sopimukset ja muu ohjaus Valmiussuuitteluohje (2009) Pelastustoimia järjestelyt sisävesialueilla (2006) Toimitavalmiude suuitteluohje (2012) Pelastustoime VIRVE-viestiohje (2011) Meripelastusseura ja pelastuslaitoste kumppauusverkosto yhteie pelastuslaitoste ja meripelastusyhdistykse mallisopimus (2012) Meripelastusohje (2010) MoMeVa (2013) Päätös meripelastustoime tehtävistä maksettavista palkkioista (2010) Meripelastustoime viestiohje (2012) Meripelastusopas (2006) Kadoee hekilö etsitä ja poliisitutkita -ohje (2013) Poliisi ja vapaaehtoisjärjestöje yhteistoimitaohje (2013) Sopimus poliisi ja vapaaehtoisjärjestöje yhteistoimiasta (2013) STM: ohje esihoitopalvelu palvelutasopäätökse laatimiseksi sairaahoitopiireille (2011) STM: ja SPR: yhteistyöpöytäkirja (2014) Taulukko 2. Keskeie vapaaehtoiste käyttöä ohjaava laisäädätö ja muu ohjaus. 22

23 2.2 Yhteistoimitajärjestelyt Kuki miisteriö johtaa hallioalasa varautumista sekä siihe liittyvää toimia ohjausta. Käytäössä yhteistoimitaa ohjataa ja koordioidaa valtakualliste järjestöje ja hallioaloje keske. Tässä luvussa tarkastellaa viraomaiste ja vapaaehtoiste yhteistoimia suuittelua, koordioitia ja arvioitia. Toimitaa tarkastellaa ii varautumise kui vapaaehtoiste käytöki äkökulmista. Keskeisiä teema-alueita ovat yhteistoimiasta sopimie, osaamise kehittämie sekä hälyttämie ja raportoiti. Yhteistoimia suuittelu, koordioiti ja arvioiti Viraomaiste tuottamat ja koordioimat turvallisuuspalvelut perustuvat riskiarvioo. Esimerkiksi pelastustoime osalta toimitavalmius kuvataa palvelutasopäätöksessä, jota varte selvitetää alueella esiityvät uhat, arvioidaa iistä aiheutuvat riskit, sekä määritellää toimia tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja iide taso. (Sisämiisteriö 2012c) Käytäössä pelastuslaitokset päättävät itse, kuika he tuottavat tarvittava valmiude ja toimitakyvy. Vapaaehtoisia voidaa käyttää viraomaiste johtamissa hälytystehtävissä ii ormaalioloissa, häiriötilateissa kui poikkeusoloissaki, jolloi iide käyttö perustuu alueellisee ja paikallisee äkemyksee resurssi käytettävyydestä. Vapaaehtoishekilöresurssi saatavuutta tai se määrällistä tavoitetasoa ei ykyisissä hallioaloje ohjeissa ole määritelty. Viraomaiste ja vapaaehtoiste yhteistoimitaa ja se suuittelua, koordioitia ja arvioitia toteutetaa valtakuallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Vaikka yhteistoimitaeuvottelut, toimikuat, sääölliset tapaamiset sekä erilaiset palautejärjestelmät ovat osa yhteistoimitaa kaikilla tasoilla, ovat eri tasoille vakiitueet omalaiset suuittelukäytäöt. Seuraavassa o kiteytetty kyseisiä käytätöjä. Valtakuallie taso Valtakuallisella tasolla toimia yhteesovittamie ja ohjaus toteutetaa pääsäätöisesti erilaisissa toimikuissa ja työryhmissä. Käytäössä viraomaiset kutsuvat järjestöje edustajat omii toimikutiisa ja työryhmiisä, ja vastaavasti järjestöt kutsuvat viraomaiset omii toimikutiisa ja työryh- 23

24 miisä. Lisäksi yhteistoimitaa ja yhteistoimitajärjestelyjä ohjataa ja sovitetaa yhtee viraomaiste ja yksittäiste järjestöje kahdevälisissä tapaamisissa, yhteistoimitapöytäkirjoissa sekä euvotteluissa. Esimerkiksi Rajavartiolaitokse esikuta ohjaa valtakuallisella tasolla vapaaehtoiste osallistumista meripelastustehtävii yhdessä Meripelastusseura toimihekilöide kassa. Toimita perustuu yhteisee riskiaalyysii ja operatiivisii toimitamalleihi (Leppäe 2014a). Meripelastusseura o asiatutijajäseeä mukaa meripelastukse valtakuallisessa euvottelukuassa ja meripelastuslohkoje johtoryhmissä. Esimerki viraomaiste osallistumisesta järjestöje työryhmii tarjoaa Vapepa keskustoimikuta, joka sovittaa yhtee Vapepa-toimitaa osallistuvie valtakualliste järjestöje, yhteisöje ja viraomaiste toimitaa. Keskustoimikua tavoitteea o, että vapaaehtoiste valmius toimia viraomaiste tukea olisi mahdollisimma hyvä. (Vapaaehtoie pelastuspalvelu 2013) Vastaava rooli o Suome Pelastusala Keskusjärjestö hallitukse alaisella pelastuskoiratoimikualla, joka tehtävää o edistää ja kehittää pelastuskoiratoimitaa sekä toimia viraomaiste ja pelastuskoira-ala vapaaehtoiste yhteystyöelimeä. Toimikuassa ovat mukaa Poliisihallitukse, poliisikoiralaitokse, sisämiisteriö pelastusosasto, pelastuslaitoste, aluehallitovirasto sekä raja- ja merivartiokoulu edustajat. (Suome Pelastusala Keskusjärjestö 2013a) Alueellie taso Alueellisella tasolla suuittelu, koordioiti ja arvioitikäytäöt eroavat eri järjestöje keske. Palkattuja toimihekilöitä o alueellisella tasolla pelastuspalvelujärjestöistä vai Suome Puaisella Ristillä Vapepa koordiaatiotehtävissä. Tämä tarkoittaa, että pelastuspalvelujärjestöje osalta alueellisesta yhteistoimiasta vastaa joko paikallie yhdistys ja/tai toimitaa tuetaa valtakualliselta tasolta (keskus)järjestö toimesta. Alueellisella tasolla viraomaiste ja vapaaehtoiste yhteistoimiasta sovitaa pelastustoime ja sosiaali- ja terveystoime osalta yhteistoimitasopimuksilla. Näi olle yhteistoimita perustuu toimitakulttuurii, euvotteluihi ja/ tai hekilösuhteisii. Pelastuspalvelujärjestöistä aioastaa Meripelastusseura o laatiut valtakualliset mallisopimukset viraomaiste kassa. Mallisopimus o laadittu meripelastusyhdistyste ja pelastuslaitoste sekä meripelastusyhdistyste ja sairaahoitopiirie yhteistoimitaa. (Suome Meripelastusseura 2012) Mallisopimuste tavoitteea o yhdemukaistaa yhteistoimitajärjes- 24

25 telyjä alueellisella ja paikallisella tasolla. Vapepa osalta maakutatoimikuta sovittaa yhtee Vapepa-toimitaa osallistuvie yhdistyste, yhteisöje ja viraomaiste toimitaa. Lisäksi Suome Puaie Risti o tehyt sopimuksia Vapepa-toimiasta pelastuslaitoste kassa. Sopimuskumppaia o Vapepaverkosto osalta Suome Puaie Risti, koska Vapepa ei ole imekirjoitusoikeudellie rekisteröity yhdistys. (Vapaaehtoie pelastuspalvelu 2013). Se lisäksi, että yhteistoimia arvioiista o sovittu viraomaiste ja järjestöje yhteistoimitasopimuksissa, osa hallioaloista o ohjaut vapaaehtoisia käyttäviä viraomaisia sääöllisee yhteistoimia arvioitii. Poliisihallitukse ohjee mukaa hälytystehtävie ja harjoituste jälkee o järjestettävä palautetilaisuus, jossa arvioidaa toimitaa ja kehittämistarpeita. (Sisämiisteriö 2013b; 2013c). Merivartiostot johtavat operatiiviset meripelastustehtävät, järjestävät vuosittaiset tapaamiset yhdistyste kassa sekä atavat tehtäväpalautteet suoraa yhdistyksille (Hirvi 2014). Paikallie taso Paikallisella tasolla toimia suuittelu, koordioii ja arvioii käytäöistä vastaavat paikallisyhdistykset, jolloi käytäöt ja yhteistoimita vaihtelevat. Koska suuri osa yhteistoimitaviraomaisista (ml. pelastustoimi ja poliisi) ovat orgaisoitueet alueellisella tasolla, paikallisesti johdettu yhteistyö tapahtuu käytäössä kutie ja yhdistyste välillä. Paikallisyhdistyste toimita perustuu vapaaehtoisuutee, yksityishekilöide jäseyytee ja aktiivisuutee, eikä palkattuja toimihekilöitä pelastuspalvelutoimiassa pääsäätöisesti ole. (Peltoe & Hatakka 2013) Vapepa paikallistoimikuta toimii yhde tai useamma kua alueella koote yhtee paikalliset yhdistykset, yhteisöt ja viraomaiset suuittelemaa koulutustoimitaa ja jakamaa tietoa (Vapaaehtoie pelastuspalvelu 2013). Osaamise ylläpito ja kehittämie Vapaaehtoisille suuatu koulutukse järjestävät pääasiassa paikallistasolla toimivat yhdistykset. Joihiki tehtävii liittyy osaamis- ja koulutusvaatimuksia. Esimerkiksi esivastetoimitaa osallistuva hekilö o suoritettava tietty koulutus ja osoitettava osaamisesa. Lisäksi meripelastusseura aluste miehittämie vaatii lai laivaväestä ja alukse turvallisuusjohtamisesta (1687/2009) mukaa meripelastusseura koulutusjärjestelmä mukaise pätevyyde. Suo- 25

26 me Puaise Risti keskustoimisto o laatiut yhdessä alueelliste valmiuspäälliköide kassa suositukse Vapepa toimitaa osallistuvie hälytysryhmie miimivaatimuksista. Miimivaatimukset koskevat lähtökohtaisesti hälytystehtävie aikaista toimitaa. Suosituste mukaa hälytysryhmä johtaja vastaa ryhmäsä tieto- ja taitotasosta sekä hälytystehtävää ilmoitetu kalusto kuosta. Yksittäisille hälytysryhmäläisille kohdeetaa pääosi aseteesee ja käytettävyytee liittyviä suosituksia. (Suome Puaie Risti 2014e) Keskusjärjestöt koordioivat koulutustoimitaa ja aieistoja sekä kouluttaja- ja johtajakoulutukse kaltaista erikoikoulutusta. Keskushallito ohjaa omalta osaltaa koulutusta, mikä lisäksi pelastus- ja turvallisuusalalla toimivia oppilaitoksia, kute pelastusopistoa ja poliisiammattikorkeakoulua o hyödyetty vapaaehtoiste kouluttamisessa. Pelastusopisto myös hyväksyy valtioeuvosto asetukse mukaise sivutoimise hekilöstö kurssisisällöt. Keskusjohtoisista viraomaisista Poliisihallitus o ohjaut vapaaehtoiste osaamise kehittämistä. Roolit ja tehtävät vapaaehtoiste osaamise ylläpitämisestä ovat äi olle selvät. Poliisilaitos huolehtii poliisi ja vapaaehtoisjärjestöje tarpeellisista yhteisistä koulutustilaisuuksista. Poliisilaitoksilla o imetyt yhteyshekilöt, jotka suuittelevat tulevat koulutukset ja yhteistoimitaharjoitukset yhdessä järjestöje kassa. Lisäksi poliisilaitos voi tarvittaessa järjestää vapaaehtoisille suuattua muuta koulutusta. Koulutuksia varte poliisi ja järjestöt laativat yhteise koulutussuuitelma. Harjoituste järjestämie o ohjeessa määritelty järjestöje tehtäväksi. (Sisämiisteriö 2013c; 2013b) Vapaaehtoisia käyttävät viraomaiset osallistuvat yhteisii koulutuksii ja harjoituksii sopimuste ja omie käytätöjesä mukaisesti usei osaa muuta toimitaasa. Osa pelastuslaitoksista sisällyttää vapaaehtoiste kouluttamise omaa koulutustoimitaasa ku taas osa käyttää alueellisia yhdistyksiä koulutustoimia järjestämisessä. Vapaaehtoisia käyttävät viraomaiset tukevat yhdistyste koulutustoimitaa atamalla varusteita ja harjoituspaikkoja yhdistyste käyttöö. Vastaavasti yhdistykset kouluttavat tarvittaessa viraomaisia oma erikoisalasa teemoista. Hälyttämie tehtävii Osa hallioaloista ja vapaaehtoisia käyttävistä viraomaisista o ohjeistaut vapaaehtoiste hälyttämistä valtakuallisi ja/tai alueellisi ohjei. Pelastustoime ja sosiaali- ja terveystoime osalta vapaaehtoiste hälyttämisestä o sovittu sopimuksilla tai muilla järjestelyillä. Hälytyskäytäöt vaihtelevat 26

27 kuiteki ii alueellisesti kui toimijoittaiki. Pelastustoime osalta hätäkeskus hälyttää vapaaehtoisyksiköt viraomaise atama hälytysohjee (vaste) perusteella tai viraomaise määräyksestä lisähälytykseä. (Sisämiisteriö 2012c; 379/2011) Viraomaiset hälyttävät myös vapaaehtoistoimijoita suoraa tilae- ja johtokeskuksista. Poliisijohtoisii tehtävii hälyttämie o kuvattu Poliisihallitukse ohjeessa, joka mukaa poliisi hälytys tai eakkoilmoitus aetaa: maa-alueilla Vapepa maakualliselle hälytyspäivystäjälle; merialueilla meripelastukse johtokeskukselle tai Vapepa maakualliselle päivystäjälle; sisävesillä hätäkeskukselle tai Vapepa maakualliselle päivystäjälle. Lisäksi siviili-ilma-alukset hälytetää maa-alueilla, raikkoalueilla ja sisävesillä Leto pelastusseura valmiuspäivystäjä kautta. (Sisämiisteriö 2013) Rajavartiolaitos hälyttää vapaaehtoisyksiköt merialueilla lähimmä yksikö periaattee mukaisesti tai yksikö tiedossa oleva toimitakyvy perusteella. Yksiköt liitetää tehtävää partiosta, valmiudesta tai päivystysjärjestelmästä. Vakavassa oettomuustilateessa tehtävää liitetää lähi yksikkö riippumatta se soveltuvuudesta. (Hirvi 2014; Leppäe 2014b) Hälyttämiskäytäöt voidaa kuvata myös järjestöittäi. Pelastuspalvelutoimitaa osallistuvat vapaaehtoiset hälytetää pääosi kahdella tavalla: 1. Viraomaie hälyttää hälytysryhmät tai yksiköt suoraa tehtävää. Hätäkeskusta/meripelastuskeskusta voidaa käyttää hälytykse välittämisee. Vapaaehtoisyksiköt tai ryhmät voivat olla osa oettomuuskohtaisia resurssisuuitelmia (esim. pelastustoime hälytysvasteita). 2. Viraomaie hälyttää hälytysryhmät tai yksiköt Vapepa hälytysjärjestelmä kautta. Hätäkeskusta/meripelastuskeskusta voidaa käyttää hälytykse välittämisee. Vapepa hälytyspäivystys o järjestetty alueellisesti tai paikallisesti toimivie vapaaehtoiste hälytyspäivystäjie toimesta. Viraomaie hälyttää valmiuspäivystäjä, joka välittää tiedo hälytysryhmie hälyttäjille, jotka hälyttävät ryhmäsä jäseet. Hälyttämie tapahtuu äi olle hälytysketju kautta. Vapepa-järjestelmä hälytyspäivystäjät ja hälytysryhmäläiste vapaaehtoiset päivystävät pääosi kotoa. Hälytykset välitetää puhelui tai tekstiviestei, ja käytössä o erilaisia tapoja varmistaa hälytykse perillemeo. Hälytysketjui- 27

28 hi o usei sovittu varahekilöt, joilla viesti kulkemie ryhmie jäseille varmistetaa. Käytössä o myös hälytysrobottie kaltaisia tekisiä järjestelmiä (esim. Messi-järjestelmä). Vaikka Vapepa tarjoaa tavoitteidesa mukaisesti hälytyspalvelu kaikille verkostosa jäseille, osalla pelastuspalvelujärjestöistä o sopimus hälyttämiskäytäöistä suoraa viraomaiste kassa. Pelastuskoirayhdistyste hälytysryhmät ovat aioita pelastuspalvelujärjestöjä, jotka hälytetää pelkästää Vapepa-järjestelmä kautta. Esimerkiksi Suome Puaie Risti voidaa hälyttää joko viraomaiste tai avutarvitsijoide toimesta. Hälytyskäytätöihi ei ole valtakuallisesti yhdemukaista käytätöä, vaa hälyttämisestä o sovittu alueellisesti ja/tai paikallisesti pelastuslaitoste ja kutie kassa. Hälytykse tekee joko suoraa toimitaa johtava viraomaie ja/tai hälytys välitetää Vapepa hälytysjärjestelmällä. Vapepa tapaa Suome Puaise Risti osastoissa ja hälytysryhmissä toimivat hälytyspäivystäjät ovat vapaaehtoisia ja päivystys tapahtuu ii saotusti kotipäivystykseä. Puaise Risti piireissä ja keskustoimistossa o päivystysjärjestelyt erityise vakavia tai laajoja tilateita varte. Suome Meripelastusseura yksiköt hälytetää hätäkeskuksesta tai meripelastukse johtokeskuksesta, mikä lisäksi hälytys voi tulla muulta viraomaiselta tai suoraa avutarvitsijalta. Meripelastusyhdistykset päivystävät kotipäivystyksessä, asemalla tai partioajossa. Yhdistykset ovat sopieet hälytyskäytäöistä paikallisesti ja/tai alueellisesti viraomaiste kassa. Meripelastusseura yhdessä pelastuslaitoste kassa laatimassa mallisopimuksessa käsitellää asema hälyttämistä ja lähtövalmiutta. Sisävesillä toimivilla yhdistyksillä o sopimukset pelastuslaitokse kassa (Nordström 2014). Sopimukse mukaa yhdistykse asemapaika hekilöstö hälytetää pelastuslaitokse hätäkeskukselle toimittama hälytysohjee mukaisesti (Suome Meripelastusseura 2012). Poliisijohtoiste tehtävie osalta toimitaa ohjaa valtakuallie sopimus vapaaehtoisjärjestöje käytöstä tehtävissä (Sisämiisteriö 2013b). Letopelastusseura letopelastusyksiköt (SAR-letokoeet) hälytetää tehtävii hätäkeskukse kautta. Letopelastusseura päivystys o järjestetty muista pelastuspalvelujärjestöistä poikete valtakuallise päivystysjärjestelmä avulla. Seuralla o kaksi päivystäjää, jotka välittävät viraomaisilta tulleet tehtävät lähimmälle Letopelastusseura jäseyhdistykselle. Päivystäjie toimita poikkeaa muista pelastuspalvelujärjestöistä myös siiä, että päivystäjille maksetaa korvaus. (Vaiio 2014) 28