Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin (014) Telekopio (014)

Transkriptio

1

2 Julkaisija Keski-Suome liitto Sepäkatu 4, Jyväskylä Puheli (014) Telekopio (014) Yhteydet Kotisivu: http// Yhteydet hekilökutaa: Julkaisu A 15 ISBN ISBN sähköie versio ISSN Julkaisu avaisaat Keski-Suomi Maakutasuuitelma Maaakutakaava Maakutaohjelma Maakutastrategia Paiosmäärä: 1500kpl Taitto: Marja-Leea Kiue Paiopaikka: KIRJAPAINO OMA OY

3 KESKI-SUOMEN SUOMEN MAAKUNTASUUNNITELMA Maakutavaltuusto hyväksymä

4 Keski-Suome maakutasuuuitelma Maakutavaltuusto hyväksymä SISÄLTÖ 1 Johdato 5 2 Keski-Suome visio 7 3 Kasaiväliset ja kasalliset megatredit 9 4 Keski-Suome kriittiset meestystekijät 10 5 Keski-Suome skeaariot 12 6 Keski-Suome kehittämise tavoitteet Väestökehitys ja työvoima Aluetalous Elikeioje ja yritystoimia kehittämie Osaamise vahvistamie Hyvivoitipalveluje ja muide palveluje saatavuus Liikee ja yhteysverkostot Tekie huolto Ympäristö ja luoovaroje käyttö Kulttuuri ja maakutaidetiteetti 26 7 Keski-Suome tavoitteellie aluerakee 28 8 Vaikutuste arvioiti 33 9 Maakutasuuitelma seurata 34 Liite: Laatimise orgaisoiti 35 4

5 1. JOHDANTO Maakutasuuitelma laaditaa lai 1 mukaisesti esimmäistä kertaa ja siiä osoitetaa maakua tavoiteltu kehitys vuodeksi eteepäi. Siiä määritellää Keski-Suome eri toimijoide yhteistyöhö perustuva valmistelu tuloksea maakua kehitykse tavoitteet ja strategiat iide toteuttamiseksi. Maakutasuuitelmaa tarkistetaa tulevaisuudessa eljä vuode välei. Maakutasuuitelma tarkoituksea o asukkaide hyvivoii lisäämie ja yritystoimia edellytyste paratamie. Maakutasuuitelma o lähtökohtaa yleispiirteiselle alueide käytö suuittelulle, maakutakaavalle. Se laaditaa seutukaavoje tapaa vaiheittai tai osa-alueittai ja työ käyistetää maakutasuuitelma laatimise jälkee v lopussa. Maakutasuuitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia kute maakutakaavalla. Maakutasuuitelma o lähtökohtaa myös maakutaohjelmalle. Se laaditaa vuoa 2003 ja siiä sovitetaa yhtee ja suuataa kehittämistä 3-5 vuodeksi maakutasuuitelma suutaviivoje mukaisesti. Se o keskeie asiakirja valtio, kutie ja muide tahoje hakkeide yhteesovittamiseksi. Maakutavaltuusto hyväksyy maakutasuuitelma. Prosessi o ollut avoi kaikille kasalaisille ja siihe o osallistuut viraomaiste ja osallisiksi imettyje lisäksi myös järjestöjä ja yhteisöjä (s. kolmas sektori). Maakutasuuitelmassa Keski- Suome kuat, aluehallio viraomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä keskisuomalaiset sitoutuvat valmisteluprosessii osallistumalla aitoo yhteistoimitaa ja kokevat se omia päämääriää tukevaksi ja ohjaavaksi. Yhteisesti sovittuje tavoitteide toteuttamie o jokaise yksittäise toimija vastuulla. Maakutasuuitelma ottaa huomioo EU: ja valtakualliset tavoitteet (1-3): 1. Euroopa Uioi alueidekäytösuuittelu ja aluekehitykse asiakirjassa, joka o jäsemaide hallituste hyväksymä, esitetää seuraavat aluesuuittelu pääperiaatteet 2 : - tasapaioie ja moikeskuksie aluerakee ja uudelaie kaupukie ja maaseudu vuorovaikutus, - ifrastruktuuri ja tiedo tasa-arvoie saavutettavuus - luooympäristö ja kulttuuriperiö harkittu hoito, käyttö ja suojelu. 2. Valtioeuvosto päättämistä valtakuallisista alueidekäyttötavoitteista 3 Keski- Suome kaalta merkittävimpiä asiakokoaisuuksia ovat toimiva aluerakee, eheytyvä yhdyskutarakee ja eliympäristö laatu, kulttuuri ja luoto, virkistyskäyttö ja luoovarat sekä toimivat yhteysverkostot ja eergiahuolto. 3. Aluekehittämislai mukaa valtioeuvosto o päättäyt tavoiteohjelmasta vuode 2000 lopulla. Siiä maa hallitus korostaa aluekeskuste kehittämistä ja kaupukipolitiikkaa; paiottaa osaamise paratamista, tekologia ja muu osaamise siirtoa ja käyttööottoa sekä alueelliste iovaatioraketeide kehittämistä; korostaa kaupu- 1 Maakäyttö- ja rakeuslaki (132/99, 19) sekä alueide kehittämislaki (602/02; tulee voimaa ) 2 Euroopa Uioi (1999). Europea Spatial Developmet Perspective (ESDP) 3 VN: päätös vuoa 2001: toimiva aluerakee, eheytyvä yhdyskutarakee ja eliympäristö laatu, kulttuuri- ja luooperitö, virkistyskäyttö ja luoovarat,toimivatyhteysverkostot ja eergiahuolto, Helsigi seudu erityiskysymykset, luoto- ja kulttuuriympäristöiä erityiset aluekokoaisuudet 5

6 Maakutasuuittelu eteemie ja vuorovaikutus 6

7 ki- ja maaseutupoliittiste toimepiteide yhteesovittamista kaupukiseutuje ja maaseudu molempia osapuolia hyödytävä vuorovaikutukse voimistamiseksi; sekä kiiittää erityistä huomiota syrjäise maaseudu ogelmii. Maakutasuuitelma perustuu esisijaisesti Keski-Suome omii tarpeisii ja tavoitteisii. Se o maakua poliittie tahdoilmaus ja omaehtoise kehittämise välie. Käyistyeet kaupuki- ja aluekeskusohjelmat (mm. Jyväskylä ja Jämsä aluekeskusohjelmat) toteuttavat osaltaa kokreettisemmi valtakuallista aluepolitiikkaa kyseiste alueide omista tarpeista lähtie. Maakutasuuitelma tukee ja tarjoaa iille kehittämise lähtökohtia. 2. KESKI-SUOMEN VISIO Keski-Suome visio perustuu yhteisvastuullisuutee maakua ihmisistä ja yrityksistä. Visiolla pyritää dyaamisuutee ja mahdollisuuksie luomisee. Se o muotoutuut suuitelma valmistelu yhteydessä käydy rusaa keskustelu pohjalta. Keski-Suomi o tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaa raketava elämälaadu maakuta Tieto, tutkimus ja koulutus sekä iihi kytkeytyvä osaamie ja taito ovat yrityspohjaise kehittämise avai asioita. Tieto o yrityste välttämätö edellytys maailmalaajuisessa kilpailussa pärjäämiseksi. Tiedo omaksumisee ja hallitaa perustuvat iovaatiot ovat maakua kehittämise vakka perusta. Taito ymmärretää tässä taitavuudeksi, ammattitaidoksi, yrittämise taidoksi, työelämässä ja työssä oppimisessa sekä omaehtoisessa opiskelussa hakituksi taidoksi. Yrittäjyys tarkoittaa vastuuta itsestä ja tulevaisuudesta, halua ja kykyä riskiottoo sekä oivaltavuutta, iovatiivisuutta. Se o luottamusta omii kykyihi ja yhteiskua luomii mahdollisuuksii. Se tuusmerkkiä o toimia taloudellisesti itseäisesti yhteiskua sosiaaliste ja eettiste ormie mukaisesti. Aluekehitysvarojaohjataa yritysverkostoje kehittämishakkeisii työllisyyde ja toimeetulo turvaamiseksi. Elämälaatu o myöteie kokemus toimitaympäristö suomista mahdollisuuksista. Se tarkoittaa myös sosiaalista ja fyysistä perusrakeetta, joka tarjoaa kasalaisille perusturvallisuutta, yksityisiä ja julkisia palveluita sekä eli- ja luooympäristöä. Visio raketuu voimakkaasee pyrkimyksee luoda asukkaille ja yrityksille, kuille sekä muille toimijoille tietoo, taitoo ja yrittäjyytee perustuvia mahdollisuuksia kestävää kehityksee ja kasvuu. Mahdollisuuksilla halutaa korostaa sitä, että maakuassa luodaa ilmapiiri ja toimitakulttuuri, joka korostaa uusie toimitatapoje ja ratkaisuje löytämistä. Toimitaedellytyksiä kehitetää ja hakkeita rakeetaa site, että sytyy merkittäviä vaihtoehtoja yrityksille sekä julkise ja yksityise sektori toimijoille. 7

8 Keski-Suome visio Maakuallise kehitykse yksi keskeie perustavoite o maakua eri osie tasapuolise kehitykse huomioo ottamie site, että resurssit ja mahdollisuudet hyödyetää mahdollisimma tehokkaasti. Moikeskuksisuus tarkoittaa tasapaioa, jossa Jyväskylä o maakua keskus ja maakua elikeioja moipuolisesti kehittävä veturi ja jossa pieemmät kasvukeskukset toimivat maakutakeskukse kassa yhteistyössä sekä oma alueesa vetureia. Moikeskuksisuudessa otetaa huomioo kaupugi ja maaseudu välie vuorovaikutus, ifrastruktuuri, tiedo yhdemukaie saatavuus sekä luoovaroje kestävä käyttö, luoosuojelu ja kulttuuriperiö hoito. Peruspalveluje tasapuolie saatavuus maakua kaikissa osissa o keskeie tavoite visio saavuttamiseksi. 8

9 3. KANSAINVÄLISET JA KANSALLISET MEGATRENDIT Suurilla lijoilla, megatredeillä o toteutuee kehitykse perusteella tuistettavissa oleva suuta, joka voidaa perustellusti ajatella jatkuva tulevaisuudessaki 4. Kehityslijat voidaa erotella esimerkiksi kasaivälisii ja kasallisii megatredeihi. Kasaiväliset megatredit ovat yleismaailmallisia ilmiöitä ja suutauksia, jotka vaikuttavat suoraa tai välillisesti lähes kaikkii kulttuureihi ja yhteiskutii. Kasaivälisiä megatredeiä pidetää mm. globalisaatio ja lokalisaatio (paikallisuude) samaaikaista korostumista, väestökasvu jatkumista, ympäristöogelmie kärjistymistä, moikulttuuriste yhteiskutie yleistymistä sekä taloudelliste ja muide syklie opeutumista. Kasallisia megatredejä o määritelty mm. erikoisasiatutijoista koostueessa avaiklusteriprojektissa (2000). Työryhmässä tuistettii Suome kaalta tärkeiksi seuraavat kuusi kasallista megatrediä: 1) globaali yhdetymie (mm. verkottumie ja työ jako globaalisti), 2) osaamie työ muovaajaa (mm. työ polarisoitumie osaamise perusteella), 3) ympäristötietoisuude kasvu, 4) tekologia muutosvoimat (erityisesti tieto- ja kommuikaatiotekologiat), 5) palveluyhteiskua murros (mm. julkise sektori tehtävie muuttumie) ja 6) väestö ikäätymie 5. Yleisesti esillä olleide kasaiväliste ja kasalliste megatredie sekä maakutasuuitteluprosessissa esille ostettuje kehityslijoje perusteella voidaa tuistaa seuraavat, Keski-Suome kehityksee vaikuttavat megatredit: 1) Keskittymiskehitys jatkuu Toimiot ja väestö kasvu keskittyvät ii valtakuallisesti, maakua sisällä (Jyväskylä seudulle) kui kuta- ja kylätasollaki. Taloudelliset toimiat kasvavat keskusalueilla, mutta heikkeevät kauempaa isoista keskuksista olevilla alueilla. 2) Osaamie korostuu tulevaisuude resurssia Työvoima koulutus- ja osaamisvaatimukset sekä kaksiapaistumie huippuosaajie ja peruskoulutettuje välillä kasvavat. Muuttoherkkyys o ykyistä suurempaa ja alueet kilpailevat osaavasta työvoimasta kaiki keioi. Maakua tulevaisuus riippuu siitä, pystytääkö koulutusresurssit suutaamaa kasvaville aloille ja yritysverkkoihi sekä siitä, mite osaamie muuetaa työpaikoiksi ja yrityksiksi. Koulutukse vahva yhteys työelämää, työssä oppimie sekä aikuisväestö ammatillise osaamise vahvistamie ja ammattitaido arvostus hillitsevät kaksiapaistumista. 3) Ympäristöarvot korostuvat Asui-, työ- ja vapaa-aikaympäristö laatuvaatimukset kasvavat. Ympäristöogelmat ja luoovaroje rajallisuus pakottavat ihmiset etsimää vaihtoehtoisia, ympäristöä vähä kuluttavia tuotato- ja toimitatapoja. Keski-Suome kaltaiste, luooympäristöltää vaihtelevie alueide vetovoima kasvaa, mikäli huolehditaa ympäristöstä site, että siitä sytyy lisäarvoa. Kestävä kehitykse arvot laajeevat kaikille elämäaloille. 4) Kulutusta suosiva elämätava arvostus vastaa kulutuskriittie elämätapa Avoi maailmakauppa ja maailmalaajuiset yhtiöt lisäävät vaikutustaa poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Elämätavoissa ja ihmiste arvomaailmassa korostuvat resursseia raha ja aika. Samaaikaisesti kulutuskeskeisee elämätapaa 4 Heresiemi Hau (2000). Megatredit ja klusterie kehitys. 5 Heresiemi Hau (2000). Megatredit ja klusterie kehitys. 9

10 kriittisesti suhtautuvie joukko kasvaa ja kasallisee idetiteettii, periteisii ja ympäristöö liittyvie arvoje merkitys korostuu. 5) Tietotekie murros muuttaa yhteiskutia Teollisuude automatisoii jälkee koetaa palvelusektori tietotekistymie, joka muuttaa palvelu tarjoaja ja käyttäjä rooleja. Yhä suurempi osa iformaatiosta o reaaliaikaista ja vuorovaikutteista. Työ luoe muuttuu, mutta liikkumie ei vähee. Osa palveluista o saatavissa jatkuvasti ja kaikkialla, osa siirtyy suurempii keskuksii. 6) Samaaikaisesti tapahtuu globalisoitumista ja lokalisoitumista Maailma kasaivälistyy voimakkaasti, mutta myös paikalliste toimijoide itseäisyys kasvaa. Maakutatasoiset alueet, joilla o yhteisiä itressejä, liittoutuvat EU: sisällä. Kulttuurista ja paikallisesta idetiteetistä tulee keskeie resurssi ja kilpailutekijä. 7) Väestö ikäätyy Maakua väestö ikäätyy lähivuosia voimakkaasti. Myös työvoimaa osallistumattoma ja aktiiviväestö suhde heikkeee 20 vuode kuluessa ku suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Moissa kuissa väestö ikäätymie merkitsee sosiaalija terveysmeoje kasvua sekä verotuloje laskua. 4. KESKI-SUOMEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Keski-Suome kriittisiä meestystekijöitä, tekijöitä joide aiaki tulee olla kuossa ovat: 1) Aluerakee (mm. Jyväskylä ja muu maakua suhde) 2) Osaamise kehittämie ja ylläpitämie 3) Yritystoimia kehittämie 4) Liikee (verkkoifrat ja liikeepalvelut) 5) Asui- ja muu ympäristö 6) Hyvivoiti- ja muide palveluje turvaamie Tasapaioise alueraketee toteutumie o erittäi ratkaisevaa koko Keski-Suome tulevaisuude kaalta. Alueraketeella tarkoitetaa tässä sekä yhdyskutie sijoittumista että yhdyskutia toisiisa kytkevää sosiaaliste ja fyysiste muuttujie verkostoa. Se keskeisimpiä osia ovat tuotatotoimiot ja yritykset, väestö, asutus, sosiaalie perusrakee (yksityiset ja julkiset palvelut), tekie perusrakee sekä luoto. Maakua o toteuttamistoimista päättäessää valikoitava keskusseutua ja muuta maakutaa parhaite tukevia toimitalijoja. Moikeskuksie aluerakee tarkoittaa toimitoje ja toimijoide tiivistä verkottumista ja kehittämistoimepiteide suutaamista maakutakeskukse ohella myös pieempii keskuksii site, että maakuallie taloudellie ja muu vipuvaikutus saadaa mahdollisimma suureksi. Osaamie o maakua resurssi, jota voidaa kasvattaa ja joka vaikuttaa kehittämisee kaikilla seutukuilla. Osaava työvoima o alueide meestymise kaalta tulevaisuudessa kaikkei tärkei kilpailutekijä. Tärkeää o kehittää Jyväskylää merkittävää valtakuallisea ja kasaiväliseä tutkimus- ja koulutuskeskuksea. Osaamise kasvu tulee äkyä yrityksissä. Maakua oppimiskeskuste verkosto kehittämie ja osaamisresurssie hyödytämie ovat kaikkie seutuje ja kutie kaalta merkittäviä. 10

11 Yritystoimia kehittämisestä riippuu oleaisesti Keski-Suome asema kasvavilla, kasaivälistyvillä ja kiristyvillä markkioilla. Yrittäjyyde esteitä poistaisi laisäädäö yksikertaistamie, viraomaisyhteistyö ja tietotekologiaa perustuvat verkkopalvelut sekä verotukse uudistamie ja yrittäjäturva paratamie. Maakuallisea ogelmaa pidetää ykyiste yrittäjie ikäätymistä ja toimialaäkökulmasta yksipuolista yrityskettää. Yritystoimia kehittämisee perustuvat kutie erikoistumisvaliat ovat lähtökohtia myös maakutasuuitelmassa. Toimitoje sujumiseksi tarvitaa tehokkaita, taloudellisia ja ympäristö kaalta kestäviä liikee- ja ympäristötekisiä alueraketee ratkaisuja, joita ovat esimerkiksi raide- ja joukkoliiketee kehittämie. Toimiot verkottuvat ja liikkumie ja vuorovaikutus lisäätyvät. Visiossa esitetty elämälaadu maakuta sisältää myös asuija muuta ympäristö kehittämistä ii, että maakua houkuttelevuus kasvaa. Siihe sisältyy luooympäristö ja kulttuuriarvoje säilymie. Uusilla iovatiivisilla ympäristötekisillä ratkaisuilla tuetaa ympäristö laadu paratamista ja koheetaa elämälaatua. Hyvivoiti- ja peruspalveluje saatavuus korostaa yhteisöllisyyttä. Peruspalvelut määritellää ihmiste ormaalii päivittäisee elämisee liittyviksi palveluiksi 6. Niihi lasketaa esim. päivittäistavarakauppa, peruskoulu, postikottori ja terveyseuvola. Hyvivoitipalvelut määritellää ihmiste hekistä, sosiaalista ja fyysistä hyvivoitia sekä terveyttä edistäviksi palveluiksi 7. Näihi kuuluvat esim. terveydehuolto-, sosiaali-, liikuta- ja kulttuuripalvelut sekä uorisolle suuatut palvelut. Hyvivoitipalvelut sisältävät peruspalveluja ja päivastoi. Niitä toteuttavat kuat, yritykset ja järjestöt. Eläkkeelle siirtyvä väestö o tottuut käyttämää moipuolisesti palveluja ja ikäätyeide palveluje kysyällä o merkittävä työllistävä vaikutus. Mikäli hyvää peruspalvelutasoa ei jollaki seudulla kyetä ylläpitämää, muuttaa aktiivisi väestöosa tällaiselta alueelta herkästi keskuksii. Kaikkii esitettyihi kriittisii meestystekijöihi liittyy edellytys yhteistoimitakyvystä ja kyvystä verkottua toimimaa yhdessä maakua parhaaksi. 6 Helsigi kaupugi ympäristökeskus (2001). Paikallisageda Oulu lääihallitus. Oulu lääi alueellie sivistysstrategia

12 5. KESKI-SUOMEN SKENAARIOT Maakutasuuitelma valmistelussa luotii kolme mahdollisea pidettyä vaihtoehtoista kehitysvaihtoehtoa, skeaariota. 8 Ne sisältävät myös karikatyyrisiä piirteitä; e voivat olla myös sellaisia, joita ei voi pitää maakua kaalta hyväksyttäviä. Ne ovat mitoitukseltaa ja sisällöltää erilaisia, jopa maakua kehityssuuta o erilaie. SKENAARIO 1 Skeaario perustuu hyvivoitiyhteiskua kehittämisee. Skeaarioo kuuluvat hyvä elämise laatu ja tasapaioie kasvu. Hyvivoiti- ja peruspalveluja kehitetää asiakaslähtöisesti ja kehittämisessä otetaa huomioo paikallisidetiteetti, kulttuuri ja ympäristö. Jyväskylä o skeaariossa maakua keskus, joka kasvua kaavoidaa kaupugi ulkopuolelle iiltä osi, kui se ei katsota vaaratava kaupukiseudu kilpailukykyä kasallisessa ja kasaivälisessä kilpailussa. Lisäksi Jämsä ja Ääekoski ovat kasaivälisee kauppaa tukeutuvia teollisuuskeskuksia, jotka hyödytävät itseäisesti suoria yhteyksiää maailmalle. Nämä verkottuvat tiiviisti muide alueide ja keskuste kassa ja seudullisesti o profiloiduttu strategiavalitoje mukaisesti ottae vastuuta vahvimma toimialasa kehittämisestä. Skeaariossa vahvistetaa toisaalta paikallista idetiteettiä ja kulttuuria, toisaalta edistetää kasaivälisyyttä ja yhteiskua moikulttuurisuutta. Hyvivoitipalveluja ja kasvukeskuksia kehittämällä Keski-Suomesta luodaa vetovoimaie maakuta, joka houkuttelee yrityksiä, muuttajia ja matkailijoita. Toimitoja verkottamalla hyvä palvelutaso voidaa tarjota myös kasvukeskuste ulkopuolelle. Pieimmät kuat voivat liittyä suurempii, jotka puolestaa muodostavat uusia yhteistyöverkostoja ja toimitaympäristöjä. Muihi maakutii rajoittuvat alueet o suurelta osi pystytty pitämää asuttuia paostamalla maatilataloutee, metsätaloude jatkojalostuksee ja muuhu maaseutuyrittäjyytee kute matkailuu. Yli puolet maakua asukkaista asuu kuiteki Jyväskylä seutukualla. SKENAARIO 2 Keskittymisskeaario o hyvi markkialähtöie, jossa elämätapa o kulutussuutautuutta ja kilpailuhekistä. Palvelut ostetaa suurelta osi yksityiseltä sektorilta, mikä muuttaa julkise sektori roolia. Voimakkaita kehittymistä o tapahtuut iovatiivisilla aloilla (mediasisällöt, ao- ja tietotekologiat) ja alueellisesti siellä, missä o jo ykyisi riittävä koulutus-, yritys- ja väestöpohja. Toimiot keskittyvät maakua sisällä voimakkaasti Jyväskylää ja maakutakeskuksesta johtavie valtaväylie varrelle. Kaksiapaistumie Jyväskylä ja taatuva maaseudu välillä voimistuu. Meestyjiä ovat hyvi koulutetut, uoret kasaiväliset osaajat ja syrjäytyjiä ihmiset, jotka eivät kykee omaksumaa opeita muutoksia. Jyväskylästä lähiseutuiee tulee yksi Suome opeimmi kasvavista alueista väkiluvulla, työpaikoilla ja tuotatoluvuilla mitattua. Keskus o raketeeltaa vyöhykemäie, tärkeimpie valtaväylie ja lähitaajamie suutaa levittäytyvä alue. Jyväskylä työssäkäyti- ja vaikutusalue laajeee selvästi. 8 Maermaa, Mika (1999). Tulevaisuudetutkimus miksi, mitä ja mite? 12

13 Hyvät toimitaedellytykset houkuttelevat Jyväskylä seudulle uusia kotimaisia ja kasaivälisiä yrityksiä. Kasaiväliset yhteydet ovat ykyisiä huomattavasti laajemmat ja tehokkaammat (esimerkiksi kasaivälie letokettä). Jyväskylä kasvu perustuu muuttoliikkeesee muista maakuista ja seutukuista sekä myös muuttoo ulkomailta. Seuduista meestyvät e, jotka sijaitsevat valtaväylie varrella ja jotka omaksuvat uudet tredit ja yritysmahdollisuudet opeimmi. Jyväskylä lähiseudu lisäksi meestyviä ja kasvavia seutukutia ovat Jämsäjokilaakso ja Ääeseutu. Pieet kuat ja maakua reuaosat meettävät kasvu- ja osaamispotetiaaliaa Jyväskylää. Jyväskylä imu voi ulottua myös lähimaakutii. SKENAARIO 3 Uhkaskeaariossa Keski-Suome väestö alkaa vähetyä, ikäätyä ja keskittyä voimakkaasti maakua sisällä. Maakutakeskus Jyväskylä ei kykee kovi pitkää hillitsemää poismuuttoa, jota tapahtuu sekä Jyväskylä kautta että suoraa maakua muista osista. Poismuutto- ja tyhjeemiskehitys o kiihtyvää ja itseää ruokkivaa, jota voi opeuttaa katastrofimahdollisuus, esimerkiksi kutatalouksie totaalie romahtamie. Skeaariossa maakutaa jää jäljelle käytäössä yksi keskus, joka väkiluku alkaa hiljallee laskea vuode 2010 paikkeilla. Jyväskylä ei saavuta asemaasa valtakuallisesti merkittävää kasvukeskuksea. Muide taajamie (mm. Jämsä, Ääekoski, Keuruu) kehitys jää selvästi jälkee eteläise Suome kehityksestä eikä korvaavia työpaikkoja eläkkeelle siirtyeide tilalle syy toivotulla tavalla. Maakua syrjäisimmissä osissa ja alle asukkaa kuissa poismuutto ja ikäätymie romahduttavat kutataloude ja ajavat kutaliitoksii. Alueille ei syy juuri uusia työpaikkoja tai yrityksiä ja kehittämistoimepiteet ovat lähiä toimitoja säilyttäviä. Tavoitteellie ja suotuisimmaksi katsottu skeaario esitetää luvussa 6. Se muodostuu 1. ja 2. skeaario yhdistelmästä 13

14 6. KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET Tavoitteide toteutumie vaatii vahvaa sitoutumista maakua eri toimijoilta. Lähtökohdat sekä sektorikohtaiset vahvuudet ja ogelmat o esitetty maakutasuuitelma valmisteluasiakirjoissa. Maakua tarkemmat kehittämise tavoitteet ja toimitalijat esitetää myöhemmi valmisteltavissa maakutaohjelmassa ja maakutakaavassa sekä yksityiskohtaiset toimepiteet vuosittai laadittavissa toteuttamissuuitelmissa. 6.1 VÄESTÖKEHITYS JA TYÖVOIMA Kehitysäkymät Keski-Suome väestö oli eakkotiedo mukaa yhteesä asukasta. Tilastokeskukse vuode 2001 eustee mukaa maakua väkiluku käätyisi laskuu vuode 2015 jälkee väestö raketeessa tapahtuvie muutoste seurauksea. Väestö ikäraketee ja väestömuutostekijöide vaikutukset äkyvät selvästi vuode 2010 jälkee, jolloi suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä ja uorte ikäluokkie määrä o käätyyt laskuu. Ikäraketee vaheemise myötä myös muuttoliikkee vaikutus väheee ja keskittymiskehitys jatkuu ja saattaa voimistua. Tulevii väestömuutoksii varautumie edellyttää omaehtoise kehittämise voimistamista ja väestökehityksee vaikuttamista, jotta maakuta voidaa pitää elivoimaisea ja kilpailukykyiseä. Jyväskylä seudu valtakuallise kehitykse opeuttamisella ja maakua muide keskuste vetovoima lisäämisellä o mahdollista kasvattaa Keski-Suome väestöä vuotee 2010 meessä ja luoda edellytyksiä väestökasvulle myös vuode 2010 jälkee. Keski-Suome työvoimavarat ja -resurssit ovat suhteellise hyvät ja maakuta pystyy tuottamaa osaavaa työvoimaa yrityste ja työpaikkoje tarpeisii. Työvoima hakkeessa esitety peruslaskelma mukaa työllise työvoima määrä laskisi vuodesta 2000 vuotee 2010 oi tuhaella ja se jälkee selvästi opeammi. Työttömyysaste pysyisi suhteellise korkeaa ja olisi selvästi yli maa keskimääräise taso. Työttömyysastee pysymie korkealla tasolla selittyy koko maata alhaisemmalla tuottavuude tasolla. Perusura 9 mukaa maa- ja metsätaloude työpaikat väheisivät edellee selvästi ja teollisuudeki työpaikat laskisivat. Selvää kasvua tapahtuisi kaupa ja matkailu sekä liike-elämä palveluide työpaikoissa ja raketamisessaki joki verra. Yhteiskualliste palveluide ja liiketee työpaikkoje kokoaismäärä pysyisi suuillee eallaa. Tavoitteet Keski-Suomella o edellytykset väestö ja työpaikkoje kasvuu. Väestötavoittee asettamie tredikehitystä korkeammalle tasolle o perusteltua ja siihe o mahdollisuuksia kehittämällä voimakkaasti uutta tekologiaa ja kasvualoja. Keski-Suome visioo perustuvaa tavoitteellista työpaikka- ja väestökehitystä o kuvattu Keski-Suome muutos ja koulutustarve-eusteessa 2010 sekä Pekka Tiaise Työvoima laskelmie pohjalta tekemässä tavoitteellisessa kehittämisurassa. Näide aalyysie pohjalta o asetettu Keski-Suome väestötavoite vuotee 2010 ja esitetty millaisia paiotuksia tavoitteesee pääsemie edellyttää kehittämistoimiassa. Keski-Suome väestötavoitteeksi vuodelle 2010 asetetaa hekeä. 9 Keski-Suome työelämä muutos ja koulutustarve-euste

15 Seutukuittaiset väestömuutokset ikäryhmittäi v Lähde: Suome kutaliitto (2001), tilastot Koko maakua tasolla eustetaa vuotiaide määrä väheevä vuotee 2030 meessä 8 500:lla ja työikäise väestö ( vuotiaat) peräti :lla. Eläkeikäiste määrä lisäätyisi yli :lla. Erityisesti kasvaisi yli 75-vuotiaide määrä, joka olisi lähes suurempi kui vuoa Asetettu väestötavoite edellyttää muuttovoito hieoista vahvistumista lähivuosia. Tämä merkitsee vetovoima kasvattamista ja tredikehitystä voimakkaampaa työpaikkakehitystä ii keskusseudulla kui muuallaki maakuassa. Työllisyysosuutta o saatava ousemaa ykytasolta ja työ tuottavuude ostamie o otettava toimialoittaisessa kehittämistoimiassa tavoitteeksi. Uusia kasvualoja, mm. iformaatio- ja kommuikaatiotekologiaa, eergia- ja ympäristötekologiaa, hyvivoititekologiaa ja aotekologiaa o kehitettävä voimakkaasti ja samalla o turvattava olemassa oleva perusteollisuude ja maakua vahvoje toimialoje tulevaisuude kilpailuedellytykset. Kummallaki kehittämistyö paioalalla koulutukse kehittämie o avaiasemassa. 15

16 Visio ja tavoiteura mukaie kehittämie merkitsee perusuraa huomattavasti opeampaa kasvua liike-elämä palveluide, kaupa ja matkailu sekä myös yhteiskualliste palveluide työpaikoissa. Tekologiaa ja hyvivoitia paiottavat skeaariot edellyttävät myös kasvua teollisuude työpaikoissa. Mikäli selvälle kasvu-uralle päästää vuotee 2010 meessä, o edellytyksiä asettaa vuodelle 2020 ykyisiä tredilaskelmia selvästi korkeampia tavoitteita maakutasuuitelmie laatimise seuraavilla kierroksilla. Saatetaa maakua väestökehitys kasvu-uralle Lisätää maakua keskusaluee ja eri seutuje valtakuallista vetovoimaa muuttovoito voimistamiseksi. Vahvistetaa toimialoittaisella ja muulla kehittämistyöllä kasvualoje toimitaedellytyksiä Nostetaa työ tuottavuutta ja työhö osallistumise astetta työttömyyde vähetämiseksi. 6.2 ALUETALOUS Kehitysäkymät Aluetaloude kehitysäkymät ovat vaikeasti eustettavissa maailmataloude kehitykse epävarmuude vuoksi. Aiaki osavastuu perus- ja hyvivoitipalveluje järjestämisestä säilyy kuilla. Ikäätymie lisää kutasektorilla sosiaali- ja terveyspalveluje kysytää ja kutie meoja. Tämä vaikuttaa erityisesti Keski-Suome reuaalueide taloutee. Kutie rahoitusasema muodostuu erittäi ogelmalliseksi, ellei valtio kasvata osuuttaa peruspalveluide kustaustejaosta. Keski-Suome kutie taloudet kehittyvät eri suutii. Jämsä taloude äkymät ovat tulevaisuudessa verrattai valoisat, sitä vastoi ilma voimakkaita toimia Keuruu seutukuta ja moet pohjoise ja kaakkoise Keski-Suome kuat ovat tiukoilla taloutesa kassa. Maakua keskusseudulle suutautuut muuttoliike pitää Jyväskylä seudu väestöraketee uorea ja kasvattaa samalla uorte ja lapsiperheide palveluje tarvetta, mutta pitkällä tähtäyksellä vahvistaa aluee taloutta 10. Tavoitteet Päätavoitteea pidetää koko maakua vakaata ja positiivista taloude kehitystä. Aluetaloudellie ja erityisesti yritystoimia päätätävalta pyritää säilyttämää maakuassa. Varaudutaa väestö ikäätymisestä aiheutuvii sosiaali- ja terveyspalveluje lisäkustauksii Vahvistetaa aluetaloutta ja ulotetaa tasapaioie palvelurakee koko maakutaa Toimitaa site, että palvelutarjota vastaa aluee väestömäärää Pyritää vaikuttamaa valtio ja kutie kustausjakoo 10 Karhu & Viitasaari (2002). Kuallistaloude kehitysäkymät Keski-Suomessa 16

17 6.3 ELINKEINOJEN JA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehitysäkymät Maakua periteisesti vahvoje teolliste toimialoje oletetaa säilyttävä asemasa tulevaisuudessa. Prosessiteollisuude, suurte koepajoje ja puujalostusyksiköide sekä metalli- ja puuala kilpailukyky kehittyy edellee huipputasolla edellyttäe, että tuotekehittelyy voidaa jatkuvasti saada tarvittavat resurssit ja osaava työvoima saatavuudesta huolehditaa. Elektroiikassa ja graafisella alalla paostetaa edellee voimakkaasti koulutuksee. Alat hakevat tulevaisuudessa uutta liiketoimitaa sekä kilpailukykyä tuotekehitykse, laadu ja iformaatio- ja kommuikaatiotekologia (ICT:) keioi. Eergia- ja ympäristötekologiat ovat kasvavia aloja, joide kehittämisee o hyvät edellytykset. Elitarvikeklusteri muodostamie yhdeksi maakua kasvualaksi aloitetaa. Tulevia kasvu aloia maakuassa ähdää mm. hyvivoiti- ja aotekologiat. Keskisuurilla yrityksillä o hyvät edellytykset jatkaa kasvua ja kasaivälistymistä. Keskeisiä meestymistekijöitä ovat erikoistumie, verkottumie ja osatoimitukset. Yrityspoistumaa o osasyyä yrittäjie ja työtekijöide ikäätymie ja yritykse jatkaja puuttumie. Muutoksesta selviytyvät yritykset erikoistuvat tehokkaiksi ja opeasti reagoiviksi osaajiksi. Raketamie tulee teollistumaa ja rakeusala työpaikat ja yritykset keskittyvät väestö kasvualueille. Kaupa keskittymie suurii yksiköihi sekä väestö väheemie ja vaheemie maakua reua-alueilla muuttavat kaupa rakeetta voimakkaasti. Erikoiskauppa keskittyy Jyväskylä seudulle. Matkailu verkostoituu ja hekilöstömäärä kasvaa. Sekä matkailu että käsi- ja pieteollisuusala itegroituvat ulkomailla toimivie välittäjie ja markkioiti- ja myytiorgaisaatioide kassa. Keski-Suome maaseutu muuttuu ripeää vauhtia. Maatilataloude rakeekehitys o ollut opeaa. Vaikka tuotaolliste tiloje määrä o laskeut, tuotao määrä o pysyyt hyvällä tasolla. Tilakoo kasvattamise ja erikoistumise myötä tilat tulevat elikelpoisiksi. Myös elikeioraketee moipuolistumisella vaikutetaa maaseudu pysymisee elivoimaisea. Aluee maatiloje tulomuodostuksessa metsätaloudella o keskimääräistä suurempi merkitys. Liitääis- ja sivuelikeioje sekä etätyö- ja etäopiskelumahdollisuuksie kehittämie korostuvat. Tavoitteet Uusilla kasvualoilla, mm. ICT, tarvitaa voimakkaita kasvusysäyksiä. Eergia- ja ympäristö-, elektroiikka-, ao- sekä hyvivoititekologia kehittämiseksi verkotutaa muide kasvukeskuste kassa. Kasvualoje kehitystä voidaa hyödytää myös periteisillä toimialoilla. Kehittämise toie paiopiste o perusteollisuudessa ja maakua vahvoilla toimialoilla (metalli, puu ja graafie teollisuus). Näillä aloilla o paostettava edellee tuotekehityksee, iovaatioihi ja hekilöstökoulutuksee. Keskeistä o osaava työvoima saatavuus sekä toimitoje verkottumie ii alueellisesti kui kasaivälisesti. Yritysmyöteise ilmapiiri kehittymie tulee turvata koko maakuassa. Elikeioje keihääkärjet o saatava esii julkiste toimijoide rahoituspäätöksissä. Maakua vetovoimaisuutta vahvistetaa kasvattamalla hyvivoitii liittyviä palveluita, tekologista osaamista sekä matkailu-, messu- ja kogressitoimitaa, metsäja ympäristöosaamista ja elitarviketuotatoa. Laadukas liikee-, tietoliikee- ja asumisympäristö luovat edellytyksiä uusie yrityste sijoittumiselle Keski-Suomee. Maatilataloude myöteistä rakeemuutosta tuetaa. 17

18 Huolehditaa perustuotaosta (maa- ja metsätalous) ja siihe liittyvästä jatkojalostuksesta sekä perusteollisuudesta (puu- ja paperi- sekä metalliteollisuus) Nimetää elikeiotoimia keihääkärjiksi tieto- ja viestitätekologia, elektroiikka, eergia- ja ympäristötekiikka, hyvivoiti- ja aotekologia, graafie teollisuus ja matkailu Aktivoidaa uude yritystoimia sytymistä Etsitää ikäätyeide yrittäjie tilalle jatkaja (sukupolvevaihdokset) Tuistetaa osaamistarpeet ja varmistetaa työvoima saatavuus Edistetää yrityste kilpailukykyä uude tekologia, laadu ja ympäristötekijöide avulla Kehitetää pk-yrityste toimitaympäristöä toteuttamalla osaamiskeskusohjelma ja paostamalla verkostohakkeisii 6.4 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Kehitysäkymät Työ murros, suurte ikäluokkie poistumie työelämästä, yrittäjie sukupolvevaihdokset, kasvualoje työvoimatarpeet ja uude tuotao raketamie edellyttävät koulutukselta opeaa ja joustavaa reagoitia osaamistarpeisii. Uude koulutetu työvoima tarve vuosia o arvioitu oleva hekilöä. Keskeisimmät koulutusalat ovat tekie, kaupallie ja hoitoala. Tavoitteet Keski-Suomea kehitetää johtavaa ja resursseiltaa vahvaa opettamise, koulutukse ja osaamise maakutaa, jossa o kasaivälisesti vetovoimaisia osaamisalueita. Opiskelumahdollisuuksie kehittämie raketuu keskisuomalaisee koulutusmallii ja opipolkuu. Siiä yhdistetää periteie, virtuaalie ja verkko-opetus, työelämälähtöiset oppimisympäristöt sekä työssä oppimie ja työelämätaidot. Luodaa koko maakua kattava oppimispaikkoje ja yhteistyö verkko. Tähä verkkoo kuuluvat myös moi-ilmeiset, elämälaatua tukevat vapaa sivistystyö orgaisaatiot. Koulutukse vetovoima säilyttämie ja lisäämie o maakua yhteie tehtävä. Keski-Suomi kehittyy alueellisesti oppivaa alueea. Tämä perustaa o eri toimijoide tiivis yhteistyö ja kumppauus. Yhdessä oppimalla vahvistetaa kilpailukykyä osaamista tuottamalla, vaihtamalla ja soveltamalla. Tietoyhteiskua mahdollisuuksia hyödytävä oppimie ja oppimisympäristöje kehittymie ovat tällöi tärkeässä asemassa. Oppiva alue raketaa myös aktiivisesti maakutaa tarvittavia tieto- ja iovaatioverkostoja. Koulutukse tarjotaa kehitetää yrityste ja työpaikkoje koulutustarpeita eakoivaksi ja joustavasti osaamistarpeita tyydyttäväksi Osaamise vahvistamise vaikuttavuus ja yhteistyö tarve edellyttävät alueellisesti toimitakykyisiä kehittämis- ja osaamisorgaisaatioita sekä työelämä verkostoja. Paostamalla oppimisee ja verkottumisee kaikilla tasoilla ja alueilla vastataa maakua kehittämishaasteisii ja luodaa mahdollisuuksia. Jyväskylä yliopisto oppimis- ja tutkimusympäristö o luovie iovaatioide kaalta keskeie kehitystekijä. Se vetovoima perustaa o kasaivälisesti tuustettu huippuosaamie sekä moialaisuus vastate maakua yritystoimia keskeiste toimialoje kehitystarpeisii. Ammattikorkeakouluje käytäöläheise tutkimusja kehitystyö vahvistamie ja suoraa työelämää vaikuttavat kehittämishakkeet 18

19 ovat merkittävässä asemassa. Yliopisto ja ammattikorkeakouluje rooli vahvistuu yhteistyössä ja aluevaikuttavuutta kehittämällä. Koulutukse eakoitia kehitetää systemaattisemmaksi ja opeammi reagoivaksi. Työelämäsuhteita lisätää ja syveetää. Erityisesti paiotetaa aikuiskoulutukse kehittämistä yhteistyössä yrityste kassa. Samalla yrityksiä kaustetaa kehittämää oma hekilöstösä osaamista. Keski-Suomi tulee olemaa merkittävä alue uorte ammatillise koulutukse kehittämisessä. Lukiopalveluje säilyttämie väheevä väestökehitykse kuissa voidaa turvata valtiovalla toimepiteillä ja lukioide omalla, paikallisee osaamisee perustuvalla erikoistumisella site, että iide vetovoima yltää maakutarajoje ulkopuolelle. Toise astee koulutukse (lukiot ja ammatillie koulutus) yhteys ja yhteistyö tiivistyvät. Kehityskykyiset toimialat kute elektroiikka-, metalli-, puuteollisuus, graafie teollisuus, käsi- ja pieteollisuus ja matkailu sekä bio- ja iformaatiotekologia laajeettua viestiä, kulttuuri ja sisältötuotao osaamisella tarvitsevat ammattiosaajia. Iformaatiotekologise osaamise kehittämie jatkuu. Osaamie kohdistuu myös perusteollisuutee ja uusii kasvualoihi kute hyvivoititekologiaa. ICT-osaajia tarvitaa toimialarajoista riippumatta, mille luodaa valmiuksia eri koulutusvaihtoehdoilla. Osaamista vahvistetaa tutkimukse ja tekologia kehittämise avulla. Jyväskylä seudu osaamiskeskusohjelmaa jatketaa valtakuallisesti päätettävie suutaviivoje mukaisesti. Osaamiskeskusohjelmaa pyritää ykyiste aloje 11 lisäksi liittämää uusia aloja, kute hyvivoiti- ja aotekologia. Osaamiskeskustyyppise toimia ulottamie mm. luova toimia toimialalle selvitetää ja ryhdytää tarpeellisii toimii. Osaamiskeskusohjelma vaikuttavuutta maakua eri osii vahvistetaa. Tekologie kehittämie ja osaamie vaativat riittävästi koulutukse saaeita osaajia. Tämä tulee turvata erityisesti teollisuude kasvualoilla vahvistamalla ja suutaamalla maakua korkeakoulutasoista koulutusta ja aloittamalla diplomi-isiöörikoulutus. Paostamalla oppimisee ja verkottumisee kaikilla tasoilla ja alueilla vastataa maakua kehittämishaasteisii ja luodaa mahdollisuuksia. Vaikutetaa koulutustasoo ja siihe, että työikäisellä väestöllä o kattavasti peruskoulu jälkeie tutkito Luodaa vahva alue- ja työelämälähtöie oppimispaikkoje verkosto Luodaa oppimisympäristöjä ja verkkovälitteistä koulutusta kehittämällä keskisuomalaie koulutukse toteutusmalli, joka mahdollistaa hekilökohtaisii valitoihi perustuva eliikäise opipolu Kasvatetaa Jyväskylä yliopisto ja maakua ammattikorkeakouluje aluevaikuttavuutta yhteisee aluestrategiaa perustuvalla tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarjoalla Vahvistetaa Taitavaa Keski-Suomea site, että ammatillie koulutus tarjoaa uorelle mahdollisuudet ammati taitoihi ja aikuiskoulutus mahdollisuudet aikuiselle osaamisesa jatkuvaa vahvistamisee Kehitetää Jyväskylä seudu osaamiskeskusohjelmaa koko maakua ja uusie kehittämisaloje tarpeista lähtie Vahvistetaa yrittäjyyde osuutta ja merkitystä koulutukse kaikilla asteilla 11 Iformaatio, paperivalmistus, eergia ja ympäristö 19

20 6.5 HYVINVOINTIPALVELUJEN JA MUIDEN PALVELUJEN SAATAVUUS Kehitysäkymät Väestö ikäätymie lisää palveluje kysytää toisaalta hoido tarpee, toisaalta väestö uusie odotuste myötä. Yhä vaativammat asiakkaat tahtovat valia mahdollisuuksia, jolloi palveluje tarjoassa o oltava aitoa kilpailua. Jotta kasvavaa palvelukysytää kyetää vastaamaa, tarvitaa sekä sosiaalisia että tekologisia iovaatioita. Palveluraketeet tulee pitää kuossa sosiaali- ja terveydehuollo kustauste hallitsemiseksi. Tulevaisuude hyvivoitipalveluja tuottavat erilaiste toimijoide verkostot, joissa ovat mukaa julkiset ja yksityiset palveluje tuottajat sekä kolmas sektori. Uusi tekologia tarjoaa mahdollisuuksia myös harvaa asuttuje alueide palveluje säilymiselle. Uusia toimitamalleja o tarpee kehittää väestö hyvivoii turvaamiseksi Kouluverko säilyttämisee ykytasoisea kohdistuu kovia paieita. Taajamie ulkopuolella peruskoulu ala-asteella opiskelevie matkat paikoi piteevät. Toise astee kouluverko eakoidaa säilyvä sekä ammatillise koulutukse ja korkea-astee koulupalveluide saatavuude jopa paraeva. Yksityiset palvelut kehittyvät kysyä mukaa. Voimakkaita kasvu o maakutakeskuksessa ja se välittömässä ympäristössä. Päivittäistavarakaupa palveluita o saatavilla koko maakuasta. Erikoistavarakaupa palvelut keskittyvät Jyväskylä seudulle. Eite potetiaalia seudullisiksi kaupa keskittymisiksi maakutakeskukse ohella o Jämsällä, Ääekoskella, Keuruulla ja Saarijärvellä. Tavoitteet Sosiaalie eheys, kestävät ratkaisut ja aluee kilpailukyky ovat hyvivoitistrategia pääperiaatteet. Sosiaalie eheys tarkoittaa hyvivoii tasa-arvoista toteutumista eri väestöryhmissä ja alueilla. Paiopisteeä o laste ja uorte hyvivoiti. Kestävät ratkaisut edellyttävät maakuassa yhteistyötä ja sitoutumista hyvivoitipolitiikkaa. Kutie palvelusitoumukset, jossa taataa palvelutaso, hekilöstö kehittämie ja työkyvy ylläpito, voivat olla tässä osaratkaisua. Hyvivoiva ja moipuolisia vapaaajapalveluja tarjoava asuiympäristö puolestaa tukee maakua kilpailukykyä ja meestystä. Salliva ja kaustava moikulttuurisuus luo kasaivälisesti houkuttelevia asuiympäristöjä ja yhteisöjä. Tulevaisuude palvelutarpeesee vaikuttavia keioja hyvivoitipalveluissa ovat hoitoketjuje toimivuude yhteisvastuullie kehittämie, sopimusohjaus, raketeide ja prosessie uudistamie, osaamisketjuje muodostamie, yhteisosastot, lääkiälliste palveluide alueelliset kokoaisuudet sekä vaihtoehtoiset palveluide järjestämistavat. Varmistetaa hyvivoitipalveluje saatavuus koko maakuassa Järjestetää palvelut kasalaislähtöisesti Kehitetää palvelukosepteja ja paostetaa huippuosaamisee Turvataa laste ja uorte hyvivoiti sekä reagoidaa opeasti hyvivoitia uhkaavii ogelmii 20