Eheyttävään aluepolitiikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eheyttävään aluepolitiikkaan"

Transkriptio

1 Eheyttävää aluepolitiikkaa Selvitysraportti Alueide kehittämie Sisäasiaimiisteriö julkaisuja 23/2007

2 EHEYTTÄVÄÄN ALUEPOLITIIKKAAN Selvitysraportti Valtiosihteeri Atti Mykkäe

3 Sisäasiaimiisteriö julkaisu Teema: Alueide kehittämie Taitto: Petti Nuortimo Moistus: Sisäasiaimiisteriö moistamo 2007

4 Sisäasiaimiisteriö Tekijät (toimielimestä, toimielime imi, puheejohtaja, sihteeri) Selvitysmies, valtiosihteeri Atti Mykkäe Sihteeristö: euvotteleva virkamies Au Nousiaie, ylitarkastaja Matti Kemppaie ja ylitarkastaja Ilkka Saloe Julkaisu imi (myös ruotsikielie) Eheyttävää aluepolitiikkaa -selvitysraportti Julkaisu osat Kuvailulehti Julkaisu päivämäärä Julkaisu laji Raportti Toimeksiataja Sisäasiaimiisteriö Toimielime asettamispäivä Tiivistelmä Alue- ja kutamiisteri Haes Maie asetti marraskuussa 2006 aluepolitiika eväät myöteiselle aluekehitykselle -selvityshakkee. Selvitysmies, valtiosihteeri Atti Mykkäse tehtävä oli arvioida aluekehitykse uudistamistarpeita ja tehdä ehdotuksia maa eri osie myöteisestä aluekehitystä ja - kehittämistä tukevista aluepolitiika toimista sekä iide alueellisesta kohdetamisesta. Selvitystyössä o kartoitettu Suome alueellise kehitykse ykykuvaa ja tulevaisuutta sekä maa sisällä että osaa Euroopa uioiia. Suomi o haasteide edessä. Se väestö ikäätyy opeammi kui muide Euroopa maide väestö. Suomessa o samaaikaisesti sekä työttömyyttä että pulaa työtekijöistä. Tämä rajoittaa elikeioje kehitystä ja uhkaa palveluja. Kehityserot eri maakutie välillä uhkaavat kasvaa etisestää. Selvitykse mukaa aluepolitiikka kiteytyy seuraavii tavoitteisii: 1) Edistetää alueide kykyä meestyä maailmalaajuisesti 2) Pieeetää alueide välisiä kehityseroja 3) Turvataa peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa Selvitystyö perusta ojaa eljää kehittämislijaa. Ne ovat elikeio- ja yritystoimita, osaamie ja työvoima sekä palvelut ja yhteydet. Lisäksi selvitystyössä arvioidaa alueellisia erityispiirteitä ja hallio muutostarpeita. Raportissa o 57 toimepide-ehdotusta, iide vaikuttavuusarvio ja rahoitustarpeet. Toimepide-ehdotuste tavoiteea o parataa työllisyyttä, uude yritystoimia perustamista, alueellisesti tasapaioista liikkumise ja asumise mahdollisuutta sekä vahvistaa osaamisraketeita, työmarkkioide toimivuutta ja palveluje järjestämise taloudellista perustaa. Tavoitteea o myös virtaviivaistaa ja kasavaltaistaa hallitoa kaikilla tasoilla. Avaisaat (asiasaat) aluepolitiikka, aluekehitys, iovaatiopolitiikka, elikeio- ja yritystoimita, osaamie, työvoima, palvelut, hallito Muut tiedot Verkkoversio ISBN (pdf), osoitteessa Sarja imi ja umero ISSN ISBN Sisäasiaimiisteriö julkaisusarja 23/ (id.) Kokoaissivumäärä Kieli Hita Luottamuksellisuus 47 Suomi 20 + alv+ postikulut Julkie Jakaja Kustataja Sisäasiaimiisteriö Sisäasiaimiisteriö

5 Irikesmiisteriet Författare (uppgifter om orgaet: orgaets am, ordförade, sekreterare) Utredigsma, statssekreterare Atti Mykkäe Sekretariat: kosultativ tjästema Au Nousiaie, överispektör Matti Kemppaie och överispektör Ilkka Saloe Publikatio (äve de fiska titel) Till e förehetlig regioalpolitik - utredigsrapport Publikatioes delar Presetatiosblad Utgivigsdatum Typ av publikatioe Rapport Uppdragsgivare Irikesmiisteriet Datum för tillsättadet av orgaet Referat I ovember 2007 tillsatte regio- och kommumiister Haes Maie ett utredigsprojekt med am Regioalpolitikes vägkost för e positiv regioutvecklig. Utredigsma, statssekreterare Atti Mykkäes uppgift var att utvärdera regioutveckliges behov av reform och att lägga fram förslag på sådaa regioalpolitiska åtgärder som stöder e positiv regioutvecklig i ladets olika delar samt de regioala allokerige av dessa åtgärder. Uder utredigsarbetet har ma kartläggt de regioala utveckliges uläge och framtid både atioellt och som e del av Europeiska uioe. Filad står iför stora utmaigar. Dess befolkig åldras sabbare ä i adra europeiska läder. I Filad fis dessutom samtidigt både arbetslöshet och brist på arbetskraft. Det begräsar utvecklige av ärigar och hotar service. Utveckligsskilladera mella olika regioer hotas bli äu större. Sammafattigsvis har regioapolitike följade målsättigar: 1) Regioeras möjligheter att klara sig globalt befrämjas 2) Utveckligsskilladera mella regioer förmiskas 3) Basservice och förbidelsera garateras i hela Filad Utredigsarbetet baserar sig på fyra utveckligslijer. De är ärigs- och företagsverksamhet, kuade och arbetskraft samt service och förbidelsera. Dessutom utvärderas regioala säregeheter och admiistrativa förädrigsbehov. Det fis 57 åtgärdsförslag i rapporte, värderig av deras slagkraft och fiasierigsbehove. Målet med åtgärdsförslage är att förbättra sysselsättige, att starta ya företag, regioalt balaserade möjligheter att bo och röra sig samt att förstärka kompetesstrukturer, arbetsmarkader och de fiasiella grude för orgaiserig av service. Målet är dessutom att strömlijeforma och demokratisera förvaltige på alla ivåer. Nyckelord regioalpolitik, regioutvecklig, iovatiospolitik, ärigs- företagsverksamhet, kuade, arbetskraft, service, förvaltig Övriga uppgifter ISBN-umret på ätversioe är ( Series am och ummer ISSN ISBN Irikesmiisteriets publikatioer 23/ Sidoatal Språk Pris Sekretessgrad 47 Irikesmiisteriet 20 euro + moms Offetlig Distributio Förlag Irikesmiisteriet Irikesmiisteriet

6 Sisällysluettelo 1 EHEYTTÄVÄN ALUEPOLITIIKAN LINJAT JA EHDOTUKSET Näillä eväillä eteepäi Elikeioihi ja yritystoimitaa uutta vauhtia Osaamista vahvistettava ja työmarkkiat toimiviksi Palvelut kaikkie saataville Yhteydet kutoo Hallito virtaviivaiseksi ja kasavaltaiseksi kaikilla tasoilla Alueelliset erityistoimet Rahoitusyhteeveto Ehdotuste vaikuttavuus ALUEELLISEN KEHITYKSEN NYKYTILA Väestö, työvoima ja työllisyys Talouskehitys ja tuotatorakee Osaamie ja iovaatioympäristöt Palvelurakee Yhteydet ALUEIDEN KEHITTÄMISEN NYKYPUITTEET Aluekehityslaki ja suuittelujärjestelmä Alueide kehittämise valtakualliset tavoitteet, kehittämistoimet ja iide vaikuttavuus Liite Lähteitä

7 1 EHEYTTÄVÄN ALUEPOLITIIKAN LINJAT JA EHDOTUKSET 1.1 Näillä eväillä eteepäi Taustalla ovat maapalloistumie sekä vapaude, veljeyde ja tasa-arvo ihateet Maailma taloude muutos muuttaa aluepolitiika toimitaympäristöä. Maapalloistumise myötä taloudellie kilpailu kiristyy, sillä yhä suurempi osa tuotteista o kautta maailma yhteäisesti hioiteltuja. Uusia tuotao aloja sytyy uusie iovaatioide 1 seurauksea. Samaaikaisesti työvoimatarpeet muuttuvat opeasti. Äkilliset ja etistä mittavammat rakeemuutokset koskettavat yhä suurempaa määrää alueita. Samaaikaisesti muutokset alueide raketeissa ovat hitaampia. Tulevaisuudessa sekä työ että pääoma liikkuvat alueellisesti samaa suutaa. Maapalloistumise seurauksea kaikki alueet tulevat osittai samalla viivalle. O kyettävä tarjoamaa mahdollisuuksia hyvi koulutettua työvoimaa, kasvaville markkioille suutautuvaa yritystoimitaa ja hyviä yhteyksiä. Kyky saavuttaa tuotao kilpailuetuja ja markkioita o tärkeämpää kui aiemmi. Kasvavaa riskiä o, että muuttoliikkee seurauksea sekä lähtö- että tuloalueilla sytyy etistä eemmä kustauksia ifrastruktuuri ja palveluje uudellee järjestämisestä sekä sosiaaliste ogelmie lisäätymise vuoksi. Samaaikaisesti keskeisi haaste aluepolitiikassa o yhdistää vapaude ja tasa-arvo ihateet. Tämä o vaativaa erityisesti käytäö toimiassa. Vapaude ihateesee liittyy kiiteästi koko maapallo, Euroopa ja Suome kattava mahdollisuus kilpailuu ja siiä pärjäämisee. Tasa-arvo ihateesee puolestaa liittyy jokaise ihmise ja aluee mahdollisuus saada elämise peruspuitteet samalaisia. Tässä selvityksessä aluepolitiikalle asetetaa kolme keskeistä tavoitetta. Ne ovat samalla lijaus lähivuosia esii ousevii haasteisii: 1. Edistetää alueide kykyä meestyä maailma laajuisesti. 2. Pieeetää alueide välisiä kehityseroja. 3. Turvataa peruspalvelut ja yhteydet kaikkialla Suomessa. Kaksi esimmäistä tavoitetta ovat osi yleiseurooppalaisia. Euroopa uioi kilpailu- ja koheesiopolitiikka perustuvat iihi. EU: sisällä o jatkuva, osi ristiriitoje sävyttämä, vuoropuhelu kahde tavoittee välillä: Kuika kyetää samaaikaisesti vahvistamaa markkioita avaamalla kasakua tai koko maaosa kilpailukykyä suhteessa muihi ja samalla huolehtimaa, että elitaso- ja hyvivoitierot eivät samalla kärjisty alueide ja maide sisällä, Euroopassa ja maailmassa. Kolmas tavoite o suomalaie ja osi pohjoismaie: Turvataa peruspalvelut kaikille ja mahdollisuus liikkua. Tässä yhdistyy kaksi ajattelutapaa: Halu turvata kaikille perustasoltaa samalaiset elämise puitteet ja saada piee kasakua kaikki voimavarat käyttöö. Tavoite vahvistaa alueide kilpailukykyä o perusteltu. Suome kasatalous ei ole kaike kattava ykseys. Se muodostuu moi tavoi kasallisesti ja kasaivälisesti verkottueista, maakutii ja iide 1 Iovaatiolla tarkoitetaa kaikkea tieteellistä, tekologista, orgaisatorista, rahoituksellista ja kaupallista toimitaa, joilla tähdätää uusie tuotteide, meetelmie, palveluje ja toimitatapoje syyttämisee ja hyödytämisee.

8 keskuksii perustuvista aluetalouksista. Globaalissa taloudessa tietyt kilpailuedut ovat yhä eemmä paikallisia, osaamista ja verkostoja, joita muide kilpailijoide o erittäi vaikeaa kopioida. Nykyisessä avoimessa taloudessa suomalaiste alueide asemaa o tarkasteltava osaa EU: sisämarkkioita ja kasaivälistä kilpailua. Kasallise aluepolitiika suuittelussa korostuvat tällöi Suome pohjoise ja syrjäise sijaii sekä harva asutukse ja pitkie keskusetäisyyksie vaikutukset. Keskeie tavoite o saada aikaiseksi asetelma ja kehittymispolku, jossa aluetalouksie oma kyky vahvistua ja uusitaa omaa perustaasa o mahdollie. Tämä tarkoittaa kykyä meestyä mahdollisimma pitkälle omi voimi ilma, että meestymie perustuu ratkaisevasti valtio ja Euroopa uioi merkittävii tulosiirtoihi. Tavoitellaa pärjäämistä omillaa. Kaikkie alueide osalta tämä ei liee koskaa täysi mahdollista. Siksi tarvitaa yhteisvastuuta ja kehityseroje kavetamista. Oma kehitykse strategia ja malli Suomella o oma strategia. Se koskee kaikkea alueide kehittämistä. Se ostaa esille alue- ja rakeepolitiika toteuttamise tärkeimmät kilpailutekijät. Kyky meestyä kilpailukykyisyys edellyttää, että maakuat tuistavat omat vahvuutesa. Ne ovat hyvä osaamie, alueide erikoistumie ja verkostoitumie, yrittämie, toimivat työmarkkiat, katkottomat ja opeat liikee- ja viestitäyhteydet, hyvät palvelut, viihtyisä asumie ja turvallie ympäristö. Kyse o samalla vetovoimatekijöistä. Ne edistävät ihmiste ja yritystoimia saamista alueille ja pysymistä siellä. Samalla tämä kaikki vahvistaa alueellista ja paikallista kykyä luoda uutta pärjäämistä. Myös ihmiste määrä o kilpailutekijä. Suuret väestökeskittymät tarjoavat vahva kysytäpohja moipuoliselle elikeioelämälle, erityisesti palveluille. Ne muodostavat laajat työmarkkiat. Vastaavasti väestöää meettävät alueet tulevat kärsimää tulevaisuudessa samaaikaisesti työvoimapulasta, lisäätyvästä palveluje kysyästä ja rahoitusperusta heikkeemisestä. Kilpailukykyy ja alueide välisee kehityksee vaikuttaa myös se, kuika verotus kohdetuu, millaie o tukipolitiikka ja mite valtio toimitojaa sijoittaa. Tasapaioie alueellie kehitys voi toteutua vai, jos kaikissa maakuissa o hyvi pärjäävä elikeioelämä ja tehokkaasti toimiva julkie sektori. Niide avulla työttömyyttä voidaa pieetää ykyisestä. Maakutie oma tulomuodostukse o riitettävä vähitää ykyisessä määri huolehtimaa asukkaide hyvivoiista. Maakutie elikeioelämä o oltava erikoistuutta, mutta kuiteki riittävä moipuolista ja sopeutumiskykyistä suhdaevaihteluissa selviytymiseksi. Maakutaa o saatava osaavia ihmisiä. Maakua omie työmarkkioide o oltava toimivia. Vai äi voidaa turvata asukkaide hyvivoiti. Kiteyttäe: maakutie kilpailukykyä tulee edellee parataa, Suome ja se alueide kiiostavuutta vahvistaa. Samaaikaisesti o huolehdittava siitä, että alueide väliset kehityserot eivät kasva kohtuuttomiksi. Päivastoi, eroja o kaveettava. Euroopa uioi ja kasallise aluepolitiika väliei aluepoliittisia tukia kohdistetaa eite tarvitseville eli kehitykseltää ja tulevaisuude kehityskuvaltaa haasteellisille alueille. Suuri aluepolitiikka o perusta Selvitystyössä aluepolitiikkaa ymmärretää se laajassa merkityksessä s. suurea aluepolitiikkaa. Kaikella yhteiskuallisella toimialla, mukaa lukie valtio harjoittama fiassi- ja veropolitiikka sekä tulopolitiikka, o alueellie ulottuvuus. Jokaisella eduskua ja valtioeuvosto päätöksellä o aia alueellie ulottuvuus. Päätökset vaikuttavat alueide kehittymisedellytyksii suoraa tai välillisesti. Aluepolitiikalla suppeassa merkityksessä ymmärretää vai se osa valtio toimioista, jossa eriksee määritellää aluepolitiika rahoitus. Aluee perustaso o maakuta tai iide rypäs. Peruste o selvä. Suhteellise itseäise ja vahvistumaa kykeevä aluetaloude täytyy olla alueeltaa riittävä laaja, elikeioraketeeltaa kohtuullise moipuolie ja väestöpohjaltaa riittävä. Alueella täytyy olla aiaki yksi avoimessa taloudessa pärjäävä keskus, joka kykeee vahvistumaa omi voimi.

9 Tulevaisuudessa ja jo yt, työssäkäytialueet ovat laajetueet kutie ja seutukutie yli. Suuri osa kuallisista julkisista palveluista järjestetää maakuittai. Valtio aluehallito ja eeevässä määri myös paikallishallito orgaisoituu maakuittai. Aluepolitiikka ja se tukijärjestelmä o rakeettava riittävä vahvoille alueille. Maakuta o tässä katsaossa piei ajateltavissa oleva alue. Kuat ja seudut ovat sopivia alueita käytäö toimijoiksi. Kuta- ja seutujakoa voidaa tarvittaessa käyttää myös joideki aluepoliittiste erityistoimie kohdetamisalueia. Elikeioelämä Iovaatiot ja osaamie Yritysympäristöt Yksityiset palvelut Osaamie ja työllisyys Aluekehittämise ympäristö Palvelut Koulutukse ja tutkimukse ifra Eliympäristöt Julkiset palvelut ja palveluifra Ifrastruktuuri ja eliympäristö Kuva: Sisäasiaimiisteriö Kuva 1. Aluekehittämise toimitaympäristö Selvitystyössä ojataa pitkälle eurooppalaisee tapaa määritellä kehitykse paiopisteet. Ne tapahtuvat kasavaltaisesti alueilla. Läpi Suome, kaikissa maakuissa ja myös kasallisesti o ostettu eljä kehittämislijaa. Ne ovat selvitystyö toimepidesuosituste perusta. Samalla e kuvaavat aluekehitykse toimitaympäristöä. Lisäksi arvioidaa hallio muutostarpeita. Paiotukset ovat: 1. Elikeio- ja yritystoimita, 2. osaamie ja työvoima, 3. palvelut, 4. yhteydet sekä 5. hallito. Eheyttävä aluepolitiika tavoitteea o tasapaioie aluerakee, joka pitää kaikki maakuat elivoimaisea. Se mahdollistaa ykyistä tasaisemma taloudellise kasvu ja hyvivoii edellytykset koko maassa.

10 Jokaisessa maakuassa o oltava vähitää yksi kaupukiseutu, joka tarjoaa kilpailukykyise sijaitipaika erityyppisille yrityksille ja moipuoliset paikalliset työmarkkiat. Lisäksi maakuissa o oltava hyvi meestyviä pieempiä kaupukiseutuja, vahvoja kutakeskuksia ja maaseutualueita. Maakua yritykset ovat tehokkaasti verkottueet sekä aluee sisällä että se ulkopuolelle. Alueide ja koko maa kilpailukyvy ja kehitykse kaalta o keskeistä, että vahvistetaa avoimessa taloudessa pärjääviä, kilpailukykyisiä klustereita. Samalla o vahvistettava osaamista ja se raketeita sekä hyvivoii perustaa. Tätä tukevat koulutukse, tutkimukse, liiketee, tietoliiketee sekä valtio ja kutie kehittämistoimet. Parhaimmillaa aluekehitystyö kokoaa yhtee ja verkostoi ihmisiä ja alueita. Kaikilla alueilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet toimia verkostoissa ja etsiä parhaat mahdolliset kumppait omalle toimiallee. Kasataloude kasvutavoitteet tulee pystyä osittai erottamaa alue-eroje kavetamistavoitteesta, koska kasvuu ja tehokkuutee tähtäävät toimet yleesä kehittävät keskuksia ja syrjäseuduille valuva hyöty jää pieemmäksi. 1.2 Elikeioihi ja yritystoimitaa uutta vauhtia Elikeio- ja yritystoimia vahvistamie o keskeie osa aluepolitiikkaa. Yritykset työllistävät ja tuovat aluee ulkopuolelta rahavirtaa aluetaloutee. Lisäksi e varmistavat hyvivoitiyhteiskua rahoitusperustaa. Suome bruttokasatuotteesta ja työllisyydestä pääosa sytyy jalostuksesta ja palveluelikeioista. Teollisuus työllistää eite maa etelä- ja läsiosissa sekä muutamissa keskuksissa. Alueellisii raakaaieisii perustuvaa teollisuutta toimii myös maa itä- ja pohjoisosissa. Iovatiivie pk-teollisuus o keskittyyt kaupukie ympäristöihi ja uusi korkea tekologia tuotato pääasiallisesti yliopistoje ja osaamiskeskittymie seutukutii. Vuoa 2003 yrityste lukumäärä ylitti jo lamaa edeltävä aja ja oli oi kpl. Tästä piete ja keskisuurte yrityste osuus o yli 99 prosettia. Yrityste määrää vaikuttaa yrityste perustamisaktiivisuude lisäksi myös yrittäjie ikäätymie ja yritykse sukupolvevaihdokse oistueisuus. Palveluelikeioilla o huomattava ja etisestää kasvava merkitys työllistäjää. Lukuu ottamatta muutamia korkea tuottavuude aloja erityisesti rahoitus ja teleliikee palvelusektori tuottavuus o kuiteki alhaisempi kui teollisuudessa. Keskeiseä haasteea oki palveluje ja iide tuottavuude kehittämie sekä erilaiste julkis-yksityiste palvelumuotoje luomie. Kasataloude ja työllisyyde kasvu riippuu keskeisesti olemassa olevie yrityste ja yrittäjie kasvuhalusta ja uusiutumiskyvystä sekä uusie kasvuyrityste lukumäärästä ja toimitakyvystä. O välttämätötä lisätä kasvuhakuiste yrityste lukumäärää, rohkaista yrityksiä raketeellisii muutoksii sekä parataa iide mahdollisuutta osallistua tutkimus- ja tuotekehityksee ja saada riskirahoitusta. Valtaosa kaikista uusista yrityste työpaikoista sytyy pieessä joukossa kasvuyrityksiä. Suome alhaie kasvuyrittäjyysaktiivisuus o ristiriidassa korkea iovaatioastee ja hyvä koulutustaso kassa. Uusie, iovatiiviste yrityste perustamie tai olemassa olevie yrityste liiketoimia uudistamie lisäävät kilpailua. Tämä saa myös muut yritykset iovoimaa ja tehostamaa toimitaasa. Seurauksea o työllisyyde kasvu ja kilpailukyvy kaalta välttämätö tuottavuude paraemie. Lähtökohtaisesti tuetaa alueide elikeiollista erikoistumista iide omie vahvuuksie ja osaamise perusteella. Työllisyys- ja aluepoliittisista syistä yritys- ja iovaatiotuki kohdistetaa erityisesti aloittavii yrityksii, palveluyrityksii sekä kasvavii ja kasaivälistyvii yrityksii. Lisäksi tuetaa yrityksiä iide toimia murrosvaiheissa. Huipputekologia kehittämisee perustuvat ivestoiti- ja kehittämistuet ohjautuvat pitkälti suuryrityksille ja alueellisesti muutamii kasvukeskuksii. Liiketoimitaosaamisee, myytii ja

11 markkioitii ja kasaivälistymisee sekä eri toimijoide verkostoitumisee paiottuvat toimepiteet kohdistuvat suhteellisesti eemmä pk-yrityksii ja alueellisesti tasapaioisemmi. Tätä paiotusta vahvistetaa. Uusiutuvie eergialähteide kehitystä, iovaatioita ja iide kaupallistamista edistetää. Suomi o bioeergia hyödytämisessä Euroopa kärkimaita, ku mittaria käytetää puu ja muide biopolttoaieide osuutta eergia kokoaiskulutuksesta. Suomessa suuri osa uusiutuvie eergialähteide käytö kasvusta tulee edellee bioeergia käytö lisäämisestä. Maassamme o bioeergiapohjaa biodieseli, bioetaoli ja biokaasu tuotao merkittäväksi käyistämiseksi. Samoi kylmä ilmasto haasteesta o sytyyt merkittävä osaamise vahvuus, jota hyödyetää korkeatasoise tekologia vieissä. Suomella o tarjottavaaa mm. eergiatekologiaa, jolle maailmalla o kasvavaa kysytää. Maa- ja metsätalous o yksi keskeie tulomuodostukse lähde maaseudulla ja pieemmissä taajamissa. Bioeergia merkitykse kasvu luo uutta kysytää äille toimialoille. Samalla se johtaa hajautettuu eergiatuotatoo. Pk-yrityksillä ja yrittäjyydellä o keskeie merkitys aluetaloude kaalta. Maaseudu yritystoimia paiopisteiä ovat maa- ja metsätaloude kilpailukyvy turvaamie, maaseudu elikeioje moipuolistamie yrittäjyyttä vahvistamalla ja moipuolistamalla sekä paikallise omaehtoisuude aktivoimie. Maaseudu ja keskuste vuorovaikutusta ja yhteistyötä tiivistetää. Suome matkailustrategia vuotee 2020 ja valtioeuvosto periaatepäätös Suome matkailupolitiikasta asettavat merkittävät kasvutavoitteet maamme matkailulle, jolle haetaa kasvua erityisesti ulkomailta. Matkailu o luotaisesti elikeio, joka kehittämie vaikuttaa alueellisesti laajasti. Matkailustrategia läpivieti o osa laajaa aluepolitiikkaa. Jo yt o edistetty kokeiluluotoisesti työllistymistä kehityksiltää haasteellisimmilla väestötappioalueilla. Suomessa sosiaaliturvamaksuja o kokeilua aleettu Pohjois-Lapissa sekä eräissä saaristokuissa vuodesta 2003 alkae koskie yksityisiä työatajia. Maksuja aleettii myös Kaiuussa, jossa kokeilu koskee vuosia Kaiuu aleus koskee myös kuta- ja seurakutatyöatajia. Pohjois-Lapi ja eräide saaristokutie kokeilua laajeettii vuoa 2006 koskemaa myös kuta- ja seurakutatyöatajia. Kokeilua jatketaa vuode 2009 loppuu ja se piiriä laajeettii Itä-Suomessa. Vuoa 2007 alkaa kokeilu, jossa em. eite väestöää meettäville alueille esimmäise työtekijä palkkaava yrittäjä vapautetaa työatajamaksuista määräajaksi. Rakeerahastokaudella komissio mahdollistaa erityistoimepiteitä syrjäisimmille alueille. Tämä koskee yritykse juoksevie kustauste aletamisee tarkoitettuja toimitatukia, jotka ovat kilpailulaisäädäö mukaa muutoi kiellettyjä. Tällaisia uusia tukimuotoja ovat erittäi harvaa asuttuje alueide toimitatuet (alle 8 asukasta eliökilometriä kohde, alueide kokoaisväestömäärä o oi ) väestökado hillitsemiseksi sekä tuet yrityste perustamise ja aikaise kasvu helpottamiseksi. Lisäksi syrjäisimmillä ja harvaa asutuilla alueilla voidaa hyväksyä tuki lisäkuljetuskustauste osittaisee korvaamisee. Myös de miimis -kato korotus ataa lisävapauksia uusie tukimuotoje kehittämiselle tai ykyiste tehostamiselle. Ehdotukset: 1 Kasallisesti o ykyistä selkeämmi kohdeettava erityisesti suoria ivestoititukia kaikkei haasteellisimmille alueille Itä- ja Pohjois-Suomee sekä syvästä ja jatkuvasta rakeemuutoksesta kärsiville alueille. Aluetukialueita o tarkasteltava tästä lähtökohdasta vuotee 2010 meessä. 2 Starttirahauudistus o vakiaistettava. Starttijärjestelmä toteuttamisee vähitää ykyisellä tasolla osoitetaa riittävä rahoitus työmiisteriö ja kauppa- ja teollisuusmiisteriö ao. mometeilta. Lisärahoitusta ei tarvita. 3 Fivera Oyj: mahdollisuuksia rahoittaa riittävästi ja joustavasti heikoimpie alueide yritystoimitaa o paraettava seuraavi toimepitei: 10

12 3.1 Poistetaa valtio talousarviossa määritellyt vuosittaiset rahoitukse myötämise eimmäisvaltuudet, joilla säädellää mm. aluepoliittiste korkotukilaioje vuosittaista eimmäismäärää. Näi mahdollistetaa mm. suurte ivestoitihakkeide rahoitus kehitysalueilla. 3.2 Fivera Oyj: o lisättävä riskiottoaa kehitysalueilla erityisesti aloittavie yrityste ja kasvuyrityste osalta. Riittävällä riskirahoituksella voidaa turvata yritystoimia jatkumie yrittäjäpolve vaihtuessa. Fivera Oyj: myötämä laia- ja takausvolyymi ostetaa yli miljardii euroo vuodessa. Tämä mahdollistamiseksi Fivera Oyj: korkotukie ja tappiokorvauste lisärahoitustarve o 10 miljooaa euroa. 3.3 Alueellista pääomasijoitustoimitaa o kehitettävä site, että valtio budjetissa osoitetaa riittävät varat Fivera Oyj:lle sijoitettavaksi sellaisii alueellisii pääomasijoitusrahastoihi, joissa o myös yksityistä pääomaa tarvittava määrä. Yksityise rahoitukse määrä tulee porrastaa site, että se o tukialueilla 1 ja 2 vähitää 30 prosettia ja muualla vähitää 50 prosettia. Valtio kohdetaa Fivera Oyj: pääomasijoitustoimitaa valtioyhtiöide myytituloista vuosia miljooa euro lisäykse alueellisii rahastoihi ja 30 miljooa euro lisäykse iovatiiviste yrityste pääomituksee vuosia Lisäksi Euroopa aluekehitysrahasto varoja suuataa tässä tarkoituksessa alueellisii pääomasijoitusrahastoihi. Alueelliste rahastoje sijoitustoimia paiopisteeä ovat aluee aloittavat tai kasvuvaihee iovatiiviset yritykset, joilla moipuolistetaa ja uudistetaa alueellista elikeiorakeetta ykyistä kilpailukykyisemmäksi. Tällaista sijoitustoimitaa o kehitettävä myös äkillise rakeemuutokse kohteeksi joutueilla alueilla. Iovatiiviste yrityste pääomitukse rahoituksesta osa käytetää toimitaa, jolla ostetaa yrityste aloittavie iovatiiviste hakkeide osaamise ja kasaivälisee markkiaa hakeutumise tasoa. 4 Kokeilua, jossa esimmäise työtekijä palkkaava yrittäjä saa vapautukse työatajamaksuista, o laajeettava eite väestöää meettävii alueisii (seutukuat, joissa väkiluvu väheemie vuosia o ollut 10 prosettia tai suurempi) ja harkia mukaa osalle äkillisestä rakeemuutoksesta kärsiviä seutukutia. Laajeukse vuoksi tarvitaa lisää myötämisvaltuutta viisi miljooaa euroa. Kokeilu jälkee arvioidaa mahdollisuus muuttaa tuki verohuojeukseksi. 5 Erittäi harva asetukse alueella (alle 8 as./km 2 ) kohdeetaa seuraavat uudet toimitatuet: 5.1 Pk-yrityste tietoliikeekustauksii ml. liittymismaksut myöetää toimitatukea 20 prosettia vuodessa. Lisärahoitustarve o 26 miljooaa euroa. 5.2 Selvitetää mahdollisuus poistaa sähkövero pieiltä ja keskisuurilta yrityksiltä vuode 2007 kuluessa. 5.3 Matalapalkkatuki ulotetaa kaikkii työtekijöihi. Tukea saavat työatajat palkatessaa työtekijä, joka palkkatulot ovat yli 900 euroa, mutta alle 2000 euroa. Tuki o porrastettu ja se eimmäismäärä o 220 euroa kuukaudessa. Arvioitu lisärahoitustarve o oi 90 miljooaa euroa. 6 Kuljetustukea jatketaa ykyisellä alueella vuode 2007 jälkee. Tukea lisätää. Tavaroide kuljetustue porrastusta ostetaa pitkiä etäisyyksiä suosie prosettii. Tuki laajeetaa koskemaa myös letorahtia ja tuotteide toimittamista posti kautta. Tuki ulotetaa myös soveltuvi osi raaka-aie- ja puolivalmistekuljetuksii. Lisärahoitustarve o 3,5 miljooaa euroa. 7 Maakua kehittämisrahaa o tehtävä kymmee miljooa euro tasokorotus. Osa tästä kohdeetaa äkillise rakeemuutokse alueille. 8 Alueellista eergiataloutta ja omavaraisuutta o vahvistettava ivestoititui, tutkimusja tuotekehitysrahoitusta lisäämällä, sopimuksi, verkostoje avulla ja kokeilui. 11

13 Kilpailukykyie eergia hita turvataa koko maassa ja hyödyetää tehokkaasti bioeergiaa ja eergiatekologia kasaivälisiä markkiamahdollisuuksia. Uusiutuva eergia tuotao sekä eergia käytö tehostamiseksi lisätää eergiahakkeide tukea sekä tiedotus ym. kampajarahoitusta. Lisärahoitustarve o 30 miljooaa euroa. Hakkeide käyistymise opeuttamiseksi uusiutuvie eergiahakkeide tukitasoa ostetaa. Liiketee toise sukupolve biopolttoaieide kehittämisohjelma toteuttamisee tarvitaa myötämisvaltuutta viisi miljooaa euroa vuosille 2010 ja 2011 sekä selvitysrahoituksee 0,5 miljooaa euroa vuosille Matkailu edistämiskeskukse (MEK) roolia Suome matkailukuva markkioiissa terävöitetää tukemalla MEK: ja matkailu suuralueide alueide (Lappi, saaristo, Järvi- Suomi) vieiedistämistoimitaa, joho myös alueide kärkiyritykset ja matkailukeskukset osallistuvat. 10 Elikeio- ja yritystoimia kehittämisorgaisoiti uusitaa: 10.1 Valtioeuvosto periaatepäätökse ( ) mukaisesti toteutetaa Yritys-Suomi -palvelujärjestelmä uudistus Maakuittai kootaa yhtee verkostoo tekologia kehittämiskeskukset ja seudulliset elikeioje kehittämisyhtiöt. Tavoitteea o yksi maakuallie elikeioje kehittämisorgaisaatio, joka o orgaisoituut seutukuallisesti. Tähä kutaperusteisee orgaisoitii kytketää valtio eli TE -keskuste asiatutijoita. Yrityspalveluorgaisaatiolle luodaa yksi yhteie tietokata. 1.3 Osaamista vahvistettava ja työmarkkiat toimiviksi Eheyttävää aluepolitiikkaa kuuluu, että hajallaa Suomessa ja maailmalla olevia osaamise saarekkeita kootaa toimiviksi ja erikoistueiksi kasaivälisiksi verkostoiksi. Koulutustarjota ja se laatu ovat avaiasemassa, ku osaamista vahvistetaa. Siihe vaikuttavat alueellie korkeakoulu- ja oppilaitosverkko, tutkimus- ja kehittämistoimita, uude tiedo ja tekologia soveltamie, iide tuloste levittämie sekä osaamise raketeet. Osaamispääomaa ja työmarkkioide toimivuutee vaikuttaa myös osaavie ihmiste muutto alueelle ja alueelta. Yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja ammatillise koulutukse verkostoa kehitetää tukemaa maa eri osie kilpailukykyä, tasapaioista kehitystä ja alueellista iovaatiotoimitaa. Kaikkii maakutii turvataa korkeakoulutusta tarjoava yksikkö. Se voi olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Haasteellisi tilae o iissä maakuissa Etelä-Pohjamaa, Etelä-Savo, Kaiuu, Keski-Pohjamaa, Satakuta, Päijät-Häme, Kata-Häme, Kymi ja Itä-Uusimaa joissa ei ole omaa tiedeyliopistoa. Nämä maakuat edustavat yli 20 prosettia Suome väestöstä ja yritystoimiasta. Näissä maakuissa tulee yliopistokeskuste toimitamalli ratkaista yhdessä maakua, ao. yliopistoje ja ammattikorkeakoulu keske. 12

14 Yliopisto Yliopisto sivutoimipiste Yliopistokeskus Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulu sivutoimipiste Tekologiakeskus (TEKEL) Kuva 2. Yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja tekologiakeskusverkosto Osaamise vahvistamista o tarkasteltava vähitää maakuallisea kysymykseä. Yliopistot eivät ole kaupukeihi tai seutuihi sitoutueita laitoksia, vaa suurelta osi iillä o tutkimuksessa kasaivälie ja koulutuksessa valtakuallie tai osavaltakuallie rooli. Ammattikorkeakoulut ovat lähes kaikki vähitää maakuallisia. Ammatillise koulutukse ylläpito o useilla alueilla maakuallista tai lähes maakuallista. Lukioide ylläpidossa o lähitulevaisuudessa lähes samat haasteet. Peruskoulutus o pääosi kuallista. Ammattisiirtymät ja ammattie vaihdot yleistyvät. Aikuiskoulutukse tulee luoda edellytyksiä ammatilliselle ja alueelliselle liikkuvuudelle. Osaamise kehittämie tulee raketumaa lyhyille hekilöstökoulutusjaksoille ja pidempikestoisille, useimmite tutkitoo tähtääville osaamise uudistamisjaksoille. 13

15 Maakuissa työvoima tarjota polarisoituu keskus- ja reua-alueide välillä. Väestö ikäätymie, muuttoliike ja se vaikutus aluee väestöraketeesee, ml. sukupuolirakee, vaikuttaa merkittävästi paikallis- ja aluetalouksii ja iide työmarkkioihi. Nämä tekijät eriyttävät työvoima tarjotaa eri maakutie välillä. Alue- ja paikallishallio päätösvaltaa työvoimapoliittiste välieide käytössä ja liikkumavaraa työvoimapolitiika toteuttamisessa o lisättävä. Tavoitteet ovat selvät: Työvoima saatavuus o turvattava koko maassa. Työuria o pideettävä. Työllisyysastetta o ostettava. Kaikki tämä edellyttää tulevaisuudessa koko väestöltä riittävää ammatillista peruskoulutusta sekä mahdollisuuksia osaamise ja ammattitaido jatkuvaa huoltoo ja kehittämisee. Alueelliste työmarkkioide toimivuutta o myös paraettava. O huolehdittava siitä, ettei mikää maakua työttömyysaste oleaisesti ylitä maa keskimääräistä työttömyyde tasoa. Tavoitteea o työllisyysastee ostamie ja työttömyyde aletamie jokaisessa maakuassa. Työvoima- ja koulutustarpeide eakoiti o edellee hajaaista ii valtakuallisesti kui alueellisesti. Eakoiti o edellee keskeisimpiä aluekehitykse strategise suuittelu asioita. Lähivuosia tämä koskee erityisesti elikeio- ja palveluraketee muutoste ja ikäätymise vaikutuksia kehityksee. O luotava kasallisesti yhteäie koulutukse ja työelämä tarpeide eakoitijärjestelmä. Tämä edellyttää, että saadaa aikaiseksi toimiva maakutie, keskushallio ja eri toimijoide vuoropuhelu ja päätöksetekojärjestelmä. Taloude ja työpaikkoje kasvu tapahtuu yrityste ja erityisesti kasvuyrityste kautta. Voimakkaimmi kasvavat yritykset ovat lähes poikkeuksetta iovatiivisia, osaamispohjaisia ja kasaivälisesti suutautueita. Kasaivälistämise haaste koskee yrityksiä, oppilaitoksia sekä välittäjä- ja muita tukiorgaisaatiota. Se tarkoittaa samaaikaisesti kahta asiaa: Suomalaiste asiatutijoide ja orgaisaatioide tiivistä kytkeytymistä ulkomaisii verkostoihi, sekä ulkomaise osaamise ja yritystoimia saamista Suomee eri muodoissaa. Huippuosaamie ja toimivat yhteistyöalustat ovat keioja, joilla kyetää lisäämää alueelliste iovaatioympäristöje vetovoimaa sekä kotimaiste että ulkomaiste yrityste, tutkimusyksikköje ja asiatutijoide silmissä. Oleellista o kehittää olemassa olevia alueellisia vahvuuksia ja julkise sektori ja elikeioelämä yhteistyöä luoda edellytykset pitkä aikaväli kehittämistyölle. Maakutie kykyä luoda iovaatioita o tuettava. Maakuissa o saatava aikaa etistä vahvemmi sisäsytyistä kasvua. Siiä perustaa ovat kasaiväliset ja kasalliset verkostot sekä alueella toimivie klustereide kyky tuottaa uusia iovaatioita. Arvio mukaa sisäsytyise kasvu aikaa saamiseksi oi kolme prosettia alueellise klusteri työvoimasta tarvitaa iovaatioide kehittelyy ja tuotekehityksee. Samaaikaisesti maakua korkeakoulutuksessa o tuotettava sellaista liiketoimitaosaamista, joka pystyy luomaa valmiita markkioita eakoivalla otteella. Voimavaroja kohdeetaa maakutaohjelmie, osaamiskeskusohjelmie, kasallise koulutus-, kulttuuri-, tiede- ja tekologiapolitiika, alueelliste tekologiastrategioide ja työelämä kehittämishakkeide perusteella. Osaamiskeskukset kytketää tiiviisti kasallisee iovaatio- ja tekologiapolitiikkaa. Osaamiskeskustoimita o ollut osaltaa luomassa alueellisia iovaatiojärjestelmiä. O tärkeää, että uude vuodet kattava osaamiskeskusohjelma toimitamallit ja raketeet pystyvät mahdollisimma hyvi vastaamaa kasvuyrityste kehittämistarpeisii. Osaamise hyödytämistä keskuste ulkopuolella o tuettava. Koko maa edellytyksistä hyötyä lisäätyvästä tekologia- ja osaamisrahoituksesta o huolehdittava. Ehdotukset: 11 Aluekehitykse äkökulmasta yliopistoje kasaivälie verkottumie o aiempaa tärkeämpää. Kasallisi voimavaroi o vahvistettava erityisesti tätä verkottumista osaa korkeakouluje kasaivälistymisstrategiaa. Lisärahoitustarve o 10 miljooaa euroa vuosittai aikavälillä

16 12 Yliopistoje välillä työjakoa o kehitettävä site, että eri tieteealoja kootaa vahvemmiksi kokoaisuuksiksi. Opetusmiisteriö valmistelee yhteistyössä yliopistoje kassa vuotee 2012 meessä esitykse yliopistoverkostosta, jossa o ykyistä vähemmä, mutta tieteellisesti vahvempia tiedekutia. Raketeellie kehittämie edellyttää siirtymävaihee hakerahoitukse lisäämistä miljooaa euroa vuosittai raketeelliste uudistuste määrästä riippue. 13 Yliopistokeskuste asema o selkeytettävä. Niide roolia alueellisessa iovaatiopolitiikassa o täsmeettävä. Toimia rahoituksee o löydettävä ykyistä ohjelmarahoitusta pysyvämpiä ratkaisuja. Tämä voi tapahtua yliopistoje, ammattikorkeakouluje ja aluee toimijoide yhteistyöllä ja rahoituksella. Kehyslisäykseä toimitameorahoituksee o lisättävä ykyie kolme miljooa euro kehittämisrahoitus. Yliopistokeskuksista ei kehitetä yliopistoja, vaa e ovat useide yliopistoje yhteistoimitaa perustuvia erityisesti yliopistoje yhteiskuallista palvelutehtävää toteuttavia yksiköitä. Niissä tehtävä tutkimus ja tutkitoo johtava koulutus kytketää tiiviisti aluee huippuosaamise kehittämisee ja toisaalta aikuiskoulutuksee. 14 Yliopistoje ja ammattikorkeakouluje yhteistyötä ja työjakoa o tiivistettävä kaikissa maakuissa eteki maakua koulutus-, työvoima- ja yrityste tarpeide äkökulmasta. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut laativat ja päivittävät yhteise aluestrategia yhdessä maakua liittoje kassa. Yliopistoje ja ammattikorkeakouluje yhteistä hallitoa voitaisii kokeilla iissä maakuissa, joissa yhteistyö jo luotaisesti o edeyt pisimmälle. Ulkopuoliste jäsete mukaaoloa korkeakouluje hallituksissa vahvistetaa. 15 Ammattikorkeakouluja o vahvistettava ii, että iissä tarjotaa vaikutusaluee tarvitsemaa kaupallista ja tekistä koulutusta sekä osaamista. Niissä maakuissa, joissa ei ole tiedeyliopistoja, o lisättävä sellaista ammattikorkeakouluje tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, joka hyödyttää vaikutusaluee yritystoimitaa. Lisämääräraha tarve o viisi miljooaa euroa. 16 Ammatillie koulutus o koottava maakuittai yhdelle ylläpitäjälle. Muutoi ei kyetä varmistamaa hallittua muutosta tilateessa, jossa samaaikaisesti ikäluokat ja maakutie voimavarat pieetyvät. Samaa kokoaisuutee tulee koota myös lukiokoulutukse järjestämisvastuu. Samassa yhteydessä valtioosuusjärjestelmää o muutettava ii, että piete lukioide tuki muutetaa toimitayksikkökohtaiseksi. Valtiovalla o tuettava tällaiste kestävie ja ykyistä vahvempie koulutukse järjestämisraketeide aikaasaamista. 17 Aikuiskoulutustarjotaa o kehitettävä työelämä, työikäise aikuisväestö ja alueide kehittämise tarpeita paremmi vastaavaksi. Oppisopimuskoulutusta o laajeettava ammatillisee aikuiskoulutuksee ja korkeakoulutasoisee aikuiskoulutuksee. 18 Kehitetää yksi maakuallise ja valtakuallise työvoima- ja koulutustarpee eakoitijärjestelmä. Siihe sisällytetää kaikki koulutusasteet ja -muodot. Maakuissa perusarvio suoritetaa maakua liito koordioimaa yhteistyössä valtio aluehallitoviraomaiste, järjestöje ja koulutukse järjestäjie kassa. Arvio sisällytetää maakutaohjelmaa. Maakuallie ja valtakuallie vuoropuhelu varmistetaa vuosittai liittoje ja ao. miisteriöide välillä. Valtakuallisesti muodostettava kokoaisäkemys työvoima- ja koulutustarpeista perustuu yhtäältä alueide lijauksii ja toisaalta keskushallio sisällä koottuu äkemyksee. Koulutustarpee eakoii osalta käyttöö otettu MITENNA-malli muodostaa toteutukse perusta. Valtakuallie kokoaisarvio ja lijaukset laaditaa opetusmiisteriö, sisäasiaimiisteriö ja työmiisteriö yhteise valmistelu pohjalta valtioeuvostossa. 19 Osaamiskeskusohjelma klusteripohjaista alueide välistä yhteistyötä o laajeettava maakutie sisällä site, että myös pieempie keskuste ja syrjäisempie alueide toimijat voivat ottaa osaa siiä toteutettavii kehittämishakkeisii ja hyötyä uusimma tiedo ja osaamise siirrosta. 15

17 20 Vuodesta 2007 lähtie vähitää vuotee 2012 saakka o lisättävä joka vuosi 5 10 tekologia-asiatutijaa TE-keskuste tekologiayksiköihi joko TEKES: sisäisiä siirtoia tai osi palkkaamalla lisähekilöstöä. 21 VTT: tulee vahvistaa olemassa olevie alueyksiköidesä toimitaa ja kehittää toimipisteverkostoaa alue- ja yrityslähtöisesti. 22 Työllisyysperusteisia ivestoitimäärärahoja o lisättävä ykytasosta kymmee miljooaa euroa. Valtioapuivestoieissa jakoperusteita o tarkistettava site, että työttömyysastee paioarvo ostetaa ykyisestä 40 prosetista 60 prosettii. 23 Valtio, kutie ja yrityste o yhdessä huolehdittava työllisyyde alueellisesta tasapaiosta. Tällä hetkellä valtio o velvollie järjestämää työmahdollisuuksia työssäkäytialueilla, joissa työttömyys ylittää koko maa taso 1,8-kertaisesti. Kerroi tulee laskea 1,6:ee. 24 Valtakuallisesti o laadittava aktiivise ja työperäise maahamuuto ohjelma. Maahamuuttopolitiikkaa o kehitettävä site, että ulkomaie työvoima sijoittuu alueellisesti tarvetta vastaavasti. Tämä edellyttää, että viisumikäytäöt ovat joustavia ja työlupameettely yksikertaie. Maakuissa tai maakutie yhteistyöllä tulee perustaa aktiivista työperäistä maahamuuttoa edistävät ja sitä koordioivat maahamuuttotoimistot. 1.4 Palvelut kaikkie saataville Julkisesti järjestettyje palveluje tasavertaie saatavuus o välttämätötä ihmiste ja alueide välise tasa-arvo varmistamiseksi. Näistä keskeisimpiä ovat hyvivoiti-, sivistys- ja turvallisuuspalvelut. Tavoittee saavuttamiseksi o muutettava hallio raketeita ja kehitettävä tapoja järjestää ja tuottaa palveluita. Asiakkaa pääsyä palveluihi asuipaikasta riippumatta o helpotettava. Sekä kutie että valtio palveluissa o erotettava iide järjestämie ja tuottamie. Järjestämie voi olla orgaisoitu laajalla maatieteellisellä alueella, kute maakuallisesti. Se sijaa palveluja o tuotettava laadukkaasti, tehokkaasti ja e o saatava helposti ja läheltä. Julkise taloude ja erityisesti kutie taloudellie katokyky tuovat haasteita palveluje rahoittamisee. Väestö väheee harvaa asutuilla alueilla. Tämä vuoksi myös palveluje asiakaskuta väheee ja tuottavuus heikkeee. Ikäätymise vuoksi työtekijöitä o vaikea saada harvaa asutuilla alueilla ja kaupugeissa. Tämä tuo haasteita palveluje järjestämiselle. Palvelutyö o keskeie aluetalouksie vahvistaja. Hyvä palvelutaso, uudet palveluiovaatiot ja yksityie palvelutuotato työllistävät iissä työpaikat eivät helposti karkaa rajoje ulkopuolelle. Ne voivat toimia myös houkuttimia muuttaa paikkakualle tai ehkäistä poismuuttoa. Julkise ja yksityise sektori kumppauus palvelutuotaossa o tärkeää. Se avaa oistuessaa alueelliselle elikeiotoimialle uusia mahdollisuuksia erityisesti haasteellisilla alueilla. Aluetalouksie vahvistamiseksi iovaatiotoimita o ulotettava julkiste toimijoide kilpailuttamisee. Tarjouspyytöihi o sisällytettävä vaatimus uusie palvelu- ja muide iovaatioide aikaasaamisesta asiakkaille, palveluje taloudelliselle toteuttamiselle ja palvelu tuottajille. Malli ohjaa suoraa sellaisee kehittämistyöhö, joka hyödyt ja käyttööottohalukkuus o varmistettu ealta. Muutoi rahoitusperusta ei kestä. Palveluja tulee tarjota mahdollisimma paljo sähköisessä muodossa, jotta e ovat alueellisesti tasavertaisesti saatavilla. O luotava kasallisesti yhteesopivia sähköisiä julkisia palveluja ja prosesseja. Samaaikaisesti kehitetää yhteispalvelujärjestelmää. Nämä yhdessä muodostavat valtakuallisesti kattava asiakaspalvelukokoaisuude. Kuta- ja palvelurakee -uudistukse tavoitteea o, että kutie järjestämisvastuulla olevie sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluje laatu voidaa kohtuuhitaisesti tuotettua turvata koko maassa. Se edellyttää kuiteki moissa palveluissa kuta- ja seutukutarajat ylittävää järjestämisyhteistyötä 16

18 ja uusia tuottamise tapoja. Kiireellisitä o aikaasaada terveydehuollo, siihe läheisesti liittyvä sosiaalihuollo ja erikoissairaahoido aukottomat hoitoketjut. Myös ammatillise ja lukiokoulutukse ylläpitojärjestelmät o saatava kootuksi lähiä maakuallisiksi. Valtio paikallishallitopalveluita o tarkasteltu liia sektorikohtaisesti. Sektoriviraomaiset kehittävät palveluverkostoa puhtaasti omista lähtökohdistaa osi tuottavuushakkee myötävaikutuksella. Se seurauksea paikallishallitoverkosto karsiutuu epätarkoituksemukaisesti ja eri viraomaiste yhteistyöllä aikaa saatavia syergiaetuja jää saamatta. Ehdotukset: 25 Sähköisiä palveluja kehitetää voimakkaasti. Kutie (KutaIT), valtio (ValtIT) ja sosiaalija terveydehuollo kasallie toimija o yhdistettävä julkishallio yhteiseksi toimijaksi (JulkIT:ksi) vuotee 2011 meessä. 26 Vuotee 2010 meessä o muodostettava maalaajuisesti kattava yhteispalveluverkosto. Siiä valtio viraomaiset, kuat ja Kasaeläkelaitos tarjoavat asiakaspalvelusa yhteisesti silloi, ku oma palvelupistee ylläpitämie ei ole perusteltua. Yhteispalvelupisteide palveluvalikoima sovitaa paikalliste tarpeide mukaisesti. Yhteispalvelussa o aia saatavilla hekilökohtaista asiakaspalvelua sekä pääsy sähköisii palveluihi ja tarvittaessa ohjaus tai avustus iide käyttämisessä. Julkisia palveluita viedää yhteispalvelua esimerkiksi palvelukeskuksii, kauppoihi, kuataloille, terveyskeskuksii ja kirjastoihi. 27 O kehitettävä erityie syrjäiste ja harvaa asuttuje kutie palveluraketeide muutostuki. Sitä kohdeetaa kuille, jotka toteuttavat yhteispalveluu ja sähköisee asioitii liittyviä, laissa määriteltyjä hallito- ja palveluraketeide muutoksia. Tue myötämisestä tehdää eakkopäätös, mutta tuki maksetaa jälkikätee ku suuiteltu rakeemuutos o toteutuut. Tue myötämisperiaatteet, määrä ja toteutus valmistellaa vuode 2007 kuluessa. 28 Valtioosuusjärjestelmää kehitettäessä o varmistettava, että olosuhde- ja demografiset tekijät sekä tulopohja tasaus otetaa riittävä paiavasti huomioo. Verotuloje tasausrajoja o korotettava valtakuallisee keskiarvoo, jotta julkisesti järjestettävie palveluje rahoitusperusta voidaa varmistaa koko maassa. 29 O tuettava kualliste palveluje järjestämistä maakuallisesti muide kui lähipalveluje osalta. Valtio ohjaa mahdollisesti käyttämättä jäävää kutie yhdistämisavustusta tai eriksee imettyä uutta avustusta väestöpohjaltaa riittävä laaja-alaiste järjestämisvastuualueide luomisee. Tavoitteea o erityisesti saada aikaiseksi terveydehuollo, siihe läheisesti kytkeytyvä sosiaalihuollo ja erikoissairaahoido aukottomia kokoaisuuksia. Vastaavalla tavalla tuetaa ammatillise ja lukiokoulutukse maakuallista kokoamista. Tukijärjestelmästä tehdää tehokkaampi kui kutie yhdistymisavustustuki o. Osa tuesta kohdeetaa järjestelmä luomisee; toie osa kohdeetaa saavutettavie tuloste (vaikutukset kutataloutee, palveluje tuottamise tehokkuus ja palveluje laatu) perusteella. 30 Maakuittai o laadittava alueelliset toimepideohjelmat väestö ikäätymise tuomie työmarkkia-, talous- ja palvelurakeehaasteide varalle sekä väestö terveyde edistämisee. Lijaukset kytketää maakutaohjelmii. 17

19 1.5 Yhteydet kutoo Toimivat ja koko maa kattavat liikee- ja viestitäviestitäverkot sekä -palvelut ovat perusedellytys maakutie elivoima säilymise sekä kestävä ja tasapaioise alueraketee kehittämise kaalta. Liikee- ja viestitäyhteyksie laatu ja opeus vaikuttavat erityisesti yrityste sijoittumisee ja toimitaa. Yhteyksillä o keskeie vaikutus kasallise ja alueellise kehitykse tilaa sekä Suome kasaivälisee asemaa ja kilpailukykyy. Suome sijaiti Euroopa uioi reualla, kaukaa päämarkkia-alueista korostaa tarvetta paostaa toimivaa liikee- ja viestitäifrastruktuurii ja se tehokkuutee. Alueraketee keskittymie vaikuttaa liikeejärjestelmie ja -palveluje kehittämistarpeisii. Muuttotappiosta kärsivillä hajaseutualueilla o vaikea ylläpitää kustaustehokkaasti toimivia joukkoliiketee peruspalveluja sekä raketaa ja ylläpitää korkealaatuisia liikee- ja viestitäverkkoja. Vaaraa o, että haja-asutusalueilla joukkoliikeepalveluje karsimie, liikeeverkkoje rapistumie sekä viestitäpalveluje hidas kehitys kiihdyttävät muuttotappiota. Toisaalta väestö keskittymie kasvavii kaupukikeskuksii aiheuttaa paieita liikee- ja viestitäpalveluje järjestämiselle ja ylläpidolle äillä alueilla. Kotitalouksista 96 prosetilla o mahdollisuus ottaa käyttöö laajakaistayhteys. Sitä käyttää tällä hetkellä jo lähes 40 prosettia kotitalouksista. Neljä prosettia eli oi ihmistä o kokoaa yhteyksie ulkopuolella. Jotta Suomi säilyisi jatkossaki tietoyhteiskutakehitykse eturivi maaa, o tärkeää kyetä turvaamaa opeide laajakaistayhteyksie ja tietoliikeepalveluje tarjota erityisesti syrjäisillä ja harvaa asutuilla alueilla. Tasapaioise alueraketee vahvistamie edellyttää hyviä liikeeyhteyksiä keskuste välillä sekä kaikilla alueilla sellaista liiketee peruspalvelutasoa, joka tyydyttää väestö ja elikeioje liikeetarpeet. Erityisesti harvaa asuttuje alueide kaalta perus- ja yksityistiet ovat avaiasemassa. Maatieverko laajuus o kilometriä. Yksityisteitä o oi kilometriä, joista valtioavustukse piirissä oi kilometriä. Molempie tiemuotoje kuto uhkaa rapistua. Saaristo kehitykse edistämisestä aetu lai (458/1981) mukaa valtio o pyrittävä huolehtimaa siitä, että saaristo vakituisella väestöllä o käytettävissää kuljetuspalvelut. Vähitää ykytasolla toimiva saaristo yhteysalus- ja tuettu liikee o välttämätö saaristo pitämiseksi asuttua ympäri vuode. Ku alueraketeemme o hajautuut ja alueelliset klusterit ovat usei hyvi erikoistueita, o epätodeäköistä, että uusia työpaikkoja voi sytyä aia juuri iille alueille, joista työpaikkoja eite katoaa. Pedelöii merkitys työvoima alueellise liikkuvuude muotoa ousee keskeiseksi. Vuosittai oi työtekijää pedelöi kotikutasa ja työpaikkakutasa välillä. Alueellise kehitykse kaalta pedelöiti o suotavampaa kui kotipaika muuttamie työpaika perässä. Pedelöii helpottamisee liittyvät keiot oleellisia. Tämä edellyttää paitsi hyviä liikeeyhteyksiä, myös hyvää julkista liikeettä sekä riittävää työmatkakuluje kompesoitia. Vuoa 2007 työmatkakuluje veroväheysoikeude yläraja kaksikertaistuu. Etätyö edellytyksiä tulee kaiki keioi vahvistaa. Ympäristöraketeita o kehitettävä turvaamaa asutukse ja elikeioelämä tarpeet ii kaupugeissa kui maaseudullaki. Ehdotukset: 31 Julkise liiketee palvelutaso turvaamiseksi o päivitettävä jua-, lija-auto- ja taksiliiketee alueelliset tavoitteet ja palvelutasomittarit yhteistyössä lääihallituste, kutie ja maakua liittoje kassa. Työssä otetaa huomioo ikäätyvä väestö tarpeet ja väestö työssäkäytimahdollisuudet eri osissa maata. Maataloude kuljetuksille ja raakapuukuljetuksille luodaa edellytykset kaikkialla. Oleaisesti matkailuelikeiosta riippuvaisilla alueilla tulee matkailuliikee ottaa huomioo joukkoliikeetue myötämisperusteissa. 18

20 32 Liikeeväylie peruspalvelutaso o turvattava. Perustiepido rahoitukse kohdetamisessa korostetaa ykyistä eemmä olemassa oleva maatieverko korkeaa laatua ja kuossapitoa kaikissa osissa maata. Perustiepido hoitoo kohdeetaa 30 miljooa euro lisärahoitus. 33 Yksityistieavustuksia korotetaa vuositasolla 10 miljooaa euroa ykyisee kehyksee ähde. 34 Kiiteä ja lagattoma verko tietoliikeeyhteyksiä o kehitettävä. Tavoitteea o iide alueellie kattavuus ja verkkopalveluide saatavuus sekä uudet työ- ja liiketoimitamuodot. Suomessa o varmistettava vuotee 2011 meessä 70 prosettii kotitalouksista vähitää 8 Mbit/s opeuksie laajakaistayhteys ja sada proseti peitto 2 Mbit/s opeuksiselle laajakaistayhteydelle. 35 Kauppamerekulu väyliä o kehitettävä kaattavuude ja alueelliste liikeetarpeide perusteella. Merekurku ympärivuotie liikee o turvattava. Vuosie tarve o yhteesä 0,8 miljooaa euroa. Sisävesiliikeettä o kehitettävä matkailu ja muu elikeioelämä toimitaedellytyste paratamiseksi. 36 Saaristo liiketeelle o määriteltävä riittävä ja sitova palvelutaso, joka ottaa huomioo sekä vakiaiste asukkaide tavaomaise liikkumistarpee että matkailuelikeio kasvumahdollisuudet. 37 Jätehuolto, jätevesie käsittely sekä hyvälaatuise talousvede saatavuus yhdyskutie ja elikeiotoimia tarpeisii o varmistettava. Valtio tukea o suuattava alueellise yhteistyö paratamisee, vesihuollo turvaamisee erityistilateissa, vesihuollo paratamisee matkailukeskuksissa, maaseutuyhdyskuissa ja haja-asutusalueilla. Huolehditaa siitä, että vesi- ja eergiahuollo peruspalvelut ja -turvallisuus toimivat myös erityistilateissa. 1.6 Hallito virtaviivaiseksi ja kasavaltaiseksi kaikilla tasoilla Aluekehitys, aluepolitiikka ja hallio kehittämie ivoutuvat kiiteästi yhtee. Tällä hetkellä hallio kehittämie o jaettu kahde miisteri keske alue- ja keskushallitoo. Järjestelmä ei ole toimiva. Aluekehitykse ja aluepolitiika järjestelmää tulee selvästi yksikertaistaa ja virtaviivaistaa. Politiika johdo ja koordiaatio tulee olla kaikilla tasoilla keskushallito ja aluehallito yksissä käsissä. Hallio sektoriputket jopa tavoitteisii ähde ristikkäisellä toimiallaa ovat osittai esteitä virtaviivaiselle toimialle. Politiika ja eteki se toteuttamise hajaaisuus o poistettava. Demokraattise päätökseteo tulee äkyä alueide kehittämisessä kaikilla tasoilla. Tällä hetkellä peruslijaus siitä, että kasallisesti valtioeuvosto piirissä ja miisteriössä keskitytää politiika määrittelyy ja strategisii lijauksii ei toimi. Edellee miisteriöt työstävät varsi yksityiskohtaisia ohjelmia ja hakepäätöksetekoa. Jatkossa työjakoa miisteriöide ja aluetaso välillä o yksikertaistettava ja selkeytettävä. Nykyie ohjelmajärjestelmä o edellee liia pirstaleie ja hajaaie. Lähes kaikissa maakuissa toteutetaa kokoava maakutaohjelma ohella eljää erityisohjelmaa (aluekeskus-, maaseutu-, osaamiskeskus- ja saaristo-ohjelma), kahta Euroopa uioi rakeerahasto-ohjelmaa (EAKR ja ESR), maaseudu ja kalataloude kehittämisohjelmia sekä sisä- ja ulkoraja-alueohjelmia. Lisäksi maakuissa o laadittu aihekohtaisia strategioita. Kaike tämä seurauksea maakuissa uhkaa hämärtyä se, mikälaisella strategialla ja lijauksilla kehittämistyötä tehdää. Sama riski o keskushalliossa. Miisteriöt pyrkivät jossaki määri edellee omilla sektoripoliitikoillaa ja strategioillaa ohittamaa maakutaohjelmie lijauksia. Erityi- 19

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19).

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19). KYSYMYKSET Sosiaali- ja terveydehuoltoalueet (sote-alue) Väliraporti perusteella kua tulee kuulua sote-alueesee, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue muodostuu maakutie keskuskaupukie

Lisätiedot

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat? Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 6 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä tahoa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Kuopio

Toimintaympäristö. TTL Kuopio Toimitaympäristö TTL Kuopio Toimita-alue Työterveyslaitokse Kuopio aluetoimipistee vastuualueesee kuuluvat Keski-Suome, Pohjois- Savo ja Pohjois-Karjala maakuat Alue o kooltaa 61 339 km² eli oi 18 % koko

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

SISÄLtö JOHDANTO. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristön muutokset ja talous. 3. MAMK - elinikäisen oppimisen korkeakoulu 5

SISÄLtö JOHDANTO. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristön muutokset ja talous. 3. MAMK - elinikäisen oppimisen korkeakoulu 5 1 SISÄLtö JOHDANTO 1. Johdato 2 2. Toimitaympäristö muutokset ja talous 4 3. MAMK - eliikäise oppimise korkeakoulu 5 3.1 Tehtävä 3.2 Visio 3.3 Arvot 3.4 Profiili ja paioalat 5 5 5 6 4. Pääprosessit 4.1

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta S E L V I T Y S Terveyskeskuste hammaslääkäritilae lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkise ja yksityise sektori hammaslääkärie työvoimatilatee lokakuussa 2005 kahdella

Lisätiedot

1/2014. 15 Uudet lait alueiden kehittämiselle ja rakennerahastotyölle voimaan tammikuussa 2014. 30 Svensk resumé

1/2014. 15 Uudet lait alueiden kehittämiselle ja rakennerahastotyölle voimaan tammikuussa 2014. 30 Svensk resumé 1/2014 Pääkirjoitus: 2 Aluekehittämise resurssit uusiutumisee 3 Alueosasto uudisti orgaisaatiotaa 4 Kutauudistuksella luodaa vahvoja kokoaisuuksia Euroopa Uioi 6 Maakuittaiset rakeerahastovarat uudella

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 R Rötgehoitajie TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 Suome Rötgehoitajaliitto ry Filads Rötgeskötarförbud rf S SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdato... 3 2. Lähtökohdat ja ykytila...4 3. Rötgehoitajia koskevat suositukset

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011 TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET TAUSTA Laaduhallita o osa Turu yliopisto hoitotietee laitokse keskeistä seurata- ja kehitystoimitaa. Hoitotietee laitokse laaduhallia

Lisätiedot

Keski-Suome yhteistyöasiakirja 2003 Toteuttamisosa Rahoitusosa 1 Julkaisutilaukset Keski-Suome liitto Sepäkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ Liisa Suopää Puheli 014 652 230 Telekopio 014 652 277 Lisätietoja Simo

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin (014) 652 200 Telekopio (014) 652 277

Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin (014) 652 200 Telekopio (014) 652 277 Julkaisija Keski-Suome liitto Sepäkatu 4, 40100 Jyväskylä Puheli (014) 652 200 Telekopio (014) 652 277 Yhteydet Kotisivu: http//www.keskisuomi.fi Yhteydet hekilökutaa: etuimi.sukuimi@keskisuomi.fi Julkaisu

Lisätiedot

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat? Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 12 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä

Lisätiedot

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 2 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 Stakes ja valtio koulukodit Graafie suuittelu ja taitto: Tiia Kuoppala Valokuvat: Valtio koulukotie oppilaat ja työtekijät

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat? Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 6 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä tahoa

Lisätiedot

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat? Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 19 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005 Dro 1345/01/2005 Määräys sähköverkkotoimia tuuslukuje julkaisemisesta Aettu Helsigissä 2 päivää joulukuuta 2005 Eergiamarkkiavirasto o määräyt 17 päivää maaliskuuta 1995 aetu sähkömarkkialai (386/1995)

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus

Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus Maahanmuuton ajankohtaisseminaari 12.3.2019 Timo Reina 12.3.2019 Monimuotoinen kunta elinvoimainen kunta Maahanmuutto vahvistaa kuntien ja alueiden elinvoimaa. Kunnilla tulee

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

3.6. Geometrisen summan sovelluksia Tyypillie geometrise summa sovellusalue o taloude rahoituslaskut mutta vai tyypillie. Tammikuu alussa 988 vahemmat avaavat pitkäaikaistili Esikoisellee. Tiliehdot ovat seuraavat. Korko kiiteä 3,85 % pa

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Espoon seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestorin asiakaskysely yli 50 -vuotiaiden omaishoitajille huhtikuussa 2017

Espoon seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestorin asiakaskysely yli 50 -vuotiaiden omaishoitajille huhtikuussa 2017 8.05.208 Katar N Oy Espoo seiorieuvota ja palveluohjausyksikkö Nestori asiakaskysely yli 50 -vuotiaide omaishoitajille huhtikuussa 207 utkimukse toteutus 8-6 vuotiaat suomalaiset ieisto edustaa työelämässä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 8

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 8 Ammatillie koulutus 1. Toimiot hakueutumise ja opiskelijaksi ottamise vaiheissa Yhteishakuu liittyvät toimiot Mite hyvi seuraavat asiat toteutuvat koulutukse järjestäjä ja se oppilaitoste toimiassa? (Toteutuu:

Lisätiedot

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 7

Karvi 2019 Ammatillinen koulutus Sivu 1 / 7 Ammatillie koulutus 1. Toimiot hakueutumise ja opiskelijaksi ottamise vaiheissa Yhteishakuu liittyvät toimiot Mite hyvi seuraavat asiat toteutuvat koulutukse järjestäjä ja se oppilaitoste toimiassa? (Toteutuu:

Lisätiedot

HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma

HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma Työvoiman kohtaanto-ongelma on vakava: Tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä Yrityksillä on vakavia rekrytointihaasteita joka puolella maata ja pula

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2016

Jyväskylän energiatase 2016 Jyväskylä eergiatase 216 Keski-Suome Eergiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/eergiatoimisto 18.8.217 Keski-Suome Eergiatoimisto Sisältö Jyväskylä eergiatase 216 Eergialähteet ja eergiakäyttö Uusiutuva

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008

Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakaude ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsipuheejohtajakaude ohjelma 2008 ANP 2007:742 Pohjoismaide miisterieuvosto, Kööpehamia

Lisätiedot

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat? Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 37 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa -seminaari 16.5.2017 Maakuntauudistus,

Lisätiedot

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat? Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 8 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä tahoa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi Hyvä säätiötapa SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR STIFTELSER OCH FONDER RF www.saatiopalvelu.fi 1 Cotets Hyvä säätiötapa 1 Johdato 2 Hyvä säätiötava oudattamie Apurahat ja palkiot

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 28.6.2018 Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 1. Liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten

Lisätiedot

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Maaseutuohjelman tulevaisuus Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNNAT KUNNAN TUKI TÄRKEÄÄ

VESIOSUUSKUNNAT KUNNAN TUKI TÄRKEÄÄ 1 VESIOSUUSKUNNAT KUNNAN TUKI TÄRKEÄÄ Mittu Peuraiemi Jätevesikoulutus Pyhäjärvi-istituutti 20.10.2009 2 Vesie- ja ympäristösuojelu, ympäristöterveys Vesistö- ja pohjavesitarkkailut, tutkimus, kosultoiti,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liitto

Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitossa on 17 kuntaa (vuonna 2004 kuntia oli 27). Etelä-Pohjanmaahan tulossa yksi kunta lisää v. 2020 (?) => Isokyrö (on jo EPSHP:n jäsenkunta) 1 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

VAALIJULISTUS

VAALIJULISTUS VAALIJULISTUS 2019 2022 YHDESSÄ TURVALLISUUDEN JA KEHITYKSEN PUOLESTA Voimme iloita Sandvikenissä monista asioista. Esikoulun laajennus etenee, uusi Ängsbackenin vanhustentalo vihitään käyttöön vielä tänä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Webinaarin sisällöt. Tiedonhallintalain soveltamisala Tiedonhallintayksikkö ja tiedonhallintamalli

Webinaarin sisällöt. Tiedonhallintalain soveltamisala Tiedonhallintayksikkö ja tiedonhallintamalli 1 Webiaari 21.5.2019 sisällöt Tiedohallitalai soveltamisala Tiedohallitayksikkö ja tiedohallitamalli 2 Tiedohallitalai soveltamisala 3 Orgaisatorie soveltamisala Tiedohallitalai 2 : määritelmät Viraomaisilla

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim. 8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

10011 Kouvolan seudun ammattiopisto

10011 Kouvolan seudun ammattiopisto Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 1( 11) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Oppilaitos Maakuta Valtakualliset palautekysymykset fi suomi 0016107-9 Kouvola kaupuki

Lisätiedot

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat?

Perusraportti. 1. Mitä tahoa / sektoria edustat? Perusraportti Järjestöt mukaa muutoksessa -ohjelma Maakualliste Järjestö 2.0 -hakkeide yhteiste tavoitteide toteutumise seuratakysely Näytetää 3 vastaajaa kysely vastaajie kokoaismäärästä 390 1. Mitä tahoa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Ajankohtaista maaseuturahastosta Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Vuoden 2017 rahoitus Maaseutuohjelman rahoituskiintiö vuodelle 2017 on yhteensä

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,

Lisätiedot