Erityisen tuen järjestämistä koskeva suunnitelma

Transkriptio

1 Erityisen tuen järjestämistä kskeva suunnitelma

2 JOHDANTO Erityisen tuen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa kuvataan Savn ammattipistn sekä Varkauden lukin piskelijan erityisen tuen keskeiset periaatteet, tavitteet, timintatavat ja vastuut. Tämä suunnitelma täydentää erityisen tuen salta Savn ammattipistn tutkintjen tteutussuunnitelmia ja Varkauden lukin petussuunnitelmaa, hjaussuunnitelmaa sekä arviintihjeistusta. Tämä suunnitelma n vimassa alkaen. Suunnitelman tarkistamisesta ja kehittämisestä vastaa Savn ammattipistn erityisen tuen työryhmä.

3 2 Sisällys 1. Erityisen tuen perusteet Yhteistyö ja vastuunjak Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen Päätös erityisestä tuesta Erityisen tuen tarpeen määrittely ja prsessi Osaamisen hankkiminen Osaamisen sittaminen Osaamisen arviinnin mukauttaminen Millin mukauttaminen n mahdllista? Päätös mukauttamisesta Yksilöllisen arviinnin suunnittelu Mukautetut arviintikriteerit Osaamisen arviinnin mukauttaminen ja tdistus Ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista pikkeaminen Erityinen tuki VALMA-kulutuksessa Rajatun erityispetuksen erityinen kulutustehtävä Opiskelijan hjaus ja tukeminen lukissa LIITTEET Liite 1 Tilastkeskuksen lukitus avuksi erityisen tuen määrittelyyn Liite 2 Erityisen tuen prsessikaavi

4 3 1. Erityisen tuen perusteet Erityisellä tuella tarkitetaan piskelijan yksilöllisiin tarpeisiin, tavitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedaggista tukea sekä erityisiä petus- ja piskelujärjestelyjä. Erityisen tuen järjestelyt vat yksilöllisiä ja ne suunnitellaan piskelijan tarpeista lähtien. Opiskelijalla n ikeus erityiseen tukeen niin ammatillisissa perustutkinnissa, ammattitutkinnissa kuin erikisammattitutkinnissa sekä valmentavassa kulutuksessa. Erityisen tuen perustana vat Savn kulutuskuntayhtymässä (myöhemmin Sakky) määritellyt perustehtävä, visi ja arv. Tehtävänämme n hulehtia malta saltamme kk ikälukan kuluttamisesta timinta-alueella niin, että alueen kaikilla nurilla n mahdllisuus kasvaa yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Opiskelijalla n ikeus erityiseen tukeen, js hän ppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä tukea saavuttaakseen tutkinnn tai kulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitvaatimukset tai saamistavitteet. Mikäli piskelija n vain tilapäisesti tuen tai hjauksen tarpeessa, ei tätä timintaa katsta erityiseksi tueksi. Erityisen tuen tavitteena n tarjta yhdenvertaiset kulutusmahdllisuudet ja tasa-arviset elämisen mahdllisuudet kaikille nurille ja aikuisille. Opetuksessa käytetään justavia ja piskelijan valmiuksia painttavia petusmenetelmiä. Tavitteena n saada nurille heidän kykyjensä mukaan valmiudet ammattiin, työtimintaan, jatk-pintihin ja hyvään itsenäiseen elämään. Oppimisen tukemisessa hyödynnetään mniammatillista yhteistyötä ja kknaiskuntutuksellista tetta. Kknaiskuntutuksellisella tteella tarkitetaan piskelijan fyysisen, psyykkisen ja ssiaalisen hyvinvinnin tukemista pintjen aikana. Kulutuksen järjestäjä päättää piskelijalle annettavasta erityisestä tuesta ja saamisen arviinnin mukauttamisesta sekä L531/2017, 66 :ssä tarkitetusta ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista pikkeamisesta. Opiskelijaa ja tämän hultajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen päätösten tekemistä. Opetuksessa nudatetaan integraatiperiaatetta, jssa erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden petus järjestetään ensisijaisesti tavallisissa ryhmissä muiden kanssa. Tarvittaessa erityistä tukea vidaan järjestää pienryhmäpetuksena. Erityisen tuen järjestämisen prsessi. Tarkempi prsessikuvaus liitteenä 2 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen Opiskelijan ja hultajan kuuleminen Hallintpäätös erityisestä tuesta, mahdllisesta mukauttamisesta ja/tai pikkeamisesta Erityisen tuen sisällön ja timenpiteiden suunnittelu tutkinnn/kulutuksen sittain ja kirjaaminen HOKSiin Tarvittava tuki ja sen tteuttaminen kirjaaminen HOKSiin Erityisen tuen tteutus: - suunnitelmallinen pedagginen tuki ja erityiset piskelu ja petusjärjestelyt - mniammatillinen yhteistyö - kknaiskuntutus: yhteistyö muiden palvelujen tuttajien kanssa Erityisen tuen säännöllinen arviinti

5 4 2. Yhteistyö ja vastuunjak Opintjen suunnittelussa ja tavitteiden asettamisessa piskelija itse n keskiössä ja myös vastuussa pinnistaan. Erityistä tukea tarvitsevan piskelijan pintjen sujumisen apuna ppilaitksessa n mnipulinen asiantuntijaverkst. Tutrpettajan vastuu krstuu erityisen tuen salta, samin erityispettajien rli asiantuntijina. Tiednkulku timijalta tiselle n tärkeää tietjen luttamuksellisuus humin ttaen. Oppilaitksessa n svittu työn- ja vastuunjasta erityisen tuen järjestämisestä seuraavasti: Erityisen tuen vastuuhenkilöiden/työryhmän tehtävät Sakkyssa Rehtri Lukin jhtaja rehtrit yhdessä hyväksyvät erityisen tuen järjestämistä kskevan suunnitelman päättää ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista pikkeamisesta (=hallintsäännössä erityiset piskelujärjestelyt) vastaa siitä, että erityisen tuen suunnitelma (ETS) laaditaan kaikille niille piskelijille, jtka täyttävät vaatimusten mukaiset kriteerit Apulaisrehtri vastaa integridusta erityispetuksesta Kulutuspäällikkö päättää piskelijan erityisestä tuesta ja saamisen arviinnin mukauttamisesta vastaa piskelijahullsta, mnialaisen asiantuntijaryhmän timinnasta ja integridusta erityispetuksesta vastuualueellaan Opint-hjaaja hjaa erityistä tukea tarvitsevaa piskelijaa pintjen eri vaiheissa sallistuu nivelvaiheen tiednsiirtn ja hulehtii tiednsiirrsta ryhmänhjaajille timii ryhmänhjaajan tukena mm. hks-prsessissa ja justavien piskeluplkujen suunnittelussa piskelijan tuen tarve humiiden yhteishaun harkintaan perustuvan haun käsittely ja valintaesitysten tekeminen sallistuu piskelijan luvalla Omariin ja tekee yhteistyötä muun tukiverkstn kanssa Erityispetuksen krdinaattri timii erityispetuksen työryhmän kllekutsujana ja puheenjhtajana ja raprti ryhmän timinnasta apulaisrehtrille vastaa yhdessä työryhmän kanssa hjeistuksen valmistelusta ja päivittämisestä timii yhteistyössä ppilaitksen jhdn ja eri henkilöstö-ryhmien sekä ppilaitksen ulkpulisen verkstn kanssa timii pettajien ja muun henkilökunnan tukena erityiseen tukeen liittyvissä asiissa krdini erityispetuksen henkilöstön kkntumisia tiedttaa erityiseen tukeen liittyvistä asiista sisäisessä ja ulkisessa verkstssa timii asiantuntijana erityisen tuen kulutukseen, hankkeisiin ja muuhun kehittämistyöhön liittyvissä asiissa.

6 5 Erityispettaja timii tutrpettajan ja muun henkilöstön tukena HOKS-prsessissa tiedttaa ja hjeistaa muita timijita erityisen tuen asiissa timii pettajana integridussa ryhmässä ja/tai pienryhmän pettajana kirjaa antamansa tuen ehoksiin tekee yhteistyötä eri verkstjen kanssa (esim. hultajat, ssiaali- ja terveystimi, työvimatimi) Tutrpettaja Opettaja käynnistää tarvittaessa tukitimet ja ttaa yhteyttä tarvittaviin asiantuntijihin erityisen tuen laadinnasta ehoksiin, seurannasta sekä erityisen tuen päättämisestä vastaa piskelijan ja alaikäisen khdalla myös hultajan kuulemisesta ennen erityisen tuen ja mukauttamisen päätöstä tiedttaa mukauttamisesta niille pettajille ja työpaikka-hjaajille, jita se kskee käy piskelijan kanssa erityistä tukea kskevan keskustelun vähintään kaksi kertaa lukuvudessa timii yhteistyössä piskelijan ja alaikäisen piskelijan hultajan kanssa vastaa piskelijan jatk-hjauksesta ilmittaa havaitsemistaan erityisen tuen tai mukauttamisen tarpeesta tutrpettajalle tiedttaa tarvittaessa piskelijille saatavilla levista tukitimista neuvttelee vaihtehtisista piskelutavista piskelijan, tutrpettajan, erityispettajan, pint-hjaajan tai kulutuspäällikön kanssa tiedttaa tutrpettajalle, js piskelu ei etene tai js piskelija ei sallistu säännöllisesti piskeluun käynnistää erityiset tukitimet man petuksensa salta kirjaa antamansa tuen ehoksiin Ammatinhjaaja ilmittaa havaitsemistaan erityisen tuen tai mukauttamisen tarpeista timii piskelijan, pettajan ja ppimisen tukena timii pajahjaajana (ala- ja yksikkökhtaista) antaa yksilöllistä hjausta kirjaa antamansa tuen ehoksiin Kulutussihteeri merkitsee diaarinumert hallintpäätöksistä piskelijan ehoksiin merkitsee tdistuksiin tarvittavat alaviitteet L531/2017, 64 arviinnin mukauttamisesta ja 66 tapauksissa pettajan antaman tiedn mukaan Opiskelija sallistuu HOKSin laadintaan sekä seurantaan ilmittaa tuen tarpeen muutksista tutrpettajalle hyödyntää saamaansa erityistä tukea pintjen etenemiseksi Erityispetuksen työryhmä kehittää yhtenäisiä käytänteitä Sakkyn erityisen tuen järjestämiseen ja timii erityiseen tukeen liittyvien asiiden asiantuntijaryhmänä vastaa erityisen tuen järjestämistä kskevan suunnitelman päivittämisestä

7 6 Kuraattri, psyklgi ja terveydenhitaja tekevät työnantajansa määrittelemän tehtävänkuvan mukaisesti yhteistyötä ppilaitksen henkilöstön kanssa hjauksellisissa asiissa. 3. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen Opettajien, erityispettajien ja piskeluhulln välinen yhteistyö n tärkeää tuen tarpeessa levien piskelijiden tunnistamiseksi. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen Sakkyssa Ennakktiedt Opint-hjaajat tai erityispettajat ilmittavat tutrpettajille piskelijavalinnan jälkeen ne erityistä tukea tarvitsevat piskelijat, jista n j tieta. Lähteinä vat yhteisvalinnan, harkinnanvaraisen valinnan ja jatkuvan haunvalintaan perustuvat tiedt, yksilöllistettyjen ppiaineiden arvsanat sekä muut ppilaitkseen yksilökhtaisesti siirretyt tiedt. Opiskelijan tai hänen hultajansa ilmittama mahdllinen erityisen tuen tarve. Opiskelijan tuntemus Opiskelupaikan vastaanttamisen yhteydessä piskelija täyttää taustatietlmakkeen, jnka perusteella tutrpettaja haastattelee piskelijat. Tutrpettaja käy peruskulun päättötdistuksen läpi, jtta vidaan havaita mm. yksilöllistetyin tavittein piskellut aineet. Testit Opiskelijat sallistuvat sähköisiin lähtötastesteihin alkuvaiheen pintjen aikana (matematiikka, sumen kieli, englannin kieli ja alakhtaisen vaatimuksen mukaan rutsin kieli) Testeistä saatavaa tieta hyödynnetään piskelijan tukitimia suunniteltaessa. Tarpeen mukaan piskelija hjataan piskelupsyklgille tarkempiin ppimiskyvyn selvityksiin. Jatkuva seuranta Erityisen tuen tarve vi ilmetä myös myöhemmin pintjen aikana, jllin tulee harkita erityisen tuen suunnitelman laadintaa. Kunkin työyhteisön jäsenen tulee ennakida mahdllista tuen tarvetta, js: piskelijalla n runsaasti pissalja käyttäytyminen muuttuu tavanmaisesta työtaitjen kehityksessä tai ppimisessa n vaikeuksia sallistumisen aktiivisuus heikkenee nuren ssiaalisissa suhteissa tapahtuu muutksia piskelija alisuriutuu piskelija käyttäytyy hyvin trjuvasti herää muusta syystä huli nuresta.

8 7 4. Päätös erityisestä tuesta Kulutuksen järjestäjä päättää piskelijalle annettavasta erityisestä tuesta. Erityisen tuen tarve määritellään jkaiselle piskelijalle yksilöllisesti. Tuen tarpeen selvitys n tehtävä mahdllisimman npeasti pintjen alettua. Viranhaltijapäätöksen päivämäärä n tuen alkamispäivämäärä. Käytännössä tukitimet alitetaan heti, kun ne havaitaan ja tukea n mahdllista järjestää. Erityisen tuen päätös n hallinnllinen asiakirja, jsta n mahdllisuus tehdä ikaisuvaatimus aluehallintavirastn. Päätöksen liitteeksi laitetaan hjeet ikaisuvaatimuksen tekemiseen. Ennen päätöksen tekemistä tulee piskelijaa ja tämän hultajaa tai laillista edustajaa kuulla. Kuulemisessa käydään läpi, miksi piskelija tarvitsee erityistä tukea ja mikä erityisen tuen merkitys n sana ammatillista kulutusta. Päätös erityisestä tuesta n salassa pidettävä. Js tarve erityiseen tukeen lppuu ennen pintjen lppumista, siitä tehdään viranhaltijapäätös. Ennen tämän päätöksen tekemistä n piskelijaa ja hänen hultajaansa tai laillista edustajaa kuultava asiassa. Erityisen tuen tarpeen lppumisesta tehdään merkintä piskelijahallint-hjelmaan. 5. Erityisen tuen tarpeen määrittely ja prsessi Erityisen tuen tarve tulee kuvata kunkin piskelijan khdalta yksilöllisesti niin, että myös erityisen tuen tarpeisiin vidaan vastata suunnitelmallisella pedaggisella tuella sekä ttaa erityiset tarpeet humin erityisillä petus- ja piskelujärjestelyillä. Sakkyssa käytämme erityisen tuen määrittelyn apuna tilastkeskuksen lukitusta. Tilastkeskuksen lukittelu perustekdeista, jtka n avattu tarkemmin hjeistukseksi liitteessä 1 01 = hahmttamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet 02 = kielelliset vaikeudet 03 = vurvaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 04 = lievä kehityksen viivästyminen 05 = vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06 = psyykkiset pitkäaikaissairaudet 07 = fyysiset pitkäaikaissairaudet 08 = autismiin ja Aspergerin ireyhtymään liittyvät ppimisvaikeudet 09 = liikkumisen ja mtristen timintjen vaikeus 10 = kuulvamma 11 = näkövamma 12 = muu syy, jka edellyttää erityispetusta HOKSin erityisen tuen yksilöllisen suunnitelman avulla turvataan piskelijalle tarkituksenmukaiset petukselliset ratkaisut ja tarvittavat tuki- ja kuntutumistimenpiteet sekä varmistetaan mniammatillisen yhteistyön nnistuminen. On aina harkittava, mitä tukikeinja piskelijalle vidaan tarjta ja miten piskelija hyötyy erityisestä tuesta. Tutrpettaja suunnittelee yhdessä piskelijan kanssa, kuinka piskelija kehittää saamistaan. Osana henkilökhtaista saamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadintaa ja päivittämistä tutrpettaja selvittää piskelijan mahdllisen tarpeen erityiseen tukeen tai piskeluvalmiuksia tukeviin pintihin. Tutrpettaja/pettaja tai erityispettaja ja piskelija spivat yhdessä tarvittavista tukitimista saamisen hankkimisen ja sittamisen aikana. Svitut tukitimet kirjataan HOKSaan.

9 8 Mitä Miten Kuka vastaa Ennakktiedt ja lähtötasn kartitus Opiskelijavalinnan vahvistuttua pt ja erityispettajat selvittävät kulutuspäällikön kanssa erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden ryhmiin jakautumisen sekä erityispetuksen järjestämisen tarpeen peruskulusta timitettujen ja harkintaan perustuvan haun tietjen perusteella. perusvalmiuksien testaus lähtötastesteillä (matematiikka, sumen kieli, kielet) peruskulun päättötdistuksen taustatiedt (keskiarv, yksilöllistetyt pinnt) tutrpettajan alkuhaastattelut peruskulusta timitetut tiedt harkintaan perustuvan haun kautta siirtyneet tiedt jatkuvan haun tiedt muut yksilölliset tiedt, kuten asiantuntijalausunnt OPO, erityispettaja (EO), kulutuspäällikkö (KP) tutrpettaja (TO) Erityisen tuen laadinta Kartitetaan tarkemmin piskelijan tarvitsema tuki piskelijan (hultajan) ja tarvittavan sisäisen verkstn kanssa yhdessä. Kirjataan tiedt Wilmaan. Wilma-hjeistus Tiedttaminen lukuvuden aikana ja jaksjen vaihtuessa Tutrpettaja kuulee hultajaa ja laittaa merkinnän Wilmaan. Suunnitelman allekirjittaa TO ja se kpiidaan piskelijalle. Alkuperäinen suunnitelma timitetaan hallintsihteerille, jka valmistelee KP:lle päätöksen. KP tekee päätöksen petuksen erityisen tuen järjestämisestä. Kulutussihteeri merkitsee diaarinumern Wilmaan. Svitaan petuksen järjestelyistä ja vastuista, yhteistyöstä verkstn kanssa ja tukitimien seurannasta ja päivittämisestä. TO tiedttaa piskelijan tuen tarpeesta petus- ja hjaushenkilöstölle. Wilman petusryhmissä erityisen tuen tarve näkyy -merkkinä piskelijan nimen perässä. TO suunnittelee pintihin suunnitellut tukimudt tutkinnn sittain. Opiskelijaa kannustetaan kertmaan tuen tarpeesta petushenkilöstölle ja työpaikkahjaajille. TO EO hallintsihteeri KP kulutussihteeri TO piskelija

10 9 Erityisen tuen tteutuminen ja seuranta lukuvuden aikana ja jaksjen vaihtuessa Erityisen tuen suunnitelmaa päivitetään yhdessä piskelijan kanssa vähintään kaksi kertaa lukukaudessa ja tarvittaessa. TO käy säännöllisesti hjauskeskustelut piskelijan kanssa. Humiidaan piskelijalta ja muilta pettajilta saatu palaute. Tarkistetaan tavitteiden tteutuminen ja tuetaan jatksuunnitelmien tekemisessä. TO kirjaa hjauskeskustelujen myötä tteutuneet timenpiteet, uudet tarpeet ja muutkset Wilmaan. Opettajat kirjaavat teeman tai saamisalueen san päättyessä sen aikana tteutuneet tukitimet piskelijan tietihin. Ammatinhjaajat merkitsevät myös tteutuneet tukitimet. Päätös erityisestä tuesta tulee purkaa, js piskelija ei pintjen edetessä enää tarvitse erityistä tukea. Erityisen tuen tarpeen lppumisesta tehdään merkintä piskelijahallint-hjelman lmakkeeseen. Tutrpettaja ilmittaa erityisen tuen päättymisestä kulutussihteerille, jka tekee tarvittavat merkinnät Wilmaan. Mikäli piskelija ja kulutuksenjärjestäjä ja piskelija vat eri mieltä tuen tarpeen päättymisestä, siitä tehdään viranhaltijapäätös. Ennen tämän päätöksen tekemistä n piskelijaa ja hänen hultajaansa tai laillista edustajaa kuultu asiassa. TO TO pettaja ammatinhjaaja TO kulutussihteeri Opintjen päättyessä ehoksin arkistinti Opiskelijan urasuunnitelmaa tuetaan tekemällä yhteistyötä TE-palveluiden, työelämän, kulutuksen ja piskelijan tukitahjen kanssa. Opiskelijan jatk-pintjen ja työllistymisen suunnitelmat tarkistetaan ja kirjataan Wilmaan. Svitaan mahdllisesta yhteydenpidsta pintjen jälkeen. TO tekee lppukirjaukset Wilmaan. kulutussihteeri OPO, TO piskelija erityispettaja 6. Osaamisen hankkiminen Tutrpettaja/erityispettaja suunnittelee erityisen tuen mudt piskelijan valmiuksien, tavitteiden ja tarpeiden mukaan. Suunnittelussa n humiitava myös yksikön realistiset mahdllisuudet tukitimiin. Kska piskelijiden vaikeudet vat yksilöllisiä, vat myös tukimudt yksilöllisiä. Erityinen tuki suunnitellaan yhdessä piskelijan kanssa, alaikäisen piskelijan khdalla myös hultaja n mukana tukitimien suunnittelussa. Sakkyssa n ala- ja yksikkökhtaisia mahdllisuuksia esim. erityispettajan tukeen, ammatinhjaajan tukeen, rinnakkais- tai samanaikaispetukseen, pienikkisen ryhmän mudstamiseen ja työvaltaiseen ppimiseen.

11 10 Tukikeint jita käytetään petuksessa yleisesti, työpaikalla ppimisessa, ja saamisen sittamisessa: Erilaiset hjauksen ja petuksen tukikeint Yleisesti petuksessa käytettäviä saamisen hankkimisen tukikeinja Tuki työpaikalla ppimisessa ja näytöissä Palaute saamisen kehittymisestä hjeet mahdllisimman lyhyitä ja selkeitä (selkkielisyys) hjeet asteittain, jaksittain, välivaiheittain hjeet tistetaan ja näytetään kirjallisina selvennetään käsitteitä ja vierasperäisiä sanja tuntimateriaali annetaan etukäteen kuunteleminen ja kirjittaminen eri aikaan eri aistien käyttö (kuul, näkö, tunt, maku, haju, liike) palaute ppimistehtävistä timinnallisten ppimis- ja petusmenetelmien käyttö mahdllisimman rauhallinen ppimisympäristö (äänet, valt, järjestys/siisteys) työskentelyn tauttaminen timinnan hjauksen tukeminen (alittaminen, tekeminen, valmiiksi saaminen, tarkistaminen) spivan työpaikan löytäminen tarvittaessa ennakkkäynnit yhdessä tuki työpaikkahjaajalle piskelijan hjaukseen piskeluhulln knsultinti tarvittaessa piskelijan perehdytys (mm. työpaikka, työvälineet, työtveri, työpaikan tavat ja kulttuuri) digitaalisuuden hyödyntäminen näyttösuunnitelman tarkennus suulliset ja kirjalliset selkkieliset hjeet mahdllisuus harjitella ja kerrata pittavia asiita saamisen kartittamista, pitun arviintia kannustusta pitun varmistamista ja keskustelua piskelijan kanssa tarvittaessa lisähjausta ja harjittelua hjeiden ja tehtävien täsmentäminen ja selventäminen, vaikean vaiheen yli hjaaminen kysymysten avulla tuki työyhteisössä timimiseen lisähjauskäynnit työpaikalle piskelijiden keskinäinen vertaistuki sanallinen arviinti. suullinen palaute ja keskustelu kirjallisten tehtävien vähentäminen tehtävien sittaminen kirjallisten tehtävien täydentäminen suullisesti tai visuaalisesti timinnallisten menetelmien ja tehtävien käyttö lisäajan antaminen ppimistehtävien ja kkeiden tekemiseen ppimistehtävien surittaminen pari-, ryhmä- tai ktitehtävinä.

12 11 Osaamisen sittaminen ja arviinti piskelijan valmentaminen, esim. kirjallisten hjeiden läpikäyminen, harjittelu ja keskustelu piskelijan kanssa tekemällä ppimisen ja näyttämisen krstaminen tarvittaessa uusintanäyttö mnipulisten arviintimenetelmien käyttäminen mm. prtfli. 7. Osaamisen sittaminen Tutkinnn sien edellyttämä saaminen sitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä työpaikilla aidissa työtilanteissa ja työprsesseissa. Perustellusta syystä näyttö kuitenkin vidaan järjestää muualla kuin työpaikalla, kuten esim. ppilaitksessa, työpajalla tai malla työmaalla. Perusteltuja syitä surittaa näyttö muualla kuin käytännön työtehtävissä (työpaikilla) vat pitkä matka näyttöpaikalle, tai asiakas- ja työturvallisuusasiat. Erityinen tuen tarve ei le riittävä peruste sittaa saaminen muualla kuin työpaikilla. Ammattitaidn tai saamisen hankkiminen suunnitellaan yksilöllisesti tutkinnn tai kulutuksen sittain. Svelletaan myös ppispimuskulutuksen timintamallissa. Kuva: Parasta saamista hanke Opiskelijaa tuetaan ennen työpaikalla järjestettävää kulutusta, sen aikana, sen lppuvaiheessa sekä tarpeen mukaan käyttäen mm. edellä lueteltuja tukimutja. Työpaikka-hjaajalle tulee kerta, kuinka piskelijaa tuetaan ja svitaan esim. piskelijahultn ja kuntutukseen liittyvistä tukitimista. Opiskelijaa kskevan tiedn siirtämisessä humiidaan salassapitvelvllisuus. Erityistä tukea tarvitsevalle piskelijalle näytöt antavat mahdllisuuden sittaa käytännön vahvuuksiaan. Useimmiten piskelija kuitenkin tarvitsee pettajan valmentamisen ja rhkaisevan tuen näyttötilanteeseen. Myös pettajan ja työpaikkahjaajan yhteistyö krstuu, kun piskelijalla n rajitteita saamisen hankkimisessa tai timinnassaan. Näyttö suunnitellaan jkaisen piskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet humin ttaen.

13 12 Ennen näyttöä tteutetuilla hjaus- ja tukitimilla pyritään varmistamaan piskelijan suriutuminen näytöstä. Näytön aikana piskelijalle annettu lisätuki kirjataan HOKSiin, ja saatuja kkemuksia hyödynnetään seuraavien näyttöjen suunnittelussa. 8. Osaamisen arviinnin mukauttaminen Erityisen tuen tavitteena n, että piskelija saavuttaa tutkinnn perusteiden mukaisen ammattitaidn ja saamisen. Opiskelijaa tuetaan pedaggisin järjestelyin sekä erityisen tuen ja hjauksen avulla. Opiskelijalle annettu riittävä aika saamisen hankkimiseen ja hänelle sveltuvat saamisen hankkimisen tavat mahdllistavat usein tutkinnn perusteissa edellytetyn keskeisen saamisen hankkimisen. Js erityistä tukea tarvitseva piskelija ei pedaggisista järjestelyistä ja tiiviistä tuesta hulimatta pysty saavuttamaan tutkinnn ammattitaitvaatimusten tai saamistavitteiden tyydyttävän 1- tasn mukaista saamista, vidaan saamisen arviintia mukauttaa. Arviintia vidaan mukauttaa vain niiltä sin, kun se n piskelijan valmiudet ja tavitteet humin ttaen välttämätöntä Millin mukauttaminen n mahdllista? Mukauttaminen n mahdllista ammatillisissa perustutkinnissa. Ammatti- ja erikisammattitutkinnissa saamisen arviintia ei vi mukauttaa. Valmentavissa kulutuksissa (VALMA ja TELMA) saamisen arviintia ei vi mukauttaa, sillä niissä tavitteet vat yksilöllisiä eikä kulutuksen perusteissa vaadita tiettyä saamistasa. Osaamisen arviinnin mukauttaminen edellyttää aina, että piskelijalla n päätös erityisestä tuesta. Myös erityistä tukea tarvitsevan piskelijan khdalla ensisijainen tavite n tutkinnn perusteiden mukainen ammattitait ja saaminen. Mukauttaminen mahdllistaa piskelijan tasa-arvisen sallistumisen kulutukseen. Osaamisen arviintia vidaan mukauttaa vain niiltä sin, kuin se n välttämätöntä. Vidaan mukauttaa jk yhden tai useamman tutkinnn san arviintikriteereitä. Js ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista piketaan kknaan, svelletaan ammattitaitvaatimuksista ja saamistavitteista pikkeamista. Mukauttamisen tarve arviidaan mahdllisimman aikaisessa vaiheessa. Jissain tilanteissa mukauttamisen tarpeen arviinti vi lla ajankhtaista heti pintjen alkaessa. Js piskelijan valmiuksista surittaa ammattitaitvaatimukset ja saamistavitteet vähintään tyydyttävän 1-tasn mukaisesti ei le varmuutta, pidetään tavitteena tutkinnn surittamista tutkinnn perusteiden mukaisesti. Osaamisen hankkimisen aikana havainnidaan piskelijan edistymistä ja arviidaan tukitimien riittävyyttä ja tarkituksenmukaisuutta. Js piskelun aikana havaitaan, että piskelija ei saavuta vaadittuja ammattitaitvaatimuksia tai saamistavitteita vähintään tyydyttävän 1-tasn mukaisesti, alitetaan keskustelu mukauttamisen tarpeellisuudesta Päätös mukauttamisesta Päätös mukauttamisesta tehdään saamisen hankkimisen aikana, kun käy ilmi, että tutkinnn perusteissa edellytetyn tyydyttävän 1-tasn mukainen saamisen saavuttaminen le piskelijalle mahdllista. Näytön aikana ei mukauttamispäätöstä vi tehdä. Kulutuspäällikkö vi tehdä päätöksen tutkinnn san saamisen arviinnin mukauttamisesta. Mukauttamisesta tehdään hallinnllinen päätös. Mukauttaminen edellyttää erityisen tuen päätöstä sekä piskelijan ja alaikäisen khdalla myös hultajan tai laillisen edustajan kuulemista. Opiskelijan ja alaikäisen khdalla myös hultajan kanssa n tärkeä arviida realistisesti piskelijan valmiuksia saavuttaa tutkinnn perusteiden mukainen ammattitait ja saaminen sekä mukauttamispäätöksen vaikutuksista työl-

14 13 listymiseen ja jatk-pintihin. Tiet päätöksestä timitetaan piskelijalle ja alaikäisen hultajalle. Päätös pintjen mukauttamisesta n hallinnllinen päätös, jhn vi vaatia ikaisua aluehallintviraststa. Päätökseen tulee liittää tiet, miten ikaisuvaatimus tehdään. Mukauttamista kskeva päätös vidaan purkaa, js pintjen edetessä käy ilmi, että piskelija pystyy saavuttamaan tutkinnn perusteiden mukaiset ammattitaitvaatimukset tai saamistavitteet. Mikäli piskelijan saamisen arviinnin mukauttamisen tarve pistuu, siitä tehdään viranhaltijapäätös. Ammatillisissa perustutkintjen perusteissa vi lla määräyksiä, jssa tiettyä ammattitaitvaatimusta ei vi mukauttaa. Taustalla esim. työturvallisuusvaatimuksia tai ammattialalla erittäin keskeisiä ammattitaitvaatimuksia, jiden saavuttaminen n edellytyksenä kyseisessä ammatissa timimiselle. Esim. ssiaali- ja terveysalan perustutkinnssa ja sen tutkinnnsissa ei vida mukauttaa lääkehita, siihen sisältyvää lääkematematiikkaa eikä ptilas- ja asiakasturvallisuusvaatimuksiin liittyviä ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita eikä niiden arviintia. Sama kskee myös pikkeamista. Js näiltä sin tehdään pikkeaminen tai mukauttaminen, piskelija ei vi saada tutkinttdistusta, vaan tdistuksen saamisesta. Muutin vi tarvittaessa mukauttaa Yksilöllisen arviinnin suunnittelu Kun piskelijan tutkinnn san tai sien saamisen arviintia mukautetaan, kirjataan hänen khdallaan käytettävä yksilöllinen saamisen arviinti (arviintikriteerit ja ammattitaidn sittaminen) piskelijan henkilökhtaiseen saamisen kehittämissuunnitelmaan. Mukautetut arviintikriteerit perustuvat suritettavan tutkinnn perusteisiin. Mukautetut arviintikriteerit vat yksilöllisiä ja niiden lähtökhtana n tutkinnn perusteissa kuvattu tyydyttävän 1-tasn saaminen. Mukauttamisessa n kyse tutkinnnperusteiden arviintikriteerien speuttamisesta piskelijan ppimisedellytysten mukaisiksi sillin, kuin se n erityistä tukea tarvitsevan piskelijan khdalla välttämätöntä. Mukautettu arviintiasteikk n viisiprtainen. Mukautetun kiitettävän tasn arviinnin kriteerit vat alle tutkinnn perusteissa määritellyn tyydyttävän 1-tasn. Yksilöllisiä arviintikriteerejä laadittaessa n tärkeä pitää mielessä työelämässä tarvittava saaminen ja muun muassa työturvallisuuteen liittyvä saaminen. Opiskelijan henkilökhtaiseen saamisen kehittämissuunnitelmaan kirjataan yksilöllisten arviintikriteerin lisäksi suunnitelma siitä, millä tavalla piskelija sittaa saamisensa. Tässä tulee arviida myös se, tarvitseek piskelija tukitimia sittaessaan ammattitaitaan. Osaamista arviidaan vertaamalla sitä piskelijan henkilökhtaisessa saamisen kehittämissuunnitelmassa asetettuihin tavitteisiin (L531/2017, 53 ). Opiskelijan saaminen arviidaan mukautetun arviintiasteikn (1-5) lisäksi sanallisesti. Mukauttaminen kskee ainastaan saamisen arviinnin laadullista mukauttamista. Js tutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista tulee jltain sin piketa kknaan, ei tällöin le kysymys saamisen arviinnin mukauttamisesta vaan tällöin tulee sveltaa säädettyä ammattitaitvaatimuksista ja saamistavitteista pikkeamista. Opiskelijan tarvitsemat apuvälineet, tulkkaus, henkilökhtainen avustaja, tiet- ja viestintätekniset keint yms. eivät saa vaikuttaa piskelijan arviinnin arvsanaa alentavasti. Opiskeluun ja tavitteen saavuttamiseen vidaan käyttää enemmän aikaa ja mnipulisia menetelmiä. Tällöin ei le kyse mukauttamisesta. Mukauttamista ei le myöskään se, että piskelija käyttää useita harjituskertja tai erilaisia ppimisympäristöjä saavuttaakseen tavitteet. Mukauttamisen perusteeksi eivät käy myöskään runsaista pissalista jhtuvat hunt ppimistulkset, jiden syynä ei le piskelijan ppimiskyvyn puute. Näissä tapauksissa piskelijan pintjen edistymistä tuetaan muilla keinilla.

15 Mukautetut arviintikriteerit Opiskelijalle laaditaan yksilöllinen arviinti ja yksilölliset arviintikriteerit. Käytämme alla levaa lunnsta apuna arviintikriteereitä laatiessa siihen asti, kunnes saamme lisähjeita AMEOlta. Kuva: Parasta saamista hanke 8.5 Osaamisen arviinnin mukauttaminen ja tdistus Tiet piskelijan saamisen arviinnin mukauttamisesta n merkittävä piskelijalle annettavaan tdistukseen myös sanallisesti. Js saamisen arviinnin mukauttamisen tai pikkeamisen vuksi piskelija ei le saavuttanut keskeisiä tutkinnn sien ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita, annetaan tdistus piskelijan saamisesta= sanallinen kuvaus piskelijan saamisesta A 673/

16 15 Kuva: Kuva: Parasta saamista hanke 9. Ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista pikkeaminen Pikkeamisella tarkitetaan sitä, että piskelija ei sita jtakin tutkinnn perusteiden mukaista ammattitaitvaatimusta tai saamistavitetta eikä sitä näin llen myöskään arviida. Pikkeaminen kskisi vain tutkinnn perusteiden mukaisista ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista pikkeamista ammatillisissa perustutkinnissa, ja se vidaan tehdä vain siltä sin, kuin se n piskelijan henkilökhtaiset tavitteet ja valmiudet humin ttaen välttämätöntä. Ammatillisissa perustutkinnissa vidaan piketa ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista, kun 1. tutkinnn perusteiden mukaiset ammattitaitvaatimukset tai saamistavitteet vat lsuhteet tai aiemmin hankittu saaminen humiiden jiltakin sin piskelijalle khtuuttmia; tai 2. pikkeaminen n perusteltua piskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä. Ammattitutkintjen ja erikisammattitutkintjen perusteiden mukaisista ammattitaitvaatimuksista, saamistavitteista tai saamisen arviinnista ei vi piketa. Pikkeamisen tavitteena n, että piskelija vi surittaa ammatillisen perustutkinnn, vaikka hän ei näiden syiden vuksi jiltakin sin vi saavuttaa tutkinnn perusteiden mukaisia ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita. Tutkinnn perusteista vidaan piketa vain siltä sin, kuin se n piskelijan henkilökhtaiset tavitteet ja valmiudet humin ttaen välttämätöntä. Pikkeaminen n mahdllista myös sillin, kun piskelijalla ei le varsinaista erityisen tuen tarvetta. Js saamistavitteista n pikettu jnkin yhteisen tutkinnn san sa-alueen khdalla (esimerkiksi kielitait), tutkinnn saan tulee sisällyttää saamistavitteita sen laajuutta vastaavasti muilta k. tutkinnn saan kuuluvilta sa-alueilta. Ammatillisissa tutkinnn sissa pikkeaminen ei aiheuta vastaavuuden piskelua muilta sa-alueilta. Tutkinnn perusteissa vidaan määrätä, miltä sin ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista ei le mahdllista piketa.

17 16 Pikkeaminen vi lla mahdllista myös saamisen sittamisessa sellaisen ammatillista perustutkinta surittavan khdalla, jka ei sallistu tutkintkulutukseen. Tarkituksena n, että seikka ei estä ammatillisen perustutkinnn surittamista, vaikka se estäisikin tiettyjen ammattitaitvaatimusten tai saamistavitteiden saavuttamisen. Kuten saamisen arviinnin mukauttamisen khdalla, Opetushallitus määrää tutkinnn perusteissa, miltä sin ammattitaitvaatimuksista ja saamistavitteista ei vida piketa esim. ammattialan turvallisuusvaatimusten vuksi. Tutkinnn perusteista pikkeamisen rajittaminen n tarpeen erityisesti sillin, js ammattialalla n sellaisia erittäin keskeisiä ammattitaitvaatimuksia, jiden saavuttaminen n edellytyksenä kyseisessä ammatissa timimiselle. Kulutuksen järjestäjä päättää ammattitaitvaatimuksista ja saamistavitteista pikkeamisista, mutta piskelijaa ja tämän hultajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä. Kirjataan HOKSiin. Pikkeamisessa HOKSiin kirjataan: Suritettavan ammatillisen tutkinnn san nimi ja ammattitaitvaatimus, jsta pikettu tai suritettava yhteisen tutkinnn san sa-alueen nimi ja saamistavite, jsta pikettu sekä tilalle suritettava saamistavite. Kuva: Parasta saamista hanke Pikkeamisen merkitseminen tdistukseen Tutkinttdistus vidaan antaa myös niissä tilanteissa, jissa tutkinnn perusteiden mukaisista ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista n pikettu. Tdistukseen tulee merkintä pikkeamisesta. Kulutuksen järjestäjä ei kuitenkaan saa antaa tutkinttdistusta tai tdistusta suritetuista tutkinnn sista, js piskelija ei le saavuttanut keskeisiä tutkinnn san tai sien ammattitaitvaatimuksia tai saamistavitteita. Tällöin kulutuksen järjestäjä antaa piskelijalle tdistuksen saamisesta. Kulutuksen järjestäjä päättää sen, mikä n keskeistä saamista kussakin tutkinnn sassa.

18 Erityinen tuki VALMA-kulutuksessa Kulutuksen tavitteena n antaa piskelijille valmiuksia ammatilliseen tutkintkulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa piskelijiden edellytyksiä surittaa ammatillinen tutkint. Kulutusta järjestettäessä timitaan yhteistyössä muiden nivelvaiheen sidsryhmien, kuten työpajatimijiden, ssiaali-, terveys- ja nuristyön viranmaisten sekä myös peruspetuksen järjestäjien kanssa. Kulutus n lunteeltaan justavaa ja se mahdllistaa yksilölliset pintplut sekä siirtymisen tutkinttavitteiseen tai muuhun kulutukseen, vaikka kesken valmentavan vuden. VALMA-kulutusta kskevat samat integridun erityispetuksen periaatteet kuin ammatillista peruskulutusta. Linkki Valma 11. Rajatun erityispetuksen erityinen kulutustehtävä Sakkyssa n järjestämislupa Valma erityispetuksena kulutukseen, jssa piskelijalla n mahdllisuus saada tavanmaista integritua erityispetusta enemmän tukea pintihinsa sekä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan kulutukseen (TELMA). Telmassa tavitteena n antaa sairauden tai vamman vuksi erityistä tukea tarvitseville piskelijille henkilökhtaisten tavitteiden ja valmiuksien mukaista petusta ja hjausta. Kulutus n tarkitettu piskelijille, jiden tavitteena n pääsääntöisesti muu jatksuunnitelma kuin ammatillisen tutkinnn surittaminen. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava kulutus tteutetaan aina erityispetuksena. Linkki Telma 12. Opiskelijan hjaus ja tukeminen lukissa Oppimisen ja piskelun tuen tarkituksena n tukea piskelijaa luki-pintjen surittamisessa. Tuki järjestetään ttaen humin piskelijiden erilaiset lähtökhdat, vahvuudet ja kehitystarpeet. Oppimisen ja piskelun tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja piskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä piskelijiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Keskeisiä asiita vat ppimisen esteettömyys, ppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Opiskelija vi lla tilapäisesti jäänyt jälkeen pinnissaan tai tuen tarve vi jhtua esimerkiksi kielellisestä, matemaattisesta, mtrisesta tai tarkkaavaisuuden häiriöstä. Se vi liittyä myös ssiaalisiin vaikeuksiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen ngelmiin. Lähtökhtana tuen tarpeen arviinnissa n yhteistyö ja vurvaikutus piskelijan ja mahdllisuuksien mukaan myös hultajien kanssa. Tuen tarpeen tunnistaminen vi phjautua peruspetuksesta peruspetuslain 40 :n perusteella (L628/1998, muutettu lailla 1288/2013) saatuun tietn, piskelijan miin, pettajien tai muun henkilöstön havaintihin tai erilaisiin arviinteihin. Tuen suunnittelu perustuu saatavilla levaan tietn piskelijan tuen tarpeesta ja mahdllisesti aiemmin annetusta tuesta. Tukitimien suunnittelu ja tteuttaminen alitetaan mahdllisimman varhaisessa vaiheessa. Lukissa käytössä levia timintatapja, petusjärjestelyjä ja piskeluympäristöjä sekä niiden sveltuvuutta piskelijalle tarkastellaan ja niihin pyritään löytämään piskelijan piskelua tukevia ratkaisuja. Opettaja suunnittelee tukitimet yhdessä piskelijan kanssa sekä yhteistyössä muiden mahdllisten asiantuntijiden kanssa.

19 18 Jkaisen pettajan tehtävänä n antaa kannustavaa palautetta ja hjata tukea tarvitsevaa piskelijaa siten, että hänen itseluttamuksensa, itsearviintitaitnsa ja ppimaan ppimisen taitnsa sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Opiskelijan tarvetta erityisjärjestelyihin ylippilastutkinnn kkeissa arviidaan hänen lukiaikana tarvitsemansa ja saamansa tuen phjalta. Häntä hjataan tarvittavien lausuntjen hankkimisessa sekä svitaan yhteistyöstä piskelijan tarvitsemien erityisjärjestelyjen kkeilemiseksi ja harjittelemiseksi. Tukimutina vivat lla petuksen eriyttäminen ja muut pedaggiset ratkaisut, kurssien valintamahdllisuuksien hyödyntäminen, mnipulinen pint-hjaus ja ryhmänhjaajan tuki. Oppimistilanteet ja kkeet pyritään järjestämään siten, että piskelijan yksilölliset tarpeet tetaan humin. Lukilain 13 :n (629/1998, muutettu lailla 478/2003) mukaan piskelijan piskelu vidaan järjestää sittain tisin kuin lukilaissa ja asetuksessa säädetään ja lukin petussuunnitelmassa määrätään. Tarvittavat tukitimet ja tuki eri ppiaineissa vidaan spia kirjattavaksi piskelijan henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan. Opiskelijaa hjataan tarvittaessa hakemaan lukilain 29 :n 2 mmentin mukaisia palveluja. Oppimisen ja piskelun tuen rinnalla piskelija vi saada myös yksilökhtaista piskeluhulta.

20

21 Liite 1 1(2) ERITYISEN TUEN TARVE VOI ILMETÄ SEURAAVASTI (Tilastkeskuksen lukitus): 01 = hahmttamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet piskelijat, jilla n diagnsituja hahmttamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia kuten AD/HD tai ADD tai ppilaitksessa tdettu vaikeus, jka vi ilmentyä mm.: - ssiaalisina syinä, jtka näkyvät piskelussa k. vaikeuksina (erilaiset elämäntilanteiden kriisit ym.) - mtrisina vaikeuksina - matemaattisina vaikeuksina, jiden syy n avaruudellisen hahmttamisen ngelmat - lievinä psyykkisinä vaikeuksina (masennus, jaksamisen vaikeus jne.), jtka petustilanteessa ilmenevät hahmttamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeuksina - arkielämän puutteellisina taitina (piskelijan vimavarat rajalliset) 02 = kielelliset vaikeudet piskelijat, jilla n vaikeita lukemiseen, kirjittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikeita lukingelmia, dysfasia tai dyslexia diagnsitu tai ppilaitksessa arviitu ja tdettu vaikea LUKI-vaikeus lisäksi vaikeudet vivat ilmetä mm. seuraavasti: - englannin ja rutsin lähtötaskartituksessa heikk tuls - matemaattisena vaikeutena, jka tulee esiin mm. sanallisten tehtävien ymmärtämisen vaikeutena - muussakin petuksessa hitaana lukemisena, luetun ymmärtämisen vaikeutena tai vaikeutena ymmärtää hjeita 03 = vurvaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt piskelijat, jilla n pedaggisesti tdettuja käyttäytymiseen liittyviä ngelmia kuten ssiaalista speutumattmuutta vaikeudet vivat ilmetä mm.: - ssiaalisten taitjen puutteena, vaikeutena ssiaalisissa suhteissa (ryhmässä timiminen vaikeaa, pinnt vaikeutuvat k. ngelmien jhdsta) - esiintymispelkna/kulupelkna (pissalt ja tiettyjen tuntien välttely, uusien tilanteiden pelk) - psyksmaattisena ireiluna - elämänhallinnan ngelmina - vi vastata entistä ESYä 04 = lievä kehityksen viivästyminen piskelijat, jilla n laajja ppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan khdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää vaikeudet vivat ilmetä mm.: - heikkna kgnitiivisena suritustasna (esim. muistamisen tai ymmärtämisen vaikeus) - lähtötaskartitusten heikkna tulksena ja heikkna peruspetuksen päättötdistuksena (sittain tai kknaan yksilöllinen ppimäärä) - kehityksen viivästymä diagnsitu jssakin elämänvaiheessa - vi vastata entistä EMUa 05 = vaikea kehityksen viivästyminen (keskivaikea tai vaikea kehitysvamma) piskelijat, jtka vat saaneet peruskulussa petusta timinta-alittain ja jtka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökhtaista avustusta päivittäisissä timinnissa

22 Liite 1 2(2) 06 = psyykkiset pitkäaikaissairaudet mielenterveyden ngelmat, päihdekuntutujat - piskelijat, jtka tarvitsevat jatkuvia ppilaitksen sisäisiä tai ulkisia tukitimia k. ngelmiin ja nämä ngelmat vaikeuttavat pintjen etenemistä 07 = fyysiset pitkäaikaissairaudet - kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä - sairaus n erityispetuksen syy vain sillin, js sen seurauksena ilmenee erityisen tuen tarvetta 08 = autismiin ja aspergerin ireyhtymään liittyvät ppimisvaikeudet k. diagnsilla levat piskelijat 09 = liikkumisen ja mtristen timintjen vaikeus tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-ireyhtymä, lyhytkasvuisuus 10 = kuulvamma 11 = näkövamma 12 = muu syy, jka edellyttää erityispetusta - tuen tarve selvä, mutta peruste selkiintymätön. Käytettävä mniammatillista yhteistyötä perusteen tarkemmaksi määrittelyksi seuraavaan tilastintipäivään! Lukittelun perustana käytetään ensisijaista, erityispetuksen tarpeeseen eniten vaikuttavaa vaikeutta tai vammaa. Lievät ngelmat tai vammat eivät le erityispetuksen peruste, ne kuuluvat nrmaalin tukipetuksen piiriin. Ensisijainen peruste määritellään niistä tekijöistä, jihin piskelija tarvitsee eniten tukea ja hjausta. Lukittelu avautuu myös Wilmassa. Oppilaitksessa n laadittu Ohjauskrtist erityistä tukea tarvitsevan piskelijan hjaamiseen sekä Opiskelun ja ppimisen tuen tukikrtist piskelijalle piskelun ja ppimisen tueksi.

23 Liite 2

24