HUS:N TALOUDEN KEHITYS JA RAAMIT SEKÄ INVESTOINNIT

Transkriptio

1 HUS:N TALOUDEN KEHITYS JA RAAMIT SEKÄ INVESTOINNIT Valtuuston seminaari Mari Frostell

2 Visio; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Perustehtävä: potilaiden tutkimus ja hoito sekä opetus ja tutkimus Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi+ yhteiskunnan tyytyväisyys

3 Strateginen ajattelu, peruskysymykset Missä tilanteessa olemme nyt? Toimintaympäristö Kilpailutilanne Oman organisaation / yksikön tilanne Miten pääsemme haluamaamme tilanteeseen? Millä keinoilla ja toimenpiteillä pääsemme asettamiimme tavoitteisiin? Millaisia resursseja ja osaamista tarvitsemme? Mikä on toimintasuunnitelma (vastuut ja aikataulutus)? Mihin tilanteeseen haluamme päästä? Toiminta, jossa haluamme olla mukana ja markkina-asema, johon haluamme päätyä Potilaiden ja asiakkaiden tarpeet ja ryhmät, joita haluamme palvella Minkä hyödyn ja lisäarvon tuotamme potilaalle / asiakkaalle / omistajalle? Tilanne, johon haluamme päätyä Valtuuston seminaari

4 Toiminnan tehokkuus TOIMINNAN STRATEGINEN SUUNTAAMINEN JA MUUTTAMINEN VS. TOIMINNAN JATKUVA PARANTAMINEN (PÄIVITTÄINEN JOHTAMINEN) Lisäarvo syntyy Tätä ylläpidetään ja kehitetään päivittäisellä Strategiset painopisteet ja tavoitteet Aika Strategiset hankkeet / läpimurtoprojektit Päivittäinen toiminta Strategiset kehittämishankkeet

5 HUS:n tuottavuuden kehitys edellisiin vuosiin verrattuna (somatiikka) 5,0 % Kokonaistuottavuus ja henkilötyön tuottavuus ,2 % 4,0 % 3,0 % 2,7 % 2,0 % 1,9 % 1,7 % 2,1% 2,1 % 1,7 % 1,1 % 1,0 % 0,9 % 0,9 % 0,5 % 0,0 % -1,0 % 0,1 % -0,4 % -0,1 % ,9 % -2,0 % Kokonaistuottavuus * Henkilötyön tuottavuus *) Deflatoitu, Julkisten menojen hintaindeksikerroin 0,985 (Tilastokeskus )

6 TUOTTAVUUS Psykiatrian kokonaiskustannukset (euroa) / Hoidettu potilas Tammi-joulukuu 2017 ja 2016 Tulosalue Tot.kokonaiskustannukset/ hoidetut potilaat TP2016 (euroa) Psykiatrian tuottavuus Tot.kokonaiskustannukset/ hoidetut potilaat TP2017 (euroa) Psykiatrian tuottavuus (deflatoitu) Muutos-% Muutos-% *) HYKS sha ,9 % -7,5 % Hyvinkään sha ,3 % -5,9 % Lohjan sha ,0 % -5,6 % Länsi-Uudenmaan sha ,0 % -19,8 % Porvoon sha ,6 % 2,1 % HUS taso ,0 % -6,6 % *) Julkisten menojen hintaindeksikerroin 0,985 (Tilastokeskus ) Euroa/ hoidettu potilas: - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus

7 Jäsenkuntien deflatoidut maksuosuudet euroa/asukas vuosina 2013 TA2018 sekä muutos-% ed. vuoteen Kilpailukykysopimuksen vaikutus asukaskohtaiseen jäsenkuntien maksuosuuteen Euroa / asukas Lomarahan osuus -4,4-5,8-5,8 Kiky yhteensä -5,4-14,7-18,3 Vuosi 2016: ilman 2015 ylijäämän palautusta. Vuosi 2015: TP2015 ylijäämäpalautus (-54,6 milj. euroa) huomioitu. Deflatoitu vuoden 2017 tasoon Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksillä (kuntatalous/terveydenhuolto, vuosi 2017 = tammi-syyskuun keskiarvo, ). Väestö , ennustettu väkiluku 2017 ja Vuosi * Muutoskerroin 1,002 0,996 0,989 0,985 1,000

8 2018 HUS VISIO Avaintavoitteet (13) Mittarit (17) Läpimurtohankkeet (6) Yksikkökohtaiset tavoitteet ja mittarit Läpimurtohankkeet - toimenpiteet Valtuuston seminaari

9 2018 AVAINTAVOITTEET ALATAVOITTEINEEN (YHTEENSÄ 13 ALATAVOITETTA, 17 MITTARIA) HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta potilaan hoito on oikea-aikaista päivystysprosessi on tehokas toiminta on laadukasta ja turvallista potilaat suosittelevat HUS:ia hoitopaikkana potilaan valitsevat HUS:n HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokkain tuottaja osana sote-palveluketjua jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina toiminta on tehokasta hinnat ovat kilpailukykyiset HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö Sosiaali- ja terveyspalvelujen preventiota ja peruspalveluja vahvistava rakennemuutos etenee Uudellamaalla HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka johtaminen on laadukasta henkilöstö suosittelee HUS:ia työnantajana henkilöstö on sitoutunutta Valtuuston seminaari

10 KUKA JOHTAA HUS:N TALOUTTA?

11 TALOUS ON TOIMINNAN SEURAUS Sairaalan taloutta ohjataan pitkälti siellä missä potilaiden hoitopäätökset ja kliininen työ tehdään Talouden kautta ei muuteta toimintaa vaan toiminnan kautta muutetaan taloutta Talouteen vaikuttaminen edellyttää tekemisen ja resurssien muuttamista Resurssien käytön tehokkuus ja laadukkuus Johtamalla toimintaa johdat taloutta Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi, jämäkkä johtaminen Ennakointi, aktiivinen puuttuminen poikkeamiin, organisaatiokulttuuri ja mindset

12 TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTOINTI Oikea ja luotettava tieto siitä missä mennään suhteessa tavoitteisiin mahdollisuus ennakoida ja reagoida sekä aloittaa tarvittavat johtamistoimenpiteet. Tiedon muuttaminen toiminnaksi! HUS:ssa laaditaan käytännössä kuukausittainen tilinpäätös päivittäisen/viikottaisen toiminnan ja talouden tietotuotannon lisäksi Meno tulon kohdalle Olennaisuuden periaatteella kaikki tuotot ja kulut jaksotetaan ao. kuukausille Toiminnan ohjausta ja johtamista varten tarvitaan taloustietojen lisäksi ajantasaista kliinistoiminnallista tietotuotantoa mm. toiminnan määrä, laatu ja vaikuttavuus sekä henkilöstötietoja

13 HUS TOIMINTA JA TALOUS RAPORTOINTIPORTAALI (HUS-TOTAL) HUS:ssa on käytössä sähköinen raportointiportaali toiminnan ja talouden johtamisen tueksi (HUS-ToTal) HUS-ToTal on kaikille HUS:n työntekijöille avoin. Portaaliin pääsee internet selaimella. Portaaliin tuodaan tietoa mm. odottajista, lähetteistä, suoritteista, toimenpiteistä, tuotteista, taloudesta, henkilöstöstä ja tuottavuudesta Suurin osa johdolle ja hallitukselle toimitettavan kuukausiraportin tiedoista tuotetaan HUS-ToTal portaalista

14 HUS-TOTAL KUNTAPORTAALI Jäsenkunnille ja erityisvastuaalueen kunnille on oma raportointiportaali Kuntakäyttäjät kirjautuvat portaaliin Extranetin kautta: ( Portaalista jäsenkunnat voivat seurata mm. HUS:n tuottamia palveluita, niiden laskutusta ja hoidon saatavuutta sekä kuntayhtymän taloutta

15 TALOUSARVION 2019 VALMISTELU Valtuuston seminaari

16 TALOUSARVION OHJAUSVAIKUTUS? Esimiesten ja johdon osallistuminen ja osallistaminen ( ylhäältä alas ja alhaalta ylös ) Tavoitteet selkokielellä HUS:n tason tavoitteista purettuna tulosalue ja tulosyksikkötasolle Ohjausmittarit (organisaation aktiivisuus, suoritettujen tmp määrä) Tulosmittarit (toimenpiteiden tulokset ja vaikuttavuus) Johtaminen; tavoitteet eivät riitä, niitä pitää johtaa Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi, sellaisten keinojen valitseminen, joilla tavoitteet saavutetaan Tarkoituksenmukainen ja johtamista tukeva suunnittelun tarkkuustaso Organisaatiotaso (vastuuyksiköt) tilikartta (tulo ja menolajit) Tarvittaessa voitava tehdä ketterästi esim. työnjakoon ja resurssien allokaatioon liittyviä muutoksia vuoden aikana HUS yhtymäjohto pitää johdon seurantakokoukset tulosalueiden johdon kanssa - tulosalueiden ja tulosyksiköiden sisäiset johtamis- ja ohjausmenettelyt

17 TA 2019 VALMISTELUN ERITYISKYSYMYKSIÄ Apotin toiseen käyttöönottoon (10/2019) valmistautuminen ja sen onnistumisen varmistaminen Vuonna 2018 ja 2019 päällekkäisiä potilastietojärjestelmäkustannuksia Käyttöönottoon liittyvät kertaluontoiset kustannukset -> tuottavuutta alentava vaikutus v HUS:n sisäiseen toimintarakenteeseen tehtävät muutokset HUS:n rakenteen uudistaminen; sairaanhoidon organisaation kehittäminen, sairaaloiden välinen työnjako ja sairaaloiden profiilit Muut? ICT ja TAHE yhtiöiden valmistelu lopetettu v Ensihoitotoiminnan sisäinen organisointi ja toiminnan ohjaus yhtenä kokonaisuutena 1/2019 alkaen? Ensihoitotoiminnan kuntalaskutusperiaatteiden arviointi Kunnilta HUS:lle siirrettävien toimintojen laadukas haltuunotto Haartmanin ja Malmin päivystykset Muut Jatketaan aktiivisesti kuntayhteistyön lisäämistä tukipalveluissa Maakunta- ja soteuudistukseen aktiivisesti osallistuminen riippuen uudistuksen etenemiseen liittyvistä päätöksistä v aikana (uudistukseen liittyvän valmistelutyön periaatteet) HUS:n nykyisen toiminnan palvelutason säilyminen ja toiminnan parantamisen jatkuminen varmistettava huolimatta sisäisistä muutoksista ja sote valmisteluun osallistumisesta Jatketaan palvelutuotannon aktiivista valmistautumisista toimintaympäristön ja kilpailutilanteen muutokseen

18 TAVOITEASETANTA KUNTAYHTYMÄ Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Vuosi 2019 Tuottavuustavoite vähintään 2,0 % ilman Apotin käyttöönotosta aiheutuvaa kertaluontoista tuottavuutta laskevaa vaikutusta (vuosi ,0 % ja ,8 %) Kuntalain mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet (ei muutosta v verrattuna); Tulostavoite, nollatulos Sitovat nettokulut (jäsenkuntien maksuosuus tilikauden tulos) Investoinnit Lainakannan nettomuutos Maaliskuu 2018 TA 2019 esitysmateriaali 22

19 VUOSIKELLO 2018: VUOSISUUNNITTELU 2019 Budjetin hyväksyntä valtuustossa Budjetin käsittely hallituksessa + lausunnot Budjetin käsittely hallituksessa Johdon strategia / suunnitteluseminaari Jäsenkuntien maksuosuuksien raami ja laskentaperiaatteet Vuosisuunnittelun aikataulun vahvistaminen Yksikkökohtaiset johdon seuranta/budjettikokoukset Tavoiteasetannan tarkennus ja viestintä sekä tarkempi sisäinen ohjeistus Resurssien allokointi HUS:n tulosalueille ja niiden alayksiköille mm. jäsenkuntien maksuosuudet Vuosisuunnittelu 2019 Toimialakohtainen tuotannon ja resurssien läpikäynti sairaaloittain ja sairaaloiden välinen työnjako. Maksuosuuksien alustavaa kohdennus tuottajille toimialoittain ja karkean tason alustavat tuotantosuunnitelmat Hallituksen toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun tavoiteasetanta ja yleisohjeet HUS:n sairaaloiden työnjako ja profiilit toimialoittain, mahdolliset tarkennukset Työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä huhti-syyskuuu Tukipalveluyksiköiden palvelusuunnitelmien periaatteet / raamit Sisäiset neuvottelut mahdollisista työnjaollisista ja sisällöllisistä muutoksista touko-syyskuu

20 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS JA KUNTAYHTEISTYÖ JÄSENKUNTALASKUTUS Jäsenkuntien maksuosuudet (tuotekohtaiset palvelusuunnitelmat), muodostaa v n. 70 % HUS:n toimintatuotoista Varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto Sisältö: DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, sähköiset etäasiointipalvelut, potilashotelli, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede potilasvahinkovakuutus (kapitaatioperusteinen veloitus osana jäsenkuntien maksuosuutta) Muu jäsenkuntalaskutus / palvelumyynti / erillissopimukset (palvelusuunnitelmien ulkopuolinen laskutus / palvelutuotanto) Ensihoito, yhteispäivystysten tk-tuotteet, tukipalveluyksiköiden tuottamat palvelut jäsenkunnille, laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, myrkytystietokeskus ja lääkärihelikopteri Ostopalveluina hankittavat siirtoviivehoitopäivät

21 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDEN TA VALMISTELU JA KOHDISTAMINEN SH-ALUEILLE HUS yhtymäjohto Maalis/huhtikuu HUS tasoinen jäsenkuntien maksuosuus kaikille kunnille yhtenäisen mallin mukaisesti Dialogi jäsenkuntien johdon edustajien kanssa JYL, talousjohto ja konsernijory Maalis-elokuu Maksuosuusraamin kohdistus sh-alueittain sekä HUS:n sh-alueiden välinen työnjako + toiminnalliset muutokset HYKS Raasepori (Hyks) Lohjan sha Hyvinkään sha Porvoon sha Sairaanhoitoalueen johto Jatkuva Jäsenkunta Alueellisen yhteistyön suunnittelu, toteutus ja seuranta (toiminnan sisältö ja laajuus, keskinäinen työnjako)

22 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUSLASKUTUKSEN VUOSIMUUTOS Muutos 2017->2018 Muutos 2018->2019 Väestönmuutos ja ikärakenne 1,2 % 1,1 % Kustannustaso yhteensä 1,0 % 2,0 % Yhteensä 2,2 % 3,2 % Ilman HUS:n ja jäsenkuntien välisiä työnjaollisia muutoksia Tuottavuustavoite -2,0 % -2,0 % Kertaluontoinen vaikutus tuottavuuteen; Apotin käyttöönotto ja päällekkäiset potilastietojärjestelmäkustannukset 1,4 % Välttämättömät palvelujen saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta parantavat hankkeet 1,9 % 1,0 % Vuosimuutos yhteensä 2,0 % 3,6 % Ilman Apottia 2,2 %

23 JÄSENKUNTIEN YHTEENLASKETUT MAKSUOSUUDET (ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUTUOTANTO) +4,5% +3,6% +3,6% +5,1% +3,8 % +2,7% +0,4% +1,8% +0,6% +0,9% * * Lähtötaso TA 2018 *) Vertailukelpoiset luvut, jäsenkuntien maksuosuus - tilikauden ylijäämä Muutos edellisestä vuodesta

24 (JÄSEN)KUNTAKOHTAISTEN TUOTANTOSUUNNITELMIEN MUODOSTUMINEN TALOUSARVIOSSA Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet jäsenkunnat ovat edellyttäneet tämän raamitusta jo kevään aikana Tasapaino Palveluiden hinnat Tuoteprofiili Kustannustason muutos Tuottavuustavoite Palveluhintojen kilpailukyky 2019! Tuotantosuunnitelma tuotetyhmätasolla (toiminnan määrä) Lähtökohtana edellisen vuoden toteutunut tuotantoprofiili, jota muokataan vastaamaan palvelujen ennakoidussa kysynnässä ja toiminnassa suunniteltuja muutoksia Lisäksi huomioidaan hoitokäytäntöjen kehittyminen

25 KUNTALASKUTUS JA KALLIIN HOIDON TASAUS Valtuuston seminaari

26 HUS:N (KUNTA)LASKUTUS Jäsenkunnan maksuosuuslaskutus= erikoissairaanhoidon kustannukset kunnalle Ennakkomaksu peritään kuukausittain, jäsenkuntakohtainen maksuosuusbudjetti / 12 Kk seurannassa raportointi toteutuneen palvelukäytön mukaisesti Lopullinen veloitus perustuu jäsenkuntien toteutuneeseen palvelukäyttöön Tasataan 4 kertaa vuodessa, kvartaaleittain (toteutunut palvelukäyttö ennakkomaksut) Muita maksajia laskutetaan kuukausittain toteutuneen palvelukäytön mukaan Valtuuston seminaari

27 KALLIIN HOIDON TASAUS Tasausjärjestelmässä talousarviovuoden aikaisia erityisen kalliiden hoitojen kustannuksia tasataan jäsenkuntien kesken. Kalliin hoidon tasausmenettelyn piiriin kuuluvat kaikki HUS:n jäsenkunnissa asuvat potilaat, joiden erikoissairaanhoidon kustannukset ylittävät euroa kalenterivuoden aikana. Jäsenkunnilta kannetaan ennakkoon asukaslukuperusteinen maksu, jolla katetaan 80 % kustannusrajan ylittävistä kustannuksista, 20 % kalliin hoidon kustannuksista veloitetaan potilaan kotikunnalta. Asukaskohtainen ennakkomaksu (28 euroa) vahvistetaan talousarviossa. Kalliin hoidon laskutus tasataan kaksi kertaa vuodessa. HUS:n kannalta taseen kautta kulkeva läpikulkuerä.

28 KALLIIN HOIDON TASAUS vuosina Kalliin hoidon tasauslaskutus euroa/asukas Kalliin hoidon piiriin kuuluvien potilaiden kustannukset (milj. euroa) Keskimääräinen hoitokustannus (tuhatta euroa) Potilaiden lukumäärä ,4 160,3 107, ,1 173,0 107, ,6 185,8 109, ,8 192,7 111, ,7 203,7 113, ,2 206,5 114, ,5 217,2 111, Muutos-% 2017/2016 0,6 % 5,2 % -2,9 % 8,3 %

29

30 TUOTTEISTUS JA HINNOITTELU Valtuuston seminaari

31 HUS:N TUOTTEISTUS JA KUNTALASKUTUS Perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin ja sähköisiin etäasiointipalveluihin sekä yhteispäivystysten terveyskeskuspäivystystuotteisiin ja tulosyksikkökohtaisesti määritettyihin tuotepaketteihin Ulkoinen kuntalaskutus HUS-Total Tuoteseuranta Laskutettavat tuotteet muodostuvat erilaisista välisuoritteista (käynti- ja hoitopäivävälisuoritteet, toimenpiteet jne.) Suoriteperusteinen kuntalaskutus ja sisäinen laskutus Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät: lääkärihelikopterin lääkinnälliset kustannukset, Myrkytystietokeskus, ensihoito ja potilasvakuutus Valtuuston seminaari

32 HUS:N OMAN ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUTUOTANNON LASKUTUSOSUUDET TP 2017 HUS:n omat erikoissairaanhoidon palvelut 1,74 mrd ; muu esh palvelutuotanto 0,1 mrd ; tk-päivystystuotteet (ml. kliininen hammashoito) ja siirtoviiveet 24,0 milj Valtuuston seminaari

33 HUS:N TOTEUTUNEET KOKONAISKUSTANNUKSET JA POTILASMÄÄRÄ VUONNA % kokonaiskustannuksista muodostui 21,8 % potilaista

34 TOTEUTUNEET TUOTERYHMÄKOHTAISET KESKIHINNAT Valtuuston seminaari

35 HINNOITTELUN PERIAATTEET Tavoitteena joustavampi ja markkinalähtöisempi tuotteistus ja hinnoittelu nopea reagointi kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuviin muutoksiin Esim. potilaan vapaa hoitopaikan valinta Valtuusto päättää hinnoitteluperiaatteista ja toimitusjohtaja hyväksyy tuote- ja välisuoritehinnat Tuote- ja suoritehinnastot Hinnat määritellään kalenterivuodeksi etukäteen ja ne ovat pääsääntöisesti kiinteitä koko vuoden Hinnoittelu toteutetaan yhteisen ohjeistuksen mukaisesti hajautetusti sh-alueilla ja tulosyksiköissä Oletettavaa, että hinnoitteluperiaate muuttuu maakuntarakenteessa (järjestäjä määrittää palveluhinnat) Valtuuston seminaari

36 TUOTEHINNOITTELUN HAASTEITA HUS:n kustannusrakenteesta n. 60 % on kiinteitä kustannuksia eikä niiden määrä muutu volyymin muuttuessa Toteutuneen volyymin ollessa suunniteltua suurempi, hinnoista muodostuu ylijäämäisiä, koska kiinteiden kustannusten määrä ei muutu ja tuotteen yksikkökustannukset laskevat Toteutuneen volyymin ollessa suunniteltua alhaisempi, hinnoista muodostuu alijäämäisiä, koska kiinteiden kustannusten määrä ei muutu ja tuotteen yksikkökustannukset nousevat Pätee myös tukipalveluyksiköihin ja niiden hinnoitteluun Hinnoittelussa pyrkimyksenä on omakustannusperiaate (hinnat = kustannukset); omistajien näkökulmasta ylijäämäiset hinnat on koettu alijäämäisiä paremmiksi, koska ylijäämä voidaan palauttaa omistajille, mutta alijäämäisistä hinnoista hyötyvät muut maksajat omistajien kustannuksella Alijäämän välttämiseksi volyymiarviot ovat olleet usein varovaisia hinnoittelua tehtäessä Valtuuston seminaari

37 VOLYYMIN MUUTOKSEN VAIKUTUS TUOTEHINTOJEN YLI-/ ALIJÄÄMÄISYYTEEN Talousarvion mukainen tuotehinta 556 euroa Valtuuston seminaari

38 INVESTOINNIT Johtoryhmäkäsittelyn perusteella investointiohjelmaa lähdetään valmistelemaan alustavasti milj. euron raamiin / 4 vuotta. Suuresta Lastenlinnan peruskorjaushankkeesta on kuitenkin maaliskuussa päätetty luopua. Prosessi sisältää myös kaikkien tarpeiden kirjaamisen, rahoitustavasta riippumatta.

39 INVESTOINTIOHJELMA Investointiohjelmaa vuosille ollaan parhaillaan valmistelemassa o esitykset tulosyksiköiltä toukokuun puolen välin aikoihin Siltasairaalan laiteinvestoinnit valmistellaan omana kokonaisuutena em. aikataulun mukaisesti o erillinen työryhmä kartoittamassa tarpeita

40 INVESTOINTIOHJELMAN VALMISTELU HUS laatii vuosille investointiohjelman, vaikka maakuntaja soteuudistus mahdollisesti muuttaa valmisteluvastuita ja päätöksentekoa jo 2019 lukien. Hyvin valmisteltujen ja perusteltujen suunnitelmien avulla kuvataan Uudenmaan julkisen erikoissairaanhoidon investointitarpeet 2020-luvun alkuvuosiin asti. Esitysten priorisointi perustuu sairaalakohtaisiin pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelmiin, työnjakomuutoksiin ja mm. psykiatrian kokonaissuunnitelmaan. Etusijalla investoinnit, joilla selvästi edistetään potilaslähtöistä hoitoa, hyvää tuottavuuskehitystä ja julkisen sektorin terveyspalvelujen kilpailukykyä Uudellamaalla. Lopullinen päätöksenteko seuraavista suurista sairaalainvestoinneista siirtyy kuitenkin maakuntahallinnolle ja valtioneuvostolle. Investointien painopiste on edelleen Meilahdessa (Siltasairaala, LKL ja NKL) ja Jorvin sairaalassa. Laaja hankeohjelma myös Hyvinkään sairaalassa. Suuriin rakennusprojekteihin liittyy myös merkittävä tietoteknisten järjestelmien ja uuden laiteteknologian investointitarve.

41 PÄIVITETTÄVÄ INVESTOINTISUUNNITELMA Jos HUS jatkaisi kuntayhtymänä, investointien määrän arvioidaan kehittyvän lähivuosina oheisen taulukon mukaisesti. Milj. euroina Rakennukset* Laitteet ICT* YHTEENSÄ * 2016 ja 2017 sis. ULS-lahjoituksen ja Apotti Oy:n pääomitus- ja käyttöönoton aktivoitavat kulut myös Luvut sisältävät Siltasairaalan rakennushankkeen rahoitusta aikaisemmin arvioitua enemmän. Vuoden 2018 osalta valtuustolle valmistellaan muutosesitys kokoukseen. Siltasairaalan kokonaiskustannukset eivät ole muuttuneet (kustannusarvio 295 ME). HUS:n Apotti-kuluista investointiohjelmaan otettava osuus on alustavasti myös arvioitu taulukon tiedoissa.

42 LISÄKSI ULKOPUOLISEN RAHOITUKSEN TILAHANKKEITA Edellisen taulukon lisäksi seuraavat suuret, kiireelliset rakennushankkeet, joiden rahoitusmalli vielä avoinna: o Silmäsairaala o Lastenlinna o Hammashoidon ym. tilat o Laakson yhteissairaala Ns. rajoituslaki estää tällä hetkellä suunniteltujen rahoitusmallien käytön. Valmistelu kuitenkin jatkuu, Laakso-hankkeen osalta Helsingin kaupungin vetämänä.

43 RAHOITUS Valtuuston seminaari

44 RAHOITUKSEN TILANNEKATSAUS Ottolainat Pitkäaikainen lainakanta 289,3 milj. euroa vaihtuvakorkoiset 81 %, kiinteäkorkoiset 19 % Keskikorko 0,18 % p.a. (koronvaihtosopimukset huomioitu) Lainat Euroopan Investointipankilta, nostettu vuosina Laina-aika 20 vuotta, 5-6 vuoden lyhennysvapaat vuodet yhtä lainaa lukuun ottamatta. Vuonna 2018 suunnitellaan nostettavaksi 90 milj. euroa uutta pitkäaikaista lainaa (TA2018). Suunnitteluperiodi Uuden pitkäaikaisen lainan nostotarve yhteensä noin 195 milj. euroa Korkonäkymät: lyhyet markkinakorot pysyvät lähellä nollaa Euroopan Investointipankin HUSn investointiohjelmaa varten myöntämä rahoitus: 80 milj. euroa nostettavissa 5/2020 mennessä Euroopan Investointipankin päätöskäsittelyssä uusi lainalimiitti, noin 300 milj. euroa, HUSn vuosien rakennusinvestointiohjelman rahoittamiseksi Valtuuston seminaari

45 INVESTOINNIT, POISTOT JA LAINASALDO (ENN 2018) 500,0 Milj. euroa 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0, ENN Investoinnit 147,8 148,0 132,5 163,1 184,0 186,0 Poistot 106,9 110,2 110,7 118,3 108,1 107,8 Lainasaldo 204,6 244,4 234,2 291,9 367,0 457, Valtuuston seminaari

46 TULOSLASKELMAN RAHOITUSERÄT Milj. euroa TP 2016 TA 2017 TP 2017 TA 2018 TAE 2019 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHTEENSÄ - 12,5-12,8-11,7-12,6-13,6 Korkotuotot 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 Muut rahoitustuotot 0,3 0,1 0,5 0,1 0,1 Korkokulut - 1,3-1,2-0,5-1,0-2,0 Muut rahoituskulut - 11,8-11,8-11,8-11,8-11,8 Muut rahoituskulut sisältää peruspääoman 3 %:n koron jäsenkunnille 11,7 milj. euroa

47 HUS:SSA AKTIIVISESTI ARVIOITUJA RAHOITUSMALLEJA Investoinnin toteutus kuntayhtymän omaan taseeseen kuntayhtymän perustaman kiinteistöyhtiön taseeseen erilaisilla leasingratkaisuilla oman taseen ulkopuolelle: kiinteistöleasing, laiteleasing, sale and leaseback elinkaarimallilla oman taseen ulkopuolelle (palveluntuottajan järjestämä leasingrahoitus) pitkäaikaisena vuokrasopimuksena kiinteistön omistajan kanssa Säännöllinen arviointi eri investointien rahoitusvaihtoehdoista sekä säännölliset palaverit pankkien ja rahoituslaitosten kanssa rahoitusvaihtoehdoista.

48 Valtuuston seminaari