TALOUDEN REUNAEHDOT LÄHIVUOSINA

Transkriptio

1 TALOUDEN REUNAEHDOT LÄHIVUOSINA Valtuuston seminaari Mari Frostell

2 EUROALUEEN KESKEISIÄ ENNUSTEITA E 2014E BKT, määrän muutos, % 1,5-0,6-0,5 1,0 Inflaatio, % 2,7 2,5 1,5 1,5 Työttömyysaste, % 10,2 11,4 12,2 12,2 Vaihtotase, % BKT:sta 0,1 1,3 2,4 2,5 Julkinen ylijäämä, % BKT:sta Julkinen velka, % BKT:sta -4,1-3,7-2,9-2,7 88,0 92,7 95,5 96,0 Lähde: IMF, Eurostat, OP-Pohjola-ryhmä

3 SUOMEN TALOUS KESKEISIÄ ENNUSTELUKUJA E 2014E BKT, määrän muutos, % 2,7-0,8-0,5 1,5 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,6 1,8 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,3 Vaihtotase, % BKT:sta -1,5-1,8-1,5-1,4 Julkinen ylijäämä, % BKT:sta Julkinen velka, % BKT:sta -0,7-1,8-2,2-2,0 49,2 53,6 56,4 58,7 Lähde: Nordea Markets, talousnäkymät syyskuu 2013

4 SUOMEN TALOUS Lähde: Tilastokeskus, Neljännesvuositilinpito 2013, 2. vuosineljännes

5 KUNTATALOUDEN NÄKYMIÄ

6 KUNTIEN TALOUSKEHITYS Kuntatalous 2/2013: Vuoden 2012 tilinpäätösluvut kuntien ja kuntayhtymien osalta vahvistivat kuntatalouden olevan oletettuakin huonommassa kunnossa Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate aleni edellisvuoden 2,6 miljardista eurosta 1,8 miljardiin euroon (n. -31 %). 84 kunnan vuosikate oli negatiivinen. 241 kunnan vuosikate oli poistoja pienempi. Kuntien talouskehitystä painaa verotulojen vaatimaton kasvu ja menojen suhteellisen nopeana jatkunut kasvu. Kustannustason muutos vuodelle 2014 ennustetaan olevan hitaampaa maltillisen palkkaratkaisun ja inflaation hidastumisen takia. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.

7 KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN TOIMINTAMENOT JA VERORAHOITUS KÄYVIN HINNOIN INDEKSOITUINA, 1997=100 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan) Kuntaliitto

8 KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN VUOSIKATE, POISTOT SEKÄ INVESTOINNIT 1) , MRD. (KÄYVIN HINNOIN) (ARVIOT PAINELASKELMAN MUKAAN) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot.

9 KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN LAINAKANTA SEKÄ RAHAVARAT , MRD. (KÄYVIN HINNOIN) (ARVIOT PAINELASKELMAN MUKAAN) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB

10 Valtiovarainministeriö Kestävyysvajeeseen vaikuttavat rakenteelliset toimet /Martti Hetemäki

11 Kestävyysvajeen hallinta ja kunnat Kestävyysvaje 4,7 % / BKT = n. 9,5 mrd.e Kuntien osuus n. 4 mrd.e = noin puolet Toimenpiteet jo tehtyjen päätösten lisäksi: - Tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen n. 1 mrd.e -Kuntien omat toimenpiteet, verotus, ICT yms. n. 1 mrd.e -Yhteensä n. 2 mrd.e Pidemmän aikavälin tavoite: - Julkisen palvelutuotannon tuottavuus % /v. Näin pienennetään kestävyysvajetta n. 1,4 % yksikköä = n. 2,8 mrd.e. - Kuntapalvelujen osuus julkisista palveluista n. 70 % = 2 mrd.e Tehtävät + velvoitteet + omat toimenpiteet + tuottavuus = 4 mrd.e Lähde: Kuntaliitto

12 ERIKOISSAIRAANHOIDON KESKEISIÄ TALOUDELLISIA LÄHTÖKOHTIA (1/2) Terveydenhuollon menojen BKT-osuus OECD:n vertailussa (2011) Suomen terveydenhuolto edelleen suhteellisen edullista Suomi 9,0 %, OECD keskimäärin 9,3 % Suomessa joka 11. euro pyörii terveydenhuollossa Suomessa BKT-osuus kasvanut 7,8 % -> 9,0 % vuodesta 1995 vuoteen 2011 (+15,4 %) Kuntien menoista sos-ter menot ovat n. 50 %, suurin yksittäinen menoerä Terveyshyödyn syntyminen

13 ERIKOISSAIRAANHOIDON KESKEISIÄ TALOUDELLISIA LÄHTÖKOHTIA (2/2) Kustannukset / asukas / vuosi Kustannusten jakautuminen epäsymmetrinen; n. 5% väestöstä käyttää 50% palveluista Terveyspalvelut on makroekonominen ylellisyyshyödyke Maksuhalukkuus lisääntyy varallisuuden kasvaessa Käytössä olevilla voimavaroilla on saatava aikaan mahdollisimman paljon terveyshyötyjä voimavaroilla tuotetun terveysmäärän maksimointi

14 THL: TERVEYDENHUOLLON MENOT JA RAHOITUS 2011 Vuonna 2011 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 17,1 miljardia euroa. Reaalisesti terveydenhuollon menot kasvoivat 3,0 prosenttia edellisvuodesta. Asukasta kohden menot olivat euroa Terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2011 oli 9,0 prosenttia. Tämä oli sama kuin vuotta aikaisemmin Erikoissairaanhoidon (6,0 miljardia euroa) ja perusterveydenhuollon (3,6 miljardia euroa) menot muodostivat hieman yli puolet vuoden 2011 terveydenhuoltomenoista. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat reaalisesti 4,4 prosenttia. Kasvu johtui erityisesti somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitomenojen noususta. Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitomenot pysyivät edellisvuoden tasolla. Perusterveydenhuollon menot nousivat vuoteen 2010 verrattuna 7,3 prosenttia. Tämä johtui etenkin perusterveydenhuollon avohoidon menojen kasvusta. Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus

15 TERVEYDENHUOLTOMENOJEN RAHOITUS VUOSINA % 100 Työnantajat Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitaloudet 60 Yksityinen vakuutus Avustuskassat 30 Kela Kunnat Valtio Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus

16 TERVEYDENHUOLTOMENOJEN RAKENNE VUONNA 2011, % Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011

17 HUS:N TOTEUTUNEET KOKONAISKUSTANNUKSET JA POTILASMÄÄRÄ VUONNA ,00 % Kokonaiskustannukset, % 80 % kokonaiskustannuksista muodostui 22 % potilashoidon tapauksista Potilaiden lukumäärä, % * *) tarkoittaa laskutettuja hoitojaksoja ja käyntejä, ei yksittäisiä eri potilaita

18 TOTEUTUNEET TUOTERYHMÄKOHTAISET KESKIHINNAT

19 HUS:n jäsenkuntien maksuosuudet euroa/asukas Deflatoitu 2012 rahanarvoon Kuntaliiton sairaalaindeksillä Tilastokeskus: väestö Eur/asukas Euroa/asukas Muutos % vuoteen 2008 Muutos % ed. vuoteen ,8 910 Muutos % 4 % 3 % ,9 2,0 % 2 % ,8 1 % 880 0,3 % 882,0 0,5 % 0 % 870 1,1 % 1,7 % 866,1 1,8 % 1 % % 850 3,1 % 3,4 % 3 % %

20 HUS:n jäsenkuntien deflatoidut maksuosuudet sairaanhoitoalueittain euroa/asukas (sairaanhoitoalueiden kuntien keskiarvo, vakioimaton) Jäsenkunnat keskimäärin Porvoon sha Hyvinkään sha Lohjan sha TP2012 TP2011 TP2010 TP2009 TP2008 Länsi Uudenmaan sha Deflatoitu 2012 rahanarvoon Kuntaliiton sairaalaindeksillä. HYKS sha Tilastokeskus: väestö Euroa/asukas

21 Väestönmuutos prosentteina ikäryhmittäin sairaanhoitoalueittain 2012 vs (keskimääräinen väestönlisäys vuosittain 1 % HUS-tasolla) Muutos % 25% 20% 15% 10% 5% 4,3 % 4,6 % 3,4 % 6,1 % 4,2 % 1,5 % 0% Lähde: Tilastokeskus 5% HYKS Länsi Uusimaa Lohja Hyvinkää Porvoo HUS yhteensä 0 14 v. 4,7 % 2,5 % 3,5 % 1,6 % 8,2 % 4,4 % v. 2,9 % 2,7 % 1,1 % 0,5 % 4,2 % 2,5 % v. 0,2 % 2,8 % 0,1 % 0,6 % 0,7 % 0,2 % v. 15,4 % 12,0 % 22,1 % 21,2 % 18,1 % 16,6 % 75 + v. 16,4 % 12,8 % 18,7 % 21,0 % 14,5 % 16,8 % Väestön muutos yht. 4,3 % 1,5 % 4,6 % 3,4 % 6,1 % 4,2 %

22 HUS:N INVESTOINTISUUNNITELMA Valtuuston hyväksymien HUS konsernin johtamisen ja ohjaamisen pelisääntöjen mukaisesti talousarvion investointiosa ja investointien PTohjelmat valmistellaan kuntayhtymän johdon ohjauksella. Kaikki merkittävät hanketarpeet arvioidaan koko HUS:n näkökulmasta, ei vain investointia esittäneen yksikön tavoitteiden ja tuloksen kannalta. Keskitetyn ohjauksen tavoitteet yhteiset valintaperusteet, tietopohja ja kannattavuusarviointi osaoptimoinnin välttäminen rakennetun/hankitun kapasiteetin hyvä käyttöaste; tehokkaat prosessit; tuottavuuden edistäminen yhtenäiset mitoitus ja laskentaperusteet sekä samat suunnittelu ja hankintavaiheiden prosessit, HUS standardit

23 INVESTOINTIEN KANNATTAVUUSARVIOINTI JA MUU PRIORISOINTI Investointisuunnitelman uudet hanke esitykset on laadittu Invest for Excel tietojärjestelmän HUS sovelluksella. Uuden ohjelman avulla tarkennetaan ja kehitetään hankkeiden taloudellista arviointia ja lisätään tietoa investointien vuotuisista vaikutuksista toimintayksikön ja koko HUS:n talouteen (tärkeää myös taloudellisesti mahdottomien investointien osalta). Budjettikierroksella uudet investointiesitykset luokitellaan kolmeen pääryhmään niiden strategianmukaisuuden, kiireellisyyden ja mm. laatu, toiminta ja talousvaikutusten mukaan. Kannattavuuslaskennan tulos on yksi valintaperuste. Investointikohtaisesti arvioidaan myös, mistä sen vaatimat lisätuotot suunnitellaan saatavan (jäsenkunnat/muut).

24 INVESTOINTIOHJELMAN TYÖVERSIO koko HUS euroina YHT Alkuperäinen talousarvio 2013 Uusi lastensairaala omana hankkeena poistettu Sopeutusohjelma Hallitus hyväksynyt Esitykset , priorisoimaton Uudet esitykset ja kesken olevien rahoitustarve Työversio tilanteessa, tavoitteena milj Lahjoitus uuden lastensairaalan rakentamiseen Lisäksi kaudella valmistuvat HUS:n ulkopuolisen rahoituksen hankkeet (mm. HUSLAB, Hyvinkää) + Apotti hankkeen HUS osuudet (mikäli osittain lisenssihankintana, kustannusarvio avoinna)

25 INVESTOINNIT, POISTOT JA LAINASALDO Milj. euroa 350,0 300,0 250, alustavasti priorisoidut investoinnit 509,8 milj. 200,0 150,0 100,0 50,0 0, Investoinnit 83,0 109,2 113,1 94,7 115,8 130,0 168,3 137,3 98,3 105,9 Poistot 75,5 82,2 85,7 93,6 97,6 104,5 113,9 118,8 120,0 121,2 Lainasaldo 138,7 189,6 177,1 194,7 224,2 214,9 279,6 296,7 285,1 271,4

26 KORKOKULUJEN KEHITYS, ULKOISET LAINAT Milj.euroa Lainojen korkokulut Lainojen korkokulut, riskinäkökulma TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 ENN 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017

27 OMAVARAISUUSASTE Toteuma Ennuste HUS:n tavoitetaso 2014 vähintään 35 %

28 TALOUS ON TOIMINNAN SEURAUS Talouteen vaikuttaminen edellyttää tekemisen ja resurssien muuttamista Resurssien käytön tehokkuus ja laadukkuus Johtamalla toimintaa johdat taloutta Aktiivinen puuttuminen poikkeamiin Sairaalan taloutta ohjataan pitkälti siellä missä hoitopäätökset ja työ tehdään Hyvästä toiminnasta seuraa hyvä talous, heikko talous on seurausta huonosta toiminnasta

29 HUS:N STRATEGIASTA 8.3. Johtamisjärjestelmän kehittäminen HUS:n johtamisjärjestelmässä johtamisvastuu ja toimivalta määritellään selkeästi. Toiminnan, henkilöstön ja talouden johtaminen on eri organisaatiotasoilla yksi kokonaisuus (yksijohtajajärjestelmä), joka perustuu tiedolla johtamiseen. Moniammatillisuus huomioidaan Terveydenhuoltolain 4 :n edellyttämällä tavalla.

30 OLETUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (1/2) Kuntien verotulojen vuosikasvuennuste vaatimaton tulevina vuosina Kuntaliiton arvio ,2 % Nykyisellä työnjaolla jäsenkuntien maksuosuuksissa KORKEINTAAN vain inflaation suuruinen vuosittainen nousuvara (n. 1,5 % - 2,0 %)? Hinnoittelukäytännön täsmentäminen; opetuksen ja tutkimuksen kustannusten kohdentaminen

31 OLETUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (2/2) Potilaiden valinnanvapaus, kilpailun kiristyminen -> palveluiden laatu ja saatavuus hoitotakuurajojen puitteissa toimiminen -> vasteaikojen oleellinen lyhentäminen hyvä hintakilpailukyky Merkittävän korjausvelan johdosta tulevien vuosien investointitarpeet edelleen n. 120 M /vuosi, tilakustannusten osuus HUS:n kokonaiskustannuksista nousee Ulkoisen tulovirran KANNATTAVA kasvattaminen ja kapasiteetin käyttöasteen optimointi

32 HUS:n tuottavuuden kehitys edellisiin vuosiin verrattuna ja 1-8/20131 (somatiikka) Kokonaistuottavuus Henkilötyön tuottavuus 4,5 % 4,0 % 4,0 % 4,2 % 3,5 % 3,0 % 3,1 % 2,5 % 2,7 % 2,0 % 1,6 % 2,1 % 1,9 % 1,7 % 1,5 % 1,0 % 0,9 % 1,1 % 0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % /2013 0,4 % 0,9 % miten suunta käännetään? Tulosalueiden johdon kokous

33 TUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN LISÄÄMINEN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ Nykyisillä voimavaroilla on saatava enemmän aikaan toimintatapoja kehittämällä ja rakenteita uudistamalla Tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja ja päätöksiä palveluverkosto Voimavarojen käytön tehokkuus ja kohdentaminen tehtyjen valintojen perusteella Joustavat toimintatavat / tuotantomallit ja henkilöstön liikkuvuus ml. työnjaolliset valinnat / ratkaisut Taloudellisen ajattelun ja kustannustietoisuuden vahvistaminen Laatu ja vaikuttavuus

34 TALOUDEN REUNAEHDOT LÄHIVUOSINA Valtuuston seminaari Mari Frostell