Vastaanottaja Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS Päivämäärä 4.6.2014 Hyväksymispäivämäärät ja pykälät VARISSAAREN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS, EHDOTUSVAIHE 4.6.2014
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 2 Tarkastus 4.6.2014 Päivämäärä 4.6.2014 Laatija Kari Siipola Tarkastaja Jouni Laitinen
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 TUNNISTETIEDOT 4 1.2 ALUEEN MÄÄRITTELY 5 1.3 SUUNNITTELUALUE 5 1.4 KAAVAN NIMI JA TAVOITE 9 1.5 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET 9 2. YHTEYSTIEDOT 11 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 11 3.1 MAAKUNTAKAAVA 11 3.2 YLEISKAAVA 13 3.3 ASEMAKAAVA 14 3.4 POHJAKARTTA 15 3.5 MUUT SELVITYKSET 15 3.5.1 Meluselvitys 16 3.5.2 Maisema-analyysi 20 3.6 POHJAKARTTA 21 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 22 4.1 SUUNNITTELUN VAIHEET 22 4.2 OSALLISET 22 4.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT 23 4.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ 23 5. ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VAIHTOEHDOT 24 5.1 VAIHTOEHTOJEN KUVAUS 24 5.2 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUKSET 27 6. ASEMAKAAVALUONNOS 29 7. ASEMAKAAVAN TARKASTELUALUE 31 8. ASEMAKAAVAN KUVAUS 34 8.1 KAAVAN RAKENNE 34 8.2 MITOITUS 35 8.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 35 8.4 ASEMAKAAVAN SUHDE OSAYLEISKAAVAAN 35 8.6 ALUEVARAUKSET 37 9. ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VAIKUTUKSET 39 10. KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET 41 11. TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 42 12. ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN TOTEUTUS 43 Kaavaselostuksen liitteet Asemakaavakartta 1:2000 (4.6.2014) Havainnekuva 1:2000 (4.6.2014) ERILLISET LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (29.10.2012) 2. Valmisteluvaiheen vastineet (4.6.2014) 3. Meluselvitysraportti (20.5.2014)
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan selostus koskee 4.6.2014 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.1 TUNNISTETIEDOT Alueen nimi Kunta Kaupunginosa Varissaari Keuruun kaupunki Suunnittelun kohde Tilat 249-410-25-4, 249-410-10-130, 249-410-25-3, 249-410-25-2 ja 249-410-9-228 sekä yleinen alue ja niihin liittyvät vesialueet. Kaavan nimi Kaavan numero Kaavalaji/toimenpide Yhteystiedot Kaavoittaja: Varissaaren asemakaavan laajennus Asemakaavan laajennus Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie 5 42700 KEURUU p. 020 7738 738 fax. (014) 771 872 yhteyshenkilöt: Timo Määttä Eila Ilmarinen Kaavoitusjohtaja Paikkatietosihteeri p. 0400 763995 p. 040 352 5730 e-mail: e-mail: timo.maatta@keuruu.fi eila.ilmarinen@keuruu.fi Konsultti: Hankkeen vastuuhenkilöt kaavan laatija: laatuvastaava: Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA p. 020 755 7600 fax 020 755 7602 Kari Siipola gsm 050 348 1961 e-mail: kari.siipola@ramboll.fi Jouni Laitinen gsm 040 550 0830 e-mail: jouni.laitinen@ramboll.fi Vireilletulo- ja hyväksymispäivämäärät Vireilletulo 20.11.2102 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 5 1.2 ALUEEN MÄÄRITTELY Asemakaavan laajennus koskee tiloja 249-410-25-4, 249-410-10-130, 249-410-25-3, 249-410-25-2 ja 249-410-9-228, yhteistä aluetta, yleisen tien aluetta sekä vesialuetta. Asemakaavan laajennuksella muodostuu osa korttelia 508, korttelit 509-5011, yleisen tien, viher- ja katu- aluetta sekä vesialuetta. Maanomistus Alueen maanomistustiedot perustuvat lainhuutorekisteritietoihin, tiedot on poimittu 31.10.2012. Yksittäiset maanomistajat ja alueet on esitetty seuraavassa kuvassa. Näiden lisäksi rata- ja tiealueet omistaa Suomen valtio/liikennevirasto, Kirjaamo PL 33, 00521 HELSINKI 1. 249-410-25-4, VARISVOIMA Omistajat: Keuruun Lämpövoima Oy PL 50, 42701 KEURUU (Ei suunnittelualuetta!) 2. 249-410-10-130, Tiwinranta Omistajat: Kiinteistö Oy Tiwinranta 3. 249-410-25-3, Varisniemi Keuruun kaupunki Multiantie 5, 42700 KEURUU 4. 249-410-25-2, VARISSAARI Omistajat: M-Real Oyj c/o Metsämannut Oy PL 314, 33101 TAMPERE (Ei suunnittelualuetta!) 5. Yhteinen alue Omistustietoja ei ole saatavilla. Kuva 1. Varissaaren maanomistustiedot. 6. 249-410-9-228, KANGAS- MANNILA Omistajat: KEURUUN SEU- RAKUNTA PL 64, 42701 KEURUU 1.3 SUUNNITTELUALUE Suunnittelun kohteena on Varissaari, joka sijoittuu Keuruun liikekeskustan lounaispuolelle Koninlahden ja Rautolahden väliin. Eteläosa saaresta rajautuu Haitonsalmeen. Suunnittelualue käsittää suuren osan Varissaaresta. Suunnittelualueeseen eivät kuulu saaren pohjoinen, rautatien pohjoispuolinen alue, asemakaavoitettu lämpövoimalaitoksen alue eikä osa saaren eteläosasta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 35 ha. Suunnittelualueen yleispiirteinen sijainti on osoitettu kuvassa 1 ja tarkempi rajaus kuvassa 2.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 6 Kuva 2. Suunnittelualueen ylesipiirteinen sijainti. Maanmittauslaitos. Kuva 3. Suunnittelualueen rajaus maastokartalla. Maanmittauslaitos.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 7 Alueen nykyinen maankäyttö Varissaarta jakaa pohjois-eteläsuunnassa Kolhontie (mt 348). Tien länsipuoli on lähes kokonaan rakentumatonta, metsäistä aluetta. Alueella sijaitsee yksi huvilarakennus. Tien itäpuolella on voimalaitoksen alue sekä teollisuusalue, joka kuuluu kaavoitettavaan alueeseen. Teollisuusalueen ja Haitonsalmen (suunnittelualueen raja) välinen alue on metsäistä luonnontilaista aluetta. Kuva 4. Ote Keuruun opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Kuva 5. Ilmavalokuva suunnittelualueelta. Maanmittauslaitos.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 8 Varissaaressa suunnittelualueen ulkopuolella on Keuruun lämpövoimalaitos. Kuva 6. Lämpövoimalaitos. Teollisuusalue, jonka sekä idän- että etelänpuolella sijaitsevat arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat huvilarakennukset (paikat ympyröity kuvassa). Rakennuksilla on suojelutarve, joka toteutetaan tämän asemakaavan muutoksen yhteydessä. Teollisuusalueella on toimintaansa käynnistämässä HT Laser Oy. Kuva 7. Teollisuusalue sekä huviloiden sijainnit. Kuvat 8 ja 9. Rautolahden puoleinen huvilarakennus. Kuvat 10 ja 11. Keurusselän puoleinen huvilarakennus (kuvat: Tiwin teollisuusympäristön täydennysinventointi 2009, Keski-Suomen museo).
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 9 Luonnonympäristö Suunnittelualueen pohjoinen osa on rakentumaton. Alueelta v. 2008 tehdyn luontoselvityksen mukaan suurin osa alueesta ei sisällä sellaisia luontoarvoja, jotka vaikuttaisivat alueen mahdolliseen rakentamiskäyttöön. Länsirannan uhanalaiset luontotyypit ja merkittävää lajistoa sisältävä rantavyöhyke tulee kuitenkin huomioida alueen suunnittelussa. Kuva 12. Suunnittelualueen pohjoisosa. 1.4 KAAVAN NIMI JA TAVOITE Alueelle laaditaan vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan muutos. Kaavan nimi on Keuruun kaupunki, Varissaaren asemakaavan laajennus. Kaavan laajennuksen keskeiset tavoitteet: Mahdollistaa alueen rakentuminen laadukkaana, toimitilapainotteisena alueena. Osoittaa teollisuuskortteliin lisärakentamismahdollisuuksia. Tutkia alueen länsipuolisen, Rautolahden puoleisen alueen erilaisia käyttömahdollisuuksia (toimitilarakentaminen, kerrostaloalue, pientaloalue, palvelutalo). Huomioida Rautolahden ranta-alueen luonnonympäristön erityispiirteet toimintojen sijoittamisessa. Huomioida alueen kaksi suojelutarpeen omaavaa huvilarakennusta. Huomioida voimalaitosalueen aiheuttamat (melu) uusien toimintojen sijoittumiseen vaikuttavat tekijät. Huomioida rautatien melu- ja tärinävaikutukset. Varautua rautatien ja Kolhontien liittymän mahdollisiin eritasojärjestelyihin. 1.5 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain perustella vuonna 2000. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, mikä tuli voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 10 Tässä asemakaavahankkeessa suunnittelua koskevat korostetusti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueiden käytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuin alueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 11 2. YHTEYSTIEDOT Asemakaavan laajennus toteutetaan yhteistyönä Keuruun kaupungin ja Ramboll Finland Oy:n kesken. KAAVOITTAJA: Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie 5 42700 KEURUU Puh. (020) 7738 738, Fax (014) 771 872 Timo Määttä Kaavoitusjohtaja yhteyshenkilö: Eila Ilmarinen Paikkatietosihteeri Puh. (040) 352 5730 Sähköposti: eila.ilmarinen@keuruu.fi KONSULTTI (Kaavan laatija): Ramboll Finland Oy Kaavan laatija, arkkitehti SAFA Kari Siipola Laatuvastaava, arkkitehti SAFA Jouni Laitinen Pitkänsillankatu 1, 67100 KOKKOLA Puh. (020) 755 7604 Fax (020) 755 7602 yhteyshenkilö: Kari Siipola Puh. 050 348 1961 Sähköposti: kari.siipola@ramboll.fi 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesija maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ). Keuruun kaupunki kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa on mm. osa pohjavesialueista, maa-aineshuoltoon liittyviä aluevarauksia sekä puolustusvoimien aluetarpeet. Vahvistuksen saivat myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. Keski-Suomen 1.vaihemaakuntakaava käsitteli Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta ja kaava on vahvistunut 16.12.2009. 2. vaihemaakuntakaava käsitteli maa-aineshuoltoa ja luontoarvoja, kaava on vahvistettu 11.5.2011 ja sai lainvoiman 20.11.2012. Turvetuotantoa, suoluontoa ja tuulivoimaa käsittelevän 3. vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.11.2012 4. vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.) hyväksyttiin 3.5.2013. 3. ja 4. vaihemaakuntakaavat ovat ympäristöministeriön vahvistettavina. Otteet vaihemaakuntakaavasta on esitetty kuvissa 13 ja 14.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 12 Kuva 13. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan elementit ja lainvoimaiset maakuntakaavat. Kuva 14. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan elementit ja lainvoimaiset maakuntakaavat. Vahvistetussa Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T). Seuraavassa suunnittelussa huomioitavia keskeisiä maakuntakaavamerkintöjä:
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 13 3.2 YLEISKAAVA Keuruun kaupungin oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa v. 1991. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä: liike- ja teollisuusrakennusten alue (T/K), teollisuusrakennusten alue (T), yleisen tien alue (LT), lähivirkistysalue (VL) sekä vesialue (W). Lisäksi kaksi huvilarakennusta on osoitettu sr merkinnällä (suojeltava rakennus). Koska yleiskaava on oikeusvaikutukseton (ja vanhentunut) tulee suunnittelussa MRL:n 54 :n mukaan soveltuvin osin ottaa huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Ote yleiskaavasta on esitetty kuvassa 15.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 14 Kuva 15. Ote Keuruun kaupungin oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta (hyväksytty 20.10.1991). 3.3 ASEMAKAAVA Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alue rajautuu Varissaaressa voimassa olevaan asemakaavaan joka käsittää lämpövoimalaitoksen alueen. Asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.9.2009. Ote asemakaavasta on esitetty kuvassa 16. Kuva 16. Voimalaitoksen asemakaava.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 15 3.4 POHJAKARTTA Suunnittelun pohjakarttana käytetään Keuruun kaupungin 1:2000 asemakaavan pohjakarttaa. 3.5 MUUT SELVITYKSET Suunnittelualueen rakentamattomalta länsiosalta on laadittu 2008 luontoinventointi (laatija Risto Sulkava, FT), joka huomioidaan alueen suunnittelussa. Alueella on kaksi arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemaa huvilarakennusta, jotka huomioidaan suunnittelussa Varissaaren ns. TIWI:n teollisuusympäristön täydennysinventoinnin (2009), mukaisesti. Muut laaditut selvitykset suunnittelualueen länsiosan liittymäselvitys suunnittelualueen itäosan ympäristöluvat muinaisjäännösinventoinnin hoitaa Keski-Suomen museo Varissaaren ns. TIWI:n teollisuusympäristön täydennysinventointi, Saija Vilen 2009 (Keski- Suomen museo). Selvityksessä on arvioitu huvilarakennusten kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja rakennushistorialliset arvot. Maaperän pilaantuneisuusselvitys 2007 (PIMA-kohde, kohdenro 50265). Kuva 17. PIMA -kohteen sijainti. Selvityksen mukaan alueella on lieviä öljy- ja PAH-pitoisuuksia. Tiwin tehdasalueen maaperän haitta-ainepitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Kaikkien tutkittujen haitta-aineiden ovat selvästi alle VNa:n ylempien ohjearvojen, joita käytettiin riskiarvioinnissa vertailuarvona. Selvityksen lähtökohtana on ollut että koska alue on teollisuuskäytössä ja käyttötarkoitukseen ei ole suunnitteilla muutoksia, on ohjearvovertailussa käytetty ylempiä ohjearvoja. Em. arvoja sovelletaan teollisuus-, varasto- tai liikennealueilla tai muulla vastaavalla alueella.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 16 3.5.1 Meluselvitys Alueelle laadittiin kaavaluonnosvaiheessa meluselvitys Kolhontien liikennemelun osalta. Meluselvitystä laajennettiin kaavaehdotusvaiheessa koskemaan lämpölaitoksen ja sen tontilla sijaitsevan muun teollisuuden aiheuttamaa melua sekä ratamelua. Melun leviämisen mallinnus on tehty SoundPLAN - ohjelmistolla todellisessa 3D -maastomallissa huomioiden maastonmuodot, akustisesti kovat pinnat, rakennukset, esteet ym. seikat. Seuraavassa on esitetty tiivistelmä selvityksestä ja meluselvitysraportti kokonaisuudessaan on esitetty erillisessä liitteessä. Ympäristömelun ohjearvot Melulle on annettu valtioneuvoston päätöksellä ohjearvot (VNp 993/1992), jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 4), leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 1) 2) 55 db 50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1)Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3)Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja Valtioneuvoston päätöksen mukaisten melutason yleisten ohjearvojen mukaan melun A- painotettu keskiäänitaso L Aeq saa olla uusilla asuinalueilla ulkona päiväaikaan enintään 55dB ja yöaikaan enintään 45dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja vastaavilla melutason ohjearvo on päivällä 45dB ja yöllä 40dB. Liike- ja toimistokäyttöön tarkoitetuilla alueilla ei ole ulkotilojen melulle rajoitusta. Sisällä liike- ja toimistohuoneistoissa päiväaikainen keskiäänitaso saa olla korkeintaan 45dB. Mikäli melutaso rakennuksen ulkopuolella on 70 db tai enemmän, on rakennuksen ulkovaipan äänieristävyydelle asetettava erityisvaatimuksia. Melulähteet Melulähteinä on huomioitu aluetta halkova Kolhontie, pohjoisessa kulkeva junanrata sekä kaavamuutosalueen ulkopuolelle jäävä Keuruun lämpövoimalaitos sekä OK-Yhtiöt Oy. Tieliikennemelun leviäminen on laskettu Kolhontien osalta vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä seuraavan taulukon mukaisesti.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 17 Raideliikenteen osalta ennusteliikenteessä vuodelle 2040 ei odoteta tapahtuvan muutosta. Nykyinen raideliikenne koostuu päiväsaikaan kulkevista kymmenestä paikallisjunasta. Yöaikaista liikennettä ei ole, eikä säännöllistä tavaraliikennettä. Junien ajonopeutena on käytetty rataosan Sn-nopeutta 80 km/h. Keuruun lämpövoimalaitoksella ympäristöluvan mukaan puun murskausta voidaan suorittaa arkipäivinä klo 7.00 18.00. Laitos hankkii pääosan murskatusta puuaineksesta Ok-Yhtiöt Oy:ltä ja harjoittaa myös jonkin verran omaa murskaustoimintaa. OK-Yhtiöt Oy käsittelee luonnonpuuta ja jätepuuta hakkeeksi. Ympäristöluvan mukaan murskausta voidaan suorittaa arkipäivinä klo 7.00 18.00 vuosittain 60 000 tonnia. Melun leviämisen mallintamiseksi suoritettiin teollisuusalueen melulähteiden melupäästömittaukset 23.4.2014 kaikista merkittävistä äänilähteistä. Puun murskauksen melupäästöä ei voitu mitata (seuraava murskausajankohta kesäkuussa), joten mallinnuksen lähtöarvoina käytettiin Ramboll Finland Oy:n v. 2009 mittaamaa melupäästöarvoa L WA =117 bb (mittaus suoritettu UPM-Kymmene Oyj:n Tervasaaren tehtaalla). Ympäristömelumittaukset suoritettiin 23.4.2014 kahdesta pisteestä, kuva 18. Kuva 18. Ympäristömelun mittauspisteet. Meluselvityksen tulokset ja johtopäätökset Tieliikennemelun osalta kaavaehdotuksessa Kolhontien länsipuolelle osoitetuilla asuinkortteleilla (AP,AP-1) melun yleiset päivä- ja yömelun ohjearvot eivät ylity. Kolhontien itäpuolen AP-alueella ohjearvot ylittyvät lievästi, mutta mm. rakennusten ja piha-alueiden sijoittelulla ohjearvot on alitettavissa. Murskaustoiminnan aiheuttama melu ylittää päiväajan ohjearvon 55 db Kolhontien länsipuolen AP-1 alueella, mikäli murskain sijaitsee teollisuusalueen eteläpäässä. Sijoittamalla AP-1 -alueen reunalle meluvalli (harjataso +115,5 m) alittuvat ohjearvot. Mikäli murskain sijaitsee teollisuusalueen pohjoispäässä ja sen suojana on 4 m korkeat hake- ja puukasat niin päiväajan ohjearvo alittuu kaikilla asutukseen osoitetuilla alueilla. Rataliikenteen melu ei aiheuta häiriötä asumiseen osoitetuille alueille.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 18 Huomioitavaa: Ympäristöluvan mukaan murskaustoimintaa saa harjoittaa klo 7 18 välisenä aikana ja toiminnan aiheuttama keskiäänitaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 db klo 7-22 välisenä aikana. Näin ollen melu saa ylittää arvon 55 db, kunhan murskauksen jälkeinen päiväaika klo 18 22 on vastaavasti hiljaisempaa. Murskaustoiminnan klo 7-18 välisen ajan keskiäänitaso voi siten olla n. 1,3 bb korkeampi kuin mitä selvityksessä esitetyt päiväajan keskiäänitasot osoittavat. Lähtötietojen oleellisesti muuttuessa (tasaukset, rakennusmassat) on meluselvitys tarpeen mukaan päivitettävä. Kuva 19. Meluselvitys, päiväaikainen keskiäänitasoennuste (ei murskaustoimintaa).
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 19 Kuva 20. Meluselvitys, murskauksen aikainen melutaso. Murskain teollisuusalueen eteläosassa. AP-1 korttelin suojana melusuojavalli.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 20 3.5.2 Maisema-analyysi Maiseman yleispiirteet Keuruu kuuluu maisemamaakuntajaossa Hämeen viljely- ja järvimaahan ja tarkemmin Pohjois- Hämeen järviseutuun. Maasto on vaihtelevaa, ruhjelaaksojen rikkomaa karua kallio- ja moreenimaata ja alueen poikki kulkee muutamia harjujaksoja. Seudulle tyypillisiä ovat reittimäiset vesistöt ja niihin liittyvät suurehkot järvialtaat. Alueen runsaat metsäalueet ovat yleensä tuorehkoja kuusisekametsiä. Varissaari muodostaa osan Keuruun taajaman eteläosaa. Vesistöt ovat saarille, lahtien ja salmien rannoille rakentuneen Keuruun keskustamaiseman merkittävä piirre ja ovat olennainen osa myös Varissaaren maisemakuvaa. Huomattava maisemallinen tekijä myös Varissaaren osalta on keskustaaluetta halkova rautatie. Rantavyöhykkeen rakentuneisuus Rakennettu ympäristö Teollisuuden merkitys Keuruun keskustassa kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen lääketehdas Orionin ja kirjankustantamo Otavan teollisuuslaitosten myötä. Varissaaren teollisuusalueella ja Otavan alueella on säilynyt arvokasta rakennuskantaa ja historiallisia miljöökokonaisuuksia. Otavan kirjapainokylän alue on Museoviraston vuoden 2009 inventoinnissa määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Kirjapainokylä sijaitsee suunnittelualueen länsipuolella Rautolahden rantaalueella. Rautolahti muodostaa nykyisin lähimpänä Keuruun ydinkeskustaa sijaitsevan, ranta-alueiltaan suurimmaksi osaksi rakentamattoman vesialueen. Kuva 21. Maisemalliset elementit. Ilmavalokuva Maanmittauslaitos.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 21 Rautatie rajaa Rautolahden pohjoisosaa muodostaen selvän maisemallisen elementin. Otavan kirjapainoalueen suurimmat rakennukset sijoittuvat radan pohjoispuolelle ja alue avautuu enemmän koilliseen kuin Varissaaren suuntaan. Kuva 22. Ilmavalokuva etelästä Rautolahdelle. Oikealla Varissaari ja keskellä Otavan kirjapainon alue. Varissaaren itärannan ja vesialueen maisemakuvaa hallitsevat lämpövoimalaitoksen ja teollisuusalueen rakennukset sekä rautatie. Kuva 23. Ilmavalokuva pohjoisesta. Etualalla Varissaaren lämpövoimalaitos ja rautatie. 3.6 POHJAKARTTA Suunnittelun pohjana on käytetty Keuruun kaupungin 1:2000 digitaalista asemakaavan pohjakarttaa.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 22 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN VAIHEET Alueen kaavoitus on käynnistetty loppuvuodesta 2012 (KH 29.10.2012). Ilmoitus vireilletulosta kuulutettiin 20.11.2012 ja OAS oli nähtävillä 20.11.-8.12.2012. Alustavia idealuonnoksia laadittiin kevään 2013 aikana. Jatkoluonnoksia laadittiin alkusyksystä ja niitä täydennettiin palvelutalon sijaintiluonnosten osalta marraskuussa 2013. Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 7.1.-31.1.2014. Kaavaehdotusvaiheessa päätettiin kaavatyön yhteydessä tarkastella mahdollisen rautatien eritasoliittymän vaikutuksia radan pohjoispuoliseen maankäyttöön (tarkastelualue). Tapahtumat 29.10.2012 Kaupunginhallituksen päätös kaavan laatimisesta. 5.11.2012 1. viranomaisneuvottelu. 20.11.2012 Kaavan vireilletulosta kuuluttaminen. 20.11. - 8.12.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä. 12.4.2013 Idealuonnokset. 18.9.2013 Jatkoluonnokset. 26.11.2013 Kaavaluonnos. 9.12.2013 Kaavaluonnoksen täydentäminen. 18.12.2013 Kaavaluonnos. Kaupunginhallituksen käsittely. 7.1.-31.1.2014 Valmisteluvaiheen kuuleminen. Tulevat tapahtumat 4.6.2014 Kaavaehdotus. 18.6.2014 Työneuvottelu viranomaistahojen kanssa. 8-9/2014 Kaavaehdotus nähtävillä. 8-9/2014 Mahdollinen 2. viranomaisneuvottelu. 10/2014 Kaupunginhallitus. Kaavan hyväksyminen. 11/2014 Kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksyminen. 4.2 OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisiksi on määritelty (MRL 62 ): Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Keuruun kaupungin eri hallintokunnat Kaavoituspalvelut Multiantie 5 42700 KEURUU Puh. (020) 7738 738 Fax (014) 771 872 Liikennevirasto PL33 00521 HELSINKI kirjaamo@liikennevirasto.fi Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 (Wanha lääni) PL 250, 40101 JYVÄSKYLÄ Puh. (vaihde): (020) 636 0040 Fax (014) 449 8750
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 23 Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 020 7560 200 Keski-Suomen museo Kilpisenkatu 1 PL 634, 40101, JYVÄSKYLÄ Puh. 014 266 4349 Fax 014 266 4345 Keski-Suomen pelastuslaitos Salontaipaleentie 6 40500 Jyväskylä Keuruun Vesi Keuruun Sähkö Oy Keuruun Lämpövoima Oy Keurusseudun luonnonystävät ry Keurusselän seura ry Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Asemakaavan laajennusalueen ja sen vaikutusalueen käyttäjät, haltijat, maanomistajat ja asukkaat. Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai intressipiiriin kaavamuutoksella saattaa olla vaikutuksia. 4.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Kaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville, siitä pyydetään lausunnot ja osalliset voivat antaa mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Valmisteluvaiheen kuulemisessa saatiin 6 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Keuruun Lämpövoima Oy esitti huolensa voimalaitoksen ja sen oheistoimintojen riittävästä huomioimisesta, erityisesti meluhäiriöiden vaikutuksista alueen uusien toimintojen sijoittumisessa. Samoin OK-Yhtiöt Oy edellytti meluhäiriöiden huomioimista. Varissaaren koillisosan asukkaat kiinnittivät huomiota mm. alueen maisema- ja luontoarvojen huomioimiseen sekä melusuojaustarpeeseen. Kaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville, siitä pyydetään lausunnot ja osalliset voivat antaa muistutuksia kaavaehdotuksesta. 4.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Kaavahankkeen viranomaisohjaus tapahtuu lausuntojen sekä tarpeen mukaan viranomaisohjauksen kautta. Valmisteluvaiheen lausunnossaan Keski-Suomen ELY -keskus edellytti kaavaselostuksen täydentämistä mm. vaikutusten arvioinnin ja kaavaratkaisun perusteiden osalta. Lisäksi lausunnossa esitettiin tarve alueen luontoarvojen paremmasta huomioimisesta. Museoviraston lausunnon mukaan rakentamisen suunnittelussa tulee huolehtia uudisrakentamisen soveltuvuudesta maakunnallisesti arvokkaan teollisuusympäristön maisemaan. Liikennevirasto edellytti raideliikenteen huomioimista siten että melualueelle tai tärinälle herkälle maaperälle ei sijoiteta niille herkkää maankäyttöä.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 24 5. ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VAIHTOEHDOT 5.1 VAIHTOEHTOJEN KUVAUS Idealuonnokset 12.4.2014 Idealuonnoksissa tutkittiin Varissaaren täydennysrakentamisen sijoittumista. Lähtökohtana oli Kolhontien aseman korostaminen keskustan eteläisenä sisääntuloalueena sekä rantavyöhykkeille sijoittuvan asumisen vaihtoehtojen tutkiminen, kuvat 24 ja 25. Kuvat 24 ja 25. Idealuonnokset VE A ja VE B 12.4.2013. Vaihtoehto A:ssa länsirannalle on osoitettu toimitilarakennusten korttelialue, joiden ranta-alueelle sijoittuu rivitalo/kytketty pientalo -tyyppistä rakentamista. Itärannalle suojellun huvilarakennuksen läheisyyteen on esitetty lisää huvilatyyppistä rakentamista. Tärkeimmät luontoarvoja sisältävät korttelien ranta-alueet on huomioitu s-merkinnällä (alue, jolla ympäristö säilytetään). Vaihtoehto B:ssä länsirannalle on osoitettu toimitilarakentamisen lisäksi kolme rantatonttia pientaloja varten. Osa rantavyöhykkeestä on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (VL/s). Itärannalle suojellun huvilarakennuksen läheisyyteen on esitetty rivitalotyyppistä rakentamista. Molemmissa vaihtoehdoissa on tutkittu teollisuusalueen täydennysrakentamisen sijoittumista.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 25 Jatkoluonnokset 18.9.2013 Jatkoluonnosvaiheessa idealuonnoksia tarkennettiin sekä laadittiin kaksi uutta vaihtoehtoa, joissa tutkittiin kerrostalorakentamisen sijoittumista alueelle. Jatkoluonnokset on esitetty kuvissa 26 29, ja kuvien yhteydessä vaihtoehtojen kuvaus. Kuvat 26 ja 27. Jatkoluonnokset VE A ja B 18.9.2013. VE A VE B KTY tontit, 3 kpl 12 000 km2 KTY-tontit, 3 kpl 14 500 km2 T-kortteli, laajennukset 6400 + 4500 T-kortteli, laajennukset 6400 + 10 000 kem2, yhteensä 10 900 kem2 kem2, yhteensä 16 400 kem2 Nykyiset 2 huvilaa säilytetään Nykyiset 2 huvilaa säilytetään Länsipuolen rantavyöhyke -KTY-tonttien rantaan pientalo/rivitaloja -säilyy osittain virkistysalueena Länsipuolen rantavyöhyke -rantaan pientalo/rivitaloja, omat tontit -säilyy osittain virkistysalueena Itäpuolen rantavyöhyke -4 pientalo/lomarakennustonttia Itäpuolen rantavyöhyke -rivitaloja/kytkettyjä pientaloja Alueen kuvaus Kolhontien ympäristö muuttuu toimitilapainotteiseksi Toimitilarakennukset rajaavat katutilaa -Kolhontien varressa säilytetään kapea puustoinen vyöhyke Ranta-alueiden luonne muuttuu rakennetummaksi Alueen kuvaus Kolhontien ympäristö muuttuu toimitilapainotteiseksi Toimitilarakennukset rajaavat katutilaa -Kolhontien varressa säilytetään kapea puustoinen vyöhyke Ranta-alueiden luonne muuttuu rakennetummaksi
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 26 Kuvat 28 ja 29. Jatkoluonnokset VE A ja B 18.9.2013. VE C VE D AK tontit, 3 kpl, 8 rakennusta 16 000 km2 AK tontit, 4 kpl, 10 rakennusta 20 000 km2 175 asuntoa, 420 asukasta 220 asuntoa, 520 asukasta T-kortteli, laajennukset 6400 + 4500 kem2 T-kortteli, laajennukset 6400 + 4500 kem2 -yhteensä 10 900 kem2 -yhteensä 10 900 kem2 Nykyiset 2 huvilaa säilytetään Nykyiset 2 huvilaa säilytetään Länsipuolen rantavyöhyke -säilytetään virkistysalueena Länsipuolen rantavyöhyke -säilytetään virkistysalueena Itäpuolen rantavyöhyke -4 pientalo/lomarakennustonttia Itäpuolen rantavyöhyke -4 pientalo/lomarakennustonttia Alueen kuvaus Kerrostalot rajaavat Kolhontietä -autokatokset ja kapea puustoinen vyöhyke suojaavat piha-alueita liikennemelulta -asunnoilta näkymät vesistöjen suuntaan Länsipuolen rantavyöhyke säilyy nykyisenä peitteisenä ranta-alueena Alueen kuvaus Kerrostalot rajaavat Kolhontietä -autokatokset ja kapea puustoinen vyöhyke suojaavat piha-alueita liikennemelulta -asunnoilta näkymät vesistöjen suuntaan Länsipuolen rantavyöhyke säilyy nykyisenä peitteisenä rantaalueena
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 27 5.2 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUKSET Vaihtoehtoja on vertailtu vaihtoehtojen kuvauksen yhteydessä kohdassa 5.1. Seuraavassa kuvataan kaavaluonnosten vaikutuksia suhteessa yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen sekä sosiaalisiin oloihin. Yhdyskuntarakenne Kaikki vaihtoehdot liittävät Varissaaren alueen nykyistä tiiviimmin Keuruun keskustarakenteeseen. Alueesta muodostuu Pappilanniemen ja Mustasaaren tavoin osa keskustan eteläosan rakennettua rantavyöhykettä. Luonteeltaan VE A ja VE B muuttavat aluetta kaupallisempaan ja teollisuuspainotteisempaan suuntaan ja vapaan rantavyöhykkeen määrä vähenee merkittävästi. VE C ja VE D synnyttävät alueelle asumispainotteisemman luonteen. Kerrostaloalue muodostaa erillisen, keskustan kerrostaloalueista hieman erilleen jäävän alueen. VE A ja VE B lisäävät keskustan-alueen toimitilojen kapasiteettia. VE C ja VE D lisäävät keskustan asuntotarjontaa vesistöjen läheisyydessä. Kaikki vaihtoehdot mahdollistavat nykyisen teollisuusalueen kehittämisen ja täydennysrakentamisen. Rakennettu ympäristö Varissaaresta muodostuu nykyistä selvemmin keskustan sisääntuloalue etelästä Kolhontien suunnasta. Samalla alue mielletään selvemmin osaksi Keuruun keskusta-aluetta. Täydennysrakentaminen muodostaa uuden elementin Varissaaren rakennettuun ympäristöön (toimitilat/asuminen), jota nykyisin edustavat voimalaitosalueen rakennusten muodostama kokonaisuus sekä uudempi teollisuusrakentaminen. Rakentamattoman Rautolahden rantavyöhykkeen luonne muuttuu merkittävästi rakennetumpaan suuntaan erityisesti vaihtoehdoissa A ja B. Keurusselän puolella muutos ei ole niin merkittävä, koska alue on jo nykyisin lähes kokonaan rakentunut. Kolhontien varrella rakennuksen arkkitehtuurilla ja massoittelulla on voimakas vaikutus syntyvän rakennetun ympäristön luonteeseen ja syntyvään kaupunkikuvaan. Luonto ja maisema Rakentamisella on vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Vaihtoehdoissa A ja B rakentaminen vähentää luontoarvoiltaan merkittävän Rautolahden rantavyöhykkeen määrää. VE C ja D säilyttävät pääosan em. vyöhykkeestä rakentamattomana. Maisemallisesti vaikutuksia syntyy erityisesti vesistömaisemaan Rautolahden puolella. Voimakkain vaikutus VE A ja VE B. VE C ja VE D vaikutusta vähentää ranta-alueen vihervyöhyke. Keurusselän puolella vaikutus on vähäinen, koska lämpövoimala/teollisuusalueen rakentaminen on muokannut aluetta voimakkaasti rakennetumpaan suuntaan. Liikenne ja tekninen huolto Vaihtoehdot tulevat lisäämään jonkin verran Kolhontien liikennettä. Vaihtoehdot edellyttävät 1-3 uutta tai parannettavaa liittymää. Nykyinen kevyen liikenteen reitti kulkee Kolhontien itäpuolella, joten alueen saavutettavuus jalankulun ja pyöräilyn osalta on hyvä. Liikenneturvallisuuteen Kolhontien kevyen liikenteen ylityksen osalta on kiinnitettävä huomioita. Teknisen huollon osalta alue on liitettävissä tehokkaasti nykyisiin verkostoihin. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Alueen toteuttaminen mahdollistaa teollisuusalueen kehittämisen ja lisäinvestointien toteuttamisen. Vaihtoehdosta riippuen Keuruun toimitilatarjonta tai asuntotarjonta keskustan palvelujen ja läheisyydessä, hyvien kulkuyhteyksien varrella lisääntyy. Varissaaren rakentuminen voidaan kokea Rautolahden vesialueella ja rannoilla liikkumisen kannalta negatiivisen muutoksena. Asumisen sijoittuminen lämpövoimalan ja teollisuusalueen läheisyyteen voidaan kokea asuinympäristön kannalta negatiivisena.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 28 Palvelutalon sijoittuminen alueelle Marraskuussa 2013 ilmeni tarve selvittää mahdollisuuksia sijoittaa palvelukoti suunnittelualueelle. Mahdollisina sijoituspaikkoina tutkittiin Varissaaren eteläosan ranta-alueita Kolhontien molemmin puolin. Kuva 30. Palvelutalon sijaintivaihtoehtojen vertailu. Tarkastelun perusteella päätettiin tutkia tarkemmin palvelutalon sijoittamista Kolhontien länsipuoleiselle alueella. Palvelutalon mitoitukselliset ja toiminnalliset lähtökohdat: 1500 kem2 rakennus, johon mahdollista yhdistää toinen vastaavan kokoinen yksikkö 25 asiakaspaikkaa/yksikkö 15 ap/yksikkö Laadittujen vaihtoehtojen pohjalta on kaavaluonnoksessa esitetty palvelutalolle omarantainen tontti Rautolahden puolelle.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 29 6. ASEMAKAAVALUONNOS Kaavaluonnos pohjautuu vaihtoehtoon B, jota on täydennetty osoittamalla alueelle tontti palvelutaloa varten. Kokonaisrakenne Varissaaresta muodostuu luonteeltaan keskustan sisääntuloalue. Alue jakautuu Kolhontien länsipuolen monipuolisia toimintoja käsittävään alueeseen (toimitilat, palvelut, asuminen) sekä itäosan teollisuuspainotteiseen alueeseen. Toimitilarakennukset Toimitilarakentaminen sijoittuu Kolhontien varteen ja muodostaa Kolhontietä rajaavan, kaupunkikuvan kannalta tärkeän rakennuslinjan. Samalla rakennukset muodostavat asuin- ja palvelukortteleita liikennemelulta suojaavan vyöhykkeen. Teollisuusrakennukset Nykyisen teollisuusalueen täydennysrakentaminen muodostaa kaupunkikuvan kannalta keskeisen Kolhontien itäreunaa rajaavan kokonaisuuden. Erityisen tärkeän kohdan muodostavat rakennusten Kolhontien puoleiset julkisivut, joiden asemaa on korostettu kaavamääräyksissä. Asuinrakentaminen ja palvelurakentaminen Asuinkorttelit sijoittuvat vesistöjen äärelle. Teollisuusalueen, liikenteen ja radan aiheuttamat mahdolliset häiriöt on huomioitu alueiden sijoittumisessa sekä puustoisilla suojavyöhykkeillä. Suojeltavat rakennukset on huomioitu kaavamääräyksissä. Asumista palveleva venevalkama on osoitettu Keurusselän puoleiselle rannalle. Palvelurakentaminen sijoittuu omarantaiselle tontille Rautolahden rantaan. Liikenneverkko Kolhontielle on osoitettu uusi katuliittymä, joka palvelee länsiosan uusia toimintoja. Katuvarauksessa on huomioitu kevyen liikenteen yhteys, joka palvelisi erityisesti palvelutaloa ja asumistoimintoja. Aluevaraukset ja kaavamääräykset on esitetty kaavakartassa. Ote kaavaluonnoksesta 9.12.2013 on esitetty kuvassa 31.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 30 Kuva 31. Kaavaluonnos 9.12.2013.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 31 7. ASEMAKAAVAN TARKASTELUALUE Kaavaehdotusvaiheessa päätettiin laatia kaavatyöhön liittyen radan pohjoispuolisen alueen tarkastelu. Tarkastelun tavoitteena oli selvittää laajemmin Kolhontien mahdollisen yli- tai alikulun vaikutuksia lähialueen maankäyttöön ja ympäristöön. Tarkastelu käsittää kolme vaihtoehtoa: VE 0 VE 1 VE 2 Kolhontien ja rautatien risteys säilyy tasoliittymänä Kolhontien ja rautatien risteys eritasoliittymänä, radan pohjoispuolen maankäyttö säilyy nykyisellään Kolhontien ja rautatien risteys eritasoliittymänä, radan pohjoispuolen maankäytön muutokset VAIHTOEHTO 0 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TARKASTELUALUE Maankäyttö Ei vaikutuksia, nykyiset toiminnat säilyvät. Kaupunkikuva Ei vaikutuksia. Maisema ja luonnonympäristö Ei vaikutuksia, Kolhontien linjaus ja korkeusasema säilyy nykyisellään. Liikenne Ei vaikutuksia, nykyiset liittymät säilyvät. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVA- ALUE Maankäyttö Ei vaikutuksia nykyisiin tai suunniteltuihin toimintoihin. Kaupunkikuva Ei vaikutuksia. Maisema ja luonnonympäristö Ei vaikutuksia, Kolhontien linjaus ja korkeusasema säilyy nykyisellään. Liikenne Ei vaikutuksia nykyisiin tai suunniteltuihin liittymiin. Kuva 32. Tarkastelualue, VE 0.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 32 VAIHTOEHTO 1 Kolhontien ja rautatien liittymä muutetaan eritasoliittymäksi (yli- tai alikulku). Kolhontielle yli/alikulun luiskat vaativat n. 200 m pituisen liittymättömän jakson radan pohjois- ja eteläpuolelle. Radan pohjoispuolen maankäyttö säilyy nykyisellään. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TARKASTELUALUE Maankäyttö Muutoksia Kolhontien pohjoispuolisten AO -alueiden liittymäjärjestelyihin. Kaupunkikuva Varissaaren kaupunkikuva muuttuu liikennepainotteisemmaksi. Maisema ja luonnonympäristö Ylikulkuratkaisulla voimakkaita maisemallisia vaikutuksia, erityisesti lähimmille AO -tonteille. Merkittäviä vaikutuksia myös Kortesalmen ja Matalasalmen ylitse pientaloalueille. Myös alikululla vaikutuksia lähimmille AO -tonteille. Kohtalaisia maisemavaikutuksia Keuruun ydinkeskustan suuntaan (ylikulkuratkaisu). Liikenne AO -tonttien liittymät siirtyvät. Muutoksia tonttien ajoyhteyksiin. Tonttien sisäisiä muutoksia ajoyhteyksien järjestämiseksi kaikille tonteille. Alikulkuratkaisussa vesistöjen läheisyys lisää toteuttamiskustannuksia. Ylikulkuratkaisussa liikennemelu leviää nykytilannetta laajemmalle alueelle. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVA-ALUE Maankäyttö Ei merkittäviä vaikutuksia. Kaupunkikuva Varissaaren kaupunkikuva muuttuu liikennepainotteisemmaksi. Radan eteläpuolisten korttelien asema ja näkyvyys kaupunkikuvassa vähenee. Maisema ja luonnonympäristö Jonkin verran maisemavaikutuksia Keuruun ydinkeskustan suuntaan (ylikulkuratkaisu). Liikenne Lämpövoimalan liittymän siirto vaikuttaa laitoksen sisäisiin liikennejärjestelyihin. Ylikulkuratkaisussa liikennemelu leviää nykytilannetta laajemmalle alueelle. Kuva 33. Tarkastelualue, VE 1.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 33 VAIHTOEHTO 2 Kolhontien ja rautatien liittymä muutetaan eritasoliittymäksi (yli- tai alikulku). Kolhontielle yli/alikulun luiskat vaativat n. 200 m pituisen liittymättömän jakson radan pohjois- ja eteläpuolelle. Radan pohjoispuolista maankäyttöä kehitetään huomioiden eritasoliittymäratkaisun rajoitteet/mahdollisuudet. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TARKASTELUALUE Maankäyttö Muutoksia Kolhontien pohjoispuolisten AO -alueiden liittymäjärjestelyihin. Täyttöalueen avulla syntyy tehokkaampaa maankäyttöä -AP/AO alue -K/KTY -alue Kaupunkikuva Varissaaren kaupunkikuva muuttuu liikennepainotteisemmaksi. Täyttöalueen myötä alueesta tiiviimpi ja rakennetumpi kokonaisuus -KL/KTY toteutuksella alueelle taajamamainen ilme. Maisema ja luonnonympäristö Ylikulkuratkaisulla voimakkaita maisemallisia vaikutuksia, erityisesti lähimmille AO -tonteille. Samoin täyttöalueella ja sen rakentumisella voimakkaita maisemavaikutuksia viereiselle pientaloalueelle. Merkittäviä vaikutuksia myös Kortesalmen ja Matalasalmen ylitse pientaloalueille. Myös alikululla vaikutuksia lähimmille AO -tonteille. Kohtalaisia maisemavaikutuksia Keuruun ydinkeskustan suuntaan (ylikulkuratkaisu ja täyttöalue). Liikenne AO -tonttien liittymät siirtyvät. Uusi ajoyhteys täyttöalueen kautta. Alikulkuratkaisussa vesistöjen läheisyys lisää toteuttamiskustannuksia. Ylikulkuratkaisussa liikennemelu leviää nykytilannetta laajemmalle alueelle. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVA-ALUE Maankäyttö Ei merkittäviä vaikutuksia. Liikenne Lämpövoimalan liittymän siirto vaikuttaa laitoksen sisäisiin liikennejärjestelyihin. Ylikulkuratkaisussa liikennemelu leviää nykytilannetta laajemmalle alueelle. Kaupunkikuva Varissaaren kaupunkikuva muuttuu liikennepainotteisemmaksi. Radan eteläpuolisten korttelien asema ja näkyvyys kaupunkikuvassa vähenee. Maisema ja luonnonympäristö Jonkin verran maisemavaikutuksia Keuruun ydinkeskustan suuntaan (ylikulkuratkaisu). Kuva 34. Tarkastelualue, VE 2.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 34 8. ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaehdotusvaiheessa on tehty lausuntojen, täydennetyn meluselvityksen, tarkastelualueen selvityksen sekä tarkentuneiden tavoitteiden pohjalta seuraavat muutokset/täydennykset: Maankäyttö Lähipalvelurakennusten korttelialue (PL) on muutettu asuinpientalojen korttelialueeksi, jonne voidaan sijoittaa lähipalvelurakennuksia. Venevalkaman aluerajausta on tarkennettu. Maisema- ja luontoarvot Viheralueiden määrää on lisätty merkittävästi. Rautolahden rannan luonnonarvojen kannalta tärkeimmät alueet on osoitettu viheralueiksi, joilla ympäristö on säilytettävä (VL/s). Rautolahden AP korttelien väliin on osoitettu vihervyöhyke. Rantaan ulottuviin kortteleihin on osoitettu saunarakennusten rakennusala (sa-1), jolle ei saa sijoittaa muuta rakentamista. Merkintä ohjaa varsinaisen asuinrakentamisen kauemmas rantavyöhykkeestä. Laitureiden sijoittumista, määrää ja kokoa ohjaava kaavamääräys on lisätty. Kulttuuriympäristön huomioiminen Huvilarakennusten ja muun rakentamisen väliin on osoitettu puistovyöhyke tai alueen osa, jolla puusto tulee säilyttää. Melun ja tärinän huomioiminen Radan eteläpuolelle on osoitettu puistovyöhyke. AP 1 korttelin koillispuolelle on osoitettu meluvallin rakentamismääräys (db-1). Teollisuuskorttelin pohjoisrajalle on osoitettu ohjeellinen meluesteen rakentamismääräys (db). Liikennejärjestelyt Rautolahden puoleista liittymää Kolhontielle on siirretty etelään. 8.1 KAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne Varissaaresta muodostuu luonteeltaan keskustan sisääntuloalue. Alue jakautuu Kolhontien länsipuolen monipuolisia toimintoja käsittävään alueeseen (toimitilat, palvelut, asuminen) sekä itäosan teollisuuspainotteiseen alueeseen. Toimitilarakennukset Toimitilarakentaminen sijoittuu Kolhontien varteen ja muodostaa kaupunkikuvan kannalta tärkeän rakennuslinjan. Samalla rakennukset muodostavat asuin- ja palvelukortteleita liikennemelulta suojaavan vyöhykkeen. Teollisuusrakennukset Nykyisen teollisuusalueen täydennysrakentaminen muodostaa kaupunkikuvan kannalta keskeisen Kolhontien itäreunaa rajaavan kokonaisuuden. Erityisen tärkeän kohdan muodostavat rakennusten Kolhontien puoleiset julkisivut, joiden asemaa on korostettu kaavamääräyksissä. Asuinrakentaminen ja palvelurakentaminen Asuinkorttelit sijoittuvat vesistöjen äärelle. Teollisuusalueen, liikenteen ja radan aiheuttamat mahdolliset häiriöt on huomioitu toimintojen sijoittumisessa, puustoisilla vihervyöhykkeillä sekä melunsuojauksesta annetuilla kaavamääräyksillä. Suojeltavat rakennukset on huomioitu kaavamääräyksissä. Alueen asumista palveleva venevalkama on osoitettu Keurusselän puoleiselle rannalle. Palvelurakentamista on mahdollista sijoittaa omarantaiselle tontille Rautolahden rantaan.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 35 Liikenneverkko Kolhontielle on osoitettu uusi katuliittymä, joka palvelee länsiosan uusia toimintoja. Katuvarauksessa on huomioitu kevyen liikenteen yhteys, joka palvelisi erityisesti palvelutaloa ja asumistoimintoja. 8.2 MITOITUS kortteli tehokkuusluku e korttelin/alueen pinta-ala, m2 rakennusoikeus, k-m2 rak. oik. yhteensä AO-1 512 0,15 9 100 1 365 AP 508 0,2 38 960 7 790 509 0,2 20 850 4 170 AP-1 511 0,2 19 485 3 895 KTY 510 0,4 22 785 9 115 T-1 508 0,6 67 825 40 695 LV 8 125 Viheralueet, VL 31 682 Viheralueet, 12 090 VL/s EV 10 688 Katualueet 6 175 Tiealueet, LT 35 457 Vesialueet, W 114 050 15 855 Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 400 750 m2. Tiedot on tallennettu TYVI -palvelun asemakaavan seurantalomakkeeseen. 8.3 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Osoitetut asumistoiminnat muodostavat korkealaatuista asuinympäristöä sijoittuen vesistöjen äärelle ja avautuen miellyttäviin ilmansuuntiin. Asumisviihtyisyys on huomioitu viheralueiden määrässä ja sijainnissa. Ympäristön mahdolliset häiriöt (liikennemelu, lämpövoimalan ja teollisuusalueen aiheuttama melu, rautatien tärinähaitat) on huomioitu toimintojen sijoittumisessa ja kaavamääräyksissä. Luonnonympäristön kannalta merkittävimmät alueet on huomioitu osoittamalla ne viheralueiksi, joilla ympäristö on säilytettävä. Maisemalliset tekijät on huomioitu ranta-alueille osoitetuilla suojavyöhykkeillä. Kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu osoittamalla huvilarakennukset suojelukohteiksi sekä ohjaamalla uudisrakentaminen riittävän etäälle huvilarakennusten lähiympäristöstä. 8.4 ASEMAKAAVAN SUHDE OSAYLEISKAAVAAN Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa otettava soveltuvin osin huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Seuraavassa on esitetty em. sisältövaatimukset sekä miten ne on huomioitu kaavaehdotuksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys -uudet toiminnot sijoittuvat tiiviisti nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen -kaava mahdollistaa teollisuusalueen taloudellisesti tehokkaan toimintojen laajenemisen -liittyminen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen mahdollistaa myös ekologisesti kestävän ympäristön muodostumisen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö -alue liittyy kiinteästi osaksi Keuruun keskustan yhdyskuntarakennetta
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 36 asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus -alue sijoittuu Keuruun ydinkeskustan palvelujen läheisyyteen ja tarjoaa mahdollisuuden palvelujen sijoittamiseen alueen sisälle mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla -alue tukeutuu nykyiseen liikenneverkkoon ja alueelta on hyvät joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteydet Keuruun ydinkeskustan palveluihin -energiahuolto on järjestettävissä viereisen lämpövoimalaitoksen ansiosta tehokkaasti mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön -lähiympäristön mahdolliset häiriötekijät on tutkittu ja huomioitu alueen toimintojen sijoittumisessa -hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet edistävät alueen liikenneturvallisuutta kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset -kaava mahdollistaa alueella teollisuustoiminnan laajentumisen sekä toimitilarakentamisen kohentaen näin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ympäristöhaittojen vähentäminen -alue on tehokkaasti liitettävissä kunnallisteknisiin verkostoihin -luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen -rakennetun ympäristön arvot on huomioitu suojelumääräyksin, taajamakuva rakennusten sijoittumisella sekä painottamalla taajamakuvan kannalta keskeisiä näkökohtia -alueen maisemakuva ympäröivien vesialueiden suuntaan on huomioitu ranta-alueiden suojavyöhykkeillä sekä rakennusten sijoittumisella -luonnonympäristön kannalta merkittävimmät alueet on huomioitu osoittamalla ne viheralueiksi, joilla ympäristö on säilytettävä. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys -asuinkortteleiden välittömään läheisyyteen on osoitettu viheralueita
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 37 8.6 ALUEVARAUKSET Aluevaraukset ja kaavamääräykset on esitetty kaavakartassa. Ote kaavaehdotuksesta 4.6.2014 on esitetty kuvassa 35 ja havainnekuvasta kuvassa 36. Kuva 35. Kaavaehdotus 4.6.2014.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 38 Kuva 36. Havainnekuva 4.6.2014.
KAAVASELOSTUS 4.6.2014 39 9. ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Em. listassa kaavan laadinnan yhteydessä todennäköisesti merkittäviksi muodostuvat vaikutukset lihavoitu. Kuva 37. Asemakaavan laajennuksen arvioitu vaikutusalue (punainen katkoviiva) ja tarkastelualueen arvioitu vaikutusalue (vihreä katkoviiva). Elinympäristö Kolhontien itäpuolisen alueen teollinen luonne tulee korostumaan täydennysrakentamisen myötä. Mikäli kaavan mahdollistama paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan yksikkö toteutuu, niin alue saa myös kaupallisia piirteitä. Kolhontien länsipuoleinen, nykyisin lähes rakentamaton alue muuttuu rakennetuksi, toimitila- ja mahdollisesti palvelupainotteiseksi alueeksi (palvelutalon toteutuminen). Uusi asutus sijoittuu vesistöjen läheisyyteen ja suhteellisen lähelle keskustan palveluja muodostaen lähtökohtaisesti viihtyisää elinympäristöä. Toisaalta läheinen teollisuusalue ja sen tuleva täydennysrakentaminen saattavat vähentää asuinkortteleiden houkuttelevuutta. Alueen puusto tulee vähenemään erityisesti Rautolahden puolella vähentäen alueen vehreyttä, toisaalta alueen keskiosa on jo nykyisin hakattua aluetta. Kaavamääräykset edellyttävät puuston säilymistä rantavyöhykkeellä ja radan sekä Kolhontien läheisyyteen on osoitettu viheralueita. Kolhontien varren laadukkaalla uudis/täydennysrakentamisella voidaan kohentaa muodostuvan elinympäristön laatua. Liikenteestä, lämpövoimalasta ja teollisuustoiminnasta mahdollisesti syntyvät meluhaitat on huomioitu asuinalueiden sijainnissa sekä suojapuustovyöhykkeillä. Myös toimitilarakennukset suojaavat asuinkortteleita melulta. Lisäksi puun murskauksesta aiheutuvat meluhaitat on huomioitu osoittamalla meluvallin rakentaminen suojaamaan Rautolahden puoleista asuinrakentamista.