VT 3, MARJAMÄKI KULJU PIRKKALA -TIEYHTEYS VERKOLLINEN SELVITYS

VT 3, MARJAMÄKI KULJU PIRKKALA -TIEYHTEYS VERKOLLINEN SELVITYS Huhtikuu 2010

2 (23)

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 1 LÄHTÖKOHDAT... 5 1.1 Liikenteen ja maankäytön kehitys... 5 1.2 Pirkanmaan 1. maakuntakaava... 5 1.3 Aiemmat suunnitelmat... 6 1.4 Muut suunnittelualueen hankkeet... 6 2 TIESTANDARDI... 9 2.1 Vaihtoehdot... 9 2.2 Liikenne-ennuste... 9 2.3 Mitoitusnopeus... 10 2.4 Eritasoliittymät... 13 2.5 Linjausvaihtoehdot... 16 2.6 Tiestandardivaihtoehdot... 18 3 HANKKEEN VAIKUTUKSET... 19 3.1 Hyödyt ja haitat... 19 3.2 Rakentamiskustannukset ja liikennetalous... 20 3.3 Vaikutukset 2-kehän linjaukseen... 20 4 JATKOTOIMENPITEET... 22 LIITTEET... 23 3 (23)

ESIPUHE Valtatien 3 uuden Marjamäki Kulju Pirkkala -tieyhteyden verkollisen selvityksen tavoitteena on ollut arvioida vuonna 1992 valmistuneen yleissuunnitelman ratkaisujen ajanmukaisuus sekä selvittää oikaisuyhteyden rajapinnat suunnittelualueen tiedossa oleviin muihin hankkeisiin, kuten mahdolliseen Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskukseen. Selvitys palvelee v. 2009 käynnistynyttä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaa. Selvitys keskittyy tiestandardin ja eritasoliittymien sijaintien selvittämiseen maankäytön kehittymisnäkökohdat huomioon ottaen. Selvityksen on teettänyt Tiehallinnon Hämeen tiepiiri, 1.1.2010 alkaen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue. Tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut dipl.ins. Harri Vitikka. Selvitystyötä on ohjannut työryhmä, johon on kuulunut Tiehallinnon ja konsultin lisäksi Pirkanmaan liitosta suunnitteluinsinööri Jouko Aaltonen ja projektipäällikkö Pertti Heikkilä. Konsulttina on toiminut Sito Tampere Oy, josta työstä on vastannut projektipäällikkönä dipl.ins. Ville-Mikael Tuominen ja suunnittelijoina dipl.ins. Juha Mäkinen ja HM Katja Hyökki- Kotilainen. Tampereella 21.4.2010 4 (23)

1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Liikenteen ja maankäytön kehitys Tampereen kaupunkiseutu on yksi nopeimmin kehittyvistä kaupunkiseuduista Suomessa. Alueen voimakkaan väestö- ja työpaikkakasvun myötä kaupunkiseudun päätieverkon kehittäminen liikenteen tarpeiden mukaisesti on valtakunnallisesti kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Tampereen läntisen kehätien (valtatie 3) valmistuttua alkuvuodesta 2009 ovat tien liikennemäärät kasvaneet voimakkaasti ennakkoarvioiden mukaisesti. Tampereen kaupunkiseudun liikenne-ennusteiden mukaan Läntisen kehätien ja Helsinki-Tampere moottoritien (valtatie 3) liikenteen kasvun myötä Lakalaivan eritasoliittymän toimivuus tulee heikentymään merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikajänteellä. Liikenteen kasvua vauhdittavat Lempäälän Marjamäen alueelle rakentunut Ideapark-kauppakeskus suunniteltuine laajennuksineen, Vuoreksen ja Sääksjärven väestön kasvu samoin kuin vuodeksi 2011 valmistuva Ikeakeskus. Liikennemäärät tulevat kasvamaan valtatiellä 3 Lakalaivan ja Marjamäen välillä siinä määrin, että ilman Marjamäki Kulju Pirkkala -tieyhteyttä tulee lisäkaistojen rakentaminen välttämättömäksi Helsinki Tampere -moottoritielle Lakalaivan ja Marjamäen välille huomattavasti ennakoitua aikaisemmin. Näistä kaupunkiseudun maankäytön muuttuneista lähtökohdista johtuen valtatie 3 Marjamäki Kulju Pirkkala -tieyhteyden suunnitelmien päivittäminen on perusteltua osana valtatie 3:n Helsinki Tampere Vaasa kehittämistarkastelua. 1.2 Pirkanmaan 1. maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan keväällä 2007. Maakuntakaavassa on yhteysväli Marjamäki Kulju Pirkkala esitetty ohjeellisella tielinjausmerkinnällä. Maakuntakaavaselostuksessa todetaan, että yhteyden rakentaminen tulee ajankohtaiseksi, kun liikenteen lisääntyminen alkaa aiheuttaa ongelmia valtatiellä 3:lla Sääksjärven ja Lakalaivan välillä, Lakalaivan liittymässä sekä läntisellä kehätiellä. Vastaava valtatien 3 tievaraus sisältyi Pirkanmaan 3. seutukaavaan (1997). Pirkanmaan maakuntahallitus päätti marraskuussa 2008 2. vaihemaakuntakaavan käynnistämisestä, jossa tarkastellaan valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere- Pirkkalan lentoaseman alue sekä Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus. Vaihekaavatyössä arvioidaan myös Marjamäki Kulju Pirkkala -tieyhteyden suunnitelmien päivitystarve. 5 (23)

1.3 Aiemmat suunnitelmat Ensimmäisen kerran valtatien 3 Lakalaivan liittymän ohittavan oikoyhteyden tarvetta ja sijoittumista tarkasteltiin vuonna 1989 valmistuneessa moottoritien pääsuuntaselvityksessä välillä Kulju Pirkkala. Lempäälän ja Pirkkalan kuntien maankäyttösuunnittelun pohjaksi laadittiin tarkempi suunnitelma Moottoritie Pirkkala Puskiainen, yleissuunnitelma, Pirkkala, Lempäälä vuonna 1992. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan taustaselvitykseksi valmistui helmikuussa 2003 suunnitelma Tampereen kaupunkiseudun 2-kehä välillä Pirkkala Sääksjärvi Vuores Kangasala, kehittämisselvitys, jossa tarkasteltiin myös Marjamäki Kulju Pirkkala -tieyhteyden kytkeytymistä 2-kehään. Tieyhteyden tarvetta ja linjausta on tarkasteltu myös kaupunkiseudun kuntien ja Pirkanmaan liiton valmistelemassa Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä samoin kuin uudessa rakennemallityössä. 1.4 Muut suunnittelualueen hankkeet Suunnitellun Marjamäki Kulju Pirkkala -tieyhteyden vaikutusalueelle on vireillä merkittäviä alueen maankäyttöön vaikuttavia hankkeita, jotka voivat vauhdittaa valtatien 3 oikoyhteyden rakentamista, mutta samalla voivat vaikuttaa tieyhteyden lopulliseen linjaukseen ja eritasoliittymien sijoittumiseen. Logistiikkakeskus Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen parhaaksi sijoittumispaikaksi esiselvityksen (2006) perusteella osoittautui Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan raja-alue Sarankulman pohjoispuolella pääradan länsireunalla. Liikenteellisesti logistiikkakeskus tulisi tukeutumaan suunniteltuun valtatien 3 oikoyhteyteen. Logistiikkakeskus sijoittuisi valtatien 3 oikaisun itäpuolelle. Logistiikkakeskuksen ratkaisut vaikuttavat oikoyhteyden liittymäjärjestelyihin ja liikennemääriin. Oikorata Pidemmän aikavälin hankkeena on selvitetty (2008) uuden Tampereen seudun läntisen oikoradan rakentamismahdollisuuksia Lempäälästä Kuljun eteläpuolelta Pirkkalan kautta Ylöjärvelle pääradalle. Mahdollinen, lähinnä tavaraliikennettä palveleva, rata sijoittuisi Marjamäki Kulju Pirkkala - tieyhteyden länsipuolelle, mutta radalta olisi tarvittava yhteys Tampereen järjestelyratapihalle ja mahdollisesti myös Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Tämä vaikuttaa luonnollisesti valtatien 3 oikoyhteyden linjaukseen ja korkeusasemaan. 6 (23)

Järjestelyratapihan siirtäminen Ratahallintokeskus yhdessä Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan liiton kanssa on laatinut pitkän tähtäimen tarpeisiin selvityksen Tampereen järjestelyratapihan siirrosta Tampereen Viinikasta Lempäälään Kuljun länsipuolelle. Mahdollinen uusi järjestelyratapiha sijoittuisi Pirkkala Kulju Marjamäki -tieyhteyden länsipuolelle, mutta tarvittavat ratayhteydet Tampereen suuntaa samoin kuin uudet katuyhteydet järjestelyratapihalle risteäisivät valtatien 3 uuden linjauksen kanssa ja tulisivat vaikuttamaan mahdollisesti merkittävästikin tien tekniseen suunnitteluratkaisuun. Hankkeiden keskinäiset vaikutukset Toistaiseksi suunnitelmat sekä oikoradasta että ratapihan siirrosta ovat hyvin alustavia eikä niiden toteutuminen lähivuosikymmeninä ole todennäköistä. Käynnistyvässä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavatyössä tullaan tarkemmin koordinoimaan näiden eri hankkeiden sijoittumista ja toteutusaikatauluja. Osaltaan tämä verkostollinen selvitys toimii myös vaihemaakuntakaavan taustaselvityksenä. Valtatien 3 uuden tieyhteyden kytkentöjä suunnittelualueen muihin hankkeisiin on arvioitu taulukossa 1. Taulukko 1 Suunnittelualueen hankkeiden keskinäisiä vaikutuksia ja kytkentöjä. Tekijä Logistiikkakeskus Lentokentän kehittäminen Oikorata Järjestelyratapihan siirto Nekalasta Vt 3 Marjamäki Lakalaiva lisäkaistat Vt 3 Ylöjärven ohikulkutie Vt 3 oikaisu Lempäälä- Pirkkala Logistiikkakeskus tuo paineen lisäliittymälle, oikoyhteys parantaa logistiikkakeskuksen saavutettavuutta etelästä Lentokentän kytkentä tuo paineen lisäliittymälle, oikoyhteys parantaa lentokentän saavutettavuutta etelästä Henkilöliikenteen edellyttämä yhteys oikoradalta Tampereelle risteää Ratayhteydet ratapihalta pohjoiseen risteää Vaihtoehtoinen hanke Samaa yhteysväliä vt 3 Helsinki Vaasa, mahdollinen vaikutus tavoiteltavaan tiestandardiin 2-kehä Logistiikkakeskus tuo paineen lisäliittymälle, 2-kehä luo yhteyden logistiikkakeskuksesta Sääksjärvelle Lentokentän kehittäminen yksi keskeisiä 2-kehän toteuttamisen perusteluja, 2- kehä parantaa lentokentän saavutettavuutta kaupunkiseudun eteläja itäosista Risteävät kaikissa vaihtoehdoissa Ratayhteydet ratapihalta pohjoiseen risteää Lisännee 2-kehän liikenteellistä merkitys Ei vaikutusta Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamo Tampereen seudun rakennemalli Yhtenä sijaintivaihtoehtona Pirkkala, lentoaseman pohjoispuolella Valittavalla mallilla merkittävä vaikutus liikenteen kysyntään Sijoittuessa Pirkkalaan tuo paineita 2- kehän jatkamiselle lentoasemalta länteen Valittavalla mallilla merkittävä vaikutus liikenteen kysyntään 7 (23)

Yhteenvetona voidaan todeta, että maankäyttö Pirkkalan ja Lempäälän kuntien raja-alueella on muuttumassa merkittävästi. Kuvaan 1 on koottu näitä hankkeita ja niiden mahdollista sijoittumista. Suunnittelualueen hankkeet a) Logistiikkakeskus Pirkkalan ja Tampereen rajalla b) 2-kehä Kangasala-Vuores-Sääksjärvilentoasema c) Läntisen kehätien rinnakkainen katuyhteys Pirkkalassa d) Järjestelyratapihan uusi sijainti ja logistiikkakeskus Lempäälän puolella e) Oikorata f) Henkilöliikenteen rata lentoasemalle ja sieltä Tampereen keskustaan g) Lentokenttäalueen kehittäminen h) Keskusjätevedenpuhdistamo, sijaintivaihtoehto Pirkkalassa Affecto Finland oy Karttakeskus Kuva 1 Suunnittelualueen hankkeet ja niiden arvioidut sijainnit. 8 (23)

2 TIESTANDARDI 2.1 Vaihtoehdot Yleissuunnitelmassa (1992) tarkasteltavan tieyhteyden mitoitusperusteena oli maaseutumoottoritie, jolla on kaksi 11,75 m levää ajorataa, jotka on erotettu toisistaan 15,0 m leveällä keskikaistalla. Tien mitoitus oli yleissuunnitelmassa 120 km/h. Tässä verkollisessa selvityksessä lähtökohtana oli tarkastella uutta tieyhteyttä edelleen moottoritienä, jolloin muodostettiin kolme erilaiseen mitoitukseen perustuvaa vaihtoehtoa. Tarkastellut vaihtoehdot ovat: A) Moottoritie, 2+2 kaistaa, mitoitusnopeus 120 km/h (YS 92 mukainen) B) Moottoritie, 2+2 kaistaa, mitoitusnopeus 100 km/h C) Kaupunkimoottoritie 2+2 kaistaa, mitoitusnopeus 100 km/h Nämä vaihtoehdot määrittävät rajapinnat, jolla tien liittymiä, kaarteita, poikkileikkausta ja suhdetta maankäyttöön voidaan suunnitella. Jäykin vaihtoehto on A, joka perustuu valtatien 3 Helsinki-Tampere osuuden ratkaisuun, jonka jatkoksi tieyhteys tulee. Enemmän liikkumavaraa ja tukea maankäytön kehittymiselle antavat uudet vaihtoehdot B ja C, joissa mitoitusnopeus on laskettu 100 km/h. Alhaisempi mitoitusnopeus mahdollistaa mm. pienemmän liittymävälin, mikä on yksi merkittävimmistä tekijöistä maankäytön tukemisessa. 2.2 Liikenne-ennuste Liikennemäärät Hämeen tiepiirin teettämänä on tammikuussa 2007 valmistunut selvitys Puskiaisten tieyhteyden liikenne-ennuste, jonka liikenne-ennusteita on seuraavassa referoitu. Tampereen kaupunkiseudun sisäisen henkilöautoliikenteen matkustussuoritteen ennustetaan kasvavan 35 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä johtaa siihen, että nykyisen kaltaisena valtatien 3 Kuljun moottoritie ruuhkautuu Kuljun ja Sarankulman välillä, samoin kuin uusi Läntinen kehätie Lakalaivan kohdalla. Näillä tieosuuksilla liikennemäärän ennustetaan kasvavan jopa yli 65 000 ajon./vrk, mikäli uutta tieyhteyttä Lempäälän Kuljusta Pirkkalaan ei toteuteta. Valtatien 3 uudelle Marjamäki-Kulju-Pirkkala -tieyhteydelle siirtyy ennusteen mukaan arviolta 21 000 ajon./vrk, mikä on valtatien 3 kokonaisliikenteestä noin 30 %. Uuden tieyhteyden liikenteestä kaupungin sisäistä liikennettä arvioidaan olevan 66 % ja läpikulkevaa valtakunnallista liikennettä 34 %. 9 (23)

2.3 Mitoitusnopeus Kuva 2 Tampereen seudun pääteiden liikenne-ennuste ja uuden tieyhteyden liikenteen jakautuminen. Lähde: Puskiaisten tieyhteyden liikenne-ennuste, Tiehallinto 2007. Tässä selvityksessä pohdittiin uuden tieyhteyden nopeustasoa sekä sen liittymistä olemassa olevaan tie- ja katuverkkoon. Suunniteltava tieyhteys liittyisi osaksi valtakunnallista päätieyhteyttä valtatie 3, Helsinki-Tampere- Vaasa. Valtakunnallisen liikenteen lisäksi uusi tieyhteys palvelisi Tampereen kaupunkiseudun sisäistä liikennettä merkittävässä määrin, kuten arvioitu sisäisen liikenteen suuri osuus osoittaa. Kuvassa 3 on esitetty Tampereen kaupunkiseudun pääteiden nopeusrajoitukset tulevaisuuden liikenneverkolla. 10 (23)

Affecto Finland oy Karttakeskus Kuva 3 Tampereen kaupunkiseudun pääteiden nopeusrajoitukset suunnitellulla tieverkolla. Kaupunkiseudun kehällä on pääsääntöisesti 100 km/h nopeusrajoitus ja kaupunkirakenteen sisällä on 80 km/h rajoitus tai alempi. Valtatiellä 3, Helsinki-Tampere -moottoritiellä etelästä Kuljun eritasoliittymään asti on 120 km/h rajoitus. Tämän jälkeen nykyinen valtatie 3 jatkuu 100 km/h rajoituksella Lakalaivan eritasoliittymän kautta ja läntistä kehätietä kohti Vaasaa. Edellä mainitun perusteella on verkollisesti mahdollista Marjamäki-Kulju- Pirkkala -tieyhteyden nopeusrajoituksen asettaminen yleissuunnitelman 1992 esitetyn 120 km/h:n sijaan 100 km/h:iin. Mitoitusnopeuden asettaminen 120 km/h on myös mahdollinen muuhun tieverkkoon nähden, mikäli tieyhteys sijoittuu irralleen kaupunkirakenteesta ja maankäytöstä. Kaupunkirakenteen ja maankäytön osalta tilanne on vuoden 1992 yleissuunnitelman aikaisista näkemyksistä maaseutumoottoritiestä muuttunut. Uusi tilanne tuo mahdollisuuden harkita oikaisuyhteyden mitoitusnopeuden laskemista 100 km/h:iin. Matka-aikatarkaselut Matka-ajan säästö on yksi suunnitellun tieyhteyden tärkeimpiä perusteita. Suurin aikasäästö muodostuu matkan lyhentymisestä. Matka-aika lyhenee Lempäälän Marjamäestä Pirkkalaan Läntiselle kehätielle liittymisen kohtaan henkilöautojen osalta nykyisten yhteyksien lähes 12 minuutista 11 (23)

7,5 minuuttiin 100 km/h rajoituksella ja 120 km/h rajoituksella hieman alle 7 minuuttiin, kuva 4. Nopeusrajoituksen merkitys jää noin 10 prosenttiin, kuten myös palvelutason parantumisen vaikutus. Raskaan liikenteen osalta matka-aika lyhenee hieman päälle 9 minuuttiin. Seuraavassa kuvassa on esitetty matka-aikavertailu henkilöautolla välillä Marjamäki Kulju Pirkkala. VE A VE B Reitti (IVAR 2020) Matka / Matka-aika Keskinopeus (Lähde IVAR) Matka-ajan säästö (min / %) A) Nykyinen 18,7 km / 11 min 53 s 92,5 km/h B1) Puskiaisen tieyhteys (100 km/h) 12,5 km / 7 min 25 s 99,3 km/h -04:28 / -38 % B2) Puskiaisen tieyhteys (120 km/h) 12,5 km / 6 min 56 s. 105,0 km/h -04:57 / -43 % Kuva 4 Matka-aikavertailu Marjamäki Kulju Pirkkala. Lähimmäksi mitoitusnopeutta päästään kuvan 4 vaihtoehdossa B1. Vaihtoehdossa A keskinopeutta laskee liikenneverkon kuormittuneisuus ja vaihtoehdossa B2 korkea nopeusrajoitus sekä uuden tieyhteyden nykyisestä haarautumiskohtien ramppien alempi nopeusrajoitus. Uudella tieyhteydellä linjaosuuden 120 km/h nopeusrajoituksen hyöty jää suhteellisen vähäiseksi lyhyen, noin 6 kilometrin matkan, vuoksi. Aikakustannusten kannalta uuden tieyhteyden mitoitusnopeudella on vähäinen merkitys. Kokonaistaloudellisesti merkitys jää vielä vähäisemmäksi, kun ajoneuvokustannukset ja päästökustannukset kasvavat nopeustason noustessa. Hankkeen liikennetaloudellisuutta on arvioitu tarkemmin luvussa 3.2. Lisäksi arvioitiin suunnitteilla olevan Pirkkalan ja Tampereen rajalle sijoittuvan logistiikkakeskuksen reitin valintoja ja niistä laadittiin matkaaikavertailu, jonka tulokset on esitetty kuvassa 5. Uusi tieyhteys, jolta olisi oma liittymä logistiikkakeskukselle, olisi nopein vaihtoehto. 12 (23)

Reitti c Reitti a Reitti c Reitti b Reittivaihtoehto Matka / matka-aika a) Nykyinen 18,5 km / tieverkko 12 min 7 s b) Uusi tieyhteys (100 km), oma liittymä 11,2 km / 7 min 12 s B) Uusi tieyhteys (100 km/h, ei liittymää C) Sääksjärven etl - 2-kehä (60 km/h) 14,1 km / 9 min 32 s Ve 0 0:12:07 Ve A -0:4:55 Ve A -0:4:55 11,2 km / 8 min 44 s Matka-ajan säästö -4 min 55 s (-41 %) -2 min 35 s (-21 %) -3 min 23 s (-28 %) Pohjakartta Affecto Finland Oy Karttakeskus 2.4 Eritasoliittymät Kuva 5 Matka-aikavertailu Marjamäki logistiikkakeskus. Uudelle tieyhteydelle liittymisten tarve on kasvanut vuoden 1992 yleissuunnitelman laatimisajankohdan jälkeen. Tämän selvityksen lähtökohtana ovat seuraavat esitetyt liittymistarpeet: Yleissuunnitelmassa (1992) esitetyt kolme eritasoliittymää: vt 3 Kulju (Puskiaisten haarautuma ja Ahonperän eritasoliittymä), 2-kehän eritasoliittymä ja haarauma läntiseltä kehätieltä Pirkkalassa. 2-kehän kehittämisselvityksessä (2003) esitetty suuntaisliittymän tarve Läntisen kehätien rinnakkaiselle Jasperintielle Pirkkalassa. Logistiikkakeskus aluevaraussuunnitelmassa (2008) esitetty uusi eritasoliittymää lentoaseman ja logistiikkakeskuksen väliselle yhteydelle. 13 (23)

Kuva 6 Liittymävaihtoehto 1: uuden tieyhteyden linjaosuudella on yleissuunnitelman (1992) mukaisesti yksi eritasoliittymä Rajajärven kohdalla. Kuva 7 Liittymävaihtoehto 2: uuden tieyhteyden linjaosuudella on kaksi eritasoliittymää, toinen Lempäälän puolella (Rajajärven ETL) ja toinen Pirkkalan puolella mahdollisen logistiikkakeskuksen kohdalla (Keskisenkulman ETL), lisäksi Pirkkalan Jasperintielle suuntaisliittymä etelään. 14 (23)

Alueelle suunnitellut eritasoliittymät: Kuljun eritasoliittymä: Yhteys maantieltä 130 valtatielle 3 Puskiaisten haarautuma: Yhteys välillä valtatieltä 3 Helsingin suunnasta valtatien 3 uuden tieyhteydelle Ahonperän eritasoliittymä: Yhteys lännestä valtatien 3 uudelta tieyhteydeltä Lempäälään maantielle 130 Rajajärven eritasoliittymä: Yhteys 2-kehän ja valtatien 3 uuden yhteyden välillä, yhteys valtatieltä 3 etelästä lentokentälle sekä valtatieltä 3 lännestä Sääksjärven ja Hervannan suuntaan ja 2-kehän varren maankäyttöön. Keskisenkulman eritasoliittymä: Yhteys valtatieltä 3 etelästä ensisijainen ja lännestä vaihtoehtoinen yhteys logistiikkakeskukseen. Tuo logistiikkakeskuksen kuljetuksille aikasäästöjä ja tekee alueen houkuttelevammaksi kuljetusyrityksille sekä yhdistää poikittaisella yhteydellä lentokentän ja logistiikkakeskuksen. Voidaan toteuttaa myös risteyssiltana ja on vaihtoehtoinen ratkaisu liittää 2-kehä valtatien 3 uuteen tieyhteyteen. Jasperintien eritasoliittymä: Yhteys valtatieltä 3 etelästä Läntisen kehän rinnakkaistielle, Jasperintielle ja sen varren maankäytölle. Ei ole tarvetta liittyä läntisen kehätien suunnasta, sillä vieressä on läntisen kehätien Linnakorven eritasoliittymä. Pirkkalan haarautuma: Liittää oikoyhteyden Tampereen läntiseen kehään lännen suuntaan. Siltaväli Liittymien siltaväli tulee 120 km/h:lle mitoitetulla moottoritiellä olla ohjeiden mukaan yli 3500 metriä ja minimissään 2500 metriä. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei valtatien 3 uudelle tieyhteydelle voida linjaosuudelle toteuttaa vain yleissuunnitelman mukaisesti yksi eritasoliittymä. Enemmän maankäyttöä palvelevassa kahden eritasoliittymän vaihtoehdossa liittymien siltaväliksi tulisi noin 2000 metriä, mikä täyttää 100 km/h mitoitusnopeuden ohjearvot. Liittymiä suunniteltaessa on huomioon otettava vaadittavat rinnakkaistiejärjestelyt, jotka tulevat linjaosuuden yhdellä liittymällä raskaammiksi kuin kahden liittymän vaihtoehdossa. Vuoden 1992 yleissuunnitelmassa uuden tieyhteyden keskivaiheen eritasoliittymä on sijoitettu Pirkkalan ja Lempäälän kuntien rajalle. Tämä paikka sopii hyvin 2-kehän eritasoliittymälle, mutta liittymän lähelle on vaikea toteuttaa maankäyttöä soisen maapohjan johdosta. Kahden liittymän vaihtoehdossa olisi omat eritasoliittymät Pirkkalan kunnan ja Lempäälän kunnan puolella. Ratkaisu mahdollistaisi maankäytön kehittämisen molempien kuntien puolella. Näistä toinen palvelisi mahdollista logistiikkakeskusta ja toinen muuta maankäyttöä, joka 20 vuoden aikajänteellä tulee 15 (23)

kasvamaan tieyhteydelle asti. 2-kehä voi kulkea kumman tahansa liittymän kautta Tampere-Pirkkalan lentokentälle. Todennäköisesti lyhyempi matka lentokentältä Sääksjärvelle tulee eteläisen eritasoliittymän kautta. Maastollisesti ja vuonna 2009 tiedossa olevan hankkeiden sijoittumisen kannalta eritasoliittymät kannattaisi sijoittaa kahden liittymän ratkaisussa kuvien 8 ja 9 mukaisiin kohtiin. Näissä maaperä on edullisempi rakentamiselle kuin Rajajärven kohdalle esitetyn liittymän kohdalla (kuva 9). 2.5 Linjausvaihtoehdot. Työssä tarkasteltiin, missä rajoissa tieyhteyden linjaus voi liikkua ja mitkä tekijät ovat rajoittavia tekijöitä. Lähtökohtana oli yleissuunnitelman (1992) mukainen linjaus ja tieyhteyden päihin suunnitellut eritasoliittymät. Pakkopisteiksi, joissa uuden tieyhteyden linjaus tulee yhtyä yleissuunnitelma linjaukseen, määritettiin sekä Lempäälän että Pirkkalan päihin. Lempäälän päässä pakkopisteeksi määritettiin valtatien uuden tieyhteyden ja pääradan risteämiskohta. Pakkopisteen lähellä sijaitseva Ahonperän eritasoliittymässä uuden tieyhteyden linjaus tulee kulkea yleissuunnitelman mukaisesti. Pirkkalan puolella pakkopiste on Jasperintien suuntaisliittymä. Vt 3 oikaisun linjausvaihtoehtoja Pakkopiste Pirkkalassa risteäminen Jasperintien kanssa Keskisenkulman ETL:n vaihtoehtoja Rajajärven ETL:n vaihtoehtoja 2-kehän vaihtoehdossa 0 VE 2 VE 1 YS 92 Maanmittauslaitos Rajajärven ETL:n vaihtoehtoja 2-kehän vaihtoehdossa 2/3 Pakkopiste Lempäälässä Ahonperän ETL ja risteäminen radan kanssa Kuva 8 Valtatien 3 uuden tieyhteyden linjausvaihtoehdot. Linjausten erot ovat vähäisiä. Yleissuunnitelman 1992 linjaus on suorin, mutta muissa vaihtoehdoissa liittymät voidaan sijoittaa rakentamisen kannalta edullisempaan paikkaan. Linjausten pituusleikkaukset on esitetty liitteessä 2 ja linjausten pituudet ja korkeusvaihtelut taulukossa 2. 16 (23)

Taulukko 2 Linjausvaihtoehtojen vertailua. Muutos YS 92:sta Yhteenlasketut korkeuserot (m)* Vaihtoehto Linjan pituus (m) (m) % Laskuosuuksilla Nousuosuuksilla Yhteensä Muutos YS 92:sta YS 92 8 986 202 183 385 VE1 9 077 91 1,0 % 203 184 387 0,5 % VE2 9 226 240 2,7 % 198 179 377 2,1 % * Laskettu Maanmittauslaitoksen 10 m ruutukorkeusmallista, jonka korkeustarkkuus n. 2m Maaperä on karkealla tasolla tarkasteltuna edullinen tielinjaukselle. Suurimmat alueen mäet ja kalliot on kierrettävissä. Uudet linjaukset ovat rakentamisen kannalta lähes vastaavia YS 92 vaihtoehtoon nähden. Pisin linjausvaihtoehto on kuvan 8 VE 2, mutta siinä on puolestaan vähiten nousuja ja laskuja. Kuva 9 Suunnittelualueen maaperäkartta, johon on karkeasti kuvattu linjausvaihtoehdot. Kaikki kolme linjausvaihtoehtoa ovat mahdollisia. Tieyhteyden linjaus tarkentuu jatkosuunnittelussa nyt tarkasteltujen linjausten sisään jäävälle alueelle. Määritetty rajaus mahdollistaa muiden suunnittelualueelle sijoittuvien hankkeiden ja niiden yhteyksien jatkosuunnittelun. 17 (23)

2.6 Tiestandardivaihtoehdot Uuden Marjamäki Kulju Pirkkala -tieyhteyden standardia tarkasteltiin kolmena vaihtoehtona, joiden merkittävimmät erot on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Uuden tieyhteyden tiestandardivaihtoehtojen vertailu. Tekijä Moottoritie 120 km/h Moottoritie 100 km/h Kaupunkimoottoritie 100 km/h Liittymäväli (minimiarvo) 5000 (3000) 3000 (2000) 2000 (1000) Liittymien siltaväli (minimiarvo) >3500 (>2500) >3000 (>2000) >2000 (>1000) Poikkileikkaus (m): - Kokonaisleveys - Ajoradan leveys - Keskikaistan leveys 30 / 38,5 1,25+7,5+3,0 6,5 / 15 30 / 37 1,25+7,5+3,0 6,5 / 13,5 20,5 / 32 0,75+7+1,5 2,0-13,5 Kaarresäde - Suositus (minimi) - Liittymissä (minimi) 3500 (1700) yli 3000 (2000) 3500 (1000) yli 3000 (2000) 1000 (650) 2000 (1000) Rampit suora puolisuora silmukka yli 800 yli 400 yli 50 yli 800 yli 400 yli 50 yli 300 (80 km/h) yli 130 yli 50 Suhde maankäyttöön Ei tue Ei tue Mahdollistaa maankäytön kehittämisen, alueen kokoojaväyliltä eritasoliittymät valtatielle 3 Uuden tieyhteyden standardi moottoritienä 100 km/h:n mitoitusnopeudella ja kapealla keskikaistalla tukisi yleissuunnitelman 1992 mukaista ratkaisua enemmän maankäytön kehittymistä ja leviämistä uuden tieyhteyden vaikutusalueelle. Eritasoliittymiä uuden tieyhteyden päiden välille on saatavissa 100 km/h:n mitoitusnopeudella kolme, joiden liittymäväli olisi noin 2 km. Uuden tieyhteyden tuomat aikasäästöt pitkämatkaiselle liikenteelle muodostuvat pääasiassa matkan lyhentämisestä (uusi tieyhteys / yhteys Lakalaivan kautta). 100 km/h:n rajoitus ei merkittävästi alenna hankkeen aikakustannushyötyjä, koska 120 km/h nopeusrajoitus päättyy viimeistään Pirkkalan haarautumaan. Nopeustason laskeminen parantaisi hieman ajoneuvokustannusarvoja ja vähentäisi liikenteen päästöhaittoja. Uudet eritasoliittymät lyhentäisivät matka-aikaa mm. logistiikkakeskukseen ja lentokentälle. Näiden mahdollinen toteutuminen lisäisi myös kaupunkiseudun sisäisen liikenteen ja ennen kaikkea raskaan liikenteen osuutta uudella yhteydellä, jolloin 100 km/h nopeusrajoitus olisi turvallisempi vaihtoehto kuin 120 km/h. Logistiikkakeskuksen ja mahdollista järjestelyratapihan sijoittumista alueelle ja sen aiheuttamaa raskaan liikenteen kasvu eivät olleet tiedossa yleissuunnitelmaa (1992) laadittaessa. 18 (23)

3 HANKKEEN VAIKUTUKSET 3.1 Hyödyt ja haitat Valtatien 3 oikaisun johdosta matka Lempäälän Marjamäen ja Pirkkalan Lentoasemantien eritasoliittymän välillä lyhenee noin 6 kilometriä. Tämä lyhentää merkittävästi matka-aikaa sekä vähentää ympäristöpäästöjä. Hiilidioksidipäästöjen (CO2) arvioidaan vähentyvät noin 10,3 % (Lähde IVAR). Tonneissa CO2-päästöjen vähennys on vuositasolla myös merkittävä arviolta 10 900 tonnia (v. 2020). Toisaalta valtatien 3 oikaisu joudutaan viemään nykytilanteessa lähes neitseellisen metsäalueen läpi, mikä yhdessä maankäytön kehittymisen kanssa aiheuttaa muutoksia virkistysreitteihin. Hanke mahdollistaa Tampereen kaupunkiseudun maankäytön kehittymisen etelään tieyhteyden läheisyydessä ja siirtää Helsinki-Tampere moottoritien kehittämistarpeita pidemmälle tulevaisuuteen. Onnettomuudet vähenevät nykyisillä väylillä arviolta 15 %, mutta koska uudelle väylälle siirtyy vain osa ajoneuvoista, koko verkon onnettomuudet pysyvät vastaavalla tasolla kuin ilman vt 3 oikaisua. Hankkeen merkittävimmät hyödyt Parantaa merkittävästi Tampereen länsisuunnan liikenneyhteyksiä ja alueiden saavutettavuutta Parantaa tieyhteyden läheisen maankäytön kehittämismahdollisuuksia (mm. logistiikkakeskus) Etelä-länsi -suuntaisen liikenteen matka lyhenee kuudella kilometrillä ja matka-aika yli 30 % (yli 3 min) Vähentää ympäristöpäästöjä Tieyhteys siirtää merkittävän osan (15 000 21 000 ajon./vrk eli 20-30 %) Helsingin moottoritien ja läntisen kehätien Lakalaivan seudun liikennemääristä uudelle tieyhteydelle Helsingin moottoritien ja läntisen kehätien kehittämistarpeita voidaan siirtää eteenpäin 19 (23)

3.2 Rakentamiskustannukset ja liikennetalous Valtatien 3 uuden tieyhteyden kustannusarvio on laskettu hankeosatarkkuudella käyttäen MAKU-indeksiä (10/2008) 143,7. Kustannusarvio on 59 miljoonaa euroa, sisältäen: Uusi tieyhteys (kaupunkimoottoritie 100 km/h) 31 M Maanrakennus 9 M Puskiaisten haarautuma ja Kuljun ETL kehittäminen 9 M Marjamäki-Kulju kolmannet lisäkaistat 10 M Hyötykustannukset milj., (lähde: IVAR 30 vuotta) Aikasäästöt 145,9 Ajoneuvokustannukset 77,4 Kunnossapitokustannukset -1,3 Onnettomuuskustannukset -1,8 Päästöt ja melu 14,3 Jäännösarvo 3,4 Säästöt yhteensä 237,9 M CO2 päästöt vähenevät 10,3 % HK-arvo 3,84 Työssä tehtiin herkkyystarkastelu, jossa korotettiin rakentamiskustannuksia 30 % sekä pienennettiin liikenne-ennustetta 30 %. Tämän herkkyystarkastelun jälkeenkin hanke oli kannattava, jolloin hyöty-kustannussuhteeksi tuli 2,6 (HK-arvon vaihteluväli 2,60 3,25). 3.3 Vaikutukset 2-kehän linjaukseen Valtatien 3 uuden tieyhteyden ratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia yhdessä alueen muiden hankkeiden kanssa 2-kehän linjaukseen välillä Tampere-Pirkkalan lentokenttä Sääksjärvi. Ennen kaikkea eritasoliittymien sijoittaminen vaikuttaa 2-kehän linjaukseen. Mikäli valtatien 3 uuden yhteyden yleissuunnitelman mukainen Rajajärven eritasoliittymä korvataan kahdella eritasoliittymällä, voi 2-kehä kulkea kumman liittymän kautta tahansa. Näin muodostuu muutamia uusia linjausvaihtoehtoja. Lisäksi alueen järvet, luonnonsuojelualueet, kuten suuri Pulkajärven luonnonsuojelualue, muodostavat omat esteensä tielinjaukselle lentokentältä Sääksjärvelle. 20 (23)

Kuva 10 2-kehän linjausvaihtoehtoja. Lopulliseen linjausvaihtoehtoon vaikuttavat valtatien 3 uuden yhteyden lisäksi vielä kuntien maankäytön kehittyminen sekä mahdollisen järjestelyratapihan siirtäminen alueelle sekä siihen liittyvä oikoradan linjaus Lempäälästä Rajasalmen sillalle. 21 (23)

4 JATKOTOIMENPITEET Selvitys palvelee v. 2009 käynnistynyttä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan valmistelutyötä. Ennen jatkosuunnittelua tulee tehdä päätös valtatien 3 uuden yhteyden tiestandardista ja saada tarkempaa tietoa alueen maankäytön kehitysnäkymistä. Valtatien 3 uuden tieyhteyden standardin päivittäminen ja linjaus- ja liittymä vaihtoehtojen rajapinnat antavat mahdollisuuden suunnitella alueen muita hankkeita eteenpäin tukeutuen uuteen tieyhteyteen. Valtatien 3 Marjamäki Kulju Pirkkala -tieyhteyden suunnittelun seuraava vaihe on aluevaraussuunnitelman tai yleissuunnitelma ja YVA-selvityksen laatiminen. Tampereen seudun 2-kehän suunnittelu jatkuu lähivuosina aluevaraussuunnitelmana, suunnittelun alkaessa tieyhteyden Kangasalan päästä. 22 (23)

LIITTEET 1. Suunnitelmakartta 1:50 000 2. Pituusleikkaukset 1:20 000 / 1:1000 23 (23)