LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO

Transkriptio

1 LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO

2

3 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 1 ESIPUHE Työ on jatkoa Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella selvitystyöhön, joka valmistui kesäkuussa Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön ja Mäntsälän kunnan pohjoisrajan välisellä osuudella uusien lähiliikenneasemien sijoittaminen ei ole ratateknisesti mahdollista tai vaatii suuria muutostöitä ja mitkä kohteet olisivat asemien sijoittamiseen teknisesti parhaiten soveliaita. Lisäksi tässä työssä selvitettiin, onko Oikoradan tavararaidevaraus mahdollista linjata siten, että asemalaiturit Lahden ja Helsingin suuntaan Oikoradalla Ristikydön asemalla voidaan sijoittaa lähelle toisiaan. Suunnittelua ohjasi KUUMA-kuntien edustajista koostuva työryhmä. Työryhmä kokoontui työn aikana yhteensä kaksi kertaa. Työryhmän jäseninä toimivat: Kaija Hapuoja Tuusulan kunta Henna Lindström Tuusulan kunta Lauri Pouru Mäntsälän kunta Ilkka Holmila Järvenpään kaupunki Aila Elo Keravan kaupunki Suunnittelukonsulttina toimi Sito Oy, josta projektiin osallistuivat seuraavat henkilöt: - dipl.ins. Seppo Veijovuori (ratasuunnittelu) - ins. AMK Kaisa Kaaresoja (ratasuunnittelu) Projektin alikonsulttina toimi Rejlers Oy (turvalaitesuunnittelu), josta projektiin osallistui ins. Jari Vepsä. Työ käynnistyi tammikuussa ja valmistui maaliskuussa 2011.

4 2 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Työhön liittyvät aikaisemmat suunnitelmat Työn tarkoitus ja tavoite Ratasuunnittelun lähtökohdat Oikoradan raidegeometria, nykyiset ja uudet asemat TUTKITUT ASEMIEN SIJAINNIT OIKORADALLA Ristikytö Arola Hirvihaara Kehä V Levanto YHTEENVETO... 12

5 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 3 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Työhön liittyvät aikaisemmat suunnitelmat Liikenneviraston Lentoaseman kaukoliikennerata, ratayhteysselvitys valmistui kesäkuussa Työssä linjattiin Lentoradan alustava ratalinjaus Pasilasta Helsinki- Vantaan lentoterminaalin kautta pääradalle Keravan aseman pohjoispuolelle. Lentorata kulkee Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoterminaalin kautta pääradalle. Selvityksessä tutkittiin kahta päävaihtoehtoa lentoaseman ratayhteydelle. Toinen vaihtoehto on linjattu kulkemaan lentoaseman nykyisen terminaalin kautta, josta on yhteys Kehäradan asemalle. Toinen linjausvaihtoehto kulkee mahdollisen uuden Viinikkalan lentoterminaalin kautta, josta on vastaavasti vaihtoyhteys Kehäradan Viinikkalan asemalle. Tämän jälkeen valmistui KUUMA-kuntien tilaama lisäselvitystyö, jossa selvitettiin mahdollisia uusia taajamajuna-asemien toteutusmahdollisuuksia KUUMA-kuntien alueella, (kuva 1). Työssä tutkittiin myös maankäytön kehittämismahdollisuuksia uusilla asemilla ja niiden vaikutusalueilla. Kuva 1. Lisäselvitystyössä tutkitut linjaukset ja asemien paikat. Pohjakartta Karttakeskus, lupa L8694/10

6 4 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 1.2 Työn tarkoitus ja tavoite Työn tarkoituksena on selvittää, millä alueilla Lahden oikoradalla Ristikydön ja Mäntsälän kunnan pohjoisrajan välisellä osuudella uusien lähiliikenneasemien sijoittaminen ei ole ratateknisesti mahdollista tai vaatii suuria muutostöitä ja mitkä kohteet olisivat asemien sijoittamisen kannalta ratateknisesti parhaiten soveliaita. Työn toisena tarkoituksena on selvittää, onko suunniteltu tavararaide mahdollista linjata siten, että Ristikydön aseman laiturit Helsingin ja Lahden suuntaan voitaisiin sijoittaa lähelle toisiaan. 1.3 Ratasuunnittelun lähtökohdat Lähtökohtaisesti raskaan raideliikenteen raidoilla asemien etäisyyden tulisi olla vähintään kaksi kilometriä. Nykyisten asemien etäisyydet pää- ja rantaradalla vaihtelevat kilometrin välillä. Taajamajuna-asemien laituripituutena on käytetty 230 m. Matkustajalaiturin vähimmäisleveys on 2.5 metriä, kun laituri on reunalaituri ja 3.3 metriä, kun laituri on välilaituri. Välilaiturin pään lähialueella sallitaan viiste, jossa laituri kapenee 2.5 metrin levyiseksi. Leveyteen vaikuttavat myös junan sallittu nopeus (vaikuttaa vaara-alueen leveyteen), kulkuväylien sijainti ja tyyppi, matkustajien samanaikainen lukumäärä laiturilla (matkustajien vaatima lisätila jokaiselle alkavalle 100 matkustajalle on 0.5metriä), huoltoliikenne sekä laiturille tulevat kiinteät rakenteet. Laituri on sijoitettava ensisijaisesti suoralle rataosalle. Jos laituri sijoitetaan kaarteen alueelle, säteen minimiarvo laiturialueella on 600m. Laiturialueella raiteen kallistus voi olla maksimissaan 60 mm, (lupa-arvo on 100mm). Pituuskaltevuuden maksimiarvo laiturialueella on 5 promillea, suositusarvo on kuitenkin 2.5 promillea. Laituri voi sijaita taitepisteen ja pyöristyskaaren alueella, kunhan pituuskaltevuus ei ylitä viittä promillea. Henkilölaiturin viereisellä raiteella junan nopeus voi olla maksimissaan 200 km/h. Korkeammat nopeudet vaativat erilliset laituriraiteet. 1.4 Oikoradan raidegeometria, nykyiset ja uudet asemat Uusia asemia ei ole mahdollista sijoittaa ennen Haarajoen nykyistä asemaa, joka sijaitsee kmv Ristikydön ja Haarajoen välillä ei ole riittävän pitkää suoraa asemalle. Myös radan pituuskaltevuus tai kallistus on tällä välillä liian suuria, että uusien asemien sijoittaminen olisi mahdollista. Haarajoen nykyisen aseman ja Mäntsälän kunnan pohjoisrajan välille on mahdollista sijoittaa neljä uutta asemaa tietyin edellytyksin. Haarajoen aseman ja Mäntsälän nykyisen aseman (kmv ) välille on mahdollista sijoittaa kolme asemaa ja Mäntsälän nykyisen aseman ja Mäntsälän kunnan pohjoisrajan välille yksi asema (kuva 2).

7 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 5 Kuva 2. Nykyinen raidegeometria, nykyiset asemat ja uudet asemat Pohjakartta Karttakeskus, lupa L8694/10

8 6 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 2 TUTKITUT ASEMIEN SIJAINNIT OIKORADALLA 2.1 Ristikytö Työn tavoitteena Ristikydön osalta oli tarkastella mahdollisuutta sijoittaa Oikoradan läntisen ja itäisen raiteen laiturit mahdollisimman lähelle toisiaan. Edellisessä vaiheessa laiturien etäisyys oli noin 450 metriä (kuva 3). Työssä tarkasteltiin uudestaan myös laiturien sijainnit pääradalla. Kuva 3. Lisäselvitystyössä 1 tutkitut Ristikydön laiturien sijainnit. Pohjakartta Tuusulan kunta Päärata Pääradan läntisellä raiteella eteläisin sijainti laiturille on kmv Tähän vaikuttaa Pasila-Riihimäki-rataosuuden alustavassa yleissuunnitelmassa suunniteltu uusi vaihdeyhteys. Tämän vaihteen ja laiturin väliin tulee opastin, jolloin vaihteen etäisyys laituriin on oltava 75 metriä. Itäisellä raiteella eteläisin sijainti laiturille on kmv Tähän vaikuttaa opastin, joka sijaitsee km Oikorata Oikoradan läntisellä raiteella (Lahdesta Helsinkiin) eteläisin mahdollinen sijainti laiturille on kmv Raiteen pituuskaltevuus on laiturin eteläisimmän kohdan (km ) jälkeen enemmän kuin 5 promillea etelään päin mentäessä. Pohjoisin sijainti laiturille on Laiturin pohjoispään (km ) sijaintiin vaikuttaa nykyinen vaihde (V693), josta täytyy olla vähintään 25 metriä laituriin. Näin laiturissa sei-

9 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 7 sova juna ei estä muiden junien kulkua vaihteeseen. Pohjoisimman ja eteläisimmän kohdan välinen etäisyys on 266 m, joten kaukoliikennelaiturin (450m) sijoittaminen Ristikytöön ei ole mahdollista. Läntinen laituri toteutettaisiin reunalaiturina, jonka minimileveys on 2.5 metriä. Itäisellä raiteella (Helsingistä Lahteen) laiturin paikkaa on tutkittu linjaamalla tavararaidevaraus uudestaan. Tavararaiteen ja nykyisen raiteen väliselle alueelle on mahdollista sijoittaa laituri. Laiturin pohjoispää kapenee 2.5 metrin levyiseksi. Eteläpään leveys on 7.5 metriä. Laiturin sijainti eteläisin sijainti voi olla kmv ja pohjoisin sijainti voi olla kmv (kuva 4). Ristikydön laiturijärjestelyt aiheuttavat opastimien siirtoja sekä nopeusrajoituksen 200 km/h, koska tähän kohtaan ei ole mahdollista sijoittaa erillisiä laituriraiteita. Kuva 4. Lisäselvitystyössä 2 tutkitut Ristikydön laiturien sijainnit pää- ja Oikoradalla. Pohjakartta Tuusulan kunta 2.2 Arola Ensimmäinen mahdollinen aseman paikka nykyisen Haarajoen aseman jälkeen on Arola, joka sijaitsee kmv (kuvat 5 ja 6). Arolan sijaitsee noin kolme kilometriä Haarajoen asemasta. Arolan aseman suunnitellut laiturit sijaitsevat kohdassa, missä nykyisellä raiteella on taitepiste ja pyöristyskaari. Pituuskaltevuus on 3 ja 4.3 promillea, pyöristyskaaren arvo on m. Taitepiste laiturialueella lisää rakentamiskustannuksia. Koska rata sijaitsee penkereellä, aseman rakentaminen vaatii isoja pen-

10 8 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 gerrystöitä. Aseman rakentaminen vaatii myös nykyiseen kevyenliikenteen alikulkusiltaan muutostöitä. Suora jatkuu 4.3 promillen kaltevuudella noin 160 metriä pohjoiseen, joten asema voi sijaita pohjoisempana. Kuva 5. Lisäselvitystyössä 2 tutkitut asemat Oikoradalla, Arola. Pohjakartta MML, lupa /Mäntsälän kunta Kuva 6. Lisäselvitystyössä 2 tutkitut asemat Oikoradalla, Arola. Ortokuva Sito Tietotekniikka Oy 2.3 Hirvihaara Seuraava mahdollinen uuden aseman paikka sijaitsee noin 10.5 kilometrin päässä Arolan asemalta. Hirvihaaran asema sijaitsee kmv (kuvat 7 ja 8). Aseman alue sijaitsee penkereellä, joten aseman rakentaminen vaatii laajoja pengerrystöitä. Aseman rakentaminen vaatii Hirvihaaranjoen ylittävän sillan leventämistä ja kulkuyhteyksien rakentamista vaativaan maastoon. Suora jatkuu noin 180 metriä etelään, mutta asema ei voi sijaita etelämpänä, koska raiteen pituuskaltevuus on taitepisteen eteläpuolella liian suuri. Aseman sijoittaminen pohjoisemmaksi vaatisi nykyisen raidegeometrian muuttamista. Nykyisen suoran pituus läntisellä raiteella on noin 856 m, klotoidin 250 m ja kaarteiden säteet ovat m. Suoraa olisi pidennettävä noin 235 metriä, kaarresäteitä olisi pienennettävä 5000 metriin ja klotoidit lyhennettävä 102 metriin. Geometriamuutos tulisi noin 1.70 km matkalle ja vaatisi maaleikkaus- ja pengerrystöitä sekä Spännärin paikallistiesillan muutostöitä. Geometria mahdollistaa nopeuden 220 km/h. Kuvissa 9 ja 10 on esitetty Hirvihaaran sijainti huoltoaseman vieressä, sekä geometriamuutokset laiturien jälkeen.

11 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 9 Kuva 7. Lisäselvitystyössä 2 tutkitut asemat Oikoradalla, Hirvihaara VE1. Pohjakartat Mäntsälän kunta ja MML, lupa /Mäntsälän kunta Kuva 8. Lisäselvitystyössä tutkitut asemat Oikoradalla, Hirvihaara VE1. Ortokuva Sito Tietotekniikka Oy Kuva 9. Lisäselvitystyössä 2 tutkitut asemat Oikoradalla, Hirvihaara VE2. Pohjakartta Mäntsälän kunta

12 10 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 Kuva 10. Lisäselvitystyössä 2 tutkitut asemat Oikoradalla, Hirvihaara VE2. Ortokuva Sito Tietotekniikka Oy 2.4 Kehä V Hirvihaaran jälkeen seuraava mahdollinen aseman paikka on noin kolmen kilometrin päässä. Kehä V:n asema sijaitsee kmv (kuvat 11 ja 12). Aseman alue sijaitsee leikkauksessa, joten aseman rakentaminen vaatii laajoja maaleikkaustöitä. Rakentaminen vaatii myös muutostöitä sillalle sekä kulkuyhteyksien rakentamista. Suora jatkuu noin 560 metriä pohjoiseen, joten asemaa voi siirtää pohjoiseen, kunhan eteläisimmät vaihteet eivät osu sillan kohdalle. Kuva 11. Lisäselvitystyössä 2 tutkitut asemat Oikoradalla, Kehä V. Pohjakartta Mäntsälän kunta Kuva 12. Lisäselvitystyössä 2 tutkitut asemat Oikoradalla, Kehä V. Ortokuva Sito Tietotekniikka Oy

13 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa Levanto Viimeinen tutkittu aseman kohta sijaitsee noin 20 kilometriä Mäntsälän nykyisestä asemasta pohjoiseen kmv (kuvat 13 ja 14). Aseman alue sijaitsee penkereellä, joten aseman rakentaminen vaatii laajoja pengerrystöitä. Asema ei voi sijaita etelämpänä, koska vaihteet eivät voi sijaita sillan alueella. Vaihteet on sijoitettava vähintään 5 metrin päähän ylikulkusillan reunasta. Asema ei voi sijaita myöskään pohjoisempana, koska raiteen pituuskaltevuus muuttuu liian suureksi taitepisteestä pohjoiseen mentäessä. Kuva 13. Lisäselvitystyössä 2 tutkitut asemat Oikoradalla, Levanto Pohjakartta MML, lupa /Mäntsälän kunta Kuva 14. Lisäselvitystyössä 2 tutkitut asemat Oikoradalla, Levanto Ortokuva Sito Tietotekniikka Oy

14 12 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 3 YHTEENVETO Tässä työssä tarkasteltiin mahdollisuutta sijoittaa Ristikydön uuden aseman laiturit mahdollisimman lähelle toisiaan. Tämä vaatii tavararaiteen linjaamisen kauemmaksi nykyisestä raiteesta, jolloin itäisen raiteen laituri on mahdollista sijoittaa lähemmäksi läntisen raiteen laituria. Laiturijärjestelyt vaativat myös turvalaiteteknisiä muutostöitä, mm opastimien siirtoja. Työssä selvitettiin myös mahdollisia uusia asemanpaikkoja Oikoradalle Ristikydön ja Mäntsälän kunnan pohjoisrajan välillä. Nykyinen raidegeometria asettaa rajoituksia asemien sijoittamiselle ennen Haarajoen nykyistä asemaa. Haarajoen ja Mäntsälän nykyisten asemien välille on mahdollista sijoittaa kolme uutta asemaa tietyin edellytyksin Ensimmäinen mahdollinen uusi asema Haarajoen aseman jälkeen on Arola, joka sijaitsee noin kolme kilometriä Haarajoen asemalta. Seuraava mahdollinen uusi asema on Hirvihaaran asema, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Arolan asemalta. Ennen Mäntsälän asemaa voi sijaita vielä Kehä V:n asema, joka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Hirvihaaran asemalta. Mäntsälän aseman jälkeen voi sijaita yksi asema, Levanto, joka on noin 20 kilometrin päässä Mäntsälän nykyiseltä asemalta. Uusien asemien rakentaminen vaatii laajoja maaleikkaus- ja pengerrystöitä, siltoihin muutostöitä, turvalaiteteknisiä muutostöitä sekä uusien kulkuyhteyksien luomista vaativiin maasto-olosuhteisiin. Työ ei sisällä junaliikenteen suunnittelua eikä maankäytöllisiä selvityksiä.